Lauta- ja johtokuntien talousarvioesitykset. Talousarvio Taloussuunnitelma

Lauta- ja johtokuntien talousarvioesitykset Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2014 Hallintokeskus 17.10.2011

SISÄLLYSLUETTELO KONSERNIHALLINTO 1 Tarkastuslautakunta 2 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta 3 Konsernihallinto 5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 24 Perusturvalautakunta 25 Työllisyysjaosto 38 SIVISTYSPALVELUT 40 Sivistyslautakunta 41 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta 47 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA 61 Kaupunkirakennelautakunta 62 Rakennus- ja ympäristölautakunta 71 Joukkoliikennetoimikunta 75 LIIKELAITOKSET 76 Tilapalvelu Liikelaitoksen johtokunta 77 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 82 Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunta 89 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen johtokunta 94 Kylän Kattaus Liikelaitoksen johtokunta 99 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitoksen johtokunta 105 INVESTOINTIOSA 119 Perustelut irtain käyttöomaisuus 120 Urheilu- ja retkeilyalueet 124 Kunnallistekniikan investoinnit 125 Talonrakennusinvestoinnit 128 AVUSTUSHAKEMUKSET 135 Yksityisteiden perusparannushankkeiden avustaminen 136 Monikulttuurikeskus Gloria 137 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 149 Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 152 Sepänkeskuksen tuleva käyttö 153 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry 156 Pohjoismainen tiedotustoimisto 161 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiö KIHU 162 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 164 Jyvälän Setlementti ry 175 Suomen meripelastusseura 176 Alvar Aalto Akatemia 180

1 KONSERNIHALLINTO

2 Tarkastuslautakunta 16.6.2011 33 Tarkastuslautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2012 Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 23.5.2011 214 talousarvion vuosikatetavoitteen 28,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarvion laadintaohjeen mukaan (sivu 2) tähän pääseminen tarkoittaa 8,5 miljoonan euron menojen ja tulojen tarkistuksia palvelualueilla ja liikelaitoksissa laskentapohjaan verrattuna. Tähän pääseminen edellyttää konsernihallinnon osalta, että konsernihallinnon pitäisi karsia kuluja ja/tai lisätä tuloja noin 360.000 euroa. Talousarvion laadintaohjeessa (sivu 15) asetetun aikataulun mukaisesti lautakuntien on palautettava talousarvioesityksensä 16.9.2011 mennessä. Tarkastuslautakunnan talousarvioehdotusluonnoksen mukaan ulkoisen tarkastuksen määrärahojen kasvuprosentti on noin 8,2 (vuoden 2011 talousarvioon nähden). Tämä on ristiriidassa mainitun talousarvion laadintaohjeessa asetetun edellä mainitun tavoitteen kanssa. Talousarviossa on huomioitu kannettavien tietokoneiden hankkiminen lautakunnan varsinaisille jäsenille. Mikäli koneet hankitaan myös varajäsenille, aihettaa se lisäkuluja noin 24.000 euroa. Tarkastuslautakunta arvioi missä määrin varajäsenet osallistuvat kokouksiin ja missä määrin heillä on perusteltua tarvetta omaan kannettavaan. Päätösliite - Ulkoisen tarkastuksen talousarvioesitys 2012 Puheenjohtajan ehdotus Tarkastuslautakunta hyväksyy talousarvion ja esittää sitä kaupunginhallitukselle. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

3 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta 13.9.2011 Dnro 2337/11 33 Talousarvioesitys vuodelle 2012 Asian valmistelija Tapio Soini, p. (014) 266 1590 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvion laadinnassa on noudatettu 30.5.2011 annettua talousarvion laadintaohjetta vuodelle 2012. Määrärahaesitys tulee toimittaa hallintokeskukseen 16.9.2011 mennessä. Talousarvioehdotukseen on sisällytetty uuden asiakaspalvelumallin hankekustannukset, mikä merkitsee n. 95 000 euron lisäystä (projektipäällikön palkkauskustannukset ja muut hankemenot). Talousarvioehdotuksessa kustannuksia nostavat lisäksi tilavuokrien, siivouksen ja henkilöstökustannusten kasvu. Muutoin talousarvio määrällisesti vastaa tämänvuotista tasoa. Vuodelle 2012 laadittu talousarvioehdotus on rakennettu vakiintuneelle lautakuntatyöskentelylle. Talousarvioesityksen 2012 loppusumma on 955 871 euroa. Päätösliite - Talousarvioesitys vuodelle 2012 - Henkilöstösuunnitelma vuosille 2012 2014 Oheisliite (jakelu jäsenet) - Talousarviotaulukko vuodelle 2012 - Talouden toteutuma elokuu 2011 Apulaiskaupunginjohtaja Lepistön ollessa estyneenä asian esittelijänä toimi kehittämisjohtaja Soini. Kehittämisjohtaja Soinin ehdotus Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle liitteenä olevan talousarvioesityksen vuodelle 2012 sekä innovaatiopalvelujen henkilöstösuunnitelman vuosille 2012 2014. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

4 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta 13.9.2011 Talousarvioesitys 2012 Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys on laadittu Innovaatiopalveluissa kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan touko-kesäkuussa antamien ohjeiden pohjalta. Määrärahaesitysten tulee olla hallintokeskuksessa 16.9.2011 mennessä. Nyt laadittu talousarvioehdotus on rakennettu vakiintuneelle lautakuntatyöskentelylle. Talousarvioesityksen loppusumma päätyy 955 871 euroon ja sen sisältöä on esitetty ohessa. Innovaatiopalvelujen vastuualueella käynnissä olevista tai käynnistyvistä kehittämishankkeista merkittävin kustannuserä tulee USO-valmisteluun sisältyvän uuden asiakaspalvelumallin kustannuksista (n. 95 000 ) ja ne sisältyvät lautakunnan muihin toimintakuluihin. Muutoin lautakunnan kustannuksia kasvattavat lähinnä tilavuokrien, siivouksen ja henkilöstökustannusten kasvu. Lautakuntatyöskentely 25 000 10 kokousta (palkkiot, matkakulut, järjestelykulut) määrärahaan sisältyvät myös lautakunnan mahdolliset tutustumisvierailut Työntekijöitä yhteensä 4 + 6 + 1= 11 Tietotalolla työskentelevien 4 vakituisen ja määräaikaisen asiakaspalvelumallin valmistelusta vastaavan projektipäällikön lisäksi lautakunnan alaista henkilöstöä on yhteispalvelussa (Säynätsalo 3, Korpilahti 2 ja Tikkakoski 1). Henkilöstömenot (11 työntekijää = 560 918 ) Tilavuokrat ja siivous (167 093 ) Talouskeskus (10 500 ) ATK- ja puhelinkulut (30 060 ) Muut toimintakulut: uuden asiakaspalvelumallin valmistelukustannukset, osaamisen ylläpito, tarvikkeet, matkustus, kehittämishankkeet ym. (162 300 ) Toimintatulot 16 000 Toimintamenot yhteensä 955 871 Toimintakate 939 871

5 Taloudelliset tavoitteet: Konsernihallinto yhteensä TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Kaupunginvaltuusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Kaupunginhallitus 8 245,9 7 986,6 5 416,0-2 570,6-32,2 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 140,0 140,0 140,0 0,0 0,0 % Hallintokeskus 547,5 468,1 461,9-6,2-1,3 % Tietohallinto 4 986,1 5 370,0 5 828,5 458,5 8,5 % Toimintatulot yhteensä 13 919,5 13 964,7 11 846,4-2 118,3-15,2 % Kaupunginvaltuusto 326,3 427,0 427,0 0,0 0,0 % Kaupunginhallitus 12 946,0 13 429,6 14 996,5 1 566,9 11,7 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 5 829,6 5 791,8 5 984,6 192,8 3,3 % Hallintokeskus 5 382,3 5 102,6 5 119,8 17,2 0,3 % Tietohallinto 4 853,0 5 174,6 5 528,5 353,9 6,8 % Toimintamenot yhteensä 29 337,2 29 925,6 32 056,4 2 130,8 7,1 % Kaupunginvaltuusto -326,3-427,0-427,0 0,0 0,0 % Kaupunginhallitus -4 700,1-5 443,0-9 580,5-4 137,5 76,0 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka -5 689,6-5 651,8-5 844,6-192,8 3,4 % Hallintokeskus -4 834,8-4 634,5-4 657,9-23,4 0,5 % Tietohallinto 133,0 195,4 300,0 104,6 53,6 % Toimintakate yhteensä -15 417,7-15 960,9-20 210,0-4 249,1 26,6 % TULOSSUUNNITELMA 1 000 euroa Toimintatulot 13 919,5 13 964,7 11 846,4-2 118,3-15,2 % Myyntitulot 5 581,2 5 781,1 11 846,4 6 065,3 104,9 % Tuet ja avustukset 7 500,0 7 617,6-7 617,6-100,0 % Muut toimintatulot 838,3 566,0-566,0-100,0 % Toimintamenot 29 337,2 29 925,6 32 056,4 2 130,8 7,1 % Henkilöstömenot 7 399,2 8 124,8-8 124,8-100,0 % Palvelujen ostot 16 581,2 16 245,2 32 056,4 15 811,2 97,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 428,0 437,9-437,9-100,0 % Avustukset 2 374,7 2 523,5-2 523,5-100,0 % Muut toimintamenot 2 554,1 2 594,2-2 594,2-100,0 % Toimintakate (sitova taso) -15 417,7-15 960,9-20 210,0-4 249,1 26,6 % Tunnusluvut: TOIMITILAT TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 % Tilavuokrat (1000 euroa) 940,5 928,0-12,5-1,3 % Tilat (m 2 ) 6 823,4 6 556,9-266,5-3,9 %

6 Konsernihallinto Kaupunginvaltuusto Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Kaupunginvaltuusto linjaa kaupunkiyhteisön toimintaa ja jakaa voimavarat. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto vahvistaa myös kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Valtuusto pitää kokousten lisäksi seminaareja, joissa käsitellään kaupungin strategisia linjauksia, keskeisiä hankkeita, kehittämistä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kaupunginvaltuuston määräraha sisältää valtuuston työskentelyyn liittyvät kulut, kokouspalkkiot ja ansionmenetyskorvaukset sekä valtuustoryhmien toimintatuen. Valtuustoryhmien toimintaa tuetaan 500 eurolla vuodessa kaupunginvaltuutettua kohti. Kaupungintalo peruskorjataan vuosina 2010 2012, minkä vuoksi kaupunginvaltuusto kokoontuu väistötiloissa. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Myyntitulot 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Toimintamenot 326,3 427,0 427,0 0,0 0,0 % Henkilöstömenot 172,0 247,4 247,4 0,0 0,0 % Palvelujen ostot 92,9 111,6 111,6 0,0 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14,8 19,0 19,0 0,0 0,0 % Avustukset 33,8 37,5 37,5 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 12,9 11,5 11,5 0,0 0,0 % Toimintakate (sitova taso) -326,3-427,0-427,0 0,0 0,0 %

7 Konsernihallinto Kaupunginhallitus Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus tukee lautakuntien ja palvelualueiden toimintaa sekä seuraa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2012 keskeisiä tehtäviä ovat Jyväskylän ja seudun kilpailukyvyn vahvistaminen, tasapainoisen kuntatalouden turvaaminen sekä johtosääntöjen valmistelu uutta organisaatiota varten. Kaupungintalo peruskorjataan vuosina 2010 2012, minkä vuoksi kaupunginhallitus kokoontuu väistötiloissa. Kunnallisverotuksen määräraha määräytyy verohallintolain mukaisesti sisältäen kaupungin osuuden verotuskustannuksiin. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on k aupungin henkilöstötyöhön kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin edistäminen ja terveysriskien torjunta. Toimintasuunnitelmakauden keskeisiä ja työpaikkojen todettuihin tarpeisiin perustuvat tavoitteet ovat: - varhaisen tuen ja tunnistamisen mallin mukainen toiminta, - työperäisten ja työkykyä heikentävien sairauksien tunnistaminen ja hoito - työyhteisöjen tukeminen muutoksessa sekä - terveellinen työympäristö (yhteistyö sisäilmastoryhmän kanssa) Työterveyshuollon palvelut jaetaan lakisääteiseen/ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan korvausluokka 1) sekä sairaanhoitoon (Kelan korvausluokka 2). Lakisääteisen työterveyshuollon keskeisiä sisältöjä ovat työkykyä vaarantavien olosuhteiden tunnistaminen, niihin liittyvä ohjeistus ja neuvonta työpaikoilla sekä kohderyhmittäin suunnatut terveystarkastukset. Sairaanhoito suunnataan keskeisempiin pitkittyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien varhaiseen toteamiseen ja tehokkaaseen hoitoon. Työterveyshuollolla on koordinointivastuu työhön ja työkykyyn liittyvien sairauksien hoitoprosessista tämä edellyttää kiinteää yhteistyötä ja toimintakäytäntöjen sopimista muun terveydenhuollon kanssa. Sairaanhoito sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen liittyvät laboratorio ja röntgentutkimukset, työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin ohjaus- ja neuvontapalvelut. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä henkilöstöpalveluiden, työsuojeluorganisaation ja palvelualueiden johdon ja esimiesten kanssa. Kansaneläkelaitos korvaa kaupungille työterveyshuollon kokonaismenoista noin 50 %. Kaupunginhallituksen määrärahaan sisältyvät kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan toimintamenot. EU-hankkeet Merkittävien EU-hankkeiden omarahoitus sekä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun, Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n ym. toimijoiden hankkeisiin maksettavat kuntarahoitusosuudet ovat pääsääntöisesti tämän menokohdan alla. Määräraha sisältää varauksen uusiin hankkeisiin. Siihen sisältyy myös esim. maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen tarkoitettujen ESRhankkeiden omarahoitusosuuksia. Palkkauksen harmonisointi ja palkkauksen epäkohtien korjaukset Palkkauksen harmonisointiin ja palkkausjärjestelmissä oleviin epäkohtiin varataan erillinen määräraha vuodelle 2012 (100 000 euroa).

8 Jyväskylä-sopimuksessa määriteltyyn kaupungin omaan palkkaohjelmaan (palkkausjärjestelmien kehittäminen, epäkohtien korjaamiseen sekä kannustavan palkkausjärjestelmien luomiseen) varataan talousarviossa erillinen määräraha XXX.XXX euroa). Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Sivistyspalvelujen apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluu sivistyspalvelujen palvelualueen lisäksi tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta sekä sen alainen toiminta. Tähän tehtäväkokonaisuuteen kuuluu innovaatiopalvelujen vastuualue. Innovaatiopalvelujen vastuualueeseen sisältyvät lisäksi Korpilahden ja Tikkakosken yhteispalvelupisteet sekä Säynätsalon aluetoimisto. Innovaatiopalvelut koordinoi myös sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioon sisältyvien Vaajakosken ja Palokan yhteispalvelupisteiden toimintaa osana koko kaupungin yhteispalveluja. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalous on talousarviossa kaupunginhallituksen määrärahan alla omana kohtanaan. Innovaatiopalvelujen vastuualueella käynnissä olevista tai käynnistyvistä kehittämishankkeista merkittävin kustannuserä tulee USO-valmisteluun sisältyvän uuden as iakaspalvelumallin kustannuksista (noin 95 000 euroa) ja ne s isältyvät henkilöstökuluihin ja lautakunnan muihin toimintakuluihin. Muutoin lautakunnan kustannuksia kasvattavat lähinnä tilavuokrat ja siivous sekä henkilöstökustannusten nousu. Tapahtumat ja suhdetoiminta Tapahtumat ja suhdetoiminta on os a tavoitteellista kaupunkimarkkinointia. Tapahtumien ja suhdetoiminnan avulla kaupunki vahvistaa vetovoimaisuuttaan, kansainvälistä ja kotimaista tunnettuuttaan sekä yrittäjäyhteistyötä, osoittaa vieraanvaraisuutta ja kertoo omasta toiminnastaan. Määräraha sisältää kaupungin itse järjestämiä tai muiden järjestämiä merkittäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Samoin se sisältää kansainvälisiä ja valtakunnallisia vierailuja sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestettäviä tapahtumia ja mm. niihin liittyviä vastaanottoja tai muuta vieraanvaraisuutta. Viestintä ja markkinointi Keskitetty viestintä huolehtii koko organisaation viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin ohjauksesta, koordinoinnista ja kehittämisestä sekä konsernihallinnon ja hallintokeskuksen viestinnästä ja osallistuu merkittävästi seudun ja maakunnan markkinointiin. Viestinnän painopisteet ovat: henkilöstöviestintä, valmistelu- ja päätösviestintä, palvelutiedottaminen/kuntalaisviestintä, osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvä viestintä, häiriötilanne- ja kriisiviestintä sekä kaupungin ja seudun markkinointi ja mainetyö. Vuonna 2011 valmistaudutaan vuonna 2012 vietettävään kaupungin 175-vuotisjuhlavuoteen muun muassa suunnittelemalla ja toteuttamalla juhlavuoden viestintää ja markkinointia, esim. esitemateriaalia. Vuonna 2011 k äynnistetään koko kaupungin graafisen ilmeen ja tunnuksen suunnittelu- ja toteutustyö. Ensimmäisenä uutta ilmettä hyödynnetään 175-juhlavuoden materiaaleissa. Vuonna 2011 k eskitytään erityisesti uuden s ukupolven organisaation valmistelutyön henkilöstö- ja kuntalasiviestintään, mm. foorumit ja tilaisuudet sekä materiaalit. Henkilöstöpalvelut Henkilöstötyössä siirrytään asteittain vuoden 2012 aikana Uuden sukupolven organisaation (USO) määrittämään rakenteeseen. Keskeisiä henkilöstöjohtamisen alueita määritellään uudelleen. Näitä määriteltäviä alueita ovat mm. palvelussuhdeasiat (palkkaus, palvelusuhdeasiat, kunnallinen sopimuskanta, erillinen lainsäädäntö jne.), henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin tuki, työyhteisöjen tuki ja kehittäminen (mukaan lukien työsuojelu) sekä henkilöstön kehittäminen. Uusittavalla henkilöstöpalveluiden organisaatiolla on k yettävä ratkaisemaan sekä konsernitasolla että palvelukokonaisuuksien tasolla mm. palkkausjärjestelmien kokonaiskehittämisen sisällöt ja aikataulu (tehtäväkohtainen palkkausjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen (tva-palkkajärjestelmä) sekä erilaisten kannustavien elementtien entistä vahvempi sisällyttäminen palkkarakenteeseen).

9 Henkilöstötyössä myös henkilöstösuunnittelulla ja rekrytoinnilla on aikaisempaa merkittävämpi rooli (ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys kasvaa voimakkaan eläköitymisen myötä niin toiminnan kuin talouden ohjauksessa, lisäksi mm. rekrytoinnin onnistuminen oikea-aikaisesti, työuran eri vaiheiden haltuunotto mm. ammatillisen kuntoutuksen avulla, varahenkilöjärjestelmän selkeiden pelisääntöjen luominen kuuluvat vuoden 2012 ohjelmaan) Henkilöstöpoliittisen Jyväskylä-sopimuksen laatimisen yhteydessä työhyvinvointiin laaditaan yhteisesti hyväksyt toimintamallit. Työhyvinvointiin kohdistetun työn tavoitteena on vähentää mm. sairauspoissaoloja/sijaisten käyttöä. Työhyvinvoinnin keskeisiä käsitteitä ovat mm. esimiestyön/johtamisen laadun määrittely, työntekijätaitojen korostaminen, työyhteisöjen kyky ratkaista ongelmatilanteita. Tietojärjestelmien mahdollisimman laaja ja yhtenäinen käyttö tukee tuottavuuden kasvua ja prosessien sisällöllistä oikeellisuutta. Ulkoisen tarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Kuntalain mukaan tilintarkastaja on v alittava valtuustokaudeksi. Tarkastuslautakunta on 16.6.2011 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että ulkoisen tarkastuksen määrärahat nousisivat 216 900 eurosta 234 700 euroon (8,2 %). Nousu selittyy sillä, että tarkastuslautakunta esittää, että lautakunta siirtyy vuonna 2012 sähköiseen kokouskäytäntöön ja että lautakunnan varsinaisille jäsenille hankitaan kannettavat tietokoneet, joiden hankinta- ja ylläpitokulut ovat yhteensä noin 24 000 euroa. Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet ovat strategisesti tärkeitä kehittämisprojekteja ja -toimenpiteitä. Vuonna 2011 kehittäminen painottuu uuden sukupolven organisaation valmisteluun, 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmaan, ICT-palvelukeskushankkeeseen, ilmasto-ohjelmaan sekä asuntomessuihin 2014. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Määräraha toimii Jyväskylän osalta kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman paikallisena vastinrahana Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykehankkeelle. Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta huolehtii kaupungin kansainvälisen toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin. Määräraha sisältää kansainvälisen markkinoinnin, ystävyyskaupunkitoiminnan, kansainvälisten vierailujen ja tapahtumien, henkilöstövaihdon sekä kansainvälisen toiminnan avustusten sekä kongressimatkailun markkinoinnin menot. Palvelualueiden yhteiset Määrärahasta maksetaan poikkeusoloihin varautumisen ja johtoryhmän työhön liittyvät menot sekä maksut, jotka yleisluonteensa vuoksi on tarkoituksenmukaista hoitaa keskitetysti. Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta päättää lain maaseutuelinkeinojen hallinto kunnissa (1558/91) mukaisten tehtävien hoitamisesta kaupungin alueella siltä osin kuin tehtäviä ei johtosäännöllä ole määrätty muiden hoidettavaksi. Laki uudistettiin eduskunnan päätöksellä 30.3.2010. Uuden lain mukaan maaseutuhallinnon hallinnollisen yksikön koko on oltava vähintään 800 tilaa ja 5 viranhaltijaa viimeistään 1.1.2013 alkaen. Jyväskylän kaupunki solmi lain edellyttämän yhteistoimintasopimuksen lokakuussa 2011. Sopimuksessa ovat mukana kaupungin lisäksi Hankasalmen, Joutsan, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Sopimuksen mukaan yhteistoiminta-alueen hallinnosta vastaavana isäntäkuntana toimii Laukaan kunta 1.1.2013 alkaen. Jyväskylän kaupungin maaseututoimisto toimii vuoden 2012 loppuun asti ja siirtyy sen jälkeen Laukaan kunnan alaisuuteen.

10 Maaseutulautakunta ohjaa maaseutuelinkeinojen kehittämistyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja antaa lausuntoja valmisteluvaiheessa kaupungin eri palvelualueiden tekemistä maaseutualueita, maataloutta ja yksityisteitä koskevista suunnitelmista. Maaseutulautakunta päättää vesiosuuskunnille myönnettävistä avustuksista ja yksityistieavustuksista. Laut akunnan alainen yksityistiejaosto vastaa yksityistielain ja -asetuksen mukaisista kunnan tielautakunnalle kuuluvista tehtävistä. Lautakunnan määrärahasta maksetaan maaseudun toimintaryhmien Jyväsriihi ry ja Vesuri ry hanketoiminnan kuntarahoitusosuudet. Kaupungin osuus ohjelmakaudella 2007 2013 on 47 000 euroa/vuosi. Varamääräraha Varamääräraha on tarkoitettu kaupunginhallituksen käyttöön vuoden aikana ilmeneviä arvaamattomia menoja varten. Määrärahasta maksetaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousarvionvuoden aikana asettamien toimikuntien ja työryhmien sekä muiden tilapäisten toimielinten menot kuluvana vuotena, mikäli niille ei ole erikseen osoitettu muuta määrärahaa. Määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Korpilahden aluelautakunta Aluelautakunta tuo esiin alueensa erityistarpeita tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja ja vaikuttamalla hallintoon, toiminnan suunnitteluun ja talousarvioon. Lautakunta voi myös ottaa kantaa lähipalveluja ja -ympäristöä koskeviin asioihin sekä tukea kylätoimintaa ja muuta asukkaiden vapaa-aika- ja harrastustoimintaa sen mukaisesti kuin johtosäännössä erikseen määrätään. Lautakunta vastaa myös Korpilahden palveluyksikön demokratiaohjauksesta. Talousarviossa osoitettu määräraha on tarkoitettu lautakunnan omasta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Vaalit Vuonna 2012 j ärjestetään poikkeuksellisesti kahdet vaalit; presidentinvaali ja kunnallisvaalit. Tämän vuoksi myös kunnalle vaaleista aiheutuvat kustannukset ovat poikkeuksellisen suuret. Presidentinvaali 2012 Presidentinvaali järjestetään 22.1.2012 ja mahdollinen toinen vaali 5.2.2012. Koska kyseessä ovat valtiolliset vaalit, hoitaa valtio ehdokasasettelun, ennakkoäänten laskennan ja tarkastuslaskennan. Kaupunki huolehtii vaalipäivän äänestyksen lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Osa ennakkoäänestyksen järjestämisestä ostetaan palveluna Itella Oyj:ltä ja osan kaupunki järjestää itse. Vaalipäivän äänestyksen ja ennakkoäänestyksen kustannukset ovat suoraan verrannolliset äänestyspaikkojen määrään. Edellisissä vaaleissa oli 17 ennakkoäänestyspaikkaa ja 39 vaalipäivän äänestyspaikkaa. Presidentinvaalin toimittamisen kustannuksista kunnat saavat korvauksen valtiollisten vaalien korvausperiaatteiden mukaan eli tietyn määrän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Oikeusministeriö vahvistaa määrän vaalien jälkeen. Aikaisempien vaalien perusteella arvioituna valtion korvaus ei tule kattamaan vaaleista kaupungille aiheutuvia kustannuksia. Vaaleista aiheutuvat kustannukset on arvioitu edellisten valtiollisten vaalien perusteella. Ennakkoäänestyksen sähköiset käytännöt pysynevät samoina kuin edellisissä vaaleissa. Sen sijaan sähköisen vaaliluettelon käyttöä varsinaisena vaalipäivänä tullaan lisäämään. Vielä ei ole tietoa, missä määrin valtio ottaa tämän huomioon korvatessaan kustannuksia kunnille. Kunnallisvaalit 2012 Kunnallisvaalit järjestetään 28.10.2012. Niissä kunnan vastuu on v altiollisia vaaleja suurempi; yleisjärjestelyjen lisäksi kunta hoitaa myös ehdokasasettelun ja tuloslaskennan sekä maksaa kustannukset kokonaisuudessaan itse. Kustannukset on arvioitu edellisten kunnallisvaalien perusteella.

11 Valtionosuuskompensaatio Valtio maksaa yhdistyville kunnille valtionosuuskompensaatiota viiden vuoden ajan. Jyväskylän kaupunki saa 2009 2013 yhdistymisavustusta 3 557 000 euroa vuodessa. Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukaista yhdistymisavustusta saatiin kolmen vuoden ajan vuosina 2009-2011 yhteensä 8 460 000 euroa, josta kohdistettiin sopimuksen mukaisesti entisen Korpilahden kunnan alueelle 6 480 000 eur oa ja entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueelle 1 980 000 eu roa. Vuonna 2012 kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus päättyy. Elatustuen takautumissaatavat Elatustuen myöntäminen siirtyi vuonna 2009 valtiolle, joka maksaa kunnille viiden vuoden ajan perittyjä elatustuen takautumissaatavia. Vuonna 2012 takautumissaatavia saadaan arviolta 2,47 euroa asukasta kohden eli yhteensä 323 000 euroa. Avustukset Palvelualueet päättävät oman toimialansa avustuksista määrärahojensa puitteissa. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon kaupungin muut mahdolliset tuki- ja avustuspäätökset. Avustukset: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Yksityistieavustukset 413,9 380,0 440,0 60,0 15,8 % Vesihuoltoavustukset 332,8 300,0 240,0-60,0-20,0 % Alvar Aalto Akatemia 100,0 100,0 100,0 0,0 0,0 % Jyv. Monikulttuurikeskus Gloria 0,0 100,0 100,0 0,0 0,0 % Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 20,0 20,0 50,0 30,0 150,0 % Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 15,0 15,0 50,0 35,0 233,3 % Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset 0,0 10,0 10,0 0,0 0,0 % Sepänkeskus 0,0 0,0 175,0 175,0 100,0 % Kolmannen sektorin avustukset 0,0 0,0 100,0 100,0 100,0 % Pohjoismainen tiedotustoimisto 7,5 7,5 12,0 4,5 60,0 % Avustukset yhteensä 889,2 932,5 1 277,0 344,5 36,9 % Yksityistieavustukset Yksityisteiden kunnossapitoavustus Yksityistieavustusta maksetaan järjestäytyneille tiekunnille. Avustukseen varattu määräraha perustuu vuoden 2010 avustusten hakemusmäärästä tehtyyn arvioon. Yksityistieverkon luokittelu perustuu Tiehallinnon avustamiskäytännössään käyttämään pisteytysjärjestelmään. Pisteytysjärjestelmää on yksinkertaistettu, samoin kuin pisterajoja on muokattu Jyväskylään sopivaksi. Yksityistieverkko luokitellaan neljään luokkaan. Avustamisessa ei eritellä kesäkunnossapitoa ja auraamista, vaan myönnetään kunnossapitoavustus, jonka tiekunta voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Vuosittain vahvistettavat yksityistieverkolle maksettavat avustukset jaetaan ennakkoon päätetyin osuuksin kuhunkin luokkaan. Luokan sisällä avustukset jaetaan teittäin pituuden suhteessa siten, että 100 metrin omavastuuosuus otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että alle 100 metrin yksityisteille ei myönnetä kunnossapitoavustuksia. Kunnossapitoavustuksen ehdot, jotka kaikki yhdessä tulee täyttyä: - avustettavan tien pituus on vähintään 100 metriä, tien pituus määritetään vakituisen asutuksen mukaan - yksityistien vaikutusalueella on vähintään yksi ympärivuotisesti ja vakituisesti asuttu asunto - asunnosta/asunnoista maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero ja hakija/hakijat ovat kirjoilla Jyväskylän kaupungissa ja hakijan/hakijoiden asunnon vakituinen osoite on ko. kiinteistölle/kiinteistöille.

12 Yksityisteiden perusparannusavustus Perusparannusavustusta maksetaan järjestäytyneille tiekunnille enintään 15 % toteutuneista kustannuksista. Perusparannushanke tarkoittaa tien kuivatuksen ja kantavuuden olennaista parantamista. Kaupungin avustuksen ehtona on, että parannuskohde on j o saanut päätöksen valtion avustuksesta. ELY-keskus arvioi hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden, asettaa ne tärkeysjärjestykseen ja valvoo, että hankkeet toteutetaan avustusehtojen mukaisesti. Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntien vesihuoltohankkeita avustetaan enintään 25 %:n rahoitusosuudella toteutuneista kustannuksista. Avustusten maksamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Uusien vesihuoltohankkeiden määrän arvioidaan vähenevän, kun tiiviimmin asutettujen kylien hankkeet valmistuvat. Vuodelle 2012 varattu määräraha mahdollistaa 0,96 milj. euron vesihuoltoinvestoinnit. Maaseutulautakunta päättää avustuksesta ja lautakunnan tulee etukäteen hyväksyä hankesuunnitelmat. Alvar Aalto Akatemia Avustus käytetään kansainvälisen Alvar Aalto arkkitehtuurin tutkijatapaamisen järjestämiseen, kansainväliseen arkkitehtuurityöpajatoimintaan ja kansainvälisen Alvar Aalto symposiumin ennakkovalmisteluihin. Monikulttuurikeskus Gloria (anomus 100 000 euroa) Jyväskylässä toimii monikulttuurikeskus Gloria kansainvälisenä kohtaamispaikkana. Gloria toimii rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Monikulttuurisuus koetaan voimavarana, joka tuo alueelle oman värinsä. Gloriassa välitetään tietoa eri kulttuureista, mikä kiinnostaa sekä kantasuomalaisia kuin uussuomalaisiakin. Monikulttuurikeskus tarjoaa kokoontumispaikan etnisten vähemmistöjen omaehtoiselle kulttuurin harjoittamiselle ja monikulttuuriselle pienryhmätoiminnalle. Gloriassa toimii myös noin 80 v apaaehtoista. Gloria mahdollistaa itseohjautuvaa kotoutumista, mm. suomenkielen oppimisen ja yhteiskuntatietouden kautta. Gloriassa kävi vuonna 2010 yli 10 000 kävijää. Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry (anomus 50 000 euroa) Toiminta-avustus kesäyliopistotoimintaan, jonka painopistealueita ovat: avoin yliopisto, lyhytkestoinen työelämän täydennyskoulutus, koululais- ja abikurssit, kielikoulutus sekä ikääntyvien yliopistotoiminta. Jyväskylän kesäyliopisto täyttää 100 vuotta kesäkuussa 2010. Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö (anomus 50 000 euroa) Toimintavuoden aikana säätiö tukee toimintaa, jonka tavoitteena on uu tta luovan kulttuurin ja taiteen sekä taiteen ja tieteen rajapintaan liittyvän tieteen aseman vahvistaminen ja rahoituksen turvaaminen. Säätiö kannustaa luovaan talouteen ja sitä kautta tukee työpaikkojen syntymistä erityisesti kulttuurin alueelle. Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset Kaupungin käytössä olevien julkisten tilojen käyttöastetta lisätään tarjoamalla tiloja maksutta yleishyödyllisten kaupungin perustoimintaa tukevien yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön silloin, kun tiloissa ei ole omaa toimintaa. Palvelualueille varataan 10 000 euroa korvaukseksi tilojen luovuttamisesta yleishyödyllistä toimintaa varten. Määrärahasta maksetaan korvaus toteutuneen käytön suhteessa. Sepänkeskus (175 000 euroa) Vuoden 2012 t alousarviossa Keski-Suomen yhteisöjen tuki Ry:lle varataan 175 000 euron vuosiavustus Sepänkeskuksen tilakustannuksia varten. Sepänkeskus toimii pilottihankkeena, jossa mahdollistetaan eläkejärjestöille aikaisempaa laajempi kaupungin tilojen käyttö. Sepänkeskuksen tilat vapautuvat nuoriso- ja kulttuuritoimen käytöstä, koska nämä toiminnot siirtyvät Veturitalleille kevään 2012 aikana. Kolmannen sektorin avustukset (100 000 euroa)

13 Kaupunginjohtaja asetti työryhmän Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa päätöksellään 27.11.2009 kartoittamaan kaupungin ja kolmannen sektorin nykytilan ja valmistelemaan yhteistyön periaatteet. Loppuraportissaan työryhmä esittää, että Jyväskylän kaupungin avustustasoa on aiheellista tarkistaa. Raportin mukaan Jyväskylässä maksetaan avustuksia vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Työryhmä esittää, että vuoden 2012 talousarvioon varataan yhteensä 100 000 euroa lisää yhdistysten avustuksiin, josta 30 000 euroa kohdentuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Kaupunginhallitus merkitsi loppuraportin tiedoksi kokouksessaan 20.6.2011. Pohjoismainen tiedotustoimisto (anomus 12 000 euroa) Pohjoismaissa on y hteensä kahdeksan tiedotustoimistoa. Suomen tiedotustoimistot sijaitsevat Jyväskylässä ja Vaasassa. Pohjoismainen tiedotustoimisto on po hjoismaisen yhteistyön alueellinen koordinaattori. Sen tehtäviin kuuluu pohjoismaisen toiminnan ja tapahtumien järjestäminen alueellaan. Jyväskylän tiedotustoimiston yhteydessä toimii Pohjola-Nordenin liiton alainen Keski-Suomen piiritoimisto. Toimisto toimii myös Ruotsin konsulaattina ja 1.8.2011 alkaen myös Norjan konsulaattina. Jäsenmaksut ja Keski-Suomen liiton kehittämisrahasto Keski-Suomen liiton hallinnoimalla kehittämisrahastolla edistetään kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukykyä ja varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen. Sen kautta varaudutaan myös uusiin avauksiin sekä tuetaan maakuntien välisiä hankkeita. Jäsenmaksut: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Keski-Suomen liitto 1 216,7 1 293,0 1 332,7 39,7 3,1 % Keski-Suomen liitto kehitt.rahasto 400,0 348,2 371,8 23,6 6,8 % Suomen Kuntaliitto 445,5 455,1 468,8 13,7 3,0 % Keski-Suomen kauppakamari 22,0 22,3 27,0 4,7 21,1 % Finland Convention Bureau 16,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut jäsenmaksut 14,3 22,3 20,0-2,3-10,3 % Jäsenmaksut yhteensä 2 114,9 2 140,9 2 220,3 79,4 3,7 % Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toimintatulot 8 245,9 7 986,6 5 416,0-2 570,6-32,2 % Myyntitulot 323,7 27,0-27,0-100,0 % Tuet ja avustukset 7 473,2 7 617,6 5 416,0-2 201,6-28,9 % Muut toimintatulot 449,0 342,0-342,0-100,0 % Toimintamenot 12 946,0 13 429,6 14 996,0 1 566,4 11,7 % Henkilöstömenot 1 397,4 1 910,9-1 910,9-100,0 % Palvelujen ostot 9 196,8 9 191,6 14 996,0 5 804,4 63,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 204,3 154,5-154,5-100,0 % Avustukset 1 295,9 1 420,0-1 420,0-100,0 % Muut toimintamenot 851,6 752,6-752,6-100,0 % Toimintakate (sitova taso) -4 700,1-5 443,0-9 580,0-4 137,0 76,0 %

14 TALOUS TP 2010 TA/M 2012 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Valtionosuuskompensaatio 3 557,4 3 557,0 3 557,0 0,0 0,0 % Yhdistymisavustus 2 538,0 2 538,0 0,0-2 538,0-100,0 % Työterveyshuolto 873,1 857,6 1 000,0 142,4 16,6 % Elatustuen takautumissaatavat 407,8 320,0 323,0 3,0 0,9 % Kaupunginhallitus 10,1 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! EU-hankkeet 603,0 440,0 90,0-350,0-79,5 % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 84,6 35,0 35,0 0,0 0,0 % Maaseutulautakunta 16,5 15,0 15,0 0,0 0,0 % Henkilöstöpalvelut 42,1 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Tapahtumat ja suhdetoiminta 6,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Viestintä ja markkinointi 43,9 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Kansainvälinen toiminta 0,4 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Innovaatio- ja yhteispalvelut 46,5 29,0 16,0-13,0-44,8 % Palvelualueiden yhteiset 16,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Korpilahden aluelautakunta 0,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Kuntien historiateokset 0,0 5,0 0,0-5,0-100,0 % Vaalit 0,0 190,0 380,0 190,0 100,0 % Toimintatulot yhteensä 8 245,9 7 986,6 5 416,0-2 570,6-32,2 % Kunnallisverotus 3 087,4 3 080,0 3 172,4 92,4 3,0 % Henkilöstökulut kaup. yhteiset (varhe 189,9 224,3 230,6 6,3 2,8 % Jäsenmaksut ja K-S:n liiton keh.rah. 2 114,9 2 140,9 2 220,3 79,4 3,7 % Työterveyshuolto 1 706,5 1 600,0 1 700,0 100,0 6,3 % Kaupunginhallitus 1 214,0 1 050,7 1 450,0 399,3 38,0 % Avustukset 889,2 932,5 1 277,0 344,5 36,9 % EU-hankkeet 723,0 860,3 510,0-350,3-40,7 % Palkkojen harmonisointi 0,0 200,0 100,0-100,0-50,0 % Innovaatio- ja yhteispalvelut 739,7 842,2 955,9 113,7 13,5 % Tapahtumat ja suhdetoiminta 352,4 350,0 350,0 0,0 0,0 % Viestintä ja markkinointi 352,6 300,0 350,0 50,0 16,7 % Henkilöstöpalvelut 379,1 350,0 300,0-50,0-14,3 % Kaupungin juhlavuosi 0,0 0,0 250,0 250,0 100,0 % Ulkoinen tarkastus 172,9 216,9 234,7 17,8 8,2 % Kehittämishankkeet 194,9 210,0 210,0 0,0 0,0 % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 209,0 163,0 150,0-13,0-8,0 % Kuntien historiateokset 135,5 165,1 0,0-165,1-100,0 % Kansainvälinen toiminta 141,5 150,0 150,0 0,0 0,0 % Kaupunginvaltuuston juhlapäätökset 151,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Konserttisalin luonnossuunnitelma 0,0 0,0 50,0 50,0 100,0 % Palvelualueiden yhteiset 22,3 65,0 50,0-15,0-23,1 % Maaseutulautakunta 102,0 100,7 100,7 0,0 0,0 % Varamääräraha 44,5 50,0 60,0 10,0 20,0 % Korpilahden aluelautakunta 23,2 24,9 24,9 0,0 0,0 % Vaalit 0,0 353,0 1 100,0 747,0 211,6 % Toimintamenot yhteensä 12 946,0 13 429,6 14 996,5 1 566,9 11,7 %

15 Konsernihallinto Osaamis- ja elinkeinopolitiikka Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Osaamis- ja elinkeinopolitiikan määrärahaan sisältyvät toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten toimintaympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä kaupungin päätöksentekojärjestelmän yrityslähtöisyyttä. Kaupungin väestö kasvaa 1 1,5 % ja työpaikkojen vuosittainen kasvutavoite on 1 2 %. Hyvä elinkeinotoiminta on kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusta ja kannattava elinkeinoelämä on kaupungin talouden selkäranka. Kaupungin hyvä maine yrittäjyyskaupunkina on per usedellytys kilpailtaessa yritystoiminnasta. Hyvä yritysympäristö houkuttelee yrityksiä, työpaikat ja viihtyisä asuinympäristö houkuttelevat osaavaa työvoimaa. Yrityslähtöinen osaamisen kehittäminen ja monipuolinen koulutustarjonta takaavat osaavan työvoiman riittävyyden. Tuloksellinen elinkeinopolitiikka tukee yritysten toimintaa ja uusien työpaikkojen syntymistä. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy on seudun neljän kunnan omistama elinkeinoyhtiö, joka on perustettu 1996. Käynnistettyä Jykesin hallinnon ja palvelutoiminnan uudistustyötä jatketaan. Jyväskylän Paviljonkisäätiö Paviljonkisäätiön vuotuinen avustustarve on vuonna 2007 k aupunginvaltuustossa käsitellyn periaatteen mukaan 900 000 euroa. Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt Neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta ovat kesken AKK Sports Oy:n kanssa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämisäätiö LIKES (anomus 100 000 euroa) LIKES on voittoa tavoittelematon säätiö, jossa työskentelee päätoimisesti noin 45 korkeasti koulutettua ammattilaista. Säätiöllä ei ole merkittävää omaisuutta eikä pääomaa. Säätiö on verotarkastuksissa (viimeksi 2007) todettu yleishyödylliseksi. Yleishyödyllisyys korostuu liikuntalääketieteen klinikan liiketoimintojen myynnin jälkeen. Säätiön tarkoitus on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Nykyisin säätiön toiminta tapahtuu LIKES-tutkimuskeskuksen kautta, joka on kansainvälisesti tunnettu liikuntatieteellinen ja hyvinvointiteknologian alan tutkimus- ja kehittämislaitos. LIKESin merkittävimmät toiminnot tällä hetkellä ovat Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) toteuttaminen, Liikkuva koulu -hankkeen koordinointi, liikuntatieteellinen tutkimus sekä liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus. Kansalaistoiminnan keskus (anomus 54 000 euroa) Jyväskylän seudun kolmannen sektorin toimijoiden pitkäaikainen tavoite Kansalaistoiminnan keskuksen aikaansaamiseksi Jyväskylään on toteutumassa. Vuonna 2011 s aatiin hankkeen ensimmäinen vaihe käyntiin ja rahoituspäätökset niin Jyväskylän kaupungin kuin Rahaautomaattiyhdistyksen osalta, jotta toiminta saattoi alkaa. Hanke kokonaisuudessaan toteutuu, kun tilat Matarankatu 6:ssa saadaan käyttökuntoon vuoden 2012 alussa. Silloin vasta voidaan varsinaisesti puhua kansalaisten kohtaamispaikasta ja järjestöjen palvelukeskuksesta. Keskuksen avajaisia päästään viettämään maaliskuussa 2012 kaupungin juhlavuoden merkeissä.

16 Kansalaistoiminnan keskuksen tarkoituksena on parantaa kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytyksiä samalla kun se ratkaisee monien yhteisöjen jatkuvasti muuttuvia ja epävarmoja toimitilatarpeita. Keskus on avoin kaikille järjestötoimijoille siten, että sinne suunnitellut kokoontumis-, koulutus- ja ryhmätilat sekä toimistopalvelut palvelisivat koko kansalaistoimijoiden kenttää. Se toimii myös yhteistyö- ja vuorovaikutusareenana kaupungin, oppilaitosten ja 3. sektorin kesken. Keskuksen pääaulaan on s uunniteltu matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluja kansalaisille. Keskukseen tulevat sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat saamassa Raha-automaattiyhdistykseltä merkittävää vuokratukea, jolloin mahdollistuu pientenkin yhdistysten mukaantulo hankkeeseen. Jyväskylän kaupungilta haetaan rahoitusosuutta, joka kohdentuu keskukseen tuleviin yhteisiin kokous- ja koulutustiloihin ja on 54 000 euroa/vuosi. Se mahdollistaa yhteiskäyttötiloja keskukseen ja myös muiden kuin vakinaisesti keskuksessa vuokralla olevien yhdistysten tilojen käytön. Jyväskylän kaupungin kansalaistoimintaa palvelevat toimintayksiköt voivat myös saada tiloja käyttöönsä. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry, joka toimii päävuokralaisena ja vastaa alivuokra- ja muista sopimuksista toimijoiden kanssa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU (anomus 40 000 euroa + laajennus 101 000) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn taustalla on KIHU-säätiö, jonka perustivat Suomen Olympiayhdistyksen, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja LIKES-säätiö opetusministeriön myötävaikutuksella. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti KIHU:n tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä yhteistyössä valmennus- ja urheilujärjestelmien sekä tutkimusyksiköiden kanssa tehtävällä laadukkaalla ja eettisesti kestävällä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla. KIHU saa opetusministeriön toiminta-avustusta. Pääosa KIHU:n noin kahden miljoonan euron budjetista koostuu projekteista ja se rakentuu lähes kokonaan Jyväskylän ulkopuolelta tulevalle rahoitukselle. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus toimii kaupungin Liikuntapalvelukeskuksen vuokralaisena kaupungin omistaman Hipposhallin yhteyteen rakennetuissa toimisto- ja varastotiloissa. Toimitilat ovat käyneet ahtaiksi ja osin varsin epäkäytännöllisiksi. Toimitilojen laajennushankkeesta aiheutuneita lisäkustannuksia varten kaupunki myöntää vuodelle 2012 v arsinaisen toimintaavustuksen lisäksi 101 000 euron avustuksen. Taloudelliset tavoitteet:

17 TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toimintatulot 140,0 140,0 140,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 140,0 140,0 140,0 0,0 0,0 % Toimintamenot 5 829,6 5 791,8 5 984,6 192,8 3,3 % Palvelujen ostot 4 630,7 4 564,3 4 628,1 63,8 1,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Avustukset 1 045,0 1 066,0 1 195,0 129,0 12,1 % Muut toimintamenot 153,9 161,5 161,5 0,0 0,0 % Toimintakate (sitova taso) -5 689,6-5 651,8-5 844,6-192,8 3,4 % Tunnusluvut: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 euroa % Perusrahoitus/Jykes 4 045,7 4 100,0 4 100,1 0,1 0,0 % Yhteisöveron tuotosta/jykes 477,0 365,8 429,5 63,7 17,4 % Jyväskylän Paviljonki 900,0 900,0 900,0 0,0 0,0 % Rallin MM-osakilpailu 261,9 260,0 260,0 0,0 0,0 % LIKES 100,0 80,0 100,0 20,0 25,0 % Kansalaistoiminnan keskus 13,0 54,0 54,0 0,0 0,0 % KIHU 32,0 32,0 141,0 109,0 340,6 % Yhteensä 5 829,6 5 791,8 5 984,6 192,8 3,3 %

18 Konsernihallinto Hallintokeskus Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Konsernihallintoon kuuluvat hallintokeskus, sisäinen tarkastus, tietohallinto, Tilapalvelu Liikelaitos, Talouskeskus Liikelaitos sekä maaseutulautakunnan, aluelautakunnan ja keskusvaalilautakunnan alaiset toiminnat. Tietohallinto on net toyksikkö, jolla on er illinen määräraha. Talouskeskuksen ja Tilapalvelun tiedot ovat talousarvion Liikelaitosten osassa. Hallintokeskus toimii kaupunginjohtajan alaisena konsernihallinnon palvelualueen hallinto-, ohjausja suunnitteluyksikkönä. Hallintokeskus jakaantuu kaupunginkanslian, henkilöstöhallinnon, talouden, kehittämisen, viestinnän sekä kansainvälisen toiminnan vastuualueisiin. Hallintokeskuksen yhteydessä toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäisen tarkastuksen yksikkö. Kaupungintalon peruskorjauksen vuoksi kaupungintalon palvelut toimivat väistötiloissa Rakentajantalossa ja Tietotalossa. Hallintokeskuksen määrärahassa ovat henkilökunnan palkat, hallinnon palvelualueen toimitilojen vuokrat sekä koneet, laitteet ja tarvikkeet. Toiminnalliset määrärahat esitetään eriteltyinä kaupunginhallituksen kohdassa. Toiminnallisia eriä ovat kehittämishankkeet, keskitetyt henkilöstöpalvelut, tapahtumat ja suhdetoiminta, viestintä ja markkinointi sekä kansainvälinen toiminta. Kaupunginhallituksen määrärahakohdassa on m yös innovaatio- ja aluepalveluiden talousresurssit. Hallintokeskus Aluekehittämisjohtaja Sisäinen tarkastus Kanslia ja lakipalvelut Henkilöstö Kehittäminen, Maaseutu ja Matkailu Talous Viestintä ja Kansainvälinen toiminta Aluekehittäminen Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut toteuttavat yhteistä koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa vuoden 2013 loppuun. Ohjelmaa hallinnoi Jykes. 220 000 as ukkaan toiminnallinen kokonaisuus käyttää jatkossa nimeä Jyväskylän kaupunkiseutu. Kaupunginkanslian vastuualue huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan asioiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sihteeritehtävistä lakiasioiden hoidosta ja kaupungin etujen valvonnasta vaalien järjestämisestä kaupungin asiakirjahallinnosta, kirjaamo- ja arkistotoimesta muista kaupunginjohtajan määräämistä tehtävistä. Henkilöstön vastuualue huolehtii palvelussuhdeasioista henkilöstösuunnittelusta ja rekrytoinnista työyhteisöjen tuesta ja kehittämisestä (sisältää työsuojelun ja työterveyshuollon ohjauksen) henkilöstön kehittämisestä.

19 Kehittämisen, maaseutu- ja matkailupalveluiden vastuualue huolehtii kaupunkistrategian ja strategisten ohjelmien laadinnasta ja koordinoinnista organisaation ja toimintamallien kehittämisestä sekä johtamista avustavan tiedon keräämisestä ja tutkimustoiminnasta matkailupalveluista aluelautakunnan ja maaseutulautakunnan valmistelu-, esittely- ja sihteeritehtävistä maaseutuelinkeinoviranomaistoiminnasta maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja kyläyhteisöjen kansalaisaktiivisuuden tukemisesta kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistoiminnan koordinoinnista kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä. Talouden vastuualue huolehtii talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta talousohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista tilinpäätöksen laadinnasta laskennan kehittämisestä. Vastuualueella toimii kaupunginjohtajan asettama konserniohjausryhmä, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja kannanottoja erityisesti tytäryhteisöjen hankkeiden taloudellisista vaikutuksista päätösten valmistelua varten sekä laatia taloudellisten riskien hallintaan liittyen tarpeellisia selvityksiä ja ohjeita konsernijohdon käyttöön. Vastuualueella toimii myös kaupunginjohtajan asettama hankintojen ohjausryhmä. Hankintojen uudessa toimintamallissa hankintojen kokonaissuunnittelu ja ohjaus siirtyy konsernihallintoon. Kilpailuttamistoiminnat säilyvät Talouskeskus Liikelaitoksen yhteydessä toimivassa hankintakeskuksessa. Viestinnän, markkinoinnin ja kansainvälisen toiminnan vastuualue huolehtii henkilöstöviestinnästä valmistelu- ja päätösviestinnästä kuntalaisviestinnästä kaupunkimaineeseen ja markkinointiin liittyvistä tehtävistä häiriötilanne - ja kriisiviestinnästä kansainvälisen toiminnan koordinoinnista ja kansainvälisistä yhteyksistä johdon sihteeritehtävistä vastaanottojen, tapahtumien ja muun vieraanvaraisuuden järjestelyistä. Sisäinen tarkastus Hallintokeskuksen yhteydessä toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäinen tarkastus, jolle kaupunginhallitus vahvistaa toimintaohjeet. Jyväskylän Seudun Matkailu Jyväskylän Seudun Matkailu on m onipuolinen palvelutoimisto Jyväskylän seudun asukkaille, matkailijoille ja palvelujen tuottajille. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat Jyväskylä-neuvonta, seudullinen matkailuneuvonta ja kotimaan vapaa-ajan matkailumarkkinointi, palvelukassa ja lipunmyynti. Seudullinen matkailuneuvonta vastaa keskitetysti seitsemän kunnan neuvontapalveluista (Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi, Petäjävesi ja Toivakka). Seudun matkailumarkkinointi noudattaa samaa kuntakokonaisuutta. Keskitetyllä lipunmyynnillä pyritään edistämään lipunmyyntiä seudulla järjestettäviin tapahtumiin ja helpottamaan tapahtumalippujen saatavuutta kaupungissa.

20 Peruslähtökohtana on palvella asiakkaita ammattitaitoisesti, asiakaslähtöisesti, luottamuksellisesti ja tasapuolisesti. Tavoitteena on, että seudun eri matkailutoimijoiden yhteistoimintaa tiivistetään erityisesti markkinoinnin ja myynnin osalta. Kehittämistavoitteet: Jyväskylän Seudun Matkailun internetsivujen uudistaminen vuonna 2012. Matkailun internetsivujen sisällöllisellä ja rakenteellisella kehittämisellä pystytään palvelemaan paremmin huomioiden tämän hetken ja tulevaisuuden haasteet niin asiakkaiden kuin elinkeinoelämän näkökulmasta. Verkkosivujen rooli on merkittävä tehokkaassa ja tuloksellisessa matkailumarkkinoinnissa. Taloudelliset tavoitteet: TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Hallintokeskus 55,9 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Jyväskylän Seudun Matkailu 491,6 468,1 461,9-6,2-1,3 % Toimintatulot yhteensä 547,5 468,1 461,9-6,2-1,3 % Hallintokeskus 4 543,4 4 221,1 4 224,5 3,4 0,1 % Jyväskylän Seudun Matkailu 838,9 881,6 895,3 13,7 1,6 % Toimintamenot yhteensä 5 382,3 5 102,6 5 119,8 17,2 0,3 % TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toimintatulot 547,5 468,1 461,9-6,2-1,3 % Myyntitulot 496,5 454,1 461,9 7,8 1,7 % Maksutulot 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Tuet ja avustukset 15,4 0,0 0,0 #JAKO/0! Muut toimintatulot 35,6 14,0-14,0-100,0 % Toimintamenot 5 382,3 5 102,6 5 119,8 17,2 0,3 % Henkilöstömenot 3 757,9 3 674,9 5 119,8 1 444,9 39,3 % Palvelujen ostot 1 048,6 894,6-894,6-100,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 69,5 64,4-64,4-100,0 % Avustukset 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Muut toimintamenot 506,3 468,7-468,7-100,0 % Toimintakate (sitova taso) -4 834,8-4 634,5-4 657,9-23,4 0,5 %

21 Konsernihallinto Tietohallinto Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut: Tietohallinnon tehtävänä on t ukea kaupungin johtamista ja palvelujen tuottamista, turvata päätöksenteon ja palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus ajantasaisin ja luotettavin tiedoin sekä toimia tuloksekkaasti. Tietohallinto tuottaa tietotekniikka- ja telepalveluja kaupunkikonsernille, kunnille ja kuntayhteisöille. Tietohallinto vastaa tietohallintostrategioiden toteuttamisesta ja koordinoinnista. Tietohallinto toimii nettoyksikkönä ja tavoitteena on o makustannushintaiseen hinnoitteluun perustuva nollatulos kuitenkin siten, että ylijäämä on laskennallisten pääomamenojen (käyttöomaisuuden poistojen) suuruinen. Tietohallinnon toimintaa ohjaa kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmän käsittelemät toimintaohjeet. Toimintaohjeessa määritellään tarkemmin yksikön vastuut, organisaatio ja ratkaisuvalta. Ictohjausryhmä ja palvelualueiden ict-kehittämisryhmät ohjaavat tietohallinnon ja tietojärjestelmin strategista kehittämistoimintaa. Tietohallinto käyttää palvelutuotannossaan apuna ulkoisia toimittajia sen ollessa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti perusteltua. Kilpailutettuja ohjelmisto- ja laitetoimittajia on 4 5. Tietotekniikkatoiminnan kustannuksista alihankinnan osuus on noin 60 % ja puhelinvaihteen osalta noin 75 %. Tietohallinnon asiakaskohtaiset veloitukset kootaan palvelupaketeista, joihin sisältyvät verkkoyhteydet, mobiiliteknologiapalvelut, tietojärjestelmäpalvelut ja järjestelmien vaatimat konesalipalvelut. Telepalveluiden puolella paketti pitää sisällään puhelinvaihteen palvelut sekä työajanseurannan. Asiakkaiden kanssa tehdään vuosittain ict- ja puhelinpalvelusopimukset. Osan suorista kustannuksista esim. puhelinluettelot, puhelinten siirrot ja asennukset, toimittajat laskuttavat suoraan asiakkailta. ERP-hankkeen projektinjohtaja jää eläkkeelle ja toimi on ol lut hallintokeskuksen kirjoilla ja henkilöstökuluissa. Kyseinen toimi siirretään tietohallintoon 1.1.2012 alkaen ja tehtävänimikkeeksi tulee tietohallintoasiantuntija. Tehtäväalueeseen kuuluu tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurityön johtaminen ja tietojohtamisen kehittäminen. Strategiset tavoitteet: 1. Valtioneuvosto hyväksyi 24.3.2011 valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen muutoksen, jolla vahvistetaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän toiminnan (ICT) ohjausta ministeriössä. Hallinnon kehittämisosastolta irrotetaan Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö, KuntaIT-yksikkö ja Turvallisuusverkkoyksikkö. Näistä muodostettiin Julkisen hallinnon ICT-toiminto suoraan kansliapäällikön alaisuuteen. Asetusmuutos tuli voimaan 1.4.2011. Valtiovarainministeriön JulkIT-yksikön ja 11 suurimman kaupungin tietohallintojohdon kesken toteutettaviin hankkeisiin osallistutaan soveltuvin osin. 2. Lainsäädäntöön ja julkishallinnon ict-yhteistyöhön vaikutetaan organisoidun valtakunnallisen yhteistyön avulla. Tietohallintolaki edellyttää julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämistä. Kokonaisarkkitehtuurilla kuvataan kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. 3. Tietohallinto organisoidaan siten, että sen toiminta tukee kaupungin palveluprosessien kehittämistä. 4. Palveluiden tuottavuuden nostaminen mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikalla. 5. Tietohallinnon seutuyhteistyötä tehdään mm. ympäristökuntien, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Kaupunginhallitus teki 14.3.2011/100 periaatepäätöksen Jyväskylän

22 kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä. Kehittämistavoitteet: 1. Kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmän hyväksymä tietohallinnon strategia- ja kehittämisohjelma linjaa kehittämisen painopistealueet. 2. Mahdollistetaan mobiiliratkaisujen, e-työympäristön, itsepalvelun ja sähköisen asioinnin ja tietojärjestelmien hyödyntäminen työ- ja luottamustehtävissä aiempaa laajemmin. Sähköistä työympäristöä kehitetään yhdenmukaisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi ja sen sisältöä laajennetaan. 3. Työasemaohjelmistoja päivitetään uusiin versioihin. 4. Kehitetään palvelualojen sähköisen asiointia ja asiakkuuden hallintaa huomioiden julkishallinnon valtakunnalliset yhteishankkeet. 5. Erp-järjestelmän jatkokehityshankkeet. 6. Tieto- ja viestintätekniikan tehokasta hyödyntämistä tuetaan koulutuksella. 7. Terveydenhuollon tietojärjestelmä- ja puhelinpalveluratkaisuja ja tietojärjestelmien integrointia valtakunnallisiin toteutuksiin kehitetään yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. 8. Palvelualuekohtaisia tietojärjestelmäuudistuksia toteutetaan. Tiimikohtaiset tavoitteet on kirjattu erilliseen asiakirjaan. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toimintatulot 4 986,1 5 370,0 5 828,5 458,5 8,5 % Myyntitulot 4 761,0 5 300,0 5 828,5 528,5 10,0 % Tuet ja avustukset 11,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 213,6 70,0 0,0-70,0-100,0 % Toimintamenot 4 853,0 5 174,6 5 528,5 353,9 6,8 % Henkilöstömenot 2 071,9 2 291,6 2 393,5 101,9 4,4 % Palvelujen ostot 1 612,2 1 483,0 1 735,0 252,0 17,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 139,5 200,0 200,0 0,0 0,0 % Muut toimintamenot 1 029,4 1 200,0 1 200,0 0,0 0,0 % Toimintakate (sitova taso) 133,0 195,4 300,0 104,6 53,6 % Poistot 189,6 215,0 300,0 85,0 39,5 % Netto -56,6-19,6 0,0 19,6-100,0 %

23 Tunnusluvut: Tunnusluvut: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 euroa % Suoritetavoitteet: Tietojärjestelmien lukumäärä 144 144 146 2 1,4 % Seudulliset tietojärjestelmäratkaisut 5 5 6 1 20,0 % Pidettyjen atk-kurssien lukumäärä 12 50 30-20 -40,0 % Tehokkuus, taloudellisuus: Menot/henkilötyövuosi 1 000 euroa 112 111 115 4 3,6 % Menot/hallintotyöasema 1 000 euroa 1,4 1,3 1,3 0,0 0,0 % Menot/matkapuhelin euroa 148 200 160-40 -20,0 % Laajuustiedot: Tietokoneverkon palvelimien lkm 167 178 169-9 -5,1 % Mikrotietokoneiden lukumäärä 2 348 2 886 2 828-58 -2,0 % Kannettavat mikrotietokoneet 1 116 978 1 371 393 40,2 % Mikrotietokoneiden lkm CygnNet 1 950 2 048 2 330 282 13,8 % Matkapuhelin lkm 2 997 2 900 3 150 250 8,6 % Mobiiliteknologiapalvelut 764 778 830 52 6,7 % Voimavarat: Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat 44 47 49 2 4,3 % Henkilötyövuosien määrä 43,0 46,6 48,0 1,4 3,0 % Toimitilojen neliömäärä 1 143,0 1 143,0 1 165,1 22,1 1,9 % Tuloskortin mukaiset tavoitteet Arviointikiriteeri/mittari Tavoitetaso ASIAKAS Palvelut tuotetaan oikea-aikaisesti, sovitulla laatutasolla, kustannustehokkaasti ja koordinoidusti. Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tietohallinnolla on työhönsä motivoitunut, Työilmapiiri (1-5) 4 ammattitaitoinen ja osaamisestaan ja työstään ICT-ongelmien ja tukipyyntöjen vastuuta kantava henkilöstö. ratkaisujen onnistumisprosentti 100 % TOIMINTAPROSESSIT Tietohallinnon palvelut ovat laadukkaita ja kustannus- Viruksien ja tietomurtojen tehokkaita. aiheuttamat käyttökatkot 0 kpl Ulkopuolista palvelutarjontaa hyödynnetään valikoivasti Tietojärjestelmien ja tietoverkon ja tarvelähtöisesti. käytettävyys. 99,5 % TALOUS Tietohallinto ohjaa asiakkaita ja yhteistyökumppaneita Nettobudjetoitu tulos/poikkeama % 3 % taloudellisiin ja tuottaviin tietojärjestelmäratkaisuihin. ICT-menot/käyttötalous 1,5 %

24 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

25 Perusturvalautakunta 8.9.2011 Dnro 2274/11 143 Talousarvioesitys vuodeksi 2012 Asian valmistelijat Hannu Tuhkanen, puh. 266 3008 ja Pekka Utriainen, puh. 266 3001 Talousarvion lähtökohdat Kaupunginhallitus on päätöksen 23.5.2011/214 mukaisesti vahvistanut talousarvion laadintaohjeen vuodeksi 2012. Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen on kuntatalouden näkymien epävarmuuden ja valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi edelleen erittäin tärkeä tavoite. Lisähaasteena on ikääntymisestä kuntatalouteen aiheutuvat menopaineet kuluvalla vuosikymmenellä. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti Jyväskylän kaupunki on mukana valtiovarainministeriön ohjaamassa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Tuottavuusohjelman mukaisesti vastuualueet jatkavat aiempien vuosien tapaan tuottavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja toimia. Toimien vaikutus määrärahoittain on kuvattu jäljempänä. Merkittävimmät toiminnan muutokset vuodelle 2012 liittyvät lasten päivähoitopalveluiden vastuualueen siirtymiseen sivistyspalveluiden palvelualueelle vuoden alusta. Kustannusten sopeuttaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokehys on 339,8 miljoonaa euroa. Valmistelussa on otettu huomioon seuraavat kustannusten ja tulojen lisäykset: nykyisen henkilöstön henkilöstömenojen muutokset 3,1 miljoonaa euroa sisäisten veloitusten muutos 2,1 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon kustannusten muutos 3,7 miljoonaa euroa vuoden 2011 talousarvioon sisältyvien päätösten sekä tulojen 2,7 % nostamisvelvoitteen nettovaikutus vuoden 2011 tasosta on yhteensä 3,9 miljoonaa euroa Lisäykset ovat yhteensä 12,8 miljoonaa euroa, joka on lisäystä 3,8 % vuoden 2011 talousarviotasosta. Kehys sisältää 4,5 miljoonaa euroa toiminnan tason tarkastuksia seuraavasti: terveydenhuollon palvelut, JKL 0,9 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon palvelut 1,5 miljoonaa euroa vanhus- ja vammaispalvelut 0,9 miljoonaa euroa sosiaali- ja perhepalvelut 1,2 miljoonaa euroa

26 Nettokasvu vuodelle 2012 on tarkastusten jälkeen 8,2 miljoonaa euroa, kasvua on 2,5 % vuoden 2011 talousarviota. Sopeuttamisen vaikutukset Talousarvio-ohjeen mukaiseen kehyksen toteuttaminen vaatii toiminnan tason tarkastuksia koko sosiaali- terveyspalveluiden tuotannossa. Erityisesti tämä näkyy siinä, että toiminnallisia tavoitteita joudutaan merkittävästi alentamaan. Seurauksena tästä on lainsäädännön velvoitteiden toteuttamisen heikentyminen, jolloin tarpeiden jäädessä talousarvion ulkopuolelle uhkana on, että korjaavien palvelujen kustannukset kasvavat. Sopeuttamisen edellyttämät toimenpiteet on kuvattu vastuualueittain erillisissä liitteissä. Toiminnan tason tarkastukset tulevat kohdistumaan erityisesti yksikkökustannuksiltaan kalleimpiin yksiköihin. Käytännön toimenpiteet tulevat kohdentumaan ensisijaisesti henkilöstökustannusten hillitsemiseen. Tämä koskee erittäin merkittävästi sijaistyövoiman käytön rajoittamista nykyisestä. Varahenkilöiden määrää ja yhteiskäyttöä on samanaikaisesti lisättävä. Vastuualueiden nettomäärärahat ja asukaskohtaiset kustannukset TOIMINTAKATE (1000 ) TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 euroa % Hallinto ja kehittäminen 11 834 12 115 281 2,4 % Terveydenhuollon palvelut, JKL 69 535 71 775 2 240 3,2 % Terveydenhuollon palvelut; Muut kunnat -99 0 99-100,0 % Erikoissairaanhoidon palvelut 122 525 124 767 2 242 1,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut 82 888 85 261 2 373 2,9 % Sosiaali- ja perhepalvelut 44 886 45 884 998 2,2 % Toimintakate yhteensä 331 568 339 802 8 234 2,5 % ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 132 134 euroa % Hallinto ja kehittäminen 89,4 90,5 1,2 1,3 % Terveydenhuollon palvelut 525,2 536,4 11,2 2,1 % Erikoissairaanhoidon palvelut 925,4 932,5 7,1 0,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut 626,0 637,2 11,2 1,8 % Sosiaali- ja perhepalvelut 339,0 342,9 3,9 1,2 % Yhteensä 2 505,0 2 539,6 34,6 1,4 % Irtain käyttöomaisuus Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan esitetään käytettäväksi 3,2 miljoonaa euroa.

27 Talonrakennusinvestoinnit Talonrakennusinvestoinnit on valmisteltu yhteistyössä tilapalvelun kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeiden yhteismäärä vuodelle 2012 on 6,4 miljoonaa euroa. Hankkeista merkittävimpiä ovat Kyllön, Vaajakosken ja Palokan terveysasemien investoinnit. Oheisliitteet: (jakelu jäsenet) kehyksen vaikutusten kuvaukset vastuualueittain vuodeksi 2012 irtain käyttöomaisuus talonrakennusinvestoinnit Apulaiskaupunginjohtaja Utriaisen ehdotus Perusturvalautakunta hyväksyy vuoden 2012 talousarvioesityksen. Päätös Perusturvalautakunta toteaa, että annettu talousarvion suunnitteluohjeen mukainen kehys vuodelle 2012 ei mahdollista lakisääteisten palvelujen järjestämistä eikä voimassa olevien palvelusopimusten noudattamista. Kehyksen mukainen talousarvioesitys ei mahdollista palvelutarpeen kasvuun vastaamista eikä toisaalta palvelutarpeen kasvua ehkäiseviä ja kustannusten nousua hillitseviä toimenpiteitä. Näillä perusteilla perusturvalautakunta esittää, että annettuun vuoden 2012 talousarvion suunnitteluohjeen mukaiseen kehykseen lisätään 17,5 miljoonaa euroa, josta osoitetaan 0,5 miljoonan euron lisäys työllistämisen määrärahoihin. Esitys perustuu laskelmiin tarvittavista vähimmäisresursseista. Lisäyksellä turvataan lakisääteiset palvelut, katetaan sopimusperusteiset menot ja mahdollistetaan aluehallintovirastolle annettujen selvitysten mukaiset toimenpiteet käytännössä. Kuntatalouden tilanteen vakavuuden tiedostaen lautakunta toteaa, että palvelujen laadun nykytasoa ei kyetä säilyttämään. Nykytason säilyttäminen edellyttäisi 25 miljoonan euron lisäystä annettuun kehykseen. Palvelutarpeen kasvuun vastaaminen edellyttää siis toiminnan tehostamista nykyisestä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun kustannusvaikutus ei sisälly lautakunnan esitykseen. Lautakunta edellyttää, että toimintayksikköjen välisten yksikköhintojen vaihtelun syyt selvitetään. Selvityksen perusteella esitetään kehittämistoimenpiteitä. Tuulikki Väliniemi saapui tämän asian käsittelyn aikana klo 15.13.

28 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Toiminnan kuvaus: Talousarvio sisältää henkilöstön ja ostopalvelujen sopimuksenmukaiset korotukset, erikoissairaanhoidon vuoden 2011 arvioidun ylityksen sekä uuden lainsäädännön edellyttämät resurssit. Toimintatuloihin on tehty ohjeen mukainen 2,7 % korotus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ovat, yhteispalvelualue mukaan lukien, 417,1 M ja tulot 59,8 M. Toimintakate on 3 57,3 M ja kasvua edellisestä vuodesta on yhteensä 25,7 M. Tästä summasta 5,0 M varataan vuoden 2011 erikoissairaanhoidon menojen kattamiseen. Toimintakatteen kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2012 on näin ollen 7,8 %. Erikoissairaanhoidon osuus kasvusta on 33,8 %. Terveydenhuollon palveluissa hoitotakuun toteutumiseen pystytään vastaamaan mm. suun terveydenhuollossa palvelusetelirahoitusta lisäämällä sekä henkilöstöresurssia vahvistamalla. Talousarvio mahdollistaa myös neuvola-asetuksen mukaisen henkilöstön palkkaamisen. Avosairaanhoidossa turvataan välittömän puhelinyhteyden saanti. Vanhus- ja vammaispalveluiden osalta talousarvio mahdollistaa nykytoiminnan turvaamisen sekä palvelun tarpeeseen vastaamisen. Palvelusetelillä tuotettavan palvelun osuutta lisätään mm. tuetun kotona asumisen palvelusetelin käyttöä laajentamalla sekä palvelusetelimallin käyttöönotolla myös palveluasumisen tuottamiseen. Sosiaali- ja perhepalveluiden talousarviossa on varauduttu lakimuutoksien mukaisiin palvelutarpeisiin perhehoidossa ja maahanmuuttajapalveluissa. Perheiden ja nuorten varhaista tukemista sekä lastensuojelun avohuollon palveluja vahvistetaan toimintaa vakinaistamalla sekä ostopalvelujen rahoitusta lisäämällä. Myös yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan erityisesti nuorten tukiasumisessa. Perustettavan sosiaalipäivystysyksikön avulla pystytään vastamaan Mobile-kuntien palvelutarpeisiin virka-ajan ulkopuolella. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun kustannusvaikutus ei sisälly talousarvioesitykseen. Talousarvion vaikutuksia on kuvattu tarkemmin vastuualuekohtaisissa osuuksissa.

29 Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Hallinto ja kehittäminen 4 074,1 1 161,0 1 161,0 0,0 0,0 % Terveydenhuollon palvelut, JKL 6 603,9 12 355,2 12 762,6 407,4 3,3 % Terveydenhuollon palvelut, Muut 0,0 11 723,0 10 752,0-971,0-8,3 % Vanhus- ja vammaispalvelut 20 747,5 19 270,9 21 000,0 1 729,1 9,0 % Sosiaali- ja perhepalvelut 14 229,5 13 068,1 14 080,3 1 012,2 7,7 % Toimintatulot yhteensä 46 276,2 57 578,2 59 755,9 2 177,7 3,8 % Hallinto ja kehittäminen 15 946,4 12 994,8 13 777,0 782,2 6,0 % Terveydenhuollon palvelut, JKL 59 468,8 81 890,2 89 800,6 7 910,4 9,7 % Terveydenhuollon palvelut, Muut 0,0 11 626,1 10 752,0-874,1-7,5 % Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL 137 221,6 122 525,4 131 225,0 8 699,6 7,1 % Vanhus- ja vammaispalvelut 98 537,8 102 158,5 108 423,0 6 264,5 6,1 % Sosiaali- ja perhepalvelut 56 187,2 57 953,8 63 079,3 5 125,5 8,8 % Toimintamenot yhteensä 367 361,7 389 148,8 417 056,9 27 908,1 7,2 % Hallinto ja kehittäminen -11 872,3-11 833,8-12 616,0-782,2 6,6 % Terveydenhuollon palvelut, JKL -52 864,9-69 535,0-77 038,0-7 503,0 10,8 % Terveydenhuollon palvelut, Muut 0,0 96,9 0,0-96,9-100,0 % Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL -136 600,4-122 525,4-131 225,0-8 699,6 7,1 % Vanhus- ja vammaispalvelut -77 790,3-82 887,6-87 423,0-4 535,4 5,5 % Sosiaali- ja perhepalvelut -41 957,7-44 885,7-48 999,0-4 113,3 9,2 % Toimintakate yhteensä -321 085,5-331 570,6-357 301,0-25 730,4 7,8 % Strategiset tavoitteet: 1. Edistetään hyvinvointia, ehkäistään syrjäytymistä ja huolehditaan heikoimmassa asemassa olevista 2. Tarjotaan laadukkaat peruspalvelut kaikille kuntalaisille kustannustehokkaasti 3. Onnistutaan palvelujen ja talouden yhteensovittamisessa toimintaa tehostamalla 4. Edistetään työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia sekä työurien pidentymistä Kehittämistavoitteet: 1. Otetaan käyttöön Kaste-hankkeissa luotuja toimintamalleja lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden rakenteiden uudistamiseksi 2. Edistetään väestön terveyttä kohdentamalla terveyspalvelut erityisesti keskeisimpiin kansanterveysongelmiin, sekä palvelujen vaikuttavuutta parannetaan näyttöön perustuvilla toimintatavoilla, esim. omahoitoa tehostamalla 3. Edistetään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä (Nuorten taidetyöpaja, Sovatek hanke)

30 4. Luodaan uusi ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi paikallisten toimijoiden kanssa edellisen hankkeen jatkoksi 5. Lisätään sähköistä palvelua (esim. neuvolan ja suun terveydenhuollon nettiajanvarauksen pilotointi) ja tietoteknisten sovellusten hyödyntämistä toiminnassa. Vuonna 2012 osallistutaan uuden asiakaspalvelumallin (ASPA) suunnitteluun ja mahdolliseen pilotointiin 6. Lisätään palveluohjausta ja asiakkaiden valinnanvapautta mm. palvelusetelin avulla 7. Lisätään yhteistoimintaa asiakkaiden, kuntalaisten ja eri palvelun tuottajien (ml. järjestöt) kanssa mm. kehittämällä neuvolan ja varhaisen tuen ja nuorten aikuisten toiminnallista palvelumallia sekä sosiaaliohjauksen mallia terveyskeskukseen 8. Vahvistetaan toimintayksiköiden resurssia oppisopimuskoulutuksen, työharjoittelun sekä työllistämistuen avulla ja parannetaan tuottavuutta suoriteperusteisella budjetoinnilla 9. Luodaan ammattikorkeakoulun kanssa ns. kumppanuussopimus jonka puitteissa toteutetaan henkilöstön ja esimiesten koulutushankkeita parantamaan työyhteisöjen toimivuutta. Toiminnan kuvaus: Hallinto ja kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueen päätöksentekoa ohjaa perusturvalautakunta, terveydenhuollon jaosto, ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto ja työllisyysjaosto. Apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa toimii hallinto- ja kehittämisyksikkö. Sen tehtäviä ovat palvelualueen strategiatyö ja viestintä, yleinen hallinnon ohjaus, toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelu ja kehittäminen sekä työllisyyspalvelut. Strategia- ja kehittämisyksikkö huolehtii palvelualueen suunnitteluun ja kehittämiseen kuuluvista konsultointi-, tuki- ja koordinointitehtävistä. Viestinnän perustehtävä on t aata kuntalaisten tasapuolinen tiedonsaanti palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueen henkilöstö- ja talousasiat toimivat pääsääntöisesti keskitetysti. Henkilöstö- ja talousyksiköissä keskeisiä tavoitteita ovat vahva asiantuntijuus sekä selkeät prosessit yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa. Palvelualueen hallintoyksikkö vastaa asiakirjahallinnasta sekä lautakunta-asioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessista. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen mm. sähköisiä työmenetelmiä ja tiimityötä hyödyntämällä. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Työttömyyden hoitoon osoitetaan 0,5 miljoonan euron lisäys työllistämisen määrärahoihin. Erityisesti painotus tulisi olemaan nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisessa.

31 Toiminnan kuvaus: Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä Jyväskylän terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alue vastaa Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä. Palveluilla edistetään kansanterveyttä ja pyritään vähentämään väestöryhmien välisiä terveyseroja terveyspalvelutarpeiden mukaisesti terveyttä edistämällä, sairauksia ehkäisemällä, niitä hoitamalla ja kuntouttamalla. Terveyspalvelujen tavoitteena on t erveyshyödyn tuottaminen kaikissa palvelukontakteissa. Potilaan omaa osallistumista aktivoidaan. Palveluissa korostuvat vaikuttavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, tarkoituksenmukainen työnjako, sekä yhteistyö muiden terveyden ja hyvinvoinnin eteen työskentelevien toimijoiden kanssa. Yhteistoiminta-alueella otetaan käyttöön uusia toiminta- ja sähköisiä asiointimalleja. Vastuualueen palveluyksiköitä ovat avosairaanhoito, keskitetyt palvelut, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, terveyskeskussairaala ja ympäristöterveydenhuolto. Toimintaa säätelevät keskeisesti laki hoitoon pääsyn turvaamisesta ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Jyväskylän osalta talousarvioehdotus mahdollistaa lainsäädännön velvoitteiden mukaisten palvelujen järjestämisen. Muiden yhteistoiminta-alueen kuntien osalta talousarvioesityksen vaikutukset kuvataan kuntien omissa talous- ja toimintasuunnitelmissa. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 75 %:iin vastataan joko välittömästi tai potilaaseen otetaan yhteyttä takaisinsoittopalveluna. 2. Asiakaskontaktien kirjaamisen tietosisältö tarkentuu; lääkärit kirjaavat diagnoosit 60 %:sta ja hoitohenkilöstö käyntisyyt 80 % ja avohoidon toimintoluokitus otetaan käyttöön. 3. Fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminta laajenee vuositasolla 1 100 potilaskontaktiin. 4. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhteistoiminnassa sosiaalipalvelujen kanssa lapsiperheille saumaton neuvolatoiminnan ja varhaisen tuen palvelukäytäntö. 5. Kehitetään ja otetaan käyttöön palvelukäytäntö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja muiden tälle ryhmälle palveluja tuottavien tahojen yhteisille asiakkaille. 6. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa laajenee. Suun terveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista tehdään sähköisesti. 7. Toteutetaan viiveetön jatkohoito keskussairaalassa toimivasta päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskussairaalaan. 8. Lasten suun terveydentila paranee. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Avosairaanhoidossa hoidon saatavuus paranee omalääkäri- ja aluehoitajaresurssin vahvistumisella. Samalla mahdollistetaan nykyistä tarkoituksenmukaisempi ammattiryhmien

32 välinen työnjako ja hallittavammat työkokonaisuudet. Välitön puhelinyhteydensaanti terveysasemille paranee ja hoidon tarpeen arviointi tehostuu vahvistuvan sairaanhoitajaresurssin ja kaikille terveysasemille laajentuneen takaisinsoittopalvelumallin myötä. Kuntoutuspalveluissa lisäkoulutuksen saaneiden fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminnan laajentaminen mahdollistaa nopeamman hoitoonpääsyn ja hoidon käynnistymisen tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä mahdollistaa osaltaan nykyistä tarkoituksenmukaisempaa työnjakoa. Perhevalmennus ja vanhempainryhmätoiminta toteutuvat monitoimijaisesti koko terveyskeskuksessa. Sähköisen asioinnin laajentaminen vahvistaa asiakkaan osallisuutta, lisää palvelujen saavutettavuutta sekä mahdollistaa sujuvamman ja kohdennetumman asiakaspalvelun. Tarkentuva toimintatiedonkeruu mahdollistaa nykyistä tarkemmalla tasolla tapahtuvan toiminnan seurannan, suunnittelun, toiminnan kohdentamisen ja kehittämisen. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen kuvantamistoiminnan hoitohenkilöstö siirtyy 1.1.2012 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelukseen työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien säännösten mukaisesti. Toiminnan kuvaus: Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat Jyväskylän terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alue vastaa Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä. Palveluilla edistetään kansanterveyttä ja pyritään vähentämään väestöryhmien välisiä terveyseroja terveyspalvelutarpeiden mukaisesti terveyttä edistämällä, sairauksia ehkäisemällä, niitä hoitamalla ja kuntouttamalla. Terveyspalvelujen tavoitteena on t erveyshyödyn tuottaminen kaikissa palvelukontakteissa. Potilaan omaa osallistumista aktivoidaan. Palveluissa korostuvat vaikuttavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, tarkoituksenmukainen työnjako, sekä yhteistyö muiden terveyden ja hyvinvoinnin eteen työskentelevien toimijoiden kanssa. Yhteistoiminta-alueella otetaan käyttöön uusia toiminta- ja sähköisiä asiointimalleja. Vastuualueen palveluyksiköitä ovat avosairaanhoito, keskitetyt palvelut, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, terveyskeskussairaala ja ympäristöterveydenhuolto. Toimintaa säätelevät keskeisesti laki hoitoon pääsyn turvaamisesta ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten osalta talousarvioehdotus mahdollistaa lainsäädännön velvoitteiden mukaisten palvelujen järjestämisen. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 75 % vastataan joko välittömästi tai potilaaseen otetaan yhteyttä takaisinsoittopalveluna. 2. Asiakaskontaktien kirjaamisen tietosisältö tarkentuu; lääkärit kirjaavat diagnoosit 60 % ja hoitohenkilöstö käyntisyyt 80 % ja avohoidon toimintoluokitus otetaan käyttöön. 3. Fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminta laajenee vuositasolla 1 100 potilaskontaktiin.

33 4. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhteistoiminnassa sosiaalipalvelujen kanssa lapsiperheille saumaton neuvolatoiminnan ja varhaisen tuen palvelukäytäntö. 5. Kehitetään ja otetaan käyttöön palvelukäytäntö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja muiden tälle ryhmälle palveluja tuottavien tahojen yhteisille asiakkaille. 6. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa laajenee. Suun terveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista tehdään sähköisesti. 7. Toteutetaan viiveetön jatkohoito keskussairaalassa toimivasta päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskussairaalaan. 8. Lasten suun terveydentila paranee. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Avosairaanhoidossa hoidon saatavuus paranee omalääkäri- ja aluehoitajaresurssin vahvistumisella. Samalla mahdollistetaan nykyistä tarkoituksenmukaisempi ammattiryhmien välinen työnjako ja hallittavammat työkokonaisuudet. Välitön puhelinyhteydensaanti terveysasemille paranee ja hoidon tarpeen arviointi tehostuu vahvistuvan sairaanhoitajaresurssin ja kaikille terveysasemille laajentuneen takaisinsoittopalvelumallin myötä. Kuntoutuspalveluissa lisäkoulutuksen saaneiden fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminnan laajentaminen mahdollistaa nopeamman hoitoonpääsyn ja hoidon käynnistymisen tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä mahdollistaa osaltaan nykyistä tarkoituksenmukaisempaa työnjakoa. Perhevalmennus ja vanhempainryhmätoiminta toteutuvat monitoimijaisesti koko terveyskeskuksessa. Sähköisen asioinnin laajentaminen vahvistaa asiakkaan osallisuutta, lisää palvelujen saavutettavuutta sekä mahdollistaa sujuvamman ja kohdennetumman asiakaspalvelun. Tarkentuva toimintatiedonkeruu mahdollistaa nykyistä tarkemmalla tasolla tapahtuvan toiminnan seurannan, suunnittelun, toiminnan kohdentamisen ja kehittämisen. Toiminnan kuvaus: Erikoissairaanhoidon palvelut Jyväskylä hankkii erikoissairaanhoidon palvelunsa suurimmalta osin Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa palvelut itse tai hankkii ne ostopalveluna. Vuoden 2012 alusta lähtien kuvantamistoiminta ja potilasasiamiestoiminta siirtyvät sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Taloussuunnitelma mahdollistaa lähes kokonaisuudessaan jyväskyläläisille Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tekemän palvelutarvearvioon pohjautuvan erikoissairaanhoidon palvelutarjouksen mukaisten palvelujen toteutumisen. Sairaanhoitopiirin palvelutarjouksen ja Jyväskylän kaupungin tilauksen välinen ero on 0,9 M. Jyväskylä hankkii yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palvelunsa suurimmalta osin Keski- Suomen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa palvelut itse tai hankkii ne ostopalveluna. Talousarvion mukaan Hankasalmen kunnan väestön osalta erikoissairaanhoidon palvelutarjous ja tilaus ovat yhteneväisiä. Muuramen kunnan väestön osalta erikoissairaanhoidon palvelutarjouksen ja tilauksen välinen ero on 400 000 kohdistuen aikuispsykiatrisiin poliklinikkapalveluihin, lasten ja nuorisopsykiatrisiin palveluihin sekä erikoissairaanhoidon päivystyspalveluihin. Uuraisten kunnan väestön osalta erikoissairaanhoidon palvelutarjous ja tilaus ovat samansuuruiset.

34 Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL 621,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Toimintatulot yhteensä 621,2 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL 137 221,6 122 525,4 131 225,0 8 699,6 7,1 % Toimintamenot yhteensä 137 221,6 122 525,4 131 225,0 8 699,6 7,1 % Erikoissairaanhoidon palvelut, JKL -136 600,4-122 525,4-131 225,0-8 699,6 7,1 % Toimintakate yhteensä -136 600,4-122 525,4-131 225,0-8 699,6 7,1 % Toiminnalliset tavoitteet: 1. Hoidontarpeen arviointi aloitetaan kolmen viikon kuluessa lähetteen saavuttua sairaanhoitopiiriin 2. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia on hoidontarpeen arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan 3. Tarpeelliseksi todettu hoito järjestetään 6 kuukauden (lasten ja nuorisopsykiatrinen hoito kolmen kuukauden) kuluessa. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Olennaiset toimintamuutokset liittyvät radiologisen toiminnan ja potilasasiamiestoiminnan siirtymiseen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Toiminnan kuvaus: Vanhus- ja vammaispalvelut Vastuualueen palveluilla tuetaan jyväskyläläisten itsenäistä ja omatoimista elämää, heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Keskeisiä periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisy, kuntouttava työote, yhteistyö ja tiedonkulku. Vastuualueen palveluita ovat omaishoito, kotihoito, palveluasuminen, pitkäaikaishoito ja vammaispalvelu. Palvelut tuotetaan saumattomasti ja viiveettömästi palveluyksiköiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Vuonna 2012 v anhus- ja vammaispalvelujen tarpeeseen vaikuttaa väestön määrä sekä yli 75-vuotiaiden osuuden kasvu edellisvuodesta 220 henkilöllä.

35 Kotihoitoa tehostetaan mobiililaitteiden käyttöönotolla. Tavoitteena on, että kotikäynnit ja asiakkaiden luona tehtävä työaika lisääntyy tunnin työntekijää kohti päivässä. Asiakasmäärän kasvu lisää myös maksutuloja. Tuetun kotona asumisen ja palveluasumisen palvelusetelien käyttöä lisätään. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkamäärää vähennetään ja asiakkaille tarjotaan vaihtoehtona palveluseteliä. Palveluseteli mahdollistaa entistä sujuvamman asukkaiden tarpeenmukaisen palvelun ja asiakkaiden valinnan mahdollisuuden lisääntymisen. Palvelusetelitoiminnalla on myös yksityisiä hoiva-alan yrityksiä työllistävä vaikutus. Henkilökohtaisen avun palkkiojärjestelmiä kehitetään. HAVU- hankkeen (henkilökohtaisen avun - hanke) avustajaportin käyttö yhdistetään Klemmari-toiminnan kanssa. Palveluohjausta toteutetaan keskitetysti yhteistyössä yhteispalvelupisteiden kanssa. Y öpartio, turvapalvelu sekä vuorohoito organisoidaan uudelleen ja palvelutarpeen arviointia tehostetaan kotihoidon tukemiseksi koko kaupungin alueella. Vanhusten ja vammaisten vapaaehtoistyötä ja ryhmätoimintoja lisätään Jyväskylän seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä. Henkilöstön osaaminen kohdennetaan entistä paremmin toimenkuvien uudistamishankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylä ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän aikuisopiston kanssa. Työhyvinvointi toimenpiteillä tuetaan henkilöstön voimavarojen hallintaa, vahvistetaan esimiestyötä ja hyödynnetään entistä paremmin työterveyspalveluja sekä varhaisen puuttumisen mallia. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja sekä niistä aiheutuvia sijaiskustannuksia 30 %. Vanhuspalveluissa palvelutuoteperusteisen toiminnan ja talouden suunnittelumalli (SPB) laajennetaan kaikkiin palveluasumisen yksikköihin. Toiminnalla pyritään lisäämään vastuualueen esimiesten ja henkilöstön talousosaamista ja kustannustietoisuutta. Suunnittelun tavoitteena on mm. parantaa henkilöstöresurssien käyttöä ja siten vaikuttaa yksiköiden talouteen. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Kriisitilanteissa asiakas saa välittömästi apua. 2. Palveluilla turvataan, että yli 75-vuotiaista on k otihoidon palvelun piirissä vähintään 27 %, palveluasumisessa enintään 6,5 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa enintään 4 %. 3. Vanhus- ja vammaispalveluiden toimintaketju on mahdollisimman sujuva, ja potilaat otetaan erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta hoitoon kahden vuorokauden aikana. 4. Palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat tehdään 100 %:lle asiakkaista. Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Pyritään vastaamaan Ikääntyvän väestön määrän kasvuun ja dementoivien sairauksien aiheuttamiin lisätarpeisiin vuonna 2012. Kehitysvammaisten palvelujen tarpeen kasvuun vastataan Päiväharjun uuden y ksikön palveluilla. Toiminnalliset uudistukset lisäävät palvelujen tehokkuutta vastuualueella. Huomioidaan vammaispalvelulain edellyttämät muutokset ja tarpeiden kasvu. Erikoissairaanhoidon ja Terveyskeskussairaalan akuuttihoidon kehittämisen myötä kotiutusten nopeutuminen ja hoitovastuun varhaisempi siirtyminen vanhus- ja vammaispalveluihin vaatii kotihoidon sisällöllisiä muutoksia ja resurssia. Lisäksi varaudutaan eritysryhmien kasvaviin tarpeisiin. Toiminnan kuvaus: Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalveluilla tuetaan jyväskyläläisten arjessa selviytymistä, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Kohderyhminä ovat erityisesti lapsiperheet, nuoret, työttömät ja maahanmuuttajat.

36 Heikoimmassa asemassa oleville järjestetään heidän tarvitsemansa tuki. Vastuualueen palveluyksiköitä ovat lasten ja perheiden palvelut, aikuissosiaalityö ja perusturva sekä psykososiaaliset palvelut. Keski-Suomen tulkkikeskus toimii vastuualueen nettoyksikkönä. Talousarviossa on v arauduttu lakimuutoksien mukaisiin palvelutarpeisiin perhehoidossa ja maahanmuuttajapalveluissa. Kehys mahdollistaa perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten korottamisen, lyhytaikaisen perhehoidon laajentamisen ja kahden perhehoidon sosiaalityöntekijän palkkaamisen. Maahanmuuttajapalveluihin palkataan johtava sosiaalityöntekijä. Perheiden ja nuorten varhaista tukemista sekä lastensuojelun avohuollon palveluja vahvistetaan: Mattilan tuetun asumisen ohjaajan tehtävä vakinaistetaan ja pitkäkestoiseen kotipalveluun palkataan kolme kodinhoitajaa. Päihdeäitien kuntoutuspalvelujen turvaamiseksi lisätään ostopalvelujen rahoitusta. Nuorten aikuisten mielenterveystyöhön palkataan psykologi. Lapsioikeudellisia palveluja laajennetaan seudullisella sosiaalityöntekijä-lastenvalvojalla. Lastensuojelun palvelujen ja toimeentuloturvan indeksikorotukset sisältyvät kehykseen. Toimeentulotuen asiakkaiden määrän arvioidaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla. Nuorten tukiasumista lisätään Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot oy:n kanssa. Sillä ja Hovilan nuorisokodin käyttöön otolla ehkäistään lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen kasvua. Asumisen tukipalveluilla ehkäistään häätöjä ja asunnottomuutta. Pitkäaikaisasunnottomien tukiasuntojen henkilöstön jatkorahoitus turvataan hankeajan päättyessä. Vuosiksi 2012 2015 luodaan uusi ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Uusi sosiaalipäivystysyksikkö vastaa Mobile-kuntien palvelutarpeisiin virka-ajan ulkopuolella. Kehyksessä ei ole huomioitu kuluvan vuoden ylitysarvioita 500 000 euroa, toimeentulotuen palautuskuoriin tarvittavaa rahoitusta 65 000 euroa. Kehys ei mahdollista koulukuraattorin, koulupsykologin ja lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen lisäämistä 252 000 eurolla. Sosiaalisen isännöinnin henkilöstöä ei ole mahdollista lisätä. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen (USO) mukaisesti kehittämistyön kohteina ovat muun muassa neuvolan ja varhaisentuen palvelumalli, nuorten aikuisten toiminnallinen palvelumalli sekä sosiaaliohjaus terveyskeskuksessa. Monialaiseen kehittämistyöhön kutsutaan mukaan järjestöjen, yritysten, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajia. Omissa lastensuojelulaitoksissa ryhdytään kehittämään palveluperusteista budjetointia. Palvelusetelikokeilua jatketaan lapsiperheiden neuvonta ja terapiapalveluissa. Perheneuvolassa, perhetyössä ja nuorten tukiasumisessa testataan mobiilipohjaisen ohjausvälineen soveltumista asiakasohjaukseen. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan työyhteisöissä. Työpaikan yhteisten pelisääntöjen noudattamisella ja dialogisella viestinnällä edesautetaan työssä jaksamista. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön ja työvoimanpalvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja muiden toimijoiden kanssa. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä 9,5 % 9,5 % 9,8 % 9,8 % 2. Edistetään toimeentulotukiasiakkaiden, alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten aktivoitumista työmarkkinoille ja opiskeluun.

37 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Asiakasmäärä on < 1.000 vuositalolla ja kuukausittain < 390-1 031 1 000 1 000 3. Psykologipalveluja kohdennetaan lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Psykologipalveluiden asiakasmääristä 45 % on lapsiperheitä 35,0 % 40,0 % 45,0 % 45,0 % Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Mobile-kuntien asukkaille palveluita tarjoava sosiaalipäivystysyksikkö aloittaa toimintansa Jyväskylän kaupungin hallinnoimana. H ovilan nuorisokoti valmistuu kesällä 2012. Työmarkkinatuen kuntaosuus siirretään työllisyyspalveluihin. Lak imuutoksen mukaisesti sijaishuollon tarpeessa olevat lapset pyritään sijoittamaan ensisijaisesti perhehoitoon.

Työllisyysjaosto 29.9.2011 asia nro 21 Dnro 2565/11 21 Työllisyyspalveluiden talousarvioehdotus 2012 38 Asian valmistelija Anssi Niemelä, puh. 266 3015 Jyväskylän kaupungin talousarviota 2012 valmistellaan epävarmassa taloustilanteessa. Talousasiantuntijat arvioivat Euroopan talouskriisin heijastuvan nopeasti, voimakkaasti ja pitkäaikaisesti myös kuntiin. Uutta työllisyyspalveluiden talousarviossa 2012 on kesätyötuki yrityksille. Alustavan 250 000 euron määrärahan käytöstä on tehtävä erillinen suunnitelma. Talousarvioon sisällytetään myös 250 000 euron määräraha pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvan lisärahan suuntaaminen suunnitellusti kuntalisiin on hankalaa, koska vuoden 2011 talousarvion ylittyminen (300 000-400 000 eurolla) johtuu kuntalisien kasvusta sekä kaupungin omaan organisaatioon ja erityisesti vanhuspalveluihin lisääntyneestä työllistämisestä. Työllisyyspalveluiden talousarvion hallittuun toteuttamiseen vaikuttaa myös ns. velvoitetyöllistettyjen määrän nopea kasvu. Oheisliite: (jakelu jäsenet) työllisyyspalveluiden talousarvioehdotus 2012 (luonnos) Henkilöstöjohtaja Niemelän ehdotus Työllisyysjaosto merkitsee tiedoksi työllisyyspalveluiden talousarvioehdotuksen 2012. Päätös Merkittiin tiedoksi. Lisäksi työllisyysjaosto toteaa, että työllisyyspalveluiden vuoden 2012 nettobudjetin tulee olla vähintään esitetyn talousarvioehdotuksen suuruinen.

39 Työllisyyspalvelut Käyttösuunnitelmaluonnos/budjetti v. 2012 Brutto Tulot Netto Hallinto 213 104,45 213 104,45 Työvoiman palvelukeskus 446 642,97 31 000,00 415 642,97 Nuorten Taidetyöpaja 388 600,64 10 000,00 378 600,64 VoimalaitosESR kuntaraha 102 000,00 102 000,00 tot. 75000 Ostopalvelusopimukset 2 802 641,00 2 802 641,00 Sovatek(pl. kuty) 2 170 891,00 Katulähetys 631 750,00 Avustukset 1 844 095,14 1 844 095,14 Kuntalisä 1 350 000,00 Avustukset 494 095,14 Kuntouttava työtoiminta 210 000,00 110 000,00 100 000,00 Sovatek 70 000,00 Muut 140 000,00 Työllistäminen 1 898 677,86 917 107,00 981 570,86 Harkinnan varainen 30 000,78 30 000,78 Kunnontyöt projekti (työllistetyt) 365 916,97 153 000,00 212 916,97 Edelleen sijoittaminen 67 942,56 32 400,00 35 542,56 Hallintokuntiin työllistäminen 1 387 986,56 706 607,00 681 379,56 Lape-projekti 46 830,99 25 100,00 21 730,99 Kunnontyöt 2 (työnjoht. palkka, vuokra, matkat) 66 462,94 22 893,00 43 569,94 Kesätyöllistäminen Hallintokuntiin+4H yhd. 17000 250 000,00 250 000,00 Yrityksille 250 000,00 250 000,00 Voimalaitos: sis.posti/tsto ja pankkipalv.+tele 5 250,00 5 250,00 Etsivä koulu: sis.posti/tsto ja pankkipalv.+tele 1 750,00 1 750,00 YHTEENSÄ 8 479 225,00 1 091 000,00 7 388 225,00

40 SIVISTYSPALVELUT

41 Sivistyslautakunta 6.9.2011 Dnro 2159/11 96 Talousarvio 2012 Asian valmistelijat Laila Landén puh. 266 4027, Eino Leisimo puh. 266 4033, Maija-Riitta Anttila puh. 266 3090, Sini Louhivuori puh. 266 4087, Seppo Mäkinen puh. 266 4013 Vuoden 2012 talousarvion laadinnassa on noudatettu kaupunginhallituksen 23.5.2011 214 tekemän päätöksen mukaisesti valmisteltua talousarvion laadintaohjetta palvelualueille ja liikelaitoksille. Suunnitteluohjeen mukaan koko kaupungin vuosikatetavoite on voimassaolevan taloussuunnitelman mukaisesti 28,8 miljoonaa euroa ja toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity. Talousarvion laadinnan lähtötilanne on vuoden 2011 muutettu talousarvio, johon lisätty ensi vuoden palkankorotusten arvioitu vaikutus, kehyksen laadintahetkellä ollut arvio vuokrien muutoksista ja joitakin kehyksessä huomioituja toiminnan muutoksia ensi vuonna. Jotta annettuun vuosikatetavoitteeseen koko kaupungin osalta päästäisiin, on toimintakatteen näiden muutosten jälkeen oltava 8,1 M pienempi. Sivistyspalvelujen osuus ensi vuonna tästä tarkistustavoitteesta on jaettu siten, että päivähoitopalvelujen laskentapohjasta on vähennetty 870 000 euroa ja sivistyspalvelujen laskentapohjasta 1 792 000 euroa. Vuokra- ja siivouskulujen muutokset täsmentyvät vielä Tilapalvelujen kanssa käydyn tarkistuskierroksen jälkeen ja ne, kuten määrärahojen väliset tekniset siirrot esitetään kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Myös strategiset ja kehittämistavoitteet esitetään kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Toimintakate TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Tukipalvelut -2 333,6-2 276,0-2 291,3-15,3 0,7 % Varhainen kasvu ja perusopetus -97 403,7-98 718,5-100 666,7-1 948,2 2,0 % Lasten päivähoitopalvelut -62 978,0-65 314,2-67 052,2-1 738,0 2,7 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus -2 982,0-3 000,7-3 148,1-147,4 4,9 % Sivistyspalvelujen koko tarkistustavoite on jaettu määrärahoille toimintamenojen suhteessa, kuitenkin niin että tarkistustavoitetta ei ole Jyväskylän kaupunginorkesterilla eikä Jyväskylän kaupunginteatterilla vaan niiden osuus on jaettu muille vastuualueille. Teatterin ja orkesterin kohdalla on vielä menossa kolmivuotisen budjetointimenettelyn kokeilu, jonka jatkamisesta päätetään keväällä 2012 tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkistustavoitteiden saavuttamiseksi esitetyt mahdolliset toimenpiteet eivät merkittävästi poikkea kuluvan vuoden talousarvion valmistelussa esitetyistä. Tarkistustavoitteet ja mahdolliset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi määrärahoittain ovat seuraavat:

42 Tukipalvelut 28 000 euroa Tarkistukset kohdennetaan henkilöstö- ja palkkamenoihin, ja toteutetaan eläkepoistuman avulla. Varhainen kasvu ja perusopetus 1 287 000 euroa Perusopetuksen osalta vuosikatetavoitteen mukaiset toimintamenojen tarkistukset edellyttävät usean eri toimenpiteen toteutumista. Suurin osa tarkistuksista on mahdollista toteuttaa vasta uuden lukukauden alusta 1.8.2012 lukien. Rakenteelliset ratkaisut, joiden vaikutukset ovat toteutuessaan pidempikestoisia, liittyvät mm. hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen kirjatun ja sivistyslautakunnan joulukuussa 2009 hyväksymiin pienten koulujen kriteereihin. Rakenteet 100 000 Pienten koulujen kriteerien toteutumisen tarkistus, Lukioverkkoratkaisun vaikutukset. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioverkkoratkaisusta riippuen perusopetuksen uudelleenjärjestelyjä on mahdollista tehdä Korpilahden ja Tikkakosken alueilla. Palvelut 590 000 Yleiseen oppilaiden saamaan palvelutasoon vaikuttavat toimenpiteet liittyvät perusopetuksen valtakunnallisen tuntijaon kautta tulevan lakisääteiden oppilaan tuntimäärän alentamiseen 1., 3. ja 5. luokalla sekä muun tuntikehyksen mahdolliseen leikkaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ryhmäkokojen pienentämiseen myöntämä erityinen valtionapu on myönnetty v. 2011-2012 edellytyksellä, että kunta ei itse leikkaa omaa perusresurssitasoaan. Perusopetuksen kokonaistuntikehyksen alentaminen johtaa joissakin tapauksissa siihen, että vakituisten opettajien virkaehtosopimuksen mukaista minimituntimäärää ei joissakin tapauksissa saada täyteen Ns. Ei- lakisääteisten palvelujen alasajo tarkoittaa erikoisluokkien sekä kehitysvammaopetuksen ns. elämäntaitoyksikön (ETY) lakkauttamista. Koulunkäynninohjaajia vähennetään laskennallisesti 5 henkilötyövuotta. Ostopalvelut 197 000 Koulukuljetusrajan nostaminen arvioidulla kuljetusetuuden piirissä olevalla oppilasmäärällä vaikuttaa erityisesti haja-asutusalueiden 1.-3. luokkalaisten perusopetuksen oppilaiden koulupäivien rakenteeseen. Kouluruokailun tason tarkistaminen ja ateriatilausprosessin kehittäminen sekä vahtimestarisopimuksen tarkistus ovat koulujen palvelutoiminnan kannalta

43 keskeisiä sopimuksia. Mm tietoverkon osalta esitettyjä tarkennuksia ei ole mahdollista aikaansaada kuin aikaisintaan v. 2013. Muut keinot 400 000 Muita keinoja tarkistustavoitteeseen pääsemiseksi on sisäisen kehittämisen vähentäminen. Tämä tarkoittaa ns. kulttuuriopetussuunnitelman mukaisten oppilaiden retkien vähentämistä sekä luontokoulun toiminnan supistamista. Yläkoulujen TET- jaksot eli oppilaiden työelämään tutustumisjaksojen uudelleen organisoinnin kautta sekä koulukohtaisten aine, tarvike-, kalusto- ja oppikirjahankintamäärärahojen käytön tehostamisen avulla haetaan tehokkuutta. Lasten päivähoitopalvelut 870 000 euroa Perhepäivähoitajien määrän ja perhepäivähoidon varahoidon määrän tarkastelu. Asiakasmaksu- ja myyntituloarvioiden korottaminen. Tuottavuus- ja tasapainottamisohjelman (2010 2011) toimenpiteiden jatkaminen: päivähoitopaikkojen käytön tehostaminen, asiakasmaksuvapautukset, kesäpäivystysjärjestelyt, palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä (SPB), tuntiperusteisen asiakasmaksun laajentaminen, pph:n omien lasten hoidon tuki, työhyvinvoinnin systemaattinen kehittäminen, kerho- ja osapäivähoidon uudistukset. Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 53 300 Vähennetään käsityöneuvonnan sivutoimipisteiden ja opetuksen toimipisteiden määrää. Taksoja ja useimpia kurssimaksuja korotetaan, kuitenkin kohdennetusti pyrkimällä huomioimaan asiakkaiden maksukyky. Valtionosuuteen oikeuttava opetustuntimäärä pyritään pitämään vuoden 2011 tasolla. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Opetus- ja päivähoitopalvelujen irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat ovat pääosin peruskorjaushankkeiden kalustusta ja laitteita. Suurimpana yksittäisenä kohteena vuonna 2012 on Palokan koulukeskuksen kalustaminen. Opetuspalvelujen hankinnat ovat yhteensä 2 033 000 euroa ja Päivähoitopalvelujen hankinnat yhteensä 585 000 euroa. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen.

44 Päivähoidon vastuualueen sijoittuminen sivistyspalveluihin vuoden 2012 alusta tuo muutoksia vastuualueen toimintaan ja vakituista henkilöstöä siirtyy sivistyksen palvelualueelle yhteensä 1194 työntekijää. Lasten päivähoidon ja opetuksen vastuualueen yhteenlaskettu henkilöstömäärä (vakituiset ja määräaikaiset) on 2349 työntekijää sekä lisäksi muuta työvoimaa (sijaiset, kansalaisopiston tuntiopettajat) 600 työntekijää. Opetuspalveluista muodostuu sivistyksen palvelualueen suurin vastuualue Perusopetuksen ja kansalaisopiston henkilöstöön kuuluvat perusopetuksen luokanopettajat, aineenopettajat, tuntiopettajat, kansalaisopiston suunnittelijaopettajat sekä tuntiopettajat sekä koulunkäynnin ohjaajat, koulusihteerit ja koulujen esimiehet rehtorit, jossa vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä on noin 1450 työntekijää. Perusopetuslaki 1998/628 säätelee opetushenkilöstön kelpoisuutta. Opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Opetushenkilöstön virkasuunnittelussa kevätlukukauden aikana tarkennetaan henkilöstömäärä seuraavalle lukuvuodelle. Koulunkäynnin ohjaajien pysyväksi tarpeeksi on laskettu 228 henkilöksi päätetyn oppilaskohtaisen laskennan perusteella Kansalaisopiston vakituisen henkilöstön määrään tulee muutos taiteen perusopetuksen tuntiopettajien siirtyessä vakituisiksi tuntiopettajiksi. Oheisliite: - henkilöstösuunnitelma - talousarvioesitys - irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Apulaiskaupunginjohtaja Lepistön ehdotus Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavien määrärahojen toimintakatteiksi vuodelle 2012: Tukipalvelut 2 291 300 euroa Varhainen kasvu ja perusopetus 100 666 700 euroa Lasten päivähoitopalvelut 67 052 200 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 3 148 100 euroa - esittää liitteenä olevan talousarvioesityksen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevista irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoista opetus- ja päivähoitopalvelujen osuuden, 2 618 000 euroa vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman vuodelle 2012. --------- Käydyn keskustelun kuluessa puheenjohtaja Katja Isomöttönen teki jäsen Aimo Naukkarisen ja sosiaalidemokraattien ryhmän kannattamana seuraavan ehdotuksen:

45 Sivistyslautakunta toteaa kaupunginhallitukselle, että apulaiskaupunginjohtaja Lepistön esittämiä talouden tarkistustoimenpiteitä ei voida toteuttaa ilman vakavia seurauksia. Lautakunta toteaa myös, että esitetyillä leikkauksilla ei ole pitkäkestoista vaikutusta kaupungin talouden tasapainottamisessa vaan vaikutus on päinvastainen. Lautakunta toteaa, että sivistyspalveluiden talousarviossa on syytä painottaa rakenteisiin liittyviä ratkaisuja. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toiminnot sijoittuvat sivistyspalveluihin 1.1.2012 lukien. Sivistyslautakunta näkee, että kaupungin tuottavuus- ja tasapainotusohjelman mukaisesti voidaan toiminnassa pitkällä tähtäimellä saavuttaa säästöjä resurssien jakamisella ja yhdistämisellä sekä toimintakulttuurin muutoksella. Edellä mainittua jakamista, yhdistymistä ja muutosta tulee tukea varsinkin päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sisällä. Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavien määrärahojen toimintakatteiksi vuodelle 2012 Tukipalvelut määrärahojen toimintakate vuodelle 2012 2 291 300 euroa Varhainen kasvu ja perusopetus -101 953 700 Lasten päivähoitopalvelut - 67 052 200 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 3 201 400 - esittää liitteenä olevan talousarvioesityksen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevista irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoista opetus- ja päivähoitopalvelujen osuuden, 2 618 000 euroa vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman vuodelle 2012. Sivistyslautakunta edellyttää tarkkaa talouden seurantaa. Talouden tarkistustoimenpiteisiin omien lasten hoidon palvelurahan (1.1.2011 alkaen) osalta palataan tammikuussa 2012. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, puheenjohtaja totesi,että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat esittelijä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan nimenhuuto äänestyksenä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA-ääntä ja kolmetoista (13) EI-ääntä (Katja Isomöttönen, JoukoTöhönen, Lahcen Abahassine, Niina Simanainen, Janne Kotiaho, Aimo Naukkarinen, Yrjö Damskägg, Rami Sipilä, Eija Toiviainen, Raija Matilainen, Maiju Tuomainen, Joonatan Virtanen ja Markku Väätäinen) ja. Tyhjää äänesti nolla (0). Päätös Puheenjohtaja totesi lautakunnan päätökseksi tulleen puheenjohtaja Katja Isomöttösen esitys.

46 Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavien määrärahojen toimintakatteiksi vuodelle 2012 Tukipalvelut määrärahojen toimintakate vuodelle 2012 2 291 300 euroa Varhainen kasvu ja perusopetus -101 953 700 Lasten päivähoitopalvelut - 67 052 200 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 3 201 400 - esittää liitteenä olevan talousarvioesityksen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevista irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoista opetus- ja päivähoitopalvelujen osuuden, 2 618 000 euroa vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman vuodelle 2012. Sivistyslautakunta edellyttää tarkkaa talouden seurantaa. Talouden tarkistustoimenpiteisiin omien lasten hoidon palvelurahan (1.1.2011 alkaen) osalta palataan tammikuussa 2012.

47 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 13.9.2011 Dnro 2159/11 69 Talousarvio 2012 Asian valmistelijat Ari Karimäki, puh. 266 4001, Pekka Sihvonen puh. 266 4247 ja Seppo Mäkinen puh. 266 4013 Aikaisempi Liikuntajaosto 30.8.2011/15 käsittely Nuorisojaosto 31.8.2011/14 Kulttuurijaosto 6.9.2011/21 Vuoden 2012 talousarvion laadinnassa on noudatettu kaupunginhallituksen 23.5.2011 214 tekemän päätöksen mukaisesti valmisteltua talousarvion laadintaohjetta palvelualueille ja liikelaitoksille. Suunnitteluohjeen mukaan koko kaupungin vuosikatetavoite on voimassaolevan taloussuunnitelman mukaisesti 28,8 miljoonaa euroa ja toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity. Talousarvion laadinnan lähtötilanne on vuoden 2011 muutettu talousarvio, johon lisätty ensi vuoden palkankorotusten arvioitu vaikutus, kehyksen laadintahetkellä ollut arvio vuokrien muutoksista ja joitakin kehyksessä huomioituja toiminnan muutoksia ensi vuonna. Jotta annettuun vuosikatetavoitteeseen koko kaupungin osalta päästäisiin, on toimintakatteen näiden muutosten jälkeen oltava 8,1 M pienempi. Sivistyspalvelujen osuus ensi vuonna tästä tarkistustavoitteesta on jaettu siten, että päivähoitopalvelujen laskentapohjasta on vähennetty 870 000 euroa ja sivistyspalvelujen laskentapohjasta 1 792 000 euroa. Vuokra- ja siivouskulujen muutokset täsmentyvät vielä Tilapalvelujen kanssa käydyn tarkistuskierroksen jälkeen ja ne, kuten määrärahojen väliset tekniset siirrot esitetään kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Myös strategiset ja kehittämistavoitteet esitetään kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Toimintakate TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Kulttuuripalvelut -2 964,1-2 872,6-2 872,7-0,1 0,0 % Kirjastopalvelut -7 718,7-7 467,6-7 765,8-298,2 4,0 % Museopalvelut -3 898,1-3 823,9-3 984,2-160,3 4,2 % Nuorisopalvelut -2 566,4-2 478,0-2 583,0-105,0 4,2 % Liikuntapalvelut -12 132,9-12 675,6-13 478,0-802,4 6,3 % Jyväskylän kaupunginorkesteri -2 532,5-2 602,1-2 664,1-62,0 2,4 % Jyväskylän kaupunginteatteri -3 951,0-4 179,2-4 311,9-132,7 3,2 % Sivistyspalvelujen koko tarkistustavoite on jaettu määrärahoille toimintamenojen suhteessa, kuitenkin niin että tarkistustavoitetta ei ole Jyväskylän kaupunginorkesterilla eikä Jyväskylän kaupunginteatterilla vaan niiden osuus on jaettu muille palveluyksiköille. Teatterin ja orkesterin kohdalla on vielä menossa kolmivuotisen budjetointimenettelyn kokeilu, jonka jatkamisesta päätetään keväällä 2012 tilinpäätöksen yhteydessä.

48 Tarkistustavoitteet määrärahoittain ovat seuraavat: Kulttuuripalvelut - 41 303 euroa Kirjastopalvelut - 100 495 euroa Museopalvelut - 52 753 euroa Nuorisopalvelut - 33 842 euroa Liikuntapalvelut - 194 652 euroa Jyväskylän kaupunginorkesteri - 0 euroa Jyväskylän kaupunginteatteri - 0 euroa ---- Liikuntajaosto 30.8.2011/15 Liikuntapalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on 194 652 euroa. Tarkistustavoitteeseen päästään seuraavilla keinoilla: Toimintatuloja lisätään 135.000 euroa - vuoden 2012 aikana liikuntapaikoilla toteutetaan enemmän erillistapahtumia verrattuna vuoteen 2011. - liikuntatilojen käyttöaste on noussut, mikä tuo lisätuloja vuodelle 2012, mm.uimahalli Wellamon tulot kasvavat. - liikuntapalvelujen taksoja ei tarvitse tarkistaa, taksat tarkistettiin vuoden 2011 talousarviossa. Toimintamenoja vähennetään 60.000 euroa - suurimpien liikuntalaitosten palvelujen ostoja vähennetään sekä kaksi vakans- sia jätetään täyttämättä (vaikutus osalle vuotta), yhteensä 50 000 euroa - erityis- ja kuntoliikunnasta sekä yhteisistä kustannuksista vähennetään 5.000 euroa - kansainvälistä toimintaa vähennetään 5.000 euroa Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin peruskorjauksen viivästymisestä aiheutuvia vaikutuksia vuoden 2012 talousarvioon esitellään tarkemmin kokouksessa. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Liikuntapalvelujen irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoiksi esitetään liitteen mukaan 1 416 000 euroa Urheilu- ja retkeilualueinvestoinnit Urheilu- ja retkeilyalueinvestoinneiksi esitetään liitteen mukaan 4 609 000 euroa Henkilöstösuunnitelma

49 Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Talousarvioin yhteydessä laadittavalla henkilöstösuunnitelmalla tarkastellaan palvelualueen tasolla, kuinka koko palvelualueen strategiset tavoitteet toteutuvat, kuinka ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat henkilöstötarpeeseen. Lisäksi ennakoidaan henkilöstön hankintaa tulevin rekrytointitarpein, poistuvan henkilöstön osaamisen korvaamista tai siitä saatavien henkilöstökustannusten hyödyntämistä sekä osin henkilöstön kehittämistä. Liikuntapalvelujen tehtäviä hoitaa 139 vakituista työntekijää. Liikuntapalvelujen laadun takaamisen haasteena on nyt ja tulevaisuudessa henkilöstön eläköityminen. Eniten eläkkeelle siirtyy työntekijöitä liikuntapaikkojen kunnossapitotehtävistä. Vuoden 2012 vakituisen henkilökunnan poistumatavoite on kaksi vakanssia. Liikuntapalvelujen laatutason säilymisen kannalta on tärkeää, että erityisesti liikuntalaitoksiin ja ulkoliikuntapaikoille voidaan palkata uusia työntekijöitä. Henkilöstövajetta korjataan palkkaamalla liikuntalaitosten hoitotehtäviin vuosittain 1 2 oppisopimuskouluttautujaa. Lisäksi tärkeänä resurssina ovat liikuntapalvelujen järjestämät työllistämiskurssit, joiden kautta koulutetaan ja työllistetään vuodeksi kerrallaan noin 10 12 pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Maaliskuussa 2011 valmistui Jyväskylän kaupungin liikuntaverkon kehittäminen loppuraportti, jossa mainitaan, että Jyväskylän liikuntapalvelut käynnistää henkilöstön kehittämistyön välittömästi liikuntaverkkoselvityksen valmistuttua. Henkilöstön kehittämistyön yhteydessä otetaan kantaa mm. siihen mitkä palvelut tuotetaan tulevaisuudessa omana työnä ja mitkä ostopalveluna. Oheisliitteet: - talousarvioesitys - irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat - urheilu- ja retkeilyalueinvestoinnit - henkilöstösuunnitelma Vastuualuejohtaja Karimäen ehdotus Liikuntajaosto käy evästyskeskustelun liikuntapalvelujen vuoden 2012 talousarviosta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan syyskuun 2011 kokousta varten. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Pauliina Holm poistui kokouksesta klo 18.20 asian käsittelyn aikana ja Pekka Sihvonen klo 18.35 asian 15 käsittelyn päätyttyä. ----

50 Nuorisojaosto 31.8.2011/14 Nuorisopalvelujen määrärahan muutos ilmenee seuraavasta: euroa TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 euroa % Toimintatulot 215 000 195 000-20 000-9,3% Toimintamenot 2 693 000 2 778 000 85 000 3,2% Toimintakate - 2 478 000-2 583 000-105 000 4,2% Nuorisopalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on 33 800 euroa. Tarkistustavoitteeseen päästään seuraavilla keinoilla: Toimintamenoja vähennetään 33 800 euroa -Leppälahden leirikeskuksen ylläpidosta luopuminen 12 800 euroa -Avustuksista ja ostopalvelusopimuksista vähennetään 15.000 euroa -Palvelujen ostoista vähennetään 6.000 euroa Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan kyetä varmistamaan sitä, että nuorisopalvelut pysyy annetussa talousarviotavoitteessa vuonna 2012. Asiaa tarkennetaan jaoston kokouksessa. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 35 000 euroa Korpilahden nuorisotilan siirtäminen virastotalolta puukoululle 15 000 euroa Korpilahden nuorisoverstaan varustaminen 20 000 euroa Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Talousarvioin yhteydessä laadittavalla henkilöstösuunnitelmalla tarkastellaan palvelualueen tasolla, kuinka koko palvelualueen strategiset tavoitteet toteutuvat, kuinka ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat henkilöstötarpeeseen. Lisäksi ennakoidaan henkilöstön hankintaa tulevin rekrytointitarpein, poistuvan henkilöstön osaamisen korvaamista tai siitä saatavien henkilöstökustannusten hyödyntämistä sekä osin henkilöstön kehittämistä. Nuorisopalveluissa työskentelee 38 henkilöä. Nuorisopalveluissa tuntiohjaajien tarvetta vuodelle 2012 on vähennetty rekrytoimalla vakituisia nuorisonohjaajia vuoden 2011 aikana. Heidän perustehtäviinsä kuuluu tehdä ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keskeisintä nuorisotyössä on niin sanottu perusnuorisotyö, eli nuorisotilatoiminta, kerho- ja leiritoiminta sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen. Määräaikaisia tuntiohjaajia ei esitetä käytettäväksi nuorisotyön perustyöhön vuonna 2012. Kantakaupungin nuorisopalvelujen

51 toimintaympäristö muuttuu kun vuoden 2012 aikana keskustan ja Sepänkeskuksen nuorisopalvelut siirtyvät Veturitalleille yhteisiin tiloihin. Oheisliitteet: -toiminnalliset tavoitteet, muutokset toiminnassa sekä kehittämistavoitteet -henkilöstösuunnitelma Vastuualuejohtaja Karimäen ehdotus Nuorisojaosto käy evästyskeskustelun nuorisopalvelujen talousarviosta 2012 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan 13.9.2011 kokousta varten. Päätös Nuorisojaosto kävi evästyskeskustelun nuorisopalvelujen talousarviosta 2012 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan 13.9.2011 kokousta varten. Nuorisojaosto piti tärkeänä pitäytyä tilaverkkoselvityksen mukaisissa tilojen korjausaikatauluissa sekä luopua joistakin tiloista suunnitelman mukaisesti. Nuorisojaosto edellyttää talousarvioesityksen tehtäväksi niin, että nuorisopalvelujen toiminta ja palvelut pysyvät vuoden 2011 tasolla huomioiden Veturitallin nuorisokeskuksen käyttömenojen kasvun. Talousarvioesitykseen ei ole sisällytetty kehtittämissuunnitelmassa esitettyä monikulttuurista ohjaajaa, joten jaosto edellyttää, että talousarvion henkilöstösuunnitelmaan lisätään monikulttuurisen ohjaajan toimi. ---- Kulttuurijaosto 6.9.2011/21 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on 41 303 euroa. - kulttuuriaitan Majakka-projektin päättyminen vähentää menoja 35 000 euroa. - muut palvelut kohdasta vähennetään 6 303 euroa. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on 100 495 euroa. - maksuja ja taksoja korotetaan, vaikutus 20 000 euroa - hankeavustusten kokonaisuus nousee 23 000 euroa. - aineistohankinnoista vähennetään 57 495 Kirjastopalvelujen vuoden 2011 talousarviokehykseen saatiin 132 000 lisää kesäajan sijaisten henkilöstökustannuksiin. Sijaistarve on kuitenkin kesän aikana ollut aiempia vuosia vähäisempi johtuen toimipisteiden kesäsulusta heinäkuussa. Sijaisrahaa kuitenkin tarvitaan, sillä toimiakseen kirjastoverkkopäätöksen mukaisesti toimipisteisiin on voitava palkata sijaisia sairaus- ja muiden poissaolojen vuoksi. Lisäksi eri projektit, joihin on saatu joko opetus- ja kulttuuriministeriön tai ELY-keskuksen

52 hankerahoitusta työllistävät vakituista henkilökuntaa: projekteihin kiinnitetyille työntekijöille on palkattu sijainen kirjastopalvelujen omalla kustannuksella. Edellä kuvatun perusteella esitetään, että kehykseen saadusta 132 000 eurosta 66 000 jää edelleen henkilöstökuluihin ja 66 000 osoitetaan kirjastoaineiston hankintaan. Museopalvelut Museopalvelujen osuus tarkistustavoitteesta on 52 753 euroa. - katetaan Kokoelmakeskuksen muuttorahasta (35.000 euroa 2011). - vähennetään toimintamenoja 17 753 euroa. Keski-Suomen museon erillismuseoita ei avata yleisölle, tapahtumien ja ns. gallerianäyttelyiden määrää vähennetään sekä tiedotusta karsitaan. Käsityöläiskotien avaaminen yleisölle ja Vanhan Pihan käyttöönotto Jyväskylän kaupungin juhlavuoteen liittyen edellyttää 23.000 euron lisärahoitusta avoinna pitämiseen, toimintaan ja markkinointiin. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoiksi esitetään liitteen mukaisesti: Kirjastopalvelut 793 000 euroa Museopalvelut 72 000 euroa Nuorisopalvelut 35 000 euroa Jyväskylän kaupunginorkesteri 200 000 euroa Jyväskylän kaupunginteatteri 50.000 euroa. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen vastuualueella työskentelee vuoden 2012 aikana 339 vakituista työntekijää eri palveluyksiköissä. Kulttuurilaitoksissa vakituisia työntekijöitä on 109. Palvelualueella toimii useita määräaikaisia ohjaajia ja avustajia, joiden osuus tulee vähentymään palvelussuhteiden tarkastamisen seurauksena syntyneistä muutoksista työntekijän siirtyessä määräaikaisesta sopimuksesta vakituiseksi työntekijäksi. Kirjasto- ja museoverkkoselvityksillä on vuosien 2010 2011 aikana selvitetty henkilöstön määrää, rakennetta, henkilöstökustannuksia sekä tulevia toiminnan ja palvelutuotannon muutoksia. Kulttuuripolitiikan tavoitteita toteutetaan erilaisilla ohjelmilla, hankkeilla ja projekteilla, jolloin toimintaa rahoitetaan myös ulkopuolisella rahoituksella, jolla on vaikutuksia myös vastuualueen henkilöstösuunnitteluun. Oheisliitteet: -talousarvioesitys -irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat -henkilöstösuunnitelma

53 Vastuualuejohtaja Karimäen ehdotus Kulttuurijaosto käy evästyskeskustelun vuoden 2012 talousarviosta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan syyskuun 2011 kokousta varten. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Anssi Valtonen, Lasse Allonen, Johanna Vesterinen ja Mari Aholainen poistuivat kokouksesta klo 19.10. ---- Klnltk 13.9.2011/69 Oheisliitteet: -talousarvioesitys -irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat -henkilöstösuunnitelma - selvitys palvelualueen avustuksista ja niiden myöntämisen periaatteista - Laajavuoren latusopimus Jyväskylän kaupunki/laajis Oy Apulaiskaupunginjohtaja Lepistön ehdotus ---- Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta - esittää kaupunginhallitukselle seuraavien määrärahojen toimintakatteiksi vuodelle 2012: Kulttuuripalvelut 2 872 700 euroa Kirjastopalvelut 7 765 800 euroa Museopalvelut 3 984 200 euroa Nuorisopalvelut 2 583 000 euroa Liikuntapalvelut 13 478 000 euroa Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 664 100 euroa Jyväskylän kaupunginteatteri 4 311 900 euroa - esittää liitteenä olevan talousarvioesityksen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevista irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoista kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan osuuden, 2 381 000 euroa vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevan henkilöstösuunnitelman vuodelle 2012. - esittää liitteenä olevan selvityksen palvelualueen avustuksista ja niiden myöntämisen periaatteista - esittää liitteenä olevat urheilu- ja retkeilyinvestoinnit, 4.609.000 euroa vuodelle 2012, josta kohdennetaan 40.000 euroa Keski-Palokan lähiliikuntapaikan rakentamiseen. Kokouksen aikana Pauliina Holm teki Aki Miettisen kannattaman ehdotuksen, että museotoiminnan määrärahoja korotetaan 23.000 eurolla, joka kohdennetaan Käsityöläiskotien avaamiseen ja Vanhan Pihan käyttöönottoon sekä muihin menoihin kulttuurijaoston ja nuorisojaoston käsittelyjen ja tekemien ehdotusten mukaisesti sekä nuorisopalvelujen määrärahoja 78.000

54 eurolla monikulttuurisen nuorisotyöntekijän palkkausta varten sekä muihin menoihin kulttuurijaoston ja nuorisojaoston käsittelyjen ja tekemien ehdotusten mukaisesti. Anneli Puskala teki Paula Rastaan kannattamana ehdotuksen, jonka mukaan edellä mainittujen määrärahojen korotusten lisäksi, luovutaan liikuntapalveluiden tarkistustavoitteesta 194.652 euroa. Puheenjohtaja totesi tehdyt ehdotukset ja koska oli tehty kaksi apulaiskaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua esitystä puheenjohtaja totesi, että näiden kesken on suoritettava äänestys. Ne jotka kannattavat Pauliina Holmin tekemää ehdotusta, äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Anneli Puskalan tekemää ehdotusta, äänestävät ei. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin viisi (5) jaa ääntä (Holm, Miettinen, Kärkkäinen, Ammondt ja Vähäkangas) ja kahdeksan (8) ei ääntä (Hjelt, Puskala,Hämäläinen Pakkalén, Manninen, Napari, Savolainen ja Rastas). Puheenjohtaja totosi, että äänestyksen voittanut Puskalan ehdotus asetetaan apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta vastaan. Ne, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Puskalan ehdotusta äänestävät ei ja äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin kolmetoista (13) ei ääntä ja ei yhtään jaa ääntä, joten päätökseksi tuli Puskalan ehdotus. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin muilta osin, mutta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että museotoiminnan määrärahoja korotetaan 23.000 eurolla, joka kohdennetaan Käsityöläiskotien avaamiseen ja Vanhan Pihan käyttöönottoon sekä muihin menoihin kulttuurijaoston ja nuorisojaoston käsittelyjen ja tekemien ehdotusten mukaisesti sekä nuorisopalvelujen määrärahoja 78.000 eurolla monikulttuurisen nuorisotyöntekijän palkkausta sekä muihin menoihin kulttuurijaoston ja nuorisojaoston käsittelyjen ja tekemien ehdotusten mukaisesti sekä luovutaan liikuntapalveluiden tarkistustavoitteesta 194.652 euroa.

55 Sivistyspalvelut yhteensä Toiminnan kuvaus: Sivistyksen palvelualue järjestää kuntalaisille opetukseen sekä vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä palveluja. Sivistyspalvelujen toiminnot järjestetään kuntalaisten elämänkaareen palvelutarpeiden mukaan. Vastuualueita ovat opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, kulttuurilaitokset ja tukipalvelut. Tukipalvelut Yksikkö tuottaa sivistyspalvelualueen keskitetyt kehittämis-, henkilöstö-, talous- ja yleishallinto sekä viestintäpalvelut. Tukipalvelujen määrärahaan sisältyvät palvelualueen yhteisen hallinnon ja johdon sekä lautakuntien menot. Varhainen kasvu ja perusopetus Varhaisen kasvun ja perusopetuksen yksikkö vastaa palvelujen mitoituksesta ja suunnittelusta, ohjauksesta ja pedagogisesta kehittämistoiminnasta sekä tukee kouluyksiköitä näiden palvelutehtävissä. Lasten päivähoitopalvelut Lasten päivähoitopalvelut tarjoaa monipuolisia päivähoitopalveluja lapsiperheille, vastaa lapsen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja varhaisen tuen tarpeisiin sekä tukee perheitä kasvatustehtävässä. Päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä kunnallisena että yksityisenä. Perhe- ja leikkitoiminta täydentää ja korvaa päivähoitoa. Maksuttomaan esiopetukseen osallistuvat lähes kaikki kuusivuotiaat. Sitä järjestetään pääasiassa päiväkodeissa, mutta myös yksittäisissä kouluilla toimivissa ryhmissä. Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus Jyväskylän kansalaisopisto on aikuiskoulutuslaitos, jonka tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaen tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa ja tukea kulttuurin ja taiteen harjoittamista ja harrastamista ja siten edistää asukkaiden hyvinvointia. Tavoitteena on edistää palvelujen saavutettavuutta ja siten lisätä kulttuuripalvelujen käyttöä. Keskeiset kohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä ikääntyneet. Kirjastopalvelut Jyväskylän kaupunginkirjaston tehtävänä on yleisen kirjasto- ja tietopalvelun järjestäminen. Keski- Suomen maakuntakirjastona kirjasto tukee ja kehittää alueensa yleisten kirjaston tieto- ja kaukopalvelua, perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin sekä suorittaa opetusministeriön antamat muut tehtävät. Museopalvelut Museopalveluihin kuuluvat Jyväskylän taidemuseo - aluetaidemuseo, Keski-Suomen museo - maakuntamuseo ja Suomen käsityön museo - valtakunnallinen erikoismuseo. Museot saavat maakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan 10 %:lla korotettua, henkilötyövuosiin sidottua valtionosuutta. Nuorisopalvelut Jyväskylän nuorisopalvelut luo edellytyksiä nuorten omaan kansalliseen, kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan. Työllä vahvistetaan ja tuetaan kasvua, sosiaalista ja kulttuurista oppimista ja omatoimisuutta sekä kansalaisvalmiuksia. Toiminta tapahtuu verkostoidusti ja moniammatillisesti toimintaryhmissä huomioiden nuorten yksilöllisen kehityksen.

56 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen perustehtävänä on luoda kuntalaisille liikuntaedellytyksiä, ja siten edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota ja tuottaa liikuntapalveluja yhdessä eri toimijoiden kanssa, kaikki väestöryhmät ja ikäluokat huomioon ottaen. Jyväskylän kaupunginorkesteri Jyväskylän kaupunginorkesteri (Jyväskylä Sinfonia) on alueen ainoa ammattisinfoniaorkesteri. Kotikunnan lisäksi orkesteri vierailee esiintymässä lähikunnissa, muualla Suomessa sekä eri puolilla maailmaa. Konserteissa kuullaan klassisen musiikin lisäksi kamari-, viihde- ja lastenmusiikkia sekä suurimuotoisia kirkkomusiikkiteoksia. Orkesteri tekee musiikkikasvatustyötä Keski-Suomen alueella. Orkesteri toimii Jyväskylän musiikkikilpailujen ja muiden kansallisten ja kansainvälisten musiikkikilpailuiden sekä Keski-Suomen Alueoopperan orkesterina. Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylän kaupunginteatteri on kaupungin ja maakunnan ainoa kiinteä ammattiteatteri. Teatteri tuottaa alueensa asukkaille taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Jyväskylästä vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina.

57 Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Hallinto ja kehittäminen 283,7 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! Varhainen kasvu ja perusopetus 3 132,4 3 696,4 3 696,4 0,0 0,0 % Lasten päivähoitopalvelut 7 644,6 7 819,8 8 519,8 700,0 9,0 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetu 1 250,5 1 244,0 1 249,0 5,0 0,4 % Kulttuuripalvelut 356,1 414,1 263,6-150,5-36,3 % Kirjastopalvelut 570,8 529,4 572,4 43,0 8,1 % Museopalvelut 616,8 374,0 390,0 16,0 4,3 % Nuorisopalvelut 222,0 215,0 195,0-20,0-9,3 % Liikuntapalvelut 4 184,9 2 814,0 2 694,0-120,0-4,3 % Jyväskylän kaupunginorkesteri 269,0 234,6 234,6 0,0 0,0 % Jyväskylän kaupunginteatteri 1 135,8 968,1 1 017,5 49,4 5,1 % Toimintatulot yhteensä 19 666,6 18 309,4 18 832,3 522,9 2,9 % Hallinto ja kehittäminen 2 617,3 2 276,0 2 291,3 15,3 0,7 % Varhainen kasvu ja perusopetus 100 536,1 102 414,9 105 650,1 3 235,2 3,2 % Lasten päivähoitopalvelut 70 622,6 73 134,0 75 572,0 2 438,0 3,3 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetu 4 232,5 4 244,7 4 450,4 205,7 4,8 % Kulttuuripalvelut 3 320,2 3 286,7 3 136,3-150,4-4,6 % Kirjastopalvelut 8 289,5 7 997,0 8 338,2 341,2 4,3 % Museopalvelut 4 514,9 4 197,9 4 397,2 199,3 4,7 % Nuorisopalvelut 2 788,4 2 693,0 2 856,0 163,0 6,1 % Liikuntapalvelut 16 317,8 15 489,6 16 366,7 877,1 5,7 % Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 801,5 2 836,7 2 898,7 62,0 2,2 % Jyväskylän kaupunginteatteri 5 086,8 5 147,3 5 329,4 182,1 3,5 % Toimintamenot yhteensä 221 127,6 223 717,8 231 286,3 7 568,5 3,4 % Hallinto ja kehittäminen -2 333,6-2 276,0-2 291,3-15,3 0,7 % Varhainen kasvu ja perusopetus -97 403,7-98 718,5-101 953,7-3 235,2 3,3 % Lasten päivähoitopalvelut -62 978,0-65 314,2-67 052,2-1 738,0 2,7 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetu -2 982,0-3 000,7-3 201,4-200,7 6,7 % Kulttuuripalvelut -2 964,1-2 872,6-2 872,7-0,1 0,0 % Kirjastopalvelut -7 718,7-7 467,6-7 765,8-298,2 4,0 % Museopalvelut -3 898,1-3 823,9-4 007,2-183,3 4,8 % Nuorisopalvelut -2 566,4-2 478,0-2 661,0-183,0 7,4 % Liikuntapalvelut -12 132,9-12 675,6-13 672,7-997,1 7,9 % Jyväskylän kaupunginorkesteri -2 532,5-2 602,1-2 664,1-62,0 2,4 % Jyväskylän kaupunginteatteri -3 951,0-4 179,2-4 311,9-132,7 3,2 % Toimintakate yhteensä -201 461,0-205 408,4-212 454,0-7 045,6 3,4 %

58 Toiminnalliset tavoitteet Varhainen kasvu ja perusopetus 1. Perusopetuksen opetustuntien oppilaskohtainen vertailuluku on vuosiluokilla 1 6 keskimäärin 1,33 h/oppilas (TA 2011 1,33 h/oppilas) ja vuosiluokilla 7 9 keskimäärin 1,70 h/oppilas (TA 2011 1,70 h/oppilas). 2. Perusopetuksen ryhmäkokokeskiarvot ovat 20 oppilasta (1 2. luokat) ja 23 oppilasta (3 9 luokat). 3. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päästötodistuksen. Lasten päivähoitopalvelut 1. Kunnallista perhepäivähoitoa järjestetään siten, että 750 lasta kuukaudessa (7% 0 6- vuotiaista) on hoitajan kodissa tai lapsen kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. 2. Kunnallisen päivähoidon kerhotoiminta toimii vaihtoehtona kokopäivä- ja osapäivähoidolle, jolloin kerhoissa on 650 lasta kuukaudessa (6 % 0 6-vuotiaista). 3. Yksityisen päivähoidon palvelusetelin piirissä on 1100 lasta ja omien lasten hoidon palvelurahaa saa 250 lasta, yhteensä 1 350 lasta kuukaudessa (12 % 0 6-vuotiaista). 4. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin 3000 lapsesta kuukaudessa (27 % 0 6- vuotiaista). 5. Kunnallisissa päiväkodeissa hoidetaan keskimäärin 4 300 lasta kuukaudessa (40% 0-6 vuotiaista) Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus 38 500 tuntia (vuonna 2010 toteutunut 38 978 tuntia, vuonna 2011 toteuma-arvio 38 500). 2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa 22 250 (vuonna 2010 toteutunut 23 042 kurssilaista, vuonna 2011 toteutuma-arvio on 22 500 kurssilaista). Kulttuuripalvelut 1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 % peruskouluikäisistä. 2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat 7 000 kävijää. 3. Kulttuuriaitan koulutus tavoittaa vuosittain n. 450 päivähoidon ja opetuspalvelujen henkilöä. 4. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 25 % yli 65-vuotiaista. 5. Kuvataidekoulu antaa opetusta 3 100 opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 340 ja keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta. Kirjastopalvelut 1. Aukiolotunnit: pääkirjasto 2 938 tuntia; laitoskirjastot 435 tuntia, alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä 21 169 tuntia. Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä 24 542 tuntia. 2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,4 (vuonna 2011: 9,6; maan keskiarvo 2010: 9,9) 3. Aineiston hankintaan 857 655 euroa: 327,04 nidettä / 1 000 asukas Museopalvelut 1. Museot ovat avoinna yhteensä 8 187 tuntia (2011: 8 570). 2. Museoissa järjestetään yhteensä 8 päänäyttelyä (2011: 8). 3. Museoiden kävijämäärätavoite on 70 000 kävijää (2011: 71 000). Nuorisopalvelut 1. Nuorten käyntikerrat 70 000 (vuonna 2011: 60 000). 2. Nuorisopalveluja käyttää 25 % (vuonna 2011: 25 %) 13 18-vuotiaiden ikäryhmästä (mukana toiminnassa vähintään 5 krt/ vuosi). 3. Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria (pienryhmä- ja yksilöpalvelut) 200. (vuonna 2011:200) 4. NuortenLaturin ja Painovirheen sivuilla vierailuja kuukaudessa 11 000.

59 Liikuntapalvelut 1. Liikuntatilojen käyttöaste 85 90 % aukiolo- ja käyttöaikoina (85-90 % vuonna 2011). Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 90 % Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 85 %. 2. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen, kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvien yhteistoimintasopimusten säilyttäminen samalla tasolla 30 kpl (30 kpl vuonna 2011). 3. Lähipalveluperiaatteen vahvistaminen Kylillä toimivien vertaisohjattujen liikuntaryhmien lukumäärän säilyttäminen ennallaan (20 ryhmää vuonna 2011). Jyväskylän kaupunginorkesteri 1. Orkesterilla on 50 esiintymistä, joissa kuulijatavoite on 24 000 (vuoden 2011 talousarviossa 50 esiintymistä ja 24 000 kuulijaa). 2. Orkesterin äänittää ja julkaisee yhteensä 4 cd-levyä (vuonna 2011: 4 5 cd-levyä). 3. Konserttien täyttöastetavoite on 90 % (vuonna 2011 tavoite 90 %). Jyväskylän kaupunginteatteri 1. Vuonna 2012 kaupunginteatteri tuottaa kuusi ensi-iltaa, neljä päänäyttämölle ja kaksi pienelle näyttämölle (vuonna 2011 kuusi ensi-iltaa). 2. Vuonna 2012 teatterin kokonaiskävijämäärätavoite on 55 000 katsojaa (vuonna 2011: 55 000). 3. Päänäyttämön käyttöastetavoite 69 % (vuonna 2011: 69 %). Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Varhainen kasvu ja perusopetus Perusopetuksen opetustuntien kokonaismäärä pysyy oppilasmääräkehitys ja opetusryhmien muodostaminen huomioiden v. 2011 t asolla. Pohjana on v altakunnallisesta tuntijaosta seuraavat eri oppiaineiden ja vuosiluokkien opetustunnit: - perusluokkien ryhmäkoot pysyvät keskimäärin v. 2011 tasolla - ns. työturvallisuusmääräysten mukaiset ryhmäkoot (16 oppilasta) kyetään takaamaan teknisen työn sekä fysiikan opetuksessa - kieliryhmät muodostetaan minimiryhmäkokoa 12 oppilasta noudattaen - henkilöstösopimuksen ja virkaehtoehtosopimuksen mukaiset opetustunnit kyetään takaamaan vakituisille opettajille Koulujen aine-, tarvike, kalusto- ja oppimateriaalihankinnat pysyvät v. 2011 tasolla. Lasten päivähoitopalvelut - Omien lasten hoidon palvelurahaan (400 /lapsi{kk), jota maksetaan perusturvalautakunnan päätöksellä 1.1.2011 alkaen, ei ole pystytty varaamaan riittävästi määrärahoja vuodelle 2012; tukijärjestelmän piirissä on noin 190 lasta/kk (max.) eli vuositasolla kustannukset ovat 912 000, tästä arviolta puolet eli noin 450 000 on sitä palvelurahaa, mitä maksetaan perheille, joissa on neljä omaa alle kouluikäistä lasta. - Kasvavaan hoidon tarpeeseen (n. 100 hoitopaikkaa vuodessa) lasten määrän lisääntyessä (n. 300 lasta vuodessa) ei ole ole annetun kehyksen puitteissa pystytty varaamaan määrärahoja. - Avustajaresurssin lisäämiseen esiopetuksessa (lakisääteistä) ja päivähoidon varhaiserityiskasvatuksessa (erityisavustajat) ei ole saatu riittävästi määrärahoja (esitetty 20 uutta avustajaa); päivähoitopalvelujen noin 80 avustajasta vain noin 30 on vakituisia ja suurin osa on palkattu työllistämisvaroin ym.

60 - Yksityisen päivähoidon lisäännyttyä lakisääteiseen yksityisten hyväksymiseen ja etenkin valvontaan ei ole saatu esitettyä yhtä uutta työntekijää Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus Käsityöneuvonnan sivutoimipisteiden ja opetuksen toimipisteiden määrää vähennetään. Taksoja ja useimpia kurssimaksuja korotetaan, kuitenkin kohdennetusti pyrkimällä huomioimaan asiakkaiden maksukyky. Valtionosuuteen oikeuttava opetustuntimäärä pyritään pitämään vähintään vuoden 2011 tasolla. Liikuntapalvelut Vuoden 2012 aikana liikuntapaikoilla toteutetaan enemmän erillistapahtumia verrattuna vuoteen 2011. Liikuntapalvelujen palvelutoiminta pysyy vuoden 2011 tasolla. Kulttuuripalvelut Kulttuuriaitan Majakka-projekti päättyy. Kulttuuripalvelut muuttaa uusiin toimitiloihin Matarakadulle. Kirjastopalvelut Maksuja ja taksoja korotetaan. Hankeavustustukset lisääntyvät. Museopalvelut Kokoelmakeskuksen muuttoon kuluvalle vuodelle varatusta (35.000 euroa 2011) määrärahasta voidaan kattaa säästöjä. Keski-Suomen museon erillismuseoita ei avata yleisölle, tapahtumien ja pienempimuotoisten gallerianäyttelyiden määrää vähenentään ja museoiden markkinointia supistetaan. Grafiikkakeskuksen toiminta siirtyy Veturitalleille keväällä 2012 ja Käsityöläiskodit avataan yleisölle osana Vanhaa Pihaa (Cygnauksenkatu 2) ja Jyväskylän kaupungin 175-juhlatapahtumia kesällä 2012. Nuorisopalvelut Käynnistetään Veturitallille sijoittuvan nuorisokeskuksen toiminta. Luovutaan Leppälahden leirikeskuksen ylläpidosta. Vähennetään avustuksiin ja ostopalvelusopimuksiin varattua määrärahaa.

61 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA

62 Kaupunkirakennelautakunta 6.9.2011 Dnro 2063/11 297 Vuoden 2012 talousarvioesitys Aikaisemmat Kaupunkirakennelautakunta 23.8.2011/282 käsittelyt Asian valmistelija Heli Leinonkoski, puh. 014 266 5007 Kaupunginjohtaja antoi 30.5. palvelualueille ja liikelaitoksille suunnitteluohjeen (yleiskirje 1/2011) talousarvioesitysten laatimista varten kaupunginhallituksen 23.5.2011 tekemän päätöksen mukaisesti. Asetetun talousarviokehyksen lähtökohtana on vuoden 2011 muutettu talousarvio, johon on tehty toiminnan, palkkauksen ja vuokrien muutoksista johtuvat tekniset korjaukset ja johon on lisätty 8,5 miljoonan euron suuruinen talouden tasapainottamistavoite menoja karsimalla ja/tai tuloja lisäämällä. Kaupunkirakennepalveluille 8,5 Me:n tasapainottamistavoitteesta kohdistuu 588 000 euroa. Suunnitteluohjeen mukaan kaupunkirakennepalveluiden nettomenojen loppusumman tulee päätyä 20 610 000 euroon. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity. Kunnallistekniikan investointien taso vuodelle 2012 on suunnitteluohjeessa asetettu 20 450 000 euroon. Kaupunkirakennelautakunta käsittelee kaupunkirakennepalveluiden talousarvioesitystä varsinaisesti kokouksessaan 6.9. ja rakennus- ja ympäristölautakunta 30.8. Palvelualueen talousarvioesitys palautetaan hallintokeskukseen 16.9. mennessä. Kaupunkirakennepalveluiden talousarvion valmistelutilannetta esitellään kokouksessa. Oheisliite: (jakelu jäsenet) - vuoden 2012 talousarvion suunnitteluohje Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Kaupunkirakennelautakunta merkitsee talousarvion valmistelutilanteen tiedoksi ja antaa ohjeet talousarvion valmistelun jatkamiseksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. ----- Karltk 6.9.2011 / 297 Asian valmistelija Heli Leinonkoski, puh. 014 266 5007 Kaupunkirakennepalveluiden talousarvioesitys on käyttötalouden osalta laadittu kaupunginhallituksen asettamaan kehykseen. Kunnallistekniikan alustava investointiohjelma, joka käsitellään kokouksessa omassa asiakohdassaan, ylittää investointikehyksen 1,5 miljoonalla eurolla.

63 Kaupunkilipputuen määrää esitetään nostettavaksi 350 000 euroa, mikä tarkoittaa viiden prosentin korotusta kaupunkilippujen asiakashintoihin. Mikäli tuettujen kaupunkilippujen hinta halutaan pitää vuoden 2011 tasolla, tarkoittaa se 188 000 euron menolisäystä. Maan myyntivoittojen suuruudeksi vuodelle 2012 ennakoidaan 11 miljoonaa euroa. Maankäyttösopimuksista arvioidaan kertyvän 1,4 miljoonaa euroa. Maankäyttösopimustuloarvio perustuu kunnallistekniikan investointiohjelman mukaisiin hankkeisiin, joiden rakentamisesta on sovittu erillisillä maankäyttösopimuksilla. Maan ostomäärärahaksi esitetään kuutta miljoonaa euroa. Tulevaisuuden tonttitarjonnan turvaamiseksi kaupungin tulee aktiivisesti hankkia ns. raakamaata maankäytön toteutusohjelmaan liittyvän maanhankintaohjelman mukaisilta kehittämisalueilta. Tällä hetkellä kaupungin maaomaisuus ohjelman alueilla on 65 % ja tavoitteena on nostaa omistus vuoden 2012 loppuun mennessä 86 %:iin. Kaupunkirakennepalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden investointeihin esitetään varattavaksi yhteensä 248 700 euroa, josta 223 700 euroa kohdistuu kaupunkirakennelautakunnan alaisten vastuualueiden investointeihin. Päätösliitteet: - TA2012 esitys: Kaupunkirakennepalvelut - Kaupunkirakennepalvelut pl. rakennus- ja ympäristömääräraha (lautakunnan esitys) Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy osaltaan kaupunkirakennepalveluiden talousarvioesityksen vuodelle 2012. Lautakunta oikeuttaa palvelualueen tekemään tarvittaessa tekstitarkennuksia esitykseen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

64 Kaupunkirakennepalvelut pl. rakennus- ja ympäristövalvonnan määräraha Toiminnan kuvaus: Kaupunkirakennepalveluiden palvelualue vastaa: - yleis- ja asemakaavoituksen sisältävästä maankäytön suunnittelusta; - kaupungin maa-, metsä- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, jätehuollosta sekä vesihuoltolaissa kunnalle määrätyistä tehtävistä; - kunnalle lainsäädännössä osoitetuista asuntotoimen ja kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävistä; - rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden kunnallisesta viranomaisvalvonnasta ja - ympäristönsuojelun viranomaisvalvonnasta ja ympäristönsuojelun edistämisestä kunnassa Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan vastuualueen palveluihin varatulla rahalla hoidetaan kaupungin yleisten alueiden ylläpito, asuinkiinteistöjen jätehuoltopalvelut sekä pysäköinninvalvonta. Vuoden 2012 talousarvioesitys mahdollistaa palvelutason säilyttämisen vuoden 2011 tasolla sekä ulkovalaistuksen kehittämisen siten, että tulevaisuudessa saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä ulkovalaistuksen energiakustannuksissa. Joukkoliikenteen käyttötalousmenot on siirretty joukkoliikenteen määrärahaan. Uudelleenpäällystyksiin osoitettu määräraha on edelleen useita satoja tuhansia euroja alle tason, jolla voitaisiin varmistaa tieverkon nykykunto. Tonttituotanto Tonttituotannon vastuualueelle kuuluvat palvelut: - maan hankinta, tonttien luovutus sekä maaomaisuuden isännöinti - lakisääteiset kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävät; kiinteistönmuodostus, kiinteistörekisterinpito ja geodeettinen laskenta - Xcity-paikkatieto- ja rekisterijärjestelmän, WebMap-paikkatietopalvelun ja internet-karttapalvelun ylläpito ja kehittäminen sekä erilaisten karttatuotteiden julkaisu - kantakartan tuottaminen maankäytön ja rakentamisen suunnittelun tarpeisiin sekä kiinteistötoimitusten maastotyöt ja rakennusten maastoon merkinnät - kaupungin metsien suunnittelu ja hoito sekä puutavaran myynti Kaavoitus Kaavoitus luo pitkäjänteistä maankäytön strategista suunnittelua. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, joiden tärkeimpänä teemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Kaavoituksen vastuualueella arvioidaan kaavoitustarvetta ja laaditaan kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti yleis- ja asemakaavoja sekä viedään läpi kaupungin ja kaupunkirakennepalveluiden strategioihin liittyviä projekteja. Asema- ja yleiskaavoituksella vastataan myös yksityisten kiinteistönomistajien tarpeisiin. Kaavoituksen vastuualueen palveluja tuotetaan sekä omana työnä että asiantuntijapalveluja hankkimalla. Hallinto ja kehittäminen Palvelualueen hallinto sisältää kaupunkirakennepalveluiden keskitetyt tukipalvelut: asiakirjahallinnon, lautakunta-asiat, lakipalvelut, talous- ja henkilöstösuunnittelun, viestinnän, tietohuollon sekä palvelualueen yhteiset kehittämisprojektit. Liikelaitoksille hallinnon tukipalveluita tuotetaan erikseen sovitulla tavalla. Palvelupiste Hannikainen palvelee, neuvoo ja ohjaa kuntalaisia ja yritysasiakkaita teknisiin palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä Kankaan ja asuntomessuhankkeen rahoitus on sisällytetty Hallinnon ja kehittämisen määrärahaan.

65 Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TAM 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Hallinto ja kehittäminen 90,0 33,7 968,7 935,0 2774,5 % Kaupunkirakenne 17 693,0 15 480,7 17 187,0 1 706,3 11,0 % Joukko- ja palveluliikenne 1 294,4 1 185,0 1 263,5 78,5 6,6 % Maan myyntivoitot ja maankäyttös. 13 638,6 10 700,0 12 400,0 1 700,0 15,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 327,5 2 371,7 2 487,6 115,9 4,9 % Toimintatulot yhteensä 35 043,5 29 771,1 34 306,8 4 535,7 15,2 % Hallinto ja kehittäminen 2 224,7 2 377,3 5 041,5 2 664,2 112,1 % Kaupunkirakenne 30 450,8 29 359,8 30 982,8 1 623,0 5,5 % Joukko- ja palveluliikenne 4 324,0 4 467,5 5 083,0 615,5 13,8 % Pelastuspalvelut 9 000,9 9 619,7 10 216,8 597,1 6,2 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 933,3 3 583,9 3 592,7 8,8 0,2 % Toimintamenot yhteensä 48 933,7 49 408,2 54 916,8 5 508,6 11,1 % Hallinto ja kehittäminen -2 134,7-2 343,6-4 072,8-1 729,2 73,8 % Kaupunkirakenne -12 757,8-13 879,1-13 795,8 83,3-0,6 % Joukko- ja palveluliikenne -3 029,6-3 282,5-3 819,5-537,0 16,4 % Pelastuspalvelut -9 000,9-9 619,7-10 216,8-597,1 6,2 % Maan myyntivoitot ja maankäyttös. 13 638,6 10 700,0 12 400,0 1 700,0 15,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta -605,8-1 212,2-1 105,1 107,1-8,8 % Toimintakate yhteensä -13 890,2-19 637,1-20 610,0-972,9 5,0 % Toiminnalliset tavoitteet: Kaupunkirakenne 1. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 % :lla vuoden 2007 t asosta vuoteen 2015 mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.) 2. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon säilyy vuoden 2011 t asolla (vuoden 2011 arvo 3,32). 3. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon säilyy vuoden 2011 tasolla (vuoden 2011 arvo 3,41). 4. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2011 t asolla (vuoden 2011 ar vo 3,67). 5. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. 6. Tontin lohkomiset suoritetaan kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. 7. Metsienhoito metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti hoitopinta-ala 450 ha joista lähimetsiä 50 ha, hakkuut 30 000 m³, energiapuun myynti 20 000 MWh. 8. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelmaan (KymppiR) liittyvillä selvitysalueilla 65 %:sta 86 %:iin vuoteen 2012 mennessä. 9. Asuinkerros- ja rivitalojen asemakaavoittaminen 160 000 k-m 2 / 2 vuotta 10. Omakotitonttien asemakaavoittaminen 400 kpl / 2 vuotta 11. Teollisuustonttien asemakaavoittaminen 50 ha / 2 vuotta

66 Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: Kaupunkirakennepalveluiden järjestämien palveluiden tasoon ei ole tulossa merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen 2011. Yleiskaavallisessa suunnittelussa painopiste siirtyy seudullisesta maankäytön rakennemallista yleiskaavaan. Vuosi 2012 on koko yleiskaavaprosessin kannalta merkityksellisin ja resursseja vievin. Osin Tekesin rahoituksella toteutettava Kymppi-Moni-hanke jatkuu. Ilmasto-ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen käynnistyy. Joukkoliikenteen talousarvion valmistelussa on huomioitu 1.1.2012 aloittavan alueellisen henkilöliikenneyksikön toiminnan käynnistyminen. Yksikkö vastaa Jyväskylän kaupungin joukkoliikenteen tehtävien hoitamisesta ja alueellisen lupaviranomaisen tehtävistä. Yhteistoimintaalueeseen kuuluu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame. Toimintaa ohjaa perustettava joukkoliikennelautakunta. Yhteistoiminnan kulut jaetaan mukana olevien kuntien asukaslukujen suhteessa. Vuoden 2012 t alousarviossa joukkoliikenteen menot tulevat nousemaan vuoden 2011 t asosta. Kaupunkilippujen asiakashintojen tukemiseen ehdotetaan käytettäväksi 3 880 000 euroa. Laskentamalli sisältää lippujen asiakashintojen korotuksen 5 %:lla. Asuntomessujen ja Kankaan hankkeiden rahoitus on s isällytetty Hallinnon ja kehittämisen määrärahaan. Asuntomessuhankkeen käyttötalousmenoihin on vuodelle 2012 varattu 350 000 e ja investointeihin 3,5 miljoonaa euroa. Kankaan hankkeeseen budjetoidut menot ensi vuodelle ovat 2,3 miljoonaa euroa ja tulot 0,9 miljoonaa euroa. Investoinnit Irtain omaisuus Tonttituotanto Mittauskaluston hankinta; laitekannan uusiminen 40 000 e Tekla GIS jatkokehityshankkeet, varataan 70 000 e Tonttituotannon uusi kopiokone/tulostin 15 000 e 125 000 e Kaavoitus 25 000 e Maankäytön toteuttamisohjelman laatimista avustavan tietojärjestelmän jatkokehittäminen Yhdyskuntatekniikka 73 700 e Omaisuudenhallintajärjestelmää (YAOH): kesähoidon ja puhtaanpidon rajojen tallentamista nopeuttava täydennys ohjelmistoon 40 000 e Pysäköinnintarkastajien käsitietokoneiden ja tulostimien hankinta 33 700 e Maan osto Maan ostomääräraha 6 milj. euroa, josta raakamaan hankintaan 4,5 milj. rakennettujen kiinteistöjen purkuihin 1 milj. Tilapalvelun investointeina olleiden kiinteistökehityskohdealueiden tonttien liittymämaksuihin 0,5 milj.

67 Kaupunkirakennelautakunta 6.9.2011 Dnro 2250/11 298 Kunnallistekniikan alustava investointiohjelma vuodelle 2012 Asian valmistelija Jari Lohi, puh. 014 266 5124 Talousarvion suunnitteluohjeessa kunnallistekniikan investointien nettotasoksi on osoitettu 19 150 000 euroa. Alustavassa investointisuunnitelmassa nettotasoa esitetään korotettavaksi 1 500 000 eurolla Äijälänrannan messualueen toteutukseen käytettäväksi. Käyttötaloustulojen osuudeksi on arvioitu 1 300 000 euroa, jota korotetaan alustavassa investointiohjelmassa 1 400 000 euroon. Uusi nettotaso on 20 650 000 euroa ja kokonaisinvestoinnit tulot huomioiden 22 050 000 euroa, Tämä jakautuu ohjelmassa pääkohdittain seuraavasti: Summat ovat tuhansia euroja Katupalvelut 19 830 Suunnittelu 1 300 Pääliikenneväylät 0 Uudet asuntoalueet 5 820 Uudet työpaikka- alueet 1 350 Muut investoinnit 7 640 Katujen saneeraukset 2 770 Liikenneturvallisuushankkeet 250 Pienet rakennushankkeet ja varaukset 500 Ulkovalaistuskohteet 200 Viherpalvelut 1 970 Suunnittelu 300 Korvausinvestoinnit 1 260 Uusinvestoinnit 410 Satamapalvelut 250 KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ 22 050 TULOT 1 400 Investointitulot 0 Käyttötaloustulot 1 400 KEHYS 20 650 KATUPALVELUT Suunnittelu

68 Varaus suunnitteluun on 1 300 000 euroa, josta käytetään ulkopuoliseen suunnittelutoimistojen palvelujen ostoon noin 75 %. Uudet asuntoalueet Salmirannan sekä osa Sääksvuorenranta II:en että Terttumäki II:en keskeneräisistä kaduista päällystetään ja viimeistellään. Maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisia pientalotontteja on varauduttu rakentamaan Mankolaan, Sääksvuoreen, Pikku-Haukkalaan ja Ylämäyrämäkeen, lisäksi Äijälänrannan alueen rakentaminen käynnistetään. Kerros- ja rivitaloalueiden rakentamiseen on varauduttu Tanhukaareen ja Pölkintielle. Uudet työpaikka- alueet Innoroad alueen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen varaudutaan ja Nuutintien rakentamista jatketaan. Muut investoinnit Lutakon aukio hotellin edustan osalta rakennetaan viimeistelyineen hotellin avaamiseen mennessä. Satamakadun muutostyöt jatkuvat ja hanke valmistuu syksyllä 2012. Lohikosken uuden liikekeskuksen toteuttaminen edellyttää katujärjestelyjen muutoksia. Edellisvuonna käynnistynyt hanke viimeistellään. Kuokkalan kehäväylän pääosan rakentaminen ajoittuu vuosille 2012 2013. Jyväskylä osallistuu sopimuksen mukaisesti kustannuksiin 50 % osuudella. Kortepohjan alueen kevyen liikenteen järjestelyjen parantamistyöt jatkuvat ainakin Taitoniekantien osalta. Vesangantien välille Keihäsmiehenkatu- Sykeraitti rakennetaan väylä parantamaan Killerin alueen saavutettavuutta kevyen liikenteen osalta. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi Louhunsalmen sillan järjestelyjen rahoituksen loppuosuus ajoittuu vuodelle 2012. Hanke toteutetaan ELY-keskuksen kanssa. Saaritien kunnostukseen varaudutaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Hanke liittyy tien hallinnolliseen muutokseen yleisestä tiestä kaduksi. Katujen saneeraukset Keljonkatu Kyllöläntiestä sähköaseman liittymään asti saneerataan. Samassa yhteydessä rakennetaan kevyen liikenteen väylä ainakin Näkövammaisten koulun liittymään saakka. Oikokatu saneerataan Mäki-Matin perhepuiston osuudelta. Tavoitteena on jäsentää katutilan käyttöä. Taitoniekantien saneerausta, jossa parannetaan kevyen liikenteen olosuhteita, siirrettiin seuraavalle vuodelle. Hanke toteutetaan yhteishankkeena Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Tahkonkaaren aukion kiveyksen rakentamiseen Kuokkalan kirkon edustalla varaudutaan. Muu osa aukiota on pinnoitettu aikaisemman rakennusvaiheen yhteydessä. Pintavesi- ja routaongelmien takia varaudutaan käynnistämään Muurarintien ja Kolikkotien saneeraukset. Heinämäen asuntoalueen sorapintaisten, osittain rakentamattomien katujen saneerauksen käynnistämiseen varaudutaan.

69 Savonmäen loppujen sorapintaisten, osittain rakentamattomien katujen kunnostuksiin varaudutaan. Mutkatien välille Vaajatie-Kumputie varaudutaan rakentamaan puuttuva jalkakäytävä ja samassa yhteydessä katu saneerataan. Katusaneerausten yhteydessä Jyväskylän Energia Oy kunnostaa myös vesihuoltoverkostoaan. Vuonna 2011 käynnistynyt Äijäläntien saneeraus viimeistellään. Liikenneturvallisuushankkeet Hakakadun liittymä järjestelyjä parannetaan erityisesti kevyen liikenteen osalta. Muiden kohteiden toteutuksesta päätetään suunnittelun yhteydessä. Pienet rakennushankkeet ja varaukset Nimeämättömiin vuoden kuluessa ilmeneviin pieniin hankkeisiin on varattu 500 000 euroa. Ulkovalaistuskohteet Erillisten ulkovalaistuskohteiden rakentamiseen on varattu yhteensä 200 000 euroa. Rahoitus ei sisällä uusien asuntoalueiden eikä saneerattavien katujen valaistusten rakentamista. VIHERPALVELUT Suunnittelu Varaus suunnitteluun on 300 000 euroa, josta käytetään ulkopuoliseen suunnittelutoimistojen palvelujen ostoon noin 80 %. Korvausinvestoinnit Uimapaikkoja kunnostetaan sekä varaudutaan leikkipuistojen aitaamiseen. Rakennushankkeiden takuuajanhoidolle on oma rahoitusosuus. Moirislammen ympäristön parannustöiden käynnistäminen jouduttiin siirtämään nousseiden kustannusten takia seuraavalle vuodelle. Ensimmäinen vaihe sijoittuu saneeratun Konservatorin läheisyyteen. Liikennepuiston huonokuntoisen huoltorakennuksen rakentamiseen varaudutaan. Koskenkujan, Orakkaan ja Luhtisen korttelileikkipuistot saneerataan. Kinkovuoren korttelipuiston aitoja ja reunuksia korjataan. Nimeämättömiin, vuoden kuluessa ilmeneviin pieniin hankkeisiin sekä edellisvuoden kohteiden viimeistelyyn on varattu 100 000 euroa. Uusinvestoinnit Erillisten ympäristötaidehankintojen rahoitusvaraus on kokonaisuudessaan viherpalveluissa. Äijälänrantaan on varattu rahoitus mm. puiden hankintaan tulevia viherrakennustöitä varten. Korttelipuistojen rakentamiseen varaudutaan Elovainion alueelle vuonna 2011 toteutetun pienkentän yhteyteen sekä Puuppolaan ja Tunnelimäkeen.

70 SATAMAPALVELUT Muiden venepaikkojen osalta varaudutaan vanhojen laitureiden saneerauksiin. Harakkasaaren rantapenkereen loppuosan rakentamiseen varaudutaan. TULOT Uusien asuntoalueiden rakentamiseen on osoitettu maankäyttösopimuskorvauksia yhteensä 268 000 euroa seuraavasti: * Pikku-Haukkala 400 000 euroa * Äijälänranta 500 000 euroa Lohikosken liikekeskuksen maankäyttösopimuskorvaus on 40 000 euroa. Äijäläntien saneeraukseen käytetään 130 000 euroa Väinölän alueen kehittämismaksua. Uusien maankäyttösopimusten tuloiksi on arvioitu 139 000 euroa. Päätösliitteet: - investointiohjelma - investointikartta Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy vuoden 2012 alustavan kunnallistekniikan investointiohjelman ja esittää kaupunginhallitukselle, että vuoden 2012 talousarvioon varataan kunnallistekniikan investointimäärärahaa 22 050 000 euroa, josta 1 400 000 euroa katetaan tuloilla. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta hyväksyi yksimielisesti Marja-Leena Luukkosen esittämän toivomusponnen: Kaupunkirakennepalvelut varautuu Tikkakoskella sijaitsevan Oskarinkadun kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kadun liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

71 Rakennus- ja ympäristölautakunta 30.8.2011 Dnro 2063/11 108 Vuoden 2012 talousarvioesitys Asian valmistelija Heli Leinonkoski, puh. 014 266 5007 Kaupunginjohtaja antoi 30.5. palvelualueille ja liikelaitoksille suunnitteluohjeen (yleiskirje 1/2011) talousarvioesitysten laatimista varten kaupunginhallituksen 23.5.2011 tekemän päätöksen mukaisesti. Asetetun talousarviokehyksen lähtökohtana on vuoden 2011 muutettu talousarvio, johon on tehty toiminnan, palkkauksen ja vuokrien muutoksista johtuvat tekniset korjaukset ja johon on lisätty 8,5 miljoonan euron suuruinen talouden tasapainottamistavoite menoja karsimalla ja/tai tuloja lisäämällä. Kaupunkirakennepalveluille 8,5 Me:n tasapainottamistavoitteesta kohdistuu 588 000 euroa. Suunnitteluohjeen mukaan kaupunkirakennepalveluiden nettomenojen loppusumman tulee päätyä 20 610 000 euroon. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity. Kaupunkirakennepalveluiden talousarvioesitys on käyttötalouden osalta laadittu annetun kehyksen mukaisesti. Rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahassa on varauduttu normaalin lupa- ja valvontatoiminnan ohella ilmasto-ohjelman toimeenpanoon, ympäristösuojelumääräysten päivittämiseen sekä pientalojen energiatehokkuuden lisäämiseen rakentamisen ennakko-ohjauksen avulla. Vesiensuojelussa painopiste on riskipohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisessa sekä Tuomio-, Palokka- ja Alvajärven vesiensuojelun kunnostussuunnitelman laatimisessa. Määrärahassa on myös varauduttu sähköisen asioinnin edistämiseen jatkamalla rakennuslupa-arkiston digitalisointia. Palvelualueen talousarvioesitys palautetaan hallintokeskukseen 16.9. mennessä. Talousarvioesitystä esitellään kokouksessa. Oheisliitteet: (jakelu jäsenet) - Vuoden 2012 talousarvion suunnitteluohje - TA2012-esitys: rakennus- ja ympäristövalvonta - Rakennus- ja ympäristövalvontamääräraha (lautakunnan esitys) Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyy esityksen rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahaksi vuodelle 2012. Lautakunta oikeuttaa palvelualueen tekemään tarvittaessa tekstitarkennuksia esitykseen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

72 Toiminnan kuvaus: Rakennus- ja ympäristövalvonnan määräraha Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi kuuluvat kaupunkirakennepalveluiden palvelualueeseen, joka vastaa: - yleis- ja asemakaavoituksen sisältävästä maankäytön suunnittelusta; - kaupungin maa-, metsä- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, jätehuollosta sekä vesihuoltolaissa kunnalle määrätyistä tehtävistä; - kunnalle lainsäädännössä osoitetuista asuntotoimen ja kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävistä; - rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden kunnallisesta viranomaisvalvonnasta ja - ympäristönsuojelun viranomaisvalvonnasta ja ympäristönsuojelun edistämisestä kunnassa Rakennus- ja ympäristövalvonnan määräraha sisältää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen vastuualueiden sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan käyttötaloustulot ja menot. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta on l akisääteistä viranomaistoimintaa. Sen tehtävänä on neuv oa, ohjata ja valvoa rakennustyöhön ryhtyvää sekä vastata johto- ja toimintasäännöissä määrättyjen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupien valmistelusta ja päätöksenteosta. Rakennusvalvonta varmistaa omalta osaltaan, että rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa, ja että rakennettu ympäristö on turvallinen, terveellinen, kestävä ja viihtyisä, ja että kaupunkikuvan muutokset vahvistavat kaupungin omaleimaisuutta ja esteettistä laatua. Rakennusvalvonnan toiminta painottuu yhä enemmän ennakko-ohjaamiseen sekä rakennushankkeeseen ryhtyvän ja hänen palkkaamansa vastuullisten asiantuntijoiden työn seuraamiseen ja valvontaan. Ennakko-ohjauksessa kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota pientalojen energiatehokkuuteen. Rakennusvalvonnan menot koostuvat pääosin (n. 83 %) lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisessa tarvittavista henkilöstö-, toimitila- ja atk-kustannuksista. Rakennusvalvonnan tulot kertyvät lähes yksinomaan valvonta- ja tarkastusmaksuista. Rakennusvalvonnan lupa- ja valvontataksaan tehdään viiden prosentin tasokorotus, mikä lisää tuloja n. 75 000 euroa. Taksan korotuksen ja lupamäärien kasvun johdosta tulojen lisäys talousarviovuoteen 2011 verrattuna on yhteensä noin 120 000 euroa. Talousarviossa on varauduttu lupa-arkiston digitalisointiprojektin jatkamiseen 200 000 eurolla. Ympäristötoimi Ympäristötoimen ympäristönsuojelupalvelut huolehtii kaupungin lakisääteisten ympäristönsuojeluja luonnonsuojelutehtävien hoidosta sekä toimii ympäristösuojelu- ja jätelain paikallisena valvontaviranomaisena. Ympäristötoimi vastaa kaupungin ympäristönsuojelua koskevasta ohjauksesta, neuvonnasta, tiedottamisesta, valistamisesta ja koulutuksesta, sekä yhteistyön edistämisestä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasioissa. Ympäristönsuojelupalveluiden menot koostuvat pääosin lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisessa tarvittavista henkilöstökustannuksista, laitteista ja tilakustannuksista. Ilmastoohjelman toimeenpanon koordinointiin on talousarviossa varauduttu määräaikaisen

73 projektihenkilön palkkaamisella. Vesiensuojelussa painopisteet ovat pohjavesien suojelusuunnitelmien sekä Tuomio-, Palokka- ja Alvajärvien kunnostussuunnitelman laatimisessa. Pohjavesien suojelusuunnitelman laatimisen tavoitteena on turvata hyvä raakaveden saatavuus Jyväskylässä kartoittamalla riskit ja varautumalla niihin. Talousarviossa on varauduttu määräaikaisten projektihenkilöiden palkkaamiseen. Ympäristönsuojelun tulot kertyvät ilmanlaadun yhteistarkkailusta sekä lupa- ja valvontamaksuista. Kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä kuvaa kaupungin toimintaa ja vapaaehtoisia sitoumuksia ympäristönsuojelun tason nostamiseksi. Järjestelmä auttaa ympäristön laadun ylläpitämistä ja parantamista. Vastuu kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä kuuluu ympäristötoimelle. Ympäristöjärjestelmän menot koostuvat pääosin henkilöstökustannuksista. Jyväskylän kaupungin ympäristöosaston laboratorio tuottaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaisille sekä paikalliselle ja maakunnan elinkeinoelämälle niiden tarvitsemia laboratoriopalveluja. Laboratorion päätehtävät ovat talous- ja uimaveden sekä elintarvikkeiden kemiallinen ja mikrobiologinen testaus. Laboratoriopalveluiden tulot koostuvat edellä mainituista palveluista perityistä maksuista, menot taas pääosin henkilöstökustannuksista ja tilavuokrista. Taloudelliset tavoitteet määrärahoittain: TALOUS TP 2010 TAM 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Hallinto ja kehittäminen 90,0 33,7 968,7 935,0 2774,5 % Kaupunkirakenne 17 693,0 15 480,7 17 187,0 1 706,3 11,0 % Joukko- ja palveluliikenne 1 294,4 1 185,0 1 263,5 78,5 6,6 % Maan myyntivoitot ja maankäyttös. 13 638,6 10 700,0 12 400,0 1 700,0 15,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 327,5 2 371,7 2 487,6 115,9 4,9 % Toimintatulot yhteensä 35 043,5 29 771,1 34 306,8 4 535,7 15,2 % Hallinto ja kehittäminen 2 224,7 2 377,3 5 041,5 2 664,2 112,1 % Kaupunkirakenne 30 450,8 29 359,8 30 982,8 1 623,0 5,5 % Joukko- ja palveluliikenne 4 324,0 4 467,5 5 083,0 615,5 13,8 % Pelastuspalvelut 9 000,9 9 619,7 10 216,8 597,1 6,2 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 933,3 3 583,9 3 592,7 8,8 0,2 % Toimintamenot yhteensä 48 933,7 49 408,2 54 916,8 5 508,6 11,1 % Hallinto ja kehittäminen -2 134,7-2 343,6-4 072,8-1 729,2 73,8 % Kaupunkirakenne -12 757,8-13 879,1-13 795,8 83,3-0,6 % Joukko- ja palveluliikenne -3 029,6-3 282,5-3 819,5-537,0 16,4 % Pelastuspalvelut -9 000,9-9 619,7-10 216,8-597,1 6,2 % Maan myyntivoitot ja maankäyttös. 13 638,6 10 700,0 12 400,0 1 700,0 15,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta -605,8-1 212,2-1 105,1 107,1-8,8 % Toimintakate yhteensä -13 890,2-19 637,1-20 610,0-972,9 5,0 %

74 Toiminnalliset tavoitteet: Rakennus- ja ympäristövalvonta 1. Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75%:sti myönnetyistä rakennusluvista. 2. Uusien omakotitalojen energiatehokkuutta parannetaan ennakko-ohjaamalla. Matalaenergiatalojen osuus uusista omakotitaloista on vähintään 25 %. 3. Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika on enintään 4 kk 80 %:ssa hakemuksista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa hakemuksista. 4. Valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä tehdään 80 kappaletta (100 % suunnitelluista). Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen Rakentamisen arvioidaan vilkastuvan vuoden 2011 t asosta lisäten samalla rakennusvalvontapalvelujen kysyntää. Rakentamisen volyymin lisäys kasvattaa rakennusvalvonnan tuloja noin 45 000 euroa. Lupa-arkiston digitalisointiprojektin varsinainen skannaustyö aloitetaan syksyllä 2011 ja sen arvioidaan jatkuvan neljästä viiteen vuotta. Ympäristötoimen vastuulle siirtyy Jyväsjärven hapetuksen järjestäminen Kankaan paperitehtaan toiminnan päättymisen johdosta. Aiemmin hapetuksesta on v astannut Sappi Oy. Ensi vuonna ympäristötoimessa toteutetaan useita perustoimintaa laajempia projekteja, kuten kaupungin ympäristöraportin koostaminen ja valtuustossa 22.8.2011 hyväksytyn ilmasto-ohjelman toimenpiteiden käynnistäminen, jotka edellyttävät määräaikaista henkilöresursointia. Investoinnit Irtain omaisuus Ympäristötoimi Ilmantarkkailun ja laboratorion tietojärjestelmien päivitys 25 000 e

75 Joukkoliikennetoimikunta 17.8.2011 19 Vuoden 2012 joukkoliikennebudjetin valmistelu Asian valmistelija Ari Tuovinen, puh. 014 266 7593 Kaupunkirakennelautakunta käsittelee palvelualueen budjettiesitystä syksyn tulevissa kokouksissa. Joukko- ja palveluliikenteen osalta käsittelyä varten on laadittu erillinen esitys. Matkalippuihin varatulla määrärahalla alennetaan kaupunki- ja seutuliikenteen lippuhintoja. Palvelu- ja asiointiliikenteen määrärahalla järjestetään vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunnattua liikennettä joka kaupunkialueella täydentää joukkoliikenteen tarjontaa ja haja-asutusalueella paikkaa puuttuvia joukkoliikennevuoroja. Lippujen hintatuentuen tarkoituksena on joukkoliikenteen edistäminen tarjoamalla edullisia lippuja varsinkin joukkoliikenteen säännöllisille käyttäjille sekä nuorille ja opiskelijoille. Budjetin laatimisen lähtökohtana on bussilippujen hintoihin 1.5.2011 tehty n. 4 % yleiskorotus, ja valtakunnallisen valmisteluryhmän esitys korottaa tuettujen seutu-, kaupunki-, kunta-, ja työmatkalippukorvauksia 4,77 % 1.8 alkaen. Nämä toimenpiteet aiheuttavat tarpeita korottaa myös Jyväskylän kaupunki- ja seutulipputuen rahoitusta. Talousarviovalmistelussa on laskettu eri vaihtoehtoja, joissa lähtökohtina ovat asiakashintojen mahdolliset muutokset. Myös kaupunkilipun käyttäjämäärien nousu on lisännyt lippujen rahoitustarvetta. Kaupunkilippujen asiakashintoja esitetään korotettavaksi noin 5 % ja niiden lipputukeen käytettäväksi 4 030 000 euroa. Jos asiakashinnat halutaan pitää nykyisinä, on rahoitusta lisättävä tästä 330 000 eurolla. Palveluliikenteen (Kyytiveikko ja Poimuri) menoihin ehdotetaan käytettäväksi 400 000 ja muihin ostoliikenteen menoihin (asiointiliikenne) 50 000 euroa. Joukko- ja palveluliikenteen tulot ovat valtionavustuksia, joista päättää ELYkeskus. Vuonna 2012 valtionavun arvioidaan olevan samaa tasoa kuin vuodelle 2011 myönnetty avustus on. Apulaiskaupungininsinööri Strömin ehdotus Joukkoliikennetoimikunta hyväksyy omalta osaltaan edellä olevan esityksen joukko- ja palveluliikenteen v. 2012 talousarvioksi. Päätös Päätösehdotus tiedoksi.

76 LIIKELAITOKSET

77 Tilapalvelu Liikelaitoksen johtokunta 13.9.2011 Dnro 2341/11 79 Tilapalvelun talousarvioesitys 2012 Asian valmistelija talous- ja hallintopäällikkö Soile Kinos, puh. 014 266 8237 Talousarvioesitys vuodelle 2012 jaetaan esityslistan liitteenä. Asia esitellään kokouksessa. Liikelaitosten johtosäännön mukaan johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman noudattaen kaupungin talousarviossa olevia liikelaitosta koskevia periaatteita. Päätösliitteet: Talousarvioesitys vuodelle 2012 Talonrakennusinvestointiohjelma 2012 Kiinteistöjohtaja Erikssonin ehdotus Johtokunta hyväksyy Tilapalvelun vuoden 2012 talousarvioesityksen ja siihen liittyvän talonrakennusinvestointiohjelman. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

78 Kunnan liikelaitos Tilapalvelu Liikelaitos Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus: Liikelaitoksen taloudellisena tavoitteena on kattaa saamillaan vuokratuloilla omistajalle maksettava korvaus peruspääomasta (tuottovaatimus), poistot sekä kiinteistöjen kunnossa- ja ylläpidon menot. Strategisina avainalueina ovat terveelliset, turvalliset ja taloudelliset toimitilat, kiinteistöomaisuuden ja investointien hyvä hallinta sekä asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys. Näihin avainalueisiin liittyvät toiminnot ja prosessit ovat liikelaitoksen jatkuvia kehittämisen kohteita. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 1. Hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden lisätarpeen kasvu optimoidaan hyväksyttyjen palveluverkkoselvitysten pohjalta huomioon ottaen kaupungin talonrakennuksen investointiresurssit. 2. Tulevissa talonrakennuksen investointihankkeissa selvitetään erilaisia toteutus- ja rahoitusmalleja, joita tullaan soveltamaan 2-3 koulu-päiväkotihankkeessa. 3. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 1.014 Mwh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. 4. Käyttäjien tyytyväisyys siivouspalveluihin on 3,5 pistettä. Kehittämistavoitteet: 1. Ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti selvitetään viiden koulun öljylämmityksen korvaaminen uusiutuvalla kotimaisella energialla. 2. Osallistutaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n Terve-Tila-projektiin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää sisäilmastoasioiden hoitoprosessia. 3. Järjestetään managerialueet uudelleen alueellisen jaon mukaisiksi. 4. Kaupungin kiinteistöjen energian käyttöä tehostetaan Tilapalvelun nykyisiä henkilöstöresursseja ja tehtävänkuvia kehittämällä. 5. Huhtasuon elinkaarihankkeessa kehitetään koulun ja päiväkodin toimintaympäristön käytettävyyttä ja olosuhteiden toteuttamisen sekä seurannan menetelmiä. Hinnoitteluperiaatteet: Sisäisiä vuokria on korotettu kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin (KYKI 2000=100) mukaisesti 3,9 % sekä lisäksi 1,1 % eli yhteensä 5 % johtuen poistojen kasvusta. Siivouskorvauksia on korotettu 5 %. Tilavuokriin vaikuttavat myös mahdolliset tilamuutokset sekä rakennusten aktivoitujen korjausten aiheuttama vuokran nousu. Vuokrat koostuvat pääoma- (korko ja korjausvastuu) ja ylläpitovuokrasta, joka perustuu toteutuneisiin kiinteistökohtaisiin kustannuksiin.

79 Tunnuslukuja TASAPAINOTETTU TULOSMITTARISTO (BSC) TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 % Taloudellinen näkökulma: Toimintakate-% 41 41 41 0,0 0,0 % Ohj.kunn.pito+peruskorj., /hum2/kk 4,18 4,50 4,56 0,1 1,3 % Tila-ja kiinteistöpalvelut, /hum2/kk 4,26 4,28 4,51 0,2 5,4 % Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus, % 7,30 4,63 3,59-1,0-22,5 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,43 3,50 3,50 0 0,0 % Prosessinäkökulma: Palvelutuot. käytössä olevat tilat, hum2/as 3,41 3,61 3,75 0,1 3,9 % Ohjelmoidun kunnossapidon tot, % 94 100 100 0,0 0,0 % Huoltokirja käytössä, % 95 96,0 96,0 0,0 0,0 % Kokonaisenergian kulutus, Mwh 95 018 94 004 92 990-1 014-1,1 % Vajaakäyttöaste, % 6,02 6,64 6,71 0,1 1,1 % Henkilöstönäkökulma: Koulutus- ja kehittämispäivät/hlö 5 5 5 0 0,0 % Sairauspoissaolot/hlö 4,97 3 3 0 0,0 % Työtyytyväisyys, piste 1-4 3,07 3,30 3,30 0,0 0,0 % VOLYYMITIETOA Omat rakennukset (hum2) 459 097 462 000 473 000 11 000 2,4 % Osakehuoneistot (hum2) 35 626 35 000 36 000 1 000 2,9 % Ulkoa vuokratut tilat (hum2) 68 836 76 000 73 000-3 000-3,9 % Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum2) 444 891 476 000 499 000 23 000 4,8 % Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum2) 63 195 44 000 37 000-7 000-15,9 % Vapaat tilat (hum2) 35 018 38 000 39 000 1 000 2,6 % Väistötilat (hum2) 20 455 15 000 7 000-8 000-53,3 % Huoneala (hum2)/asukas 4,31 4,35 4,38 0,03 0,7 % Henkilöstömäärä, vakituinen 29 29 29 0 0,0 %

80 Tilapalvelu Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Liikevaihto 71 179,4 74 056,0 80 916,0 6 860,0 9,3 % Materiaalit ja palvelut -28 295,1-29 000,0-31 309,0-2 309,0 8,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 654,9-8 980,0-9 920,0-940,0 10,5 % Palvelujen ostot -19 640,2-20 020,0-21 389,0-1 369,0 6,8 % Henkilöstökulut -1 714,4-1 673,0-1 715,0-42,0 2,5 % Palkat ja palkkiot -1 344,8-1 392,0-1 427,0-35,0 2,5 % Henkilösivukulut -369,6-281,0-288,0-7,0 2,5 % Poistot ja arvonalentumiset -16 364,6-13 630,0-16 350,0-2 720,0 20,0 % Vuokrakulut -11 668,4-13 176,0-14 515,0-1 339,0 10,2 % Liiketoiminnan muut kulut -44,1-77,0-77,0 0,0 0,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 13 092,8 16 500,0 16 950,0 450,0 2,7 % Rahoitustuotot ja -kulut -15 458,2-16 500,0-16 950,0-450,0 2,7 % Muut rahoitustuotot 221,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Korvaus peruspääomasta -15 679,0-16 500,0-16 950,0-450,0 2,7 % Muut rahoituskulut -0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -2 365,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Satunnaiset tuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -2 365,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 365,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintatulot 71 179,4 74 056,0 80 916,0 6 860,0 9,3 % Toimintamenot -41 722,0-43 926,0-47 616,0-3 690,0 8,4 % Toimintakate 29 457,3 30 130,0 33 300,0 3 170,0 10,5 % Tilapalvelu Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Liikevaihto 80 916,0 84 000,0 87 000,0 90 100,0 93 100,0 Materiaalit ja palvelut -31 309,0-32 200,0-33 200,0-34 195,0-35 220,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 920,0-10 200,0-10 500,0-10 815,0-11 140,0 Palvelujen ostot -21 389,0-22 000,0-22 700,0-23 380,0-24 080,0 Henkilöstökulut -1 715,0-1 767,0-1 821,0-1 875,0-1 934,0 Palkat ja palkkiot -1 427,0-1 470,0-1 515,0-1 560,0-1 610,0 Henkilösivukulut -288,0-297,0-306,0-315,0-324,0 Poistot ja arvonalentumiset -16 350,0-17 850,0-19 000,0-20 300,0-21 600,0 Vuokrakulut -14 515,0-14 950,0-15 400,0-15 860,0-16 300,0 Liiketoiminnan muut kulut -77,0-90,0-95,0-100,0-110,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) 16 950,0 17 143,0 17 484,0 17 770,0 17 936,0 Rahoitustuotot ja -kulut -16 950,0-17 143,0-17 484,0-17 770,0-17 936,0 Korvaus peruspääomasta -16 950,0-17 143,0-17 484,0-17 770,0-17 936,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintatulot 80 916,0 84 000,0 87 000,0 90 100,0 93 100,0 Toimintamenot -47 616,0-49 007,0-50 516,0-52 030,0-53 564,0 Toimintakate 33 300,0 34 993,0 36 484,0 38 070,0 39 536,0

81 Tilapalvelu Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toiminnan rahavirta 13 604,6 13 630,0 16 350,0 2 720,0 20,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 13 092,8 16 500,0 16 950,0 450,0 2,7 % Poistot ja arvonalentumiset 16 364,6 13 630,0 16 350,0 2 720,0 20,0 % Rahoitustuotot ja -kulut -15 458,2-16 500,0-16 950,0-450,0 2,7 % Tulorahoituksen korjauserät -394,6 0,0 0,0 0,0 % Investointien rahavirta -30 031,1-57 587,3-33 801,0 23 786,3-41,3 % Investointimenot -39 491,8-58 964,3-35 000,0 23 964,3-40,6 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 434,7 1 177,0 999,0-178,0-15,1 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 026,0 200,0 200,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta -16 426,5-43 957,3-17 451,0 26 506,3-60,3 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -87,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Antolainasaamisten lisäykset muilta -87,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Oman pääoman muutokset 18 685,5 34 220,0 18 650,0-15 570,0-45,5 % Muut maksuvalmiuden muutokset -2 171,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahoituksen rahavirta 16 426,5 34 220,0 18 650,0-15 570,0-45,5 % Rahavarojen muutos 0,0-9 737,3 1 199,0 10 936,3-112,3 % Tilapalvelu Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Toiminnan rahavirta 16 350,0 17 850,0 19 000,0 20 300,0 21 600,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) 16 950,0 17 143,0 17 484,0 17 770,0 17 936,0 Poistot ja arvonalentumiset 16 350,0 17 850,0 19 000,0 20 300,0 21 600,0 Rahoitustuotot ja -kulut -16 950,0-17 143,0-17 484,0-17 770,0-17 936,0 Investointien rahavirta -33 401,0-33 041,0-41 846,0-34 046,0-38 246,0 Investointimenot -35 000,0-33 675,0-42 400,0-34 600,0-38 800,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 399,0 434,0 354,0 354,0 354,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -17 051,0-15 191,0-22 846,0-13 746,0-16 646,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman muutokset 18 650,0 15 825,0 23 400,0 14 300,0 17 200,0 Rahoituksen rahavirta 18 650,0 15 825,0 23 400,0 14 300,0 17 200,0 Rahavarojen muutos 1 599,0 634,0 554,0 554,0 554,0

82 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 13.9.2011 39 Talousarvio 2012 Kuluvan vuoden talouden osalta tilanne näyttää elokuun lopussa jo lähes hyvältä. Kaikki mahdollisuudet valtuuston asettamaan nollatulokseen on olemassa ja työtä sen toteutumiseksi tehdään monella saralla. Liikevaihto kehittyy hyvin, kuten alla olevassa kuvassa käy ilmi. Sen sijaan menokehityksen hillitsemiseksi on tehtävä työtä. Talousarvio (Liite 1) on tehty valmisteilla olevan strategian ajatusten pohjalta. Tuleva vuosi on strategian toteuttamisen ensimmäisen vuosi ja on tärkeää, että heti alusta saakka kuljemme oikeaan suuntaan ja saamme tuloksia aikaan. Työterveyshuoltopalvelua tuottavat tiimit ovat olleet kuluvan vuoden alusta saakka tulosvastuullisia. Tiimien esimiehinä toimivat palvelupäälliköt ovat osallistuneet talousarvion tekemiseen. Tiimeillä on tiedossa oma osuutensa koko liikelaitoksen tulostavoitteesta. Miten tuo tulostavoite jakautuu tuottoihin ja kuluihin, on tiimeissä parhaillaan suunnittelussa. Toki monet yhteiset periaatteet ohjaavat tätä suunnittelua. Sen lisäksi, että käytössä on ammattiryhmäkohtaiset laskutustavoitteet, myös tiimien tulostavoitteet ovat liikelaitoksen sisällä sitovia tavoitteita. Tällä menettelyllä tavoitellaan monentasoista liiketoiminnan periaatteiden sisäistämistä ja vastuun ottamista sekä omasta että koko tiimin tuloksesta. Tulevaa vuotta sävyttää uuden toiminnanohjauksen tietojärjestelmän käyttöönotto. Se kilpailutettiin muutaman muun liikelaitoksen kanssa yhteistyössä 2010 vuoden lopussa. Kilpailutuksen suoritti KL-Kuntahankinnat. Kyseessä on sekä työmäärältään että kustannuksiltaan mittava projekti. Talousarviossa asiaan varaudutaan 230 000 euron summalla. Se ei vielä kata oman työn kustannuksia. Tuloslaskelmassa varaus näkyy liiketoiminnan muiden kulujen merkittävänä kasvuna. Järjestelmän vaihdoksella on paljon

83 hyötyjä, se muun muassa tuottaa asiakkaille nykyistä laajempaa ja monipuolisempaa tietoa työterveyspalvelujen käytöstä ja siten ohjaa tulevan työterveyshuoltotoiminnan suunnittelua yrityksessä. Järjestelmä tukee toimintatapojamme yhdenmukaistamista ja tehostamista. Toiminnan volyymia on tulevana vuonna tarkoitus lisätä niin, että nykyisten asiakkaiden kanssa pyritään entistä syvällisempään yhteistyöhön, kumppanuuteen, jossa työterveyden osaamista monipuolisena työhyvinvoinnin asiantuntijana hyödynnetään nykyistä laajemmin. Liikelaitosjohtaja Anne Sivulan ehdotus Päätös Johtokunta tekee esityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle liitteen 1 mukaiseksi Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitoksen talousarvioksi. Johtokunta hyväksyi talousarvion vuodelle 2012 ja esittää sitä kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle liitteen 1 mukaiseksi Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitoksen talousarvioksi.

84 Kunnan liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Kuvaus toiminnasta ja toiminta-ajatus: Jyväskylän Seudun Työterveys liikelaitos tuottaa ja kehittää työterveyshuoltopalveluja sopimusten piirissä oleville ja työterveyshuoltopalveluja hakeville yrityksille, yhteisöille ja yrittäjille. Jyväskylän Seudun Työterveyden toiminnan painopisteenä on työterveyshuollon asiantuntijapalveluiden tuottaminen ja kehittäminen seutukunnallisesti yhteisyössä yritys- ja yhteisöasiakkaiden kanssa. Palvelujen markkinointi rakentuu asiakassuhteissa tehtävään yhteistyöhön, työterveyspalvelut suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä yrityksen tarpeista lähtien pitkäjänteisesti. Liikelaitos vastaa sopimukseen perustuen kansanterveyslain velvoitteen täyttämisestä työterveyspalvelujen järjestämisessä Jyväskylän perusterveydenhuollon yhteistoiminta alueella (Jyväskylä, Muurame, Hankasalmi ja Uurainen) ja Keski Suomen Sairaanhoitopiirin Seututerveyskeskus-liikelaitoksen alueella (Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka). Jyväskylän Seudun Työterveyden palveluiden piirissä on 32 000 henkilöasiakasta ja 2800 yritystai yhteisöasiakasta ja yrittäjää. Kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palvelut on järjestetty 23 000 henkilöasiakkaalle. Jyväskylän kaupungin osuus henkilöasiakkaista ja liikevaihdosta on 22 %. Työterveyspalvelun järjestämistä ja toiminnan sisällön suunnittelua ohjaavat yritysasiakkaiden kanssa tehdyt sitoumukset palvelujen saatavuudesta ja työelämän muuttuvat tarpeet. Lisäksi liikelaitoksella täytyy olla valmius ottaa hoitaakseen kunnallisten työterveyshuollon liikelaitosten valtakunnallisen yhteistyön kautta tulevat palvelujen tilaukset. Jyväskylän Seudun Työterveys huolehtii työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden (työterveyshoitajien ja -lääkäreiden) ja asiantuntijoiden (työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien) STM:n vaatimusten mukaisesta koulutuksesta. Jyväskylän Seudun Työterveys on Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen hyväksymä työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkö ja osallistuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työlääketieteen poliklinikan toimintaan. Henkilöstön osaamisen varmistaminen niin työtehtävien hoidon kannalta kuin strategian edellyttämällä tavalla toteutetaan liikelaitoksen yhteisessä koulutussuunnitelmassa. Työterveyspalvelujen painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Ennakoiva toiminta useimmiten laajentaa ja lisää yritysten palvelujen käyttöä. Sen myötä palvelujen käytön painopiste siirtyy sairaanhoidosta ennaltaehkäiseviin työyhteisö- ja työterveyspalveluihin. Toimintaote edellyttää säännöllistä keskustelua asiakasyritysten kanssa työterveyspalvelujen sisällöstä ja tavoitteista. Työterveyshuollon toiminnassa hyvän sairaanhoitokäytännön mukaisesti keskeisin tehtävä on työkyvyn tukeminen ja kuntouttava toimintaote työuran kaikissa vaiheissa. Työkykyä edistetään ehkäisemällä sairauksista aiheutuvaa oireilua ja työkyvyttömyyttä. Yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa työterveyspalvelujen vahvuus on yrityksen toimialan työn tunteminen ja työterveyshuoltotoiminnan aktiivisuus ja ennakoivuus. Työterveyspalvelut tuotetaan kuudessa moniammatillisessa tiimissä. Tässä ratkaisussa on huomioitu sekä palvelujen alueellinen saatavuus että palvelujen kehittäminen toimialapohjalta. Sillä varmistetaan yrityksen / yhteisön työterveyspalvelujen oikea kohdentuminen ja yhteistyön jatkuvuus muutostilanteissa.

85 Työterveyshuollon toiminnan sisällön kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen tapahtuu strategian tavoitteiden pohjalta, asiakas- ja työlähtöisyyttä toteuttaen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 1. Toiminnan taloudellinen tavoite pitkällä tähtäimellä on kannattava toiminta. Tilinpäätöksen tulos on positiivinen 2. Yritysasiakkaiden palvelun arvioinnissa asiakastyytyväisyyden tulostavoite keskiarvo 3,8 (asteikko 1-5) 3. Henkilöasiakkaiden tyytyväisyyskyselyn tulostavoite keskiarvo 4,0 (asteikko 1-5) 4. Valmius ottaa vastaan toimialueen yritysten, yhteisöjen ja yrittäjien työterveyshuoltopalvelujen tuottaminen (tarjous kaikille sitä pyytäville ja palvelusopimus kaikkien palveluun ilmoittautuvien kanssa) Kehittämistavoitteet: Toimintatapojen kehittäminen Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa onnistuminen on vuoden 2012 keskeinen tavoite. Uusi järjestelmä tukee työterveyden toimintaprosessien yhdenmukaistamista ja tehostamista sekä tuottaa asiakasyrityksille aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa tietoa työterveyspalveluiden käytöstä ja siten ohjaa tulevan työterveyshuoltotoiminnan suunnittelua yrityksessä. Toimintatapojen yhtenäistämistä ja kehittämistä tehdään myös yhdistetyn asiakaspalvelun toteuttamisella sekä kehittämällä palvelutuotteita systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Laatujärjestelmää kehitetään niin, että vuodelta 2012 voidaan tehdä ensimmäinen laatuarviointi. Tuottavuusohjelma: Työterveyshuollon järjestäminen on lakiin perustuva velvoite sekä kunnalle että työnantajalle. Liikelaitos on työterveyspalvelujen tuottaja, jonka vastuulla on yritysten kanssa tehtyjen sopimusten mukainen palvelutuotanto. Liikelaitos toimii kilpailutilanteessa markkinoilla ja sen on myös tämän vuoksi huolehdittava palvelujen laadusta ja saatavuudesta voidakseen vastata toiminnan taloudelliseen tavoitteeseen. Tuottavuuden lisäämistä tehdään monin eri tavoin. Liikelaitoksen asiakkaiden kanssa tavoitteena on toteuttaa kumppanuuksia, joissa työterveyden osaamista monipuolisena työhyvinvoinnin asiantuntijana hyödynnetään nykyistä laajemmin. Toiminnan tuloksellisuus ja taloudellinen kannattavuus edellyttää, että henkilöstö on oikein mitoitettu palvelujen kysyntään nähden. Tämä otetaan huomioon henkilöstön rekrytoinnissa, koulutuksessa ja toiminnan suunnittelussa, mukaan lukien tarkoituksenmukaiset työaika- ja työsuhdemuodot sekä joustava henkilöstö käyttö. Liikelaitoksessa on toiminnan alusta lähtien ollut käytössä ammattiryhmäkohtaisesti asetetut laskutustavoitteet, joiden toteutumista seurataan kuukausittain. Lisäksi toiminta on organisoitu

86 tulosvastuullisiin tiimeihin, joka edesauttaa liiketaloudellisten toimintaperiaatteiden sisäistämistä esimiesten ja koko henkilöstön keskuudessa. Hinnoitteluperiaatteet: Liikelaitoksella on tuotekohtainen hinnasto. Hinnoittelu on tehty omakustannusperiaatteella ja perustuu asiantuntijoiden ajankäyttöön. Hintoja tarkistetaan 1.1.2012 lukien. Työterveyspalveluihin, jotka tuotetaan ostopalveluna (esim. laboratorio- ja röntgenpalvelut) tehdään kustannusten nousua vastaavat korotukset. Tunnusluvut: TUNNUSLUVUT TP 2010 TPE 2011 * TA 2012 Muutos 2011-2012 % Vaikuttavuusnäkökulma: Asiakaskäyntien lukumäärä 37 043 51 700 56 150 4 450 8,6% Terveydenhoitajien terveydenhoitokäynnit 5 552 8 450 8 600 150 1,8% Lääkäreiden terveydenhoitokäynnit 1 625 4 700 4 850 150 3,2% Terveydenhoitajien sairaanhoitokäynnit 9 964 11 250 11 600 350 3,1% Lääkäreiden sairaanhoitokäynnit 15 428 23 400 24 100 700 3,0% Fysioterapeuttien asiakaskäynnit 2 914 3 500 4 500 1 000 28,6% Psykologien asiakaskäynnit 1 560 1 400 2 500 1 100 78,6% Työpaikkatoimintojen lukumäärä 5 122 8 100 8 800 700 8,6% * luvut vuosilta 2010 2011 eivät ole vertailukelpoisia toimialueen laajentumisen vuoksi Henkilöstönäkökulma: Henkilöstön osalta seurataan sisäisesti työhyvinvointia, koulutussuunnitelman toteutumista, henkilöstön vaihtuvuutta, perehdyttämisen toimivuutta sekä johtamisen onnistuneisuutta. Seuranta ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu tapahtuu tiimeissä sekä liikelaitostasolla. Raportointi havainnoista ja toimenpiteistä tehdään yhteistyöryhmälle. Mittarit: Koulutuspäivät / hlö / vuosi Sairauspoissaolot/ hlö/vuosi Käydyt kehityskeskustelut, tavoite 100 % on käynyt kehityskeskustelun vähintään kerran vuodessa lähiesimieheksi nimetyn henkilön kanssa Henkilöstökyselyn tulokset * luvut eivät ole vertailukelpoisia yhdistymisen vuoksi

87 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Liikevaihto 4 154,8 7 440,0 8 194,9 754,9 10,1 % Liiketoiminnan muut tuotot 133,9 142,9 143,4 0,5 0,3 % Materiaalit ja palvelut -1 116,4-1 547,7-1 695,0-147,3 9,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -212,2-373,5-365,0 8,5-2,3 % Palvelujen ostot -904,2-1 174,2-1 330,0-155,8 13,3 % Henkilöstökulut -2 810,1-5 332,1-5 743,3-411,2 7,7 % Palkat ja palkkiot -2 261,0-4 325,6-4 652,2-326,6 7,6 % Henkilösivukulut -549,1-1 006,5-1 091,1-84,6 8,4 % Liiketoiminnan muut kulut -328,3-702,8-900,0-197,2 28,1 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 33,9 0,3 0,0-0,3-100,0 % Rahoitustuotot ja -kulut 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoitustuotot 0,2 0,0 0,2 0,2 100,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 34,1 0,3 0,0-0,3-100,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 34,1 0,3 0,0-0,3-100,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 34,1 0,3 0,0-0,3-100,0 % Toimintatulot 4 288,7 7 582,9 8 338,3 755,4 10,0 % Toimintamenot -4 254,8-7 582,6-8 338,3-755,7 10,0 % Toimintakate 33,9 0,3 0,0-0,3-100,0 % Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Liikevaihto 8 194,9 8 409,6 8 830,1 9 271,6 9 735,2 Liiketoiminnan muut tuotot 143,4 150,6 158,1 166,0 174,3 Materiaalit ja palvelut -1 695,0-1 779,8-1 868,7-1 962,2-2 060,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -365,0-383,3-402,4-422,5-443,6 Palvelujen ostot -1 330,0-1 396,5-1 466,3-1 539,6-1 616,6 Henkilöstökulut -5 743,3-6 030,5-6 332,0-6 648,6-6 981,0 Palkat ja palkkiot -4 652,2-4 884,8-5 129,1-5 385,5-5 654,8 Henkilösivukulut -1 091,1-1 145,7-1 202,9-1 263,1-1 326,2 Liiketoiminnan muut kulut -900,0-750,0-787,5-826,9-868,2 Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintatulot 8 338,3 8 560,2 8 988,2 9 437,6 9 909,5 Toimintamenot -8 338,3-8 560,2-8 988,2-9 437,6-9 909,5 Toimintakate 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

88 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toiminnan rahavirta 34,1 0,4 0,0-0,4-100,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 33,9 0,3 0,0-0,3-100,0 % Rahoitustuotot ja -kulut 0,2 0,1 0,0-0,1-10,0 % Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Toiminnan rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunta 6.9.2011 Dnro 0/00 46 Esitys Talouskeskus Liikelaitoksen vuoden 2012 talousarvioksi Asian valmistelijat Vesa Voutilainen, puh. 266 1489 ja Mauno Jussila, puh. 266 1486 89 Vuoden 2012 talousarvio laaditaan kaupunginjohtajan kesäkuussa antaman ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeeseen on kirjattu, että Talouskeskus Liikelaitos voi tehdä hallittua alijäämää tilikausina 2011 ja 2012. Varovaisuuden periaatetta noudattaen talousarviossa ei ole huomioitu vuodelle 2012 tuloja eikä menoja niistä asiakkuuksista, joiden osalta neuvottelut ovat kesken tai käynnistymässä. Talousarviossa on mukana ainoastaan ne asiakkuudet, joiden kanssa on sopimus voimassa liikelaitoksen johtokunnan käsitellessä vuoden 2012 talousarvioesitystä. Lisäksi talousarviossa ei vielä ole pystytty varautumaan mahdollisesti jo vuoden 2011 lopulla käynnistyvään Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin HR-järjestelmän käyttöönottoon. Esitys Talouskeskus Liikelaitoksen vuoden 2012 talousarvioksi jaetaan johtokunnalle kokouksessa johtuen siitä, että esityslistan laadintahetkellä elokuun 2011 kirjauskausi on vielä avoinna. Talousarvioesityksen mukaisesti myös vuosi 2012 on Talouskeskus Liikelaitokselle raskaasti tappiollinen. Tappiota osaltaan aiheuttavat kahdenkertaiset järjestelmäkustannukset, sillä samanaikaisesti ajetaan alas nykyisiä asiakasorganisaatioiden tietojärjestelmiä ja otetaan käyttöön uusia (SAP, Basware ym.). Lisäksi tappiota aiheuttavat tilapäisten henkilöresurssien palkkamenot. Osa käyttöönottoon liittyvistä tehtävistä tehdään vuoden 2012 alkupuolella. Oheisliite: (jakelu kokouksessa) - Esitys vuoden 2012 talousarvioksi Liikelaitosjohtaja Vesa Voutilaisen ehdotus Johtokunta hyväksyy vuoden 2012 talousarvion ja esittää talousarvion hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Talousarvion 2012 kehittämistavoitetta muutetaan kohdan 4 osalta seuraavaksi: Hankintojen toimintamalli uudistetaan siten, että hankintojen strateginen ohjaus ja hankintojen kokonaissuunnittelu siirtyy Konsernihallintoon. Hankintakeskuksen prosessien selkeyttämistä ja järjestelmien käyttöönottoa jatketaan tiiviissä yhteistyössä muun Talouskeskus Liikelaitoksen kanssa. Päätös Johtokunta hyväksyi vuoden 2012 talousarvion ehdotetun muutoksen mukaisesti ja esittää talousarvion hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

90 Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunta Kunnan liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus: Talouskeskus Liikelaitos tarjoaa taloushallinnon, palkanlaskennan ja hankintatoimen palveluja Jyväskylän kaupunkikonsernille sekä seudun kunnille ja kuntayhtymille. Talouskeskus hyödyntää palvelutuotannossaan kaupunkikonsernin keskitettyä erityisosaamista, toimialan moderneimpia tietojärjestelmiä (toiminnanohjaus) ja palveluprosessien standardointia. Liikelaitoksen toimintaan vaikuttaa merkittävästi vuosina 2011-2013 tapahtuva palvelutarjonnan laajentaminen kaupunkikonsernissa ja keskeisissä kuntayhtymissä. Nämä laajennusprojektit erotetaan sekä toteutustyönä että kustannuksina asiakaskohtaisesti erilleen liikelaitoksen operatiivisesta palvelutuotannosta. Toiminta-ajatus:Talouskeskus Liikelaitos tuottaa palveluskeskusmallin mukaisesti kustannustehokkaita taloushallinnon ja palkanlaskennan tuotteistettuja operatiivisia palveluja sekä hankintatoimen ja rahoituksen asiantuntijapalveluja. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 1. Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia yksikkökustannuksia edeltävän talousarviovuoden tasoon verrattuna. Vuonna 2011 yksikkökustannukset ovat olleet ostolaskut 4,25-6,13 euroa/suorite, myyntilaskut 2,98 euroa/suorite ja palkkapussi 10,99 euroa suorite. Kehittämistavoitteet: 1. Jatkaa palvelujen järjestämisselvitystä ja prosessien osittaista uudelleenorganisointia osana koko kaupungin uuden sukupolven organisaation (USO) valmistelua 2. Jatkaa keväällä 2011 päättynyttä Työterveyden johdolla toteutettua työhyvinvointiprojektia tiimitason kehityshankkeilla, tavoite vähintään yksi kehityshanke jokaisessa tiimissä. 3. Toteuttaa alkuvuonna 2012 liikelaitoksen asiakkuudenhallinnan ja johtamisjärjestelmän muutos myös uusien asiakkuuksien odotuksia ja tarpeita vastaaviksi. 4. Jatkaa hankintakeskuksen resurssien riittävyyden arviointia, jossa huomioidaan kaupunkikonsernin hankintatarpeet ja osaaminen (mm. palvelukokonaisuuksien hankintoja koskevat tavoitteet ja organisointi sekä konsernin sisäinen hankintayhteistyö), valtakunnallinen ja seudullinen hankintayhteistyö, lainsäädännön vaatimukset ja muutokset, mahdolliset sähköiset kilpailuttamisvälineet ja hankintoihin liittyvät riskit sekä laatia arvioinnin perusteella ehdotus tarvittaviksi kehittämistoimenpiteiksi. Hinnoitteluperiaatteet: Talouskeskus kattaa tuotteistettujen palvelujen myynnistä saatavilla tuloilla toiminnan menot ja operatiivisten palvelujen kehittämiskulut sekä toiminnanohjausjärjestelmän ja muiden erillisten taloushallinnon järjestelmien poistot. Sen sijaan uusien asiakkuuksien käyttöönottokustannukset veloitetaan asiakaskohtaisesti erikseen. Käyttöönottokustannuksia aiheuttavat tilapäisen määräaikaisen työvoiman käyttäminen, järjestelmä- ja lisenssilaajennukset sekä mm. investoinnit tiloihin, kalustoon ja laitteisiin. Operatiivisen palvelutuotannon kustannukset on kohdistettu prosessi-/palvelukohtaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaan. Palvelun kokonaiskustannukset kohdistetaan prosessin tuotteille kunkin tuotteen vaatiman resurssipanostuksen mukaan toimintolaskennalla. Hinnoittelua tarkennetaan vuosittain. Lisäksi Talouskeskus osallistuu projekteihin, joissa on hankekohtaista rahoitusta.

91 Tunnusluvut: Talouskeskus Liikelaitos Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) Tunnusluvut TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 Taloudellinen näkökulma: Kustannukset 1.000 /htv 79,5 69 64-5 -7,8 % Henkilöstömenot/kokonaismenot 54,6 % 60,1 % 65,0 % 0 8,2 % Atk-menot/kokonaismenot 16,3 % 20,2 % 0 Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely - 4 0 0,0 % Prosessinäkökulma: Ostolaskujen määrä/htv 10 818 10 913 14 221 3 308 30,3 % Myyntilaskujen määrä/htv 28 999 38 308 58 061 19 753 51,6 % Palkkatapahtumat/htv 4 743 4 988 5 088 100 2,0 % Henkilöstönäkökulma: HOPS laadittu % henkilöstöstä 100 % 0 0,0 % % VOLYYMITIETOA Ostolaskujen lukumäärä 137 928 139 145 167 100 27 955 20,1 % Matkalaskujen lukumäärä 14 683 13 560 17 470 3 910 28,8 % 102,1 Myyntilaskujen lukumäärä 347 992 459 700 928 980 469 280 % Palkkatapahtuminen lukumäärä 149 865 157 620 173 000 15 380 9,8 % Henkilöstömäärä 84 85 106 21 24,7 % Henkilötyövuodet 77,4 82,8 103,8 21 25,4 % Tilaneliöt 1 478,5 2 007,0 2 007,0 0 0,0 % Tilavuokrat 1.000 282,6 378,3 390,0 12 3,1 %

92 Talouskeskus Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Liikevaihto 6 191,7 5 695,2 6 909,7 1 214,5 21,3 % Materiaalit ja palvelut -1 663,1-1 209,7-1 428,3-218,6 18,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -77,8-33,5-39,0-5,5 16,4 % Palvelujen ostot -1 585,3-1 176,2-1 389,3-213,1 18,1 % Henkilöstökulut -3 357,1-3 451,0-4 544,7-1 093,7 31,7 % Palkat ja palkkiot -2 671,9-2 725,1-3 618,8-893,7 32,8 % Henkilösivukulut -685,2-725,9-925,9-200,0 27,6 % Poistot ja arvonalentumiset -379,6-370,2-407,9-37,7 10,2 % Liiketoiminnan muut kulut -745,8-690,9-828,8-137,9 20,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 46,1-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Rahoitustuotot ja -kulut -5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoitustuotot 0,5 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoituskulut -5,8 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 40,8-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 40,8-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 40,8-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Toimintatulot 6 191,7 5 695,2 6 909,7 1 214,5 21,3 % Toimintamenot -5 766,0-5 351,6-6 801,8-1 450,2 27,1 % Toimintakate 425,7 343,6 107,9-235,7-68,6 % Talouskeskus Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Liikevaihto 6 909,7 6 750,0 6 590,5 6 055,9 6 200,0 Materiaalit ja palvelut -1 428,3-1 500,0-1 500,0-1 500,0-1 552,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -39,0-50,0-50,0-50,0-52,0 Palvelujen ostot -1 389,3-1 450,0-1 450,0-1 450,0-1 500,0 Henkilöstökulut -4 544,7-3 980,0-3 700,0-3 700,0-3 980,0 Palkat ja palkkiot -3 618,8-3 200,0-3 000,0-3 000,0-3 200,0 Henkilösivukulut -925,9-780,0-700,0-700,0-780,0 Poistot ja arvonalentumiset -407,9-407,9-50,9-50,9-50,9 Liiketoiminnan muut kulut -828,8-805,0-805,0-805,0-617,1 Liikeylijäämä (-alijäämä) -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Toimintatulot 6 909,7 6 750,0 6 590,5 6 055,9 6 200,0 Toimintamenot -6 801,8-6 285,0-6 005,0-6 005,0-6 149,1 Toimintakate 107,9 465,0 585,5 50,9 50,9

93 Talouskeskus Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toiminnan rahavirta 420,4 343,6 107,9-235,7-68,6 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 46,1-26,6-300,0-273,4 1027,8 % Poistot ja arvonalentumiset 379,6 370,2 407,9 37,7 10,2 % Rahoitustuotot ja -kulut -5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % Investointien rahavirta -188,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Investointimenot -188,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta 231,7 343,6 107,9-235,7-68,6 % Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -231,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahoituksen rahavirta -231,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahavarojen muutos 0,0 343,6 107,9-235,7-68,6 % Talouskeskus Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Toiminnan rahavirta 107,9 465,0 585,5 50,9 50,9 Liikeylijäämä (-alijäämä) -300,0 57,1 534,6 0,0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 407,9 407,9 50,9 50,9 50,9 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 107,9 465,0 585,5 50,9 50,9 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -107,9-465,0-585,5-50,9-50,9 Rahoituksen rahavirta -107,9-465,0-585,5-50,9-50,9 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

94 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen johtokunta 15.9.2011 25 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen talousarvioesitys vuodelle 2012 (Valmistelija Reetta Kiiskinen p. 014 26 68003, esittelijä Veli-Jussi Koskinen p. 014 26 68000) Hallintokeskus on yleiskirjeellä 1/2011 antanut 30.5.2011 talousarvion 2012 suunnitteluohjeet, kaupunginhallituksen 23.5.2011 214 tekemän päätöksen mukaisesti. Talousarvioesitys tulee valmistella siten, että se on hallintokeskuksessa viimeistään 16.9.2011. Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tulee suunnitella toimintansa ja taloutensa siten, että hinnoittelu säilyy vuoden 2011 tasolla. Kehyksen mukaisesti toimintakate on 50 000 euroa ja tilikauden alijäämää saa olla korkeintaan 300 000 euroa. Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tavoitteena kuluvalle vuodelle 2011 sekä vuodelle 2012 on tehdä alijäämäinen tilikauden tulos ja siten purkaa taseeseen kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä ylijäämää oli 1,4 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen liikevaihtoarvio on vuonna 2012 18 369 500 euroa ja toimintamenot 18 419 500 euroa sekä poistot 250 000 euroa. Tilikauden tulos on poistojen jälkeen 300 000 euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen toiminnalliset ja muut tavoitteet sekä henkilöstösuunnitelma. Liitteet 2 talousarvioesitys 3 käyttösuunnitelma 4 henkilöstösuunnitelma Liikelaitosjohtaja Veli-Jussi Koskisen ehdotus Johtokunta hyväksyy Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen talousarvion lähetettäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston vahvistettavaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

95 Kunnan liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus: Altek Aluetekniikka Liikelaitos tuottaa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta palvelualueeseen kuuluvana liikelaitoksena Jyväskylän kaupunkikonserniin kuuluville organisaatioille pääasiassa yhdyskuntatekniikan sekä viheralueiden rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Lisäksi Altek Aluetekniikka tuottaa maa- ja kiviainespalveluita, kone- ja kuljetuspalveluita sekä maastomittauspalveluita. Liikelaitos keskittyy edellä mainittuihin ydintoimintoihin ja kehittää henkilöstön osaamista perustehtävän hoitamisen varmistamiseksi. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 2. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä 3. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon 4. Liikevaihtotavoite 83100 euroa/henkilötyövuosi Kehittämistavoitteet: 1. Rakentamisen toiminnallisen laatumittariston kehittäminen 2. Talousseurannan ja raportoinnin kehittäminen, mm. kustannusten oikeellinen kohdistaminen 3. Energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 mukainen tavoite vähentää polttoaineen keskikulutusta auto- ja koneluokissa 1% vuodessa huomioiden kunkin toimintavuoden sääolosuhteista johtuvat toimintavaihtelut. Alla olevilla toimenpiteillä on tavoitteena alentaa myös ympäristön hiilidioksidikuormitusta. 1. Polttoainetalouden seuranta, litraa/100km ja litraa/h, auto- ja koneluokittain 2. Suositaan energiatehokkaita moottoreita ja voimansiirtolaitteita korvaushankinnoissa. Kaluston koko määritetään oikeankokoiseksi tarpeen mukaan ja markkinoilla olevia lisälaitteita hyödynnetään peruskonetta hankittaessa. Uusien autojen ja koneiden hankinnoissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia moottoreiden päästömääräyksiä. 3. Työnsuunnittelua ja työmenetelmiä kehitetään talvihoitotöissä aurausalueiden ennakkosuunnittelua parantamalla ja siten turhia siirtymäajoja vähentämällä. 4. Pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja käyttötottumuksiin ajotapakoulutuksella. Hinnoitteluperiaatteet: Altek Aluetekniikan toiminta on pitkällä aikavälillä taloudellisesti tuloksellista ja liikelaitos rahoittaa omat toimintamenonsa ja käyttöomaisuusinvestointinsa toiminnasta saatavilla tuloilla. Toiminnan tehostamisella on py stytty alentamaan mm. rakentamisen yksikköhintoja. Tätä kehitystä pyritään jatkamaan.

96 Tunnusluvut: TASAPAINOTETTU TULOSMITTARISTO (BSC) TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 % Vaikuttavuusnäkökulma: Liikevaihto/vak. htv (1000 ) 108,7 104 105 1 0,8 % Kustannukset/vak.htv (1000 ) 116,8 102 105 3 2,5 % Henk.kust./kok.kust. % 43 46 46-1 -1,4 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely Rakentaminen (1-5) 4,2 4,2 4,2 0 0,0 % Prosessinäkökulma: Raskaan kaluston käyttöaste** Kausikoneiden käyttöaste** Laatuvirhekust. /vuosi 77835 55 000 55 000 0 0,0 % Henkilöstönäkökulma: Koulutuspäivät/hlö 0,9 2 2 0-13,0 % Aloitteet kpl/vuosi 7 10 7-3 -30,0 % Sairauspoissaolopäivät/vuosi** VOLYYMITIETOA Toimitilaneliöt 6461 6492,3 6426,2-66 -1,0 % Henkilötyövuosien määrä** 231,3 222,4 221-1 -0,6 % Vakituisen henkilöstön määrä 188 183 174-9 -4,9 % Vak. henkilöstö toimintayksiköittäin Hallinto 10 9 9 0 0,0 % Rakentaminen 42,5 42 40-2 -4,8 % Maa- ja kiviaines 3,5 3 2,3-1 -23,3 % Maastomittaus 15 15 12,7-2 -15,3 % Ylläpitopalvelut 117 114 110-4 -3,5 % Lumikuutiot/vuosi** 57385 Hiekoitustonnit/vuosi** 6813 Maanläjityspaikoille tuodut puhtaat ylijäämämaat(m3)** 315000 Rakennetut puistot (m2)** 6659 Uusien katujen määrä (m2)** 44922 Saneerattujen puistojen määrä (m 6311 Saneerattujen katujen määrä (m2 53100 ** TA2011 uusia lukuja Muutos 2011-2012

97 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Liikevaihto 20 606,7 18 629,5 18 369,5-260,0-1,4 % Materiaalit ja palvelut -8 764,1-8 229,8-8 418,9-189,1 2,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä vara -3 055,7-2 424,0-2 608,3-184,3 7,6 % Palvelujen ostot -5 708,4-5 805,9-5 810,6-4,7 0,1 % Henkilöstökulut -9 278,1-8 535,0-8 408,2 126,8-1,5 % Palkat ja palkkiot -6 831,8-6 217,0-6 095,9 121,1-1,9 % Henkilösivukulut -2 446,3-2 318,0-2 312,3 5,7-0,2 % Poistot ja arvonalentumiset -116,8-265,0-250,0 15,0-5,7 % Liiketoiminnan muut kulut -1 618,9-1 636,8-1 592,4 44,4-2,7 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 828,7-37,1-300,0-262,9 708,6 % Rahoitustuotot ja -kulut 5,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoitustuotot 5,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 834,3-37,1-300,0-262,9 708,6 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 834,3-37,1-300,0-262,9 708,6 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 834,3-37,1-300,0-262,9 708,6 % Toimintatulot 20 606,7 18 629,5 18 369,5-260,0-1,4 % Toimintamenot -19 661,1-18 401,6-18 419,5-17,9 0,1 % Toimintakate 945,6 227,9-50,0-277,9-121,9 % Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Liikevaihto 18 369,5 18 369,5 18 369,5 18 369,5 18 369,5 Materiaalit ja palvelut -8 418,9-8 511,6-8 618,6-8 689,0-8 781,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 608,3-2 636,6-2 688,6-2 719,0-2 765,0 Palvelujen ostot -5 810,6-5 875,0-5 930,0-5 970,0-6 016,6 Henkilöstökulut -8 408,2-8 257,9-8 080,9-7 930,5-7 837,9 Palkat ja palkkiot -6 095,9-6 064,7-5 930,6-5 840,5-5 795,5 Henkilösivukulut -2 312,3-2 193,2-2 150,3-2 090,0-2 042,4 Poistot ja arvonalentumiset -250,0-225,0-220,0-200,0-175,0 Liiketoiminnan muut kulut -1 592,4-1 650,0-1 700,0-1 750,0-1 750,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia er -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Toimintatulot 18 369,5 18 369,5 18 369,5 18 369,5 18 369,5 Toimintamenot -18 419,5-18 419,5-18 399,5-18 369,5-18 369,5 Toimintakate -50,0-50,0-30,0 0,0 0,0

98 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toiminnan rahavirta 1 022,0 227,9-50,0-277,9-121,9 % Liikeylijäämä (-alijäämä 828,7-37,1-300,0-262,9 708,6 % Poistot ja arvonalentum 116,8 265,0 250,0-15,0-5,7 % Rahoitustuotot ja -kulut 5,6 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjaus 70,8 0,0 Investointien rahavirta -51,0-265,0-250,0 15,0-5,7 % Investointimenot -64,5-265,0-250,0 15,0-5,7 % Pysyvien vastaavien hyö 13,5 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 971,0-37,1-300,0-262,9 708,6 % Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -971,0 37,1 0,0-37,1-100,0 % Rahoituksen rahavirta -971,0 37,1 0,0-37,1-100,0 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0-300,0-300,0 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Toiminnan rahavirta -50,0-50,0-30,0 0,0 0,0 Liikeylijäämä (-alijäämä -300,0-275,0-250,0-200,0-175,0 Poistot ja arvonalentum 250,0 225,0 220,0 200,0 175,0 Investointien rahavirta -250,0-225,0-250,0-200,0-175,0 Investointimenot -250,0-225,0-250,0-200,0-175,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -300,0-275,0-280,0-200,0-175,0 Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahavarojen muutos -300,0-275,0-280,0-200,0-175,0

99 Kylän Kattauksen Liikelaitoksen johtokunta 8.9.2011 29 Kylän Kattaus Liikelaitoksen talousarvioesitys vuodelle 2012 (valmistelija Tuija Sinisalo, puh. 014 266 8262 ja Olga Ukkonen, puh. 014 266 8263) Kaupunginhallituksen 23.5.2011 tekemän päätöksen mukaisesti ohjeet talousarvion laatimiseksi on lähetetty palvelualueille ja liikelaitoksille yleiskirjeessä 30.5.2011. Peruspalveluohjelman arvion mukaan kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat kohentuneet edellisestä kuntatalouden kehitysarviosta. Myönteisestä kehityksestä huolimatta kuntien velkaantuminen jatkui voimakkaana samalla, kun investoinnit nousivat edelleen. Kuntien bruttovelka vuoden 2010 lopussa on noin kolminkertainen verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen. Vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2013 2014 taloussuunnitelman valmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tarvittavien rakenteellisten uudistusten ja muutosten tekemiseen niin, että kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet talouden kestävästä kehityskuvasta saavutetaan valtuustokauden aikana. Kylän Kattauksen talousarvio on laadittu suunnitteluohjeiden mukaisesti. Talousarvion loppusummaan vaikuttaa asiakkaan arvioima palveluntarve ja tiedossa olevat muutokset. Kylän Kattauksen vuoden 2012 hinnoittelu pysyy vuoden 2011 tasolla. Hinnoittelun pysyminen vuoden 2011 tasolla ei lisää kustannuspaineita palvelualueilla vuodelle 2012. Suunnitteluohjeen mukaisesti Kylän Kattauksessa on käyty neuvottelut keskeisten asiakkaiden kanssa tulevan vuoden palvelutarpeesta ja mahdollisista toiminnan muutoksista. Kylän Kattauksessa on tehostettu toimintaa ja lisätty tuottavuutta keskittämällä ruokatuotantoa isompiin keittiöihin. Näin toimien on voitu vaikuttaa henkilöstömäärään alentavasti tuotantomäärien lisääntyessä. Tuotantoa keskitetään vähitellen mahdollisuuksien mukaan pienehköistä valmistuskeittiöistä keskuskeittiöihin, jolloin voidaan vaikuttaa henkilöstön määrään. Tuotannon keskittämisestä on tehty toteutussuunnitelma. Hyvin osaava, jaksava ja motivoitunut henkilöstö on tehokas työssään ja siksi henkilöstön ammattitaitoon ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilöstökustannusten vähentämiseksi sijaistyövoiman käyttöä harkitaan yhä tarkemmin ja vakinaista henkilöstöä käytetään tehokkaammin. Sähköisen tilausjärjestelmän käyttöönotto 1.1.2012 edellyttää yhä tarkempaa raaka-ainevalikoiman tarkastelua. Tarvikekustannusten optimointiin päästään tarkentamalla vakioruokaohjeita ja tasalaatuistamalla tuotantoa. Päätösliite: (jakelu kokoukseen osallistuvat) - Kylän Kattauksen talousarvioesitys vuodelle 2012 Liikelaitosjohtaja Sinisalon ehdotus Johtokunta hyväksyy Kylän Kattaus Liikelaitoksen talousarvion lähetettäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston vahvistettavaksi. Päätös Hyväksyttiin

100 Kunnan liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus: Kylän Kattaus Liikelaitoksen tehtävänä on tarjota maukkaita, ravitsemussuositusten mukaisia aterioita ja laadukasta ruokapalvelua. Ruokapalvelua tuotetaan pääasiassa kaupunkikonsernin sisäisille asiakkaille. Tällä tavalla huolehditaan asiakkaina olevien kuntalaisten hyvinvoinnista. Ravitsemusasiantuntemusta käytetään ohjaamaan asiakkaita terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon. Toiminta-ajatus: kilpailukykyistä ruokapalvelua asiakkaiden tarpeisiin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Strategiset tavoitteet: Kylän Kattauksen kilpailukykyä vahvistetaan toimimalla asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Toiminnan tavoitteena on t asapainoinen hinta/laatusuhde. Syventämällä seudullisten ruokapalveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä voitaisiin tuottaa lisäarvoa kaikille toimijoille. Toiminnalliset tavoitteet: 1) Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Asiakastyytyväisyyttä mitataan Kylän Kattauksessa käytössä olevalla palautejärjestelmällä. Koko Kylän Kattauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetetaan vuodelle 2012 3,2 (palautejärjestelmän asteikko on 1 4 ). Asiakastyytyväisyyden mittausta tehostetaan tekemällä jatkuvan palautteen keräämisen lisäksi kohdennettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä jokaisella palvelualueella. 2) Toiminnan tehostaminen Tavoitetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Vuoden 2010 toteuma oli 73 766 /htv. Tavoitteeksi vuodelle 2011 on asetettu: 70 000 / htv. Vuoden 2012 tavoite on 72 000 /htv. Kehittämistavoitteet: 1) Sopimuskumppaneille ja asiakaskunnalle korostetaan ravitsemuslaadun merkitystä ruokapalvelun tuottamisessa asiakkaiden hyvinvoinnin edistäjänä. Ravitsemuksellista asiantuntemusta lisätään suunnittelutyöhön mm laadun varmistamiseksi ja henkilöstön ravitsemusosaamisen tueksi. 2) Toimintaprosessia yhtenäistetään ja varmistetaan laadun tasaisuus mm. panostamalla tuotekehitystyöhön, erityisruokavalio- ja asiakasryhmäkohtaiseen ruokalistasuunnitteluun. 3) Sopimus- ja tilauskäytäntöjen kehittämistä jatketaan asiakkaiden kanssa yhteistyössä kumppanuusperiaatteiden mukaisesti. 4) Tuotantotilojen riittävyydestä ja tason parantamisesta huolehditaan tehokkaan ruokatuotannon ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Tilojen hallinnoijan ja suunnittelutahojen kanssa tehostetaan yhteistyötä mittavan investointiohjelman toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tilojen ylläpidosta huolehditaan yhteistyössä tilapalvelun kanssa mm. panostamalla vedettömään siivoukseen 5) Henkilöstön ammattitaitoa päivitetään ja täydennetään pitempi kestoisen koulutussuunnitelman avulla. Tavoitteeksi asetetaan 14 tuntia koulutusta /työntekijä suhteutettuna työaikaan. 6) Henkilöstön työhyvinvointia parantamalla yhteistyössä henkilöstön ja eri tahojen kanssa pyritään siihen, että sairaus poissaolojen määrä ei kasva. Konkreettisia kehittämistavoitteita on mm. perehdyttäminen ja esimiestyö 7) Sisäistä valvontaa tehostetaan 8) Varahenkilöjärjestelmää kehitetään siten, että lyhytaikaisten sijaisten määrää pystytään jatkossa vähentämään nykyisestä.

101 Hinnoitteluperiaatteet: Kylän Kattauksen toiminta on taloudellisesti tuloksellista ja liikelaitos kattaa sekä menonsa että kehittämiskulunsa toiminnasta saatavilla tuloilla. Vuoden 2012 hinnoittelu pysyy vuoden 2011 tasolla. Hinnoittelun pysyminen vuoden 2011 tasolla ei lisää kustannuspaineita palvelualueilla vuodelle 2012. Tuottavuusohjelma Kylän Kattauksessa on vuosien ajan tehostettu toimintaa ja lisätty tuottavuutta keskittämällä ruokatuotantoa isompiin keittiöihin. Näin toimien on voitu vaikuttaa henkilöstömäärään alentavasti tuotantomäärien lisääntyessä. Tuotantoa keskitetään edelleen vähitellen mahdollisuuksien mukaan pienehköistä valmistuskeittiöistä keskuskeittiöihin, jolloin voidaan vaikuttaa henkilöstön määrään. Tuotannon keskittämisestä on t ehty toteutussuunnitelma. Uuden Ristonmaan keskuskeittiön valmistuminen vuonna 2011 keskuskeittiöiden määrä väheni kahdella Samalla viikonloppujen ruokatuotannosta vastaa yksi keskuskeittiö aikaisemman kahden sijasta, joka vaikuttaa tehostavasti toimintaan mm. henkilöstökustannusten vähentymisen myötä. Ristonmaan Ateriakeskuksessa on erilliset sähkö- ja vesimittareita, joten energian ja veden käytön vähentäminen ja sen seuraaminen on nyt mahdollista ja siihen tuleekin kiinnittää yhä lisääntyvää huomiota. Myös uudet laitteet ja teknologia mahdollistaa ergonomisen työskentelyn entistä paremmin. Vuonna 2012 valmistuu Palokan keskuskeittiö, jolloin Kylän Kattauksen tuotantokapasiteetti riittää palvelemaan tämänhetkisen tarpeen. Laajenemisvaraa on runsaasti toimintaprosesseja muokkaamalla ja siirtämällä tuotantoa tarvittaessa vuoroon. Tulevina vuosina keskitytään tuotantokeittiöiden ja palvelukeittiöiden kehittämiseen siten, että ne yhdessä muodostavat tehokkaan ja yhtenäisen prosessin. T ämä edellyttää tiivistä yhteistyötä tilapalvelun kanssa mm. keittiösuunnittelussa ja korjauksissa. Hyvin osaava, jaksava ja motivoitunut henkilöstö on t ehokas työssään ja siksi henkilöstön ammattitaitoon ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilöstökustannusten vähentämiseksi sijaistyövoiman käyttöä harkitaan yhä tarkemmin ja vakinaista henkilöstöä käytetään tehokkaammin. Sijaistyövoiman vähentämiseksi on pal kattu varahenkilöitä. Jos tämä laskelmien mukaan lisää tuottavuutta, varahenkilöiden lisäämistä tullaan harkitsemaan harkitaan vuodelle 2013 Sähköisen ulkoisen tilaamisen käyttöönottaminen edellyttää yhä tarkempaa raaka-ainevalikoiman tarkastelua. Tarvikekustannusten optimointiin päästään tarkentamalla vakioruokaohjeita ja tasalaatuistamalla tuotantoa. Sähköisen ulkoisen tilaamisen arvioidaan tuovan jatkossa työajan säästö mm. tilausvaiheessa ja laskujen käsittelyssä. Hävikin pienentymistä, koska järjestelmästä saadaan tarkka tieto tilattavasta määrästä.

102 Tunnusluvut: TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 % Vaikuttavuusnäkökulma: Toimipisteitä: Päiväkotiruokailu 40 41 41 0 0,0 % Kouluruokailu 30 30 31 1 3,3 % Vanhusruokailu 11 13 16 3 23,1 % Keskuskeittiöt 6 7 5-2 -28,6 % Toimituspisteet 73 77 76-1 -1,3 % 0 Tilaneliöt: Johto ja hallinto 368,2 120,0 120,0 0 0,0 % Palvelutuotanto 6 903,9 8 550,6 9 397,6 847 9,9 % Kylän Kattaus yhteensä 7 272,1 8 670,6 9 517,6 847 9,8 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyys 2,9 3,2 3,2 0 0,0 % Prosessinäkökulma: Aterioita/vuosi 1 000 kpl Päiväkotiruokailu 1 996,1 2 054,0 2 223,0 169 8,2 % Kouluruokailu 2 536,6 2 463,0 2 524,2 61 2,5 % Vanhusruokailu 1 521,4 1 927,9 2 114,7 187 9,7 % Muu ruokapalvelu 121,4 78,0 81,0 3 3,8 % Liikevaihto/henkilötyövuosi, euroa 73 766 70 000 72 000 2000 2,9 % Koulutus/tuntia/henkilö 10,3 14,0 14,0 0 0,0 % Tilavuokrat (1 000 euroa) Johto ja hallinto 37,1 49,5 56,1 6,6 13,3 % Palvelutuotanto 1 720,5 1 826,5 2 779,0 952,5 52,1 % Kylän Kattaus yhteensä 1 757,6 1 876,0 2 835,1 959,1 51,1 % Henkilöstönäkökulma: Henkilötyövuodet 206,1 204,9 233,0 28 13,7 % Sairauslomapäivät/henkilö 12,9 12,3 12,3 0 0,0 % Työtyytyväisyys 3,4 4,0 4,0 0 0,0 % VOLYYMITIETOA Liikevaihto (1 000 euroa) 15 203,1 16 341,9 17 092,0 750,1 4,6 % Päiväkotiruokailu 4 858,4 4 932,1 5 214,1 282,0 5,7 % Kouluruokailu 5 374,5 5 141,2 5 363,8 222,6 4,3 % Vanhusruokailu 4 702,2 5 650,5 6 217,1 566,6 10,0 % Muu ruokapalvelu 268,0 618,1 297,0-321,1-51,9 %

103 Kylän Kattaus Liikelaitoksen tuloslaskelma TP 2010TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Liikevaihto 15 203,1 16 341,9 17 092,0 750,1 4,6 % Liiketoiminnan muut tuotot 125,2 95,1 49,0-46,1-48,5 % Tuet ja avustukset kunnalta 4,0 4,0 4,0 0,0 0,0 % Materiaalit ja palvelut -5 676,9-6 248,1-6 472,8-224,7 3,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 752,9-5 272,8-5 468,7-195,9 3,7 % Palvelujen ostot -924,0-975,3-1 004,1-28,8 3,0 % Henkilöstökulut -7 259,5-8 125,4-8 588,0-462,6 5,7 % Palkat ja palkkiot -5 508,3-6 196,2-6 566,5-370,3 6,0 % Henkilösivukulut -1 751,2-1 929,2-2 021,5-92,3 4,8 % Liiketoiminnan muut kulut -1 782,7-2 251,4-2 834,2-582,8 25,9 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoitustuotot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut rahoituskulut -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Toimintatulot 15 332,3 16 441,0 17 145,0 704,0 4,3 % Toimintamenot -14 719,1-16 624,9-17 895,0-1 270,1 7,6 % Toimintakate 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Kylän Kattaus Liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Liikevaihto 17 092,0 17 880,0 17 880,0 17 880,0 17 880,0 Liiketoiminnan muut tuotot 49,0 56,0 56,0 56,0 56,0 Tuet ja avustukset kunnalta 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Materiaalit ja palvelut -6 472,8-6 480,0-6 480,0-6 480,0-6 480,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 468,7-5 470,0-5 470,0-5 470,0-5 470,0 Palvelujen ostot -1 004,1-1 010,0-1 010,0-1 010,0-1 010,0 Henkilöstökulut -8 588,0-8 610,0-8 610,0-8 610,0-8 610,0 Palkat ja palkkiot -6 566,5-6 570,0-6 570,0-6 570,0-6 570,0 Henkilösivukulut -2 021,5-2 040,0-2 040,0-2 040,0-2 040,0 Liiketoiminnan muut kulut -2 834,2-2 850,0-2 850,0-2 850,0-2 850,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintatulot 17 145,0 17 940,0 17 940,0 17 940,0 17 940,0 Toimintamenot -17 895,0-17 940,0-17 940,0-17 940,0-17 940,0 Toimintakate -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0

104 Kylän Kattaus Liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 1 000 euroa euroa % Toiminnan rahavirta 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta 613,2-183,9-750,0-566,1 307,8 % Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -613,2 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahoituksen rahavirta -613,2 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahavarojen muutos 0,0-183,9-750,0-566,1 307,8 % Kylän Kattaus Liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Toiminnan rahavirta -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahavarojen muutos -750,0 0,0 0,0 0,0 0,0

105 Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta 30.8.2011 Dnro 1390/11 54 Vuoden 2012 talousarvioesitys Aikaisemmat käsittelyt; pelajk 17.5.2011 asia 35 Asian valmistelija Ari Karsikas,puh. 3329 606 Vuoden 2012 talousarvioesityksen pääkohtia ja aikataulua esiteltiin johtokunnan kokouksessa 19.4.2011. Esitetyn aikataulun mukaisesti Vuoden 2012 talousarvioesitys lähetetään johtokunnan talousarviokäsittelyn jälkeen kuntiin lausunnolle 18.5.2011. Kunnilta pyydetään lausunnot talousarvioesityksestä 10.8.2011 mennessä. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä pelastuslaitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 27 747 175 euroa. Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 20,379 milj.euroa ja ensihoidon osuus noin 7,37 milj.euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2012 talousarvioesityksessä 9,1 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat 1,13 M (6 %). Ensihoidon liikevaihdon kasvuun vaikuttavat ensihoidon laajentuminen Joutsaan ja osittainen siirtyminen uuteen ensihoitojärjestelmään. Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on -686 144 euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2010 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Kuntien pelastustoimen maksuosuuksien kuuden prosentin kasvu johtuu pääasiassa uusien paloasemien kohonneista vuokrakustannuksista (Ristonmaan paloaseman vuokra 1,1 M, Seppälän paloaseman vuokra 1.11.2012 alkaen) ja Seppälän paloaseman miehittämisestä johtuvista virkojen lisäyksistä. Päätösliite; - Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2012 talousarvioesitys. Pelastusjohtaja Tarvaisen ehdotus Johtokunta lähettää vuoden 2012 talousarvioesityksen kuntiin lausunnolle. Lausunnot pyydetään lähettämään Keski-Suomen pelastuslaitokselle 10.8.2011 mennessä. Päätös Hyväksyttiin.

106 ---------------------------- Pelajk 54 Aikaisemmin esiteltyyn pelastuslaitoksen vuoden 2012 talousarvioesitykseen on tehty joitakin muutoksia. Ensihoidon investointiosaan on lisätty Jyväskylän tulosyksikköön yksi ambulanssi lisää. Lisäksi pelastustoimen investointiosaan on tehty pieniä muutoksia: pienkaluston investointimäärärahaa vähennettiin 35 000 eurolla ja vastaavalla summalla kasvatettiin johtoauton määrärahaa. Koko laitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 27 833 424 euroa vuonna 2012. Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 20,379 milj.euroa ja ensihoidon osuus noin 7,45 milj.euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2012 talousarvioesityksessä 9,4 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat 1,13 M (6 %) prosenttiyksikköä. Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on -686 144 euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2010 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Esityslistan lähetysvaiheessa talousarvion henkilöstöosiota ei ole ehditty valmistella rakenteeltaan Jyväskylän kaupungin vuoden 2012 talousarvioohjeistuksen mukaiseksi. Talousarvioesityksen henkilöstöosio valmistellaan kaupungin mallin mukaiseksi ennen johtokunnan kokousta. Uusi talousarvioesityksen henkilöstöosio jaetaan kokouksessa. Päätösliite; - Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2012 talousarvioesitys. Pelastusjohtaja Tarvaisen ehdotus Johtokunta päättää hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2012 talousarvioesityksen. Päätös Hyväksyttiin.

107 LIITE pelajk 30.8.2011 asia 54 Kunnan liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos TALOUSARVIOESITYS 2012 Kuvaus toiminnasta ja toiminta-ajatus: Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain. Onnettomuuksien ehkäisy: Tavoite 1: Palotarkastukset suoritetaan 100 prosenttisesti palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tavoite 2: Valistusta ja neuvontaa annetaan 10 prosentille maakunnan väestöstä. Tavoite 3: Pelastussuunnitelmien valmistumisaste on 90 prosenttia vuoden 2011 loppuun mennessä. Pelastustoiminta: Tavoite 4: Kaikki kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskialueille päätetyssä ajassa. I- riskialue: 6 min. II- riskialue: 10 min. III- riskialue: 20 min.

108 Väestönsuojelu: Tavoite 5: Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Väestönsuojelu- ja varautumiskoulutus järjestetään ja toteutetaan kokonaisuutena maakunnan alueella ja pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma perehdytetään henkilöstölle Kehittämistavoitteet: Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeet: 1. Koulutusyksikkö-hanke 2. Urapolku-hanke 3. Johto- ja viestikeskusselvitys 4. Paloasemien tilavuokrien selvitys Pelastuslaitos on t oteuttanut koulutusyksikköprojektia tehdyn selvityksen jälkeen vuoden 2011 aikana. Toiminnasta on saatu positiivisia kokemuksia ja koulutusyksikön toimintaa jatketaan vuonna 2012. Keski-Suomen pelastuslaitoksen varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Urapolku-hankkeen yhtenä tavoitteena on hakea ratkaisuja toimintarajoitteisten palomiesten urapolkuihin ja tätä kautta VARHE- ja eläkemenoperusteisten maksujen vähentäminen tulevaisuudessa. Urapolku-hanke on vastuutettu koulutusyksikölle. Johto- ja viestikeskusselvityksen hankesuunnitelmaa on valmisteltu jo 2011 vuoden aikana. Myös paloasemien tilavuokrien selvittäminen on aloitettu 2011 vuoden aikana. Vuonna 2012 toteutetaan selvityksen perusteella tulevat mahdolliset toimenpiteet. Hankkeiden etenemisestä informoidaan johtokuntaa säännöllisesti. Tuottavuusohjelma: Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella Keski-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallisessa vertailussa Suomen kolmanneksi halvin pelastuslaitos. Laitoksia verrattiin mittarilla: pelastuslaitosten bruttokulut /asukas. Keski-Suomessa pelastustoimen bruttokulut vuonna 2010 olivat 61 / asukas, kun valtakunnallinen keskiarvio oli 71 /asukas. Keski-Suomen pelastuslaitos pyrkii tasapainottamaan taloutta ja parantamaan tuottavuutta seuraavilla toimenpiteillä: Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksien tarkastelu Toiminta-alueiden omat menobudjetit ja vastuu talousarvioylityksistä Kehittämishankkeet (koulutusselvitys, viestikeskusselvitys, tilavuokraselvitys) Sijaisten määrään vaikuttaminen paremmalla suunnittelulla (keskitetty työvuorosuunnittelu) Joustavampien työaikamallien selvittäminen ja käyttöönotto Palkattomien virkavapaiden käyttö Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksista on laadittu erillinen selvitys. Tavoitteena on kohdistaa varallaolot oikeaan aikaan ja myös taloudellinen näkökulma huomioiden.

109 Mahdolliset varallaolojen vähennykset pyritään toteuttamaan yleistä turvallisuutta vaarantamatta. Toiminta-alueiden menobudjeteilla talous pidetään läpinäkyvänä, kun kustannuserät on j aettu pienempiin osioihin ja toiminta-alueet ovat tietoisia menorakenteesta. Kehittämishankkeet tukevat osaltaan tuottavuuden parantumista. Hinnoitteluperiaatteet: Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet määräytyvät asukaslukuperusteisesti vuonna 2012. Sairaankuljetuksen käyttö- ja pääomakustannukset rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuloilla ja asianomaisten kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisilla valmiusmaksuilla ja nettotappiokorvauksilla. TUNNUSLUVUT TAE 2012 TA 2011 Tehokkuus, taloudellisuus; Palokunta saavuttaa väestöstä 6 min. hälytyksestä 104 700 (38 %) 54 700 (20 %) 10 min. hälytyksestä 217 000 (79 %) 199 000 (73 %) 20 min. hälytyksestä 262 400 (93 %) 262 400 (93 %) 30 min hälytyksestä 272 600 (99 %) 272 600 (99 %) Laajuustiedot: Pinta-ala (km2) 16 704 16 704 Väestö 276 000 273 637 Koulutettavat 10 % väestöstä 27 600 27 400 Valvontakohteiden määrä 116 000 115 000 Tarkastuskäynnit yhteensä 8390 8320 Joka vuosi tarkastettavat * 295 1890 Joka toinen vuosi (1/2) 270 - Joka kolmas vuosi (1/3) 210 430 Joka neljäs vuosi (1/4) 120 - Joka viides vuosi (1/5) 490 - Joka kahdeksas vuosi (1/8) 5 - Joka kymmenes vuosi (1/10) 7000 6000 Voimavarat: Vakinainen henkilöstö 275 239 Sivutoiminen henkilöstö 598 598 Sopimuspalokuntalaiset/Vpk-henkilöstö 511 511 Paloasemien lukumäärä 46 46 Ajoneuvot/veneet 232 229 Ambulansseja 23 19

110 Investoinnit Seuraavassa taulukossa on esitetty pelastustoimen vuosien 2010-2014 investointiohjelma/-suunnitelma. 2011 2012 2013 2014 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Peke johtamisjärjestelmä 20 000 30 000 15 000 20 000 VIRVE -radioiden uusiminen henkilöstön hälyttämiseen tarvittavat hakulaitteet 30 000 20 000 20 000 20 000 VIRVE -päätelaitteet 100 000 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne yht. 150 000 50 000 35 000 40 000 Palo- ja pelastuskalusto Raskaat ajoneuvot 770 000 930 000 800 000 930 000 Kelkat, mönkijät ym. pienkalusto 22 000 165 000 150 000 100 000 Tarkastusautot 40 000 50 000 50 000 Johtoauto 50 000 100 000 80 000 80 000 Ambulanssit (v. 2012 Jyväskylä 2kpl, Keuruu,Viitasaari, Äänekoski) 280 000 625 000 300 000 300 000 Öljyntorjuntakalusto 80 000 140 000 140 000 140 000 Palo- ja pelastuskalusto yht. 1 242 000 1 960 000 1 520 000 1 600 000 Poikkeusolot ja häiriötilanteet väestöhälyttimet 100 000 100 000 säteilymittarit 30 250 suojavarusteet 75 000 75 000 Poikkeusolot ja häiriötilanteet yht. 130 250 100 000 75 000 75 000 Muut harjoitusalueet 50 000 50 000 Muut yht. 50 000 50 000 0 0 BRUTTOINVESTOINNIN YHTEENSÄ 1 572 250 2 160 000 1 630 000 1 715 000 Arvioidut avustukset 202 500 225 000 225 000 225 000 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 1 369 750 1 935 000 1 405 000 1 490 000 Pelastustoimen osuus investoinneista 1 089 750 1 310 000 1 105 000 1 190 000 Ensihoidon osuus investoinneista 280 000 625 000 300 000 300 000 Nettoinvestoinnit yhteensä 1 369 750 1 935 000 1 405 000 1 490 000 Taulukko 1. Investointiohjelma vuosille 2011-2014 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne osion investoinnit sisältävät pelastuslaitoksen operatiiviseen johtamisjärjestelmään, paloasemien hälyttämiseen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien viestijärjestelmien osuudet.

111 Palo- ja pelastuskalusto Vuoden 2012 edellisen taulukon mukaisessa investointisuunnitelmassa raskaille ajoneuvoille on varattu 930 000 euron suuruinen määräraha. Tällä määrärahalla on tarkoitus hankkia kolme kalustettua sammutusautoa (Viitasaari, Seppälä, Hankasalmi). Pienkalustohankinnoista (165 000 euroa) laaditaan myöhemmin tarkempi hankintalista, jossa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Johtoauton 100 000 euron määrärahalla hankitaan Jyväskylään uusi johtoauto. Ensihoidon investointiosaan on varattu määräraha viiden uuden ambulanssin hankintaan. Öljyntorjuntakalusto Seuraavassa taulukossa on tarkempi suunnitelma öljyntorjuntakaluston investointihankinnoista 2012. Kalustoryhmä / kalusto Määrä Yksikkö a / hinta Yht. Hydrauliset pelastusvälineet 2 sarja 25 000 50 000 25 % Hydrauliset pelastusvälineet 2 sarja 25 000 50 000 25 % A lk öt vene + traileri 1 kpl 20 000 20 000 50 % Mönkijä+perävaunu 1 kpl 20 000 20 000 50 % Bruttoinvestoinnit yhteensä 140 000 Öljysuojarahaston avustukset 45 000 Nettoinvestoinnit yhteensä 95 000 Öt-rahaston osuus

112 TULOSLASKELMAOSA Seuraavissa taulukossa on esitetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma vuosina 2010-2016. Koko laitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 27 833 424 euroa vuonna 2012. Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 20,379 milj.euroa ja ensihoidon osuus noin 7,45 milj.euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2012 talousarvioesityksessä 9,4 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat 1,13 M (6 %) prosenttiyksikköä. Ensihoidon liikevaihdon kasvuun vaikuttavat ensihoidon laajentuminen Joutsaan ja osittainen siirtyminen uuteen ensihoitojärjestelmään. Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma TP TA + M TA Muutos 2011-2012 2010 2011 2 012 euroa % + Liikevaihto 22 171 461,4 25 436 023,3 27 833 423,7 2 397 400,3 9,4 % - Materiaalit ja palvelut -4 760 945,5-5 507 930,4-5 670 537,0-162 606,6 3,0 % - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 401 933,1-1 539 898,1-1 607 573,0-67 674,9 4,4 % - Palvelujen ostot -3 359 012,5-3 968 032,4-4 062 964,0-94 931,6 2,4 % - Henkilöstökulut -14 146 804,3-16 176 111,0-17 552 413,0-1 376 302,0 8,5 % - Palkat ja palkkiot -11 436 221,6-12 931 998,9-13 991 985,0-1 059 986,1 8,2 % - Henkilösivukulut -2 710 582,7-3 244 112,1-3 560 428,0-316 315,9 9,8 % - Poistot ja arvonalentumiset -596 665,0-963 554,1-1 337 659,7-374 105,6 38,8 % - Liiketoiminnan muut kulut -1 948 192,8-2 711 843,4-3 873 743,0-1 161 899,6 42,8 % Liikeylijäämä (-alijäämä) 718 853,9 76 584,5-600 929,0-677 513,5-884,7 % Rahoitustuotot ja -kulut -32 709,9-76 584,5-85 215,0-8 630,5 11,3 % + Korkotuotot + Muut rahoitustuotot 2 886,2 - Kunnalle maksetut korkokulut -35 596,1-76 584,5-85 215,0-8 630,5 11,3 % - Muille maksetut korkokulut - Korvaus peruspääomasta - Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 686 144,0 0,0-686 144,0-686 144,0 * Satunnaiset tuotot ja -kulut + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 686 144,0 0,0-686 144,0-686 144,0 * Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 686 144,0 0,0-686 144,0-686 144,0 *

113 Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2 014 2015 2016 + Liikevaihto 27 833 423,7 30 261 472,1 31 526 186,2 32 581 865,2 33 476 324,4 - Materiaalit ja palvelut -5 670 537,0-5 897 358,5-6 133 252,8-6 378 582,9-6 633 726,2 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 607 573,0-1 671 875,9-1 738 751,0-1 808 301,0-1 880 633,0 - Palvelujen ostot -4 062 964,0-4 225 482,6-4 394 501,9-4 570 281,9-4 753 093,2 - Henkilöstökulut -17 552 413,0-18 398 468,2-18 950 422,2-19 518 934,9-20 104 502,9 - Palkat ja palkkiot -13 991 985,0-14 671 824,7-15 111 979,4-15 565 338,8-16 032 299,0 - Henkilösivukulut -3 560 428,0-3 726 643,5-3 838 442,8-3 953 596,1-4 072 203,9 - Poistot ja arvonalentumiset -1 337 659,7-1 684 452,4-1 691 603,7-1 703 270,4-1 560 975,0 - Liiketoiminnan muut kulut -3 873 743,0-4 242 859,7-4 712 574,1-4 901 077,1-5 097 120,2 Liikeylijäämä (-alijäämä) -600 929,0 38 333,3 38 333,4 80 000,0 80 000,0 Rahoitustuotot ja -kulut -85 215,0-80 000,0-80 000,0-80 000,0-80 000,0 + Korkotuotot + Muut rahoitustuotot - Kunnalle maksetut korkokulut -85 215,0-80 000,0-80 000,0-80 000,0-80 000,0 - Muille maksetut korkokulut - Korvaus peruspääomasta - Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -686 144,0-41 666,7-41 666,6 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot ja -kulut + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -686 144,0-41 666,7-41 666,6 0,0 0,0 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -686 144,0-41 666,7-41 666,6 0,0 0,0

114 Pelastustoiminta Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on -686 144 euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2010 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Pelastustoimen tuloihin on budjetoitu kuntien maksuosuuksiin 20 004 910 euroa (kuntakohtainen maksuosuustaulukko talousarviokirjasen viimeisellä sivulla). Palveluhinnaston kautta saatavien tulojen suuruudeksi on arvioitu 180 000 euroa. Ensivasteen tuloiksi on budjetoitu 110 000 euroa. Tuet ja avustukset kohtaan on budjetoitu työterveyshuollon kustannuksista saatava Kelan osuus sekä öljysuojarahastolta haetut avustukset yhteensä 80 000 euroa. Pelastustoimen henkilöstömenoihin on budjetoitu 11 756 393 euroa. Tässä on huomioitu tulevat palkkojen sopimuskorotukset, Seppälän paloaseman valmistumisesta ja siihen liittyvistä virkalisäyksistä johtuva henkilöstömenojen kasvu. Pelastustoimen asiakaspalveluiden ostoon (VPK:n palkat) on varattu 1 800 000 euroa. Muiden palveluiden ostoihin on varattu 1 911 050 euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu 1 292 500 euroa. VPK-yhdistysten avustuksiin on varattu 73 965 euroa. Järvipelastusyhdistysten avustuksiin on varattu 25 000 euroa. Seuraavassa taulukossa on pelastustoimen 2012 talousarvioesitys tuloslaskelman muodossa. Pelastustoiminta TP 2010 TA 2011 TAE 2012 Muutos TA 2011- TAE 2012 Muutos TA 2011- TAE 2012 % Kuntien maksuosuudet 16 701 378 18 872 557 20 004 910 1 132 353 6,0 % Palveluhinnaston tulot 204 980 200 000 180 000-20 000-10,0 % Ensivasteen tulot 204 751 100 000 110 000 10 000 10,0 % Tuet ja avustukset 358 044 80 000 80 000 0 0,0 % Muut toimintatuotot 13 495 3 000 5 000 2 000 66,7 % Toimintatulot 17 482 649 19 255 557 20 379 910 2 357 179 5,8 % Palkat -8 391 573-8 979 393-9 355 169-375 776 4,2 % Henkilösivukulut -2 107 143-2 381 559-2 481 224-99 665 4,2 % Henk.korvaukset 92 523 128 995 80 000-48 995-38,0 % Henkilöstökulut -10 406 194-11 231 957-11 756 393-524 436 4,7 % Asiakaspalveluostot*** -1 474 843-1 800 000-1 800 000 0 0,0 % Palvelujen ostot -1 621 909-1 850 000-1 911 050-61 050 3,3 % Aineet ja tarvikkeet -1 093 280-1 250 000-1 292 500-42 500 3,4 % Avustukset -94 135-94 000-98 965-4 965 5,3 % Muut kulut -1 494 424-2 085 928-3 097 700-1 011 772 48,5 % Toimintamenot -16 184 785-18 311 885-19 956 608-2 133 205 9,0 % Toimintatulot 17 482 649 19 255 557 20 379 910 2 357 179 5,8 % Toimintakate 1 297 865 943 672 423 302 223 974-55,1 % Poistot -579 013-876 887-1 042 662-386 856 18,9 % Korkokulut -35 594-66 784-66 784-42 414 0,0 % Korkotuotot 2 886 Alijäämä/ylijäämä 686 144 0-686 144-205 297-100,0 %

115 Ensihoito ja sairaankuljetus Alueellinen ensihoitopalvelu ja kiireettömät siirtokuljetukset v. 2012 Uusi terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä asetus ensihoitopalvelusta tulivat voimaan 1.5.2011. Samalla ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille viimeistään vuoden 2013 alussa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri valmistelee yhteistyössä ERVA-alueen sairaanhoitopiirien kanssa ensihoidon maakunnallisen palvelutasonpäätöksen kevään 2011 aikana. Tuossa palvelutasopäätöksessä määritellään lopullisesti ambulanssien kokonaismäärä, niiden taso ja valmiusajat koko maakunnan alueella. Myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen rooli maakunnallisessa ensihoidossa selviää lopullisesti tuon palvelutasopäätöksen myötä. Palvelutasopäätös hyväksytään lopullisesti sairaanhoitopiirin valtuustossa. Jyväskylän seutu Sairaanhoitopiirin sektoripohjaisessa ensihoitomallissa Keski-Suomen pelastuslaitos toimii tämän hetkisen suunnitelman mukaan ensihoitopalvelun toteuttajana vuoden 2012 alusta edelleen Jyväskylän seudulla. Sopimuksiin ei tule muutoksia vuodelle 2012 jollei keväällä 2011 valmistuva ensihoidon palvelutasopäätös sitä edellytä. Sopimukset siirretään kuitenkin sairaanhoitopiirin päivystyksen toimialueelle. Vuoden 2011 toimintatilastojen mukaan erityisesti Jyväskylän kaupungin keskustan kiireellisen ensihoidon valmiutta tulisi kuitenkin parantaa. Toivottavasti myös keväällä valmistuva sairaanhoitopiirin palvelutasopäätös sen osoittaa. Määräaikaisten ensihoitajien toimet vakinaistetaan heti kun sairaanhoitopiiri vahvistaa palvelutasopäätöksellään pelastuslaitoksen osuuden maakunnallisessa ensihoidossa. Äänekoski, Viitasaari ja Pihtipudas Äänekosken, Viitasaaren ja Pihtiputaan ensihoitosopimukset siirtyvät sairaanhoitopiirin päivystyksen toimialueelle v. 2012 alussa. Kuntien ja sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkärin sekä pelastuslaitoksen edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että näiden kolmen kunnan muodostaman ensihoidon pohjoisen sektorin ensihoitoa suunnitellaan kokonaisuutena niin, että v. 2013 alusta malli olisi valmis. Vuoden 2012 alussa Äänekosken ensihoitoon palkataan 2 hoitotason ja 1 perustason ensihoitaja. Tällä varmistetaan H+P- yksikön toiminta Äänekoskella. Viitasaarelle palkataan v. 2012 alusta vähintään 1 hoitotason ensihoitaja. Viitasaaren palomiessairaankuljettajista on kaksi aloittanut sairaanhoitajaopinnot tarkoituksenaan pätevöityä hoitotasolle mahdollisimman nopeasti. Pihtiputaan H+P- yksikön lopullinen valmiusaika selviää keväällä 2011 ja sen perusteella selviää se, tarvitaanko myös Pihtiputaan ensihoitoon lisää hoitotason ensihoitajia (2 kpl). Määräaikaiset toimet vakinaistetaan heti kun sairaanhoitopiiri vahvistaa pelastuslaitoksen osuuden maakunnallisessa ensihoidossa. Keuruu ja Multia Keuruun ja Multian sopimukseen ei tule muutoksia vuonna 2012. Keuruun, Multian ja Petäjäveden muodostamasta Läntisestä sektorista tehdään päätökset v. 2012 aikana ja muutos tapahtuu 2013 alussa jos sellaiseen päädytään. Jyväskylän ensihoidon tulosyksikkö toteuttaa ensihoitopalvelut Petäjäveden alueella myös vuonna 2012. Keuruulle suunniteltuun H+P- yksikköön tarvitaan vuoden 2013 alusta 3 kpl hoitotason työntekijää lisää. Määräaikaiset toimet vakinaistetaan heti kun sairaanhoitopiiri vahvistaa pelastuslaitoksen osuuden maakunnallisessa ensihoidossa. Joutsa Joutsan kunta haluaa ensihoitopalvelujensa toteuttajaksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2012 alusta lähtien. Nykyisen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevat 4 ensihoitajaa

116 siirtyvät vanhoina työntekijöinä Keski-Suomen pelastuslaitoksen työntekijöiksi ja pelastuslaitos ottaa hoitaakseen uuden ambulanssin jäljellä olevan leasing sopimuksen. Sopimukseen ei tule muutoksia vuodelle 2012, mutta tilannetta arvioidaan uudestaan palvelutasopäätöksen ja vuoden 2012 kokemusten perusteella. Investoinnit Vuodelle 2012 hankitaan uudet ambulanssit Keuruulle, Viitasaarelle, Äänekoskelle ja Jyväskylään. Investointien yhteishinta on 500 000. ENSIHOITO tp 2009 tp 2010 ta 2011 tae 2012 %-muutos ta11-tae12 myyntitulot 2 110 617 2 615 866 3 548 101 4 656 444 31 % Tuet ja avustukset 2 068 609 2 072 087 2 608 372 2 770 030 6 % Muut toimintatulot 8 398 859 23 993 27 040 13 % Tulot yhteensä 4 187 624 4 688 812 6 180 466 7 453 514 21 % Henkilöstömenot -3 437 669-3 740 610-4 944 154-5 796 020 17 % Palvelujen ostot -246 726-262 261-318 032-351 914 11 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -204 071-308 653-289 898-315 073 9 % Muut toimintamenot -266 116-359 634-531 916-677 078 27 % Menot yhteensä -4 154 582-4 671 158-6 084 000-7 140 085 17 % Toimintakate 33 041 17 654 96 467 313 429 225 % Korkokulut 0-2 -9 800-18 431 88 % Poistot -25 490-17 652-86 667-294 998 240 % Tilikauden ylijäämä 7 551 0 0 0 *

117 RAHOITUSOSA Seuraavissa taulukossa on esitetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen rahoituslaskelma vuosina 2010-2016. Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2010 TA/M 2011 TA 2012 Muutos 2011-2012 euroa % Toiminnan rahavirta 1 269 337,6 963 554,1 651 515,7-312 038,4-32,4 % +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) 718 853,9 76 584,5-600 929,0-677 513,5-884,7 % Poistot ja arvonalentumiset 596 665,0 963 554,1 1 337 659,7 374 105,6 38,8 % +/- Rahoitustuotot ja -kulut -32 709,9-76 584,5-85 215,0-8 630,5 11,3 % +/- Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät -13 471,4 Investointien rahavirta -830 733,1-1 269 750,0-1 710 000,0-440 250,0 34,7 % - Investointimenot -1 152 969,8-1 472 250,0-1 935 000,0-462 750,0 31,4 % + Rahoitusosuudet investointimenoihin 308 765,3 202 500,0 225 000,0 22 500,0 11,1 % + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 13 471,4 Toiminnan ja investointien rahavirta -336,4-306 195,9-1 058 484,3-752 288,4 245,7 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 * Lainakannan muutokset 0,0 306 195,9 1 058 484,3 752 288,4 245,7 % + Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 306 195,9 1 058 484,3 752 288,4 245,7 % Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -438 604,5 Rahoituksen rahavirta -438 604,5 306 195,9 1 058 484,3 752 288,4 245,7 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 * Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Toiminnan rahavirta 651 515,7 1 642 785,7 1 649 937,1 1 703 270,4 1 560 975,0 +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) -600 929,0 38 333,3 38 333,4 80 000,0 80 000,0 Poistot ja arvonalentumiset 1 337 659,7 1 684 452,4 1 691 603,7 1 703 270,4 1 560 975,0 +/- Rahoitustuotot ja -kulut -85 215,0-80 000,0-80 000,0-80 000,0-80 000,0 +/- Satunnaiset erät Tuloverot +/- Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta -1 710 000,0-1 405 000,0-1 490 000,0-1 175 000,0-1 175 000,0 - Investointimenot -1 935 000,0-1 630 000,0-1 715 000,0-1 400 000,0-1 400 000,0 + Rahoitusosuudet investointimenoihin 225 000,0 225 000,0 225 000,0 225 000,0 225 000,0 + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -1 058 484,3 237 785,7 159 937,1 528 270,4 385 975,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset 1 058 484,3-237 785,7-159 937,1-528 270,4-385 975,0 + Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 1 058 484,3-237 785,7-159 937,1-528 270,4-385 975,0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta 1 058 484,3-237 785,7-159 937,1-528 270,4-385 975,0 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

118 TAE 2012, PELASTUSTOIMEN KUNTIEN MAKSUOSUUDET Asukasluku 31.12.2010 Maksuosuus 2011 ( ) Maksuosuus 2012 TAE ( ) Muutos 2011-2012 ( ) Muutos 2011-2012 (%) Hankasalmi 5 542 381 486 405 162 23 676 6 % Jyväskylä 130 816 8 967 965 9 563 627 595 662 7 % Laukaa 18 142 1 243 600 1 326 316 82 716 7 % Muurame 9 256 638 647 676 683 38 036 6 % Petäjävesi 4 022 275 287 294 038 18 751 7 % Toivakka 2 418 164 591 176 774 12 183 7 % Uurainen 3 455 233 984 252 586 18 603 8 % Jyväskylän seutukunta 173 651 11 905 560 12 695 186 789 626 7 % Joutsa 5 053 352 359 369 412 17 053 5 % Luhanka 831 57 700 60 752 3 052 5 % Joutsan seutukunta 5 884 410 059 430 164 20 105 5 % Keuruu 10 666 744 223 779 764 35 541 5 % Multia 1 890 132 766 138 173 5 407 4 % Keuruun seutukunta 12 556 876 989 917 937 40 949 5 % Jämsä 22 691 1 587 726 1 658 882 71 155 4 % Kuhmoinen 2 554 179 120 186 716 7 597 4 % Jämsän seutukunta 25 245 1 766 846 1 845 598 78 752 4 % Konnevesi 2 963 205 549 216 617 11 069 5 % Äänekoski 20 244 1 400 512 1 479 988 79 476 6 % Äänekosken seutukunta 23 207 1 606 060 1 696 605 90 545 6 % Kannonkoski 1 577 109 797 115 290 5 494 5 % Karstula 4 507 315 760 329 495 13 735 4 % Kinnula 1 821 125 917 133 129 7 212 6 % Kivijärvi 1 364 94 438 99 719 5 281 6 % Kyyjärvi 1 508 106 268 110 246 3 978 4 % Pihtipudas 4 563 319 150 333 589 14 439 5 % Saarijärvi 10 580 737 927 773 477 35 550 5 % Viitasaari 7 174 497 786 524 473 26 687 5 % Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 33 094 2 307 043 2 419 419 112 376 5 % Keski-Suomi yhteensä 273 637 18 872 557 20 004 910 1 132 353 6 %

119 INVESTOINTIOSA

120 PERUSTELUT IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS Konsernihallinto 1 775 000 euroa Kaupunginhallitus 700 000 euroa Kaupungintalon peruskorjaus 300 000 euroa Kaupunginvaltuusto on päät öksellään 51/22.10.2010 hyväksynyt kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman. Hankesuunnitelman mukaan irtaimiston ja laitteiden hankintaan varataan 1 miljoona euroa konsernihallinnon talousarviossa vuonna 2012 Kaupungintalon kalustamiseen ja irtaimistohankintaan on kuitenkin varauduttava jo vuonna 2011 toteutuksen tiukan aikataulun ja arvorakennuksen erityisvaatimuksien vuoksi. Varaus 700 000 euroa vuonna 2012. Tietohallinto 1 075 000 euroa Organisaatiouudistuksia tukevat tietojärjestelmämuutokset 250 000 euroa Asiakas- ja palveluprosessilähtöistä organisaatiota tukemaan tarvitaan päivityksiä ja muutoksia nykyisiin tietojärjestelmiin. Myös valmisteilla olevat uudistukset esim. ASPA (asiakaspalvelumalli)-hanke edellyttää nykyisten tietojärjestelmien kehittämistä ja päivittämistä. Nykyinen dokumenttienhallintajärjestelmä (aatu) edellyttää suurta rakenteen muokkaamista sekä asiakirjojen viemistä seuraavaan ohjelmaversioon. Toinen vaihtoehto on m ääritellä tämänhetkiset muuttuneet vaatimukset asiakirjojen löytymiselle, tallentamisella ja arkistoinnille sekä liittymät asianhallintajärjestelmään (kuntatoimisto). Myös sopimustenhallinnan liittymät kokonaisuuteen täytyy ottaa huomioon suunnittelussa. Perusrekisterijärjestelmien kehittäminen 50 000 euroa Kaupungin eri tietojärjestelmät hyödyntävät perusrekisterijärjestelmien tietokantoja (mm. väestö- ja kiinteistötiedot). Määrärahalla parannetaan rekisterijärjestelmien käytettävyyttä. Järjestelmäkehitystä tehdään vuosittain. U usi kuvapankkijärjestelmä integroidaan osaksi järjestelmäratkaisuja. Data- ja puhelinverkon hallinnan, verkkokapasiteetin ja perusinfrastruktuurin päivitykset ja uudistukset 175 000 euroa Kaupungin tietoliikenteen alueverkko ja konesaliympäristö vaativat jatkuvia kehittämispanostuksia, jotta tietojärjestelmien palvelutaso on riittävä. Toiminnanohjauksen määrärahaesitys 600 000 euroa Alueellinen yhteistyö talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa ja tietojärjestelmissä vaatii kaupungilta alkuvaiheessa panostusta. Talouskeskus Liikelaitos budjetoi kaupunkiorganisaation ulkopuolisten asiakkaiden investointi- ja kehittämisrahan erikseen. Tämä määräraha käytetään kaupungin sisäiseen SAP/ERP-kehittämiseen. Tärkeimmät kehitysasiat ovat sähköinen tilaaminen ja kilpailuttaminen (sisältäen hankinnat, kilpailutus, katalogi), HR-prosessien, portaalin, ja raportoinnin kehittäminen sekä laajentaminen, järjestelmärajapintojen muutokset ja muu kehitystyö.

121 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 203 000 euroa Terveydenhuollon palvelut yhteensä 2 035 000 Kalusteet ja laitteet 1 818 000 Hammashoitokoneet ja -kalusteet Vastaanottohuoneiden varustaminen ja kalustaminen Terveydenhuollon välineistön uusiminen TK-sairaalan kalusteet ja välineistö Neuvolatoiminnan kalusteet ja välineistö Asiakastietojärjestelmät 217 000 Effica ja muiden tietojärjestelmien uusiminen ja päivitys Vanhus- ja vammaispalvelut 885 000 Palveluasuminen Kalusteita ja hoitotarvikkeita 160 000 193 Rai-koulutukset 25 000 193 Pitkäaikaishoito 193 Kalusteita ja hoitotarvikkeita 50 000 193 Rai-koulutukset 25 000 193 Kotihoito 202 Turvapuhelin hälytysten vastaanottokeskuksen perustaminen 100 000 mobiilit 150 000 Rai-koulutukset 50 000 Vammaispalvelu Päiväharju * turvalaitteisto 75 000 * kalusto 200 000 205 Rai-koulutukset 50 000 Sosiaali- ja perhepalvelut 283 000 Kalusteet ja laitteet Mattilan perhetukikodin ja perhetyön kalustehankinnat 25 000 Vanhojen atk-laitteiden uusiminen 35 000 Lotilan ja Palokan nuorisokodit, nuorten kalusteet (hankittu v. 1985 nuorisokoti) 25 000 Asiakastietojärjestelmät Maksutapahtumat- näyttö 4 500 Lastensuojelun perintä 15 500 Mamu 6 800 Lastenvalvojan komponentit, Tieto Au lapsesta 4 000 Huoltajuustiedot VRK:lle 2 200 Psykososiaaliset palvelut, lisätestit 5 000 Hovilan nuorisokoti, uudisrakennuksen kalusto, siirto vuodelta 2011 160 000 KAIKKI YHTEENSÄ 3 203 000

122 Sivistyspalvelut 4 999 000 euroa Opetuspalvelut 2 033 000 Koulujen peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä tapahtuva kalusteiden ja laitteiden hankinta: Palokan koulu 1 703 000 Liinalammin koulun (siv.ltk 24.11.2009) Mankola (siv.ltk 31.3.2010 ) Kansalaisopisto (Palokka) 100 000 Vaajakummun kalustaminen yhtenäiskouluksi 100 000 Koulujen, joissa ei ole ollut peruskorjausta, kalustojen uusimista ja av-laitteiden hankintaa 100 000 Huhtasuon kampus, irtokalusteiden suunnittelu 30 000 Päivähoitopalvelut 585 000 Mannilan päiväkodin kalustus 150 000 Liinalammin päiväkodin kalustus Puuppolan päiväkodin kalustus (3 lisäryhmää) 75 000 Muu kalustus, täydennyskalustus päiväkoteihin 150 000 Asiakastietojärjestelmät 200 000 Huhtasuon päiväkoti, irtokalustuksen suunnittelu 10 000 Kirjastopalvelut 793 000 Palokka 602 000 Kirjamaatti-automaatti Veturitallin nuorisotilaan 22 000 Kirjastojärjestelmän päivittäminen Aalto-kirjastoissa, Jyväskylän osuus 55 000 Pääkirjasto 72 000 Vaajakoski 42 000 Museopalvelut 72 000 Grafiikan paja, Galleria Harmonia 60 000 Holvin asiakaspalvelutilat 12 000 Nuorisopalvelut 35 000 Korpilahden nuorisotilan siirtäminen virastotalolta puukoululle 15 000 Korpilahden nuorisoverstaan varustaminen 20 000 Orkesteri Kolmikulman harjoitustilojen jäähdytys 200 000 Teatteri Langattomat mikrofonit 50 000 Liikuntapalvelut 1 231 000 Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari 880 000 Pusatec -järjestelmähankinnat 100 000 Tlojen kalusteet 150 000 - toimisto, aulat, kahvio yms. Työtilat Kuntosalivälineet 120 000 Tallelokerot 100 000 Rataköydet yms. Allasvarusteet 50 000 Ajanotto + näyttötaulut 150 000 Koneet ja laitteet 150 000 - ATK, kokoustilavarustus, ohjaajien apuvälineet/ äänentoisto, info TV:t yms. Muut hankinnat 60 000 Kiinteistöraktori 2 kpl Liikuntapuistot 60 000 Syväilmastaja Numikentät 23 500 Tekonurmen hoitokone Kaikki tekonurmet 17 500 Ohjelmointilaitteisto kuntosalilaitteisiin Kuokkalan Graniitti 100 000 Jäänhoitokone Viitaniemi 150 000 Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat yhteensä 4 999 000

123 Kaupunkirakennepalvelut 248 700 euroa Tonttituotanto 125 000 euroa Mittauskaluston hankinta; laitekannan uusiminen 40 000 e Tekla GIS jatkokehityshankkeet, varataan 70 000 e Tonttituotannon uusi kopiokone/tulostin 15 000 e Kaavoitus 25 000 euroa Maankäytön toteuttamisohjelman laatimista avustavan tietojärjestelmän jatkokehittäminen Yhdyskuntatekniikka 73 700 euroa Omaisuudenhallintajärjestelmää (YAOH): kesähoidon ja puhtaanpidon rajojen tallentamista nopeuttava täydennys ohjelmistoon 40 000 e Pysäköinnintarkastajien käsitietokoneiden ja tulostimien hankinta 33 700 e Ympäristötoimi 25 000 euroa Ilmantarkkailun ja laboratorion tietojärjestelmien päivitys

124

125 KUNNALLISTEKNIIKKA ALUSTAVA INVESTOINNIT 2012, 1000euroa 2 012 KATUPALVELUT 19 830 SUUNNITTELU 1 300 PÄÄLIIKENNEVÄYLÄT UUDET ASUNTOALUEET 5 820 Keskeneräiset kadut 300 Kantakaupunki 1 Mankola II 350 Keljo 2 Sääksvuori II 300 Kuokkala 3 Tanhukaari plv. 30-150 100 Kypärämäki-Kortepohja 4 Pikku-Haukkala (MKS) 400 Keltinmäki-Myllyjärvi 5 Ylämäyrämäki A 600 Halssila 6 Äijälänranta (MKS) 3 500 Palokka 7 Pölkintie 270 UUDET TYÖPAIKKA-ALUEET 1 350 Lohikoski-Seppälänkangas 8 Innoroad I 1 000 Palokka 9 Nuutintie 350 MUUT INVESTOINNIT 7 640 Maankaatopaikat 50 Kantakaupunki 10 Lutakon aukio(hotellin edusta) 750 11 Satamakadun muutokset 3 200 Lohikoski-Seppälänkangas 12 Lohikosken liikekeskus viimestely (MKS) 40 Kuokkala 13 Kuokkalan kehäväylä 3 150 Kypärämäki-Kortepohja 14 Vesangantien jk+pp välillä Keihäsmiehenkatu-Sykeraitti 200 Säynätsalo 15 Louhunsalmen silta 100 16 Saaritie 150

126 KATUJEN SANEERAUKSET 2 770 Liikennejärjestelyt (merkit, pysäkit, hidasteet yms.) 50 Katuistutusten täydentäminen 75 Siltojen peruskorjaus 100 Kantakaupunki Liikennevalojärjestelmien uusimiset 100 17 Keljonkatu väli Kyllöläntie-sähköaseman liittymä 230 18 Oikokatu 250 Kypärämäki-Kortepohja 19 Taitoniekantie (MKS) 330 Kuokkala 20 Tahkonkaari (kirkon edusta) 75 21 Muurarintie 250 Lohikoski-Seppälänkangas 22 Kolikkotie 360 Palokka 23 Heinämäen asuntoalue I vaihe 200 Vaajakoski-Jyskä 24 Savonmäki (Oksaperä, Savonmäentie väli Oksaperä-loppupää) 220 25 Mutkatie väli Vaajatie-Kumputie 200 26 Äijäläntie vaihe 2 (MKS) 130 Tikkakoski-Nyrölä 100 Korpilahti 100 LIIKENNETURVALLISUUSHANKKEET 250 Liikenneturvallisuushankkeet 200 Tikkakoski 27 Hakakatu 50 PIENET RAKENNUSHANKKEET JA VARAUKSET 500 Erittelemättömät pienet rakennushankkeet 500 ERILLISET ULKOVALAISTUSKOHTEET 200 VIHERPALVELUT 1 970 SUUNNITTELU 300 KORVAUSINVESTOINNIT 1 260 Pienet vihertyöt 100 Uimapaikkojen kunnostukset 40 Leikkipuistojen aitaaminen 20 Leikkipuistojen poistaminen 20 Takuuajanhoito 50

127 Kantakaupunki 28 Moirislampi 400 29 Liikennepuiston huoltorakennus 200 30 Koskenkujan korttelileikkipuisto 50 Keljo 31 Neulaskankaan toimintapuisto 150 Keltinmäki-Myllyjärvi 32 Orakkaan korttelileikkipuisto 100 Palokka 33 Luhtisen puisto 100 Säynätsalo 34 Kinkovuoren korttelileikkipuisto 30 UUSINVESTOINNIT 410 Ympäristötaide 30 Halssila 35 Äijälänranta 100 Palokka-Puuppola 36 Elovainion korttelileikkipuisto 100 37 Puuppolan korttelileikkipuisto 80 Tikkakoski 38 Tunnelimäki II korttelileikkipuisto 100 SATAMAPALVELUT 250 Muut venepaikat 150 Keljo 39 Harakkasaaren rantapenger 100 KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ 22 050 Kehys 20 650 EROTUS -1 400 TULOT YHTEENSÄ 1 400 INVESTOINTITULOT 0 KÄYTTÖTALOUSTULOT 1 400 Pikku-Haukkalan maankäyttösopimus 400 Äijälänrannan maankäyttösopimus 500 Lohikosken liikekeskuksen maankäyttösopimus 40 Jyväskylän yo-kunnan säätiön maankäyttösopimus (Kortepohja) 330 Väinölän kehittämismaksu ( Äijäläntie) 130

128 Talonrakennus / Tilapalvelu TALONRAKENNUSINVESTOINNIT 2012-2016 Koko 1000 euroa hanke 2012 2013 2014 2015 2016 Kuohun koulun viipalerakennuksen perustuskulut 300 300 Keskustan päiväkodin viipalerakennuksen perustuskulut 500 500 Puuppolan päiväkodin viipalerakennuksen perustuskulut 550 550 Sepänkeskuksen korjaustyöt 200 Palokan liikuntahallin siirtokustannukset 400 400 Halssilan kirjaston muutostyöt (eskaritilat) 1 000 100 900 Väinölän päiväkoti-koulun laajennus 2 000 100 1 900 Vaajakosken kirjaston muutostyöt (nuorisotilat) 500 500 Hipposhallin kosteusvauriokorjaukset 400 400 Nuorisokodin uudisrakennus (Hovila) 1 700 100 Sairaalakoulu uudisrakennus 5 000 1 300 Cygnaeuksen koulukeskuksen peruskorjaus (väistökoulu) 7 775 2 275 Palokan koulukeskus (sisältää kirjaston ja kansalaisopiston tilat) uudisrakennu 21 200 5 200 Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus 6 000 100 2 600 Mannilan päiväkoti uudisrakennus 3 900 1 900 Kaupungintalon peruskorjaus 13 500 5 800 700 Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus 10 400 5 300 1 000 Uimahallin kylpyläosaston LVI-korjaus (Esco-hanke) 150 75 75 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 24 000 3 100 1 000 Korpilahden terveysaseman peruskorjaus 1 500 1 400 Sosiaali- ja terveyspalveluverkon muutostyöt 2 000 500 500 Vaajakosken urheilukentän 2. vaihe (huoltorakennus) 500 100 400 Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjaus ja laajennus 9 200 900 2 000 5 100 1 000 Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus 3 800 200 1 800 1 800 Pohjanlammen koulun laajennus ja peruskorjaus 8 100 400 3 800 3 800 Tikan päiväkodin peruskorjaus 3 500 200 1 800 1 500 Vaajakosken terveysaseman uudisrakennus 5 300 300 2 500 2 500 Nuorisokoti uudisrakennus 1 500 100 700 700 Puistokoulun peruskorjaus 5 300 300 2 500 2 500 Tyyppälän päiväkoti-koulu uudisrakennus 4 700 200 2 300 2 200 Korpilahden keskustan päiväkodin (Kultaniitty) uudisrakennus 2 500 100 1 200 1 200 Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjaukset 10 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt 5 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Gummeruksenkatu 2 peruskorjaus 700 100 600 Neulaskankaan päiväkodin peruskorjaus 1 200 100 1 100 Kortepohjan kirjasto-päiväkoti peruskorjaus 1 300 100 1 200 Honkaharjun päiväkodin peruskorjaus 1 300 100 1 200 Keljon koulun peruskorjaus 4 000 400 1 800 1 800 Pupuhuhdan päiväkoti-koulun peruskorjaus 5 400 400 2 500 2 500 Monitoimitalon peruskorjaus 7 100 100 400 6 600 Keskustan terveysaseman peruskorjaus 5 800 500 2 900 2 400 Vaajakosken päiväkodin peruskorjaus 1 000 100 900 Alvar Aalto museon peruskorjaus 4 000 200 3 800 Lohikosken päiväkodin uudisrakennus 3 200 200 1 500 1 500 Taikalampun päiväkodin peruskorjaus 1 200 100 1 100 Halssilan päiväkodin peruskorjaus 1 700 100 1 000 600 Eteläportin päiväkoti uudisrakennus 3 900 100 1 900 1 900 Ristonmaan päiväkodin peruskorjaus 1 000 100 900 Pohjanlammen päiväkodin peruskorjaus 1 200 100 1 100 Ristikiven päiväkodin peruskorjaus 1 200 100 1 100 Puuppolan päiväkoti uudisrakennus 3 700 100 1 800 Kanavuoren päiväkoti-koulu uudisrakennus 5 500 300 2 500 Palokan terveysaseman vuodeosastojen 2 ja 3 peruskorjaus 4 000 200 3 800 Kaupunginkirjaston peruskorjaus 20 000 1 000 10 000 Teatterin peruskorjaus 14 000 700 7 000 Valkeamäen päiväkoti-koulu uudisrakennus 5 000 100 2 500 Keljon vanhainkodin A-osan jäähdytyksen rakentaminen ja keittön muutostyö 1 300 300 1 000 Keski-Suomen Museon peruskorjaus 5 000 100 Keljon vanhainkodin uudisrakennus (korvaa B-osan) 10 000 200 4 800 5 000 Puuppolan päiväkoti-koulun muutos kouluksi 2017-2018 1 000 Menot yhteensä 276 875 35 000 33 675 42 400 34 600 38 800 Kehys 34800 32500 32400 28100 Ylitys 200 1 175 10 000 6 500

129 INVESTOINTIOSA 2012-2016 Tilapalvelun talousarvio 1 000 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio 2012 2013 2014 2015 2016 Kuohun koulun viipalerakennuksen perustuskulut Menot 300 0 300 Tulot Nettomenot 300 0 300 0 0 0 0 Kuohun koululle asennetaan viipalerakennus, johon sijoitetaan 2-ryhmäinen päiväkoti sekä eskari/jälkkäritila. Lisäksi viipaleeseen tehdään ruokasali ja keittiö. Koulun uudempi osa jää kokonaan koulun käyttöön. Suunnittelutyö on käynnissä. Keskustan päiväkodin viipalerakennuksen perustuskulut Menot 500 0 500 Tulot Nettomenot 500 0 500 0 0 0 0 Entisen keskuskeittiön tontille aennetaan viipalerakennus, johon sijoitetaan 3- tai 4-ryhmäinen päiväkoti. Suunnittelutyö on käynnissä. Puuppolan päiväkodin viipalerakennuksen perustuskulut Menot 550 0 550 Tulot Nettomenot 550 0 550 0 0 0 0 Puuppolan päiväkoti-koulun piha-alueelle asennetaan viipalerakennus. Rakennukseen sijoitetaan 3 tai 4 päiväkotiryhmää sekä kolme luokkatilaa koululle. Suunnittelutyö on käynnissä. Viipalerakennus sijaitsee tontilla vuoteen 2017 asti, kunnes uusi päiväkoti on valmistunut. Sepänkeskuksen korjaustyöt Menot 200 0 200 Tulot Nettomenot 200 0 200 0 0 0 0 Tilapalvelun johtokunnassa 23.8.2011 päätetty korjaustyö, joka sisältää rakenteiden tiivistämistä. Halssilan kirjaston muutostyöt (eskari) Menot 1 000 0 100 900 Tulot Nettomenot 1 000 0 100 900 0 0 0 Kirjastolta vapautuviin tiloihin sijoitetaan Halssilan neuvola sekä 2-3 esiopetusryhmää. Hankesuunnittelu on käynnissä.

130 1 000 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio 2012 2013 2014 2015 2016 Väinölän päiväkoti-koulun laajennus Menot 2 000 100 1 900 Tulot Nettomenot 2 000 0 100 1 900 0 0 0 Väinölän päiväkoti-kouluun tehdään laajennusosa. Rakennukseen sijoitetaan 1-2 luokat. Hankesuunnittelu on alkamassa. Hipposhallin kosteusvauriokorjaukset Menot 400 400 Tulot Nettomenot 400 0 400 0 0 0 0 Hipposhallin harjoitusjäähallin ryömintätilojen kosteusvauriot korjataan. Ryömintätiloihin tehdään myös ilmanvaihto. Suunnitelmat ovat valmiit. Korjaustyö aloitetaan keväällä 2012. Nuorisokodin uudisrakennus (Hovila) Menot 1 700 1 550 100 Tulot Nettomenot 1 700 1 550 100 0 0 0 0 Hovilan nuorisokodista tehdään 10-paikkainen. Suunnitelmat ovat valmiit ja urakkakilpailutus on käynnissä. Tarkistettu hankesuunnitelma hyväksyttiin Tilapalvelun johtokunnassa 31.5.2011. Sairaalakoulun (Kukkulan koulu) uudisrakennus Menot 5 000 3 400 1 300 Tulot Nettomenot 5 000 3 400 1 300 0 0 0 0 Sairaalakoulu on toiminut vuokratiloissa Haukkalassa Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin tiloissa. KSSHP luopuu Haukkalan kiinteistöstä ja keskittää toimintansa Keskussairaalan yhteyteen. Tarkistettu hankesuunnitelma hyväksyttiin Tilapalvelun johtokunnassa 28.10.2010. Rakentamistyöt ovat käynnissä ja koulu valmistuu helmikuussa 2012. Cygnaeuksen koulukeskuksen peruskorjaus (väistökoulu) Menot 7 775 1 500 2 275 Tulot Nettomenot 7 775 1 500 2 275 0 0 0 0 Cygnaeuksen koulukeskus on Vaajakosken koulun väistötilana vuoden 2011 loppuun asti. Tilat valmistuvat toukokuun 2012 loppuun mennessä. Kesällä 2012 siirretään nykyiset viipaleet pois tontilta ja piha-alue siistitään. Koulukeskus toimii jatkossa Huhtasuon koulun väistötiloina vuoteen 2015 asti.

131 1 000 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio 2012 2013 2014 2015 2016 Palokan koulukeskus (sisältää kirjaston ja kansalaisopiston tilat) uudisrakennus Menot 21 200 11 000 5 200 Tulot 650 325 65 Nettomenot 20 550 10 675 5 135 0 0 0 0 Palokan koulukeskuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.2.2010. Rakentamistyöt ovat käynnissä ja tilat valmistuvat sisäpuolisilta osiltaan huhtikuussa 2012. Pihaalue valmistuu kesällä 2012. Tilat otetaan käyttöön syyslukukauden 2012 alussa. Liikuntatilojen rakentamiselle on myönnetty rakennusaikaista valtionavustusta. Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus Menot 6 000 2 700 100 2 600 Tulot Nettomenot 6 000 2 700 100 2 600 0 0 0 Liinalammin päiväkoti-koulun hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 4.1.2010. Suunnittelutyö on k äynnissä. Urakkalaskenta on loka-marraskuussa 2011. Rakentamistyöt aloitetaan huhtikuussa 2012. Päiväkoti-koulu valmistuu kesällä 2013. Kohteeseen toteutetaan suunnittelun alla oleva lähiliikuntapaikka. Mannilan päiväkoti Menot 3 900 1 950 1 900 Tulot Nettomenot 3 900 1 950 1 900 0 0 0 0 Mannilan päiväkodin hankesuunnitelma hyväksyttiin Tilapalvelun johtokunnassa 31.8.2010. Rakentamistyöt on al oitettu. Päiväkoti valmistuu kesällä 2012 j a se otetaan käyttöön elokuussa 2012. Kaupungintalon peruskorjaus Menot 13 500 4 500 5 800 700 Tulot Nettomenot 13 500 4 500 5 800 700 0 0 0 Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.3.2010. Purkutyöt on pääosin tehty. Perustusten vahvistaminen valmistui joulukuussa 2010. Rakentamistyöt aloitettiin kesäkuussa 2011. Hanke valmistuu joulukuussa 2012. Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus Menot 10 400 3 950 5 300 1 000 Tulot 800 320 400 80 Nettomenot 9 600 3 630 4 900 920 0 0 0 Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan L2-suunnitelmat ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 11.4.2011. Rakentamistyöt ovat käynnissä. Kohde valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2012 l oppuun mennessä. Kohteelle on m yönnetty valtionavustusta 800 000 euroa ja hankkeelle on mahdollista saada myös jatkorahoitusta 200 000 euroa.

132 1 000 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio 2012 2013 2014 2015 2016 Uimahallin kylpyläosaston LVI-korjaus (Esco-hanke) Menot 150 75 75 Tulot Nettomenot 150 0 75 75 0 0 0 Uimahallin kylpyläosaston energiatehokkuutta tullaan parantamaan automaation uudistamisella sekä lvis-järjestelmien parantamisella. Kohteeseen on haet tavissa ELY:n energiatukea, joka on noin 25 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Kohteen suunnittelutyö on alkanut. Kyllön terveysaseman peruskorjaus Menot 24 000 4 350 3 100 1 000 Tulot 580 580 Nettomenot 23 420 4 350 2 520 1 000 0 0 0 Kyllön terveysaseman peruskorjauksen vaiheiden 6 9 rakentamistyöt aloitetiin heinäkuussa 2011. Peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan marraskuussa 2012. Peruskorjauksen 5. vaiheelle on myönnetty valtionavustusta jälkirahoitteisena. Korpilahden terveysaseman peruskorjaus Menot 1 500 100 1 400 Tulot Nettomenot 1 500 100 1 400 0 0 0 0 Korpilahden terveysaseman peruskorjaus perustuu sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoselvitykseen. Hankesuunnittelu on käynnissä. Tilat tulevat Korpilahti-taloon. Muutostyöt toteutetaan vuoden 2012 aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutostyöt Menot 2 000 500 500 500 Tulot Nettomenot 2 000 500 500 500 0 0 0 Sosiaali- ja terveyspalveluverkkoselvityksen mukaan vuosina 2010 2013 on tehtävä lukuisia tilojen muutos- ja korjaustöitä, esim. Huhtasuon terveysasemalla, Palokan terveysasemalla, Keskustan sosiaaliasemalla, Kotihoidon tukikohdissa, Kotikartanossa ja Ritoniityssä. Vaajakosken urheilukentän 2. vaihe (huoltorakennus) Menot 500 0 100 400 Tulot Nettomenot 500 0 100 400 0 0 0 Huoltomiehet siirtyvät kirjastolta huoltorakennukseen muutostöiden jälkeen. Hankesuunnitelman päivitys on alkamassa. Muutostyöt tehdään vuonna 2013.

133 1 000 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio 2012 2013 2014 2015 2016 Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjaus ja laajennus Menot 9 200 1 100 900 2 000 5 100 1 000 Tulot Nettomenot 9 200 1 100 900 2 000 5 100 1 000 0 Hanke perustuu sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvitykseen. Kohde sisältää Palokan terveysaseman vuodeosastojen peruskorjaukset ja laajennuksen. Hanke käsiteltiin Tilapalvelun johtokunnassa 25.1.2011. Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus Menot 3 800 300 200 1 800 1 800 Tulot Nettomenot 3 800 300 200 1 800 1 800 0 0 Keltinmäen päiväkodista tehdään 5-ryhmäinen. Hankesuunnitelma valmistuu marraskuussa 2011. Toteutussuunnittelu alkaa vuonna 2011 ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2012 2013. Pohjanlammen koulun laajennus ja peruskorjaus Menot 8 100 100 400 3 800 3 800 Tulot Nettomenot 8 100 100 400 3 800 3 800 0 0 Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan yläaste yhdistetään laajennusosalla yhtenäiskouluksi. Hankesuunnitelma on v almis ja hyväksytty Tilapalvelun johtokunnassa 23.82011 sekä kaupunginhallituksessa 5.9.2011. Suunnittelu alkaa vuonna 2012 j a rakentamistyöt tehdään vuosina 2013 2014. Tikan päiväkodin peruskorjaus Menot 3 500 0 200 1 800 1 500 Tulot Nettomenot 3 500 0 200 1 800 1 500 0 0 Päiväkodissa on ny kyisin 5-ryhmää. Hankesuunnittelun yhteydessä tutkitaan onko tiloihin mahdollista sijoittaa kaksi lisäryhmää. Hankesuunnittelu käynnistyy lokakuussa 2011. Vaajakosken terveysaseman uudisrakennus Menot 5 300 0 300 2 500 2 500 Tulot Nettomenot 5 300 0 300 2 500 2 500 0 0 Vaajakosken terveysaseman hankesuunnittelu on k äynnistymässä. Suunnittelu jatkuu vuonna 2012 ja rakentamistyöt ajoittuvat vuosille 2013-2014. Nuorisokoti uudisrakennus Menot 1 500 0 100 700 700 Tulot Nettomenot 1 500 0 100 700 700 0 0 Hankesuunnittelu käynnistetään alkuvuodesta 2012. Tutkitaan mahdollisuutta laajentaa Korppumäen nuorisokotia seitsämällä lisäpaikalla.

134 1 000 euroa Kustannus- TA/M Talousarvio 2011 arvio 2012 2013 2014 2015 2016 Puistokoulun peruskorjaus Menot 5 300 300 2 500 2 500 Tulot Nettomenot 5 300 0 300 2 500 2 500 0 0 Puistokoulun laajennusosa sekä Päivärinteen päiväkoti valmistuivat vuonna 2010. Nyt peruskorjataan vanha, suojeltu koulurakennus. Hankesuunnitelma on v almistunut. Suunnittelutyö tehdään vuonna 2012 ja peruskorjaus vuosina 2013 2014. Tyyppälän päiväkoti-koulu uudisrakennus Menot 4 700 0 200 2 300 2 200 Tulot Nettomenot 4 700 0 200 2 300 2 200 0 0 Päiväkotiin on tulossa 5-ryhmää ja koululle 1. ja 2. luokat. Uudisrakennuksen sijaintia tutkitaan kaavoittajan kanssa. Hankesuunnittelu on käynnistymässä. Rakentaminen on suunniteltu vuosille 2013-2014. Korpilahden keskustan päiväkodin (Kultaniitty) uudisrakennus Menot 2 500 0 100 1 200 1 200 Tulot Nettomenot 2 500 0 100 1 200 1 200 0 0 Korpilahden keskustaan on t ulossa 6-ryhmäinen päiväkoti. Eri tonttivaihtoehtoja on selvitetty yhdessä kaavoittajan kanssa. Hankesuunnittelu on käynnistymässä. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2013 2014. Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjaukset Menot 10 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 Tulot Nettomenot 10 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 0 Kiinteistökannan vanhenemisen vuoksi kiireellisiä ja ennalta arvaamattomia korjaustarpeita syntyy enemmän. Talotekniikka vanhenee ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Syntyneisiin kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmiin on puututtava heti, jotta käyttäjien terveelliset ja turvalliset toimintaolosuhteet pystytään takaamaan. Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt Menot 5 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Tulot Nettomenot 5 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 0 Käyttäjien toiminnasta tai organisaatiomuutoksista johtuvat tilojen käyttötarkoituksen muutokset ja korjaustyöt. Investointivaraus kohdistetaan sellaisiin korjaus- ja muutostöihin, joita ei ole perusteltua siirtää seuraaville talousarviovuosille.

135 AVUSTUSHAKEMUKSET

Jyväskylän kaupunki, KuntaToimisto http://www3.jkl.fi/paatokset/msltk/2011/08091700.0/htmtxt28.htm Sivu 1/1 23.9.2011 28 Yksityisteiden perusparannushankkeiden avustaminen Asian valmistelija: Timo Rusanen, puh. 0400-989 635 Korpilahden kuntaliitossopimuksen mukaisesti Jyväskylän kaupunki on tukenut yksityisteiden perusparannushankkeita Korpilahden alueella vuosina 2009-2011. Tukeen on käytetty kuntaliitoksen yhdistymisavustusta. Vuodelle 2011 avustusta on varattu 30 000 euroa. Perusparannushanke tarkoittaa tien kuivatuksen ja kantavuuden olennaista parantamista. Kaupungin avustuksen ehtona on, että parannuskohde on jo saanut päätöksen valtion avustuksesta. Valtion avustuksen suuruus on viime vuosina ollut 50 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Enimmillään avustus voi olla 75 %, jos kyseessä on esimerkiksi siltojen ja isojen rumpujen uusiminen ja peruskorjaus. Kaupungin käytössä oleva avustuskäytännön ehdot ovat samat, mitkä Korpilahden kunnan tielautakunta on vuonna 2008 päättänyt: Perusparannusavustuksen myöntämiseksi tulee tiekunnan täyttää vähintään samat ehdot kuin yksityistielain 358/1962, 93 valtionavustuskelpoisuudesta on määrännyt. Kunnan perusparannusavustuksen ylärajaksi määrätään 15 % toteutuneista perusparannuskustannuksista. Määräraha jaetaan toteutettujen avustuskelpoisten tien perusparannushankkeiden kesken vuoden loppupuolella. Kaupungin kannalta avustuskäytännön etuna on se, että kyläalueiden teiden kunnon tasoon voidaan vaikuttaa melko pienellä avustusmäärällä. 15 % avustuksella voi olla ratkaiseva vaikutus hankkeiden käynnistymiseen. On myös merkittävää, että avustuskäytäntö sitoo vain vähän kaupungin virkamiestyötä. ELY-keskus arvioi hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden, asettaa ne tärkeysjärjestykseen ja valvoo, että hankkeet toteutetaan avustusehtojen mukaisesti. Vuoden 2011 jälkeen ei ole erityisiä perusteita jatkaa perusparannusavustuksen maksamista ainoastaan Korpilahden alueelle. Avustuksen tulee ulottua koko kaupungin alueelle. Mikäli vuosittaiseksi määrärahaksi päätetään 60 000 euroa, sen avulla voidaan mahdollistaa 400 000 euron perusparannushankkeet vuodessa. Kaupungin talousarvion laatimisohje edellyttää kulujen karsimista ja pidättäytymistä uusista menoeristä. Ohjeen noudattaminen merkitsee sitä, että maaseutulautakunnan alaisia muita menoja karsitaan vastaavalla summalla. Oheisliite selostus vuosien 2009-2011 avustuskohteista Kehitysjohtaja Rusasen ehdotus 136 Maaseutulautakunta esittää, että vuoden 2012 talousarvioon varataan 60 000 euron määräraha yksityisteiden perusparannushankkeiden avustamiseen Jyväskylän kaupungin alueella. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151

152

Jyväskylän kaupunki, KuntaToimisto http://www3.jkl.fi/paatokset/tilajk/2011/23081400.0/htmtxt70.htm Sivu 1/3 19.9.2011 153 70 Sepänkeskuksen tuleva käyttö Asian valmistelijat asiakkuuspäällikkö Jaana Lehtoranta-Makkonen, p. 014 266 8242, erikoissuunnittelija Jukka Laukkanen, p. 014 266 63070 ja vastuualuejohtaja Ari Karimäki, p. 014 266 4001 Sepänkeskuksessa toimivat neljä eläkejärjestöä ovat 12.5.2010 esittäneet kaupunginhallitukselle selvityspyynnön Sepänkeskuksen tulevaisuudesta. Myös Jyskän Eläkeläiset ry 21.1.2010 ja Palokan Eläkkeensaajat ry 12.12.2009 ovat tehneet kunnallisaloitteen uusien toimitilojen saamiseksi. Kaupunginjohtaja asetti päätöksellään 22/2009/27.11.2009, dnro 3870/2009 virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa kaupungin ja kolmannen sektorin nykytila ja valmistella yhteistyön periaatteet. Kaupunginhallitus merkitsi 20.6.2011 kokouksessaan tiedoksi Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa loppuraportin sekä päätti, että kaupungin tiloja tarjotaan raportissa esitetyllä tavalla sekä Sepänkeskuksen tiloista tehdään erillinen päätös, joka mahdollistaa kaikkien eläkeläisten kokoontumisen. Sepänkeskus on tähän asti ollut vuokrattuna Sivistyspalvelualueen nuorisotoimelle, joka sitten on vuokrannut ja luovuttanut tiloja muille, mm. eläkejärjestöjen, Nuorten Taidetyöpajan, Nuorten Keski-Suomi Ry:n ja Kulttuuriyhdistys Väristyksen käyttöön. Tilapalvelun perimä sisäinen omakustannusvuokra on ollut 8,27 /m2/kk eli 174 000 /vuosi ilman siivouskustannuksia. Sepänkeskuksessa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi rakennuksen toiminnat ovat eläkejärjestöjen lyhytaikaista käyttöä lukuun ottamatta siirtyneet väistötiloihin, pääasiassa Matarakadun vuokratiloihin. Samaan aikaan tehdyn nuorisoverkkoselvityksen jälkeen sekä sivistys- että sosiaali- ja terveyspalvelutoimet esittivät, että korvaavat tilat vuokrattaisiin pysyvästi sekä Yleisradion eläkesäätiön omistamista tiloista Matarakadulta että Jyväskylän Luovan toiminnan keskukselta Veturitallista. Tilapalvelun johtokunnan Matarakatua ja Veturitallia koskevien vuokrauspäätösten 8.12.2010 ja 25.1.2011 yhteydessä tuotiin esille mahdollisuus luopua Sepänkeskuksesta kokonaan järjestämällä eläkejärjestöille korvaavia tiloja muualta kaupungin hallinnassa olevista tiloista. Kaupunginhallituksen iltakoulussa samoin kuin Tilapalvelun johtokunnassakin on sen jälkeen sovittu, että Sepänkeskuksen tulevan käytön eri vaihtoehdot selvitetään ja tuodaan päätettäväksi. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: 1. Sepänkeskus-rakennus esitetään myytäväksi ja purettavaksi sekä tontille esitetään uutta kaavoitusratkaisua, esimerkiksi palveluasumista. Rakennuksessa toimiville eläkejärjestöille osoitetaan korvaavat tilat muualta kaupungin tiloista. 2. Sepänkeskus peruskorjataan perusteellisesti, minkä jälkeen sitä voidaan vuokrata muuhunkin käyttöön. 3. Sepänkeskukseen tehdään pienimuotoisempaa kunnostamis- ja sisäilmaongelmiin liittyvää tiivistyskorjausta. Osa tiloista poistetaan käytöstä, jolloin tilojen käyttöä on mahdollisuus jatkaa useita vuosia. Käytännössä Sepänkeskuksen perusteellinen peruskorjaus tulisi maksamaan käyttötarkoituksesta riippuen n. 4-5 M. Hanke ei ole tällä hetkellä kaupungin talousarvion

Jyväskylän kaupunki, KuntaToimisto http://www3.jkl.fi/paatokset/tilajk/2011/23081400.0/htmtxt70.htm Sivu 2/3 19.9.2011 investointisuunnitelmassa, eikä sitä ole tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollista investointiohjelmaan sisällyttää. Sen sijaan vaihtoehto 3:ssa tiloihin olisi mahdollista tehdä kevyempi korjaus- ja tiivistysremontti ns. kapselointi, missä osa huonokuntoisimmista tiloista suljettaisiin. Tällaisen korjaustyön kustannukset olisivat n. 250 000 (alv 0 %), jota ei ole huomioitu tämän hetken talousarviossa. Tässä vaihtoehdossa tilojen päävuokralaisena toimisi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT), joka yhdessä kaikkien eläkejärjestöjen kanssa organisoisi ja koordinoisi Sepänkeskuksen tulevan käytön. KYT ry on kolmannen sektorin kehittämisorganisaatio, joka mm. hallinnoi Monikulttuurikeskusja Kansalaistoiminnan keskus hankkeita. Sepänkeskuksen tiloja voisivat käyttää eläkeläisjärjestöjen ohella myös muut kolmannen sektorin toimijat. Sepänkeskuksen tilojen pääkäyttäjät, eläkeläisjärjestöt, voisivat jatkossa hoitaa tilojen vuokraamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet (tilojen varaaminen, avainten luovutus yms.) yhdessä päävuokralaisen kanssa. Ennen yhteistoiminnan aloittamista Sepänkeskuksessa on tarkemmin sovittava yhteistyön yksityiskohdista. Sepänkeskus toimisi pilottihankkeena, jossa mahdollistetaan kansalaisjärjestöjen aikaisempaa laajempi kaupungin tilojen käyttö. Pilottihankkeessa noudatetaan Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa työryhmän tekemiä kolmannen sektorin tilojen käyttöä koskevia linjauksia. Tällä hetkellä Sepänkeskuksen vuokran on maksanut Sivistyspalvelualueen nuorisotoimi, joka tulee keväästä v. 2012 alkaen vuokraamaan ja jatkamaan toimintaansa Veturitallin tiloissa. Vuokrakustannukset Sepänkeskuksessa tulevat olemaan n. 150 000 /vuosi, minkä lisäksi tulevat siivous ym. hallintokustannukset n. 25 000 /vuosi. Koska tulevilla pääkäyttäjillä, kaupungin eläkejärjestöillä, ei ole mahdollisuutta maksaa ko. vuokraa täysimääräisenä, tulisi kaupungin huomioida em. tilakustannukset päävuokralaisen v. 2012 avustusmäärärahoissa. Kaupungin talousarviossa ei ole tällä hetkellä varauduttu tällaiseen avustukseen ja vuokrakompensaatioon. Samoin talonrakennuksen investointiohjelmassa tulisi huomioida vaihtoehto 3:n korjauskustannukset 250 000. Päätösliitteet: Palokan Eläkkeensaajien kuntalaisaloite 12.12.2009 Jyskän Eläkeläiset ry:n kunnallisaloite 21.1.2010 Sepänkeskuksen talotoimikunnan selvityspyyntö 12.5.2010 Kiinteistöjohtaja Erikssonin ehdotus 154 Tilapalvelun johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Sepänkeskuksen käyttöä jatketaan ja kehitetään esitetyllä tavalla siten, että kaikkien eläkejärjestöjen on mahdollista käyttää tiloja nykyisellä vuokratasolla ja että vuoden 2012 talousarviossa huomioidaan 175 000 vuosiavustusmääräraha Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:lle (KYT). Kiinteistöjohtaja Erikssonin korjattu ehdotus Tilapalvelun johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle,

Jyväskylän kaupunki, KuntaToimisto http://www3.jkl.fi/paatokset/tilajk/2011/23081400.0/htmtxt70.htm Sivu 3/3 19.9.2011 155 että Sepänkeskuksen käyttöä jatketaan ja kehitetään esitetyllä vaihtoehto 3:n tavalla siten, että kaikkien eläkejärjestöjen on mahdollista käyttää tiloja nykyisellä vuokratasolla ja että vuoden 2012 talousarviossa huomioidaan 175 000 vuosiavustusmääräraha Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:lle (KYT) ja että Sepänkeskus toimii pilottihankkeena, jossa mahdollistetaan kansalaisjärjestöjen aikaisempaa laajempi kaupungin tilojen käyttö. Pilottihankkeessa noudatetaan Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa -työryhmän tekemiä kolmannen sektorin tilojen käyttöä koskevia linjauksia. Päätös Hyväksyttiin kiinteistöjohtajan korjatun ehdotuksen mukaan

156

157

158

159

160

161

162

163

164

165

166

167

168

169

170

171

172

173

174

175