V KED, Tedote 60/93 Kaapo Salmn Tuja Alakom Tyhj maatlaraknust uus käyttö
MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS Agrcultural Research Ctre of Fnland Maatalousteknologan tutkmuslatos VAKOLA nsttute of Agrcultural Engneerng Osote Puheln Address Telephone nt.+ Vakolante 55 (90) 224 6211 Vakolante 55 358-0-224 6211 03400 VHT Telefax F-03400 VHT Telefax nt. + (90) 224 6210 FLAD 358-0-224 6210 SS 0355-1415
SSÄLLYSLUETTELO 1. JOHDATO 3 2. MAATLOJE RAKEUSKATA 5 3. TYHJÄT MAATLARAKEUKSET 8 3.1. Tyhj raknust lukumäärät raknustyyptän 8 3.2. Tyhj raknust lukumäärät alutan 9 3.3. Tyhj raknust kä ja kunto 11 4. TYHJE MAATLARAKEUSTE TLALLSET JA RAKETEELLSET OMASUUDET 14 4.1. Tyhj raknust mtat ja muoto 15 4.2. Tyyplls rakte 18 5. TYHJE MAATLARAKEUSTE SOVELTUVUUS UUS KÄYTTÖTARKOTUKS 22 5.1. Yleskunto ja rakte 23 5.2. Muutos- ja korjaustarve 25 5.3. Tyhj raknust koko, tlaratkasut ja aukotuks 27 6. YMPÄRSTÖ VAKUTUS RAKEUSTE UUS KÄYTTÖMUOTOH 29 6.1. Maatlan tuotantosuunta ja resursst 29 6.2. Maatla ja phapr 31 6.3. Maatlan tomntaympärstö. 32 1. YHTEEVETO 35 LÄHDEKRJALLSUUTTA LTTEET
3 1. JOHDATO Maatalous on tällä vuossadalla kokut n näkemättömän vomakkaan murroks, joka on kytkeytynyt laajempaan yhteskunnallse raknemuutokse. Lsäks maataloustuotannon teknstymn ja tehostumn ovat astane uusa haasta maatloj rakteellselle kehtykselle. Murroks yhtä seurauksa on jouduttu valmstamaan uusn olosuhtesn soveltuva maatlaraknuksa. Erkostumn, tlakoon kasvu, teholdcuustavotte jne. ovat vaatne nältä raknukslta uusa omnasuuksa. Hyväkuntos raknuks evät ana sellasaan ole vastanne uudstuv tuotantomelm vaatmuksa. Tuotanto-olosuhta on uudsttu nopeammn kun raknust teknlln vanhemn on edellyttänyt. Samalla kun maataloustuotantoon kohdstune muutoks ovat lsänne raktams tarvta, on lukusa käyttökelposa raknuksa jäänyt tarpetomks. Lsäks maataloud supstust, uusn ammattehn srtymst sekä mon mud tekjöd vakutuksesta on maaseudun raknuskapasteta postunut käytöstä. Uudsraktams suure osuute peruskorjaukse verrattuna on aemmn vakuttanut mm. tuotantomäär kasvattams mahdollsuus, jota on edesauttanut nopeast kehttynyt teknkka sekä rttämätön raknuskapastet. ykysssä olosuhtessa perntest maatalousaloj tuotantomäärät ovat kutkn tarkon säänneltyjä, mnkä vakutuksesta lsäraktams tarve on huomattavast vähtynyt akasempaan verrattuna. Tehokkuus- ja kannattavuusvaatmust aheuttama ylen kustannust karsmn on vähtänyt myös raknusnvestonteja. Yksttäs maatlan kannalta tuotantoon lttyvän raktamstarpe sanelevat ylesä taloudells sekat. Maatlan luonnolln kehtys vaat tyssä olosuhtessa uudstamstapoja, jotka suhteutaan tlan resurssehn ja tulevasuusnustesn. Valnta uudsraktams, laajtams ja peruskorjauks välllä tapahtuu s perusteella, mkä kysesessä tlanteessa on taloudellsest edullsnta ja käyttävssä olevat raknuks huomod mahdollsta. Raktams lopputuloks on vastattava ntä tomnnallsa ja taloudellsa odotuksa, jotka on määrtelty n hankkeese ryhtymstä. Tarpetomks jääned raknust hyödyntämn e s vuoks saa olla tsarkotus. Mkäl tyydyttävään lopputulokse vodaan päästä kunnostamalla ta laajtamalla olemassa olevaa raknusta, on tompde ylesä kannattava ja uudsraktamse verrattuna edullsempaa. Taloudellst näkökoht ohella lttyy raktamse ana masemalln merktys, jonka panoarvoa on vakeamp määrttää. Jos raktamse kohdstuv taloudellst uhraust hyödyt ta hatat koskevat lähnnä yksttästä maatlaa, ovat raktams monarvos vsuaals ympärstövakutuks huomattavast kauaskantosemmat kästtä laajan, kakk yhtes masemakuvan. Vomakkaat ja nopeat muutoks maatloj raknuskannassa ovat usen olle masemaa ajatell hatallsa, mkä on nähtävssä uudsraknust mttasuhted, sjottelun, materaal ja vär rstrtasuuta ympärstön kanssa. Vanhoj raknust masemalls omnasprte ovat
4 tässä melessä lähtökohdltaan edullsemmat, ja peruskorjaus ta laajnus on uudsraktams vahtoehtona ympärstöllsest paremmn hallttavssa. Lsäks raknus, jolle e ole käyttöä, jätään usen lman huoltoa, mkä puolestaan johtaa -vähtell raknuks rapstumse ja ympärstön estets laadun hekkemse. Tuottamaton raknus mellään turhaks moeräks ekä s kunnossaptoon olla valmta uhraamaan varoja. Tämän vuoks masemallst arvojkn kannalta ols tärkeää löytää käyttämättömlle maatlaraknukslle uusa käyttötarkotuksa ja lttää ne st osaks tomvaa talouskeskusta. Tässä tedotteessa on selvtty alkuperäsestä käytöstä postuned maatlaraknust lukumäärä ja omnasuuksa sekä taustatekjötä, jotka vakuttavat mahdollsuuksn hyödyntää tällasa raknuksa osana elävää maaseutua. Tuotantoraknust lsäks selvtykse on ottu mukaan maaseudun asunraknuks, koska maatlan talouskeskuksessa asumn ja työnteko nveltyvät knteäks kokonasuudeks ja koska nätä raknuksa vodaan hyödyntää myös muussa kun asunkäytössä. Kaklla maatlaraknukslla on myös ttyjä yhtesä omnasuuksa, jotka vakuttavat uus käyttötarkotust valntaan. Selvtyksessä on kästelty mahdollsuuks ohella tekjötä, jotka rajottavat tyhj maatlaraknust käyttöönottoa. Vakka jokan raknus on anutlaatun, kunkn maatlan ykslöllsstä tarpesta akanaan syntynyt ja ykslölls vahe läpkäynyt kokonasuus, on tässä selvtyksessä kartottu sellasa yhtesä omnasprtä, jotka merkttäväst vakuttavat uudskäyttömahdollsuuksn.
5 2. MAATLOJE RAKEUSKATA Vuod 1990 maatalouslasknan mukaan Suomessa ol non 172 000 yl kahd peltohehtaarn maatlaa. Yl yhd peltohehtaarn maatloja ol lähes 200 000, josta ykstysomstuksessa ol non 157 000 tlaa. Maataloustuotantoa ta muuta yrtystomntaa harjottav aktvtloj lukumäärä kysesä vuonna ol non 110 000. Tos maalmansodan jälkes asutustomnnan seurauksa maatloj lukumäärä ja raknuskanta kasvovat velä ptkään, 1960-luvulla alko pt tloj postumn tuotannosta ja stä seurannut hdas tlakoon kasvu. Tlakoon kasvu e kutkaan ole lsännyt raktams määrää, vaan maatlaraktams volyym on pänvaston vähtynyt 1980-luvulla ja kehtys näyttää edelle jatkuvan saman suuntasa. Tästä syystä maaseudun raknuskanta on suhteells äkästä ja kunnoltaan vahtelevaa. Tässä selvtyksessä estyt kaavot raknuskannan omnasuukssta perustuvat pääasallsest vuod 1990 maatalouslasktaan, jonka raknuksa koskeva taulukont on tehty tlottan. Jos tlalla on kaks ta useampa raknuksa, jolla on sama käyttötarkotus, on taulukont tehty sn mantun raknuks perusteella. än oll osa raknukssta on jäänyt tlastotaulukonnn ulkopuolelle. Kaavossa 1 on estty omstaj lmottam maatlaraknust kokonasmäärät. Muta omnasuuksa kuvaavat tedot perustuvat lähnnä edellä manttuun taulukontn. Aruarakemuks 1186346 Konesuojas 78146 avat 59594 Vklankuvaamot Erlls sauna: Muut varastot, akat rae. 4607 44733 40562 Vljavaraolot HenAlndot, adot, latokuvart 18673 Sjkalal Kotelloyhdtelmrak- Muut rakoulu Kaualat Traloor- ja autotallt. huoltorak. Kesämökt Tallt 8126 7845 3 6358 3 579. 35476 35352 Lbakatjaraknuks Peruna- ja vkurmesvarutot Lampola 3 4633 11983 111 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000 200000 Kaavo 1. Maatlaraknust lukumäärät raknustyyptän.
6 160000 140000 149 993 Kaavo 2. Maatlat, jolla on asunraknus. Lukumäärät käytön mukaan (yhtesä 166 146 tlaa). 120000 Asunraknuks ovat kesk- 100000 määrn non 50 vuotta vanhojä, mutta käskse ne ovat 80000 suhteells hyväkuntosa. Maatloja, jolla vuonna 1990 60000 ol asunraknus, ol non 40000 166 000. Omstaj lmotus- 20000 t mulcaan lähes 150 000 t- 8676 1607 5742 lalla raknus ol yleskunnol- 0 1 taan hyvä ta kesknkertan. Asunklytössa AsunklytOssa Muussa E kaytossa koko vuod osan vuotta kaytössa Peruskorjattuja asunraknuksa ol non 90 000 tlalla. Kaavossa 2 on estty maatlat asunraknuks käytön mukaan jaoteltuna. Asunraknuks muodostavat lukumääräsest maatlaraknust suurmman ryhmän. Musta maaseudulle omnassta raknukssta konesuojat, navat, vljankuvaamot ja erlas varastoraknuks ovat ylesmpä. Konesuojat ja vljankuvaamot ovat muhn maatlaraknuksn verrattuna suhteells hyväkuntosa ja nd käyttöaste on korkea. Samon er tuotantosuunta palvelev varastoraknust vodaan katsoa olevan aktvsessa käytössä. Tämän selvtyks kannalta merkttävä ovat asun- ja tuotantoraknuks, jod nakan tyhjemn on sdoksssa monn er tekjöhn ja jod vakuttavuus taloudellsest ja estetsest on huomattavn. Lukumäärältään suurmman tuotantoraknust ryhmän muodostavat navat. avtaraknuks, jota on non 60 000 tlalla, ovat keskmäärn yl 40 vuod käsä. ästä heman alle puol on jossan vaheessa peruskorjattu. Hyvä ta kesknkertan navta on non 80 %:11a tlosta. Pmmät navat, jossa on alle 10 lehmää ja jota lukumääräsest on t, ovat yleskunnoltaan huonokuntosempa ja vanhempa kun suuremmat. Tloj, jolla on muuhun koteläntuotantoön lttyvä maatlaraknus, lukumäärät on estty kaavossa 4 ja 5. Kaavosta lmee, tä huomattava osa nästä raknukssta on valmstunut 1950-luvulla. Erlas tuotannonohjaustom kut kntöt ja luvat ovat vakuttane selväst eläntuotantoon lttyv raknustompted lukumäärn er akona. Tall vomakas lsääntymn 1980-luvulta läht selttyy ratsastusharrastuks kasvulla. Samon lhakarjankasvattamn on ylestynyt vme vuoskymm akana samalla kun tuhann tlat ovat luopune madontuotannosta. Useassa tapauksessa tuotantosuunnan vahdoks yhteydessä navtaraknus on muuttu palvelemaan uusa tomntoja.
7 17000 1 6612 16000 15000 14000 13000 12000-11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 '-- 3000 1,... ' 1042 1284 1252 5000 -.. 4 10110, -' - - - - '--- 0 1 1 1 -k 5328 6335-1999 1900-1909 1910.-1919 1920.-1929 1930.-1939 1940-1949 1950.-1959 1960-1900 1970.-1979 1980.-1900 1990.- ' 11821 r., 125.. Kaavo 3. Maatlat, jolla on navta. Lukumäärät navan raktamsvuod mukaan (yhtesä 59 012 tlaa). 2600 2500 2400 2300 2200 2100 3000 1900 1900 1700 1600 1500 1100 1300 1200 1100 1000 900 900 700 600 500 400 300 200 100 0 1 Skala (8 368 tlaa) Yhdstelmäraknus (8 092 tlaa) o 1Canala (6 033 tlaa) -1999 1900-1902 1910...1919 1920-1929 1950-1939 1940-1949 1950..1959 1960-1919 1970.-1950 1980.-1989 1590... Kaavo 4. Maatlat, jolla on skala, yhdstelmäraknus ta kanala. Lukumäärät raktamsvuok mukaan. 2600 25» 2400 2300 2200 Tall (5 227 tlaa) 2100 2000 0 Lbakatjarakaus (4 602 tlaa) 1900 0 Larnpola (1963 tlaa) 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 900 700 600 500 400 ~1 300 200 100 0 1 '1 1 1 1 1 r - -1999 1900-1909 1910.-1919 1920-1929 1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1902 1970-192/ 1980-1982 1990.. Kaavo 5. Maatlat, jolla on tall, lhakarjaraknus ta lampola. Lukumäärät raktamsvuod mukaan.
3. TYHJÄT MAATLARAKEUKSET Vuod 1990 maatalouslasknassa selvttn varsn laajast maaseudun raknuskantaa. Lasknan tlastontteknsstä systä johtu kakk, varsnkaan tyhj raknust toja e kutkaan ole saatavssa, koska akasemmn mantun taulukonnn ulkopuolelle on jäänyt raknuksa, jota ' on usa kyselyyn vastannella tlolla samaan käyttötarkotukse. Tällas raknuks ovat usen vanhempa, pempä ja huonokuntosempa kun lasktaan mukaan otut ja ylesä alkuperäsestä käytöstä postuna. Maatalouslasknan kanssa samana vuonna tehdyn maatlahalltuks astaman raktamstarvyöryhmän mnnön arvot raknust lukumäärstä ja omnasuukssta täydtävät raknuslcannasta saatavaa yleskuvaa. Kaavossa esntyvät yleskunnon mukaan tehdyt jaottelut perustuvat omstaj lmottamn omn arvohn raknustsa kunnosta. Edellä manttuj sekkoj vuoks täysn objektvsta kuvaa tyhjstä maatlaraknukssta on mahdoton saada. Maatalouslasktaan perustuvat luvut ovat varmoja vähmmäslukumäärä, mutta tyhj raknust todelln määrä lee tuhansa elle jopa kymmä tuhansa lmottuja lukuja suuremp. Koska pt ja huonokuntost raknust uudskäyttömahdollsuud ovat vähäs ja rajottuvat satunnasn tapauksn, e näd puutteellslla tedolla ole suurta merktystä. Uusa käyttömuotoja maaseudun tyhjlle raknukslle hataessa on lähtökohtana oltava rttävän hyväkunton ja tlava raknus, jotta hankkeella ols mahdollsuud onnstua tovotulla tavalla. 3.1. Tyhj raknust lukumäärät raknustyyptän Alkuperäsestä käytöstä postuna asun- ta tuotantoraknuksa arvodaan olevan non joka ssemännellä maatlalla. ästä raknukssta ylvomasest suurn ösa on navota, jota maatalouslasknan mukaan ol lähes 16 000 tlalla. Raktamstarvyöryhmä arvo lähes 24 000 tlalla olevan lypsylehmättömän navan. Vuod 1990 jälke usa tuhansa on velä näd lsäks postunut madontuotannosta mm. bonussopmust seurauksa, jot todelln lukumäärä lee yl 30 000. Tyhjä ta muussa käytössä oleva asunraknuksa ol maatalouslasknan mukaan non 7 000 tlalla. Osan vuotta asunraknus ol käytössä lähes 9 000. tlalla. Asunraknuksa on nd kokonasmäärään nähd postunut melko vähän ympärvuotsesta käytöstä. Tuotantoraknuksn verrattuna nd käyttö ta käytöstä postumn e ole suoranasest rppuvan tlan tuotannonmuutokssta tlan täydellstä autotumsta lukuun ottamatta. Lsäks asunraknust teknn käyttökä on ptemp, koska nhn e kohdstu tuotantoprosess aheuttama rakta kuluttava rastuksa. Maatlat, jolla on anoastaan vajaalcäyttösä ta täysn tyhjä asunraknuksa, ovat tavallsest perkunt ta tuotannosta luopuned, muualla asuv vljeljöd omstuksessa. Muutoks asumstottumuksssa ovat lsänne ralctamspana vme vuoskymmt akana, mnkä seurauksa varustelutasoltaan ja lämpötaloudeltaan parempa uudsralcnuksa on tehty paljon samalla kun hyväkuntosa vanhoja asunraknuksa
on jäänyt pos käytöstä. Vme akona peruskorjauks ja laajtams suoso on edullsuutsa ja tedon lsääntyms ansosta ylestynyt. Myös muutoks perheraktessa vakuttavat asuntloj tarpeese. Raktamstarvyöryhmän arvon mukaan non 20 000 tlalla on kaks ta useampa asunraknuksa, jod käyttö on ptkält sdoksssa useamp sukupolv tlalla asumse er akona. Talleja, kanalota, skalotajakotelänyhdstelmäraknuksa on maatalouslasknan mukaan lman tomntaa yhtesä non 4 400 tlalla, lhakarjaraknuksa ja lampolota on van non 200 tlalla. Vastaavn navohn ja asunralcnuksn verrattuna luvut ovat pä, mkä selttyy edellä manttuj raknust vähäsllä kokonasmäärllä. Lsäks vanhoja, akonaan ylesä yhdstelmäraknuksa on erkostums yhteydessä muuttu palvelemaan van yhtä tuotantosuuntaa, tavallsmmn lypsylcarjataloutta. Uudskäytön kannalta edellä mantut raknuks ovat rakteellsest ja tlallsest ptkält rnnasttavssa navohn. 9 avta 15923 Asunraknus 7349 Tall 1 1234 Yhdstelmäraknus 1153 Kanala ' 951 Skala Lhakarjaraknus Lampola 0 1000 2000 3000 40423 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000 16000 17000 Kaavo 6. Maatlat, jolla on käytöstä postunut raknus. Lukumäärät raknustyyptän. 1 607 tlalla asunraknus on muussa kun asunkäytössä, 5 742 tlalla tyhjänä. 3.2. Tyhj raknust lukumäärät alutan Käytöstä postuned raknust alueelln sjant on estty kaavossa maaseutuelnkenoprtän, koska lähdedot on ylesä kerätty tätä hallnnollsta aluejakoa noudatta. Mukana on lsäks Ahvanmaan tedot prjaon ulkopuolelta. Prjalcokartta on estty ltteessä 1. Maatloja on t Etelä-Pohjanmaan, Oulun, Kuopon ja Turun pr aluella, väht Kanuun, Kesk-Pohjanmaan, Häme ja Kesk- Suom pressä. Lukumäärät vahtelevat Etelä-Pohjanmaan non 21 000 tlasta Kanuun non 7 400 tlaan. Kaavosta 7 lmee, tä aktvtloj, jolla on maataloustuotantoa ta muuta yrtystomntaa, osuus kaksta maatlosta on verrattan p Lapn, Kanuun ja Oulun pressä.
10 18000 16000 14000 12000 10030 era0 16095 1 14853 14069 13843 Aktvtlat turnmntu (yhtesä 129 114 kl)1) 12589 11917 11846 11748 11365 11135 9423 9193 l 1 1 l 1 111 111111111 ' 111 11111111111111 1111111111111111111111111 g.? Z g g g g e 3 g-. E 7,-.-: :: :-J 1 '.-M. a. 's,. -P.E.,2,.:r. e, a534 8075 44 1372 Kaavo 7. Maatloj lukumäärät maaseutuelnkenoprtän(yhtesä 199 385 tlaa). Maatlat, jolla e ole tuotannollsta tomntaa, ovat ylesä pä ja nd raknuskanta verrattan huonokuntosta. Pokkeuks muodostavat tlat, jota käytään vapaaajan vtoon ta asumse lähellä taajama. Autotloja, jotka evät ole edes osaa vuotta käytössä, on upäässä Pohjos-, tä- ja Kesk-Suomessa ja ne ovat usemmn perkunt omstuksessa. Tlat sjatsevat ylesä verrattan kaukana taajamsta. Täysn autotuned tloj lukumäärä ja nd raknuskannan omnasuuksa on vakea arvoda, koska kyselyvastauksa e nd omstajlta usenkaan saada. Lsäks autotloj kunnostus muuhun kun vapaa-ajanvtoon on varsn hankalaa nd sjannn vuoks. Vuod 1990 maatalouslasknan mukaan tloja, jolla on kokonaan asunkäytöstä postunut asunraknus on t Oulun prssä, non 900 kappalta. Mud pr vastaavat lukumäärät vahtelevat non 200 ja 600 välllä. Madontuotannosta postuna navtoja on koko maassa melko tasasest, vakka kn Pohjanmaalla ja Kesk- Suomessa on huomattavan suur osa kaksta lypsykarjatlosta. Lukumäärät vahtelevat prtän non 500 ja 1 500 välllä. Akasempna vuoskymmnä lypsylehm pto on ollut varsn ylestä kakkalla maassamme. Erkostums myötä lehm pto on keskttynyt yhä harvemmlle aluelle ja tlolle. Muta tyhjä elänraknuksa on t Turun prn alueella, jonne on keskttynyt runsaast spkarja- ja skataloustloja. Tloj, jolla on käytöstä postuna raknuksa, lukumäärät ja suhteells osuud kaksta maatlosta on estty prtän ltteessä 2.
11 avta (15 923 tlaa) O Asunraknus (7 349 tlaa) 0 Muu elänraknus (4 390 tlaa) Kaavo 8. Maatlat, jolla on käytöstä postunut raknus. Lukurnåa rät maaseutuelnkenoprtän. 1 607 tlalla asunraknus on muussa kun asunkäytössä, 5 742 tlalla tyhjänä. 3.2. Tyhj raknust kä ja kunto Etsttäessä uusa käyttömuotoja tarpetomks käynelle raknukslle e nd ällä ole suoranasta merktystä. Satoja vuosa vanhoja puu- ja lcvraknuksa on maaseudulla edelle käytössä, ja aka ajon tehtävllä suhteells yksnkertaslla huoltokorjaukslla raknust käyttölcää vodaan jatkaa lähes rajattomast. Raknust än perusteella s sjaan vodaan määrtellä raktamsajankohdalle tyypllst materaal ja rakted omnasuuksa, jotka ovat oleellsa käyttötarkotuks muutostötä suunnteltaessa. Lsäks raktamsajankohtaan lttyvät tyyllls omnasprte ovat vanhossa, hstorallsest arvoklcassa raknuksssa syytä ottaa huomoon ja sälyttää muutost yhteydessä. Kulttuurhstorallsest ta raknustateellsest merkttävän raknuks ollessa kyseessä uus käyttötarkotus tulskn sovttaa st, tä se e aheuta alkuperäsest prted hävttämstä. Muutostöd karsmsella mahdollsmman vähn vodaan olemassa oleva rakta säästää, jollon myös raknuks arvokkaat ja persoonalls ykstyskohdat ja huonlat sälyvät parhat ja kustannuks jäävät alhasks. Raknust yleskuntoon vakuttavat nd kää emmän mm. käytyt rakneratkasut, huoltokorjaust säännöllsyys ja alkuperän käyttötarkotus. Varsn uusakn raknuksa on lyhyessä ajassa tuhoutunut käyttökelvottomks sopmattom rakted seurauksa. Vanhoja raknuksa on saattu korjata nykyakaslla materaalella, jotka ovat väärn käyttynä aheuttane pahoja lahovaurota. Tuotantoraknuksn on kohdstunut kn kosteusrastuksa, jolle asunraknuks evät ole olle alttna. Jokan raknus on ykslölln, jot pernpohjan kuntoarvont on n muutostöhn ryhtymstä välttämätön hankke kannattavuud selvttämseks.
12 Oltavast kakken pmmät, huonokuntosmmat ja arvoltaan vähäsmmät tyhjät raknuks jätään lmottamatta nd omstajlle suunnatussa kyselyssä. Vakka kaksta raknukssta e saada toja, on jo tedossa olevan maaseudun käyttökelpos tyhjän raknuskannan määrä huomattava. Maatalouslasknassa esn tulleesta tyhjästä, osan vuotta ta muussa käytössä olevasta, non 16 000 asunralcpnnuksesta peruskorjattuja on lähes kolmannes ja ylesknnöltaan hyvä ta kesknkertasa on non puol. äd raknust keskmäärän kä on norl 50 vuotta. Merkttävn osa on rakntu sot jälke, jollon mm. maanhankntalan kautta muodostulle asutustlolle rakntn yl 70 000 asunraknusta ja yl 93 000 talousraknusta. on, stä huonokuntosemmaks nykyakasa asunmukavuutta Kaavo 9. Maatlat, jolla on asunraknus muussa kun ympärvuotsessa käytössä. Lukumäärät raknuks yleskunnon mukaan (yhtesä 16 153 tlaa). 49 tlan kunnosta e ole toa. Koko vuod käytössä olevsta asunraknukssta on peruskorjattuja yl puol. Hyvä ta kesknkertasa on suurn osa, non 84 %. Asunraknust osalta omstaj lmottamat yleskuntoarvot ovat melko suoraan verrannollsa raknuks kään. Mtä vanhemp asunraknus se on arvotu. Usen vanhosta raknukssta puuttuu lsäävä varusta, mkä saattaa vakuttaa omṣtaj arvontehn yleskuntoa laskevast. Rakteltaan tällas puutteells asunraknulcs vovat slt olla kohtuullsessa kunnossa ta yksnkertasn tompten korjattavssa. 1900...1909 1910.-1919 1920-1929 1930-1939 1940._1949 1950._1959 1960_1909 1970._1979 1980._1989 Kaavo 10. Maatlat, jolla on asunraknus muussa kun ympärvuotsessa käytössä. Lukumäärät raktamsvuod mukaan (yhtesä 16 153 tlaa).
Suurn osa tyhjstä navosta on valmstunut 1950-luvulla ta stä akasemmn. Kooltaan lehmä valla olevat navat ovat pä ta keskkokosa, ylesä tlaa on alle 15 lehmälle. Yleskunnoltaan kaks kolmasosaa on hyvä ta kesknkertasa. Peruskorjattuja tyhjstä navosta on non joka kolmas. Yleskunnon perusteella suurn osa tyhjstä navosta on postunut käytöstä jonkn muun syyn kun raknuks huonon rakteells kunnon taka. 13 6000 7000-0 E peruskorjattuja (10 472 kpl) Peruskorjattuja (5 451 kpl) 5000 5103 4000 3000 3000 2221 1727, 3142 1025 935 1000 446 373 588 22 - \ -1899 1900.-1909 1910 _1919 1920 1929 1930..1939 1940._1949 1950-1959 1960 1969 1970 1979 1980 1989 1990. Kaavo 11. Maatlat, jolla on käytöstä postunut navta. Lukumäärät raktamsvuod mukaan (yhteesä 15 923 tlaa). 8000 7172 7000 6000 5000 : 0 Huonot (4 880 kpl) 0 Kesknkertas (9 033 kpl) Hyvät (1 992 kpl) Tuntematon (18 kpl) - - 4000 3000 3417-3000 1975 1884 - lona 641 443 291 81 19 _ 1...3 4...6 7...9 10...14 15...19 20..29 30...49 50... E toa Kaavo 12. Maatlat, jolla on käytöstä postunut navta. Lukumäärät lehmäpakkoj ja yleskunnon mukaan (yhtesä 15 923 tlaa). Musta tyhjstä elänraknukssta tallt ja kotelänyhdstelmäralcnuks on rakntu ylesä 1950-luvulla ta stä n. Tallesta non 40 % on hyvä ta kesknkertasa ja non vdnes on peruskorjattu, yhdstelmäralcnukssta puol on hyvä ta kesknkertasa ja non kolmannes on peruskorjattu. Tyhjstä kanalosta ja skalosta
14 merkttävä osa on rakntu 1950...70-luvulla, yleskunnoltaan ne ovat pääasassa hyvä ta kesknkertasa (non 80 %). Lhalcarjaraknuksa ja lampolota on muhn elänraknuksn verrattuna vähän lman elämä, van parlla sadalla tlalla, jot nd uudskäytön merktys koko maata ajatell on p, vakka raknuks ovat ylesä uudempa kun muut tyhjät maatlaraknuks. 500 l El Tall (1 234 tlaa) 400 500 o Yhdstelmäraknus (1 153 tlaa) O Kanala (951 tlaa) Skala (854 tlaa) (Lhakar)araknus 108 tlalla, lampola 90 tlalla) loo a, 1111 l l -k.-1899 1900-.1909 1910...1919 1920...1929 1930.-1939 1940.-1940 1950-1959 1960-1969 1970-.1979 1980-1999 1990... Kaavo 13. Maatlat, jolla on muu käytöstä postunut elänraknus. Lukumäärät raknusvuod mukaan. 4. TYHJE MAATLARAKEUSTE TLALLSET JA RAKE- TEELLSET OMASUUDET Tällä vuossadalla maaseudun raknuspernteessä on tapahtunut erttän nopea ja vomakas murros. Akasemmn kehtys ol hdasta, asuntottumuks, tuotantomelmät ja raktamstavat srtyvät sukupolvelta toselle pn muutoksn. ukkoja ulkopuolelta tulla vakutta sovelltn maatlaraktamsessa omntakesest valltsevn olohn sopeutta. Er puollla Suomea ol kullekn alueelle tyypllsä raktamstapoja ja tottumuksa, jotka hejastuvat huonlossa, raktessa ja jullcsvuj kästtelyssä. Valtaosa nyt tyhjänä olevsta käyttökelpossta maatlaraknukssta on tehty sodanjälkes jälleralctamskaud akohn, jollon raknustavat muuttuvat nopeast. Paljon käytyt tyyppprrustuks lovat uutta maaseudun raknuskulttuura. Hrsraktamsesta srryttn kevyempään rankoraktamse, ja teollsest valmstut ralcnusmateraalt alkovat ylestyä. Raknust alueells omnasprte katosvat yhtäst rakne-, huonla- ja ulkoasuratkasuj myötä. Jälleraktamsta seurannella vuoskymmllä yhä pdemmälle vy erkostumn sekä maataloud tuotantomelmssä tä raknustuotannossa näkyy selvmmn tuotantostunnttan erytynessä teollsuushallmasssa elemttraknuksssa.
4.1. Tyhj raknust mtat ja muoto Tyhjät maatlaraknuks evät muodosta yhtästä, selväst rajattavaa ryhmää, jonka omnasuud olsvat yksselttesest määrteltävssä. Koska mon tosstaan pokkeav syd seurauksa raknuksa on jäänyt lman käyttöä, on tyhj raknust-koko krjo monnan alka pstä atosta ja päätty suurn tuotantoraknuksn. Kun tarkastelu rajataan käyttökelposn, tyypllsmpn ja runsaslukusmpn tyhjn raknuksn, on nlle kutkn löydtävssä yhtesä prtä. Muussa kun ympärvuotsessa käytössä olevsta asunraknukssta lähes 90 % on rakntu n 1960-lukua ja van 10 % vme vuossadalla. Maatalouslasknan mukaan maaseudun asunraknuks ovat kooltaan keskmäärn non 100 m. kästtä 4...5 huonta, mutta käytännössä raknust koko ja huoned lukumäärä vo vahdella paljon. Tyypllsmpä maaseudun asunralcnuksa ovat ns. puoltostakerrokss, rankoraktes tyypptalot, jod erlasa muunnoksa on rakntu sot jälke kymmlle tuhanslle maatlolle kakkalle maahamme. Omnasta nälle on nelömän6n pohjamuoto, joka pokkeaa vanhosta hrsteknkalla toteutusta, ylesä ptkänomassta raknukssta. Ensmmäsessä kerroksessa on ylesä kaks huonta ja ktö, ullakolla on kaks huonta. Huone on sjottu keskusmuurn ympärlle. Huonestoalat esm. laajalt käytyssä maatalousmnsterön asutusasanosaston vuod 1952 AS-raknustyypstössä vahtelevat sadan nelömrn molemmn puoln: smmäsessä kerroksessa on tavallsest huonestoalaa non 60 ma, ullakolla non 40 ma. Huonekorkeus on 250 cm, ullakolla vnoj lapped taka korkeus on keskmäärn tätä matalamp. Kellar, jonka korkeus on 208 cm, on osttan ta kokonaan kavtu rppu s käyttötarkotuksesta ja raknuspakasta. Pgnnmllään kellarssa on tlat van polttopulle ja elntarvkkelle, mutta sellä saattaa olla myös mm. sauna, pesuhuone, autotall, askartelutla ja keskuslämmtys. 1960-luvun vahteessa asutushalltuks raknustyypstössä julkastn malleja ykskertoksssta, lovempkattossta suunntelmsta, jossa mm. sauna, pesutlat ja WC ol sjattu asunraknuks yhteyte, mutta nätä rakntn van murtoosa kaksta tyyppraknukssta. Tyhjstä tuotantoraknukssta tyypllsmpä ovat 5...15 lehmäpalcan, sotjälkes asutustomnnan akana raknut navat. Suurn osa tämän akakaud navosta rakntn Maatalousseuroj Keskuslton asutusvalokunnan, maatalousmnsterön ASO:n sekä asutushalltuks tyyppprustust mukaan. Alunpern navossa pdtn lehm ohessa myös muta elämä, mutta erkostums yhteydessä on raknuksa saneerattu lehmäpakkoja lsäämällä pelkks lypsykarjaraknuksks. Srtolast pka-asutukse 1940-luvun alussa raknut navat ovat pääasassa pä muutaman lehmän hrsraktesa navtoja, suuremmssa ja parhat sälynessä on käytty dvrakta. Myöhemmät maanhankntalan mukasta raktamsta vart laadtut tyyppnavat noudattvat osttan samoja peraatta, mutta suostumpa tyyppejä olvat 6...7 parspakan kvraktes navat, jossa tyypllsest on parv tuotantotlan yläpuolella. Ykskerrokss puuraktes navat alkovat ylestyä vlkkamman asutustomntakaud mtyä oh 1960-luvulla. 15
16 Kuva 1. AS-tyypp A22 vuodelta 1952. VLJELYSTLA ASURAKEUS Tupaktö ja 2 huonta sekä 2 ullakkohuonta Raknuks ala 70 m" Huonestoala: 1. kerros 62 m" Ullakkohuone 41 m" 103 m" Tlavuus: Asuntlat 350 m3 Kellar 20 m" 370 m" ULLAKKOVERRO5
17.1111 LL!.ljtl 1 11111 1' 1 1 111 h 111, 11 j,111,111 111 11'11 C :LF-70/ jkalusova,t. 60C ; 2.15 1.> kerrrr6 430 620 : 24c 2300 r As_Tyy,p, K 6 1 9 5 2 Raknuks ala 238 m2 Lämmn tlavuus 262 m3 Kylmä tlavuus 629 m3 Kuva 2. AS-tyyppnavta K6 vuodelta 1952. Käyttökelposmp ja ylesmp tyhj navod pohjamuoto on suorakade, jonka mtat ptuussuunnassa vahtelevat 17...25 mrn välllä. Ssäleveys on tyypllsest 7...9 mrä. Varsnan tuotantotla on kvrakten. Parr ja ruokntapöytä ovat alunpern sjanne raknukse nähd pokttan ta pyöreän, raknuks ssällä olevan AV-tornn ympärllä kaarevast, mutta peruskorjaust yhteydessä ne on usen srrty ptkttän ja mulle elämlle varatut karsna- ym. tlat on posttu. Muutoksa on votu tehdä samassa raknusmassassa olevn madonhuoltotlohn. Matohuone on srrty esmerkks myöhemmn rakntuun kustosaan, jollon parspakkoja on saatu mahtumaan emmän alkuperäs raknusrungon ssään. Kvraktes tuotantotlan veressä on tavallsest kevyt puurakten lato-osa, ja mllon ullaldcoa on käytty korsrehun varastotlana, on tuotantotlan veressä tavallsest puurakten kalustovaja. Tuotantotloj vapaa ssäkorkeus on non 200...220 cm ja ullakon non 200...400 cm navtatyypstä rppu.
18 ffl 0111111 EU LL -111111! 1 =111111111 11 235C VSALA VA VAWSA WAYS,;_p 1 1-- 360 890 440 550 1800 L,LUS,0,,AJA. AS-TYYPP K9 1952 Raknuks ala 269 m2 Lämmn tlavuus 476 rr.3 Kylmä tlavus 797 m3 Kuva 3. AS-tyypp.navta K9 vuodelta 1952. 4.2. Tyyplls rakte Maaseudulle tunnusomasa hrrestä vesttyjä raknuksa on edelle tuhansttan käytössä materaaln ernomas kestävyyd ansosta. Pääsääntosest tällas raknuks on valmsttu n tämän vuossadan puolvälä. Merkttävn osa tyhjstä maatlaraknukssta on kutkn valmstunut akakaudella, jollon perntesestä hrsraktamsesta ja luonnonlcv käytöstä srryttn pdemmälle jalosttuhn materaalehn. Etkn sot välllä ja nd jälke ol rakntava paljon ja nopeast, vakka materaalesta ol pulaa. Sakas tyyppprustuks ol suunnteltu nämä sekat sekä omatomn, tarvttaessa vahtan raktamn huomod. Käyttävssä olle tekns apuvälne olvat vaatmattoma, mkä hejastuu selkessä ja yksnkertasssa raktessa, jotka akoj kuluessa ovat osottautune kestävks..
.19 KOSOKELÄKU, w YLKERR^M LATTALAKUT LAsKzurum vmaa 1.E L1-4 Jr vuol[a.cr4 lo KEDE KAMMÄTUSLAMKK?).> 14 T,Zyl po.ja WA.MATuff1111.1.\ Rankorakt es ulkosenän pystylekkaus välpohjan kohdalta. - Mr- P KOPn.v, JÄ TAOsr -r, 1/2. PU.P.,1k-ru,Evy u VUO.AU.000. A LL3.115 U 1->COP T". T"-SA JA.L.U51-. 1 1 v,,<ovuoraus 2, TU (JOPA T".1 (VELY : Rankorakt es ulkosenän vaakalekka us. Hrssenän pystylekkaus Kuva 4. Asunraknust ulkosenärakta Muut kun hrss käytöstä postune asunraknuks on ylesä tehty mlte kokonaan sahatavarasta puurunkosna ja purutäyttesnä. Pystysoros ulko- ja välsenät kannattavat välpohja- ja kattorakta. Alapohja on ylesmmn puupalkldrakten, kellarllsssa talossa on käytty myös bonlaattoja. Ullakkohuoned ympärllä veskaton kannattajna on käytty jalka- ja orskattotuoleja. Tuotantoraknust käyttöullakolla on suuremmassa mttakaavassa samankaltasa tukrakta, josta mm. Työtehoseura julkas tyyppprustuksa el ns. tehokortteja omatomraktaj käyttöön. Kestävän mutta hankalast työsttävän luonnonlcv korvasvat tuotantoraknust senäraktessa sav- ja semtttl sekä bon, jota ol helpomp valmstaa ja kästellä. Varsn ylen ja kestävä on semtttlstä muurattu kantava ralcosenä, jonka läpmtta on van alle puol luonnonlcvsenän non mrn vahvuudesta.
20 KET*.PUU YAMVU1.10 WZ" " LOVEVS p. 1.P.A1T01.11*U P1/5. LOV'CU P.ATTO 11 131.1" 1.0 va V,./1.19CeT.1. 110 TT,. 1.0 ^^^^^^ 1/3... KA-n:10 1 11.0" Lava-ro.""... Kuva 5: Kattotuoln ltoksa Semtttl votn valmstaa raknuspalcalla helpost tse. Käyttökelpon, mutta harvnasemp melmä senärakted valmstukse ol bonn lukuvalu. Bona on käytty tuotantoraknust lattaraktessa s kestävyyd ansosta sekä myös välpohj materaalna, joskn pus kannatuspalkt on ollut suostun ratkasu. Ptk jänneväl vuoks lapo on jouduttu alapuolelta tukemaan yhdellä ta useammalla plarrvllä 2...4 mrn välen. Puuta on ana käytty er muodossa myös tuotantoraknuksssa, ja s käyttö senäraktessa lsäänty 1960-luvun tatteessa. Uusa sovellutuksa olvat mm. lastuvllalevyt lämpöerstenä, jota käyttn rankorakted yhteydessä n las- ja dvvllaerstedeh ylestymstä. Muuton levyjä, muoveja ja muta teollsest tuottuja materaaleja käyttn raktamsessa hyvn vähän. Vnolaudotus sekä erlas papert ja pahvt ovat ajane saman asan.
21 L p.4 PALK1 PDTS JA ULLA KO KOKOT U CA1 JUO SA, CU ALLA ',VA TAA L AOT 1-11,1LLZ U9CZ. f ----4,4.,74.1r 1 1 1 1 1 vuon^~u~ 13 TO UE. TE,Z.S. SE OURT... PYSTY LE KKALS TEUVAT.0 AA.W.U. JOO. AR kkunaholvn muuraus luonnonkvsenässä. col ///A 005'. rfflfffag 7 r110.9. x,3..a Kolm syrjätl rakosenä, sekä senän ja välpohjan yhtymäkohta. Laudosta tehty ulkosenä. Kuva 6. Karjaraknust ulkosenärakta. Poltut tl, kateane pärä lukuun ottamatta, kkunalast ja cnntystarvkke jouduttn akonaan hankkmaan tlan ulkopuolelta, lähes kakk muu tarvttava raknusmateraal ol saatavssa ta valmsttavssa omalla tlalla. Akasemmn maatlolla käytyt materaalt ja rakte ovat olle tämän pävän näkökulmasta
22 katsottuna varsn luonnonmukasa ja hgttävä. Mon vanhat rakneratkasut ovat edelle omatomsest toteuttavna käyttökelposa ja taloudellsa nykysn vaatmuksn sovelltuna. n!..3" 0 cn 8.44,AFV/14/4 "Q/S7 GPAPEto RSrP5PA.PER, 'r/g.r.rssmorgaw,41. vra rxrrk. 2'.41,1kKU R/Srf,SP.4P.,ER/ 54.9.42..1 '"94:7; pv", 4MJ.,464 A.,Jrt,,,...--1'4411.~ acls.e/lewrr,- 1-4A9r 4.4.4 syv.hrf, r.-----4.4 S.4144.1.AUT4 9AA. rx,r0 2^.L.A 449.7-1,5"4~/ V' r.(gsva.1.4.411.4l4u1-.4 )44.41x,k4 KAAW, 3.1v, VOPA.c.aur.4 KA,P.4,Lxg, 2"2.4fktv r,crr.s tgronwsra vvonlkll4a-.4-1-4,htrr,g4p2su. myy 4121311,3P.4POR 7/r.T.f1,551,117:45AWALAufk Kuva 7. Karjarakrmust välpohja. 5. TYHJE MAATLARAKEUSTE SOVELTUVUUS UUS KÄYTTÖTARKOTUKS Jokan raknus on alunpern tehty jotan ttyä tomntaa vart. Huonlat, rakte, ssän ja ulkon lkne, knteät kaluste jne. on suunnteltu tyydyttämään shks tarpe. Raknuks muunneltavuus ta alkuperäsestä pokkeavan käyttömahdollsuud huomomn ovat olle tosarvosa ta kokonaan unohdtuja sekkoja sllon, kun raknukselle on ollut tedossa selkeä tomnnalln tehtävä. Raktamsajankohtana e voda nakoda kakka tomnnan tuleva muutoksa, jotka saattavat vaata huonlolta, raktelta ta aukotukslta joustavuutta. Taloudellsestlcaan e ole melekästä raktaa epävarmaa tulevasuutta slmällä ptä ylmtottuja ratkasuja. Tomntaympärstön ajan myötä muuttuessa päädytään tlanteese, jossa raknuks kapastet e ää rtä vastaamaan kakka uusa vaatmuksa ta raknus tulee tarpetomaks alkuperäs tomnnan kokonaan loppuessa. Tyhjää maatlan raknuskantaa tuls tarkastella mahdollsuuta, jota vodaan hyödyntää muuttuneese tomntaan taloudellsest ja ympärstön kannalta edullsest. Vakka raknus harvon on deaaln uusa käyttömuotoja ajatell, ovat tarvttavat muutostyöt ylesä edullsa uudsraktamse verrattuna. Oman työn osuutta
lsäämällä sekä omalta tlalta saatava ralcnustarpa käyttämällä vodaan edelle vähtää tlan ulkopuolelle srtyvä rahamäärä. Lsäks maatlan vsuaals vakutuks ovat kunnostust yhteydessä paremmn hallttavssa, jos muutoks toteutaan hovarasest vanhaa ympärstöä vaal. Parhaassa tapauksessa phaprssä oleva tyhjä raknus ta raknusryhmä vo toma uud ja tuottavan elnkenotomnnan alkuun panjana, kään kun tomnnalls dean synnyttäjänä. Kukn tuotanto- ym. prosess vaat tyt olosuhte -tomakse kunnolla. Raknuks tehtävänä on tarjota mahdollsmman hanteells putte tälle prosesslle, joka astaa vaatmuksa tloj mtotuks, ssäs lkte, valastuks, lämpmyyd jne. suhte. Raktamsessa ylesä, mutta korjausraktamsessa ertysest on tärkeää pohta hanneratkasur tavotteluun uhrattav panost suhdta saavuttavaan hyötyyn. Vanhan raknuks muutostyöt ovat työlätä ja tuovat mukanaan yllätyksä, jota e ana voda nakoda..sks tehtävät muutoks on parasta rajata van tomnnan kannalta välttämättömmpn kokonasuuksn. Kun raknusta muutaan vastaamaan valttua uutta tomntaa, joudutaan tnkmään hannevaatmukssta. Vastavuorosest on mahdollsta saada tlalle taloudellsa ja estetsä uja säästynenä ralcnuskustannuksna sekä ympärstön suotusna muutoksna. 5.1. Yleskunto ja rakte Tyhjän maatlaraknuks uudskäytön kannattavuud ratkasee skädessä raknuks yleskunto. Tällä hkellä tyhjänä olevat maatlaraknuks ovat postune käytöstä ylesä tomntaympärstön muutost seurauksa, evät nnkään rakted huonon kunnon vuoks. Suurn osa tyhjstä asun- ja tuotantoraknukssta on teknsest käyttökelposa ja nd hyödyntämn perusteltua. Vakka raknus on jäänyt tarpetomaks, vo sllä slt olla huomattava käyttöarvo muussa kun alkuperäsessä tehtävässä. Tyypllsmpä rakted vaurod aheuttaja ovat kosteus ja jäätymn. Etkn raknusvrhe, kunnossaptokorjaust lamnlyönnt ja käytöstä aheutunut ssfflman kosteus ovat vone saattaa raknuks alttks olosuhtelle, jossa vaurota on syntynyt. Tosaalta vanhossa maatlaralcnuksssa käytyt rakte ovat sellasa, tä suotusssa olossa ne vovat kestää vuossatoja. Ylesest vodaan toda, tä jos tyhjänä olevan raknuks perustuks, ulkosenät ja veskatto kannattene ovat velä hyvässä kunnossa, kannattaa raknus hyödyntää. Mantut raknusosat muodostavat tavallsest yl kolmanneks uudsraknuks kokonaskustannukssta ja nässä raktessa esntyv vaurod korjauks ovat ylesä työlätä ja kallta. Suomessa maaseudun raknust pääasalln materaal on puu, joka hygroskooppsest edullsa anea kestää hyvn kosteud vahteluja vaurotumatta. Satoja vuosa vanhat hrsrakte ovat ernomasa esmerkkejä puun kestävyydestä vakessa lmastollsssa olosuhtessa. 23
24 Usen vanhat hrsraknuks on srrty nykyse pakkaansa maanjakoj yhteydessä, jot ne vovat todellselta ältään olla huomattavast vanhempa kun maatlan muut raknuks. Samalla ne ovat osotus akasemp sukupolv kyvystä ja Kuva 8. Hstorallsest arvokkaan atta-pakarraknuks hovaran kunnostus matkalukäyttöön. Taattn, Mermasku. halusta hyödyntää käyttökelposa raknusmateraaleja tehokkaast. Vanhossa raknuksssa e ole käytty nykyajalle tyypllsä höyrytvtä raknusana, jotka estäsvät lmankosteud vapaan kulun rakted läp. Lämpötla ja kosteus raknuks ssällä ja ulkona vovat olla joskus nn erlas, tä raktesn kulkeutunut veshöyry e pääse esmerkks muovkalvoja käyttäessä vapaast postumaan. Tällön ves tvstyy rakte ssään aheutta lahottajaslle elnkelpos olosuhte. Vanhossa raknuksssa puru- ym. eloperäs lämmönerste tasaavat kosteutta paremmn kun nykysn ylesest käytyt erstysmateraalt, jot ne kannattaa myös sälyttää mahdolls lsäerstäms yhteydessä. Tuotantoraknukslle tunnusomas tlraktes rakosenät läpäsevät kosteutta molempn suuntn sekä ssälle tä ulos, mkä vähtää jäätymsestä aheutuv vaurod rskä kylmlle jäänessä raknuksssa. Samon käytönakasa tuotantotomnnasta johtuva kosteus- ym. rastuksa ovat tlsenät kestäne varsn hyvn. Asunralcnuksssa on käytty monlasa perustus- ja alapohjaratkasuja multpkestä maanvarasn lattohn. Ertyypps ratkasut ovat alttta erlaslle vaurolle, jot käytty raknusteknkka ja rakte on syytä tarkon selvttää tyypllst vaurod löytämseks. Alapohjssa esntyvät lahovaurot johtuvat tavallsest ved pääsystä raktesn ta rttämättömästä tuuluksesta, joka vo olla seurausta maanpnnan kohoamsesta ta tuulusaukkoj tukkmsesta. Maaperästä ja perustustavasta rppu raknus ta s osa on saattanut ajanmyötä panua. Puurakte, kn hrskehkot kestävät hyvn maaperän lkkä evätkä raknuks p vnoud ole rakteells kestävyyd kannalta hatallsa. Kutkn esmerkks bonperustuksssa esntyvät maan lkkestä johtuvat halkeamat vovat olla merkk stä, tä halkeama on myös savuhormessa. Hormt ovat lsäks vone rapautua
akoj kuluessa ssältä nn, tä ne ovat käyttökelvottoma vakka ulkopnta näyttäslcn velä ehjältä. Samon katon ja savuppun ltoskohdasta vuotanut ves jäätyessään on vonut rapauttaa ppun tlmuurauksa ja rappauksa. Tuotantoraknuks ptkänomasna massona ovat alttta perustust lkkelle, koska maaperän laatu saattaa raknuks alla vahdella kantavuudeltaan huomattavast er kohdssa. Maanvarasssa bonlaatossa vo syntyä jäätyms seurauksa halkeama kylmks jäänessä tlossa hekon lämmönerste vuoks. Senät ovat tyypllsest jäykkä sav- ta semtttlstä muurattuja rakosenä, jotka murtuvat helpost perustust lkkestä. Kantav sen kkuna- ja ovaukkoj yläpuolella olev holvaust, palkk ja muuraust halkeamat vakuttavat t senärakted kantavuute. Tl rapautumsta saattaa esntyä pakossa, jossa ves on päässyt suoraan vakuttamaan senäraktesn. Tuotantotloj ssfflman suur kosteus yhdessä lämpötlan vahtelud kanssa on saattanut aheuttaa vaurota pusn osn ja lämpöerstesn kn välpohja- ja kattoraktessa, jos lmanvahto on akonaan ollut puutteelln. Veskaton kunnon merktys koko raknuks kannalta on sarvos tärkeä. Valls katte uusmn on suhteells edulln ja helppo tehtävä, mutta ptkään vuotanut katto on vonut aheuttaa mussa raktessa pahoja vaurota. Katon alus- ja kehärakte kestävät pä vuotoja suhteells hyvn, koska rakte pääsevät välllä kuvumaan ntä ympärövän lmatlan ansosta. S sjaan lämpöersttyhn välpohjn ja senn saattaa vtä meytyä suura määrä. Erstyt rakte pysyvät ptkään kostena, jollon nssä syntyy nopeast lahovaurota. Katon tatekohdat ja läpvnt ovat ylesmpä vuotopakkoja, samon valls ta tukkeutune kourut ja syöksyputk edstävät vaurod syntyä. Katon säännölls huoltokorjauks ovat snä määrn yksnkertasa tomptä, tä ne kannattaa tehdä, vakka raknukselle e olskaan shldstä käyttöä. St vältytään'suuremmlta ja kallmmlta korjaukslta tulevasuudessa, jos muuttunessa olossa raknus päätäänkn velä ottaa käyttöön. 5.2 Muutos- ja korjaustarve Käyttötarkotuksesta rppu kantavn raktesn kut välsenn, plarehn ja palkkehn saataan joutua tekemään muutoksa. Avom huonlan tarpeesta johtuvat välsen ja plar postot, uus kulkuyhteyks vaatmat aukotuks sekä lsääntyvät rakted kuormtuks tuotannon ta varastonnn vuoks ovat esmerkkejä muutostöstä, jotka on ana mtottava tapauskohtasest ja huolella. Enn suurtösä muutoksa kannattaa pohta tomnnan järjestelylle vahtoehtosa ratkasumalleja, jolla vodaan saavuttaa kokonastaloudellsa säästöjä. Tosnaan vanhaan raknukse lttävä uus lsäraknus tulee edullsemmaks kun rakted suurmttas muutoks tyn käyttötarkotuks vuoks. Olemassa oleva käyttökelposa rakta tuls hyödyntää sellasaan mahdollsmman paljon ja rajottaa nd muutoks mnmn. Sama koskee raktessa oleva vähäsä vaur- 25
26 ota, jod pakalln korjaus on ylesä edullsempaa kun vottune osan korvaamn täysn uudella ja kalllla raknekokonasuudella. Uud käyttömuodot vovat tuotannollssta ta musta systä vaata sellasa olosuhta, jota käyttävssä olevassa raknuksessa e alunpern ole. Käyttötarkotuksesta rppu muutoks vaatvat lupa, jota useat er vranomas myöntävät. Lukusat lat, asuks ja määräyks ssältävät säännöksä, jotka raknust tulee täyttää. Esmerkks muuttaessa tyhjää karjaraknusta elntarvkked jatkojalostuke soveltuvaks tlaks joudutaan kulkuyhteyksn, huonloj pntamateraalehn, LVS-lattesn jne. knnttämään ertystä huomota. Väht muutoksa joudutaan ylesä tekemään raknuks kantavn raktesn ja ulkopntohn, jos tomnnan laajuus ja raknuks mttasuhte ovat sopusonnussa keskään. Mtä kallmpa peruspa- Kuva 9. Vanhoja rakta on sälytty rannuksa vanhaan raknukse suunnteluusmalla van vaurotune almmat laarl, Stä huolellsemmn on tutkttava hrr. Myllylä, Elmäk. rakted kunto, jotta lyhytkäse raknukse e sdottas tarpetomast suura pääoma. Vanhat maatlaraknuks evät lämmönerstyskyvyltään ole uudsraknust verosa. Raknuks lämpötaloutta paranntaessa on vaarana lan laajat ja osn turhat muutostyöt. Kut mussakn alkuperäsn raktesn kohdstuvssa muutoksssa, on lsäerstämn rajattava vastaamaan käyttötarkotuks vähmmästarpa. Usessa tapauksssa vo pelkkä yksnkertan lmanptävyyd parantamn vuotokohta tvstämällä olla rttävä mtely. Koska ulkopnnat teknsstä ja estetsstä systä on edullsnta ylesä sälyttää alkuperäsnä, kannattaa mahdolln lsäerstys astaa raknuks ssäpuolelle. Yläpohjan lsäerstys on usen taloudellsest kannattavn tompde ekä se vähnä raknuks hyötyalaa. Vanhat hyväkuntos erste on syytä sälyttää, ja uus materaal tuls olla teknsltä omnasuuksltaan mahdollsmman paljon alkuperäst kaltasa. St vähnään rakted vaurotums rskä, joka vo syntyä kn vrheellsest käytystä höyrytvstä materaalesta. Tuotantoraknust yhteydessä oleva täysn kylmä varasto- ym. tloja on edullsnta hyödyntää jatkossakn varastona ta muussa vaatmattomassa käytössä. Mkäl ntä kokonasuud kannalta on melekästä muuttaa esmerkks hstorallsest arvokkaassa ympärstössä majotus- ta työtloks, vovat kustannuks nousta jopa yl vastaavan
kokos uudsraknuks hnnan. Hyödynntävät rakte muodostavat tällön hyvn p osan lopulls raknekokonasuud kustannukssta ja rakte vovat olla lsäämässä työmäärää sekä materaalhulckaa. Vanhan raknuks hstoralln ja arldctehtonn arvo koostuu s ykslöllsstä ossta, john kuuluvat myös taloudellsessa melessä vähäpätös rakte. d merktys raknuks luonte kannalta vo kutkn olla ratkaseva ja, st ne on syytä sälyttää, vakka ne saattavat hankalottaa muutostötä. 27 5.3. Raknust koko, tlaratkasut ja aukotuks Muutostöstä aheutuv kustannust mnmomselcs ja phaprn luonte sälyttämseks tuls uud käyttömuodon olla sellan, tä se mahdollsmmn hyvn soveltuu maatlalla olevaan raknukse. Lähtökohtana vo olla valmks pohdttu selkeä tomnnalln dea, joka toteutuakse vaat raknuks ympärlle. Uudsraktams sjasta ta s ohessa käytöstä postunut raknus vo tyydyttää raknustarpe. Koska uudella käyttömuodolla tulee olla edellytyks toma mottetomast, hyödynntävän raknuks fyyss omnasuud astavat putte raknuks taloudellselle käytölle. Vahtoehtosest tomnnalln dea saattaa syntyä halusta sälyttää maatlalla oleva tyhjä raknus merkttävänä osana phaprä, jollon uus tomnto toteutaan raknuks ehdolla. Kummassakn tapauksessa tomvaan lopputulokse päästään muokkaamalla sekä.tomnnallsta deaa, tä olemassa olevaa raknusta tosnsa sopvks. 'Tyhjälle asunraknukselle luontevnta on kunnostaa se mahdollsmman lähelle alkuperästä käyttötarkotusta. Tällön muutostöstä aheutuvat raknuskustannuks jäävät vähäsks, koska huonlat, kkunat, ov jne. on jo alun pern mtottu ja sjottu st, te nhn välttämättä tarvtse tehdä uud käyttötarkotuks vuoks muutoksa. Maaseudun asunraknuks ovat huonestoalaltaån keskmäärn 100 m= kokosa, jot tuotantoraknuksn verrattuna nssä on vähän pnta-alaa käyttävssä. Asunraknust huonlat tomvat kutkn hyvänä lähtökohtana lämmntä tlaa vaatvlle tomnnolle, jotka 'vovat olla täysn tsäsä ta lttyä tlalla jo nestään harjottavaan tuotantoon. Asunraknus tarjoaa edulls putte esmerkks pmuotoselle käs-ja kotteollsuud yrtystömnalle, koska tomnta on nopeast käynnsttävssä lähes valmssa ta kohtuullsessa ajassa kunnosttavssa tlossa. Uud tomnnan alotusnvestont säästö vo st olla huomattava raktamse uhrattav Varoj pysyessä pnä. Uudsraknuksn hanktaan tavallsest uud ja kallt tuotantovälne ym. latte, mutta vanhaa raknusta käyttäessä kynnys hanldca ne edullsest käyttynä madaltuu. Tomnnan mahdolls kasvun myötä raknuks laajnustarve vodaan vanhossa asunraknuksssa helpost tyydyttää, jos tlat jatkossa osottautuvat rttämättömks. Käyttöön ottu raknus vo kään kun kasvaa vahtan tomnnan mukana. tällön e yhdellä kerralla jouduta uutta, taloudellsest epävarmaa, tomntaa alottaessa stomaan lcntesn kustannuksn suura pääoma.
28 Tyhjät asunralcnuks ovat tyypllsest kakskerrokssa ja kellarllsa, mkä lkteellsest vo osottautua hankalaks ratkasuks kn, jos raknusta käytään vanhust asuntona ta jos tavarota joudutaan srtelemään jatkuvast kerrost välllä. Tosaalta tloj selkeää jakoa vo käyttää hyväks ja ryhmtellä erluontesa tomntoja er kerroksn. Kellara vo esmerkks käyttää huoltotlona, maantasokerrosta tuotanto- ja asalcaspalvelutlona ja ullakkokerrosta tomstotlona. Tarvttaessa huonloja vo avata kahd kerroks korkusks lmavan tlavakutelman akaansaamseks. Asunraknus Karjaraknus Kuva 10. Vanhat maatlaraknuks ovat tyypllsestuseampkerrokssa, mkä kannattaa hyödyn tää sjottamalla erluontes tomnnat er kerroksn. Tuotantoraknuksssa tlaa on käyttävssä ptuus- ja leveyssuunnassa suhteells paljon, mutta tloj korkeus ylesä astaa uudskäytölle rajat. Vanhat tuotantotlat ovat varsn matala, tavallsest van heman yl kahd mrn. Korkeus e ole rttävä esmerkks ylesmmlle maatalouskonelle, jotka vovat vaatvat lähes 4 mrä vapaata korkeutta. Lsäks ovaukot ovat kapa, joskn nd suurtamn on verrattan yksnkertan tompde. Käyttötarkotuks muutos vaat lähes ana tuotantotloj lattarakted purkua, koska ruolcntapöytä, lantakouruja ym. kntä raknelma joudutaan postamaan. Tässä yhteydessä huonekorkeutta vodaan heman lsätä tekemällä uus lattapnta alemmaks, mkä ylesä on helpomp tompde kun yläpohjan korotus. Er tomntoj sjottelu kannattaa tehdä st, tä lämpmn mataln tlohn e tarvtss tehdä korotuksa muutostöd hankaluud vuoks. Käyttötarkotuksesta rppu saataan välsen ja plared sjanta joutua muuttamaan vapaan ssätlan kasvattamseks. Ptkänomasna ja hallmasna tuoma tuotantoraknuks soveltuvat hyvn alkuperäsestä pokkeavn tomntohn. A sunraknuksn verrattuna tuotantoralcnuksssa on tlaa monnkertasest yhdessä tasässa ja tlat ovat joustavammn muunneltavssa. kkunota on kutkn ylesä vähän, ja jos luonnonvalon merktys ta avautuvat näkymät ovat tärkä, joudutaan aukkoja
lsäämään ta suurtamaan. Jullcsvuun kohdstuvat muutoks tuls tehdä ana nn, tä ne ovat sopusonnussa raknuks alkuperäst omnasprted kanssa. Tuotantotloj yhteydessä on tavallsest kevyempralctesa kylmä varastotloja, jod suurempaa vapaata korkeutta kannattaa käyttää hyväks. Ullakolla ja päädyssä olevat vanhat varastot ovat välsenättömä ja st helpos muunneltava, lsäks korkesn ja avarn tlohn on yksnkertasta astaa käyttötarkotuks muutost vaatmaa uutta LVS- ym. teknkkaa. Käytöstä postuned raknust teknn varustaso on tavallsest varsn alhan, jot uusa asnuksa joudutaan lähes pokkeuksta tekemään. Päädyssä olevat varastot sjatsevat tomnnallsest edullsssa pakossa ja ne vodaan helpost yhdstää muhn tuotantotlohn. Vakka ullakolle tavallsest on ajoyhteys raknuks päädystä ta keskeltä, ullaklcotloj hyödyntämn esmerkks raaka-aned ta valmd tuotted varastontn vo vaata srto- ja nostolatta. 29 6. YMPÄRSTÖ VAKUTUS RAKEUSTE UUS KÄYTTÖ- MUOTOH Hrsraknuksa lukuun ottamatta tyhjllään olevat maatlaraknuks ovat pakkaansa sdoksssa, koska ntä e vo srtää muualle käytyn raknusteknkan vuoks. Arvotaessa raknuks uudskäytön mahdollsuuksa on kakk maatlan ykslölls olosuhte ottava huomoon. Arvonta e nän oll voda perustaa yksnomaan pelkän raknuks arvonmäärtykse. Jokasella maatlalla on anutlaatus omnasuutsa, jotka ohjaavat ja rajaavat tlan tomntaa. Maatlan aneells ja hks vomavarat kut harjottava tuotantosuunta, tlakoko, konekanta, säntävä resursst jne. ratkasevat tapauskohtasest myös mahdollsuud hyödyntää järkeväst tlalla oleva tyhjä raknuksa. Raknuks sjannlla suhteessa phaprn muhn raknuksn ja masemaan sekä laajemmn maatlan sjannlla suhteessa lcylälceskukse, kuntakeskukse, maalcuntakeskukse jne. on manttuj tekjöd ohella huomattava merktys uudskäytön mahdollsuuks ja rajotted kannalta. 6.1. Maatlan tuotantosuunta ja resursst Taloudellsest kannattava tehokas alkutuotanto tarvtsee nykyolossa yhä suurempa tlakokoja ja raknuksa, jot asutustomnnan akas sekä muut pehköt tuotantoraknuks evät ää sellasaan ole tarkotuksmukasa. Maatlalla harjottavan tomnnan jatkuessa samansuuntasa tarpeon raknus vo toma mm. reservnä, joka tarpe vaatessa otaan käyttöön slle luonteomasella tavalla joko muunntuna ta laajntuna. Edullsn huoltokorjauksn raknus vodaan ptää kunnossa ja sälyttää ympärstöä rumtamattomana. Raknus on tavallsest jäänyt pos käytöstä muuttuned olosuhted vuoks, jollon ssätlat, huonejärjestys, knteät kaluste
30 jne. ovat tulle epälcäytännöllsks. Tällas rakteltaan velä hyväkuntos raknuks on ylesä korvannut suuremp ja snä tlanteessa käyttökelposemp uudsraknus. Tyhjtynyttä tuotantoraknusta on harvon mahdollsta hyödyntää uudelle alkuperäsessä ta muussa suura tloja vaatvassa alkutuotantoon lttyvässä käytössä lman kallta muutoksa ta laajnuksa. Raknus vo slt palvella uudsraknuks sekundäärtlona kut varastona, mkäl knteä yhteys raknust välllä e ole ehdoton välttämättömyys. Jos uudsraktamse päädytään lsätlan tarpe vuoks, on suosteltavaa lttää' käytöstä postuva hyväkunton raknus osaks kokonasuutta. Lukuslla maatlolla on pmuotosta ltännästomntaa, joka vaatmattomsta lähtökohdsta on ajan myötä saattanut kasvaa huomattavaks lsäansonlähteeks. Tällasta tomntaa harjotaan aluks ylesä raknuksssa, jolle on jo nestään muutakn aktvsta käyttöä. Tomnnan laajtuessa tlat käyvät ahtaks ja epäkäyt:ännöllsks, mkä saattaa hatata sekä pää- tä ltännästomnnan tuottavuutta. Tyhjänä oleva raknus vo tällön tarjota ltännästomnnalle edulls ja käyttökelpos putte, jota vodaan muotolla ja jatkossa laajtaa tarpe mukaan. Vahtasella laajtamsella vältytään ylmtotulta ratkasulta kn uud ansotomnnan ollessa kyseessä, koska alottelevalla yrtyksellä tomnnan laajuus ja kannattavuus muotoutuvat vasta ajan myötä. Laajntavuus on yks tärkeä raknuks uudskäytölle astava krteer, joka on syytä sälyttää myös muutost jälke. Tuhann p maatlat j outuvat pohtmaan vahtoehtosa elnkeno mahdollsuuksa vmestään sllon, kun vanhtuned ja rttämättöm tuotantovälned uusmn tulee ajankohtaseks. Alkutuotannon laajtamsmahdollsuud puuttuessa mon tlan kannattavuus jäs hekoks, mkäl nykys tuotantosuunnan ylläpdon edellyttämät nvestonnt tehtäsn. Usella perntestä alkutuotantoa harjottavlla maatlolla luovutaan kokonaan jostan tystä tuotantosuunnasta, jollon tomntaa palvelle raknuks jäävät samalla tarpetomks. Jatkossa harjottava tomnta on rppuvan akasemmn mantusta kunkn maatlan persoonallssta omnasuukssta, mutta uus tomnta ptäs sopeuttaa myös st, tä maatlan vapaa raknuskanta tulee mahdollsmman tehokkaast hyödynnyks. Tuotantosuunnasta rppumatta raknuksn sdotut pääomat ovat huomattava, jot e ole kannattavaa tehdä uutta raknusta samalla kun hyväkunton vapautuva raknus jätään käyttämättä. Vahtoehtos raknuks käyttömuodot tulee sovttaa yhte maatlan vomavaroj kanssa, john kuuluvat myös säntävä resursst. Uud perntesestä maataloudesta pokkeavat tomalat kut korjaamotomnta, urakont, käs- ja tadeollsuus, jatkojalostus, suoramyynt sekä maaseutumatkalu, jod kautta tyhjlle raknukslle on löydtävssä lukemattoma käyttömahdollsuuksa, syntyvät tlakohtasest used syd pohjalta. Yrtysdea vo saada alkunsa mm. kokemuksesta, harrastuksesta, knnostuksesta, tuotted kysynnästä, taloudellssta sekosta ta ympärstön tarjoamsta mahdollsuukssta kehtty vähtell merkttäväks osaks maatlan ansotomntaa. Tällast tomntoj kannattavuus on vmekädessä rppuvan ntä