OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA KARVIAN KUNTA

1 OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA KARVIAN KUNTA 2012

2 SISÄLLYS: 1. Oppilashuollon määritelmä ja sen toimintaa säätelevät lait...4 1.1. Oppilashuollon tavoitteet...5 1.2. Lastensuojelulaki...5 1.3. Perusopetuslaki...7 1.4. Kansanterveyslaki...8 1.5. Salassapitovelvollisuus...8 2. Oppilashuoltoryhmät ja käytänteet...9 2.1. Asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä...9 2.2. Kokousten kirjaaminen...10 2.3. Vanhemmille tiedottaminen...10 2.4. Huolikartoitus...11 2.5. Yhteistyöryhmät ja yhteiset työntekijät...11 2.6. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä...12 3. Oppilashuollon toimijat...12 3.1. Rehtori...13 3.2. Opettajat...13 3.3. Koulunkäyntiavustajat...14 3.4. Kouluterveydenhoitaja...14 3.5. Koulukuraattori...14 3.6. Koulupsykologi...15 3.7. Oppilaat...15 4. Oppimisen tuki...16 4.1. Yleinen tuki...17 4.2. Tehostettu tuki...17 4.2.1. Lukilausunto... 18 4.3. Erityinen tuki...18 4.3.1. Päätös erityisestä tuesta...19 4.3.2. HOJKSin laatiminen...19 5. Toimintamallit erityistilanteissa...20 5.1. Kiusaaminen...20 5.1.1. Toimintamalli koulukiusaamisen torjunnassa...21 5.1.2. Kiva-koulu...21 5.2. Poissaolot...23 5.3. Läksyparkki...27 5.4. Ennakkovaroitus hylätystä arvosanasta todistukseen...28 5.5. Koulujen turvallisuus- ja kriisivalmiussuunnitelma...28 5.6. Tapaturmat...28 5.7. Mielenterveyden ongelmat...28 5.8. Oppilaan päihdeongelmat...29 5.9. Aggressiivinen käyttäytyminen...30 5.10. Kiinnipitotilanne...30 5.11. Työrauha luokassa...31 6. Koulunkäynti ja käyttäytyminen...32 7. Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö...36 7.1. Yhteistyö kotien kanssa...36 7.1.1. Yhteistyön muotoja...37 7.1.2. Yhteiset pelisäännöt...37 7.1.3. Huoltajakysely...37

3 7.1.4. Arviointikeskustelu...38 7.1.5. Vanhempainillat...38 7.1.6. Reissu-/ reppuvihko ja koulun kotisivut...38 7.1.7. Muu yhteydenpito...38 8. Maahanmuuttajaoppilaiden vastaanotto...39 9. Nivelvaiheet ja oppilashuoltotyön vuosikellot...39 9.1. Esiopetuksen oppilashuoltotyön vuosikello...40 9.2. Perusopetuksen oppilashuoltotyön vuosikello... 44 9.3. Nivelvaihe oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun... 46 9.4. Nivelvaihe oppilaan siirtyessä yläkoulusta toiselle asteelle...49 10. Kouluruokailu...49 11. Koulumatkat...50 12. Lastensuojeluilmoitus ja pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi...52 12.1. Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi...52 12.2. Lastensuojeluilmoitus...52

4 1. Oppilashuollon määritelmä ja sen toimintaa säätelevät lait Oppilashuolto on oppimisen perusedellytyksistä - lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista - huolehtimista. Tässä käsikirjassa oppilashuollolla tarkoitetaan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Koulun oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Koulun oppilashuollollista toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Oppilashuolto on osa välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan niin yksilöllisen kuin kouluyhteisön tuen näkökulmat. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. (Perusopetuksen laatukriteerit. Opetushallituksen julkaisuja 2009:19) Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisön jäsenille. Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Henkilökunnan myönteinen palaute sekä opettajan omat tukitoimet vahvistavat oppilaan hyvinvointia. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää koulun oppilashuoltoryhmä. Työskentelyn painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä sekä sellaisten koulun toimintakulttuurien ja ajattelumallien luomisessa, jotka tukevat kaikkia ja kaikenlaisia oppilaita. Tarvittaessa oppilaiden ongelmiin puututaan välittömästi. Oppilashuollon asioita ovat siis sekä yksittäistä oppilasta koskevat että yleistä ennaltaehkäisevää työtä koskevat asiat. Oppilaitokset on lailla velvoitettu oppilashuoltotyöhön. Lainsäädännössä todetaan, että oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. (Perusopetuslaki 31 a, Lukiolaki 29 a, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 a ).

5 Oppilashuoltotyöhön velvoittavat myös säädökset, joissa todetaan, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman laatia yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista (Perusopetuslaki 29, Laki aamu- ja iltapäivätoiminnasta 48 d, Lukiolaki 21, Laki ammatillisesta koulutuksesta 28 ). Mikäli oppilashuoltotyötä tekevä henkilö toimii säädösten vastaisesti tai jättää toimimatta, hän syyllistyy virkavelvollisuuden rikkomiseen (Rikoslaki 40 luvun 9 ). Perusopetuslain muutoksessa 642/2010 oppilashuoltoa siirretään kiinteästä oppilashuollon ryhmän toiminnasta osana koulun arkea tapahtuvaksi oppilaskohtaiseksi huolenpidoksi. 1.1. Oppilashuollon tavoitteet Koulu- ja oppilaskohtaiset oppilashuoltoryhmät toimivat moniammatillisina ryhminä koordinoiden ja kehittäen koulun oppilashuollon toimintaa sekä edistäen yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Työryhmät kehittävät, suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia ratkaisuja ja tukitoimenpiteitä oppilaiden ja kouluyhteisön tueksi. Oppilashuoltotyön tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukitoimien aloittaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään, koulun henkilökunnan tukeminen työssään, kouluyhteisön myönteisen ja toimivan ilmapiirin ylläpitäminen, yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, oppilashuoltotyöstä tiedottaminen ja oppilashuoltotyöhenkilöstön tietojen ja taitojen kehittäminen. Ryhmän tarkoituksena on antaa opettajille ja huoltajille välineitä lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa lapsen ja nuoren parhaaksi. Oppilashuoltotyöryhmän työskentelyn tulee perustua ennen kaikkea oppilaslähtöisyyteen sekä kouluyhteisöä että yksittäisiä oppilaita koskevissa asioissa. Työryhmän työskentelyn tavoitteena on myös kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kannustaminen, koska tämä yhteistyö tukee lasta ja nuorta parhaalla mahdollisella tavalla. Luokanopettaja tai valvoja toimii oppilaan lähiaikuisena. Ensisijainen puuttuja on aina oma vastuuopettaja ja sen jälkeen toissijaisesti joku muu koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö, joka on oppilaan kanssa kouluaikana tekemisissä. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan huoltajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi. Oppilashuoltotyö ei siis aina tarkoita, että paikalle on ongelmatilanteissa kutsuttava joku oppilashuoltotyöryhmän jäsenistä. Kun opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, hän tuo asian oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilashuoltotyöryhmä tarjoaa eri alojen asiantuntemusta oppilaita koskevissa asioissa siten, että kokonaisvaltainen näkemys oppilaan asioissa toteutuu. Työryhmän yksittäiset jäsenet auttavat omalla erityisellä osaamisellaan muodostamaan tätä kokonaisnäkemystä. 1.2. Lastensuojelulaki Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä

6 ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin ( Lastensuojelulaki 2 ). Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana ( Lastensuojelulaki 3 ). Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin ( Lastensuojelulaki 8 ). Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä ( Lastensuojelulaki 9 ).. 1.3. Perusopetuslaki Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on kasvatus ja opetustehtävä. Tehtävänä on tarjota oppilaalle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus. Yhteiskunnalle perusopetus tarjoaa välineen kehittää kansakunnan sivistyksellistä pääomaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto ( Perusopetuslaki 31 a ). Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ( Perusopetuslaki 3 ). Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen, tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Erityisestä syystä oppilaalle voidaan myöntää tilapäisesti vapautus perusopetukseen osallistumisesta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. ( Perusopetuslaki 26, 35 ))

7 1.4. Kansanterveyslaki Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus; oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ( Kansanterveyslaki 14 kohta 5). 1.5. Salassapitovelvollisuus Oppilashuoltotyötä tekevä henkilö on salassapitovelvollinen. Laissa todetaan, että opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 : ssä tarkoitetut henkilöt (=koulun henkilöstö) ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. (Perusopetuslaki 40, Lukiolaki 32, Laki ammatillisesta koulutuksesta 42 ). Edellä mainitut henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä em. lakien 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Välttämättömät tiedot voi antaa, vaikka henkilöt työskentelevät eri hallintokuntien alaisuudessa. Tällöin kuitenkin henkilön toimenkuvaan tulee olla kirjattuna, että hän on oppilashuollosta vastaava henkilö. Huomattava myös on, että välttämätön tieto on eri asia kuin tarpeellinen tieto. Kunkin henkilön tulee tietoa luovuttaessaan tarkkaan pohtia, onko kysymyksessä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämätön tieto. Huoltajien kirjallisen suostumuksen saatuaan voi siirtää ja jakaa myös salassa pidettäviä ja arkaluontoisia tietoja. Kouluja oppilaskohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja salassapidon toteutumisesta vastaa rehtori. Koska oppilashuoltotyö on oppilaitokselle lailla säädetty velvoite, oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä ei tarvita erillistä huoltajien lupaa silloin, kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Luvan tarve koskee salassa pidettävien ja arkaluontoisten tietojen luovuttamista ja siirtämistä. Henkilötietolain 11 ja 12 :ssä todetaan, että arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: 1) rotua tai etnistä alkuperää 2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; 3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta; 4)henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia; 5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka 6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia. Henkilötietolain 12 :ssä säädetään poikkeuksesta arkaluonteisten tietojen käsittelykieltoon

8 seuraavaa: Mitä 11 :ssä säädetään, ei estä tietojen käsittelyä, johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa tai josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Suostumuksen on oltava arkaluonteisten asioiden kohdalla nimenomainen eli suostumuksen pyytäjän ja antajan on määriteltävä täsmällisesti, kenelle viranomaiselle tiedon voi antaa, minkä tietojen antamiseen ja missä yhteydessä suostuu. Nämä asiat tulee yksilöidä lupapyynnössä ( liitteenä) Oppilaitosten henkilökunnalla on kuitenkin velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja, mikäli tiedot ovat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavia tietoja ja tiedot ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. (Asiakaslaki 20 ). Tietojen antajan tulee harkita ovatko tiedot olennaisesti vaikuttavia ja välttämättömiä. 2. Oppilashuoltoryhmät ja käytänteet Oppilashuoltoryhmä (ohr) koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistuu koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsii ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Oppilashuoltoryhmä toimii koulun oppilashuoltotyön tukena. Ryhmissä neuvotellaan yksittäisen oppilaan koulunkäynnin erityiskysymyksistä ja tukitoimista, käsitellään koulun kasvatustyötä ja toiminnan kehittämistä turvalliseksi oppimisympäristöksi sekä annetaan tarvittavia lausuntoja. Oppilashuoltoryhmään kuuluu: rehtori, laaja-alainen osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja Yläkoulussa oppilaanohjaaja(t). Esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä toimii Varhaiskasvatuksen tukiryhmä, joka kokoontuu eri kokoonpanoissa. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmästä tarkemmin kohdassa 2.6. Kun ryhmän kokouksessa käsitellään koulun yleisiä asioita (esimerkiksi oppilashuollon vuosisuunnittelu, kiusaamisen käsittely, teemapäivä, retkiä, lasten osallisuutta, kouluruokailua), ryhmään voivat osallistua kaikki opettajat, muita koulun/ esiopetusyksikön henkilökuntaan kuuluvia. Kunnallinen oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa käsittelemään kunnan tai alueen yleisiä opiskeluhuollollisia asioita (mm. vapaa-aika, yleinen turvallisuus, yhteiset säännöt, koulun yleinen kouluhyvinvointi, kerhotoiminta), jolloin mukaan kutsutaan myös nuorisotoimi, seurakunta, vanhempainyhdistysten tai oppilaskunnan edustus ym. yhteistyötahot. Kaikki opettajat osallistuvat näihin kokouksiin. Kokoonkutsujana toimii koulutoimenjohtaja. Lisäksi Pohjois-Satakunnan seudulla toimii Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Lavian ja Siikaisten yhteinen seudullinen oppilashuoltotyöryhmä, joka kehittää oppilashuoltoa seudullisesti ja luo seutukunnalle yhtenäisiä toimintamalleja ja lomakkeita jne. Yläkoulun rehtori ja/tai koulutoimenjohtaja osallistuu seudullisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin. 2.1. Asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä Kokouksen kulku on yleensä seuraavanlainen:

9 - edellisen kokouksen muistion läpikäyminen; onko sovitut asiat hoidettu - uuden asian käsittely: taustat, keskustelu ja kuulemiset ja johtopäätökset - toimintasuunnitelma: mitä tehdään ja kuka tekee eli ottaa yhteyttä huoltajiin tai viranomaisiin - asian mahdollisista jatkotoimista ja seurannasta sopiminen Säännöllisten kokousten päivämäärät annetaan henkilökunnalle syksyllä, muutoksista ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen kokousta. Ehdotukset oppilashuoltoryhmän käsittelyyn otettavista asioista tehdään ajoissa puheenjohtajan kautta. 2.2. Kokousten kirjaaminen Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan pöytäkirja. Oppilasasioita koskevat pöytäkirjat säilytetään lukitussa kaapissa koulun rehtorin ohjeistuksen mukaan. Oppilasasioita koskevat pöytäkirjat ovat salassa pidettäviä. Ne arkistoidaan koulun arkistointisuunnitelman mukaisesti. Perusopetuslaissa 31a 3mom. määritellään, että perusopetuksessa yksittäistä oppilasta koskevasta asiasta oppilashuoltotyössä kirjataan - asian vireillepanija - millaisesta huolesta on kysymys ja mitä tähän mennessä on tehty - päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut - asian käsittelyyn osallistuneet - mitä tietoja oppilaasta on annettu ja kenelle Oppilasasiat kirjataan oppilaskohtaisesti siten, että niistä voidaan tarvittaessa ottaa pöytäkirjanote. Oppilasasioiden kirjaamisesta vastaa laaja-alainen erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmässä käsiteltävien yleisten asioiden kirjaamisen hoitaa kirjaamisvuorossa oleva oppilashuoltoryhmän jäsen. Kirjaamisvuoro on kiertävä: laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja Yläkoulussa lisäksi oppilaanohjaaja. Yleiset asiat tiedotetaan kaikille viranhaltijoille jokaisen oppilashuoltotyöryhmän kokouksen jälkeen sekä asetetaan näkyville opettajanhuoneessa ohr-työn ilmoituksille varatussa tilassa. Rehtori huolehtii tiedottamisesta. Yleisten asioiden on oltava näkyvillä kolmen päivän kuluttua oppilashuoltoryhmän kokouksesta ja vähintään viikon ajan. Kokouksen sihteerivuorossa oleva jäsen vastaa postituksesta. 2.3. Vanhemmille tiedottaminen Oppilashuollollisen työn tavoitteena on toimia läheisessä yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa. Erityisen tärkeää on, että jokaiseen kotiin ilmoitetaan oman koulun ryhmän toiminnasta, sen jäsenistä ja heidän yhteystiedoistaan, jotta sekä opettajien että lasten huoltajien kynnys ottaa yhteyttä oppilashuollollisissa asioissa olisi mahdollisimman pieni. Tämä tapahtuu kätevästi esimerkiksi koteihin syyslukukauden alussa jaettavan lukuvuositiedotteen yhteydessä sekä syksyn vanhempainilloissa. Oppilashuoltoon liittyvässä tiedotteessa tulee kertoa, mitä oppilashuolto on, millaisia asioita oppilashuoltoryhmässä käsitellään, ketkä kuuluvat koulun oppilashuoltoryhmään, miten ryhmä kokoontuu ja toimii sekä miten ryhmän jäseniin saa yhteyden.

10 Kun oppilaan huoltajalla, opettajalla tai jollakin muulla oppilaan kanssa työskentelevällä henkilöllä herää huoli oppilaan koulunkäyntiin liittyvästä tai siihen vaikuttavasta asiasta, hänen tulee ottaa huoli puheeksi mahdollisimman varhain. Opettaja ottaa huolen puheeksi ensin oppilaan, sitten huoltajien kanssa. Tavallisin tilanne on se, että opettaja on ensin yhteydessä huoltajiin ja sopii tarvittaessa tapaamisen, jossa mietitään, millä tukitoimilla asiaan saataisiin helpotusta. Tarvittaessa mukaan voidaan kutsua myös muita työntekijöitä tilanteesta riippuen: kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, rehtori, kuraattori, oppilaanohjaaja. Paikalle pyydetään ne henkilöt, joiden on tarpeellista olla mukana keskustelemassa ja sopimassa asioista. Tästä ryhmästä muodostuu ns. oppilaan oppilashuoltoryhmä, joka on oppilaan tukena vaikeassa tilanteessa. Luokanopettaja tai - valvoja voi konsultoida oppilashuoltoryhmän jäseniä, mutta koko ryhmän mukana olo kaikissa oppilaspalavereissa ei ole välttämätöntä. Mahdollisissa seuranta- ja jatkopalavereissa jatkaa tämä ns. oppilaan oma oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan, läsnä ne henkilöt, joita asia koskee. Huoltajan kirjallisella suostumuksella tai lain niin salliessa oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia yhteistyötahoja. Rehtori vastaa ryhmän toiminnan laillisuudesta. Erillistä lupaa asioiden käsittelemiseksi ei tarvita. Suositeltavaa on, että huoltajat osallistuvat tapaamiseen, mutta vähintään huoltajille tiedotetaan asiasta suullisesti. Jos huoltajat eivät ole tapaamisessa läsnä, heihin ollaan yhteydessä ja kerrotaan sovitut asiat tai lähetetään muistio tapaamisesta tiedoksi. Oppilashuoltoryhmä nimeää vastuuhenkilön. Pääsääntöisesti se on luokanopettaja tai valvoja. 2.4. Huolikartoitus Opettaja jolla on herännyt huoli jostain oppilaasta tekee huolikartoituksen ( lomake liitteenä). Tämän välineen avulla on tarkoitus täsmentää ja eritellä huolen aihe ja huolen aste. Huoli-lomake on opettajan oman huolen kartoittamiseen tarkoitettu työväline, jolla ei saa rekisteröidä oppilaita. Se opettaja, jolla huoli on herännyt, kertoo huolestaan oppilaan luokanopettajalle/ - luokanvalvojalle ja he yhdessä sopivat, kumpi ottaa yhteyttä huoltajiin. Yhteydenotosta vastaa se opettaja, jolla huoli oppilaasta on herännyt. Jos huolen aste sen vaatii, tuo opettaja asian oppilashuoltoryhmälle. Ennen asian oppilashuoltoryhmään viemistä, on oltava yhteydessä huoltajiin. Rehtorit huolehtivat huolikartoituksen ohjeistuksesta opettajille. Huolikartoituksen lomakkeet tuhotaan käytön jälkeen. 2.5. Yhteistyöryhmät ja yhteiset työntekijät Pohjois-Satakunnan alueella kokoontuu säännöllisesti seuraavia yhteistyöryhmiä: - Seudullinen oppilashuoltoryhmä, johon kukin kunta on nimennyt kaksi edustajaa. Mukana myös seudullinen nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja kouluterveydenhuollon edustus. -Nuorisolain 7 :n mukainen moniammatillinen yhteistyöryhmä kussakin kunnassa. - Laaja-alaisten erityisopettajien yhteistyöryhmä - Hankkeiden seudulliset koordinaatiotyöryhmät Pohjois-Satakunnan alueella on yhtenäisesti oppilashuollon ja erityisen tuen piirissä käytettäviä lomakkeita. Yhtenäinen lomakkeisto helpottaa oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai jatkaessa opintoja toisen asteen oppilaitoksissa.

11 2.6. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä Esiopetuksen oppilashuoltoryhmän tehtäviin kuuluvat oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen. Karviassa toimii esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä Varhaiskasvatuksen Tukiryhmä, joka kokoontuu eri kokoonpanoissa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja muulloin tarpeen vaatiessa. Ryhmään voivat kuulua lastenneuvolan terveydenhoitaja, päivähoidonohjaaja, esikoulunopettajat, kelto/erityisopettaja sekä päiväkerhonohjaaja, rehtori, koulukuraattori, psykologi, sosiaalityöntekijä. Esikoulunopettaja vastaa oman yksikkönsä oppilashuoltoryhmän toiminnasta samalla tavalla kuin rehtori. Keväällä Varhaiskasvatuksen Tukiryhmä kokoontuu nivelvaiheen tiedonsiirtoon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Syksyllä Varhaiskasvatuksen Tukiryhmässä käsitellään mm. pedagogisia arvioita ja tehdään päätöksiä tehostetun tuen antamisesta. Tarpeen mukaan laaditaan pedagogisia selvityksiä. Vanhemmille tiedotetaan Varhaiskasvatuksen Tukiryhmän toiminnasta. Vanhemmat voivat olla läsnä ryhmässä, kun heidän lapsensa asiaa käsitellään tai antaa suostumuksensa lapsensa asian käsittelyyn. Erilaisissa moniammatillisissa kokoonpanoissa yhteistyössä vanhempien kanssa laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten tai Hojks. Kun oppilashuoltoryhmän kokouksessa käsitellään esiopetusyksikön yleisiä asioita (esimerkiksi oppilashuollon vuosisuunnittelu, kiusaamisen käsittely, teemapäivät, retket, lasten osallisuus, kouluruokailu), voi ryhmään osallistua koko esiopetuksen henkilökunta, muita päiväkodin henkilökuntaan kuuluvia, yhteistyötahojen edustajia tai esimerkiksi vanhempaintoimikunnan edustajia. Esiopetuksen oppilashuollossa on keskeistä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden sekä terveyttä että hyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Esiopetuksen koko henkilökunta osallistuu jokapäiväiseen oppilashuoltotyöhön välittävinä ja turvallisina aikuisina tukien lasta sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti. Esiopetuksen oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Yhteistyömuotoina käytettäviä toimintatapoja ovat mm. vanhempainillat, esiopettajan ja vanhempien väliset tapaamiset ns. vanhempainvartit, reppuvihot. Vanhempien ja henkilökunnan väliset keskustelut ovat keskeisin yhteistyömuoto esiopetusvuoden aikana. Kun lapsen tuen tarve tai perheen hyvinvointia uhkaava riskitekijä havaitaan, selvitellään tilannetta ensin vanhempien kanssa yhdistämällä vanhempien havainnot ja esiopetuksen toimijoiden havainnot lapsesta ryhmän jäsenenä. Samalla sovitaan, miten ja millaista tukea lapselle tai perheelle voidaan antaa ja miten seuranta järjestetään. Tarvittaessa lapsen asia käsitellään esiopetuksen oppilashuoltoryhmässä. 3. Oppilashuollon toimijat Jokainen kouluyhteisön jäsen (erityisesti opetushenkilöstö) seuraa normaalin koulutyön ohessa jokaisen oppilaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja oikeusturvaa. Asioihin puututaan välittömästi tapauksen edellyttämällä tavalla ja tarvittaessa otetaan yhteyttä

12 huoltajiin ja ryhdytään tarvittaviin oppilashuollollisiin toimenpiteisiin. Ongelmatilanteet pyritään ensisijaisesti selvittämään keskustellen ja sopien. 3.1. Rehtori Rehtori on koulunsa oppilashuoltoryhmän puheenjohtaja ja toimii kokoonkutsujana. Hän vastaa oppilashuoltoon liittyvistä hallinnollisista päätöksistä ja niiden lainmukaisuudesta tarvittaessa yhdessä kasvatus- ja opetuslautakunnan kanssa. Rehtori tekee yhteistyötä opettajien ja muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa. Koulujen rehtorit vastaavat kunnan oppilashuoltotyön organisoinnista. 3.2. Opettajat Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä luokanopettaja, aineenopettaja, luokanvalvoja ja resurssiopettaja osallistuvat oppilashuoltoryhmän kokoukseen kutsuttuina. Yksittäisen oppilaan asian tuominen oppilashuoltoryhmän käsittelyyn Opettaja voi tuoda yksittäistä oppilasta koskevan asian oppilashuoltoryhmän käsittelyyn sen jälkeen, kun - Hän on huolen herättyä keskustellut asiasta oppilaan kanssa - Hän on ollut yhteydessä oppilaan omaan luokanopettajaan / luokanvalvojaan ja keskustellut tämän kanssa asiasta ja yhteydenotosta oppilaan kotiin. - Hän tai luokanopettaja / luokanvalvoja on ollut yhteydessä oppilaan kotiin ja sopinut jatkomenettelystä. - Hän on toiminut sovitusti, mutta oppilaan tilanne ei ole korjaantunut. Ohjeet opettajalle: Luokanopettaja tai luokanvalvoja Kaikki seuraavat toimenpiteet kirjataan: - ottaa yhteyttä huoltajaan/ huoltajiin ja informoi tilanteesta tarvittaville tahoille - selvittelee tilannetta yhdessä oppilaan perheen kanssa ja pyrkii avoimella yhteistyöllä ja keskusteluilla löytämään tilanteeseen sopivat ratkaisut - keskustelutilanteissa tarvittaessa mukana työpari (kuraattori, psykologi, erityisopettaja, rehtori, toinen luokan-/ aineenopettaja tms.) - järjestää oppilaalle tarvittavan tuen. Mikäli opettajan toimet eivät riitä, opettaja ilmoittaa huoltajille asian viemisestä oppilaskohtaisen oppilashuoltotyöryhmän käsiteltäväksi. Kiireellisissä tapauksissa opettaja voi suoraan ottaa yhteyttä valitsemaansa oppilashuoltotyöryhmän jäseneen konsultatiivisessa mielessä. Oppilashuoltoryhmä arvioi tarvittavat toimenpiteet ja ohjaa asian eteenpäin. Tässä kokouksessa oppilaan huoltajilla on mahdollisuus halutessaan olla mukana. Jos huoltaja(-t) eivät ole mukana kokouksessa, opettaja informoi huoltajia oppilashuoltoryhmän toimenpiteistä.

13 Mahdollisia toimenpiteitä: - yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimet (eriyttäminen, tiimi- tai samanaikaisopetus, ryhmäjaot, jakotunnit tai muu ryhmäkokoon vaikuttava järjestely, avustajapalvelut, kirjat ja oppimateriaalit, läksyparkki, osa-aikainen erityisopetus, opiskeluhuollolliset tukitoimenpiteet) - psykologiset tutkimukset, sosiaalinen ja terveydellinen selvitys ja jatkohoitoon ohjaaminen - lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaisille - rehtorin toimivaltaan kuuluvat toimet (esim. kurinpidolliset toimet) 3.3.Koulunkäyntiavustajat Koulunkäyntiavustajan tehtäviin kuuluu mm. oppilaan/oppilaiden ohjaaminen oppimistapahtumassa sekä osallistuminen opettajan ohella ja opettajan antaminen ohjeiden mukaan erilaisen oppijan kasvatukseen ja ohjaukseen. 3.4. Kouluterveydenhoitaja Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on tukea lasta ja nuorta kehityksessä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta koulukohtaisesti sovittuina vastaanottoaikoina. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan lapsensa terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Terveydenhoitaja tapaa koululaisia ja opiskelijoita myös säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä Millaisissa muissa asioissa kouluterveydenhoitajalle? - jokin terveydentilassa huolestuttaa - jaksaminen huolestuttaa - tarvitaan lisätietoa ravitsemukseen ja syömiseen liittyvistä asioista - halutaan tukea tupakoinnin vähentämiseen tai lopettamiseen tai apua päihdeongelmaan - halutaan keskustella kasvamisesta ja murrosiästä - halutaan keskustella seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista - halutaan keskustella mielenterveyteen liittyvistä asioista - tarvitaan ehkäisyneuvontaa - tarvitaan neuvoa terveyspalveluiden käytöstä - ajanvarauksella pieniin hoitotoimenpiteisiin (esim. ompeleiden poisto, korvahuuhtelu) - tarvitaan apua pitkäaikaissairauden hoidon ja koulunkäynnin/opiskelun yhteensovittamisessa 3.5. Koulukuraattori Karvialla on sopimus kuraattoripalvelun järjestämisestä Kankaanpään kaupungin kanssa. Koulukuraattorityön säädännöllinen perusta on kirjattu lastensuojelulakiin (LSL 13.4.2007/417). Lain mukaan: Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattori- palveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998)(628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä ( Lastensuojelulaki 9 ). Koulukuraattorien työ on osa koulun oppilashuoltoa. Koulukuraattorityön tavoitteena on tukea

14 lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista myönteistä kehitystä sekä edistää sosiaalista hyvinvointia. Kuraattori tukee oppilaita kouluun, kotiin, kaverisuhteisiin tai vapaa-aikaan liittyvissä elämän pulmatilanteissa. Koulukuraattori työskentelee yhdessä oppilaan, oppilasryhmien, opettajien ja vanhempien/huoltajien kanssa. Koulukuraattori osallistuu koulun vanhempainiltoihin, opetus- ja kasvatustyön, kouluyhteisön hyvinvoinnin sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseen. Koulukuraattori on mukana oppilashuollon suunnittelussa ja kehittämisessä. Kuraattoriin voivat ottaa yhteyttä vanhemmat, oppilas itse, opettaja tai muu oppilaan kanssa työskentelevä taho. 3.6.Koulupsykologi Karviassa ei ole koulupsykologia. Psykologipalvelut järjestetään tarvittaessa Pohjois-Satakunnan peruspalvelu -liikelaitoskuntayhtymän (PoSa) perheneuvolasta. Koulupsykologintyön keskeisenä tehtävänä on tukea oppilaan koulunkäyntiä ja omalta osaltaan edistää oppilaan kaikinpuolista hyvinvointia, kasvua ja kehitystä yhdessä kodin ja koulun kanssa. Koulupsykologin työ sisältää oppilaan oppimisvalmiuksien, erilaisten koulunkäyntivaikeuksien ja psykososiaalisen tilanteen arviointia ja tukemista neuvottelujen, tukikeskustelujen ja psykologisten tutkimusvälineiden avulla sekä tarvittaessa koulujen oppilashuoltotyöryhmiin osallistuen. Oppilaan tilanteen arviointiin liittyy yleensä monimuotoinen yhteistyö vanhempien ja koulun kanssa. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa oppilaan ja hänen perheensä jatkohoidon piiriin. Koulupsykologin keskeisimmät yhteistyötahot ovat koulukuraattori, opettajat, kouluterveydenhoitajat, sosiaalitoimi, perheneuvola ja erikoissairaanhoito. Koulupsykologiin voivat ottaa yhteyttä oppilas, vanhemmat ja yhteistyökumppanit. Koulupsykologipalvelut ovat maksuttomia, vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. 3.7. Oppilaat Karvian Yläkoululla toimii oppilaskunta. Oppilaskunta vaikuttaa koulun ja koulutyön kehittämiseen hallituksensa kautta. Oppilaskunnalla on oma tehtävänsä koulun yhteisöllisyyden edistämisessä. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet valitaan vaaleilla. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Sihteeri kirjaa ylös oppilaskunnan päättämät asiat. Luokkien edustajat oppilaskunnan hallituksessa huolehtivat kokouksissa käsiteltyjen asioiden tiedottamisen luokalle. Koulu nimeää oppilaskuntaa edustavan opettajan. Oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti. Oppilaskunnan tehtävät: Oppilaskunta toimii linkkinä oppilaiden ja opettajien välillä edistäen keskinäistä yhteistyötä. Oppilaskunta käsittelee ja voi ottaa kantaa tai antaa lausuntoja koulun toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Se tekee esityksiä koulun viihtyvyyden parantamiseksi ja opettaa ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskunta voi järjestää yhteisiä tapahtumia tai tempauksia koulun antamalla tuella. Kummioppilastoiminnassa nimetään koulutulokkaille henkilökohtaiset kummioppilaat viidennen luokan oppilaista keväällä ennen ensimmäisen luokan alkua. Toimintakausi on kaksi lukuvuotta. Vastuuhenkilönä ovat tulevan viidennen ja tulevan ensimmäisen luokan opettajat. Kummioppilastoiminnan tavoitteita:

15 - edistää uusien koululaisten turvallista ja pehmeää koulun alkua - lisätä suvaitsevaisuutta ja toisten huomioon ottamista - ehkäistä koulukiusaamista - lisätä eri ikäisten yhteistoimintaa ja aktiivisuutta - parantaa koulun ja luokan yhteishenkeä ja kouluviihtyvyyttä - parantaa oppilaiden sosiaalisia taitoja ja vastuuntuntoa Koulukummit tutustuvat tuleviin kummilapsiinsa kouluuntutustumispäivänä. He osallistuvat tutustumispäivän ohjelman laatimiseen. Tukioppilastoimintaa järjestetään yläkoulussa. Kahdeksannen luokan oppilaista valitaan äänestyksellä tukioppilaat tuleville seitsemäsluokkalaisille. Tukioppilaat osallistuvat kuudesluokkalaisten tutustumispäivän suunnitteluun ja järjestelyihin. Syksyllä lukuvuoden alettua tukioppilaat järjestävät seitsemännen luokan oppilaille ohjattua välitunti- ja tuntitoimintaa. Vastuuhenkilönä toimii koulun nimeämä opettaja. Tukioppilastoiminnan tavoitteita: - Hyvien kaverisuhteiden, kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden edistäminen. - Pyrkimys koulukiusaamisen ja sosiaalisen syrjäytymisen vähenemiseen. - Suvaitsevaisuuden lisääminen. - Ryhmäytymisen ja sopeutumisen helpottaminen. - Tapahtumien järjestäminen. - Sosiaalisten taitojen ja vastuullisuuden lisääminen. 4. Oppimisen tuki Oppimisen tuki voidaan jakaa kolmiportaisen mallin mukaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tämän tuen perusteella pyritään antamaan riittävä yksilöllinen tuki riittävän ajoissa (esim. tukiopetus ja oppilaanohjaus). Tuen tarve pyritään havaitsemaan ajoissa ja ehkäisemään käytössä olevin keinoin. ( Koulutuksen arviointikeskuksen kolmiportaisen tuen malli -kuvio liitteenä) Laadukas perusopetus kypsyy hyvässä ilmapiirissä. Laadukkaan perusopetuksen tunnuspiirteitä ovat mm. opetuksen järjestäjän tuki sekä vertaistuki, henkilöstön ammattitaito, sitoutuneisuus ja korkea työmoraali sekä oppilastuntemus ja aito välittäminen. Monipuoliset opetusmenetelmät ja työtavat ja oppiaineksen havainnollistaminen sekä olennaisiin oppimissisältöihin keskittyminen ja tärkeiden asioiden painottaminen kuuluvat laadukkaaseen opetukseen. Asianmukaiset oppimis- ja työskentelyvälineet ja tilat sekä opetuksen eriyttäminen, eheyttäminen ja integrointi sekä samanaikaisopettajuus lisäävät opetuksen laadukkuutta. Olennaisia osia opetuksen laadukkuudessa ovat myös eri oppimistyylien huomioiminen (auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettinen) sekä hyvät ja asialliset suhteet huoltajiin Laadukkaassa perusopetuksessa on moninainen ja toimiva tukiverkosto ja oppilashuolto sekä oppimista tukeva ja kehittävä palaute- ja arviointijärjestelmä. Koulun ilmapiiri vaikuttaa myös oppilaan oppimiseen. Ilmapiirin tulee olla kannustava ja innostava, erilaisuutta hyväksyvä ja arvostava sekä yhteisöllinen ja yksilöä kunnioittava. Toiset tulee ottaa huomioon sekä arvostaa toista ihmistä ja hänen työpanostaan. Ilmapiirin tulee rakentua luottamukselliseksi ja tarpeet (omat ja toisten, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset) huomioivaksi. Ilmapiiriä pitää ohjata kärsivälliseksi, tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi. Työnjaot, tehtävät ja vastuut pitää jakaa selkeästi.

16 4.1. Yleinen tuki Koulussa tarvitaan havainnointia, tehokasta seurantaa ja arviointia sekä pedagogista keskustelua eri toimijoiden (opettajat, oppilaat, avustajat, huoltajat, muut) kesken, jotta voidaan ajoissa havaita erilaiset tuen tarpeet. Yleinen tuki on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien oppilashuollollista tukea oppilaalle; välittämistä, kiinnostusta oppilaan asioista, kuuntelua. Oppilashuolenpito on opetuksen ohella osa kaikkien opettajien perustehtävää. Oppimisen yleinen tuki on tukea, jota jokainen opettaja ja muu opetushenkilökuntaan kuuluva on velvollinen antamaan jokaiselle oppilaalle. Yleinen tuki voi olla kaikkea, mikä helpottaa oppimista tai oppilaan tilannetta, mm. joustavia/yksilöllisiä opetusjärjestelyjä, työtapoja ja menetelmiä. Yleinen tuki on tilapäistä, suhteellisen lyhytaikaista ja usein hienovaraista yksilöllisesti tai ryhmässä tapahtuvaa oman opettajan, erityisopettajan tai koulunkäyntiavustajan antamaa tukea. Käytännön keinoina koulussa on mm : - eriyttäminen tuntityöskentelyssä ja läksyissä - tukiopetus - työskentelytapojen ohjaus - osa-aikainen erityisopetus - määräaikainen tukijakso pienluokassa Yleisessä tuessa oppilaalle voidaan tehdä oppimissuunnitelma. Kaikki oppimisen tukimuodot sopivat soveltuvin osin (esim. oppimissuunnitelma) myös opinnoissa nopeasti eteneville tai lahjakkaille oppilaille. Opettajat voivat omassa työssään työskennellä työpareina ja jakaa kokemuksiaan oppilaan tukemisessa ja yhteistyössä kodin kanssa. Vertaistuen käyttö tukee opettajien omaa ammatillista työtä haasteellisissa tilanteissa. 4.2.Tehostettu tuki Tehostettua tukea tarvitaan, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen tarve kartoitetaan pedagogisessa arviossa, jonka tekevät oppilaan luokan- tai ao. aineenopettaja tai -opettajat yhteistyössä. Arvio perustuu opettajan havaintoihin oppilaan tuntityöskentelystä ja/tai kirjallisiin kokeisiin sekä muihin oppilaan antamiin näyttöihin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan tehdä oppimiskykyä mittaavia seulontatestejä. Pedagogisen arvioinnin laatimisessa opettaja voi konsultoida erityisopettajaa, oppilashuollon muita ammattilaisia ja/tai muita asiantuntijoita. Sekä oppilasta että hänen huoltajiaan tulee kuulla. Pedagoginen arvio tehdään kirjallisesti. Sen laatimisessa käytetään perusopetuksessa seutukunnallista lomaketta ja esiopetuksessa Opetushallituksen mallilomaketta ( liitteet). Seutukunnallisen pedagogisen arvion liitteenä on Työkalupakki, jota opettaja voi käyttää apunaan tukitoimien suunnittelemiseksi ja kuvaamiseksi pedagogista arvioita laatiessaan. Kaikki yleisen tuen muodot ovat edelleen tarpeen mukaan käytössä. Niiden rinnalla tehostettuun tukeen kuuluvat oppilaan yksilölliseen tarpeeseen perustuvat moniammatilliset oppilashuollon palvelut, osa-aikaisen erityisopettajan jatkuva ja säännöllinen viikoittainen tuki sekä mahdollisesti avustaja- tai muita ohjaus- ja tukipalveluita ( esim. mielenterveyspalvelut, erilaiset terapiat, apuvälineet).

17 Tehostetun tuen aloittamisesta ja tukitoimista päätetään pedagogisen arvion pohjalta oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmän päätettyä tehostetun tuen aloittamisesta ja sen tukitoimista kirjataan tukitoimet, vastuuhenkilöt ja seuranta oppimissuunnitelmaan ( liitteenä), jonka laadinnasta vastaa luokanopettaja/aineenopettaja/ -opettajat yhteistyössä erityisopettajan ja huoltajien sekä oppilaan (huomioiden ikätaso) kanssa. Oppimissuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, vähintään lukukausittain. Tehostettu tuki edellyttää jatkuvaa seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia, jotta tukea voidaan purkaa tai muuttaa tarpeen mukaan tai siirtyä seuraavaan vaiheeseen (erityinen tuki)..jos arvioidaan tuen tarpeen muuttuneen olennaisesti, laaditaan uusi pedagoginen arvio, jonka pohjalta Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen tarvittavista tukitoimista tai niiden purkamisesta. Tehostetussa tuessa oppilas opiskelee yleisopetuksen tavoitteiden mukaan. Tehostetun tuen päätös tulee tarkistaa vähintään lukuvuosittain. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuudet, tuen tarve ja tavoitteet sekä arvioinnin perusteet. Samalla määritellään koulun ja kodin vastuualueet. Opettajan, erityisopettajan ja koulunkäyntiavustajan yhteistyömuotoina voidaan käyttää esim. samanaikais- tai pienryhmäopetusta. Tehostettuna tukena voidaan antaa mm. yksilöllisiä tunti- ja kotitehtäviä, kokeissa lisää aikaa tai mahdollisuus vastata kokonaan suullisesti tai täydentää vastausta suullisesti tai osoittaa osaamisensa muulla tavalla opettajan kanssa sovituin näytöin. Tehostettuna tukena voidaan myös antaa ohjausta opiskelumenetelmissä ja oppimisen taidoissa. Voidaan myös karsia tiettyjen oppiaineiden sisältöjä: Oppimissuunnitelmaan kirjataan, mitkä ovat oppiaineen keskeiset tavoitteet (painopistealueet), jotka saavutettuaan oppilas saa esim. arvosanan 7. Arvioinnin perusteista sovitaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. 4.2.1. Lukilausunto Jos opettajalla on epäilys oppilaan lukivaikeudesta, hän keskustelee asiasta laaja-alaisen erityisopettajan sekä oppilaan huoltajan kanssa. Erityisopettaja ohjaa oppilaan tarvittaessa Kankaanpään perheneuvolan koulupsykologille, joka vastaa oppimisvaikeuksien tutkimisesta ja lukilausuntojen laatimisesta. Yhdeksäsluokkalaisten lukivaikeuksien tutkimisesta vastaa laajaalainen erityisopettaja. Hän myös laatii niistä tarvittavat lukilausunnot. Kaikkien niiden opettajien, joiden opettamissa aineissa menestymiseen oppilaan lukivaikeuden voidaan katsoa vaikuttavan, tulee saada tieto oppilaan lukivaikeus-diagnoosista. Tiedon välittymisestä vastaa rehtori. Lukilausunto oikeuttaa oppilaan suorittamaan kokeensa vaihtoehtoisilla tavoilla esim. suullisesti, pienissä osissa tai kirjurin/lukijan apua käyttäen, tietokonetta apuna käyttäen yms. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada muistiinpanoja valmiina tai osittain valmiina. Lukilausunto mahdollistaa myös äänikirjojen käytön. 4.3. Erityinen tuki Erityistä tukea tarvitaan, kun tehostettu tuki ei riitä. Erityisopettaja kokoaa ja laatii pedagogisen selvityksen erityistä tukea tarvitsevasta oppilaasta yhteistyössä lasta opettavien luokan- ja/tai aineenopettajien sekä oppilashuoltoryhmän kanssa. Selvityksessä arvioidaan oppilaan tilanne monipuolisesti; hänen saamansa tehostettu tuki, vahvuudet ja yksilölliset tukitarpeet

18 opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Selvitys perustuu opettajan/ opettajien ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiin, kuten oppilaasta tehtyjen oppimiskykytutkimusten, lääketieteellisten tai psykologisten arviointien tuloksiin ja sosiaalisiin selvityksiin. Pedagoginen selvityksen laatimisessa käytetään perusopetuksessa seutukunnallista lomaketta ja esiopetuksessa Opetushallituksen mallilomaketta (liitteet). Kun oppilas siirtyy erityisen tuen piiriin, hänelle laaditaan pedagogisen selvityksen pohjalta HOJKS ( henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa yksilöllistetään yhden tai useamman oppiaineen tavoitteita/oppimääriä tai sisältöjä. HOJKS voidaan laatia myös siten, että sen pääpaino on esim. sosiaalisten taitojen tai työtapojen oppimisessa tai esim. kuulo- tai näkövammaisen oppilaan kohdalla poikkeavissa työtavoissa ja opetusjärjestelyissä. Erityisessä tuessa tehdään laajemmin ja intensiivisemmin toisin. Kaikki yleisen ja tehostetun tuen tukimuodot ovat käytössä erityisen tuen aikanakin. Tukiopetusta annetaan tehostetummin ja säännönmukaisemmin. Osa-aikainen tai luokkamuotoinen erityisopetus annetaan tehostetusti, pidemmissä jaksoissa ja avainaineissa. esim. matematiikka, äidinkieli, englanti. Kotiluokkana voi olla erityisopetuksen ryhmä tai yleisopetuksen luokka joustavasti. Tukea jatketaan niin kauan ja vain niin kauan kuin on tarpeen. 4.3.1. Päätös erityisestä tuesta Pedagogisen selvityksen perusteella oppilas siirtyy erityisen tuen piiriin erityisen tuen päätöksellä, joka on hallinnollinen päätös. Päätöksenteon toimivalta määritellään sivistystoimen päävastuualuesäännössä ( päävastuualuesääntö 2009: 4 päätöksen tekee kasvatus- ja opetuslautakunta, 7: päätöksen tekee rehtori). Päätös on määräaikainen, ja sitä tulee tarkistaa ainakin opetuksen nivelvaiheissa 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. luokalle siirtymistä. Päätöksen tarkistamisesta vastaa rehtori. Päätös annetaan tiedoksi huoltajille ja siihen liitetään valitusosoitus. Päätöksessä todetaan opetuksen järjestämispaikka, pääsääntöinen opetusryhmä ja mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Päätöksen perusteella oppilaalle laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Sellaisia oppiaineita, joita oppilas ei vielä ole opiskellut, ei voi ennalta yksilöllistää, vaan oppilaan edistymistä näissä oppiaineissa on seurattava ja mikäli yksilöllistämistä niissä tarvitaan, on erityisen tuen päätös tarkistettava. Erityisen tuen päätöksen tarkistamista varten tehdään aina uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tuen lopettamisesta tehdään päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Ilman tehostetun tuen antamista voidaan erityisen tuen päätös tehdä perusopetuksen aikana vain, jos oppilaan tilanne muuttuu esimerkiksi vamman tai vakavan sairauden seurauksena. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on oppilasta ja hänen huoltajaansa kuultava. 4.3.2. HOJKSin laatiminen Hojks on pedagoginen asiakirja ja sen laadinnasta vastaa oppilaan opetuksesta vastaava opettaja yhteistyössä erityisopettajan, huoltajan, oppilaan ja tarvittaessa muiden toimijoiden (esim. kuraattori, psykologi) kanssa. Hojks-lomakkeena käytetään perusopetuksessa seutukunnallista lomaketta ja esiopetuksessa Opetushallituksen Hojks-lomaketta ( liitteet). Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema erityinen tuki, yksilöllistetyt tavoitteet, sisällöt,

19 opetusmenetelmät ja järjestelyt, kuten opetuksen järjestämispaikka, pääsääntöinen opetusryhmä ja mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Oppiaineissa, jotka on yksilöllistetty, arviointi perustuu oppilaan omiin yksilöllisiin tavoitteisiin. Hojksin tavoitteet laaditaan ja niiden toteutumista seurataan Hojks -palavereissa tarvittaessa, vähintään kuitenkin lukuvuosittain. Hojks-palaverin kokoon kutsumisesta vastaa joko luokanopettaja tai luokanvalvoja. Hojks-palaverit pyritään pitämään syys-lokakuussa ja seurantapalaveri huhti-toukokuussa. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan edistymistä on seurattava ja arvioitava, jotta tarvittaessa Hojksia voidaan muuttaa tai siitä voidaan luopua. Oppilas on mukana Hojks-palavereissa ikätaso huomioiden. 5. Toimintamallit erityistilanteissa Valvoessaan ja ohjatessaan opettajat ja avustajat toimivat järjestyssäännön ja yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti. Puuttumisessa on aina oikeus ja velvollisuus käyttää tilanteen mukaista harkintaa itsenäisesti. Akuutteihin ongelmatilanteisiin (esim. kiusaaminen, ilkivalta, tapaturma) puututaan välittömästi ja ryhdytään jatkotoimiin tarvittaessa. 5.1. Kiusaaminen Kiusaaminen on negatiivista toimintaa / aggressiivista käyttäytymistä / pahan mielen aiheuttamista, joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. Kiusaamisessa ei ole kysymys yksittäisestä konfliktista, riidasta tai tappelusta, vaan alistussuhteesta, vallan tai voiman väärinkäytöstä. Tavallisia kiusaamisen muotoja koulussa ovat nimittely, naurunalaiseksi tekeminen, valheiden tai ilkeiden juorujen levittäminen, huomiotta jättäminen ja sulkeminen porukan ulkopuolelle. Myös lyöminen, töniminen, potkiminen, kiusaaminen seksuaalisilla nimityksillä, eleillä tai teoilla ja kiusaaminen rotua tai ihonväriä koskevilla ilkeillä nimityksillä ovat kiusaamisen muotoja. Niin ikään tavaroiden tai rahan vieminen, tavaroiden rikkominen, kännykän tai internetin kautta kiusaaminen, uhkailu tai pakottaminen on kiusaamista. Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti mielipahaa. Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi kouluissa ja luokissa voidaan toteuttaa monenlaisia yleisiä toimenpiteitä, jotka auttavat pienentämään riskiä joutua kiusatuksi. Koulussa voidaan esimerkiksi: - pitää yhteisiä tilaisuuksia, joissa korostetaan, ettei koulussa sallita kiusaamista - julistaa koulurauha syksyllä lukuvuoden ajaksi - tehdä oppilaille selväksi, että aikuiset puuttuvat kiusaamiseen aina - keskustella kiusaamisesta riittävän usein luokissa ja yhteisissä tilaisuuksissa sekä mm. aamunavauksissa - ottaa kodit mukaan yhteistyöhön ja pitää esim. vanhempainiltoja ja vanhemmille aiheeseen liittyen - laatia kouluun ja luokkaan säännöt, jotka kieltävät kiusaamisen ja takaavat jokaisen oppilaan koskemattomuuden - järjestää oppilaille helppo keino kertoa kiusaamisesta; esim. postilaatikko, sähköpostiviesti - toteuttaa riittävän usein kiusaamiskyselyitä - järjestää tukioppilas- ja kummitoimintaa (heillekin voi kertoa kiusaamisesta) - toteuttaa oppitunteja, joilla käsitellään keskustelun, toiminnallisten harjoitusten

20 ja leikkien, mielikuvaharjoitusten, filmien ja tehtävien avulla kiusaamista ei hyväksyttävänä ilmiönä (esim. Kiva koulu - ja Lions Quest -materiaalin oppitunnit) 5.1.1. Toimintamalli koulukiusaamisen torjunnassa ( myös turvallisuus- ja kriisivalmiussuunnitelmassa): 1. Jokainen koulukiusaamisesta epäilty oppilas puhutellaan. Ensin kuullaan kiusatun oppilaan versio tapahtumista. Jos kiusaajaksi epäilty oppilas todetaan kiusaajaksi, tehdään hänelle selväksi, kuinka vakavasta rikkeestä on kysymys. 2. Osapuolten kanssa sovitaan kiusaamisen loppumisesta ja päätetään seurannasta. Usein kiusaamisesta tulee keskustella koko luokan kanssa. 3. Huoltajille ilmoitetaan, jos kiusaaminen jatkuu tai on vakavaa. Yhdessä huoltajien kanssa sovitaan tarvittavat palaverit ja jatkotoimenpiteet. - Mieluummin tulee puuttua jokaiseen epäilyttävältä näyttävään harmittomaankin tapaukseen kuin katsoa läpi sormien leikiltä näyttävää vakavaa kiusaamista. - Esiin tulleet kiusaamistapaukset tulee aina kirjata ( Liitteenä kiusaamistapahtuman raportointilomake, joka löytyy myös koulujen turvallisuus- ja kriisivalmiussuunnitelman liitteistöstä) - Selvittelyn kulku tulee kirjata ja säilyttää koulussa. - Kiusaamistapauksen selvittelyyn on usein hyvä pyytää työpari. - Jos kysymyksessä on pitkään jatkunut kiusaaminen, asiaa käsitellään myös oppilashuoltoryhmässä. - Mikäli kysymys on laajalle levinneestä ongelmasta, tiedotetaan siitä sivistystoimistoon. 5.1.2. Kiva-koulu Kirkonkylän koulu ja Yläkoulu toteuttavat Kiva-koulu -ohjelmaa erillisen suunnitelman mukaisesti. Kiva-koulu -periaatteet: 1.Keskustelu kiusatun oppilaan kanssa Kuullaan kiusatun kuvaus tapahtumista. Selvitetään, millaista kiusaamista on esiintynyt ja ketkä ovat olleet siinä mukana. Sovitaan uusi tapaaminen. 2. Yksilökeskustelut kiusaajien kanssa. Jokaisen kiusaamiseen osallistuneen kanssa keskustellaan erikseen ja mahdollisuuksien mukaan siten, että kiusaajat eivät ehdi valmistautua tilanteeseen tai sopia keskenään, mitä aikuiselle kerrotaan. Keskusteluissa on tärkeintä tehdä oppilaille selväksi, että tapahtunut kiusaaminen on tiedossa, sitä ei hyväksytä ja sen on loputtava välittömästi. Lisäksi oppilaiden kanssa sovitaan,