Tilinpäätös TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUT TOIMINTA JA TALOUS 2017

16Tilinpäätös TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUT TOIMINTA JA TALOUS 2017

tilinpäätös 2016 JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO

Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy 2 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Pormestarin katsaus uudistuksilla kohti menestystä Muutoksen tuulet voimistuivat vuoden 2016 aikana. Soteuudistus laajeni maakuntauudistukseksi ja kaupungissa käynnistettiin uudistuksen valmistelu vuoden lopulla. Tähän historialliseen muutokseen liittyy useita vielä epäselviä ja ratkaisemattomia asioita, mutta valmistaudumme uudistuksen toteuttamiseen aktiivisella ja rakentavalla otteella. Vuoden 2016 aikana Tampere uudisti oman toimintamallinsa. Vuoden 2017 alusta alkaen kaupunkiorganisaation keskiössä ovat hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue ja kaupunkiympäristön palvelualue. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat kesäkuussa 2017 kuntavaalien jälkeen. Toimintamallin uudistus tarkoittaa paitsi rakenteiden uudistamista myös toimintatapojen muuttamista. Tampere panostaakin vahvasti johtamisen selkiyttämiseen ja kehittämiseen, henkilöstön kehittäjärooliin ja vahvaan yhteistyöhön kuntalaisten, yritysten ja moninaisten sidosryhmien kanssa. Palvelurakenteiden muutosta jatkettiin vuonna 2016 painopisteen siirtämiseksi korjaavista palveluista hyvinvointia tukeviin palveluihin. Perheiden varhaista tukemista ja palvelutarjontaa monipuolistettiin. Ikäihmisten palveluissa lisättiin tehostettua palveluasumista ja vahvistettiin kotona annettavia palveluita. Liikkumista edistettiin ja liikunnan olosuhteita parannettiin. Koilliskeskuksen hyvinvointikeskus ja Hervannan Keinupuiston ja Tammelan lähitorit aloittivat toimintansa. Myös digitaalisten palvelujen tarjontaa lisättiin. Työllisyystilanteessa on näkyvissä pieniä orastavia merkkejä käänteestä positiiviseen suuntaan. Edelleen kuitenkin Tampereen työttömyysaste on huolestuttavan korkea, ja Tampereen täytyy jatkaa aktiivista työtä tilanteen helpottamiseksi. Tampere on valittu työllisyydenhoidon kuntakokeiluun, jota kautta tavoitellaan entistä vaikuttavampia toimintatapoja. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin useita kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavia hankkeita. Kansi- ja Areena -hankkeen toteutussopimus hyväksyttiin ja lokakuussa kaupunginvaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta. Raitiotiehanke on joukkoliikenneratkaisu, jolla erittäin merkittäviä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja kaupungin kilpailukykyyn yhdistyviä vaikutuksia. Eräs viime aikojen merkittävimmistä kaupungin hankkeista, Rantaväylän tunneli, valmistui puoli vuotta etuajassa ja tunneli otettiin käyttöön marraskuussa. Kaupungin kilpailukykyä on vahvistettu myös edistämällä korkeakoulujen yhteistä Tampere3-hanketta. Syksyllä 2016 valmisteltiin Smart Tampere -ohjelma, joka käynnistyi vuoden 2017 alussa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Tamperetta houkuttelevana osaamiskeskittymänä. Menokehitys hallinnassa, kaupunkikonsernilla hyvä tulos Kaupungin vuoden 2016 talous toteutui lopulta lähes alkuperäisen talousarvion mukaisesti ja noin 8 milj. euroa valtuuston päättämää muutettua talousarviota parempana. Nettomenojen kasvun hallinnassa on viimeisen neljän vuoden aikana onnistuttu kiitettävästi, mutta verorahoituksen hitaan kehityksen vuoksi tilikauden tulos muodostui 21,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Kuntalaki korostaa konserninäkökulman huomioimista arvioitaessa kunnan kokonaistaloutta. Kuntakonsernin muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta saadaan oikea ja riittävä kuva selville vasta konsernitilinpäätöksestä. Tampereen kaupunkikonsernin positiivinen tuloskehitys jatkui vuonna 2016 ja kaupunkikonsernin tulos nousi 70,8 milj. euroa positiiviseksi. Tulos parani edellisestä vuodesta 39,1 milj. euroa. Voidaankin todeta, että kaupunkikonsernin talous on vakaalla pohjalla, vaikka kaupungin taloudessa riittää vielä kirittävää. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 220,9 milj. euroa. Talonrakennusinvestointien kokonaismäärä nousi 92 milj. euroon, mikä on ennätyksellisen suuri taso. Taloudellisesti suurimmat talonrakennuskohteet olivat Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Tesoman koulun perusparannus ja laajennus sekä Vehmaisten koulu ja päiväkoti. Pelkästään päiväkotien ja koulujen investointeihin kului 34 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen perusinvestoinnit olivat 49 milj. euroa. Puoli vuotta etuajassa käyttöönotetun Rantaväylän tunnelin kustannukset olivat 26 milj. euroa. Kaupungin kasvuun vastaaminen on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin investointeja kaupunki-infraan. Kasvavan kaupungin palvelutarpeet ovat huomattavan suuret ja investoinneilla luodaan edellytyksiä tulojen kasvattamiselle, mikä mahdollistaa paremmin palvelutarpeeseen vastaamisen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 3

Pormestarin katsaus Kaupungin lainamäärä kasvoi tilikauden aikana 90 milj. eurolla. Hallittu velkaantuminen jatkuu myös taloussuunnitelmakaudella. Lainamäärän kasvusta huolimatta kaupungin lainamäärä on edelleen suurten kaupunkien pienimpiä. Vuoden lopussa asukaskohtainen lainamäärä oli 2 139 euroa, mikä on noin 800 euroa kuntien keskimääräistä lainamäärää vähemmän. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistarpeita. Valtavien valtionosuusleikkausten ja valtionosuusjärjestelmän muutosten vuoksi Tampereelta puuttuu hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitetusta rahoituksesta noin 3,5 tuloveroprosentin tuoton verran. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa ohjaavat kaupunkia kehittämään digitalisaatiota ja uusia toimintatapoja, joiden avulla toimintamenojen hillitsemisessä onnistutaan nykyistäkin paremmin. Tampereen kaupungin henkilöstö on tehnyt erittäin hyvää työtä ja tiukan talouden oloissa palvellut kuntalaisia mahdollisimman hyvin. Siitä haluan kiittää henkilöstöä. Samoin kiitos luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden hyvästä yhteistyöstä. Se on perinteisesti ollut tamperelaisen menestyksen vahvuus. Vain yhteistyöllä selätämme edessämme olevat haasteet ja varmistamme Tampereen menestyksellisen kehityksen. Anna-Kaisa Ikonen pormestari 4 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

SISÄLLYS Sisällys PORMESTARIN KATSAUS...3 TOIMINTAKERTOMUS... 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...11 Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...11 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys... 13 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 15 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä...16 Henkilöstö... 17 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista...19 Ympäristötekijät... 21 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä...22 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 Tuloslaskelma... 24 Toiminnan rahoitus...27 Rahoituslaskelma...27 Tasetarkastelu... 30 Tase... 30 Kokonaistulot ja -menot...33 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous... 34 Konsernin toiminnan ohjaus... 34 Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset...35 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 36 Konsernirakenne...37 Konsernitilinpäätös...38 Konsernituloslaskelma...38 Konsernin rahoituslaskelma...40 Konsernitase... 42 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä...44 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 45 Talousarvion toteutuminen... 47 Olennaiset poikkeamat talousarvioon...48 LASKELMAOSA... 51 Laskelmaosan toteutuminen... 51 Tuloslaskelman toteumavertailu... 51 Investointien toteumavertailu...57 Rahoituslaskelman toteumavertailu...60 STRATEGIAOSA... 63 Strategiaosan toteutuminen... 63 Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa...64 Toiminnan tavoitteiden toteuma... 65 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 5

SISÄLLYS KONSERNIHALLINTO JA KONSERNIPALVELUT... 69 Konsernihallinto... 71 Konsernipalvelut... 74 Konsernipalveluyksikkö Koppari... 74 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö... 76 Viranomaispalvelut...77 TILAAJAOSA...79 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen...81 Varhaiskasvatus ja esiopetus... 82 Perusopetus...83 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...84 Psykososiaalisen tuen palvelut... 85 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut... 86 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...87 Ammatillinen koulutus... 89 Lukiokoulutus...90 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut...91 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen... 92 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut... 93 Kulttuuripääomapalvelut...94 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus... 95 Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut... 96 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen... 97 Ennaltaehkäisevät palvelut... 99 Perusterveydenhuollon avopalvelut... 100 Sairaalapalvelut...102 Päihde- ja mielenterveyspalvelut...103 Sosiaalisen tuen palvelut... 104 Vammaispalvelut...105 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen...107 Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut... 108 Kotona asumista tukevat palvelut... 109 Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut... 111 Kaupunkiympäristön kehittäminen...112 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen...117 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito...121 Joukkoliikenne... 123 Pelastustoimi...124 TUOTTAJAOSAN TOTEUTUMINEN... 125 Hyvinvointipalvelut... 127 Pirkanmaan pelastuslaitos... 132 Liikelaitokset... 133 KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTIÖT JA YHTEISÖT... 141 6 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

SISÄLLYS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...145 Tuloslaskelma... 146 Rahoituslaskelma...147 Tase...148 Konsernituloslaskelma...150 Konsernin rahoituslaskelma...151 Konsernitase... 152 LIITETIEDOT... 155 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot...156 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...156 Kaupungin tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot... 157 Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot...158 Tuloslaskelman liitetiedot... 160 Tasetta koskevat liitetiedot...165 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot...165 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 172 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...176 Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot...182 ERILLISTILINPÄÄTÖKSET...183 Hyvinvointipalvelut...185 Avopalvelut...185 Kotihoito- ja asumispalvelut...193 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut...201 Varhaiskasvatus ja perusopetus...209 Toisen asteen koulutus... 217 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...227 Pirkanmaan pelastuslaitos... 236 Liikelaitokset...244 Tampereen Vesi Liikelaitos...244 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos...257 Tampereen Infra Liikelaitos...264 Tampereen Voimia Liikelaitos...272 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos...280 Rahastot... 293 Vahinkorahasto... 293 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 295 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 299 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista...301 Luettelo käytetyistä tositelajeista... 302 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 7

8 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Toimintakertomus Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 9

10 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on valtuusto, johon kuuluu 67 valtuutettua. Se vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Oheinen kuvio kuvaa toimikaudeksi 2013-2016 valitun valtuuston kokoonpanoa ja sen muutoksia valtuustoryhmittäin vuonna 2016. 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan uuden valtuuston toimikausi alkaa 1. kesäkuuta. Lain siirtymäsäännösten perusteella toimikaudeksi 2013-2016 valitun valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun. Valtuutetut Matti Heinivaho (Kok.) ja Riitta Koskinen (Kok.) erosivat luottamustoimistaan 31.12.2016 toimikauden jatkumisen perusteella. Tammikuussa 2016 Aarne Raevaara erosi Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä ja perusti Raevaaran valtuustoryhmän. Lokakuussa 2016 Seppo Silvennoinen siirtyi Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmään. Kokoomus ja SDP olivat valtuuston suurimmat puolueet. Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2016 toiminut Sanna Marin (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Irja Tulonen (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Yrjö Schafeitel (TaPu). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2016 toiminut pormestari Anna-Kaisa Ikonen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Jaakko Mustakallio (Vihr.). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Airaksinen Harri (Kok.) 14.3.2016 saakka Elovaara Tiina (PS) 12.9.2016 saakka Hanhilahti Timo (Kesk.) 12.9.2016 saakka Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset 31.12.2016 PS 5 (-2) Vas. 7 Vihr. 10 Kesk. 5 Kd 2 SKP 1 TaPu 2 Raevaara 1 (+1) SDP 16 Kok + RKP 18 (+1) Jäntti Aleksi (Kok.) 14.3.2016 alkaen Kivistö Anneli (SDP) Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina (Kesk.) 12.9.2016 alkaen Sasi Ilkka (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Sirniö Ilpo (SDP) Virtanen Pertti (PS) 12.9.2016 alkaen Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. Suunnittelukokous kokoontuu samassa kokoonpanossa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous. Kaupunginhallituksella on vuonna 2016 ollut kaksi jaostoa: henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto. Henkilöstöjaosto vastaa kaupungin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvistä asioista. Liiketoimintajaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Apulaispormestareina toimivat Mikko Aaltonen (Vas.), Leena Kostiainen (Kok.), Anna-Kaisa Heinämäki (Vihr.) ja Pekka Salmi (SDP). Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnossa toimi pormestarin suorassa alaisuudessa konsernijohtaja, apulaispormestarit, sisäinen tarkastus ja pormestarin esikunta. 7.1.2016 alkaen konsernijohtajan alaisuudessa toimivat tilaajaryhmä ja kaupunkikehitysryhmä sekä kuusi konserniohjausyksikköä: strategia, kehittäminen, henkilöstö, talous, omistajaohjaus ja hallinto. Uudessa toimintamallissa 1.6.2016 alkaen konsernijohtajan alaisuudessa toimivat kuusi konserniohjausyksikköä sekä kolme palvelualuetta: hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue ja kaupunkiympäristön palvelualue. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 11

Toimintakertomus Kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Sirniö Ilpo (SDP) pj. Haapa-Aho Olga (Vihr.) vpj. Jäntti Aleksi (Kok.) Kampman Ulla (SDP) Minkkinen Minna (Vas.) Silvennoinen Seppo (PS, lokakuusta alkaen Kok.) Sasi Ilkka (Kok.) 21.3.2016 saakka Markkanen Jouni (Kok.) 21.3.2016 alkaen TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 31.12.2016 Liiketoimintajaosto Kummola Kalervo (Kok) pj. Aleksovski Atanas (SDP) vpj. Kivistö Anneli (SDP) Siuro Petri (Vihr.) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Airaksinen Harri (Kok.) 21.3.2016 saakka Sipilä Satu (KD) 7.11.2016 saakka Rauhala Leena (KD) 7.11.2016 alkaen Sasi Ilkka 21.3.2016 alkaen Tarkastustoimikunnan tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä käsitellä kaupungin toimintakertomuksessa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Anna-Kaisa Ikonen sekä jäseninä kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2016 toimi 9 lautakuntaa ja 12 johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille KAUPUNGINVALTUUSTO asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat olivat lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, osaamis- ja elinkeinolautakunta, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, yhdyskuntalautakunta, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta sekä kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Hyvinvointipalvelujen johtokuntia olivat avopalvelujen johtokunta, kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta sekä Sara Hildénin taidemuseon johtokunta. Liikelaitosten johtokuntia olivat Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta ja Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokunta. Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta KAUPUNGINHALLITUS Liiketoimintajaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Hyvinvoinnin palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Konserniohjausyksiköt: hallinto, henkilöstö, strategiat ja kehittäminen, omistajaohjaus, talous, viestintä Viranomaispalvelut Konsernipalvelut KOPPARI TILAAJALAUTAKUNNAT HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Kotihoito- ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Voimia Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Tilakeskus Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Vesi Pirkanmaan Pelastuslaitos Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT 12 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Talouden kehitys Valtiovarainministeriön helmikuussa 2017 julkaisemassa Suomen julkisen talouden näkymät ja haasteet - julkaisussa on arvioitu julkisen talouden ja työmarkkinoiden kehitystä suhteessa hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Suomen julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen, mikä on aiheuttanut valtion nopean velkaantumisen. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan lähivuodet. Teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvät sosiaalivakuutusmaksujen muutokset ja veronkevennykset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Suhdannetilanteen normalisoituminen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana ja rakenteellinen työttömyys on korkea, jotka vaikeuttavat julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen lähivuosien talouskasvun pysyvän hitaimpien joukossa Euroopassa, vaikka hienoista positiivista kehitystä onkin havaittavissa. Suomen talous kasvoi ennakkoarvioiden mukaan viime vuonna 1,6 % ja vuoden 2017 kasvuksi arvioidaan 0,9 %. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje on runsaat 3 % suhteessa BKT:hen eli n. 7 mrd. euroa. Epätasapaino johtuu julkisen talouden heikosta lähtötilanteesta ja väestön ikääntymisen aiheuttamista tulevaisuuden menopaineista. Odotuksia nopeampi talouskasvu ei ratkaise kestävyysvajetta, vaan tarvitaan toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi. Kevääseen 2015 verrattuna talouden iso kuva on pysynyt siinä määrin ennallaan, että hallitusohjelman 10 mrd. euron toimenpidekokonaisuuden mittaluokasta tai toimeenpanosta ei ole syytä tinkiä. Välittömät sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta suunnitellusti 4 mrd. eurolla. Työllisyys- ja kasvutoimien vaikutus julkiseen talouteen vuoteen 2021 mennessä on jäämässä selvästi tavoitellusta 2 mrd. eurosta, joten lisätoimet työllisyysasteen nostamiseksi ovat tarpeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sote-uudistuksella tavoitellun 3 mrd. euron säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy monia riskejä, jotka tulisi huomioida jatkovalmistelussa. Julkisen talouden tehtävien ja velvoitteiden karsimisella tavoitellun 1 mrd. euron säästön saavuttamiseksi tarvitaan vielä huomattava määrä uusia päätöksiä, jotka tuottavat varmuudella säästöjä. Suurimpien kaupunkien vuoden 2016 yhteenlasketut tulosennusteet ovat vuoden 2015 tilinpäätöksiä paremmat. Tampereen tulosennuste on muiden kaupunkien tavoin vuotta 2015 parempi, mutta alustavien tietojen perusteella tilinpäätös on suurten kaupunkien heikoimpien joukossa. Palvelutarpeen kasvu yhdessä valtion toteuttamien rajujen valtionosuusleikkausten kanssa pitää kaupungin taloustilanteen kireänä myös lähivuodet, joten toimintojen tehostamista on jatkettava. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistarpeita. Valtio on omien talousvaikeuksiensa vuoksi leikannut osuuttaan hyvinvointipalvelujen rahoituksesta viime vuosina yhteensä noin 2,5 mrd. eurolla ilman, että kuntien velvoitteita olisi vähennetty. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungit etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin. Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla Väestön muutokset 2000-luvulla 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 2,8 4,1 5,2 0,7 2005 2006 2007 2008-8,3 2009 3,0 2,6 2010 2011-1,4-0,8-0,6 2012 2013 2014 0,3 1,6 0,9 1,0 2015* 2016** 2017** 2018** Henkilöä 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Nettomuutto Syntyneiden enemmyys *) 2015 Tilastokeskuksen ennakkotieto, **) 2016 2018 valtiovarainministeriön ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM 2001 2002 2003 2004 Lähde: Tilastokeskus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 13

Toimintakertomus Toimintaympäristön kehitys Väestö Vuoden 2016 väestön kasvu, 3 156 asukasta (+1,4 %), ylittää ennätysvuoden 2013 väestön kasvun. Vuoden 2016 lopussa tamperelaisia oli 228 274. Kotimainen muuttovoitto, noin 2 100 asukasta, nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereelle muuttaneiden määrä nousi aiempiin vuosiin verrattuna, mutta lähtömuutto on pysynyt hyvin samalla tasolla. Haastava työllisyystilanne vaikeuttaa edelleen nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymistä vähentäen nuorten työn perässä muuttoa muualle Suomeen. Lisäksi lapsiperheiden muutot ympäryskuntiin ovat viimevuosina vähentyneet. Osittain tähän vaikuttavat epävarmuus työ- ja asuntomarkkinoilla, mutta kyse on myös arvojen ja asenteiden muutoksesta. Vuonna 2016 syntyi lähes 2 300 uutta tamperelaista. Syntyneiden määrä on laskenut verrattuna neljään edelliseen vuoteen, mutta on kuitenkin vielä hieman enemmän kuin 2000 luvun alkuvuosina. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 381 155 asukasta. Kuluneen vuoden kasvu oli 4 184 asukasta. Kasvu on keskittynyt jälleen enemmän keskuskaupunkiin. Tampereen osuus kaupunkiseudun kasvusta on noin 75 prosenttia, kun aiemmin 2000 luvulla se on ollut noin puolet. Työ Taloudellisen taantuman pitkittyminen ja voimakas rakennemuutos on vienyt Tampereelta työpaikkoja. Vuodesta 2008 työpaikkamäärä on tippunut noin 3 200:lla. Vuoden 2014 lopussa Tampereella oli työpaikkoja 116 525. Luku on hieman pienempi kuin vuonna 2013, silloin paikkoja oli noin 200 enemmän. Vuoden 2008 työpaikkamäärää (lähes 120 000) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irti sanomisten vuosina 2013 2015 uusia työ paikkoja ei ole syntynyt riittävästi mene tettyjen tilalle. Uusien avoimien työpaikkojen määrä oli kuitenkin kasvusuunnassa vuonna 2016, mikä vaikutti osaltaan siihen, että Tampereen työttömyys kääntyi laskuun vuoden lopussa. Työttömyysaste laski 18,3 prosenttiin. Työttömiä oli 20 995, noin 360 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kuitenkin hyvin voimakasta kasvua, muutosta vuoden takaiseen oli 20 prosenttia. Kuukausitasolla kasvu hidastui syksystä lähtien. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa 40 prosenttia kaikista työttömistä, noin 8 600 henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli vuoden lopussa 3 300. Nuorten työttömyysaste heilahteli vuoden 2016 aikana ja kääntyi taas hienoiseen laskuun joulukuussa. Myös nuorten työttömyysjaksot ovat pidentyneet, sillä työmarkkinoille pääseminen on vaikeutunut. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden työttömyystilanteessa tapahtui käänne parempaan. Työttömyysaste kääntyi laskuun syksyllä ja laskusuuntaus voimistui vuoden lopulla. Kuitenkin yli 50-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa noin 6 000 henkilöä, heistä noin 2 000 oli yli 60-vuotiaita. Tampereen työttömyysaste pysytteli kuuden suurimman kaupungin korkeimpana. 20 suurimman kunnan vertailussa Tampereen edellä olivat vain Kotka ja Joensuu. Asuminen Vuonna 2016 valmistui 2 155 asuntoa, joista lähes 90 prosenttia sijoittui kerrostaloihin. Valmistuneista asunnoista lähes puolet oli vuokra-asuntoja. Asuntotuotanto on ollut kuuden edellisen vuoden aikana keskimäärin 1 600 asuntoa vuodessa. Tämä ei ole vastannut kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettua vuositavoitetta 1 850. Taantumavuosina 2009 ja 2010 sekä uudelleen vuoden 2014 jälkeen omistusasuntojen kysyntä on ollut laskussa, mutta vuokra-asuntojen tuotanto on ollut suhteellisen voimakasta. Vuonna 2016 vuokra-asuntotuotanto kasvoi yli 40 prosenttia, kun omistusasuntotuotanto kasvoi kolmanneksen. Asuntotuotannon kehitysnäkymien perusteella näyttäisi siltä, että lähivuosina tullaan edelleen saavuttamaan kokonaisasuntotuotantotavoitteet. Nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2016, neljännesvuosittain 9500 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Henkilöä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 % 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tampere Koko maa Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 14 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi 896,2 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 8,6 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat 9,4 milj. eurolla (1,1 %) vuodesta 2015. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit olivat vuoden 2015 tasolla. Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa, jossa oli kasvua 2,8 prosenttia. Veroperustemuutokset, joista merkittävimpänä oli työtulovähennyksen korottaminen, laskivat kunnallisveron tuottoa. Veroperustemuutosten kunnallisveron tuottoa vähentävä vaikutus kompensoitiin lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta. Yhteisöverotuloja kertyi 54,3 milj. euroa. Yhteisöverotulojen merkittävä 13 milj. euron (-19,3 %) väheneminen edellisestävuodesta aiheutui kuntien yhteisöveroosuuden viiden prosenttiyksikön leikkaamisesta, minkä vaikutus Tampereelle oli noin 10 milj. euroa. Lisäksi kaupungin jako-osuus laski noin 15 prosenttia. Kiinteistöverotuloja kertyi 65,3 milj. euroa, mikä oli 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 % eli 1 milj. euroa. Koiraveroa kertyi 0,108 milj. euroa. Koiraveron tuotto laski edellisestä vuodesta 6,9 %. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 317,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 18,8 milj. euroa (6,3 %). Peruspalvelujen valtionosuutta saatiin 246,5 milj. euroa, mikä oli 18 milj. euroa (7,9 %) enemmän kuin vuonna 2015. Peruspalvelujen valtionosuuksien merkittävä kasvu johtui veromenetysten kompensoinnista, jonka suurimpana syynä oli työtulovähennyksen vähentävä vaikutus kunnallisveroon. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet olivat 70,8 milj. euroa eli vain 0,8 milj. euroa vuotta 2015 suuremmat. Opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvien valtion säästötoimien johdosta erityisesti ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön, museoiden ja orkesterin yksikköhinnat laskivat merkittävästi. Vuodelle 2016 korotettiin erilaisia maksuja ja taksoja maltillisesti kustannuskehitystä vastaavasti. Kaupungin tehtävien ja toiminnan muutokset Kaupungin toimintamallin uudistaminen eteni vuonna 2016 suunnitelman mukaisesti. Uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2017 pois lukien poliittiset toimielimet, jotka aloittavat 1.6.2017. Kaupungin toimintatapojen ja organisaatiorakenteen uudistamisen tavoitteita ovat olleet asiakaslähtöisyyden, osallisuuden, vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen sekä johtamisen selkeyttäminen. Tavoitteisiin on vastattu kehittämällä pormestarimallia, luomalla sisäisen tilaaja tuottaja-mallin tilalle uusi tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottava johtamismalli sekä organisoimalla palvelut kunnan perustehtävien - hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkiympäristön kehittäminen - mukaisesti. Kaupunki valmistautui uuteen toimintamalliin nimittämällä uusille palvelualueille johtajat, jotka aloittivat tehtävissään 1.6.2016. Tilaajaryhmän ja kaupunkikehitysryhmän toiminnot sijoitettiin 1.6.2016 alkaen hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueille. Vuoden 2016 alussa aloitti toimintansa uusi Konsernipalveluyksikkö Koppari. Koppari tuottaa kaupungin yksiköille talous-, henkilöstö-, tieto- ja kehittämis-, hallintoja ICT-palvelut. Koppari muodostettiin yhdistämällä Taloushallinnon palvelukeskus ja Hallintopalvelukeskus sekä toimintoja konsernihallinnosta. Suurimpana kokonaisuutena konsernihallinnosta Koppariin siirtyi ICT-palvelut -ryhmä. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla 1.1.2016 Tuomi Logistiikka Oy:lle. Kaupunki omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 49 prosenttia, joten yhtiö kuuluu Tampereen kaupunkikonserniin. Yhtiö tuottaa kaupungille ja sairaanhoitopiirille vastaavat palvelut kuin aiemmin Tampereen Logistiikka Liikelaitos. Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen kuvantamistoiminnot myytiin liiketoimintakaupalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle 1.1.2016. Kuvantamistoimintojen yhdistäminen oli osa laajempaa rakenteellista yhteistyöselvitystä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välillä. Osana sairaanhoitopiirin ja kaupungin rakenteellisia yhteistyöselvityksiä myös sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen urologian toiminnot yhdistettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Urologiakeskukseen. Urologiatoiminta myytiin sairaanhoitopiirille liiketoimintakaupalla 1.9.2016. Järjestelyssä päätettiin myös rintasyöpäleikkausten ja tiettyjen muiden leikkausryhmien keskittämisestä Hatanpään sairaalaan. Kaupungin merkittävän investointihankkeen Rantaväylän tunnelin rakentaminen eteni myös vuonna 2016 nopeassa tahdissa ja tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön 15.11.2016, puoli vuotta suunniteltua aiemmin. Tunnelin avaaminen liikenteelle mahdollisti samalla myös Ranta-Tampellan alueen tontinluovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Myös Hiedanrannan alueen kehittäminen eteni ja alueen suunnittelukilpailun tulos päätettiin joulukuussa. Kaupunginvaltuusto teki marraskuussa 2016 päätöksen raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta. Raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valittiin osakeyhtiö, ja Tampereen Raitiotie Oy perustettiin joulukuussa 2016. Raitiotie-kehitysohjelma koordinoi kaupungin toimintaa raitiotiehankkeessa. Raitiotien osan 1 Hervantakeskusta-Tays mukaisen raitiotien rakennustyöt aloitetaan vuonna 2017, ja liikennöinti linjalla on tarkoitus aloittaa vuonna 2021. Tavoitteena on raitiotien läntisen osa Pyynikintorilta Lentävänniemeen rakentaminen vuosien 2021-2024 aikana. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vuoden 2016 talousarviossa tilikauden tulostavoitteeksi asetettiin -16,1 milj. euroa. Talousarviomuutosten johdosta muutetun talousarvion mukainen tilikauden tulos oli -29,4 milj. euroa. Valtuusto päätti vuoden 2016 aikana talousarviomuutoksista seitsemän kertaa, ja suurimmat menojen lisä- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 15

Toimintakertomus ykset olivat seuraavat: vammaispalveluihin 4,6 milj. euroa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaukseen 2,0 milj. euroa, tehostettuun palveluasumiseen 1,4 milj. euroa ja pitkäaikaiseen sairaalahoitoon 1,2 milj. euroa. Investointimenoihin tehtiin 34,3 milj. euron lisäykset pääasiassa vuodelta 2015 siirtyneisiin rakennushankkeisiin, Rantaväylän tunneliin sekä osakkeisiin ja osuuksiin. Kaupunkiympäristön kehittämisen toimintatuloja lisättiin 10,0 milj. eurolla maankäyttösopimusten tuloarvion paranemisesta johtuen. Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistöjen luovutusvoittojen osalta toimintatuloja vähennettiin 4,0 milj. eurolla. Turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen liittyen toimintatuloja ja -menoja lisättiin 3,9 milj. eurolla. Kokonaisuutena kaupungin talous toteutui 8,1 milj. euroa valtuuston hyväksymää talousarviota paremmin. On kuitenkin huomioitava, että kilpailukykysopimuksen mukaisella vuoden 2017 lomarahojen 30 prosentin leikkauksella oli kaupungin vuoden 2016 talouteen 6,7 milj. euron positiivinen vaikutus. Osa yksiköistä saavutti selvästi muutettua talousarviota paremman tuloksen. Monissa yksiköissä oli kuitenkin vaikeuksia sopeuttaa toiminta talousarvion edellyttämälle tasolle, tai talousarvion tulostavoitteesta jäätiin muista syistä. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Merkittävin poikkeama talousarvioon nähden käyttötalouden osalta oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulujen 10,4 milj. euron ylitys. Suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Ydinprosessin toimintatuotot ylittyivät 5,2 milj. eurolla. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa toimintakulut ylittyivät 3,7 milj. euroa. Suurimmat kulujen ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja suun terveydenhuollossa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen kulut ylittyivät 2,8 milj. euroa. Merkittävimmät kulujen ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Hyvinvointipalveluissa Avopalvelujen, Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ja Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueet eivät saavuttaneet valtuustoon nähden sitovaa tilikauden ylijäämätavoitettaan. Liikelaitoksista Tampereen Tilakeskus ei saavuttanut liikeylijäämätavoitettaan. Liikelaitosten liikeylijäämä ei ole valtuustoon nähden sitova erä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitosta lukuun ottamatta. Nettoinvestoinnit toteutuivat 35,5 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä johtuen pääasiassa hankkeiden ajoittumisesta toisin kuin oli suunniteltu. Rantaväylän tunnelin investoinnit ylittivät muutetun talousarvion 0,8 milj. eurolla johtuen rakentamisen arvioitua nopeammasta etenemisestä. Hiedanranta-hankkeen investointimenot ylittivät muutetun talousarvion 0,7 milj. eurolla johtuen muun muassa kiinteistöjen kunnossapidon menoista. Tilakeskuksen investointien toteuma alitti talousarvion 19,7 milj. eurolla hankkeiden aikataulun siirtymisen johdosta. Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 27 toiminnallisesta tavoitteesta 5 jäi kokonaan ja 5 osittain saavuttamatta vuonna 2016. Yhden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden 24 tavoitteesta 8 jäi toteutumatta ja 3 toteutui osittain. Liikelaitosten 26 tavoitteesta 3 jäi toteutumatta ja 3 toteutui osittain. Pirkanmaan pelastuslaitoksen kolmesta tavoitteesta yksi jäi toteutumatta. Tytäryhteisöjen 62 toiminnan tavoitteesta 4 ei toteutunut ja 9 toteutui osittain. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Merkittävät poikkeamat talousarvioon esitetään tarkemmin talousarvion toteumavertailu -osiossa. Tilinpäätös toteutui 8,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempana, mutta tilikauden tulos oli kuitenkin 21,3 milj. euroa alijäämäinen. Joulukuun arvioitua parempi verotulotilitys ja kilpailukykysopimuksessa sovittu 30 prosentin lomarahaleikkaus paransivat tulosta vuoden aikana ennustetusta. Kaupungin toimintakate kasvoi 1,9 prosenttia ja vertailukelpoinen toimintakate 2,5 prosenttia. Vuoden 2017 talousarviossa vuosikate on 88,0 milj. euroa ja tilikausi päättyy 18,8 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Menojen kasvua on viimeisen neljän vuoden aikana kyetty onnistuneesti olennaisesti hidastamaan, mutta verorahoituksen heikon kehityksen vuoksi tulokset ovat olleet alijäämäisiä. Vuonna 2017 on tavoitteena painaa menojen kasvu vielä astetta matalammaksi. Palvelutarpeen kasvun ja lainsäädännön vaatimusten vuoksi toimintaa ei ole pystytty riittävästi sopeuttamaan tulokehityksen sallimiin rajoihin. Tämä näkyi viime vuonna joidenkin toimielinten vaikeutena pysyä kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa. Viime vuoden toteutumien perusteella on arvioitavissa, että osa toimielimistä ei pysty mitoittamaan toimintojaan valtuuston hyväksymään kuluvan vuoden talousarvion mukaiseksi. Tilikauden tulostavoitteen saavuttaminen on vuoden 2016 toteutumien perusteella melko vaikeaa. Investointien tulorahoitusprosentti on vuoden 2017 talousarviossa hyvin matala (33 %). Kaupungin kasvu edellyttää jatkossakin investointeja, joten investointitaso pysyy myös lähivuodet ennätyksellisen korkeana. Talouden hallinnan kannalta on kyettävä nostamaan tulorahoituksen tasoa suhteessa investointeihin. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistarpeita. Valtavat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusjärjestelmän muutokset vievät Tampereelta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitetusta rahoituksesta vuonna 2017 jo yhteensä 127 milj. euroa. Summa vastaa 3,5 tuloveroprosentin tuottoa. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin. Nettomenojen kasvun pitäminen verorahoituksen kasvua pienempänä on välttämätöntä talouden tasapainottamiseksi. Menojen sopeutus verorahoituksen sallimalle tasolle asettaa suuria vaateita suunnitelluille rakenteellisille muutoksille ja toimintojen tehostamiselle. 16 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Kaupungin henkilöstömäärä 31.12.2016 oli 15 087 henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli 12 661. Määräaikaista henkilöstöä oli 2 426, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 229 henkilöä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 1 720 henkilöä. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli 15 255. Henkilöstömäärä laski 168 henkilöllä edelliseen vuoteen nähden. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli 14 062 henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 160 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet ylittivät vuosisuunnitelman 70 henkilötyövuodella. Kaupungin henkilötyövuosien määrä laski edellisvuoteen nähden 30 henkilötyövuodella (0,2 %). Tullinkulman Työterveys yhtiöitettiin 1.11.2015 ja Tampereen Logistiikka yhtiöitettiin 1.1.2016. Kuvantamispalvelut yhdistettiin osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä 1.1.2016. Ilman näitä organisaatiomuutoksia sekä turvapaikanhakijoihin liittyviä henkilötyövuosia vertailukelpoiset henkilötyövuodet kasvoivat 172 henkilötyövuodella (1,2 %). Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kasvusta oli 128 henkilötyövuotta (2,6 %). Palkkatuetun henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät kaupungissa 44 henkilötyövuodella (22 %), mikä oli seurausta TE-hallinnon palkkatukimäärärahojen ja -politiikan kiristymisestä. PALKALLISTEN HENKILÖTYÖVUOSIEN KEHITYS TP 2015 VS 2016 TP 2016 TP 16/TP15 % Konsernihallinto ja konsernipalvelut 1 081 1 092 1 072-9 -0,8 Hyvinvointipalvelut 10 550 10 540 10 673 123 1,2 Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 461 2 360 2 317-143 -5,8 Yhteensä 14 092 13 992 14 062-30 -0,2 HENKILÖTYÖVUOSIEN MÄÄRÄ VUONNA 2016, HTV HENKILÖSTÖKULUT VUONNA 2016, MILJ. EUROA Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 317 htv 16 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 469 htv 3 % Konsernipalvelut* 603 htv 4 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 110,2 milj. e 16 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 32,4 milj. e 5 % Konsernipalvelut 28,5 milj. e 4 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 5 592 htv 40 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 080 htv 36 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 265,4 milj. e 39 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 240,4 milj. e 36 % *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 110 htv Henkilöstökulujen kehitys Toteutuneet henkilöstökulut vuonna 2016 olivat 676,8 milj. euroa, joka on 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Vuosisuunnitelman alituksen taustalla ovat erityisesti eläkekulut, jotka alittivat vuosisuunnitelman 4,3 milj. eurolla. Muut henkilösivukulut ylittivät vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma ylitti vuosisuunnitelman 3,3 milj. eurolla. Kilpailukykysopimukseen perustuen vuonna 2017 maksettavia lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan lomanmääräytymisvuonna 1.4.2016 31.3.2017, säästöstä vuodelle 2016 kohdistuva osuus on huomioitu tilinpäätöksessä. Lomarahojen leikkauksen vaikutus vähensi kaupunkitasolla henkilöstökuluja 6,7 milj. euroa. Vuoteen 2015 nähden henkilöstökulut vähenivät 4,3 milj. eurolla (0,6 %). Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma väheni 3,5 milj. euroa ja eläkekulut vähenivät 5,4 milj. euroa. Muut henkilösivukulut kasvoivat 4,6 milj. euroa. Taustalla oli erityisesti työttömyysvakuutusmaksun nousu. Henkilöstökulujen toteuma sisältää kuitenkin edellä mainittujen organisaa- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 17

Toimintakertomus Henkilöstökulut (milj. euroa) TP 2015 VS 2016 TP 2016 TP 16 / TP 15 Palkat ja palkkiot -520,3-508,0-513,5-516,7 3,5-0,7 Henkilösivukulut Eläkekulut -131,1-129,3-130,0-125,7 5,4-4,1 Muut henkilösivukulut -29,7-32,2-34,2-34,4-4,6 15,5 Yhteensä -681,1-669,5-677,6-676,8 4,3-0,6 % tiomuutosten vaikutuksen sekä turvapaikanhakijoihin liittyvät henkilöstökulut, jotka maahanmuuttovirasto korvaa. Kun nämä tekijät otetaan huomioon vertailtaessa vuosien 2015 ja 2016 henkilöstökuluja, vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,9 milj. euroa (1,0 %). Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,0 milj. euroa (2,6 %). Taustalla on palvelukysynnän kasvu sekä vastaaminen palvelusopimusten ja lainsäädännön vaatimuksiin. Avopalvelujen osuus vertailukelpoisesta kasvusta oli 4,0 milj. euroa (4,2 %). Kotihoidossa ja asumispalveluissa kasvu oli 3,5 milj. euroa (5,2 %). Sairaalaja kuntoutuspalveluissa vertailukelpoiset henkilöstökulut sitä vastoin vähenivät 1,6 milj. euroa (2,3 %). Liikelaitoksissa vertailukelpoisten henkilöstökulujen kasvu oli 0,6 milj. euroa (0,8 %). Sivistys- ja kulttuuripalveluissa henkilöstökulut kasvoivat 0,4 milj. euroa (0,1 %). Kaupunkitasolla kasvuun vaikuttavia yleisiä tekijöitä ovat kunta-alan yleinen palkkaratkaisu, jonka vaikutus vuonna 2016 oli keskimäärin 0,79 prosenttia sekä henkilösivukuluprosenttien nousu 0,64 prosenttiyksiköllä. Palkattomia vapaita pidettiin 26 200 henkilötyöpäivää vuonna 2016, mikä vähensi palkka- ja sivukuluja 2,9 milj. euroa (0,4 % henkilöstökuluista). Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset saadaan laskemalla yhteen kaupungin oman henkilöstön henkilöstökulut sekä vuokratyövoiman käytöstä aiheutuneet kustannukset. Toiminnallisena tavoitteena oli, että kaupungin työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvioesityksen mukaisesti. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa työvoimakustannukset olivat 671,7 milj. euroa. Työvoimakustannusten vuosisuunnitelma vuodelle 2016 oli 680,1 milj. euroa eli vuosisuunnitelma oli 8,4 milj. euroa talousarviota suurempi. Vaikka kaikki yksiköt olisivat pysyneet budjetissaan, työvoimakustannusten tavoitetta ei olisi saavutettu. Vuonna 2015 toteutuneet työvoimakustannukset olivat 685,6 milj. euroa. Vuoden 2015 ja 2016 työvoimakustannuksia vertailtaessa otetaan huomioon organisaatiomuutokset sekä turvapaikanhakijoihin liittyvät työvoimakustannukset. Toteutuneet työvoimakustannukset vuonna 2016 olivat 680,8 milj. euroa. Eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden hyödyntämisestä huolimatta vertailukelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat 7,3 milj. euroa (1,1 %) vuoteen 2015 nähden. Tavoite ei näin ollen toteutunut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailukelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat 5,8 milj. euroa (2,5 %). Liikelaitoksissa vertailukelpoisten työvoimakustannusten kasvu oli 1,0 milj. euroa (1,2 %). Työvoimakustannukset (milj. euroa) VS 2016 TP 2016 TP 16 / VS 16 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut -64,3-60,9 3,4 Hyvinvointipalvelut -499,1-507,5-8,4 Avopalvelut -96,8-102,4-5,5 Kotihoito ja asumispalvelut -68,6-70,6-2,0 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut -70,0-68,7 1,2 Varhaiskasvatus ja perusopetus -151,5-153,5-2,0 Toisen asteen koulutus -74,5-75,3-0,7 Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut -37,6-37,0 0,6 Liikelaitokset -83,4-80,9 2,5 Pirkanmaan pelastuslaitos -33,3-31,4 1,8 Yhteensä -680,1-680,8-0,7 Työkyvyttömyyden kustannukset Terveysperusteisia poissaoloja oli 612 henkilötyövuotta vuonna 2016. Poissaolojen määrä nousi 22 henkilötyövuotta (3,7 %) edelliseen vuoteen nähden. Organisaatiomuutokset huomioiden vertailukelpoisten poissaolojen määrä nousi 26 henkilötyövuotta (4,4 %). Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä oli 16,0. Nousua edelliseen vuoteen nähden oli 0,6 kalenteripäivää. Terveysperusteisten poissaolojen suorat sijaiskustannukset työnantajamaksuineen olivat 8,4 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Työterveyshuollon kustannukset olivat 6,4 milj. euroa, varhaiseläkemenoperusteiset maksut 4,1 milj. euroa ja tapaturmavakuutusmaksu oli 2,0 milj. euroa. Kaikkiaan työkyvyttömyyden bruttokustannukset vuonna 2016 olivat 20,9 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyden kustannusten nousu painottuu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Kaupunkiliikenteeseen. Kustannuksia vähentävät Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä tulevat työnantajahyvitykset. Ne kasvoivat 0,1 milj. euroa ollen 8,1 milj. euroa. Näin laskettuna työkyvyttömyydestä aiheutuvat nettokustannukset olivat 12,8 milj. euroa (1,9 % henkilöstömenoista), mikä on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Organisaatiomuutosten vaikutus on eliminoitu laskelmista. Työkyvyttömyyden kustannusten laskentamallin ulkopuolelle jää erilaisia tekijöitä kuten sijaispoolien kustannukset, ulkopuolisten rekrytointiyritysten käytön kustannukset sekä hallinnolliset perehdytys- ja rekrytointikustannukset. Lisäksi ulkopuolelle jäävät vaikeasti mitattavat välilliset kustannukset kuten vaikutukset työnantajakuvaan, palvelun laatuun ja työn tuottavuuteen. 18 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti kaupunkikehityksessä, strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen vaikuttaisivat negatiivisesti Tampereen kehitykseen ja sen toimintaympäristöön mutta myös tamperelaisiin. Talousarvion yhteydessä määritetään kaupunkistrategiasta johdetut vuositason toiminnan tavoitteet. Yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen. Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna 2016. Vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan, että kaupunkikonsernin toiminnassa ei toteutunut merkittäviä riskejä. Taloustilanteen ja toimintaympäristön vaikutukset kaupunkikonserniin Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut muutaman vuoden ajan ja vaikka merkkejä käänteestä parempaan ennustetaan, ei suurta muutosta odoteta lähivuosina. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteillä sekä lainsäädännön muutoksilla ja kuntien velvoitteiden lisäämisellä on myös vaikutuksensa kaupungin toimintaan ja talouteen. Erityisesti sote- ja maakuntauudistuksesta on odotettavissa merkittäviä muutoksia ja siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen pakolaistilanteen vaikutukset heijastuvat edelleen myös Tampereelle. Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia on saatu parin viime vuoden aikana hillittyä ja nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti. Palvelutarpeen kasvu samoin kuin huono työllisyystilanne ja ostopalvelujen hintojen nousu aiheuttavat kuitenkin edelleen menoihin kasvupainetta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu tuloksellisesti viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta vielä entistä tarkemmin. Toimintojen tehostaminen ja resurssien uudelleenkohdentaminen jatkuvat. Suunnittelussa huomioidaan pidempi aikajänne ja varmistetaan konsernietu. Kaupunki on osallisena suurissa hankkeissa (keskuspuhdistamo, raitiotiehanke, Kansi- ja Areenahanke), joiden toteuttamiseen viime vuosina liittynyt epävarmuus on vähentynyt mutta ei poistunut. Hankkeiden etenemisellä on kaupungille sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia. Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuus Kaupungin perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön lisääntyessä palveluja tarjotaan entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Palvelujen järjestäminen edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vuoden 2016 aikana kehitettiin laadunvalvonnan menetelmiä ja puututtiin havaittuihin poikkeamiin. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kuten vesihuoltoon, tietojärjestelmiin ja energiahuoltoon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Myös epidemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Vuoden 2016 aikana varauduttiin häiriöiden hallitsemiseen ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen muun muassa valmiussuunnittelulla ja -harjoittelulla. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan kiinnitetään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa potilasturvallisuuden ja tietojen salassapidon. Vuoden 2016 aikana tehtiin useita tietoturvaa ja tietosuojaa parantavia toimenpiteitä. Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Oman haasteensa tuo myös kaupunkiorganisaation toimintojen uudelleenjärjestelyt. Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisiin tehtäviin on varmistettava. Henkilöstöpolitiikalla ja esimiestyöllä on huomattava vaikutus asiaan. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on haasteellista. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Vuoden 2016 aikana uudistettiin muun muassa kaupungin toimintamallia ja se on kokonaisuutena toiminnassa vuoden 2017 kesäkuusta lähtien. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 19

Toimintakertomus Turvallisuus ja vahingot Yhteiskunnan muuttuessa myös uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia haasteita ennalta ehkäiseville toimille ja turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Vuonna 2016 toteutettiin kaupungissa turvallisuuden parantamiseksi erilaisia toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön (rakenteelliset muutokset, hälytysjärjestelmät, jne.) kuin henkilöstön koulutuksen osalta. Viime vuosina on kaupungin kiinteistöissä todettu sisäilmaongelmia. Havaittuihin ongelmiin on puututtu ja tehty korjaavia toimenpiteitä. Tilanteen kehitystä seurataan ja ennakoivia toimenpiteitä toteutetaan jatkossakin, jotta vältetään vakavat henkilöihin kohdistuvat vaikutukset sekä niistä mahdollisesti seuraavat kustannukset. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä sekä verkostovahingoista. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia, mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Myös maa-alueiden pilaantumiseen liittyvistä vastuista saattaa seurata huomattavia kustannuksia. Kaikkien riskien toteutumista ei voida ennalta estää. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Toiminnan rahoitus, sijoitustoiminta ja omaisuuden hallinta Kaupungin toiminnan ja investointien välinen rahavirta oli edelleen huomattavan alijäämäinen suurten investointitarpeiden johdosta. Vuonna 2016 vain 34 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella ja loppuosuus rahoitettiin uudella lainalla. Myös tulevaisuudessa kaupunki kamppailee huomattavan rahoitusalijäämän kanssa, sillä kasvavan kaupungin investointitarpeet pysyvät korkealla. Tämä johtaa kaupungin lainamäärän selvään, mutta hallittavissa olevaan kasvuun. Rahoitusmarkkinoilla julkisen sektorin riskitön asema velallisena on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa tekemään entistä suurempaa eroa hyvien ja huonojen velallisten kesken. Suomessa kuntakentän rahoitusta on ollut hyvin saatavilla useasta eri lähteestä ja rahoituksen ehdot paranivat velallisen kannalta vuonna 2016. Suomen valtion erinomainen maine ja korkea luottoluokitus ovat auttaneet myös kuntia lainamarkkinoilla ja kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeille on jopa kasvanut. Korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki on tehnyt korkojohdannaissopimuksia, joista merkittävin osa muuttaa vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Lainasalkun suojausaste oli vuoden lopussa noin 53 prosenttia eli noin 47 prosenttia kaupungin lainoista on alle vuoden horisontilla alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. Korkoriskien hallinnalla pyritään pienentämään kaupungin korkomenojen vaihtelua ja parantamaan niiden ennustettavuutta. Kaupungin omaisuuden asianmukaisella hoidolla ja käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella uushankinnalla voidaan pienentää rahoitusalijäämiin liittyvää riskiä. Omaisuuden aktiivisella kehittämisellä sekä kunnan perustoimintojen kannalta tarpeettoman omaisuuden myymisellä voidaan pienentää tulevia rahoitustarpeita ja huolehtia pääomien tehokkaasta käytöstä. Kaupungin antolainasaamisiin liittyy luottoriskejä, mutta merkittävimmät saamiset ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin liittyviä merkittäviä luottotappioriskejä ei ole tiedossa. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja konsernijohtajan hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Näiden mukaisesti kaupunki ottaa toiminnassaan harkittuja riskejä, joista voi aiheutua tilapäisiä arvon muutoksia tai jopa pysyviä tappioita. Yksittäisen sijoitusriskin toteutumisella ei kuitenkaan olisi mainittavaa vaikutusta kaupungin talouteen. 20 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Ympäristötekijät VÄLITTÖMIEN YMPÄRISTÖKULUJEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2016 Ympäristöjohtaminen ja -kehittäminen 2,4 % Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 2,9 % Melun ja tärinän torjunta 0,5 % Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 14,2 % Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 18,0 % Ympäristökoulutus, - kasvatus ja -neuvonta 0,3 % Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0,6 % Välittömät ympäristökulut olivat vuonna 2016 yhteensä noin 27,0 milj. euroa. Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 7,6 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 1,7 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 51,6 % Ympäristömeno määritellään ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuneeksi menoksi. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa luonnonsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kaupungin talouden ja toiminnan kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyvät mm. Tampereen Veden jäteveden käsittelyn kustannuksiin, eri yksiköiden toimiin kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi sekä hyvän ja terveellisen ympäristön turvaamiseen. Kaupunki tähtää hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalia kaupunkia tavoitellaan muun muassa ilmasto- ja energiatiekartan sekä sitä tukevan kaupungin resurssien viisaaseen käyttöön keskittyvän tiekartan toimien kautta. Kaupunki allekirjoitti lokakuussa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) mukaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Tampereen Veden viemärilaitostoiminnan liikevaihto oli noin 33,4 milj. euroa, joka koostui pääosin jätevesien käsittelyyn liittyvistä myyntituloista. Merkittäviä uusia investointeja oli Nurmi-Nikinväylä alueen vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen 2,1 milj. eurolla. Yhteensä viemäriverkostoon investoitiin noin 6 milj. euroa ja viemärilaitoksiin 1,7 milj. euroa. Myös Keskuspuhdistamo -hanke eteni. Suunnittelu- ja toteutusvastuu siirtyi keväällä 2016 kuntien perustamalle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle. Tampereelle ennustetaan 60 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Osana kasvuun varautumista kaupunki päätti aloittaa raitiotien rakentamisen. Raitiotie parantaa palveluiden saavutettavuutta ja liikkumisen esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Merkittävimmät luontovaikutukset kohdistuvat liito-oravien elinympäristöihin. Näitä haittoja kompensoidaan poikkeamislupien edellyttämällä tavalla. Tampereen ensimmäiset, leasing-rahoitteiset sähköbussit aloittivat joulukuussa linjalla 2 Rauhaniemestä Pyynikintorille. Neljän bussin hankinnasta kirjattiin välillisiksi ympäristöinvestoinneiksi noin 2,3 milj. euroa. Sähköbusseja liikennöi Tampereen Kaupunkiliikenne, jonka polttoaineverojen tilitykset olivat 2,14 milj. euroa vuonna 2016. Kaupunkikonsernissa ympäristön kannalta tärkeitä toimijoita ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy ja Ekokumppanit Oy, joka edistää kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa tuottamalla tiedotus-, neuvonta, - koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Ekokumppanit Oy:n liikevaihto oli 0,9 milj. euroa. Tampereen kaupungin merkittävin energiantoimittaja on Tampereen Sähkölaitos Oy, johon Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Tampereen Sähkönmyynti Oy sulautuivat vuoden 2016 alusta. Tampereen Sähkölaitos Oy tilitti vuonna 2016 ympäristöperusteisia veroa noin 39,8 milj. euroa. 17 osakaskunnan omistaman Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätemaksuista koostuvat ympäristötulot olivat lähes 40 milj. euroa. Vastaavasti ympäristöperusteisia kuluja kirjattiin 37,4 milj. euroa, josta suurimman erän, 31,8 milj. euroa, muodosti jätteenkäsittelyn- ja kuljetuspalveluiden kulut. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos Oy:n yhdessä omistaman Tammervoiman hyötyvoimalan ensimmäinen tuotannollinen vuosi oli menestyksekäs. Laitokselle toimitettiin yhteensä 20 000 jätekuormaa ja energiantuotannon hyötysuhde oli lähes 90 %. Sekajätettä hyödynnettiin energiana lähes 157 000 tonnia ja energiaa tuotettiin yhteensä 414 GWh. Kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ehdolliset ympäristövastuut olivat yhteensä 57,4 milj. euroa. Merkittävimmät lisäykset, yhteensä 17 milj. euroa, kohdistuivat Viinikanlahden ja Härmälän Perkiönkadun maaperien puhdistusvastuisiin sekä Kalevanharjun entisen kaatopaikan tarkkailuvastuuseen. Kaupunkiorganisaation ympäristöön liittyvistä tunnusluvuista ja toimista raportoidaan tarkemmin Ympäristön ja kestävän kehityksen katsauksessa, johon koostetaan myös kaupungin konsernitason ympäristötilinpäätös. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 21

Toimintakertomus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Tampereen kaupungin ja sen toimintayksikköjen toiminta on lainmukaista sekä taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen strategisten sekä toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta sekä sen, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginvaltuusto on uudistetun kuntalain perusteella hyväksynyt 15.6.2015 päätöksen Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, Päätöksellä valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kuntalain ja valtuuston periaatepäätöksen mukaisesti kaupungin ja sen toimintayksikköjen vastuulla olevaa toimintaa. Kaupunginhallitus huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Pormestari ja konsernijohtaja vastaavat konsernitasolla ja muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat kukin omilla vastuualueillaan toiminnan sekä hallinnon ja talouden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen osaksi kaupungin strategista johtamista sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjä on vastuutettu kaupungin tilivelvollisille toimielimille ja viranhaltijoille kaupungin johto- ja toimintasäännöissä sekä edelleen niiden vastuulla oleville organisaatioille. Tilivelvollinen johto on vastuuttanut sisäisen valvonnan järjestämisen antamissaan toimintaohjeissa. Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt 1.2.2016 uudistetun Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta konsernimääräyksen. Uudistetussa määräyksessä on otettu huomioon uuden kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset sekä kaupunginvaltuuston hyväksymät Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupungin muiden toimielinten on tullut päivitetyn ohjeen perusteella määritellä ohjeen mukaiset menettelytavat. Tampereen kaupungin lauta- ja johtokunnat ovat vuoden 2016 aikana käsitelleet kaupunginhallituksen hyväksymän konsernimääräyksen. Lauta- ja johtokunnat ovat myös päättäneet, että niiden vastuulla olevasta toiminnasta laaditaan toimintaympäristöanalyysi ja riskiprofiili. Lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmat yhdistetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavan kuvaukseksi. Tämä selonteko perustuu 35 toimintayksikön sekä lauta- ja johtokuntien tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tekemiin itsearviointeihin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä sisäisen tarkastuksen toimintavuoden aikana tekemiin tarkastuksiin ja arviointeihin. Selonteko on valmisteltu COSO-viitekehykseen pohjautuvan arviointimallin avulla. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muita lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti tehdyt toimenpiteet on esitetty kunkin toimintayksikön kohdalla. Sisäisen valvonnan itsearvioinneissa esitettiin vakava huoli resurssien riittävyydestä suhteessa palvelutarpeisiin, tavoitteisiin, peruskorjaustarpeisiin ja riskeihin. Tietojärjestelmien häiriötön ja laadukas toiminta on vaarantunut merkittävästi useita kertoja, mikä on myös vaikuttanut negatiivisesti palvelutuotannon laatuun ja tuloksellisuuteen. Tämä näkyy myös merkittävässä osassa selontekoja. Tietojärjestelmien tukea toimintayksikköjen tiedolla johtamisen, päätöksenteon ja raportoinnin vaikuttavuuden kehittämisessä tulee edelleen parantaa. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan toteutus on vastuutettu kaupunginvaltuuston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksessä sekä kaupungin johto- ja toimintasäännöissä ja tilivelvollisen johdon päätöksissä. Kaupunginhallituksen hyväksymässä Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjeessa linjataan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen yhdeksi, integroiduksi kokonaisuudeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt myös tietoturvapolitiikkaa koskevat asiakirjat sekä kaupungin valmiussuunnitelman. Häiriötilanteiden aikaista toimintaa varten on johtosäännön mukainen johtoryhmä ja sen tilannekuvaryhmä. Toimintayksiköissä on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät riskienhallintasuunnitelmat. Valtuuston hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksen mukaisesti lautaja johtokunnat ovat vuoden 2016 aikana päättäneet, että niiden vastuulla olevasta toiminnasta laaditaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavan kuvaukset, jotka tulevat korvaamaan aiemmat sisäisen valvonnan suunnitelmat ja riskienhallintasuunnitelmat. 22 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Riskienhallinnan raportointi toteutettiin tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä, kun toimintayksiköt arvioivat riskienhallintansa tilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Tulevien vuosien kehittämiskohteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa sekä viedä käytäntöön riskienhallinnan yhdenmukaisia menettelytapoja. Erityisesti riskienhallinnan menettelytapoja kehitetään osana strategista johtamista sekä palvelu- ja vuosisuunnitelmien laadintaa sekä toteutumisen raportointia ja arviointia. Lisäksi ennaltaehkäistään tietojärjestelmien häiriötöntä toimintaa uhkaavien riskien toteutumista sekä luodaan menettelyitä toiminnan jatkuvuuden ja laadun varmentamiseksi. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimintayksikön kohdalla. Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille merkittävä korvausvaade. Sopimustoiminta Sopimustoiminta on kaupungissa ohjeistettu. Sopimuksen tekijä vastaa sopimusehtojen mukaisesta valvonnasta ja sopimusseurannasta. Suurista ja taloudellisesti merkittävistä sopimuksista tulee neuvotella konsernihallinnon hallintoyksikön lakiasiantuntijoiden kanssa. Palvelutuotannon sopimuspohjaisen toiminnan johtamisessa on tullut varmistaa, että tilivelvollisella viranhaltija- ja luottamustoimijohdolla on käytössään sopimuksiin perustuvan toiminnan johtamista palveleva, toimiva, ajantasainen ja sopimusehtojen valvonnan mahdollistava sopimusten hallintajärjestelmä. Kaupungin sopimustenhallinnointi on vastuutettu pysyväismääräyksellä suoritettavaksi Donna- järjestelmässä. Donna ei kuitenkaan ole sopimushallintajärjestelmä, joka mahdollistaisi riittävällä tavalla sopimusten hallinnan ja valvonnan. Sopimustenhallinnan kehittäminen käynnistetään vuoden 2017 aikana kartoitus- ja kehittämisselvityksellä, jonka perusteella laaditaan suunnitelma sopimusten hallinnan kehittämiseksi. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Tampereella toimii tarkastustoimikunta (audit committee). Sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi sen tehtävänä on valvoa, ohjata ja kehittää sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja käsittelee sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan työtä. Tarkastustoimikunnassa puheenjohtajana toimi pormestari ja jäseninä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat. Tarkastusjohtaja toimi tarkastustoimikunnan esittelijänä. Kaupungin konsernijohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus tarkastustoimikunnan kokouksissa. Sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuudet ja asema on määritelty pormestarin hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintasäännössä. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen, sen tarkastustoimikunnan ja pormestarin alaisuudessa. Sen tehtävänä on arvioida hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kaupungin johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Vuoden aikana valmistui 13 tarkastusraporttia ja yksi tarkastusmuistio sekä kuusi sisäistä muistiota. Lisäksi annettiin yhden toimintayksikön johtamisen arviointilausuma. Raporteissa ja muistioissa käsiteltiin toimintayksikköjen ja toiminnan (ml. digitalisoinnin johtamista) sekä niihin liittyen riskienhallinta- ja valvontaprosesseja, kaupungille myönnetyn valtionavustuksen käyttöä, hankintoja ja sopimusten hallintaa, henkilöstön rekrytointimenettelyitä, tietojärjestelmien toimintaa ja häiriötilanteiden jatkuvuussuunnittelua, budjetointi- ja seurantajärjestelmien toimivuutta, avustustoimintaa ja siihen liittyvän valtiontukisääntelyn noudattamista, palkkahallintoa ja palkanmaksatusta sekä projektien ja strategisten hankkeiden johtamista ja toimintaa. Tarkastukset kohdistuivat 20 toimintayksikköön. Yhteenvetona arviointien ja tarkastusten perusteella sisäinen tarkastus toteaa valvontavastuussa olevien käsitelleen tarkastusraporteissa esitettyjä havaintoja ja suosituksia asianmukaisesti ja suunnitelleen tai ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin. Sisäisen tarkastuksen toimintaan on tehty vuoden 2016 aikana kansainvälisten ammattistandardien mukainen riippumaton ulkoinen laatuauditointi. Sen mukaan Tampereen kaupungin sisäinen tarkastus on pääosin noudattanut toiminnassaan kansainvälisiä sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja ja on oikeutettu käyttämään standardien noudattamista ilmaisevaa mainintaa toiminnassaan. Kaupunginhallituksen kokonaisarvio Kaupunginhallitus toteaa arvionaan, että kaupungin hallinto on toiminut pääosin toimintaa velvoittavien lakien ja säännösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan mukaisesti. Yleisesti ottaen sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat toimivat ja asianmukaisesti järjestetyt. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 23

Toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TA 2017 Poikkeama TA 2017 / TP 2016 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa Toimintatuotot 434 676 412 636 414 742-19 934 Valmistus omaan käyttöön 28 371 22 459 20 751-7 620 Toimintakulut -1 607 969-1 558 523-1 531 738 76 230 Toimintakate -1 144 923-1 123 428-1 096 246 48 677 Verotulot 896 213 886 853 883 100-13 113 Valtionosuudet 317 228 298 432 287 900-29 328 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 157 6 466 5 700-457 Muut rahoitustuotot 9 125 8 858 17 636 8 511 Korkokulut -8 376-7 978-10 000-1 624 Muut rahoituskulut -1 000-5 869-65 935 Vuosikate 74 425 63 333 88 025 13 600 Poistot ja arvonalentumiset -92 953-103 134-106 833-13 880 Satunnaiset erät -2 749 1 404 0 2 749 Tilikauden tulos -21 278-38 397-18 808 2 469 Tilinpäätössiirrot 4 314 1 511 2 315-1 999 Tilikauden alijäämä -16 964-36 886-16 493 471 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 28 27 Vuosikate/Poistot, % 80 61 Vuosikate, /asukas 326 281 Asukasmäärä 228 274 225 118 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot Tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos Kaupungin tilikauden 2016 tulos muodostui 21,3 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä oli 17,1 milj. euroa edellisen tilikauden tulosta parempi. Merkittävin yksittäinen tekijä tuloksen paranemisen taustalla oli kilpailukykysopimuksen mukaisen vuoden 2017 lomarahojen 30 prosentin leikkauksen vaikutus kaupungin henkilöstökuluihin. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan lomanmääräytymisvuonna 4/2016-3/2017, kirjanpidossa leikkauksesta kolme neljäsosaa kohdistuu suoriteperusteella tilikauden 2016 henkilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen henkilöstökuluja vähentävä vaikutus oli noin 6,7 milj. euroa. Tuloskehitystä tarkasteltaessa on lisäksi huomioitava, että vuoden 2015 tulosta rasittivat yhteensä 20,8 milj. euron kertaluonteiset kulut. Toimintakulut olivat yhteensä 1 608,0 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 49,4 milj. euroa (3,2 %). Toimintakatteen kasvu oli päättyneellä tilikaudella maltillisella tasolla. Toimintakate toteutui -1 144,9 milj. eurona kasvun ollessa 21,5 milj. euroa (1,9 %). Ilman kilpailukykysopimuksen vaikutusta nettomenojen kasvu olisi ollut 2,5 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden nettomenojen kasvua matalampi. Verotulojen kasvu 9,4 milj. euroa (1,1 %) oli edellisvuotista heikommalla tasolla yhteisöveron laskun sekä kunnallisveroon tehtävien vähennysten kasvun vuoksi. Verorahoituksen kasvu kokonaisuutena oli kuitenkin edellisvuotta suurempaa, 28,2 24 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus milj. euroa (2,4 %), sillä kunnallisveromenetyksiä kompensoitiin valtionosuuksissa. Vuonna 2015 verorahoituksen kasvu oli 14,7 milj. euroa (1,3 %). Rahoitustuottojen ja -kulujen toteutuma oli nettona 5,9 milj. euroa tuottoa, mikä oli 4,4 milj. euroa edellisvuoden toteumaa parempi. Muutosta selittää muiden rahoituskulujen pieneneminen 4,9 milj. euroa, mikä aiheutui pääasiassa edellisvuonna kirjatusta kertaluonteisesta Tavase Oy:n konsernitilisaamisen alaskirjauksesta. Vuosikate toteutui 74,4 milj. eurona, mikä kattoi suunnitelmapoistot 80-prosenttisesti. Vuosikatteen riittävyyden mittarina pidetään kuntasektorilla 100 prosentin tasoa, jos poistotaso vastaa vuosittaisia investointeja. Kaupungin korkea investointitason vuoksi poistonalaiset investoinnit toteutuivat poistotasoa huomattavasti suurempina. TUOTOT Rahoitustuotot 15,3 milj. euroa 1 % Valtionosuudet 317,2 milj. euroa 19 % Verotulot 896,2 milj. euroa 54 % Satunnaiset tuotot 0,9 milj. euroa 0 % Myyntituotot 214,2 milj. euroa 13 % Maksutuotot 95,2 milj. euroa 6 % Tuet ja avustukset 42,0 milj. euroa 3 % Vuokratuotot 55,3 euroa 3 % Muut toimintatuotot 27,9 milj. euroa 2 % Tuotot Kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli yhteensä 1 664,3 milj. euroa ja tuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta 49,7 milj. euroa (3,1 %). Toimintatuottoja kertyi 434,7 milj. euroa, mikä on 22,0 milj. euroa (5,3 %) edellisvuotista enemmän. Toimintatuotoilla katettiin aiempien vuosien tapaan 27,5 prosenttia toimintakuluista. Myyntituotot (214,2 milj. euroa) toteutuivat 5,4 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Suurinta myyntituottojen kasvu oli Kaupunkiympäristön kehittämisessä, 7,6 milj. euroa (18,6 %). Kaupunkiympäristön rakentamisen myyntituotot kasvoivat 5,9 milj. eurolla ja joukkoliikenteen myyntituotot 1,8 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön rakentamisen myyntituottojen kasvu selittyy pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutoksella. Edellisvuonna pysäköintimaksutulot kirjattiin maksutuottoihin, mutta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden ohjeistuksen myötä tulot on vuonna 2016 kirjattu myyntituottoihin. Kun kirjauskäytännön muutos jätetään huomioimatta, myyntituotot vähenivät kaupungin tasolla 0,5 milj. euroa. Avopalvelujen ulkoiset myyntituotot kasvoivat pääasiassa vastaanottokeskuksen avaamisen johdosta 3,2 milj. eurolla. Tullinkulman Työterveys liikelaitoksen ja Tampereen Logistiikka liikelaitoksen yhtiöittämiset puolestaan vaikuttivat kaupungin myyntituottoja pienentävästi. Tullinkulman Työterveys yhtiöitettiin 1.11.2015 ja Tampereen Logistiikka 1.1.2016. Yhteensä vaikutus vuoden 2016 myyntituloihin oli -9,4 milj. euroa, sillä vuonna 2015 Tullinkulman Työterveyden ulkoiset myyntitulot olivat 4,4 milj. euroa ja Tampereen Logistiikan myyntitulot 5,0 milj. euroa. Maksutuottojen 95,3 milj. euron toteuma oli noin 10,3 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Kun huomioidaan lisäksi pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutos, maksutuottojen kasvu edellisvuoteen nähden oli 15,9 milj. euroa. Eniten kasvoivat Kaupunkiympäristön kehittämisen Maaomaisuuden hallinta -palvelukokonaisuuden maksutuotot, 8,7 milj. euroa. Palvelukokonaisuuden maksutuotot muodostuvat pääasiassa maankäyttösopimuksista saatavista korvauksista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen maksutuotot kasvoivat 3,3 milj. eurolla johtuen perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen asiakasmaksuista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen maksutuotot kasvoivat 2,1 milj. eurolla, mikä aiheutui pääasiassa kotona asumista tukevien palvelujen maksutuotoista. Vuokratuotot (55,3 milj. euroa) kasvoivat edellisvuoteen nähden 3,1 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa- ja vesialueiden vuokratuottojen toteuma oli 2,1 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Tampereen Tilakeskuksen ulkoiset vuokratuotot kasvoivat 1,2 milj. eurolla. Tukia ja avustuksia (42,0 milj. euroa) kertyi 4,1 milj. euroa vuotta 2015 vähemmän. Suurin muutos tapahtui Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa (-3,6 milj. euroa), kun Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen ei enää päättyneellä tilikaudella saatu. Muut toimintatuotot (27,9 milj. euroa) toteutuivat 7,2 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Muista toimintatuotoista 18,3 milj. euroa oli pysyvien vastaavien myyntivoittoja. Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistöjen myyntivoitot olivat 15,9 milj. euroa, mikä oli 8,9 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Kasvua selittää erityisesti Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta syntynyt myyntivoitto. Verorahoitus toteutui 1 213,4 milj. eurona, mikä tarkoittaa 2,4 prosentin kasvua edelliseen tilikauteen nähden. Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa ja yhteisöverotuloja 54,3 milj. euroa. Kunnallisverotulot kasvoivat vuodesta 2015 noin 2,8 prosenttia ja yhteisöveron tuotto puolestaan pieneni noin 19,3 prosenttia. Veroprosentteja ei muutettu vuodelle 2016. Yhteisöverotulojen pieneneminen johtui kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättymisestä ja kaupungin jakoosuuden pienenemisestä. Valtionosuuksien määrä kasvoi 18,8 milj. eurolla (6,3 %) vuodesta 2015. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 25

Toimintakertomus Rahoitustuotot toteutuivat 15,3 milj. eurona, mikä on edellisvuoden tasolla. Muissa rahoitustuotoissa arvopapereiden myyntivoittoja kertyi 3,8 milj. euroa edellisvuotta vähemmän, mutta osinkotuotot konserniyhteisöiltä kasvoivat 4,2 milj. eurolla. Kulut Kaupungin kulujen kokonaismäärä oli yhteensä 1 714,0 milj. euroa. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 38,5 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Omana työnä tai kaupungin johdolla valmistettuihin investointihyödykkeisiin liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin ja niiden vaikutus tulokseen (28,4 milj. euroa) on eliminoitu valmistus omaan käyttöön -rivillä. Omajohtoisen valmistuksen arvo kasvoi 5,9 milj. eurolla edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin johdolla valmistettujen hyödykkeiden hankintamenot muodostuvat enimmäkseen palvelujen ostoista ja henkilöstökuluista. Investointihankkeisiin liittyvien palvelujen ostojen osuus oli 22,6 milj. euroa, mikä oli 6,6 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Toimintakulut toteutuivat 1 608,0 milj. eurona. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot muodostivat noin 82 prosenttia toimintakulujen kokonaissummasta. Henkilöstökulut toteutuivat 676,8 milj. eurona, mikä on noin 43 prosenttia KULUT Poistot ja arvonalentumiset 93,0 milj. euroa 5 % Rahoituskulut 9,4 milj. euroa 1 % Muut toimintakulut 6,5 milj. euroa 0 % Vuokrakulut 47,7 milj. euroa 3 % Avustukset 153,8 milj. euroa 9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 103,0 milj. euroa 6 % Satunnaiset kulut 3,7 milj euroa 0% toimintamenoista. Henkilöstökuluja aktivoitiin taseeseen valmistus omaan käyttöön -erän kautta 3,6 milj. euroa. Vuoteen 2015 nähden henkilöstökulut pienenivät 4,3 milj. euroa (0,6 %), mikä aiheutui lähinnä kilpailukykysopimuksen mukaisesta lomarahojen leikkauksesta. Kun jätetään huomioimatta Tullinkulman Työterveyden ja Tampereen Logistiikan yhtiöittämisen vaikutus, kuvantamispalvelujen yhdistyminen osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä alkaen 1.1.2016 ja turvapaikanhakijoihin liittyvät henkilöstökulut, jotka maahanmuuttovirasto korvaa kaupungille, oli vertailukelpoinen henkilöstökulujen kasvu 6,9 milj. euroa (1,0 %). Palvelujen ostot toteutuivat 620,1 milj. eurona, mikä on 33,1 milj. euroa (5,6 %) edellisvuotta enemmän. Palvelujen ostoista suoraan kuntalaisille hankittujen lopputuotepalvelujen eli asiakaspalvelujen osuus oli noin 66 prosenttia (408,5 milj. euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 8,3 milj. euroa. Merkittävin syy tähän oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelutilauksen 12,2 milj. euron (6,1 %:n) kasvu, mikä aiheutui tuotteistuksessa ja hinnoittelussa tapahtuneista muutoksista sekä palvelujen käytön ja asiakkaiden hoitoisuuden lisääntymisestä. Ulkoisten palveluostojen kasvua selittävät myös Henkilöstökulut 676,8 milj. euroa 39 % Palvelujen ostot 620,1 milj. euroa 36 % Tampereen Logistiikan ja Tullinkulman Työterveyden yhtiöittämiset sekä kuvantamispalvelujen yhdistyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Näiden organisaatiomuutosten myötä aiemmin itse tuotetut palvelut ostetaan nyt kaupungin ulkopuolelta. Matkustus- ja kuljetuspalvelujen ostojen kasvusta (8,1 milj. euroa) 6,1 milj. euroa on ostoja Tuomi Logistiikka Oy:ltä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostojen kasvu oli 11,7 milj. euroa, josta ostot Tullinkulman Työterveys Oy:ltä olivat 6,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä kasvoivat 5,5 milj. eurolla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmän kulut (103,0 milj. euroa) kasvoivat 7,5 milj. euroa vuoteen 2015 nähden. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden ostot (17,0 milj. euroa) toteutuivat 2,0 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mikä johtuu pääasiassa volyymien kasvusta Avopalveluissa ja Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa. ICT-kaluston ostot kasvoivat 1,5 milj. eurolla, minkä taustalla ovat erityisesti päiväkotien ja koulujen ICT-hankinnat. Avustuskulut (153,8 milj. euroa) kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,4 milj. euroa (6,5 %). Kaupungin avustuskuluista 48,8 milj. euroa muodostuu toimeentulotukimenoista, 32,2 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja 26,4 milj. euroa avustuksista yhteisöille. Lisäksi avustuksiin kirjataan avustukset kotitalouksille (18,0 milj. euroa) ja vammaisille (12,5 milj. euroa) sekä lasten kotihoidon tuki (16,1 milj. euroa). Avustuksista eniten ovat kasvaneet kotitalouksille annettavat avustukset (3,5 milj. euroa). Suurin selittävä tekijä tälle on, että palvelusetelipäivähoidon kustannukset toteutuivat 1,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Toimeentulotukimenot kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 2,1 milj. eurolla ja työmarkkinatuen kuntaosuus 1,5 milj. eurolla. Vuokrakulut (47,7 milj. euroa) toteutuivat 2,8 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Vuokrakuluista 38,4 milj. euroa oli rakennusten ja huoneistojen vuokria (2015: 36,0 milj. euroa). Kuvioissa esitetyistä summista ei ole vähennetty Valmistus omaan käyttöön -erän kautta oikaistuja kuluja. 26 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TA 2017 Poikkeama TA 2017 / TP 2016 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 74 425 63 333 88 025 13 600 Satunnaiset erät -2 749 1 404 0 2 749 Tulorahoituksen korjauserät -18 025-10 899-17 783 242 Investointien rahavirta Investointimenot -226 267-222 180-221 466 4 801 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 328 9 490 16 577 11 249 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 21 292 26 955 21 930 638 Toiminnan ja investointien rahavirta -145 997-131 897-112 717 33 280 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 246-1 167-600 646 Antolainasaamisten vähennykset 7 072 832 453-6 619 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 100 000 0 138 400 38 400 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 502-13 015-43 400-17 898 Lyhytaikaisten lainojen muutos 14 988 37 104-10 000-24 988 Muut maksuvalmiuden muutokset 58 394-31 118 15 800-42 594 Rahoituksen rahavirta 153 706-7 366 100 653-53 053 Rahavarojen muutos 7 709-139 262-12 064-19 773 Rahavarat 31.12. 108 858 101 149 32 085-76 773 Rahavarat 1.1. 101 149 240 411 44 148-57 001 7 709-139 262-12 064-19 773 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000-541 032-451 329 Investointien tulorahoitusprosentti 34 30 Lainanhoitokate 2 3 Kassan riittävyys, pv 22 21 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus, % 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 27

Toimintakertomus Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmassa esitetään kaupungin tilikaudenaikaiset rahan lähteet ja niiden käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin rahavarat muuttuvat toiminnan johdosta tilikauden aikana. Kaupungin tuloslaskelman ja taseen tavoin rahoituslaskelmassa esitetään ainoastaan ulkoiset erät, jotka ovat syntyneet liiketapahtumista kaupungin ja kaupungin ulkopuolisten organisaatioiden välillä. NETTOINVESTOINNIT JA VUOSIKATE Milj. euroa 250 200 150 100 50 0 TP -07 TP -08 TP -09 TP -10 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muutokseen, kuten lainanlyhennyksiin. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 53,7 milj. euroa ja se toteutui edellisvuoden tasoisena. Satunnaisiin eriin (-2,7 milj. euroa) kirjattiin tilikaudella 2016 Vellamonkodit Oy:n kanssa tehdystä lainajärjestelystä syntyneet kulut -3,4 milj. euroa, Tampereen Logistiikka liikelaitoksen yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto 0,9 milj. euroa sekä Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta syntynyt purkutappio 0,3 milj. euroa. Vellamonkodit Oy:n järjestelyssä kaupunki antoi yhtiöltä olevan lainasaamisen anteeksi, osti yhtiön omistaman päiväkotirakennuksen sekä myi omistamansa yhtiön osakkeet Kotilinnasäätiölle. Päiväkotirakennuksen ostohinta 0,5 milj. euroa kuitattiin lainasaamisesta 3,4 milj. euroa ja jäljelle jäänyt lainasaaminen 2,9 milj. euroa annettiin anteeksi. Osakkeiden myynnistä syntyi myyntitappio 0,5 milj. euroa, joten järjestelyn vaikutus kaupungin tulokseen oli yhteensä -3,4 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan investointien rahavirrassa esitettävät pysyvien vastaavien luovutusvoitot ja -tappiot, joista kertyi tuottoa yhteensä 17,4 milj. euroa sekä pakollisten varausten muutokset. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja omaisuuden myynnistä saadun TP -11 Nettoinvestoinnit 119 163 132 150 126 186 142 214 213 221 205 Vuosikate 117 129 70 105 68 41 67 83 63 74 88 TP -12 TP -13 TP -14 TP -15 TP -16 TA -17 rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointien rahavirta oli -199,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui kokonaisuudessaan 146,0 milj. euroa. Vuoden 2016 ulkoiset investointimenot toteutuivat 226,3 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 4,1 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Nettoinvestoinnit olivat 220,9 milj. euroa (2015: 212,7 milj. euroa). Vuosien 2014 2016 korkeaa investointitasoa selittävät suuret investointihankkeet, merkittävimpänä Rantaväylän tunnelin rakentaminen. Lisäksi Tilakeskuksen investoinnit olivat vuonna 2016 korkeimmillaan viiteen vuoteen ja lähes 30 milj. euroa korkeammat kuin edellisenä vuonna. Rantaväylän tunnelin nettomenot olivat vuonna 2016 yhteensä 23,3 milj. euroa. Rakentaminen eteni arvioitua nopeammin ja Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön puoli vuotta etuajassa 15.11.2016 mahdollistaen samalla myös Ranta-Tampellan alueella tontin luovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Rantatunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden toinen kiertoliittymä valmistuvat syksyllä 2017. Raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta päätettiin kaupunginvaltuustossa 7.11.2016. Raitiotiehankkeen vuoden 2016 nettoinvestoinnit olivat 4,9 milj. euroa. Liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpitoinvestointeihin ja maanhankintaan käytettiin ilman edellä mainittuja Rantatunneli- ja Raitiotiehankkeita noin 58 milj. euroa. Tilakeskuksen pääosin talonrakentamiseen kohdistuvat investoinnit toteutuivat kokonaisuutena noin 92 milj. eurona. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampere-talon tilamuutos ja laajennus 11,5 milj. euroa, Tesoman koulu ja päiväkoti 7,5 milj. euroa, Vehmaisten koulu ja päiväkoti 6,7 milj. euroa, Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus 6,5 milj. euroa sekä Koukkuniemen Toukola 6,2 milj. euroa. 28 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Tampereen Veden investoinnit toteutuivat 21,3 milj. eurona. Suurin osa investoinneista käytettiin verkostojen rakentamiseen suurimpina kohteina Kaupinojan yhdysjohdot, Lentävänniemen alueen vesihuolto ja Nurmi-Nikinväylä vesihuoltolinja. Laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden pääosin kone- ja kalustoinvestoinnit sekä liikuntapaikkojen kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 12,6 milj. eurona. Ulkoiset pysyvien vastaavien luovutustulot olivat 21,3 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa-alueiden myynneistä syntyneet pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toteutuivat 16,4 milj. eurona (2015: 7,7 milj. euroa). Sairaala- ja kuntoutuspalveluille kertyi ulkoisia pysyvien vastaavien luovutustuloja PSHP:ltä yhteensä 1,7 milj. euroa kuvantamisen ja urologian liiketoimintakaupoista. Konsernihallinnolle kertyi luovutustuloja 2,5 milj. euroa muun muassa VVO-yhtymä Oyj:n ja Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n osakkeiden myynnistä, Finnpark Oy:n SVOP-palautuksesta sekä TESC Oy apporttiluovutuksesta. INVESTOINNIT, milj. euroa Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Sijoitukset Tietojärjestelmät Muut aineelliset hyödykkeet 0,8 0,2 6,6 15,7 15,6 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen luovutustulot olivat 0,4 milj. euroa (2015: 18,1 milj. euroa). Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitos -konsernille. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016. Päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33 milj. euron myyntitulot kirjautuvat vuodelle 2017. Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti (33,7 %) toteutui hieman alkuperäisen talousarvion tavoitetta (33 %) parempana. Taso on edellistä vuotta (29,8 %) parempi, mutta kuitenkin edelleen alhainen. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä oli tilinpäätöshetkellä -541,0 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta kuvaa niitä rahavirtoja, jotka on tarvittu varsinaisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä rahoitusaseman muuttamiseksi tilikauden aikana. Rahoituksen rahavirta toteutui päättyneellä tilikaudella 153,7 milj. euroa positiivisena johtuen lainamäärän kasvusta. Vuonna 2016 nostettiin uutta pitkäaikaista lainarahoitusta 100,0 milj. euroa ja 22,7 74,9 89,8 vanhoja lainoja lyhennettiin 25,5 milj. eurolla, joten pitkäaikaisen lainarahoituksen määrä kasvoi yhteensä 74,5 milj. eurolla. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 15,0 milj. eurolla, mikä johtui pääasiassa konsernipankkitilillä olevien tytäryhteisöjen varojen määrän 16,7 milj. euron kasvusta. Henkilöstökassan talletetut varat vähenivät 1,7 milj. eurolla. Kokonaisuutena kaupungin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 89,5 milj. eurolla. Antolainasaamisten vähennykset, 7,1 milj. euroa, toteutuivat 6,2 milj. euroa edellistä vuotta suurempina. Vellamonkodit Oy:n lainajärjestelyn johdosta antolainasaamisten vähennyksenä näkyy 3,4 milj. euroa. Järjestelyn vaikutus rahoituslaskelmaan on kuitenkin neutraali, sillä lainasaamisen anteeksiantaminen heikentää kaupungin vuosikatetta ja päiväkotirakennuksen ostohinta näkyy investointimenoissa. Edellisvuotta suurempia antolainojen vähennyksiä selittävät myös Tampereen Vuokratalosäätiön kaupungille maksamat 2,3 milj. euron lainojen lyhennykset. Muihin maksuvalmiuden muutoksiin sisältyy toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutos, saamisten muutos ja korottomien velkojen muutos. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyydestä lainojen hoitoon. Kaupungin vuoden 2016 lainahoitokate on 2,4, mikä on edellisvuoden lainanhoitokatetta (3,4) heikompi. Lainanhoitokate on hyvällä tasolla silloin, kun tunnusluku saa suuremman arvon kuin 2. Rahavarojen muutos Kaupungin vuoden 2016 rahavarojen muutos toteutui 7,7 milj. euroa positiivisena. Kaupungin kassavarojen tilanne oli vuoden lopussa edelleen hyvä, 108,9 milj. euroa. Rahavarojen säilyminen edellisen vuoden tasolla selittyy kuitenkin pääasiassa lainanotolla, sillä toiminnan ja investointien rahoitukseen tarvittiin päättyneellä tilikaudella aiempia vuosia enemmän rahavaroja. Kassan riittävyyttä kuvaavan tunnusluvun arvo 22 kuvaa sitä, että rahavaroilla kyettäisiin kattamaan kaikki kassasta maksut 22 päivän ajan. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 29

Toimintakertomus Tasetarkastelu Tase VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 1 000 euroa 1 000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 955 2 657 Muut pitkävaikutteiset menot 115 873 94 972 117 828 97 629 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 186 780 171 464 Rakennukset 460 073 436 210 Kiinteät rakenteet ja laitteet 403 224 376 898 Koneet ja kalusto 39 320 37 978 Muut aineelliset hyödykkeet 4 080 3 969 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 171 100 139 186 1 264 577 1 165 706 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 285 143 280 079 Muut lainasaamiset 99 530 105 586 Muut saamiset 1 272 1 041 385 945 386 707 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 90 135 Lahjoitusrahastojen varat 1 409 667 1 499 803 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 822 2 125 Keskeneräiset tuotteet 161 91 1 984 2 216 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 84 0 Muut saamiset 14 18 629 Siirtosaamiset 9 635 5 616 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 35 692 31 103 Lainasaamiset 4 928 38 550 Muut saamiset 39 357 36 461 Siirtosaamiset 29 216 25 317 118 924 155 676 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 17 061 16 982 Joukkovelkakirjalainasaamiset 2 000 9 700 Muut arvopaperit 1 015 2 395 20 076 29 077 Rahat ja pankkisaamiset 88 782 72 072 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 999 614 1 909 886 30 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 1 000 euroa 1 000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 636 657 636 657 Muut omat rahastot 30 063 33 200 Edellisten tilikausien ylijäämä 541 369 578 255 Tilikauden alijäämä -16 964-36 886 1 191 125 1 211 226 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 8 551 9 728 Vapaaehtoiset varaukset 19 689 19 689 28 240 29 417 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 3 111 4 276 Muut pakolliset varaukset 6 527 5 948 9 637 10 224 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 90 127 Lahjoitusrahastojen pääomat 12 341 12 222 Muut toimeksiantojen pääomat 2 146 1 808 14 576 14 156 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 247 154 190 535 Saadut ennakot 215 5 494 Liittymismaksut ja muut velat 20 964 18 097 Siirtovelat 27 596 19 905 295 929 234 031 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 43 381 25 502 Lainat muilta luotonantajilta 197 782 182 794 Ostovelat 88 269 67 088 Muut velat 18 511 13 901 Siirtovelat 112 163 121 546 460 106 410 832 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 999 614 1 909 886 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61 65 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 46 40 Kertynyt ylijäämä, 1 000 euroa 524 405 541 369 Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 2 297 2 405 Lainakanta 31.12., 1 000 euroa 488 317 398 831 Lainat, euroa/asukas 2 139 1 772 Lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 99 530 105 586 Asukasmäärä 228 274 225 118 Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset 31.12. =Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 31

Toimintakertomus Taseen analysointi Taseen sisältö Tase kuvaa kaupungin omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättymishetkellä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Tase sisältää myös liikelaitosten omaisuus- ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin, erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä, kuten saamisia ja velkoja. Taseen kokonaisuus Kaupungin taseen loppusumma oli tilinpäätöshetkellä 1 999,6 milj. euroa, mikä oli 89,7 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Taseen vastaavissa kasvua tapahtui investointien vuoksi pysyvien vastaavien hyödykkeissä 118,3 milj. euroa. Kaupungin saamiset pienenivät 36,8 milj. eurolla. Vastattavien pääomien muutokset tilikauden aikana johtuivat pääosin vieraan pääoman kasvamisesta 111,2 milj. eurolla ja oman pääoman pienenemisestä tilikauden alijäämäisen tuloksen johdosta. Vastaavaa Taseen vastaavaa-puolen merkittävin omaisuuserä on pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet, joka muodostaa noin 63 prosenttia taseen loppusummasta. Tase-erä on kasvanut vuosittain poistoja suurempien investointien vuoksi. Tilikaudella 2016 aineelliset hyödykkeet kasvoivat 98,9 LAINAMÄÄRÄN KEHITYS Milj. euroa 600 500 400 300 200 100 0 TP -09 TP -10 TP -11 milj. eurolla (8,5 %). Kaupungin rakennusten ja kaupunki-infran rakentaminen selittää pääosan aineellisten hyödykkeiden kasvusta. Rakentamisinvestoinnit kasvattavat rakennusten ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden tasearvojen lisäksi tase-erää Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. Tehdyt maa- ja vesialuehankinnat ylittivät myytyjen maa-alueiden tasearvot 15,3 milj. eurolla. Aineettomat hyödykkeet kasvoivat tilikauden aikana 20,2 milj. eurolla pääasiassa Rantaväylän tunnelin investoinneista johtuen. Kyseisen rakennusinvestoinnin Liikennevirastolle luovutettu osuus on kirjattu kaupungin muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Pysyvien vastaavien osakkeiden ja osuuksien tasearvo kasvoi tytäryhteisöjen tehtyjen sijoitusten johdosta. Suurimmat sijoitukset olivat Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n omaan pääomaan tehty 2,9 milj. euron sijoitus ja Tampereen Raitiotie Oy:n omaan pääomaan tehty sijoitus 2,0 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa saamiset pienenivät 36,8 milj. eurolla. Lyhytaikaiset lainasaamiset pienenivät 33,6 milj. eurolla, mikä aiheutui lähes yksinomaan tytäryhteisöjen negatiivisten konsernitilisaldojen pienenemisestä. Pitkäaikaiset muut saamiset pienenivät 18,6 milj. eurolla, mikä selittyy pääasiassa Rantaväylän tunnelin rahoitusosuussaamisten 16,5 milj. euron pienenemisellä. Tilinpäätöksessä 2015 tunneliin TP -12 TP -13 TP -14 TP -15 TP -16 Lainakanta, milj. 283,0 312,1 323,1 364,1 393,5 374,7 398,8 488,3 /asukas 1 338 1 464 1 502 1 675 1 785 1 679 1 772 2 139 Euroa 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 liittyviä rahoitusosuussaamisia sisältyi taseen pitkäaikaisiin muihin saamisiin 17,8 milj. euroa ja lyhytaikaisiin muihin saamisiin 26,0 milj. euroa. Tilinpäätöksessä 2016 tunnelin rahoitusosuusaamiset (27,4 milj. euroa) esitettiin kokonaan lyhytaikaisissa muissa saamisissa. Rahoitusarvopaperien tasearvo pieneni tilikauden aikana 9,0 milj. eurolla. Tilikauden aikana erääntyi joukkovelkakirjalainasaamisia yhteensä 7,7 milj. eurolla. Tilinpäätöshetkellä rahat ja pankkisaamiset kaupungin taseessa olivat 88,8 milj. euroa. Vastattavaa Taseen vastattavien merkittävin erä on oma pääoma, joka oli 1 191,1 milj. euroa ja 60 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma pienentyi vuoden aikana 20,1 milj. eurolla pääasiassa tilikauden alijäämän vuoksi. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia oikaisuja edellisten tilikausien ylijäämään ei tehty tilikauden aikana. Kaupungin omavaraisuusaste oli 61 prosenttia, mikä on 4 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasoa heikompi. Kuntatalouden hyvä tavoitetaso on 70 prosenttia. Omavaraisuusasteen heikkenemistä selittää lainamäärän kasvu ja oman pääoman pieneneminen tilikauden alijäämän johdosta. Suhteellinen velkaantuneisuus saa arvoksi 46 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että koko vuoden käyttötuloista tarvittaisiin 46 prosenttia kaupungin vieraan pääoman takaisinmaksamiseksi. Edellisenä vuonna kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus oli 40 prosenttia. Asukaskohtainen lainakanta kasvoi 367 eurolla 2 139 euroon. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset pienenivät 1,2 milj. eurolla. Vapaaehtoiset varaukset muodostuvat Tampereen Veden investointivarauksesta Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraukseen. Vieras pääoma kasvoi yhteensä 111,2 milj. eurolla, josta pitkäaikaisen vieraan pääoman kasvu oli 61,9 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikaudella 100,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia rahalaitoslainoja lyhennettiin 25,5 milj. eurolla. Korollisen vieraan pääoman määrä oli tilikauden lopussa 488,3 milj. euroa. 32 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tulos- ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain kaupungin ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Vuoden 2016 kokonaistulot olivat 1 794,7 milj. euroa ja kokonaismenot 1 845,4 milj. euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuodesta 116,0 milj. euroa johtuen ensisijaisesti pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä 100 milj. euroa. Kokonaismenot kasvoivat 58,5 milj. euroa. Eniten kasvua oli toimintamenoissa, 49,4 milj. euroa. Kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 50,7 milj. eurolla johtuen lähinnä investointimenoista, joiden rahoittamiseen tulorahoitus ei ole viimeisinä vuosina riittänyt. Kokonaismenojen ja -tulojen erotus pieneni viime vuodesta, jolloin kokonaismenot olivat 108,1 milj. euroa kokonaistuloja suuremmat. 2016 2015 1 000 euroa % 1 000 euroa % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 434 676 24,2 412 636 24,6 Verotulot 896 213 49,9 886 853 52,8 Valtionosuudet 317 228 17,7 298 432 17,8 Korkotuotot 6 157 0,3 6 466 0,4 Muut rahoitustuotot 9 125 0,5 8 858 0,5 Satunnaiset tuotot 929 0,1 1 404 0,1 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -18 289-1,0-10 266-0,6 Investoinnit Rahoitusosuudet investointikuluihin 5 328 0,3 9 490 0,6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot 21 292 1,2 26 955 1,6 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 7 072 0,4 832 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 100 000 5,6 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 14 988 0,8 37 104 2,2 Kokonaistulot yhteensä 1 794 719 100,0 1 678 764 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 1 607 969 87,1 1 558 523 87,2 - Valmistus omaan käyttöön -28 371-1,5-22 459-1,2 Korkokulut 8 376 0,4 7 978 0,5 Muut rahoituskulut 1 000 0,0 5 869 0,3 Satunnaiset kulut 3 678 0,2 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 587 0,0 687 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -850 0,0-55 0,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit 226 267 12,3 222 180 12,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 1 246 0,1 1 167 0,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 25 502 1,4 13 015 0,7 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 1 845 404 100,0 1 786 905 100,0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 33

Toimintakertomus Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2010 (15.9.2010, 159 ). Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline ja se muun muassa määrittelee missä tehtävissä tai toiminnoissa kaupunki on mukana omistajana tai sijoittajana. Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtana on kaupungin strategia. Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2010 (21.4.2010, 75 ). Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjeen päivittäminen hyväksyttiin kaupunginhallituksessa myös vuonna 2010 (6.4.2010, 178 ). Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja konserniohje päivitetään vuoden 2017 aikana. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjetta. Ohjeiden avulla kaupunki ohjaa omistuksiaan ja niiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että kaupungin omaisuutta hoidetaan tuottavasti ja luotettavasti. Konserniohjauksen järjestäminen Kaupunkikonsernin ohjauksesta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja. Omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Omistajaohjaus kuuluu konsernijohtajan tehtäviin ja sen koordinointi ja valmistelu konserniohjauksen omistajaohjausyksikön liiketoiminta- ja rahoitusjohtajalle. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto nimeää kaupungin ehdokkaat yhtiöiden hallituksiin ja tilintarkastajaksi. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tytäryhtiöiden päättäviä elimiä, joiden edustajia kaupunki voi ohjeistaa, ovat yhtiökokouksen lisäksi yhtiöiden hallitus sekä mahdollinen hallintoneuvosto. Kaupungin valitsemat henkilöt tytäryhteisöjen hallituksissa ohjeistetaan toimimaan osakeyhtiölain sekä muun lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopimusta sekä Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta ja Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjeistusta noudattaen. Omistajapoliittiset tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Tampereen kaupungin omistajapolitiikan päämääränä on se, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Tampereen kaupungin omistajapolitiikan päämäärä konkretisoidaan omistajapoliittisten linjausten kautta. Kaupungin omistamien tytäryhtiöiden ja yhteisöjen tehtäväkentän monimuotoisuudesta johtuen yhteisöjen toiminnan kannattavuutta on arvioitava organisaatiokohtaisesti sekä osana kaupunkikonsernia. Asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen toimintaa, taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisesta, niiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista vastaa omistajaohjaus. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan vuosittain tytäryhteisökohtaisia toiminnallisia tavoitteita (osa tavoitteista on taloudellisia). Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle 2016 asetettiin vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupunginvaltuusto asetti 26 kaupungin tytäryhteisölle yhteensä 62 toiminnallista tavoitetta. Tytäryhteisöille asetetuista 62 tavoitteesta toteutui 40 tavoitetta ja 4 tavoitetta jäi toteutumatta. Yhdeksän tavoitetta toteutui osittain ja yhdeksän toteutumista ei voitu arvioida. Tytäryhteisöjen toiminnalliset tavoitteet on raportoitu yhteisökohtaisesti talousarvion toteumavertailu osiossa. Kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden (myös liikelaitokset sekä mahdolliset peruskaupungin liiketoimintapotentiaalia omaavat kokonaisuudet) muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Kokonaistarkastelussa käydään systemaattisesti läpi kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt ja otetaan kantaa omistajan ja omistamisen näkökulmasta. 34 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Sähkölaitos-konsernin vuoden 2016 isoimmat investoinnit liittyivät kaukojäähdytyslaitoksen rakentamiseen Kaupinojalle, jäähdytysliiketoiminnan laajentamiseen sekä tuulivoimaosuuksien kautta saatavan sähkön määrän nostamiseen. Lisäksi konsernissa panostettiin muun muassa toiminnan kehittämiseen projektijohtamisen kautta. Sähkölaitos sai vuoden aikana kaksi merkittävää palkintoa, kun se huhtikuussa voitti Vuoden ilmastoteko -yleisöäänestyksen tamperelaisella pesuriperheellään ja elokuussa Sähkölaitos sai toisen kerran Vuoden Reilu kaukolämpö -palkinnon. TAMK, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uutta toimintamallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Prosessin tavoitteena on uuden yliopistosäätiön muodostaminen, johon yliopistot fuusioituvat ja jossa TAMK:sta Oy:stä tulee yliopistokonsernin tytäryhtiö. Tampere3 -hankkeeseen TAMK panosti vuoden 2016 aikana 330 000 euroa valtion perusrahoitusta. OKM myönsi TAMKille lisäksi hankkeeseen 500 000 euroa erillismäärärahaa, josta käytettiin v.2016 noin 170 000 euroa. Vuonna 2014 aloitettu liikuntahallin peruskorjaus valmistui syksyllä 2016. Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaihto jäi viime vuodesta 5 % vaikka kävijämäärät säilyivätkin ennallaan. Liikevaihtoon vaikuttaa edelleen talouden yleisesti huono tilanne. Alalla yleisesti liikevaihto laski jopa enemmän kuin Särkänniemellä. Yrityksessä jatkettiin edelleen säästöjen toteuttamista. Särkänniemen suurin investointi vuonna 2016 oli X-laite, joka tavoitti hyvin tavoitellun kohderyhmän teinit ja hurjapäät. Tredea Oy:lle vuosi 2016 oli muutoksien vuosi. Syksyn aikana yhtiössä tehtiin uutta elinkeinopoliittista ohjelmaa sekä suunnitelmaa uudesta toimintamallista. Tredean hallituksen kokoonpano muuttui vuoden aikana. Syksyllä tehtiin valmisteluja Visit Tampere osakeyhtiön aloittamiseen liittyviä töitä. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy teki lähinnä perusparannusinvestointeja vanhoihin kiinteistöihin noin 1,8 miljoonalla eurolla. Laukontorin paviljonkirakennuksen toteutuksesta on sovittu. Hanke on rakennusluvasta tehdyn valituksen johdosta viivästynyt. Hankkeen arvioidaan valmistuvan keväällä 2018. Kangasalan koulutuspaloaseman investoinnista on sovittu ja hanke etenee niin, että tilat on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2018. Tredu-Kiinteistöt Oy:n investoinnit etenevät verkostosuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Toteutusvaiheessa olevat merkittävimmät hankkeet ovat Lempäälän Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan ilmailualan oppilaitoksen uudisrakentaminen. Kangasalan oppilaitoksen toteutuksesta on päätetty ja suunnittelu on toteutusvaiheessa. Santalahdentien peruskorjaus valmistui joulukuussa. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamohankkeen valmistelu eteni toimintavuodan aikana suunnitellulla tavalla. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n käytännön toiminta oli edellisten vuosien kaltaista. Sekä Tarastenjärvellä että Koukkujärvellä on tehty kaatopaikkojen käytöstä poistotöitä ja työt jatkuvat edelleen. Tammervoiman myötä yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle on lopetettu. Yhtiö valmisteli vuoden 2017 alussa alkanutta haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivojen tyhjennystehtävän järjestämistä. Investoinneista merkittävin oli Tarastenjärven kaasuturbiinilaitoksen käyttöönotto ja Pirkan Putkikeräys Oy:n putkikeräysjärjestelmä -investoinnin rakentumisen edistyminen Vuoreksen kaupunginosassa. Tampereen Vuokratalosäätiöllä on meneillään yksi asuinkiinteistö ja yksi palvelutalokiinteistö sekä yksi remonttikohde. Loppuvuoden aikana aloitettiin vielä kaksi uudiskohdetta ja yksi palvelutalokohde sekä kaksi remonttikohdetta. Vuoden aikana valmistuvien viiden uudiskohteen asuntomäärä on 232 asuntoa. Tampereen Vuokra-asunnot Oy käynnisti kesällä 2016 Luhtaan alueella 103 asunnon rakennushankkeen. Hanke valmistuu vuonna 2018. Tullinkulman Työterveys Oy:n tilikausi oli yhtiön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä 1.1.2016 ostettu työterveysliiketoiminta kasvatti yhtiön liikevaihtoa noin 34 %. Vuosi sujui monessa mielessä yhtiömuotoisen Tullinkulman Työterveys Oy:n ja liiketoimintakaupan myötä yhtiölle siirtyneiden henkilöiden sekä kasvavan liiketoiminnan vakauttamisessa ja käytäntöjen yhtenäistämisen merkeissä. Liiketoimintakaupan myötä yhtiölle siirtyi noin 7000 uutta henkilöasiakasta ja kaksi uutta toimipistettä. Tuomi Logistiikka Oy:n varsinainen toiminta alkoi 1.1.2016, kun yhtiölle siirtyi Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liiketoiminta pois lukien vuokraamotoiminta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän materiaalipalvelut -nimisen vastuualueen liiketoiminta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipalveluista varastotoimintojen liiketoiminta siirtyi yhtiölle 1.6.2016. Yhtiö harjoitti pääosan toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Toiminnan painopisteenä vuoden aikana oli liiketoimintojen toimivuuden ja jatkuvuuden varmistaminen sekä asiakkaiden tarpeiden turvaaminen muutostilanteessa. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernin taloudellisen kehityksen arvioidaan jatkuvan pääosin nykyisen kaltaisena. Yhtiöiden taloudellisen aseman odotetaan hieman paranevan. Sähkölaitos-konsernin talous kohentui vuoden aikana merkittävästi ja tämän odotetaan jatkuvan. Lisäksi vuokra-asuntoyhteisöjen taloudellinen tilanne on kohentunut edelleen ripeästi ja tämä tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Pitkien korkojen matalaa tasoa on pyritty edelleen hyödyntämään korkosuojauksia tekemällä yhtiöissä joilla lainapääoman määrä on suuri. Konsernin rakennetta tarkastellaan edelleen kriittisesti ja varsinkin maakuntauudistukseen peilaten. Infra-, tila- ja ruokahuoltoliikelaitosten yhtiöittämisselvitykset pyritään tekemään vuoden aikana. Strategisesti merkityksettömien omistusten realisointia jatketaan. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 35

Toimintakertomus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Selonteko on laadittu tytäryhtiöiden johdon sekä konsernijohdon tekemän itsearvioinnin perusteella. Lisäksi omistajaohjaus käy vuosittain tavoite- ja omistajakeskustelut tytäryhteisöjen toimitusjohtajien ja hallitusten puheenjohtajien kanssa. Omistajakeskusteluissa käydään läpi yhtenä osa-alueena mm. tytäryhteisöjen riskienhallintasuunnitelmien ja riskikartoitusten sisältö ja ajantasaisuus, yhtiön sisäisen valvonnan menettelyt ja hyvän hallinto- ja johtamistavan noudattaminen. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Kaupunginvaltuusto päättää Kuntalain 14 :n mukaan kuntastrategiasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Tampereen kaupunkikonsernin konsernivalvonnasta vastasi vuonna 2016 konsernijohto, johon kuuluivat kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja, joita avusti konserniohjausyksikkö. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston tehtävänä on ohjata ja valvoa omistajana yhtiöitä ja säätiöitä siten, että nämä toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä kaupunginhallituksen hyväksymää Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjetta. Konserniohjauksen omistajaohjausyksikkö vastaa omistajapoliittisten linjausten valmistelusta ja omistajaohjauksesta sekä konserniohjauksen kehittämisestä. Se järjestää säännöllisiä toimitusjohtajille tarkoitettuja ja muita konserniyksikköjen toimintaan liittyviä kokous- ja koulutustilaisuuksia. Konserniohjauksen toimivallan ja vastuujaon toimivuuden osalta ei ole havaittu huomautettavaa. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Liiketoimintajaosto nimesi vuodelle 2016 kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Sisäinen tarkastus avustaa pormestaria ja muuta konsernijohtoa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan asianmukaisuuden varmentamisessa ja arvioinnissa. Konsernijohtaja määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Yhteisöjen toimivan johdon, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten asiantuntemus korostuu nimettäessä yhtiön toimivaa johtoa ja valittaessa hallituksen jäseniä erityisesti konsernin ja sen yhteisöjen voimakkaissa kehitystilanteissa. Vuonna 2016 tehdyissä hallitusjäsenten valinnoissa toteutui aikaisempaan nähden muiden kuin luottamushenkilöjäsenten suurempi määrä. Konserniohjauksen omistajaohjausyksikkö järjestää tytäryhteisöjen toimielinten jäsenille niiden toimintaan liittyvää koulutustoimintaa. Samoin omistajaohjausyksikkö organisoi hallitustyöskentelyn arvioinnin vuosittain tytäryhteisöjen hallituksen jäsenille ja raportoi tuloksista kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle. Konserniohjeen periaatteiden mukaisesti yhteisöjen tulee jo valmisteluvaiheessa hankkia omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajan velvollisuutena on valvoa, että ennakkokäsitys on haettu ja että se kirjataan pöytäkirjaan hallituksen kokouksessa, kun merkittävästä asiasta tehdään päätös. Omistajaohjauksen arvioinnin perusteella ohjeiden antoon kaupungin edustajille tytäryhteisöissä ei ole huomautettavaa. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutumista selvitetään toimintakertomuksen erillisessä luvussa. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan valtuuston toimesta toiminnan ja talouden tavoitteita, joiden toteutumista seurataan kaupungin normaalien seurantajärjestelmien mukaisesti. Tytäryhteisöiltä edellytetään omassa toiminnassaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Omistajastrategioiden toteutus etenee Kaupunginvaltuuston vuonna 2010 päättämien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Vuonna 2015 kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti ensimmäistä kertaa tytäryhteisöjä koskevasta omistajastrategiasta. Yhtiökohtaisten omistajastrategioiden laadinnan taustalla oli tarve muodostaa näkemys omistuksen tavoitteista ja kehittämisvisiosta pidemmällä aikavälillä. Omistajastrategiatyön yhteydessä tytäryhteisöt salkutettiin neljään eri kategoriaan. Valitun salkutusvaihtoehdon pohjalta yhtiöomistukselle laadittiin omistajan tahtotilaa kuvaavat kehittämistavoitteet. Vuosina 2015-2016 omistajastrategioista viestittiin hallituksen jäsenille ja yhtiön johdolle. Vuoden 2016 aikana omistajaohjausyksikkö on toteuttanut tai ollut mukana toteuttamassa omistajastrategian mukaisia käytännön toimenpiteitä yhtiötasolla. Yhtenä esimerkkinä omistajalinjausten toteuttamisesta oli mm. kaupungin omistamien opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusio 31.8.2016. Kaupungin omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje tullaan päivittämään 2017 vuoden aikana uutta kuntalakia, kaupungin toimintamallia ja hallintosääntöä vastaavaksi. 36 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Yhteisöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Vuosittain omistajaohjaus laatii myös laajan raportin Tampereen kaupungin tytärja osakkuusyhteisöjen toiminnasta, joka sisältää omistajaohjausyksikön tekemän tilinpäätösanalyysin jokaisesta yhtiöstä ja toimiala-analyysia tärkeimmistä konserniyhtiöistä. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi arvioidaan yritysten sisäistä toimintatapaa kaupunkikonsernin sisäisen arviointijärjestelmän avulla. Riskiprofiilia arvioidaan konserniyhteisön toimialan, taseen, kaupungin laina- ja takausvastuiden ym. perusteella. Tarvittaessa yhteisössä tehdään selvitys taloudellisesta asemasta. Selvitys tai tutkimus tehdään osakepääoman korottamisesta tai alentamisesta, fuusiosta tai diffuusiosta, lainan tai takauksen myöntämisestä tai muusta erityisestä syystä. Suoritetun itsearvioinnin perusteella konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannan, analysoinnin ja raportoinnin toimivuuteen ei ole huomautettavaa. Konsernirakenne Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Kaupunkikonsernin yhteisöillä on mahdollisuus käyttää hyväkseen sijoitus- ja lainaasioissa konsernipankkia, hankinnoissa keskitettyä hankintatointa, tietojenkäsittelyssä konsernin tietohallintoa sekä muita konsernin palveluja. Tytäryhteisöille esitellään säännöllisesti konsernin mahdollistamia palveluja. Ongelmallisissa lakiasioissa ja yhtiöjärjestyksen muutostilanteissa konserniohjausyksikkö käyttää kaupungin konserniohjauksen hallintoyksikön lakiasiantuntijoiden palveluita. Siirtohinnoittelun ei ole raportoitu aiheuttaneen kiistoja. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ja sen periaatteita ohjataan kaupunginvaltuuston päätöksen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä konserniohjeen ja Corporate Governance ohjeen avulla. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta lainsäädännön ja konserniohjeen mukaisesti. Konsernijohdon tehtävänä on valvoa tytäryhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuuden valvonnan osalta keskeisessä roolissa ovat vuosittain käytävät omistajakeskustelut, jossa riskienhallintadokumentit käydään läpi. Lisäksi on tehty määräajoin selvityksiä yhteisöjen johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja kehityksestä. Tytäryhteisöjen hallitusten systemaattista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden arviointia tulee kehittää ja samalla selkeyttää tytäryhteisöjen ja konserniohjauksen välistä ohjausta ja tiedonvälitystä. Kaupunkikonsernin näkökulmasta riskialueina voidaan mainita tukipalveluiden organisointi Sote- ja maakuntauudistuksessa ja uudistuksessa esimerkiksi kaupungin tukipalveluja tarjoavien in house -yhtiöiden rooli. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvänä riskialueena on myös Voimaanpanolain mukainen menettely ja lain tulkinta maakunnalle siirtyvistä kunnan omistamista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä tai tuottamista harjoittavien osakeyhtiöiden osakkeista. Näiltä osin taloudellisia riskejä tulee pyrkiä hallitsemaan ja ennakoimaan ja tehdä tarvittavat kaupungin edun mukaiset ratkaisut hyvissä ajoin. Kaupunkikonsernin riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu konsernijohdon osalta ja konsernin tytäryhteisöissä ei ole havaittu merkittäviä strategisia tai operatiivisia riskejä. Vuoden 2016 lopussa kaupunkikonserniin kuului 51 tytäryhteisöä, joista Maisansalo Oy:tä ja Suomen Itämeri-Instituutin säätiötä ei yhdistelty tilinpäätökseen. Maisansalo Oy:llä ei ollut toimintaa tilikaudella, ja Suomen Itämeri-Instituutin säätiön yhdistelemättä jättämisellä ei ole olennaista vai- kutusta konsernin omaan pääomaan. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin myös kaikki 3 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konserniin kuului myös 13 osakkuusyhteisöä ja 3 yhteisyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli 9. Tampereen konsernitilinpäätöksen yhdisteltävät yhteisöt 2016 2015 Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 19 21 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 27 26 Säätiöt 5 5 Kuntayhtymät 3 4 Osakkuusyhteisöt 9 10 Yhteensä 63 66 Tilikauden aikana perustettiin uusi tytäryhteisö, Tampereen Raitiotie Oy. Kaupungin omistusosuus Haukiluoman Liikerakennus Oy:stä nousi osakkeiden hankinnan myötä sekä Suomen Hopealinja Oy:stä osakepääoman korotuksen kautta. Kaupungin omistusosuus pieneni Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:stä ja Pirkan Putkikeräys Oy:stä osakasmäärän kasvun vuoksi sekä Vuores Palvelu Oy:stä osakkeiden myynnin kautta. Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n osakkeet myytiin kaikki tilikauden aikana ja omistus Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymässä lakkasi kuntayhtymän purun myötä. Tytäryhteisöistä Kiinteistö Oy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy fuusioituivat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:öön. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 37

Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelman analysointi Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 1 000 euroa 1 000 euroa Toimintatuotot 1 105 554 1 057 088 Toimintakulut -2 117 881-2 064 237 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 19 195 4 269 Toimintakate -993 132-1 002 880 Verotulot 896 213 886 853 Valtionosuudet 374 980 358 900 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 201 1 532 Muut rahoitustuotot 2 266 6 317 Korkokulut -25 522-26 553 Muut rahoituskulut -2 551-4 021 Vuosikate 253 456 220 149 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -181 145-188 411 Omistuksen eliminointierot 86-3 Arvonalentumiset -2 038 0 Satunnaiset erät 455 0 Tilikauden tulos 70 813 31 734 Tilinpäätössiirrot 3 223 423 Tilikauden verot -10 645-6 901 Laskennalliset verot -2 474-3 244 Vähemmistöosuudet -2 246-3 348 Tilikauden ylijäämä 58 671 18 664 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 52 51 Vuosikate / Poistot, % 138 117 Vuosikate, euroa / asukas 1 110 978 Asukasmäärä 228 274 225 118 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa / asukas = Vuosikate/Asukasmäärä Konsernituloslaskelman toteuma Konsernituloslaskelma kuvaa koko kaupunkikonsernin kannattavuutta. Konsernituloslaskelma osoittaa kaupunkikonsernin tilikauden tuloksen siten kuin konserniyhteisöt olisivat yksi kokonaisuus. Konsernitilinpäätöksessä konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksistä vähennetään konsernin sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosakkaiden osuudet toiminnan tuloksesta. Konsernin positiivinen tuloskehitys jatkui vuonna 2016 ja tilikauden tulos muodostui 70,8 milj. euroa positiiviseksi. Tulos parani edelliseen vuoteen nähden 39,1 milj. euroa (123 %). Tilikauden ylijäämä verojen, vähemmistöosuuksien ja tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 58,7 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui -993,1 milj. euroa, mikä oli 9,7 milj. euroa edellisvuotista parempi. Nettomenojen kasvu oli siten kaupunkikonsernissa negatiivinen, -1,0 prosenttia. Edellisenä vuonna kaupunkikonsernin nettomenot kasvoivat 0,5 prosenttia. Kaupungin nettomenojen kasvu oli vuonna 2016 1,9 prosenttia. Konserniyhteisöjen tuloksen muodostuminen Konserniyhteisöjen erillistilinpäätösten yhteenlaskettu tilikauden tulos ennen konsernieliminointeja oli noin 46 milj. euroa. Kun huomioidaan konsernitilinpäätöksen eliminointien ja yhdistelykirjausten vaikutus tulokseen, kaupunkikonsernin tulokseksi muodostui 70,8 milj. euroa. Merkittävimmät konsernin tulosta parantavat eliminointi- ja yhdistelykirjaukset liittyivät poistoihin ja konsernin osuuteen osakkuusyhteisöjen voitosta. Konserniyhteisöjen yhteenlasketuista toimintatuotoista ja toimintakuluista eliminoitiin konserniyhteisöjen välisiä sisäisiä liiketapahtumia yhteensä noin 270 milj. eurolla. Konserniyhteisöjen tuloskehityksen analysoinnissa ei ole huomioitu konsernieliminointien vaikutusta, ellei toisin ole mainittu. 38 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Kaupungin tilikauden tulokseksi muodostui -21,3 milj. euroa, mikä oli 17,1 milj. euroa edellisvuotista parempi. Kaupungin tuloksen toteutumista on analysoitu tarkemmin toimintakertomuksen kohdassa Tilikauden tuloksen muodostuminen. Tampereen Sähkölaitos -konsernin talous kehittyi vuonna 2016 suotuisasti. Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuuksia oli 31,9 milj. euroa positiivinen, kun edellisen vuoden tulos oli 12,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 25,2 milj. euroa. Konsernin liikevaihdon kasvu oli 3,3 milj. euroa (1,2 %). Kannattavuuden paranemisen taustalla oli Sähkölaitoksen energiakäänne eli kotimaisiin ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaan kaukolämmön erillistuotantoon panostamisen jatkaminen, kaasuriippuvuuden vähentäminen ja sähkösuojauksissa onnistuminen. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole huomioitu konsernieliminointien vaikutusta. Kun tarkastelussa huomioidaan lisäksi Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä syntyneen sisäisen katteen käsittely konsernitilinpäätöksessä, paranee Sähkölaitos-konsernin vaikutus kaupunkikonsernin tulokseen 11,0 milj. eurolla. Sähkölaitos-konsernin kirjanpidossa sisäinen kate ja liikearvo poistetaan vaikutusaikanaan kuluksi, mutta konsernitilinpäätöksessä tämä kulukirjaus eliminoidaan. Tilikaudella 2016 Sähkölaitos-konserni kirjasi poistoja sisäisistä katteista 11,0 milj. euroa. Myös kaupunkikonsernin asunto- ja kiinteistöyhtiöillä oli edellisvuoden tapaan merkittävä vaikutus konsernin positiiviseen tulokseen. Tampereen Vuokratalosäätiön tilikauden tulos oli 9,3 milj. euroa, mikä oli 0,6 milj. euroa vuoden 2015 tulosta heikompi. Toteutunut tulos oli budjetoitua parempi. Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n tilikauden tulos (3,6 milj. euroa) parani edelliseen vuoteen nähden 0,5 milj. euroa talouden kehityttyä ennakoitua paremmin. Tampereen Kotilinnasäätiön tilikauden tulos muodostui 1,3 milj. euroksi, mikä oli 1,7 milj. euroa edellisvuotista heikompi. Liikevaihdon kasvu jäi pieneksi johtuen edellisenä vuonna kirjatusta kertaluonteisesta myyntitulosta. Muutamissa kuluerissä oli kasvua vuoteen 2015 nähden, mutta kokonaisuutena kulut pysyivät kohtuullisella tasolla. Pohjolan Kotilinnan ja Pispanlinnan kiinteistöt valmistuivat etuajassa, mikä kasvatti vuokratuottoja ja poistoja. Vilusen Rinne Oy:n tilikauden tulos oli 2,4 milj. euroa, mikä oli hieman edellisvuotista ja parempi. Toteutunut tulos oli budjetoitua parempi. Pirkanmaan Jätehuolto -konsernin tilikauden tulos oli 2,6 milj. euroa, mikä oli 2,2 milj. euroa edellisvuotista heikompi. Konsernin liikevaihto laski 6,1 milj. euroa johtuen Tammervoiman hyötyjätelaitoksen käyttöönoton myötä saavutetuista kustannussäästöistä ja niiden siirtämisestä asiakashintoihin. Myös maajätteitä vastaanotettiin käsiteltäväksi edellisvuotista vähemmän. Konsernin toimintakulut pienenivät 3,3 milj. euroa. Finnpark-konsernin tulos toteutui 4,2 milj. eurona, mikä oli 0,2 milj. euroa edellisvuotista parempi. Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaihto pieneni 5 prosenttia, vaikka kävijämäärät säilyivätkin ennallaan. Liikevaihtoon vaikutti edelleen yleisesti heikko taloustilanne. Säästöjen toteuttamista jatkettiin, ja tilikauden tulokseksi muodostui -0,3 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa edellisvuotista heikompi. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuloksesta oli 7,8 milj. euroa, mikä oli 1,3 milj. euroa edellisvuotista parempi. Vuoden 2016 alusta toimintansa aloittaneen Tuomi Logistiikan tilikauden tulos muodostui positiiviseksi 1,3 milj. euroksi. Konsernin tuloksen muodostuminen Konsernin tytäryhteisöjen suotuisan tuloskehityksen lisäksi konsernin osakkuusyhteisöjen merkitys tilikauden tuloksen kannalta kasvoi päättyneellä tilikaudella. Kaupunkikonsernin osuus osakkuusyhteisöjen voitosta toteutui 19,2 milj. eurona ja kasvua vuoteen 2015 verrattuna syntyi 14,9 milj. euroa. Ylivoimaisesti suurin osa toteumasta muodostui YH Kodit -konsernin tuloksesta, josta kaupunkikonsernin osuus oli 18,5 milj. euroa. Konsernin poikkeuksellisen hyvän 55,5 milj. euron tuloksen taustalla oli 1 800 Tampereen ja Turun seudulla sijainneen asunnon myynti Työeläkevakuutusyhtiö Elolle ja kaupasta syntynyt myyntivoitto. Kaupunkikonsernin osuus Coxa Oy:n tuloksesta oli 0,5 milj. euroa. Kaupunkikonsernin rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä -24,6 milj. eurona, mikä on 2,2 milj. euroa enemmän kulua kuin vuonna 2015. Merkittävin muutos oli muiden rahoitustuottojen 4,1 milj. euron pieneneminen, mikä aiheutui kaupungin konsernin ulkopuolelta saatujen rahoitustuottojen pienenemisestä. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätösten rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä nettona 17,4 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksen rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli -24,6 milj. euroa, koska konserniyhteisöjen muilta konserniyhteisöiltä saadut osingot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osinkotuotot kirjataan saajalla muihin rahoitustuottoihin, mutta osingon maksajalla osingon maksu ei vaikuta tilikauden tulokseen, joten sisäisten osinkojen eliminointi heikentää konsernin tulosta erillistilinpäätösten yhteenlaskettuun tulokseen verrattuna. Poistot ja arvonalentumiset toteutuivat 5,3 milj. euroa edellisvuotista pienempinä 183,1 milj. eurona. Pääasiallisesti muutos aiheutui kaupungin vuonna 2015 kirjaamista 8,5 milj. euron arvonalentumisista. Tilinpäätössiirrot muodostuivat lähinnä kaupungin rahastojen vähennyksistä. Tilikauden verot kasvoivat 3,7 milj. eurolla lähinnä Sähkölaitos-konsernin positiivisesta tuloskehityksestä johtuen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 39

Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 1 000 euroa 1 000 euroa Vuosikate 253 456 220 149 Satunnaiset erät 455 0 Tilikauden verot -10 645-6 901 Tulorahoituksen korjauserät -34 709-15 010 Investointien rahavirta 208 556 198 238 Investointimenot -384 765-360 510 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 328 10 990 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 24 138 34 154-355 299-315 365 Toiminnan ja investointien rahavirta -146 743-117 127 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -194-18 Antolainasaamisten vähennykset 5 614 660 5 420 641 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 197 542 28 486 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -85 297-72 729 Lyhytaikaisten lainojen muutos -11 314-1 315 100 930-45 558 Oman pääoman muutokset 2 241 5 438 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -157 858 Vaihto-omaisuuden muutos 1 429-7 827 Saamisten muutos 2 006 3 654 Korottomien velkojen muutos 40 516 21 829 43 794 18 514 Rahoituksen rahavirta 152 385-20 964 Rahavarojen muutos 5 643-138 091 Rahavarat 31.12. 192 670 187 027 Rahavarat 1.1. 187 027 325 119 5 643-138 091 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000-588 767-531 315 Investointien tulorahoitus, % 67 63 Lainanhoitokate 3 2 Kassan riittävyys, pv 27 27 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien lisäyksiä joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 40 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelman analysointi Konsernin rahoituslaskelma kuvaa konsernin toiminnasta aiheutuvia rahavirtoja huomioimatta kaupunkikonsernin sisäisiä liiketapahtumia. Vuoden 2016 aikana konsernin rahavarat lisääntyivät 5,6 milj. eurolla, joten rahavarat 31.12.2016 olivat 192,7 milj. euroa. Konsernin vuoden 2016 toiminnan rahavirta toteutui 208,6 milj. eurona, mikä oli 10,3 milj. euroa edellisvuotista parempi. Toiminnan rahavirtaa vahvisti edellistä vuotta parempi vuosikate. Vuosikate toteutui 33,3 milj. euroa edellistä vuotta suurempana, 253,5 milj. eurona. Vuosikatteen kehitystä on analysoitu konsernin tuloslaskelman analysoinnin yhteydessä. Tulorahoituksen korjauserissä vuosikatetta oikaistaan kaupunkikonsernin saamien pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoittojen ja -tappioiden, osakkuusyhteisöjen tulososuuksien, osakkuusyhteisöiltä saatujen osinkojen sekä pakollisten varausten muutosten osalta. Osakkuusyhteisöjen tulososuus eliminoidaan rahoituslaskelmalla, koska kyseessä ei ole rahavirta. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat 19,7 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Pysyvien vastaavien luovutusvoittoja toteutui 21,1 milj. euroa, mikä oli 5,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Olennaisia luovutustappioita ei vuonna 2016 syntynyt. Osakkuusyhteisöjen tulososuudet olivat 19,2 milj. euroa, joten kasvua edellisvuoteen nähden syntyi 14,9 milj. euroa. YH Kodit -konsernin tulososuus kasvoi 14,5 milj. eurolla johtuen konsernin poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta, joka aiheutui 1 800 asunnon myynnistä Eläkevakuutusyhtiö Elolle. Pakolliset varaukset kasvoivat tilikaudella 2016 2,1 milj. eurolla. Konsernin investointihyödykkeisiin käyttämä rahavirta oli 355,3 milj. euroa, mikä oli 39,9 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Investointien bruttomenot olivat 384,8 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen nähden syntyi 24,3 milj. euroa. Kaupungin osuus investoinneista oli konsernin suurin. Kaupungin konsernin ulkoiset investoinnit olivat noin 218 milj. euroa. Kaupungin investointeja on analysoitu kaupungin investointien toteumavertailun ja rahoituslaskelman analyysien yhteydessä. Sähkölaitos-konsernin investoinnit vuonna 2016 olivat 37,7 milj. euroa, mikä oli 5,1 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Sähkölaitoksen suurimmat investoinnit liittyivät kaukojäähdytyslaitoksen rakentamiseen Kaupinojalle, jäähdytysliiketoiminnan laajentamiseen sekä tuulivoimaosuuksien kautta saatavan sähkön määrän nostamiseen. TREDU-Kiinteistöt Oy investoi vuonna 2016 33,1 milj. eurolla, mikä oli 19,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Investoinneista toteutusvaiheessa olivat Lempäälän Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan ilmailualan oppilaitoksen uudisrakentaminen. Lisäksi Santalahdentien peruskorjaus valmistui joulukuussa 2016. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri -konsernin investoinneista oli 29,2 milj. euroa. Tampereen Vuokratalosäätiön investoinnit olivat 21,8 milj. euroa ja Kotilinnasäätiön 9,7 milj. euroa. Rahoitusosuuksia saatiin konsernin ulkopuolelta lähinnä rakennusinvestointeihin yhteensä 5,3 milj. eurolla, mikä oli 5,7 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot pienenivät noin 10 milj. eurolla. Vuonna 2016 luovutustuloja kertyi 24,1 milj. euroa, josta kaupungin konsernin ulkopuolelta saamat luovutustulot muodostivat 17,8 milj. euroa. Konsernin toiminnan ja investointien rahavirta oli tilinpäätöksessä 2016 yhteensä 146,7 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan rahavirroilla ei siis pystytty kattamaan investointimenoja lähinnä konsernin korkeasta investointitasosta johtuen. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava investointien tulorahoitusprosentti kuitenkin koheni edellisen vuoden tilinpäätöksen tasosta ollen 67 prosenttia. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden ajalta oli voimakkaasti negatiivinen, 588,8 milj. euroa, mikä aiheutuu lähinnä kaupungin negatiivisesta kertymästä. Konsernin rahoituksen rahavirta toteutui vuoden aikana 152,4 milj. euroa positiivisena. Kaupunkikonsernin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 100,9 milj. eurolla, mistä suurin osa syntyi kaupungin lainamäärän kasvusta 89,5 milj. euroa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lainamäärä kasvoi 28,0 milj. eurolla ja TREDU-Kiinteistöt Oy:n lainamäärä 17,9 milj. eurolla. Sähkölaitos-konserni lyhensi lainojaan 14,0 milj. eurolla. Muut maksuvalmiuden muutokset 43,8 milj. euroa muodostuivat lähinnä korottomien velkojen muutoksesta 40,5 milj. euroa. Kaupunkikonsernin rahavarat tilikauden lopussa olivat 192,7 milj. euroa. Tilinpäätöksen rahavaroilla olisi katettu 27 päivän ajan kaikki toiminnan aiheuttamat kassastamaksut. Kaupunkikonsernin lainanhoitokate tilinpäätöshetkellä oli kolme, joka ilmaisee konsernin lainanhoitokyvyn vuoden 2016 lopussa olevan hyvä. Konsernin kassan riittävyys oli samalla tasolla kuin edellisessä tilinpäätöksessä ja lainanhoitokate parani edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 41

Toimintakertomus Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 1 000 euroa 1 000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 16 618 12 857 Muut pitkävaikutteiset menot 124 171 101 591 Ennakkomaksut 440 4 446 141 229 118 894 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 205 004 184 432 Rakennukset 1 440 109 1 371 248 Kiinteät rakenteet ja laitteet 660 640 620 358 Koneet ja kalusto 97 821 95 103 Muut aineelliset hyödykkeet 33 597 33 991 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 270 203 235 280 2 707 373 2 540 411 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 57 870 38 712 Muut osakkeet ja osuudet 21 859 19 498 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 150 Muut lainasaamiset 3 332 4 318 Muut saamiset 994 5 278 84 055 67 956 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 342 2 863 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 40 697 42 126 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 13 731 26 890 Lyhytaikaiset saamiset 183 866 174 805 Rahoitusarvopaperit 37 234 46 090 Rahat ja pankkisaamiset 155 436 140 937 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 367 963 3 160 972 Konsernitaseen analysointi Kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli 3 368,0 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden on 207,0 milj. euroa. Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Oikaisun perusteena on Sähkölaitos-konsernissa vuonna 2016 valmiiksi saatu tietojärjestelmähanke, jonka seurauksena pystytään laskemaan etäluettavien mittareiden lukemiin perustuva sopimuskohtainen, todellinen myynti. Aiemmin sopimuskohtaista myyntiä ei ollut mahdollista laskea laskutuskausien keskellä, joten tilinpäätöksessä liikevaihdon määrä perustui osittain laskennallisiin arvioihin. Hankkeen valmistuttua on voitu jälkikäteen todeta, että liikevaihto ja saamiset on laskettu aikaisemmissa tilinpäätöksissä liian pieniksi, ja nyt myyntisaamiset on oikaistu vastaamaan uuden järjestelmän osoittamaa oikeaa saldoa. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on positiivinen 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumman kasvu tulee pääasiassa pysyvien vastaavien kasvusta. Taseen vastaavista noin 87 prosenttia muodostuu pysyvien vastaavien hyödykkeistä (2 932,7 milj. euroa). Pysyvät vastaavat kasvoivat tilikauden aikana 205,4 milj. euroa (7,5 %). Suurinta kasvu oli aineellisten hyödykkeiden ryhmässä, 167,0 milj. euroa (6,6 %). Rakennusten tasearvo kasvoi 68,9 milj. eurolla, josta Kotilinnasäätiön rakennusten tasearvon kasvu muodosti 32,9 milj. euroa, kaupungin kasvu 23,9 milj. euroa ja TREDU-Kiinteistöt Oy:n kasvu 17,5 milj. euroa. Kotilinnasäätiön rakennusten kasvu aiheutui etuajassa valmistuneista suurista investoinneista, Pohjolan Kotilinnan rakentamisesta ja Pispanlinnan perusparannuksesta. Kaupungin investointeja on analysoitu kaupungin investointien toteumavertailun ja rahoituslaskelman analysoinnin yhteydessä. TREDU-Kiinteistöjen investoinneista Santalahdentien peruskorjaus valmistui joulukuussa 2016. Rakentamisinvestoinnit kasvattivat myös kiinteiden rakenteiden ja laitteiden taseerää, joka kasvoi 40,3 milj. eurolla sekä ennakkomaksuja ja keskeneräisiä hankintoja, jotka kasvoivat 34,9 milj. eurolla. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kasvusta 26,3 milj. euroa muodostui kaupungin ko. tase-erän kasvusta. Sähkölaitos-konsernin investoinnit kasvattivat kiinteitä rakenteita ja laitteita 8,7 milj. eurolla. Vuonna 2016 Sähkölaitos-konserni investoi muun muassa kaukojäähdytyslaitoksen rakentamiseen Kaupinojalle sekä jäähdytysliiketoiminnan laajentamiseen. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat kasvoivat eniten kaupungilla (31,9 milj. euroa) ja TREDU-Kiinteistöillä (22,6 milj. euroa). TREDU-Kiinteistöjen merkittävimmät keskeneräiset hankkeet olivat Lempäälän Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan ilmailualan oppilaitoksen uudisrakentaminen. Kotilinnasäätiön keskeneräiset hankinnat pienenivät 25,9 milj. eurolla merkittävien rakennusinvestointien valmistuttua vuonna 2016. Muut pitkävaikutteiset menot kasvoivat tilikaudella lähinnä Rantaväylän tunnelin 42 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Toimintakertomus VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 1 000 euroa 1 000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 636 657 636 657 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 415 395 Muut omat rahastot 44 553 47 406 Edellisten tilikausien ylijäämä 674 390 655 726 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 58 671 18 664 1 414 687 1 358 848 VÄHEMMISTÖOSUUDET 79 403 75 884 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 3 111 4 276 Muut pakolliset varaukset 43 178 39 902 46 289 44 177 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 29 758 28 436 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 196 910 1 111 217 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 83 594 77 487 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 113 272 98 034 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 404 052 366 889 1 797 827 1 653 627 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 367 963 3 160 972 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % 45 45 Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 75 71 Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 733 062 674 390 Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas 3 211 2 996 Konsernin lainat, euroa / asukas 5 740 5 372 Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euroa 1 310 181 1 209 251 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 3 332 4 468 Asukasmäärä 228 274 225 118 Konsernin omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut Ennakot) Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Konsernin lainakanta 31.12. = Korollinen Vieras pääoma Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset investointien johdosta. Maa- ja vesialueiden kasvu 20,6 milj. euroa aiheutui pääasiassa kaupungin maanhankinnoista. Kaupunkikonsernin sijoitusten tasearvo kasvoi 16,1 milj. eurolla. Osakkuusyhteisöosuuksien kasvu aiheutui lähinnä YH-Kodit -konsernin hyvästä tuloksesta, josta kaupunkikonsernin osuus oli 18,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten saamisten pienenemistä selittää erityisesti Rantaväylän tunneliin liittyvien rahoitusosuussaamisten 16,5 milj. euron pieneneminen. Lyhytaikaisten saamisten kasvu aiheutui pääasiassa Sähkölaitos-konsernin myyntisaamisten kasvusta, jonka taustalla on edellisten tilikausien virheen korjaus. Konsernitaseen vastattavaa-puolen suurimmat erät ovat vieras pääoma ja oma pääoma. Konsernin omavaraisuusaste oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, 45 prosenttia. Vieras pääoma kasvoi 144,2 milj. euroa (8,7 %), josta korollisen vieraan pääomaan kasvu oli 100,9 milj. euroa (8,3 %). Lainakanta vuoden lopussa oli 1 310,2 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä 5 740 euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 89,5 milj. eurolla, joten muiden konserniyhteisöjen yhteenlaskettu lainamäärän kasvu jäi vähäiseksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lainamäärä kasvoi 28,0 milj. eurolla ja TREDU-Kiinteistöt Oy:n lainamäärä 17,9 milj. eurolla. Sähkölaitos-konserni lyhensi lainojaan 14,0 milj. eurolla. Kaupunkikonsernin koko vuoden käyttötuloista tarvittaisiin 75 prosenttia vieraan pääoman takaisinmaksuun, mitä suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 43

Toimintakertomus Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 115 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupungin tilikauden tulos muodostui 21 277 671,88 euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyä siten, että aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan 1 176 413,52 euroa, Vahinkorahaston vähennystä kirjataan 274 473,98 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, Tampereen elinkeinorahaston vähennystä kirjataan 2 852 867,31 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, Väinö Linnan rahaston vähennystä kirjataan 10 000,00 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, ja että tilikauden alijäämä 16 963 917,17 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään. Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. 44 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Talousarvion toteutuminen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 45

46 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen -osa sisältää laskelma- ja strategiaosan, konsernihallinnon ja konsernipalvelujen talousarvion toteumavertailun, tilaaja- ja tuottajaosan sekä konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen tavoitteiden toteuman. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Laskelmaosassa on esitetty talousarvion tuloslaskelman, investointien ja rahoituslaskelman toteumavertailut. Lisäksi laskemaosassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen. Talousarvion laskelmaosa sisältää informaatiota kaupungin yhteenlasketusta taloudesta, joka ei ole valtuustoon nähden sitovaa. Talousarvion tuloslaskelman, investointien ja rahoituslaskelman toteumavertailuissa on esitetty ydinprosessien, konsernihallinnon, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen talousarvion toteutuminen sisältäen myös sisäiset erät. Laskelmien viimeiset sarakkeet osoittavat liikelaitosten ja taseyksiköinä käsiteltävien rahastojen vaikutuksen koko kaupungin tuloksen, rahoituksen ja investointien muodostumiseen. Laskelmaosan investointien toteumavertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna omaisuusluokille sisältäen sisäiset erät. Laskelmaosassa on esitetty myös kaupungin yhteisten erien eli verotulojen, valtionosuuksien, korkotuottojen ja -kulujen, muiden rahoitustuottojen ja -kulujen sekä antolainauksen ja korollisten velkojen muutosten toteuma. Yhteiset erät muodostavat suuren osan kaupungin tuloperustasta ja niistä valtuustoon nähden sitovaa on korkotuottojen ja -kulujen netto. Lisäksi rahoituslaitoksilta nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla talousarviota suurempi. Strategiaosassa on esitetty toiminnan tavoitteiden toteumatiedot kaupunkistrategiasta johdettujen sitovien toiminnan tavoitteiden osalta ja niiden vastuuhenkilöt. Talousarviossa tuotantoyksiköille ja liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteuma on esitetty tuottajaosassa sekä tuotantoalue/liikelaitoskohtaisesti erillistilinpäätöksissä. Konsernihallinto ja konsernipalvelut -osassa on esitetty konsernihallinnon ja konsernipalveluiden tiedot. Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot ja -menot, investointien bruttomenot sekä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle myönnettävä toiminta-avustus. Konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. Kaupunginhallituksen (laskentatunniste sisäinen tilaus 20041), pormestarin (20043), hallinto- ja talousryhmän johtajan (20044) sekä velvoitetyöllistämisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahoista voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille. Konsernipalvelujen yksiköillä sitovaa on tilikauden tulos sekä investointien bruttomenot. Viranomaispalveluilla sitovaa on kuitenkin toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot. Tilaajaosassa on esitetty kaupungin kuuden ydinprosessin tuloarvioiden ja määrärahojen sekä investointien toteuma. Valtuustoon nähden sitovaa ydinprosesseilla on toimintatulot ja -menot sekä investointien bruttomenot. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Keskusta-hankkeen, Vuores-hankkeen, Hiedanrannan, Raitiotien ja Rantaväylän tunnelin käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia. Rantaväylän tunnelin koko rakentamisvaiheen osalta vuosittainen käyttö määräytyy hankkeen toteutumisen mukaisesti. Rantaväylän tunnelin vuotuista talousarviota muutetaan vuosittain hyväksytyn kokonaiskustannusarvion rajoissa, jos työn vuotuinen eteneminen ja siten vuotuinen rahoitustarve poikkeaa suunnitellusta. Muutos tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi talousarviovuoden aikana. Pelastustoimen palvelukokonaisuuden bruttomenot on erikseen sitova erä. Tuottajaosassa on esitetty hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten valtuustoon nähden sitovien erien toteumavertailu. Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueilla on toiminnan tavoitteiden lisäksi valtuustoon nähden sitovaa tilikauden ylijäämä/ alijäämä ja investointien bruttomenot. Poikkeuksena Toisen asteen koulutuksessa Lukiokoulutus ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ovat erikseen sitovia. Osa investoinneista on lisäksi hanketasolla sitovia. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on sitovaa toiminnan tavoitteet, liikeylijäämä sekä investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (investointien rahavirta). Liikelaitoksilla on toiminnan tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja investointien bruttomenot. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osalta sitovaa on lisäksi kaupungin toiminta-avustus ja talousarviossa esitetty liikeylijäämätavoite. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksella sitovaa on talonrakennusinvestointien yhteissumma. Hankekohtaiset kustannusarviot ovat sitovia siten, että Tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa 15 prosentin hankekohtaisen ylityksen talonrakennusinvestointien kokonaissumman rajoissa. Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen, liikelaitosten ja taseyksikkönä käsiteltävän Vahinkorahaston erillistilinpäätökset löytyvät tilinpäätöskirjan lopusta. Talousarviossa kaupungin merkittävimmille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen on esitetty erillisessä konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt -osassa. Yhteisöille asetetut tavoitteet eivät oikeudellisesti sido tytäryhteisöjä vaan niiden tarkoituksena on tuoda esille pääomistajan tahto. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 47

Talousarvion toteutuminen Olennaiset poikkeamat talousarvioon Talousarvion toteutuminen -osa sisältää strategiaosan, konsernihallinnon ja konsernipalvelujen sekä tilaaja- ja tuottajaosan talousarvion toteumavertailun. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Yhteenvetotaulukkoon on merkitty valtuustoon nähden sitovien erien ylitykset harmaalla. Lisäksi koonti sisältää tiedot liikelaitosten liikeylijäämän toteutumisesta. Talousarvion toteumavertailuissa esitettävissä luvuissa on mukana kaupungin sisäiset erät, ellei toisin ole mainittu. Vastaavasti investointiluvuissa ei ole huomioitu koko kaupungin tilinpäätöslaskelmille tehtyä sisäisen katteen eliminointia, joten talousarvion toteumavertailuissa investointien toteuma on suurempi kuin kaupungin rahoituslaskelmassa. Käyttötalouden toteutuminen Tilaajan ydinprosessien yhteenlaskettu toimintakate toteutui 6,0 milj. euroa talousarviota heikompana. Merkittävin poikkeama vuosisuunnitelmaan nähden oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulujen 10,4 milj. euron ylitys. Suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Toimintatuotot puolestaan ylittyivät 5,2 milj. eurolla johtuen perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen maksutuotoista, kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetuista valtionkorvauksista sekä vammaispalvelujen kotikuntalain mukaisista kotikuntakorvauksista. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa kulut ylittyivät 3,7 milj. euroa ja tuotot alittuivat 0,3 milj. euroa. Suurimmat toimintakulujen ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja suun terveydenhuollossa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen palveluissa kulut ylittyivät 2,8 milj. euroa ja tuotot alittuivat 0,9 milj. euroa. Merkittävimmät kulujen ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Tuottojen alituksen taustalla olivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset, joiden vaikutus arvioitiin budjetissa liian suureksi sekä palvelurakenteen painopisteen siirtäminen laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden ylijäämätavoite vuodelle 2016 oli 7,0 milj. euroa. Toteutunut ylijäämä oli 4,8 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen leikkauksen vaikutus hyvinvointipalveluissa oli yhteensä noin 4,9 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Avopalvelut, Varhaiskasvatus ja perusopetus ja Kotihoito ja asumispalvelut eivät saavuttaneet ylijäämätavoitettaan. Avopalvelut jäi ylijäämätavoitteestaan 4,2 milj. euroa, mikä johtui pääosin siitä, ettei vuosisuunnitelman mahdollis- TILIKAUDEN TULOS -21,3 M (TP16) INVESTOINTIEN TULORAHOITUSPROSENTTI 33,7 % (TP16) tamalla henkilöstöresursoinnilla pystytty vastaamaan palvelusopimuksen ja lainsäädännön vaateisiin. Lisäksi asiakasmäärä ja hoitokustannukset kasvoivat. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin kasvaneesta palvelutarpeesta. Kotihoito ja asumispalvelujen tulos toteutui 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana johtuen pääosin vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet henkilöstökuluissa, kun kotihoidon asiakastunnit samaan aikaan kasvoivat. TILAAJAN YDINPROSESSIT YHTEENLASKETTU TOIMINTAKATE - 6,0 M (TP16/Muutettu TA16) HYVINVOINTALVELUJEN TUOTANTOALUEET YHTEENLASKETTU TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ - 2,2 M (TP16/Muutettu TA16) LIIKELAITOSTEN YHTEENLASKETTU LIIKEYLIJÄÄMÄ + 6,3 M (TP16/Muutettu TA16) 48 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Talousarvion toteutuminen Yhteenveto poikkeamista talousarvioon, sitovat erät Ei sisällä rahastoja ja liiketoimintaa Tilaaja- ja tuottajaosa sekä konsernihallinto TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (b) Toimintatuotot 25 167 25 498-331 25 806-308 Toimintakulut -375 124-371 468-3 656-369 668-1 800 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (b) Toimintatuotot 474 505-31 460 45 Toimintakulut -169 104-169 221 117-167 704-1 517 Sivityksen ja elämänlaadun edistäminen (b) Toimintatuotot 690 833-143 791 42 Toimintakulut -81 222-81 316 94-81 056-260 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (b) Toimintatuotot 56 518 51 361 5 157 51 315 46 Toimintakulut -525 002-514 624-10 378-507 975-6 649 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (b) Toimintatuotot 44 712 45 636-924 45 636 0 Toimintakulut -195 492-192 712-2 780-190 207-2 505 Kaupunkiympäristön kehittäminen (b) Toimintatuotot 124 189 115 314 8 875 109 314 6 000 Toimintakulut -90 091-87 433-2 658-87 433 0 Hanketasolla sitovat kohteet (toimintakate) Keskusta-hanke -1 549-1 394-155 -1 394 0 Vuores-hanke -485-400 -85-400 0 Hiedanranta -780-500 -280-500 0 Raitiotie -48 0-48 0 0 Pelastustoimen palvelukok. bruttomenot -15 966-17 157 1 191-17 157 0 Konsernihallinto (b) Toimintatuotot 10 113 7 493 2 620 3 549 3 944 Toimintakulut -73 270-75 062 1 792-69 297-5 660 Tampereen Kaupunkiliikenne toiminta-avustus -3 200-3 200 0-3 200 0 Tietohallinto (toimintakate+bruttoinvestoinnit) -4 218-5 110 892-5 110 0 Konsernipalvelut (tilikauden tulos) Konsernipalvelut Koppari 53 0 53 0 0 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 127 0 127 0 0 Viranomaispalvelut Toimintatuotot 10 379 8 875 1 504 8 875 0 Toimintakulut -13 311-13 680 369-13 828 0 Hyvinvointipalvelut (tilikauden yli-/alijäämä) Avopalvelut -1 425 2 800-4 225 2 800 0 Kotihoito ja asumispalvelut -186 1 700-1 886 1 700 0 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut 4 525 2 500 2 025 2 500 0 Varhaiskasvatus ja perusopetus -2 725 0-2 725 0 0 Toisen asteen koulutus Tampereen seudun ammattiopisto Tredu 3 080 0 3 080 0 0 Lukiokoulutus 688 0 688 0 0 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 814 0 814 0 0 Pirkanmaan pelastuslaitos (liikeylijäämä) -1-1 0-1 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 49

Talousarvion toteutuminen Investointien toteutuminen Koko kaupungin yhteenlasketut nettoinvestoinnit olivat 226,8 milj. euroa, mikä oli 35,4 milj. euroa muutettua talousarviota alhaisempi. Suurin syy alhaiseen toteumaan oli hankkeiden toteutuminen tilikausien välillä toisin kuin oli suunniteltu. Investointeja on esitetty uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2017 yhteensä 27,3 milj. euron edestä (Kv 20.2.2017 30). Rantaväylän tunnelin rakentamistyöt etenivät arvioitua nopeammin ja hankkeen koko vuoden nettoinvestoinnit toteutuivat yhteensä 23,3 milj. eurona (Tampereen osuus) ylittäen talousarvion yhteensä 0,8 milj. eurolla. Hiedanranta-hankkeessa nettoinvestoinnit ylittivät 0,7 milj. eurolla talousarvion. Kaupunkiympäristön kehittämisen muut investoinnit alittivat nettomääräisesti talousarvion. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen investointimenot olivat 92,0 milj. euroa, mikä alitti muutetun talousarvion 19,7 milj. eurolla. Poikkeama johtui pääosin hankkeiden ja rakentamisen jaksottamisesta alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Tilakeskus on esittänyt 18,8 milj. euron lisäystä vuoden 2017 talousarvioon. Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueiden investointimenot alittuivat 6,7 milj. euroa. Uudelleen budjetointia vuodelle 2017 on esitetty yhteensä 2,4 milj. euron edestä. Merkittävin yksittäinen syy alitukseen oli Sorsapuiston tekojääradan hankinnan viivästyminen oikeuskäsittelyn johdosta. Tarkemmat tiedot poikkeamista löytyvät toimintayksiköiden tekstien yhteydestä. Laskelmaosa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Korkotuotot ja -kulut -2 218-1 795-424 -1 796 2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 100 000 135 000-35 000 135 000 0 Bruttoinvestoinnit Konsernihallinto* -6 623-6 853 230-1 540-5 313 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -56-65 9-65 0 Kaupunkiympäristön kehittäminen -49 300-51 777 2 477-51 115-662 Hanketasolla sitovat kohteet (nettoinvestoinnit) Rantaväylän tunneli -23 277-22 500-777 -13 900-8 600 Keskusta-hanke -6 097-10 200 4 103-9 200-1 000 Vuores-hanke -3 967-4 400 433-4 400 0 Hiedanranta -1 673-1 000-673 -1 000 0 Raitiotie -4 907-6 190 1 283-5 000-1 190 Avopalvelut -1 483-1 827 344-1 827 0 Kotihoito ja asumispalvelut -35-510 475-510 0 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut -1 492-1 891 399-1 891 0 Varhaiskasvatus ja perusopetus -1 424-2 670 1 246-2 670 0 Toisen asteen koulutus Tampereen seudun ammattiopisto Tredu -2 181-3 900 1 719-3 900 0 Lukiokoulutus -129-240 111-130 -110 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -6 453-8 827 2 374-6 635-2 192 Pirkanmaan pelastuslaitos (investointien rahavirta) -2 226-2 350 124-1 650-700 * Konsernihallinnon investointiluvut eivät sisällä Tietohallinnon investointeja. Tietohallinnon sitovuus: toimintakate+ bruttoinvestoinnit. Yhteenveto liikelaitosten liikeylijäämän ja investointien toteutumisesta TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Liikeylijäämä Tampereen Infra 3 342 3 200 142 3 200 0 Tampereen Tilakeskus 37 660 39 449-1 789 39 449 0 Tampereen Voimia 3 216 1 400 1 816 700 700 Tampereen Kaupunkiliikenne 3 537 500 3 037 500 0 Tampereen Vesi 24 053 21 000 3 053 21 000 0 Bruttoinvestoinnit Tampereen Infra -896-1 100 204-1 100 0 Tampereen Tilakeskus -92 033-111 761 19 728-98 180-13 581 Tampereen Voimia -219-460 241-460 0 Tampereen Kaupunkiliikenne -2 842-3 200 358-3 200 0 Tampereen Vesi -21 267-21 427 160-24 300 2 873 50 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Laskelmaosa Laskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelman toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu 1 000 euroa Peruskaupunki sisältäen sisäiset erät TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Liikelaitosten ja rahastojen vaikutus TP 2016 sisältäen sisäiset erät TP 2016 ilman sisäisiä eriä Liikelaitokset* Koko Perus- Liike- Koko kaupunki kaupunki laitokset* kaupunki Toimintatuotot Myyntituotot 982 767 970 227 12 541 960 183 10 044 208 639 1 191 407 147 683 66 492 214 175 Maksutuotot 96 102 98 970-2 868 89 818 9 152 65 96 167 95 185 65 95 250 Tuet ja avustukset 42 101 40 389 1 712 37 350 3 039 3 882 45 983 41366 681 42 047 Vuokratulot 42 157 42 158-1 41 579 580 161 521 203 678 35 946 19 328 55 274 Muut toimintatuotot 29 074 17 818 11 256 22 398-4 580 830 29 904 27 133 797 27 930 Toimintatuotot yhteensä 1 192 201 1 169 562 22 639 1 151 328 18 234 374 937 1 567 138 347 312 87 364 434 676 Valmistus omaan käyttöön 20 704 15 550 5 154 14 350 1 200 12 947 33 651 16 077 12 294 28 371 Toimintakulut Henkilöstökulut -598 073-595 343-2 729-586 369-8 975-78 727-676 799-598 073-78 727-676 799 Palvelujen ostot -1 516 442-1 493 163-23 278-1 477 472-15 691-79 654-1 596 096-563 148-56 984-620 132 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -50 717-45 900-4 817-45 461-439 -55 464-106 181-49 575-53 473-103 047 Avustukset muille -154 463-150 502-3 960-147 222-3 280 0-154 463-153 824 0-153 824 Avustukset liikelaitoksille -3 703-3 703 0-3 200-503 0-3 703 0 0 0 Vuokrakulut -142 687-143 034 347-142 709-325 -53 338-196 025-10 404-37 292-47 696 Muut toimintakulut -6 143-6 067-76 -6 797 730-1 259-7 402-5 395-1 075-6 469 Toimintakulut yhteensä -2 472 226-2 437 712-34 514-2 409 229-28 483-268 442-2 740 669-1 380 419-227 549-1 607 969 Toimintakate -1 259 321-1 252 600-6 721-1 243 552-9 048 119 442-1 139 880-1 017 031-127 892-1 144 923 Verotulot 896 213 887 600 8 613 892 600-5 000 0 896 213 896 213 0 896 213 Valtionosuudet 317 228 315 000 2 228 310 000 5 000 0 317 228 317 228 0 317 228 Rahoitustuotot ja -kulut 43 423 41 253 2 171 43 550-2 298-37 517 5 906 5 894 13 5 906 Korkotuotot muilta 60 000 6 903 53 098 6 901 2 0 60 000 6 157 0 6 157 Korkotuotot liikelaitoksilta 1 755 1 687 68 1 687 0 0 1 755 0 0 0 Muut rahoitustuotot muilta 9 105 5 646 3 459 7 946-2 300 19 9 125 9 105 19 9 125 Korvaus peruspääomasta 35 774 35 774 0 35 774 0 0 35 774 0 0 0 Korkokulut -62 219-8 697-53 522-8 697 0-1 755-63 974-8 376 0-8 376 Muut rahoituskulut -993-60 -933-61 0-35 781-36 774-993 -7-1 000 Vuosikate -2 457-8 748 6 291 2 598-11 346 81 925 79 468 202 304-127 879 74 425 Poistot ja arvonalentumiset -45 057-45 361 304-45 637 276-47 909-92 966-45 057-47 896-92 953 Suunnitelman mukaiset poistot -45 045-45 361 316-45 637 276-46 233-91 278-45 045-46 220-91 265 Arvonalentumiset -12 0-12 0 0-1 676-1 688-12 -1 676-1 688 Satunnaiset erät -2 247-2 884 637 0-2 884 0-2 247-2 247-503 -2 749 Satunnaiset tuotot 929 0 929 0 0 503 1 432 929 0 929 Satunnaiset kulut -3 175-2 884-292 0-2 884-503 -3 678-3 175-503 -3 678 Tilikauden tulos -49 761-56 993 7 232-43 039-13 954 34 015-15 746 155 000-176 278-21 278 Poistoeron lis. (-) tai väh.(+) 896 900-4 900 0 280 1 176 896 280 1 176 Rahastojen lis. (-) tai väh.(+) 2 863 3 000-137 2 000 1 000 274 3 137 2 863 274 3 137 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -46 002-53 093 7 091-40 139-12 954 34 570-11 432 158 759-175 723-16 964 * Sarakkeessa esitetty liikelaitokset ja rahastot. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 51

Laskelmaosa Tuloslaskelman toteutuminen Tuloslaskelman toteumavertailu sisältää peruskaupungin (konsernihallinto, tilaajan ydinprosessit, konsernipalvelut, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet, Pirkanmaan pelastuslaitos sekä kaupungin yhteiset erät) talousarvion toteumavertailun sekä liikelaitosten ja rahastojen vaikutuksen kaupungin talouteen. Peruskaupungin talousarvion toteumavertailun jälkeen laskelmassa on esitetty liikelaitosten toteuma ja koko kaupungin vuoden 2016 toteuma yhteensä sisältäen sisäiset erät. Laskelman kolme viimeistä saraketta kuvaavat kaupungin ulkoisen tuloksen muodostumisen peruskaupungin ja liikelaitosten välillä. Peruskaupungin tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate toteutui 6,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessaan 22,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Myyntituotot ylittivät muutetun talousarvion 12,5 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen myyntituotot ylittyivät 6,1 milj. eurolla, mikä selittyy lähinnä pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutoksella. Vuonna 2015 pysäköintimaksutulot kirjattiin maksutuottoihin, mutta vuonna 2016 kirjauskäytäntöä muutettiin uuden kuntajaoston ohjeistuksen myötä siten, että pysäköintimaksutulot kirjataan myyntituottoihin. Vuonna 2016 pysäköintimaksutuloja kertyi 5,9 milj. euroa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen myyntituotot ylittyivät 3,6 milj. eurolla ja Avopalvelujen 2,9 milj. eurolla. Muut toimintatuotot toteutuivat 11,3 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina, mitä selittää erityisesti Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistökaupoista saatujen myyntivoittojen 7,5 milj. euron ylitys. Toimintakulut toteutuivat 34,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulut ylittyivät 10,4 milj. eurolla, lasten ja nuorten kasvun tukemisen toimintakulut 3,7 milj. eurolla ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimintakulut 2,8 milj. eurolla. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Avopalvelujen kulut ylittivät muutetun talousarvion 7,4 milj. eurolla, Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulut 3,7 milj. eurolla, Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kulut 3,2 milj. eurolla ja Kotihoidon ja asumispalvelujen kulut 2,9 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulujen ylitykset johtuivat pääasiassa henkilöstökuluista, jotka ylittivät muutetun talousarvion yhteensä 5,9 milj. eurolla. Myös palvelujen ostoissa oli ylityksiä muutettuun talousarvioon nähden. Muutetun talousarvion toimintakate oli 9,0 milj. euroa alkuperäisen talousarvion tasoa heikompi. Muutosta selittävät muun muassa vammaispalveluihin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaukseen, tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen sairaalahoitoon ja kiinteistöjen luovutusvoittoihin tehdyt talousarviomuutokset. Vuosikate muodostui 6,3 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi, -2,5 milj. euroksi. Verorahoituksen kertymä oli yhteensä 1 213,4 milj. euroa, mikä oli 10,8 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä 2,2 milj. euroa muutettua talousarviota parempina. Poistot ja arvonalentumiset toteutuivat olennaisesti muutetun talousarvion mukaan. Peruskaupungin tilikauden tulos sisältäen sisäiset erät muodostui 7,2 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Liikelaitosten vaikutus tilikauden tuloksen muodostumiseen Tampereen kaupungin liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan vahinkorahaston vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen on esitetty edellä olevan laskelman viiden viimeisen sarakkeen avulla. Ulkoiset luvut on esitetty Tilinpäätös 2016 ilman sisäisiä eriä -otsikon alla olevissa sarakkeissa. Sisäisillä erillä tarkoitetaan kaupungin yksiköiden välisiä myynti- ja ostotapahtumia sekä niistä aiheutuvia yksiköiden tuottoja ja kuluja, jotka ovat mukana talousarvion toteumaluvuissa. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin tulokseen analysoidaan ulkoisten lukujen osalta. Liikelaitosten yhteenlaskettu ulkoinen tulos on -175,7 milj. euroa. Tulosta selittää liikelaitosten tulojen kertyminen pääasiassa kaupungin yksiköiltä. Liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot olivat 87,4 milj. euroa, kun toimintatuotot sisältäen sisäiset erät olivat noin 374,9 milj. euroa. Liikelaitosten toimintakulut sen sijaan ovat pääosin ulkoisia, sisäisten toimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista vuonna 2016 oli noin 41 milj. euroa (15 %). Liikelaitosten tuottojen osuus kaupungin ulkoisista toimintatuotoista oli noin 20 prosenttia. Liikelaitosten tuotoista noin 76 prosenttia oli myyntituottoja ja ne muodostivat noin 31 prosenttia koko kaupungin myyntituotoista. Tampereen Veden myyntituotot olivat tilikaudella 53,6 milj. euroa, mikä muodosti 81 prosenttia liikelaitosten yhteenlasketuista myyntituotoista ja 25 prosenttia koko kaupungin myyntituotoista. Kaupungin vuokratuotoista 35 prosenttia oli liikelaitosten vuokratuottoja ja niistä 98 prosenttia syntyi Tampereen Tilakeskuksen vuokratuotoista. Peruskaupungin vuokratuotot kertyvät lähinnä maa-alueiden vuokrista. Liikelaitosten osuus kaupungin toimintakuluista oli 14 prosenttia. Koko kaupungin vuokrakuluista 78 prosenttia oli liikelaitosten vuokrakuluja, mistä 92 prosenttia oli Tampereen Tilakeskuksen vuokrakuluja. Liikelaitosten henkilöstökulut muodostivat noin 12 prosenttia koko kaupungin henkilöstökuluista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoista 52 prosenttia oli liikelaitosten ostoja. Liikelaitoksista suurimmat ostot olivat Tampereen Tilakeskuksella ja Tampereen Voimialla. Suunnitelman mukaisista poistoista liikelaitosten osuus oli 51 prosenttia, josta Tampereen Tilakeskuksen poistoja oli 33,9 milj. euroa eli 71 prosenttia. Tampereen Veden poistot 10,7 milj. euroa muodostivat 23 prosenttia liikelaitosten poistoista. 52 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Laskelmaosa Verotulot Verotuloja kertyi vuonna 2016 yhteensä 896,2 milj. euroa eli yhteensä 8,6 milj. euroa muutettua talousarviota ja 3,6 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Verotulot kasvoivat vuodesta 2015 noin 9,4 milj. euroa eli 1,1 %. Kunnan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja ei muutettu vuodelle 2016. Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa, mikä on 20,9 milj. euroa (2,8 %) vuotta 2015 enemmän ja 4,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Vuoden 2015 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 1,9 prosenttia (2014: 1,9 %). Veroperustemuutokset, merkittävimpänä työtulovähennyksen korottaminen, laskivat kunnallisveron tuottoa. Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta. Yhteisöverotuloja kertyi 54,3 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 3,8 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Yhteisöveron tuotto laski edelliseen vuoteen verrattuna 13 milj. euroa (- 19,3 %). Kuntien yhteisöverotulot laskivat 6,3 % (noin 100 milj. euroa), vaikka koko maan kertymä kasvoi 5,8 %. Kuntien yhteisöverotulot laskivat, koska kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyi viime vuonna. Tämän vaikutus kunnille oli noin -258 milj. euroa ja Tampereelle noin 10 milj. euroa. Kaupungin saama yhteisöveron jako-osuus laski lisäksi noin 15 prosenttia. Kiinteistöverotuloja kertyi 65,3 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 % eli 1 milj. euroa. Koiraveroa kertyi 0,108 milj. euroa (2015: 0,116 milj. euroa). VEROTULOT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Kunnallisvero 776 520 772 000 4 520 772 000 0 Yhteisövero 54 305 50 500 3 805 54 000-3 500 Kiinteistövero 65 281 65 000 281 66 500-1 500 Koiravero 108 100 8 100 0 Yhteensä 896 213 887 600 8 613 892 600-5 000 KUNNALLISVERON KEHITYS Milj. e 900 800 700 600 500 400 651 686 727 744 756 777 758 Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys Tuloveroprosentti Verotettava tulo, milj. Muutos, % 2008 18,00 3 453,9 6,1 2009 18,00 3 454,3 0,0 2010 19,00 3 487,1 0,9 2011 19,00 3 675,4 5,4 2012 19,00 3 815,1 3,8 2013 19,00 3 901,6 2,3 2014 19,75 3 976,5 1,9 2015 19,75 4 053,4 1,9 2016 19,75 2017 19,75 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017 YHTEISÖVERON KEHITYS 80 KIINTEISTÖVERON KEHITYS 80 70 60 72 63 67 70 60 64 64 65 72 Milj. e 50 40 30 44 51 54 53 Milj. e 50 40 30 43 52 53 20 20 10 10 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 53

Laskelmaosa Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi vuonna 2016 yhteensä 317,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä kasvoi 18,8 milj. euroa (6,3 %) vuodesta 2015. Kustannustenjaon tarkistus lisäsi kuntien valtionosuuksia 270 milj. euroa. Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin kunnille lisäämällä valtionosuuksia 260 milj. euroa. Valtionosuusleikkaukset (40 milj. euroa) sekä indeksijäädytys (40 milj. euroa) taas pienensivät valtionosuuksia 80 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta saatiin 246,5 milj. euroa, mikä oli 18 milj. euroa (7,9 %) enemmän kuin vuonna 2015. Merkittävä kasvu johtui veromenetysten kompensoinnista, jonka suurimpana syynä oli työtulovähennyksen vähentävä vaikutus kunnallisveroon. Lisäksi valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus sekä asukasmäärän kasvu lisäsivät valtionosuuksia. Peruspalvelujen valtionosuus toteutui muutetun talousarvion mukaisena. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet olivat 70,8 milj. euroa eli vain 0,8 milj. euroa vuotta 2015 suuremmat. Opetusja kulttuuritoimeen kohdistuvien valtion säästötoimien johdosta erityisesti ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön, museoiden ja orkesterin yksikköhinnat laskivat merkittävästi. Asukasluvun sekä oppilas- ja opiskelijamäärien kasvut lisäsivät vastaavasti valtionosuutta. Maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen osallistuneiden määrä ja sitä kautta valtionosuus kasvoi. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan valtiolta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen saatava yksikköhintarahoitus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Tredulle kohdistettavien ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien yhteismäärä vuonna 2016 oli noin 94,7 milj. euroa. Vuoden 2015 valtionosuudet olivat noin 96,7 milj. euroa. Valtionosuuksista osoitettiin lisäksi ammatillisen koulutuksen hallintoon Konsernihallinnon tilaajaryhmässä 0,136 milj. euroa. VALTIONOSUUDET 1000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 246 467 246 434 33 245 634 800 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 70 760 68 566 2 194 64 366 4 200 Yhteensä 317 228 315 000 2 228 310 000 5 000 VERORAHOITUKSEN KEHITYS Verotulot Valtionosuudet 1 400 Milj. e 1 200 1 000 800 600 180 666 202 218 211 223 240 720 717 758 765 782 302 831 301 298 317 288 870 887 896 883 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017 54 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Laskelmaosa Korkotuotot ja -kulut KORKOKULUT Vuotta 2016 leimasivat useat poliittiset epävarmuustekijät, jotka yllättivät markkinat lopputuloksellaan. Varsinkin Britannian EU-kansanäänestyksen tulos ja Yhdysvalloissa Trumpin voitto presidentinvaaleissa tuli monelle yllätyksenä. Maailmantalouden asteittainen, joskin epätasainen, elpyminen jatkui vuonna 2016 ja globaalisti talouden kasvu päätyi hieman yli 3 %:n tasolle. Kehittyneiden talouksien kasvunäkymiä edistivät öljyn halpa hinta, matala korkotaso ja erittäin elvyttävä rahapolitiikka. Euroopan keskuspankki piti ohjaustoimillaan lyhyet korot erittäin alhaisina ja massiiviset arvopapereiden osto-ohjelmat painoivat myös pitkät korot ennätyksellisen alas. Kaikki euriborkorot olivat tammikuuta lukuun ottamatta negatiivisia koko vuoden. Pitkät korot kävivät alkusyksystä historiallisen alhaisilla tasoillaan, josta ne lähtivät loppuvuotta kohden nousuun positiivisten talousuutisten myötä. Suomalaisten kuntien ja kuntien omistamien yhtiöiden rahoituksessa ei ollut saatavuusongelmia vuonna 2016. Investointeihin tarvittavaa pitkää rahoitusta oli hyvin tarjolla erityisluottolaitoksilta, kuten Kuntarahoituksel ta, Euroopan Investointipankilta ja Pohjoismaiden Investointipankilta. Joukkolainamarkkinan kilpailukyky koheni pitkin vuotta korkean likviditeetin hakiessa turvallisia sijoituskohteita. Lyhyessä, alle vuoden mit taisessa rahoituksessa, kunta todistusmarkkina toimii edelleen erittäin hyvin. Tampereen kaupungin rahoitus oli alijäämäinen vuonna 2016 ja kahden välivuoden jälkeen velkamäärä kasvoi selvästi. Korkotuotot KORKOTUOTOT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Muutokset Sisäiset korkotuotot 55 598 2 672 52 926 2 672 0 Sisäiset erät yhteensä 55 598 2 672 52 926 2 672 0 Antolainat 5 619 5 668-49 5 666 2 Sijoitukset 298 130 168 130 0 Muut korkotuotot 241 120 121 120 0 Ulkoiset erät yhteensä 6 157 5 918 240 5 916 2 Yhteensä 61 756 8 590 53 166 8 588 2 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Muutokset Sisäiset korkokulut -55 598-2 672-52 926-2 672 0 Sisäiset erät yhteensä -55 598-2 672-52 926-2 672 0 Rahalaitokset -8 016-7 247-769 -7 247 0 Henkilöstökassa -0-25 25-25 0 Lahjoitusrahastot -95-140 45-140 0 Muut korkokulut -264-300 36-300 0 Ulkoiset erät yhteensä -8 376-7 712-664 -7 712 0 Yhteensä -63 974-10 384-53 590-10 384 0 Korkotuotot olivat yhteensä 61,8 milj. euroa ja ne toteutuivat peräti 52,9 milj. euroa talousarviota parempana. Ylitys koostuu lähes yksinomaan kaupungin sisäisistä taseyksiköiden koroista ja on siten luonteeltaan tekninen. Ulkoiset korkotuotot ylittivät talousarvion noin 0,2 milj. eurolla, sillä sijoitusten ja konsernitilivarojen tuotot ylittyivät vaikka korkotaso olikin erittäin matala. Merkittävimmän ulkoisen tuottoerän muodostivat antolainoista saadut korot, jotka ovat pääosin kiinteäkorkoisia. Antolainojen korkotuotoista valtaosa muodostui Tampereen Sähkölaitos Oy:n ja Tampereen Vuokratalosäätiön maksamista koroista. Korkokulut Kaupungin ulkoiset vieraan pääoman korkokulut olivat yhteensä 8,3 milj. euroa ja toteuma ylitti talousarvion runsaalla 0,7 milj. eurolla. Yleinen korkotason lasku alensi korkokuluja jonkin verran, mutta korkosuojaukseen solmittujen johdannaissopimusten kirjanpidon käsittelytavan muutos aiheutti noin 1,5 milj. euron suuruisen uuden jaksotuskulun korkoihin ja tätä ei ehditty huomioida talousarvion laadinnassa. Sopimusten tulosvaikutus sopimusaikana pysyi samana, mutta jaksotusten johdosta osa sopimuksista rasittaa korkokuluja aiempaa etupainoisemmin ja positiiviset vaikutukset kirjataan myöhemmin. Ilman jaksotuskirjausta korkokulut olisivat toteutuneet talousarvioon nähden noin 0,8 milj. euroa pienempinä. Kaupunki pyrkii tasaamaan johdannaissopimuksilla markkinakorkojen muutosten aiheuttamaa vaihtelua korkokuluissa. Tällöin sopimuksista joudutaan maksamaan matalien korkojen aikaan ja niistä hyödytään korkojen noustessa. Vaikutus on samankaltainen kuin kiinteäkorkoisten lainojen käytöllä, joiden sijaan kaupunki on pääsääntöisesti nostanut kaikki lainansa vaihtuvakorkoisina. Kaupungin koko korollisen vieraan pääoman keskikorko oli vuonna 2016 noin 1,6 prosenttia, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Korko sisältää viitekoroista, marginaaleista ja suojauksista aiheutuneet rahoituskustannukset. Lainojen suojausaste oli vuodenvaihteessa 53 %. Henkilöstökassan talletuksille ei voitu maksaa korkoa lainkaan erittäin matalan korkotason ja oleellisesti pienentyneen talletuskannan vuoksi. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 55

Laskelmaosa Muut rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Liikelaitosten peruspääomakorvaukset toteutuivat täysin talousarvion mukaisina. Ulkoiset rahoitustuotot toteutuivat selvästi talousarviota parempina. Vaikka sijoitusten myyntivoittoja ei kertynytkään odotetusti, niin kaupungin saamat osinkotuotot kasvoivat oleellisesti. Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu 0,5 milj., euron suuruinen sijoitusten arvonalennusten palautus sekä 0,2 milj. euron suuruiset viivästyskorkotuotot. Osinkotuotot paranivat lähes kaikkien osingonmaksua tavoittelevien konserni- ja osakkuusyhtiöiden osalta. Merkittävimmät tuotot olivat Tampereen Sähkölaitos Oy 4,6 milj. euroa sekä Finnpark Oy, Tampereen Särkänniemi Oy ja Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, jotka kukin maksoivat osinkoa 0,5 milj. euroa. Rahoituskulut Muut rahoituskulut toteutuivat selvästi talousarviota suurempina, sillä muihin rahoituskuluihin on kirjattu sijoitusomaisuudesta tehdyt 0,7 milj. euron suuruiset arvonalennukset. Kaupunki kirjaa sijoitusten hankintaarvojen muutoksia bruttoperiaatteella, jolloin kokonaisuuden arvioinnissa tulee huomioida muihin rahoitustuottoihin kirjatut arvojen palautukset. Arvonalennuksista ei arvioida tulevan pysyviä menetyksiä kaupungille. MUUT RAHOITUSTUOTOT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Muutokset Liikelaitosten peruspääomakorvaukset 35 774 35 774 0 35 774 0 Sisäiset erät yhteensä 35 774 35 774 0 35 774 0 Kuntayhtymien peruspääomakorot 1 445 1 445-0 1 445 0 Rahoitusarvopapereiden myyntivoitot 128 300-172 300 0 Verotilityskorot 5 0 5 0 0 Osinkotuotot 6 826 3 900 2 926 3 900 0 Muut rahoitustuotot 721 0 721 2 300 0 Ulkoiset erät yhteensä 9 125 5 645 3 480 7 945 0 Yhteensä 44 899 41 419 3 480 43 719 0 MUUT RAHOITUSKULUT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Muutokset Korvaus peruspääomasta -35 774-35 774 0-35 774 0 Sisäiset erät yhteensä -35 774-35 774 0-35 774 0 Verotilitysten korkokulut -82 0-82 0 0 Viivästyskorkokulut -26-5 -21-5 0 Muut rahoituskulut -892-55 -837-55 0 Ulkoiset erät yhteensä -1 000-60 -940-60 0 Yhteensä -36 774-35 834-940 -35 834 0 56 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Laskelmaosa Investointien toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu 1 000 euroa Peruskaupunki TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Liikelaitosten vaikutus Peruskaupunki Liikelaitokset Koko kaupunki Muutokset TP 2016 TP 2016 TP 2016 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet -202-243 41-960 717-202 -2-204 Muut aineettomat oikeudet 0 0 0 0 0 0 0 0 Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot -542-1 901 1 359-1 372-529 -542-31 -573 Muut pitkävaikutteiset menot -21 637-17 377-4 260-9 700-7 677-21 637-1 093-22 731 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet -15 661-12 100-3 561-13 800 1 700-15 661-16 -15 677 Rakennukset ja rakennelmat -186-220 34-100 -120-186 -35 306-35 492 Kiinteät rakenteet ja laitteet -18 705-77 362 58 657-68 750-8 612-18 705-5 677-24 382 Koneet ja kalusto -11 569-16 243 4 674-15 503-740 -11 569-4 053-15 622 Muut aineelliset hyödykkeet -172-190 18-190 0-172 -172 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -39 543 0-39 543 0 0-39 543-71 079-110 622 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet -6 623-6 853 230-1 540-5 313-6 623 0-6 623 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -114 841-132 489 17 648-111 915-20 574-114 841-117 257-232 098 Rahoitusosuudet 2 738 5 274-2 536 3 800 1 474 2 738 2 590 5 328 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -112 103-127 215 15 112-108 115-19 100-112 103-114 667-226 770 Pysyvien vastaavien luovutustulot 20 946 11 455 9 491 15 430-3 975 20 946 634 21 580 Investointien toteutuminen Talousarvion investointien toteumavertailussa esitetään niin sanotun peruskaupungin investoinnit. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin investointeihin kuvataan edellä olevan laskelman kolmen viimeisen sarakkeen vertailussa, joka sisältää peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit sekä koko kaupungin investoinnit. Liikelaitosten vaikutus ja osuus kaupungin investoinneista sekä poikkeamat talousarvioon on esitetty jokaisen tase-erän analysoinnin yhteydessä. Talousarvion toteumavertailu sisältää myös kaupungin sisäiset investoinnit ja näihin mahdollisesti sisältyvät sisäiset katteet. Tästä syystä investointimenot poikkeavat kaupungin rahoituslaskelmassa esitetyistä ulkoisista investoinneista. Peruskaupungin investoinnit toteutuivat yhteensä 114,8 milj. eurona ja ne alittavat muutetun talousarvion 17,6 milj. eurolla. Peruskaupungin yksiköt esittivät yhteensä 8,5 milj. euron uudelleen budjetointeja vuodelle 2017, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.2.2017. Ulkopuolista rahoitusta peruskaupungin investointihankkeisiin saatiin 2,7 milj. euroa, joka alitti muutetun talousarvion 2,5 milj. eurolla. Lisäksi Rantaväylän tunneliin saatiin valtionosuutta, joka ei näy rahoitusosuuksissa, vaan on vähennetty investointimenosta. Investointien rahoitusosuuksien kirjaamisessa noudatetaan suoriteperustetta eli rahoitusosuuksia kirjataan toteutuneiden investointimenojen suhteessa. Näin ollen esimerkiksi Rantaväylän tunnelin rahoitusosuuksista kaupungin investointien rahavirrassa ei esitetä valtion vuonna 2016 tilittämää määrää, vaan syntyneitä menoja vastaava summa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutuksista kirjattiin tuloja yhteensä 20,9 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 9,5 milj. eurolla. Liikelaitosten osuus vuoden 2016 investoinneista oli 50,5 prosenttia ja 117,3 milj. euroa. Liikelaitosten investointimenot toteutuivat 20,7 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Tampereen Tilakeskuksen investoinnit alittuivat 19,7 milj. eurolla, koska rakennushankkeet jaksottuivat usealle vuodelle tai siirtyivät myöhempään ajankohtaan. Tilakeskus esitti uudelleen budjetointeja yhteensä 18,8 milj. euroa, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.2.2017. Rahoitusosuuksia kirjattiin liikelaitoksille 2,6 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja 0,6 milj. euroa. Luovutustulot alittivat budjetoidun 4,5 milj. eurolla. Konsernihallinnolle kuuluvia investointeja ovat koko konsernin toimintaan liittyvät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä ne osakkeiden ja osuuksien investoinnit, Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 57

Laskelmaosa jotka eivät kuulu liikelaitoksille. Tilaajan ydinprosesseista Kaupunkiympäristön kehittäminen toteuttaa merkittäviä infrarakentamisen investointeja. Rantaväylän tunnelin rakentaminen sisältyy Kaupunkiympäristön kehittämisen investointeihin. Hyvinvointipalveluiden investoinnit painottuvat toiminnassa tarvittavien laitteiden ja kaluston hankintaan sekä tilojen ensikertaiseen kalustamiseen. Pelastuslaitoksen investoinnit ovat pääasiassa pelastus- ja sairaankuljetusajoneuvokaluston investointeja. Liikelaitosten investoinnit muodostuvat pääasiassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talorakennusinvestoinneista sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen investoinneista vesijohto- ja viemäriverkostoihin sekä veden- ja jätevedenkäsittelylaitosten hankkeisiin. Seuraavassa on esitetty investointiluokittain merkittävimpiä investointikohteita ja poikkeamia suunniteltuun. Tarkemmat tiedot investointikohteista ao. yksiköiden osuuksista joko talousarvion toteumavertailuosiossa tai erillistilinpäätökset-osassa. Aineettomat hyödykkeet Vuonna 2016 aineettomiin hyödykkeisiin tehtiin pääasiassa tietojärjestelmäinvestointeja sekä Rantaväylän tunnelin valtiolle luovutettavaa osuutta. Konsernihallintoon kuuluvan tietohallinnon vuoden 2016 tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuvat investoinnit toteutuivat 0,7 milj. eurona, kun muutettu talousarvio oli 2,2 milj. euroa. Tämä johtui projektien aikataulujen muutoksista tai kirjaamisesta käyttötalouteen. Peruskaupungin muut pitkävaikutteiset menot, 21,6 milj. euroa, syntyivät Rantaväylän tunnelin rakentamisesta. Vuoden aikana jatkettiin sekä tunnelin tekniikkaasennuksia että tie- ja viimeistelytöitä sekä suoritettiin järjestelmien testaus. Rantaväylän tunneli avattiin liikennekäyttöön marraskuussa. Tunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden 2 kiertoliittymä ovat kokonaisuutena täysin valmiit syksyllä 2017. Investointikulut tunnelista kirjataan pääosin muihin pitkävaikutteisiin menoihin johtuen siitä, että tunneli ja sen ylläpito kuuluvat Liikennevirastolle. Valtion maksama rahoitusosuus on vähennetty investointikulusta. Rantaväylän tunnelin kaupungille omistukseen jäävä osuus kirjataan sitä vastoin Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin bruttomääräisenä. Tunnelin vuoden 2016 yhteenlasketut nettoinvestoinnit olivat 23,3 milj. euroa ylittäen talousarvion 0,8 milj. eurolla. Liikelaitoksista Tampereen Voimia investoi tietojärjestelmiin 1,9 milj. eurolla ja Tampereen Tilakeskus 1,1 milj. euroa pääosin vuokrattujen kohteiden korjaus- ja muutostöihin. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Peruskaupunkiin kuuluva kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa pääasiassa kaupungin maa- ja vesialueiden hankinnasta. Kaupunkiympäristön kehittämisen vuoden 2016 maa- ja vesialueiden investoinnit olivat 15,7 milj. euroa, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin 12,1 milj. eurolla. Rakennukset ja rakennelmat Kaupungin rakennuksien ja rakennelmien investoinneista vastaa pääasiassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskuksen talonrakennushankkeiden toteutuneet kustannukset olivat noin 92 milj. euroa, josta pääosa kuului Rakennukset ja rakennelmat- tai Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -ryhmiin. Tilakeskuksen investoinnit toteutuivat kokonaisuutena peräti 19,7 milj. euroa alle muutetun talousarvion, koska rakennushankkeet jaksottuivat usealle vuodelle tai siirtyivät myöhempään ajankohtaan. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tamperetalon tilamuutokset ja laajennus, Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, uudisrakennus ja perusparannus, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus ja Toukola. Tampereen Vesi Liikelaitoksen laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kaupungin suurimpia kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeja olivat kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin infrastruktuurin rakentamisinvestoinnit sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen verkostoinvestoinnit. Peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit olivat 57,8 milj. euroa, josta valmiiden kohteiden osuus 18,7 milj. euroa ja keskeneräisten 39,1 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen katujen, puistojen ja yleisten alueiden investointeihin käytettiin yhteensä 54,2 milj. euroa, sisältäen myös hanketasolla sitovien kohteiden investoinnit ja keskeneräiset kohteet. Rakentamiskohteista, muun muassa raitiotiehankkeesta ja keskustan kehittämisestä, on kerrottu tarkemmin kohdassa Kaupunkiympäristön kehittäminen. Liikuntapalvelujen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit olivat 3,1 milj. euroa Tampereen Stadionin pinnoitteen uusiminen suurimpana kohteenaan. Liikelaitosten kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Merkittävin osa investoinneista kohdistui Tampereen Veden verkostojen rakentamiseen suurimpina kohteina Kaupinojan yhdysjohdot, Nurmi-Nikinväylä ja Lentävänniemen alueen vesihuolto. Koneet ja kalusto Pysyvien vastaavien omaisuusluokkaan kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli 10 000 euron arvoiset koneet ja kalusto. Tässä luokassa esitetään myös tilajärjestelyiden ensikertaisen kalustamisen määrärahat. Peruskaupungin koneiden ja kaluston investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin 16,2 milj. eurolla. Näistä valtaosa syntyi Hyvinvointipalveluiden laiteinvestointi- ja kalustamishankkeista. Ensikertaisen kalustamisen kohteita oli lukuisia, joista suuria yksittäisiä kohteita olivat Tredun Santalahdentien toimipisteen kalustaminen 1,5 milj. euroa ja Hatanpään kantasairaalan osittainen kalustaminen 0,8 milj. euroa. Ensikertaisen kalustamisen lisäksi kone- ja kalustoinvestoinnit si- 58 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Laskelmaosa sältävät muun muassa liikuntapaikkojen ja terveydenhuollon laitehankintoja. Pirkanmaan pelastuslaitoksen kone- ja kalustoinvestoinnit olivat 2,3 milj. euroa koostuen pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen ja henkilöpaloautojen hankinnoista. Liikelaitosten osuus kaupungin 15,6 milj. euron kone- ja kalustoinvestoinneista oli 4,1 milj. euroa. Merkittävimmät olivat Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen 2,8 milj. euron linja-autohankinnat, jotka koostuivat 12 uutena sekä viidestä käytettynä hankitusta linja-autosta. Tampereen Infran kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin 0,8 milj. euroa. Muut aineelliset hyödykkeet Muiden aineellisten hyödykkeiden 0,2 milj. euron investointimäärärahat on tarkoitettu taideteosten hankintaan Museopalveluille sekä kaupungin uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin. Investoinnit taideteoksiin toteutuivat hieman alle budjetoidun. Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin olivat 6,6 milj. euroa eli 0,2 milj. euroa alle talousarvion. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakkeita merkittiin 2,9 milj. eurolla ja Tuomi Logistiikan osakkeita merkittiin miljoonalla eurolla. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n osakeantiin osallistuttiin 0,4 milj. eurolla ja perustetun Tampereen Raitotie Oy:n osakepääomaan tehtiin 2 milj. euron sijoitus. Muita sijoituksia tehtiin Haukiluoman liikerakennuksen ja Suomen Hopealinja Oy:n osakkeisiin. Kaikki sijoitukset teki Konsernihallinto. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Peruskaupungin myyntitulot toteutuivat 9,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina 20,9 milj. eurona. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa-alueiden luovutuksista kirjattavat tulot olivat 16,4 milj. euroa. Muita pysyvien vastaavien luovutustuloja kirjattiin muun muassa kuvantamisen ja urologian liiketoimintakauppoihin liittyvistä omaisuuden siirroista Sairaala- ja kuntoutuspalveluilta Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Liikelaitosten myyntitulot kertyivät suurelta osin Tampereen Tilakeskuksen rakennusten myynneistä. Liikelaitosten luovutustulot olivat yhteensä 0,6 milj. euroa, mikä oli 4,5 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Tilakeskuksen toteutuneet luovutustulot, joissa on huomioitu apporttina luovutettu Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennus, olivat noin 0,4 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33 milj. euron myyntitulot kirjautuvat vuodelle 2017. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 59

Laskelmaosa Rahoituslaskelman toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu 1 000 euroa Peruskaupunki TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikelaitosten vaikutus Peruskaupunki Liikelaitokset Koko kaupunki Muutokset TP 2016 TP 2016 TP 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate -2 457-8 748 6 291 2 598-11 346-2 457 81 925 79 468 Satunnaiset erät -2 247-2 884 637 0-2 884-2 247 0-2 247 Tulorahoituksen korjauserät -18 095-12 450-5 645-12 450 0-18 095 67-18 027 Investointien rahavirta -22 799-24 082 1 283-9 852-14 230-22 799 81 992 59 194 Investointimenot -114 841-132 489 17 648-111 915-20 574-114 841-117 257-232 098 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 738 5 274-2 536 3 800 1 474 2 738 2 590 5 328 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 20 947 11 455 9 492 15 430-3 975 20 947 632 21 580-91 156-115 760 24 604-92 685-23 075-91 156-114 035-205 191 Toiminnan ja investointien rahavirta -113 954-139 842 25 887-102 537-37 305-113 954-32 043-145 997 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0-195 0 Antolainasaamisten lisäykset muille -1 183-2 200 1 017-1 600-600 -1 183-63 -1 246 Antolainasaamisten vähennykset muilta 7 056 1 440 5 616 1 440 0 7 056 16 7 072 5 873-760 6 633-160 -600 5 873-242 5 826 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 100 000 135 000-35 000 135 000 0 100 000 0 100 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -25 502-25 500-2 -25 500 0-25 502 0-25 502 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 3 786-14 459 18 245-14 459 0 3 786 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 14 988 0 14 988 0 0 14 988 0 14 988 93 272 95 041-1 769 95 041 0 93 272 0 89 486 Muut maksuvalmiuden muutokset 22 514-13 789 36 303-13 789 0 22 514 32 289 58 394 Rahoituksen rahavirta 121 659 80 492 41 167 81 092-600 121 659 32 047 153 706 Rahavarojen muutos 7 705-59 350 67 054-21 445-37 905 7 705 4 7 709 Rahavarat 31.12. 108 774 - - - - 108 774 84 108 858 Rahavarat 1.1. 101 069 - - - - 101 069 80 101 149 60 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Laskelmaosa Rahoituslaskelman toteutuminen Rahoituslaskelman toteumavertailu esittää peruskaupungin eli konsernihallinnon, tilaajan ydinprosessien, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen yhdistetyn rahoituslaskelman toteutumisen. Talousarvion toteumavertailulaskelmiin ei sisälly liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan Vahinkorahaston lukuja, vaan liikelaitosten ja rahastojen vaikutus kaupungin rahoituslaskelman muodostumiseen on esitetty laskelmataulukon kolmella viimeisellä sarakkeella. Laskelmiin sisältyvät ulkoisten liiketapahtumien lisäksi myös kaupungin yksiköiden väliset sisäiset liiketapahtumat. Näillä erillä ei kuitenkaan ole vaikutusta rahavarojen muutokseen. Peruskaupungin rahavarojen muutos tilikaudella 2016 oli 7,7 milj. euroa positiivinen, mikä oli 67,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Toiminnan rahavirta toteutui lähes talousarvion mukaisena, 1,3 milj. euroa suunniteltua parempana. Peruskaupungin vuosikate toteutui 6,3 milj. euroa muutetun talousarvion tasoa parempana. Vuosikatetta on käsitelty tuloslaskelman analyysin ja tuloslaskelman toteutumisvertailun yhteydessä. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat 5,6 milj. euroa budjetoitua suurempina, -18,1 milj. eurona. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan investointien rahavirrassa esitettävät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sekä pakollisten varausten muutokset. Peruskaupungin pysyvien vastaavien luovutusvoitot ylittivät muutetun talousarvion 9,4 milj. eurolla. Investointien rahavirta toteutui 24,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Peruskaupungin investointimenot alittivat muutetun talousarvion 17,6 milj. eurolla ja pysyvien vastaavien luovutustulot ylittivät muutetun talousarvion 9,5 milj. eurolla. Investointien toteutumista on käsitelty tarkemmin investointien toteumavertailun yhteydessä. Rahoituksen rahavirta toteutui 41,2 milj. euroa suunniteltua suurempana johtuen pääasiallisesti muista maksuvalmiuden muutoksista. Muissa maksuvalmiuden muutoksissa esitetään toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihtoomaisuuden muutos, saamisten muutos ja korottomien velkojen muutos. Lainakannan muutokset (93,3 milj. euroa) toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion mukaisesti, mutta erien välillä oli suurempia poikkeamia muutettuun talousarvioon nähden. Pitkäaikaisten lainojen kasvu oli 35,0 milj. euroa muutetun talousarvion mahdollistamaa kasvua pienempi, ja lyhytaikaiset lainat puolestaan kasvoivat 33,2 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Kasvusta 16,7 milj. euroa selittyy konsernitilillä olevien tytäryhteisöjen varojen määrän kasvusta. Peruskaupungin lyhytaikaiset lainat muilta kaupungin yksiköiltä kasvoivat 3,8 milj. eurolla. Antolainauksen muutokset (5,9 milj. euroa) toteutuivat 6,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Muutettua talousarviota suurempaa toteumaa selittävät muun muassa Vellamonkodit Oy:n kanssa tehty järjestely ja Tampereen vuokratalosäätiön kaupungille maksamat ylimääräiset lainanlyhennykset. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Toiminnan ja investointien rahavirran olennaisia poikkeamia tilinpäätösvuoden talousarvioon käsitellään tuloslaskelman ja investointien toteumavertailujen yhteydessä. Rahoituksen rahavirran poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon syntyivät pitkälti konsernihallinnossa, joka kirjaa liiketapahtumat kaupungin yhteisistä eristä. Merkittävin rahoituksen rahavirran poikkeama talousarvioon nähden oli pitkäaikaisten lainojen lisäyksen 35,0 milj. euron alitus. Antolainauksen muutokset toteutuivat pääasiassa edellä kuvatuista syistä 6,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina, 5,9 milj. eurona. Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan Vahinkorahaston vaikutusta kaupungin toiminnan rahoitukseen kuvataan edellä vertailulaskelmalla, jossa esitetään peruskaupungin rahoituslaskelma, liikelaitosten ja rahastojen rahoituslaskelmat yhteensä ja koko kaupungin rahoituslaskelma. Peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen laskelmat pitävät sisällään myös kaupungin sisäiset liiketapahtumat (mukaan lukien investointeihin sisältyvät sisäiset katteet), jotka eliminoidaan koko kaupungin rahoituslaskelmasta. Liikelaitosten ja rahastojen vaikutusta kaupungin tuloksen ja investointien muodostumiseen käsitellään erikseen tuloslaskelman ja investointien toteutumista käsittelevissä kappaleissa. Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran liikelaitosvaikutukset on siten kuvattu näissä kappaleissa. Toisaalta liikelaitoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupungin rahoituslaskelman rahavirran muodostumiseen, jos muita maksuvalmiuden muutoksia ei huomioida. Tämä johtuu pitkälti rahoitustoiminnan keskittämisestä ja yhdystilimenettelyn käytöstä konsernihallinnon ja liikelaitosten välillä. Kokonaisuutena liikelaitosten osuus kaupungin rahoituslaskelman muodostumisessa on kuitenkin merkittävä. Peruskaupungin toiminnan rahavirta oli negatiivinen 22,8 milj. euroa, mutta liikelaitosten toiminnan rahavirta 82,0 milj. euroa käänsi koko kaupungin toiminnan rahavirran positiiviseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että Tampereen Veden liikevaihtoa lukuun ottamatta muut liikelaitokset saavat tulovirtansa valtaosin kaupungin sisäisiltä toimijoilta. Tässä mielessä liikelaitosten aiheuttamat tulovirrat ovat pitkälti laskennallisia. Kaupungin investointien rahavirrasta liikelaitosten osuus oli myös merkittävä. Koko kaupungin 205,2 milj. euron investointien rahavirrasta liikelaitosten osuus oli noin 56 prosenttia, 114,0 milj. euroa. Tämä muodostui 117,3 milj. euron investoinneista, joihin saatiin 2,6 milj. euroa rahoitusosuuksia, sekä 0,6 milj. euron pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 61

Laskelmaosa Antolainauksen muutokset Vuoden 2016 alussa kaupunki myönsi 1,0 milj. euron suuruisen lainan Tuomi Logistiikka Oy:lle. Laina liittyi kokonaisuuteen, jossa kaupunki yhdessä Pshp:n kanssa loi uuden yhteisesti omistetun logistiikka- ja hankintapalveluita tarjoavan yhtiön. Muita uusia lainoja ei myönnetty. Huomattavimmat lainojen lyhennykset olivat Vellamonkodit Oy:n 3,4 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiön 2,3 milj. euroa. Vuoden lopussa Tampereen kaupungin pitkäaikaiset lainasaamiset olivat 99,7 milj. euroa. Merkittävimmät saamiset olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä 70,0 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä 19,4 milj. euroa. ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainat (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu TA 2015 Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset Konserniyhteisöt ja muut 98 871 104 865-5 994 104 865 0 Vähennykset -6 703-1 210-5 493-1 210 0 Lisäykset 1 136 1 600-464 1 600 0 Asuntolainat 788 870-83 870 0 Vähennykset -360-230 -130-230 0 Antolainat yhteensä 99 659 105 736-6 077 105 736 0 Korollisten velkojen muutokset Korollisen velan määrä toteutui 3,6 milj. euroa talousarviota pienempänä ja vuoden lopussa kaupungin korollisen tasevelan määrä oli 488,3 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin kaksi kertaa, ensin Pohjoismaiden Investointipankilta 50,0 milj. euroa kesällä ja sitten Euroopan Investointipankilta toinen 50,0 milj. euroa syksyllä. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi selvästi ennakoitua korkeammaksi. Henkilöstökassan asiakkaille oleva velka laski hieman, mutta konsernitilin kautta tytäryhteisöille oleva velka kasvoi huomattavasti. Konsernitilijärjestelmä mahdollistaa konsernin pääomien tehokkaan käytön ja ulkoisen rahoituksen minimoinnin. Samalla myös korkovirrat pysyivät tältä osin konsernissa. Kuntatodistuksilla tai joukkolainoilla hankittua lainarahoitusta ei vuoden vaihteessa ollut käytössä. Korollisen tasevelan määrä nousi 89,5 milj. eurolla, jolloin kasvua edellisvuoteen kertyi runsaat 22 prosenttia. Vuoden lopussa korolliset velat jakautuivat: rahalaitoksilta otettuihin lainoihin 59 prosenttia, velkaan konserniyhteisöille 38 prosenttia ja velkaan henkilöstökassan asiakkaille 3 prosenttia. Rahalaitoslainoja kaupungilla on viideltä eri rahoittajalta, joista suurin on Kuntarahoitus Oyj noin 31 prosentin osuudella velkojen kokonaismäärästä. KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOKSET Korolliset velat (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Pitkäaikaiset korolliset velat Rahalaitoksille 290 535 325 901-35 366 325 901 0 Lyhennykset -25 502-25 500-2 -25 500 0 Nostot 100 000 135 000-35 000 135 000 0 Lyhytaikaiset korolliset velat Henkilöstökassalle 14 163 16 000-1 837 16 000 0 Konserniyhteisöille 183 619 150 000 33 619 150 000 0 Korolliset velat yhteensä 488 317 491 901-3 584 491 901 0 Lainat euroa/asukas 2 139 2 159-20 2 159 Asukasmäärä 228 274 227 790 484 227 790 62 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Strategiaosa Strategiaosan toteutuminen Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarvion toiminnan tavoitteiden avulla. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2016 talousarviossa 27 konsernihallintoa ja tilaajan ydinprosesseja sitovaa toiminnan tavoitetta. Lisäksi sitovia toiminnan tavoitteita asetettiin hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille. Tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Konsernihallinto ja tilaajalautakunnat määrittelivät vuoden 2016 vuosisuunnitelmissa toimenpiteet toiminnan tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteet vahvistavat strategisten tavoitteiden toteuttamisen kytkemistä yksiköiden toiminnan ja talouden suunnitteluun. Tilinpäätösennusteen arvio konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumisesta pohjautuu tavoitteiden mittaritietoihin sekä toimenpiteiden toteutumiseen. Toiminnan tavoitteista raportoitiin konsernin/kaupungin johtoryhmälle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle vuoden aikana kolme kertaa toiminnan ja talouden katsauksissa sekä neljännen kerran tilinpäätöksessä. Osasta tavoitteista raportoidaan vain vuoden lopun tilanteesta. Tavoitteiden toteutuminen Konsernihallintoon ja ydinprosesseille vastuutetuista tavoitteista 16 toteutui suunnitellusti ja 4 toteutui osittain. Vain 6 tavoitetta jäi toteutumatta. Yhden tavoitteen toteutumista ei voitu vielä arvioida johtuen mittaritiedon saatavuudesta vasta myöhemmin keväällä. Suurimmat poikkeamat liittyvät kaupungin taloustavoitteisiin. Kaupungin tulostavoite jäi saavuttamatta. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä jäi tavoitetasoa enemmän alijäämäiseksi, ja vertailukelpoiset työvoimakustannukset nousivat 1,1 prosenttia edellisvuoteen nähden, vaikka tavoitteena oli työvoimakustannusten väheneminen. Elinkeinopoliittiset sekä liikenteeseen ja rakentamiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Vaikeuksia oli lentoliikenneyhteyksien kasvattamisessa. Tampereelta operoitujen kohteiden kokonaismäärä laski 10 % vuodesta 2015. Toimenpiteistä huolimatta myös pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä laski vuoden aikana. Palvelurakenteen uudistamiseen liittyvät tavoitteet saavutettiin pääosin suunnitellusti. Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollosta nousi yli asetetun tavoitetason 66,73 prosenttiin. Ikäihmisten kotona asuminen ei lisääntynyt aivan tavoitellulle tasolle, mutta tehostetun palveluasumisen osuus kasvoi suunnitellusti. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista vuonna 2016 oli 27,06 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Tavoite osuuden kasvusta ei toteutunut, vaikka perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa kehitettiin suunnitellusti. Myös avointen varhaiskasvatuspalvelujen osuus omasta palvelutuotannosta jäi alle asetetun tavoitteen. Työllisyydenhoidon palvelujen vaikuttavuustavoitteet toteutuivat suunnitellusti, mutta työllisyystilanne pysyi lähes koko vuoden vaikeana. Loppuvuodesta työttömyystilanteeseen tuli kuitenkin vuoden 2011 jälkeen ensimmäistä kertaa käänne. Marraskuussa 2016 työttömyyden kasvu pysähtyi ja joulukuussa se jo kääntyi laskuun (-1,7 %). Kaupungin toimintamallin uudistaminen eteni vuonna 2016 suunnitelman mukaisesti ja uusi organisaatio pois lukien poliittiset toimielimet aloitti toimintansa 1.1.2017. Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu eteni ja kaupungin sisäinen soteja maakuntauudistusprojekti käynnistettiin vuoden lopulla. Digitalisaation hyödyntäminen eteni vuoden aikana, muun muassa toteutettiin 10 innovatiivista digitaalista kokeilua ja lisäksi valmisteltiin vuonna 2017 käynnistyvää Tampereen digiohjelmaa. Innovatiivisten hankintojen tiekartta valmistui ja uusiin palvelu- ja vuosisuunnitelmiin sisällytettiin hankintasuunnitelmat. Konsernihallinnon prosesseja uudistettiin ja niiden kehittäminen jatkuu. Yhtenä tuottavuuden parantamiseen tähtäävänä toimenpiteenä oli Lean-ajattelun käyttöönotto. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden 24 tavoitteesta 13 toteutui suunnitellusti, kolme tavoitetta toteutui osittain ja kahdeksan tavoitetta ei saavutettu. Kolmella tuotantoalueella ei saavutettu työhyvinvoinnin tavoitetta. Avopalveluissa sähköinen ajanvaraus ei laajentunut tavoitteen mukaisesti. Tavoite henkilöstön osallistumismahdollisuuksien lisääntymisestä koskien oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämistä puolestaan toteutui joko kokonaan tai osittain kaikilla tuotantoalueilla. Liikelaitoksille asetetuista 26 tavoitteesta 23 toteutui joko kokonaan tai osittain. Tampereen Kaupunkiliikenne ei saavuttanut työhyvinvoinnin paranemisen eikä liikevaihdon per henkilötyövuosi kasvun tavoitteita. Tampereen Veden viidestä tavoitteesta jäi toteutumatta verkostojen keskimääräisen uusiutumisajan tavoite, koska vuonna 2016 saneeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin. Pirkanmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saavutettu erityisesti tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta johtuen. Tytäryhteisöjen kaikkiaan 62 tavoitteesta 40 toteutui kokonaan, yhdeksän toteutui osittain ja neljä ei toteutunut. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Toteutumatta jääneet tavoitteet olivat taloudellisen käyttöasteen ja pääoman tuottoprosentin nousemisen tavoitteita. Pääosin tytäryhteisöjen tavoitteet toteutuivat kuitenkin hyvin. Toteumatietojen esittäminen Konsernihallintoon ja tilaajan ydinprosesseille vastuutettujen toiminnan tavoitteiden toteumatiedot esitetään yhtenä kokonaisuutena alla olevissa taulukoissa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten tavoitteiden toteumat esitetään tuottajaosan toteutuminen -osassa sekä erillistilinpäätöksissä. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteumat esitetään tilinpäätöksessä kappaleessa konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt. Tarkemmat tavoitteiden toimenpidekohtaiset selvitykset ovat luettavissa vuoden 2016 tilinpäätösennusteen liitteenä olevilta strategiakorteilta lukuun ottamatta tytäryhtiöiden tavoitteiden toteumatietoja. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 63

Strategiaosa Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Strategian nimi ja visio 2025 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toimintatavat Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä. Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää. Kaupunkistrategian näkökulmat Yhdessä tekeminen Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio 64 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Strategiaosa Toiminnan tavoitteiden toteuma Yhdessä tekeminen Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 1 Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa + Tavoite toteutui. Asiakasraatitoiminta laajeni, palvelumuotoilua hyödynnettiin palvelujen hankinnassa, kaupungin uusi osallistumismalli hyväksyttiin ja vietiin käytäntöön aluetoimijoiden kanssa. Mikko Aaltonen ja Reija Linnamaa 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden perustamiseen on vaikutettu siten, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjinä on varmistettu myös tulevaisuudessa +/- Tavoite toteutui osittain. Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu ja tampereen kaupunkiorganisaation valmistautuminen uudistukseen on käynnistynyt. Tampereen kaupunki vaikutti suurten kaupunkien roolien huomioimiseen, mutta kaupunkien rooli ei näy riittävästi lakiluonnoksissa. Reija Linnamaa Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 3 Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta? Tavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti, mutta niiden vaikutusta liikkumisen lisääntymiseen voidaan arvoida vasta huhtikuussa 2017 valmistuvan ATH-tutkimuksen tulosten myötä. Anna-Kaisa Heinämäki 4 Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yks. - Tavoite ei toteutunut. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista oli 27,06 % eli se on laskenut 0,9 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat ennakoitua enemmän samaan aikaan kun perusterveydenhuollon menojen kasvu oli huomattavan maltillista. Mikko Aaltonen ja Leena Kostiainen 5 Ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015: 91,3 %), vähintään 6,5 % tehostetussa palveluasumisessa (2015: 6,1 %) ja enintään 2,2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2015: 2,6 %). +/- Tavoite toteutui osittain. Vuonna 2016 ikäihmisistä 90,9 prosenttia asui kotona, 7,0 % tehostetussa palveluasumisessa ja 2,1 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Mikko Aaltonen 6 Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 9 %). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 % (2015: 3,7 %) +/- Tavoite toteutui osittain. Avoimen varhaiskasvatuksen osuus oli 10,8 % (N=707/6532). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista oli 7,2 % (N=566/7791). Leena Kostiainen 7 Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vastattu lasten ja nuorten kotona asumisen turvaamiseksi ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 63 % (2015: 62,5 %) + Tavoite toteutui. Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista vuonna 2016 oli 66,73%. Leena Kostiainen 8 Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta on parannettu toimintamallia uudistamalla + Tavoite ja toimenpide toteutuivat. Työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaista sijoittui asiakkuuden päättyessä työhön tai koulutukseen 38,9 % (2015: 38,9 %). Työttömyysaste on kuitenkin 18,3 %. (12/2016). Anna-Kaisa Heinämäki Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 65

Strategiaosa Elinvoima ja kilpailukyky Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 9 10 Kaupunki on yhdessä yritysten kanssa kehittänyt innovaatioympäristöjä, edistänyt älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä sekä luonut uusia, digitaalisuutta hyödyntäviä palveluratkaisuja Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettu kehittämällä alkuvaiheen yritysten rahoitusmahdollisuuksia, yritysten viennin edellytyksiä ja edistämällä kansainvälisiä sijoituksia alueelle 11 Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2015 + 12 13 14 Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2015 Kaupungin osaamisjärjestelmää on vahvistettu edistämällä Tampere 3 -hankkeen toteutumista. Keskustan elinvoimaa on vahvistettu kehittämisohjelman toimenpiteillä + + - + + Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat. Kaupin yliopistollisen oppimishyvinvointikeskuksen valmistelu on käynnistynyt, Mediapoliksen kiihdyttämötoiminta on käynnistymässä ja kansallinen avointa dataa esittelevä sivusto on avattu. Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat. Seudun innovaatioseteli -hanke käynnistyi ja kansainvälistymistä edistävä projekti juurtui pysyväksi toiminnaksi. Vuonna 2016 otettiin yhteyttä 56 kansainväliseen yritykseen, joista 4 sijoittui seudulle. Tavoite toteutui. Yritystonttitarjonta on kasvanut 9 % vuodesta 2015 tonttien kappalemäärässä mitattuna. Tavoite ei toteutunut. Tampereelta operoitujen kohteiden kokonaismäärä (ympärivuotiset reittilennot ja charter- ja kausittain lennettävät kohteet) laski 10 % v.2015 kokonaismäärästä. 03/17 avautuu lentoyhteys Riikaan aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. Tavoite toteutui. Kaupunki osallistui aktiivisesti Tampere3 -hankkeen yhteistyöhön ja valmisteli kaupungin mukaanmenoa. Valmistelutyön pohjalta valtuusto teki marraskuussa päätöksen lähteä Uusi yliopisto -säätiön perustajajäseneksi. Tavoite toteutui ja toimenpiteet toteutuivat suurimmaksi osaksi. Kaava- ja rakennushakkeet Ranta-Tampella, Eteläpuisto, Kansi ja Areena sekä Kunkun parkki ovat edenneet suunnitellusti. Teppo Rantanen Anna-Kaisa Heinämäki Teppo Rantanen Anna-Kaisa Heinämäki Anna-Kaisa Heinämäki Anna-Kaisa Heinämäki ja Teppo Rantanen Kestävä yhdyskunta Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 15 16 17 18 Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteuttaminen on käynnistynyt Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 prosenttia vuodesta 2015 Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville 19 Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt + + + - + Tavoite toteutui. Linnainmaan aluekeskukseen avattiin uusi hyvinvointikeskus syksyllä 2016 ja Tesomalle hyvinvointikeskus avataan vuonna 2018. Palvelujen monikanavaisuutta on lisätty (mm. omahoitovideot ja etäkonsultaatiot). Tavoite toteutui. Vuonna 2016 tehtiin noin 36 870 000 nousua Tampereen seudun joukkoliikenteessä. Se on noin 2 300 000 nousua eli lähes 7 % enemmän kuin vuonna 2015. Tavoite ei toteutunut. Toimenpiteistä huolimatta vuonna 2016 pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on yli 8 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015. Tavoite toteutui. Yleiskaava 2040 ohjaa täydennysrakentamisen kaupunkistrategian mukaisesti keskustan ja aluekeskusten sekä joukkoliikenteen laatukäytävien muodostamalle kasvun vyöhykkeelle. Alueelle sijoittuu 70 % yleiskaavan tuottamasta varannosta. Tavoite toteutui. Uudistettu maankäyttöprosessi on otettu käyttöön käynnistyneissä asemakaavatöissä. Mikko Aaltonen ja Taru Kuosmanen Pekka Salmi Pekka Salmi Pekka Salmi Pekka Salmi 66 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Strategiaosa Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 20 Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen 21 Investointien tulorahoitusprosentti on 33 + 22 23 24 25 26 27 Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa Digitalisoinnin johtaminen on organisoitu osana toimintamallin uudistamista Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalvelut lisääntyvät Tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankintoja ja sujuvoittamalla hallintoa Työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvioesityksen mukaisesti ja vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta Toimintamallin uudistusta koskevat päätökset on tehty siten, että uusi toimintamalli voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön 1.6.2017 - + + +/- +/- - + Tavoite ei toteutunut. Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä oli 18,5 milj. euroa alijäämäinen. Tavoite toteutui. Investointien tulorahoitusprosentti on 33,7. Tavoite toteutui. Johdolla on käytössään Tietonäköalassa julkaistut ajantasaiset analyysit toimintaympäristötiedosta, ja keskeisten kärkitietojen tunnistamista jatketaan. Tavoite toteutui. Tietohallinnon ja palvelualueiden yhteistyötä on rakennettu ja rooleja selkeytetty osana yhteistyömallia. Digitalisaation hyödyntäminen toteutaan Tampereen digiohjelman kautta, joka käynnistyy vuonna 2017. Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat osittain, toimenpiteenä ollut koko kaupungin sähköisen asioinnin ja itsepalvelun käyttöasteen selvittäminen ja tavoitteiden asettaminen jäivät kesken. Tavoite toteutui osittain. Hankintoja tehostettiin mm. lisäämällä hankintojen suunnitelmallisuutta ja laatimalla innovatiivisten hankintojen tiekartta. Uusi päätöksentekojärjestelmä otettiin käyttöön. Hallinnon prosessien automatisointityö jatkuu. Tavoite ei toteutunut. Vertailukelpoiset työvoimakustannukset ovat kasvaneet 1,1 % vuoteen 2015 nähden. Tavoite toteutui. Palvelualueen johtajat aloittivat 1.6.2016 ja uusi organisaatio aloitti 1.1.2017. Hallintosääntö valmisteltiin kaupunginvaltuuston käsittelyä varten. Toimintamallin jalkauttaminen jatkuu. Jukka Männikkö Jukka Männikkö Reija Linnamaa Reija Linnamaa Reija Linnamaa Heli Hirvelä ja Reija Linnamaa Niina Pietikäinen Reija Linnamaa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 67

Strategiaosa 68 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Konsernihallinto Konsernihallinto ja konsernipalvelut Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 69

Konsernihallinto 70 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Konsernihallinto Konsernihallinto Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Konsernihallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen jaostot, pormestari, neljä apulaispormestaria sekä konserniohjaus. Lisäksi konsernihallintoon kuuluvat sisäisen tarkastuksen yksikkö, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Vuoden 2016 alussa konserniohjausyksiköitä olivat hallinto-, henkilöstö-, kehittämis-, omistajaohjaus-, strategia- ja talousyksikkö. Konsernipalveluja olivat viranomaispalvelut, työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja konsernipalveluyksikkö Koppari. 1.9.2016 alkaen viestintäyksiköstä muodostettiin konserniohjausyksikkö ja strategia- ja kehittämisyksikköjen johtaminen yhdistettiin. Hallintoyksikön ja konsernipalveluyksikkö Kopparin johtaminen yhdistettiin hallintojohtajan alaisuuteen 1.10.2016. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konsernihallinnon toiminnassa painottui kaupungin toimintamallin uudistaminen sisältäen uuden organisaation ja 1.6.2017 aloittavien uusien poliittisten toimielinten valmistelun. Toimintamallin uudistuksen keskeisten toimintatapojen - mahdollistava johtaminen, henkilöstö kehittäjänä ja vahva yhteisöllisyys - jalkauttaminen käynnistettiin. Tilaaja tuottaja-mallin tilalle luotiin johtamismalli, jossa keskiössä on tuloksellisuustavoitteiden asettaminen, Muutettu Alkuper. Toimintatuotot Myyntituotot 5 171 4 848 899 Maksutuotot 0 0 0 Tuet ja avustukset 2 468 2 036 1 978 Vuokratuotot 16 10 10 Muut toimintatuotot 2 902 1 008 1 126 Tuotot yhteensä 10 558 7 902 4 013 Toimintakulut Henkilöstökulut -27 789-29 963-29 524 Palvelujen ostot -32 556-32 277-28 975 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -607-402 -422 Avustukset -8 375-7 875-7 021 Vuokrakulut -5 069-4 894-4 426 Muut toimintakulut -2 636-2 830-1 972 Kulut yhteensä -77 032-78 242-72 339 Toimintakate -66 474-70 339-68 326 Rahoitustuotot ja -kulut 41 673 42 237 44 535 Vuosikate -24 801-28 103-23 791 Poistot ja arvonalentumiset -1 417-1 680-1 700 Satunnaiset erät -2 247-2 884 0 Tilikauden tulos -28 465-32 667-25 491 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 196 200 200 Rahastojen muutos 2 863 3000 2000 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -25 406-29 467-23 291 Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 Hesu 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 508 462 444 johtamisperiaatteiden ja -järjestelmän mukainen toiminta arjessa sekä selkeä linjaorganisaation johtaminen. Kansallisen sote- ja maakuntauudistuksen linjaukset täsmentyivät vuodenvaihteessa 2015 2016. Loppuvuodesta 2016 Tampereen kaupunki käynnisti maakunnallisen valmistelun rinnalla toteutettavan sisäisen sote- ja maakuntauudistusprojektin. Tampereen kaupunki vaikutti suurten kaupunkien roolien huomioimiseen soteja maakuntauudistuksen valmistelussa, vaikkakin näkyvyys lakiluonnoksissa todettiin olevan riittämätön. Kaupunki valmistautui uuteen toimintamalliin nimittämällä uusille palvelualueille johtajat, jotka aloittivat tehtävissään 1.6.2016. Tilaajaryhmän ja kaupunkikehitysryhmän toiminnot sijoitettiin 1.6.2016 alkaen hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueille. Uusi hallintosääntö valmisteltiin päätöksentekoa varten aikataulun mukaisesti. Vuoden aikana uudistettiin myös uuden toimintamallin edellyttämiä ohjaus- ja johtamisprosesseja, joiden kehitystyötä jatketaan vuonna 2017. Palvelualueiden aloittaessa 1.6.2016 käynnistettiin konserniohjauksen ja palvelualueiden yhteistyömalli, jossa konserniohjausyksiköt tukevat ja avustavat palvelualueiden uusia johtajia toiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Yhteistyömallilla tuetaan palvelualueiden johtoa konserniohjauksen sekä uuden toiminta- ja johtamismallin toimeenpanossa. Toiminta ja roolit palvelualueiden suuntaan ovat uudistuvan konserniohjauksen mukaiset eli ohjaus, kehittäjäkumppani ja sparraaja, millä haetaan konserniohjaukselle uutta konsultatiivista roolia ohjausroolin rinnalle. Vuoden 2016 aikana konsernihallinnossa kehitettiin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa johdon käyttöön. Keskeisten Kärkitietojen tunnistaminen aloitettiin ja ajantasaiset analyysit toimintaympäristötiedoista julkaistiin Tietonäköalassa. Tietohallinnon ja palvelualueiden yhteistyötä rakennettiin osana yhteistyömallia. Digitalisoinnin johtamisen organisointi osana toimintamallin uudistamista Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 71

Konsernihallinto aloitettiin. Innovatiivisia digitaalisia kokeiluja toteutettiin 10 ja kaupungin sähköisen asioinnin kehittäminen ja itsepalvelun käyttöasteen selvittäminen jatkuvat vuonna 2017. Jatkossa digitalisaatiota ja sen hyödyntämistä edistetään Tampereen digiohjelman kautta. Palvelumallityötä jatkettiin laajentamalla ja kehittämällä hyvinvointikeskus- ja lähitorimallia sekä ottamalla käyttöön uusia KÄYTTÖTALOUS (1 000 EUROA) Konsernihallinto (bruttobudj.) TP 2016 INVESTOINNIT ( 1 000 EUROA) Muutettu asiakaslähtöisiä palvelumuotoja ja toimintatapoja. Uudessa osallistumisen mallissa painotetaan alueellista osallistumista alueverkostojen kautta; pilottina toimii koillisen alueen uusi hyvinvointikeskus. Tuottavuuden parantamiseen liittyen tehostettiin hankintoja lisäämällä muun muassa hankintojen suunnitelmallisuutta ja laatimalla innovatiivisten hankintojen tiekartta. Kaupunki otti lisäksi käyttöön Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 10 113 7 493 2 620 3 549 3 944 0 Toimintakulut -73 270-75 062 1 792-69 297-5 660 0 Toimintakate -63 157-67 569 4 412-65 748-1 716 0 Bruttoinvestoinnit -6 623-6 853 230-1 540-5 313 0 Tietohallinto (nettobudj.) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 444 409 35 464 0 0 Toimintakulut -3 761-3 179-582 -3 042 0-192 Toimintakate -3 317-2 770-547 -2 578 0-192 Bruttoinvestoinnit -901-2 340 1 439-2 532 192 Tietohallinto, yhteensä -4 218-5 110 892-5 110 0 0 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -743-2 210 1 467-2 332 122 Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet -202-232 30-960 728 Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot -542-1 901 1 359-1 372-529 Muut pitkävaikutteiset menot 0-77 77 0-77 AINEELLISET HYÖDYKKEET -157-130 -27-200 70 Kiinteät rakenteet ja laitteet -157-130 -27-200 70 SIJOITUKSET -6 623-6 853 230-1 540-5 313 Osakkeet ja osuudet -6 623-6 853 230-1 540-5 313 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -7 524-9 193 1 669-4 072-5 121 Rahoitusosuudet -26 0-26 0 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -7 550-9 193 1 643-4 072-5 121 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 484 0 2 484 0 0 lean-ajattelun ja käynnisti siihen liittyen sisäiset valmennukset, joihin osallistui 100 henkilöä. Lisäksi pidettiin kuusi valtuustosali-infoa sekä lukuisia lyhyempiä koulutuksia, infoja ja esityksiä, joissa osallistujia oli lähes 2 000. Hallinnon prosessien toimintojen automatisointia ja hallinnon sujuvoittamista toteutettiin organisaatiossa monin tavoin. Päätösvalmistelussa ja asianhallinnassa otettiin käyttöön uusi päätöksentekojärjestelmä ja päätöksenteon menettelytapoja yhdenmukaistettiin. Lakiasioissa kaupungin suuret investointihankkeet, täydennysrakentaminen sekä oikeudenkäynnit sitoivat merkittävästi henkilöstöresursseja. Organisaatiomuutokset työllistivät konserniohjausyksiköitä paljon. Organisaatiomuutoksen myötä tietohallinnon strateginen johto on konsernihallinnon strategia- ja kehittämisyksikössä. ICT-palvelut tuotetaan Kopparissa, jonka asiakastyytyväisyyskyselyssä ICTpalvelujen laatuarvosana oli keskimäärin arvosanalla hyvä. ICT:tä sovelluksineen kehitettiin noin 4,2 miljoonalla eurolla. Pienimuotoisia muutos- ja parannustöitä tehtiin 19 ICT-palvelulle. Konsernisalkkujen ohjaamia projekteja uusien sovellusten kehittämiseksi tai entisten uudistamiseksi oli käynnissä lähes 50. Merkittäviä projekteja olivat muun muassa Suun-eArkisto, Mobiilivaka, Palveluseteli ja terveydenhuollon sähköinen asiointi, Kuvantamisen yhdistyminen, Selma-päätöksentekojärjestelmä ja Intrauudistus (Tasku). Vuoden aikana valmisteltiin kaupungille Digiohjelma vuosille 2017 2020. Pirta II -projekti toteuttaa ICT-infrapalveluiden modernisoinnin koko Tampereen seudulle ja laskee kustannuksia merkittävästi. Osa näistä säästöistä käytetään jatkossa Tampereen digiohjelman toteuttamiseen. Pirta II -hankintaprojektissa kilpailutettujen uusien perustietotekniikka- ja integraatiopalvelujen sekä tietoverkkopalvelujen käyttöönotto saatiin lähes valmiiksi, mutta uusien kommunikaatiopalvelujen käyttöönotto viivästyi vuodelle 2017. Pirta II:n siirtoprojekti aiheutti muutaman päivän aikana näkyviä häiriöitä toiminnalle. Konsernihallinnon henkilötyövuosien määrä oli 444, joka oli 18 henkilötyövuotta 72 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Konsernihallinto suunniteltua vähemmän. Henkilötyövuosien suunniteltua pienempi toteuma selittyy hankkeilla, joiden vaikutusta henkilötyövuosiin ei ole osattu ottaa huomioon riittävän hyvin. Lisäksi palkkatuetun työn henkilötyövuodet toteutuivat 5 henkilötyövuotta suunniteltua pienempinä. Edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden henkilötyövuodet vähenivät 64:lla. Vähennystä edelliseen vuoteen selittää Konsernipalveluyksikkö Kopparin perustaminen, jonne siirtyi 65 henkilöä. Lisäksi Viranomaispalveluihin siirtyi Frenckellin palvelupisteen myötä 5 henkilöä ja Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen siirtyi päivähoidon palveluohjauksen myötä 4 henkilöä. Henkilötyövuosia tehtiin Konserniohjauksessa 109, Kaupunkikehitysryhmässä 66 ja Tilaajaryhmässä 249. Pormestarijohdossa, Sisäisessä tarkastuksessa ja Tarkastustoimessa tehtiin yhteensä 20 henkilötyövuotta. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatuotot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot pois lukien konsernihallintoon kuuluva tietohallinnon ICT-kehittäminen. Konsernihallinnon (pl. tietohallinnon erikseen seurattava ICT-kehittäminen) toimintatuotot toteutuivat 2,6 milj. euroa suunniteltua parempana. Toimintatuottojen parempi toteuma johtuu pääosin muihin toimintatuottoihin kirjatuista osakkeiden myyntivoitoista, joita saatiin 1,8 milj. euroa. Myyntituotot toteutuivat 0,3 milj. euroa suunniteltua parempana johtuen Maahanmuuttovirastolta täyden korvauksen perusteella saaduista turvapaikanhakijoiden tuloista. Tuet ja avustukset toteutuivat 0,4 milj. euroa suunniteltua parempana, koska kaikkia tilikauden aikana toteutettujen hankkeiden tuloja ei voitu ottaa talousarvion laadintavaiheessa huomioon. Toimintamenot toteutuivat 1,8 milj. euroa suunniteltua parempana, koska harkinnanvaraisista henkilöstömäärärahoista jäi käyttämättä miljoona euroa ja eläke- ja varhaiseläkemenoperusteisista maksuista säästyi 0,9 milj. euroa. Konsernihallinnon investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin olivat yhteensä 6,6 milj. euroa, joka oli 0,2 milj. euroa suunniteltua vähemmän. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakkeita merkittiin 2,9 milj. eurolla ja Tuomi Logistiikan osakkeita merkittiin miljoonalla eurolla. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n osakeantiin osallistuttiin 0,4 milj. eurolla ja perustetun Tampereen Raitotie Oy:n osakepääomaan tehtiin 2 milj. euron sijoitus. Muita sijoituksia tehtiin Haukiluoman liikerakennuksen ja Suomen Hopealinja Oy:n osakkeisiin. Konsernihallinnon kehittämisyksikköön kuuluvan tietohallinnon sitova talouden seurantataso on ICT-kehittämisen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. Toimintakate ja bruttoinvestoinnit yhteensä toteutuivat 0,9 milj. euroa suunniteltua pienempänä. ICT-investointeja tehtiin 0,9 milj. eurolla, mikä oli 1,5 milj. euroa suunniteltua vähemmän. Tähän vaikutti pääosin projektien aikataulujen myöhästyminen ja niiden siirtyminen seuraavalle tilikaudelle. ICT-kehittämisen investoineista siirrettiin 0,2 milj. euroa käyttötalouteen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 73

Konsernipalvelut Konsernipalvelut Konsernipalveluyksikkö Koppari Vuoden 2016 alusta toimintansa aloittanut konsernipalveluyksikkö Koppari tuottaa asiakkailleen talous-, henkilöstö-, tieto- ja kehittämis-, hallinto- ja ICT-palveluja. Palvelut on tuotteistettu toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaiksi kokonaisuuksiksi, jotka tukevat asiakkaiden toimintaa mahdollisimman hyvin. Palveluita kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa hyödyntäen esimerkiksi digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Kopparin asiakaskunta, yli 50 asiakasta, muodostuu kaupungin yksiköistä, konserniyhteisöistä sekä muista yhteistyökumppaneista. Konsernipalveluyksikkö Koppari muodostettiin yhdistämällä hallintopalvelukeskus (Halo) ja taloushallinnon palvelukeskus (Kipala) sekä toimintoja konsernihallinnosta. Suurimpana kokonaisuutena konsernihallinnosta Koppariin yhdistyi asiakkaille täyden palvelun ICT-toimintaympäristön tarjoava ICT-palvelut-ryhmä. Lisäksi henkilöstöhallinnon, tiedolla johtamisen ja projektitoiminnan osaamista siirrettiin konsernihallinnosta Koppariin. Muutoksella varmistettiin Kopparin kyky tarjota asiakkaille enemmän asiantuntijuutta ja osaamista vaativa palvelukokonaisuus. KÄYTTÖTALOUS, TILIKAUDEN TULOS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 Hesu 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 292 281 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 36 704 39 125-2 421 38 833 0 292 Toimintakulut -36 628-39 125 2 497-38 833 0-292 Toimintakate 76 0 76 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut -23 0-23 0 0 0 Tilikauden tulos 53 0 53 0 0 0 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konsernipalveluyksikkö Kopparin toiminnalle on laadittu kehittämissuunnitelma vuosille 2016 2018, jonka on hyväksynyt konsernihallinnon johtoryhmä. Kehittämissuunnitelma pitää sisällään strategisia tavoitteita koko yksikölle sekä palveluryhmäkohtaisia tavoitteita. Vuoden 2016 painopisteinä olivat asiakastyytyväisyys, asiantuntijatyön osuuden kasvattaminen suhteessa peruspalvelutyöhön, digitalisaation edistäminen, henkilöstömäärän sopeuttaminen, henkilöstön osaamistason kehittäminen, johtaminen ja esimiestyö, taloudellinen tulos sekä työhyvinvointi. Kopparissa tehtiin vuoden 2016 aikana runsaasti toimenpiteitä liittyen asiakkuudenhallintaan. Yksikköön rakennettiin asiakkuudenhoitomalli ja siirryttiin sen mukaiseen toimintaan. Myös asiakaspalvelun laatua pyrittiin parantamaan muun muassa järjestämällä koko henkilöstölle asiakaspalvelukoulutus. ICT-palveluiden jo pidempään käyttämä palvelunhallintajärjestelmä otettiin käyttöön lähes kaikissa palveluissa. Nyt esimerkiksi palvelupyynnöt kirjataan järjestelmään ja niiden ratkaisuaikaa seurataan. Palvelunhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä voidaan tehdä jatkuvaa asiakastyytyväisyysseurantaa kohtaamiskyselyillä. Palvelupyyntöjen hallinta mahdollistaa myös asiakkailta tulevien pyyntöjen luokittelun ja seurannan, mikä esimerkiksi tehostaa yksittäisten palvelupyyntöjen taustalla mahdollisesti olevien juurisyiden tunnistamista. Kopparin ja sen asiakkaiden toimintaympäristö muuttuu tulevina vuosina merkittävästi. Digitalisaation myötä asiakastarpeet tulevat kehittymään yhä korkeampaa asiantuntijuutta vaativiksi. Muutokset edellyttävät Kopparin palvelutarjooman kehittämistä entistäkin vaativimpia asiantuntijapalveluita sisältäväksi. Vuoden 2016 aikana aloitettiin seuranta asiantuntija- tai vaativan asiantuntijatyön osuudesta yksikössä. Seurannalla arvioidaan asiantuntijatyön osuuden kehittymistä Kopparissa. Digitalisaatiota edistettiin perinteisemmän ICT-kehittämisen lisäksi toteuttamalla robotiikkaselvitys talouspalveluissa. Osaamisen ja kokemuksen hankkiminen sekä ICT-palveluihin että talouspalveluihin edesauttaa käyttöönottojen toteuttamista vuoden 2017 aikana. Robotiikkaa tullaan hyödyntämään myös muissa palveluryhmissä. Henkilöstömäärän sopeuttamista tehtiin suunnitelmien mukaan hallitusti palveluiden toimivuus ja henkilöstön työhyvinvointi huomioiden. Kopparin henkilöstön osaamistaso on hyvä. Toiminnan luonteesta ja toimintaympäristön muutoksista johtuen jatkuva osaamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Haasteellisesta vuodesta huolimatta henkilöstö pystyi lisäämään osaamistaan Kopparin koulutussuunnitelman pohjalta tehtyjen henkilökohtaisten suunnitelmien mukaisesti, joista erityisesti mainittakoon ICT-palvelut-ryhmässä suoritetut 20 sertifikaattia. 74 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Konsernipalvelut Osaamisen hallinnan menetelmien ja työvälineiden kehittämistä suunniteltiin, ja vuonna 2017 toteutetaan uuden järjestelmän käyttöönottoprojekti. Samassa yhteydessä on tarkoituksena luoda konsepti osaamisen hallintaan. Kopparin johtamista ja esimiestyötä kehitetään kaupungin mahdollistavan johtamisen periaatteiden mukaisesti. Toiminnan käynnistämisvuosi oli luonnollisesti haastava myös esimiesten osalta. Heidän toimintaansa on tuettu muun muassa järjestämällä säännöllisesti esimiesiltapäiviä, joissa on käsitelty sekä ajankohtaisia asioita että esimiestyön kannalta oleellisia säännölliseen toimintaan liittyviä aiheita. Johtamisen hyviä kokemuksia saatiin koko henkilöstölle pidetyistä verkkokatsauksista. Työhyvinvointia kehitettiin työhyvinvointisuunnitelman pohjalta. Erityisen tärkeänä pidettiin yhteenkuuluvuuden edistämistä uudessa organisaatiossa. Tähän liittyen järjestettiin esimerkiksi Kopparin sisäiset messut, jossa kukin palveluryhmä esitteli toimintaansa ja kopparilaiset tutustuivat toisiinsa vapaamuotoisen yhdessäolon merkeissä. Työhyvinvointia pyrittiin lisäämään myös pilotoimalla Fiilis-mittaria, jossa kaikki saivat kertoa näkemyksensä ja mahdollisesti parannuksia kaipaavia asioita anonyymisti. Fiilikset ovat kaikkien nähtävillä sekä työasemalla että Tietotalon aulassa olevalla näytöllä. Pilotti liittyi myös entistä avoimemman toimintakulttuurin luomiseen, mikä on asiantuntijaorganisaation menestymisen kannalta tärkeää. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Konsernipalveluyksikkö Kopparin tulos ennen tilinpäätöshyvitystä oli noin 3,6 milj. euroa. Myyntituottojen toteuma oli noin 1,1 milj. euroa suunniteltua parempi ja toisaalta kulut toteutuivat noin 2,5 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Tuotot ylittivät suunnitellun erityisesti talouspalvelut, henkilöstöpalvelut sekä tieto- ja kehittämispalvelut -ryhmissä. Kulut olivat suunniteltua pienemmät kaikissa ryhmissä pois lukien tieto- ja kehittämispalvelut, jonka kuluja kasvattivat vuoden aikana käynnistetyt projektit. Kopparin palkalliset henkilötyövuodet alittivat suunnitellun 11 henkilötyövuodella ja henkilöstökulut olivat ICT-palveluiden ostojen ohella merkittävin tekijä suunniteltua pienemmässä kulutoteumassa. Toimintatuottojen toteuduttua suunniteltua paremmin ja toimintakulujen toteuduttua suunniteltua pienempinä, Koppari hyvitti sisäisille asiakkailleen tilinpäätöshyvityksenä noin 3,6 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 75

Konsernipalvelut Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Toiminnan kuvaus Palvelukokonaisuus sisältää kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut ja työllisyyden edistämiseen tähtäävät avustukset. Kaupungin työllisyyspalvelut tuottaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Typa). Typan tehtävänä on edistää vastuullista työllisyyspolitiikkaa sekä vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuotannosta työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea sijoittuakseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Typan tuottamiin palveluihin kuuluvat palvelutarpeen arviointi, monialainen yhteispalvelu (TYP), kuntouttava työtoiminta, maahanmuuttajien ja nuorten työllistymistä tukevat erityispalvelut, työhön ja yrittäjyyteen tähtäävä valmennus sekä työkokeilut ja palkkatukityöllistäminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuosina 2013 2015 järjestetyn kuntakokeilun aikana kehitetyt asiakasohjaus, palvelutarjonta ja uudet toimintamallit vakiinnutettiin vuoden alussa osaksi Typan käytäntöjä. Myös yksikön uudistettu organisaatio otettiin käyttöön. Elokuun alusta toimintaan liitettiin Tredea Oy:ltä siirtynyt TreStart -palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on työllistää koulutettuja ja työelämässä pätevöityneitä osaajia yritys- ja yrittäjyyspalveluiden avulla. Tulevan toiminnan kehittämiseksi Typa on mukana kahdessa ESR-rahoitteisessa projektissa. Tulevaisuuspajalta Työhön Tuetusti eli TUTTU 6aika -hankkeen tavoitteena on edistää palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta ja monikanavaisuutta asiakkaan osallistumista kehittämällä. Näyttämöt ja kasvunpajat 6aika -hankkeessa pyritään luomaan toimintamalli, jonka tarkoituksena on synnyttää uutta työtä ja yrittäjyyttä. Vapaana olevia osaajia, kohdejoukkona eritoten korkeammin koulutetut, tarjotaan yrityksille avuksi ideoimaan kasvun mahdollisuuksia ja samalla työllistämään itsensä. Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseutu mukaan lukien Punkalaitumen ja Sastamalan kuntakaksikko valittiin työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä 23.6.2016 mukaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun ja sen valmistelu käynnistettiin. Kokeilulla vaikutetaan maakuntauudistuksessa käyttöön otettavan toimintamallin sisältöihin. Toiminnan painopiste oli uudistamisen lisäksi vahvasti kuntouttavassa työtoiminnassa, jonka toimintapäivien määrä kasvoi 30 % edellisvuodesta. Palveluyksikön kokonaisasiakasmäärä ml. hankkeet oli yli 4500 henkilöä. Työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaista 38,9 % sijoittui asiakkuuden päättyessä työhön tai koulutukseen. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vuosi toteutui pääosin vuosisuunnitelman mukaisesti. Kaupungin työllistämistukia jäi käyttämättä 0,3 milj. euroa työ- ja elinkeinohallinnon tiukentuneen tukipolitiikan vuoksi. Monialaisen tuen palveluiden volyymin kasvusta johtuen talousarvio tältä osin ylittyi 0,3 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 0,13 milj. euroa ylijäämäinen. Palkallisten henkilötyövuosien määrä henkilöstösuunnitelmaan nähden kasvoi 1 htv:lla TreStart-toimintojen liityttyä Typaan. Henkilöstösuunnitelmassa ei ollut huomioitu omassa yksikössä työskentelevien palkkatuettujen määrää. KÄYTTÖTALOUS, TILIKAUDEN TULOS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 12 629 12 394 235 12 351 0 43 Toimintakulut -12 502-12 394-108 -12 351 0-43 Toimintakate 127 0 127 0 0 0 Tilikauden tulos 127 0 127 0 0 0 Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 184 159 173 Omassa yksikössä työskentelevät 64 59 63 Muissa yksiköissä työskentelevät 120 100 110 Palveluyksikön omiin sisältyy työllistettyjä 3,9 0 3,3 76 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Konsernipalvelut Viranomaispalvelut Viranomaispalvelut on vuoden 2015 alusta perustettu konsernipalveluiden yksikkö, jonka tehtävänä on toteuttaa kunnan lakisääteisiä tehtäviä koskien ympäristöterveyttä (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto), kiinteistönmuodostusta, rakennusvalvontaa, ympäristönsuojelua, jätehuoltoa sekä pysäköinnin- ja katutilavalvontaa. Toiminta on seudullista ympäristöterveydessä ja jätehuollossa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Frenckellin palvelupiste liitettiin Viranomaispalveluihin vuoden 2016 alusta. Sen sijaan Viranomaispalveluihin kaavailtu joukkoliikenteen uusimuotoisen lipputarkastustoiminta organisoitiin toisin. Viranomaispalveluiden yksiköitä on ollut mukana kaupunkiseudun seutuyhteistyön kehittämisessä. Tulevan maakuntahallinnon selvitystyössä on ollut mukana ympäristöterveys. Tämä toiminta on kaavailtu osaksi tulevaa maakuntahallintoa. Viranomaispalveluiden yksiköt ovat vuoden 2017 alusta organisoitu uudelle Kaupunkiympäristön palvelualueelle ja ne ovat osallistuneet uuden organisaation suunnitteluun kesästä lähtien. Sujuvien ja asiakaslähtöisten lupa- ja valvontapalvelujen kehittäminen jatkuu uuden organisoinnin alla. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Viranomaispalvelut toimi bruttobudjetoituna yksikkönä, jolla sitovia eriä olivat toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot. Viranomaispalveluiden taloudellinen tulos toteutui suunniteltua parempana. Toimintakate toteutui 1,9 milj. euroa suunniteltua ja 0,8 milj. euroa edellistä vuotta 2015 parempana. Toimintakatteen noususta suurin osa tuli kasvaneista toimintatuotoista sekä osa kulujen säästöistä. Maksutuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa arvioitua suurempana. Vuoteen 2015 verrattuna toimintatuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa suurempina. Tuottojen kasvu kohdistui eniten rakennusvalvontaan, kaupunkimittaukseen ja katutila- ja pysäköinninvalvontaan. Rakennuslupien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Sama on tapahtunut monen muunkin luvan kohdalla. Toiminnan vireysaste kaupungissa on selvästi nousussa. Myös taksoja on tarkistettu ylöspäin. Toimintakulut alittuivat 0,4 milj. euroa budjettiin verrattuna. Säästöjä syntyi eniten henkilöstökuluissa. Henkilöstökulujen vähenemiseen vaikutti se, ettei kaikkia vapautuneita vakansseja täytetty, ja kaavailtu joukkoliikenteen lipputarkastustoiminta ei sijoittunut Viranomaispalveluihin. Vuoteen 2015 verrattuna toimintakulut kasvoivat 0,6 milj. euroa. Tähän vaikutti muun muassa Frenckellin palvelupisteen siirto Viranomaispalveluihin vuoden 2016 alusta. KÄYTTÖTALOUS, TILIKAUDEN TULOS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 10 379 8 875 1 504 8 875 0 0 Toimintakulut -13 311-13 680 369-13 828 0 148 Toimintakate -2 933-4 805 1 872-4 953 0 148 Rahoitustuotot ja -kulut 3 0 3 0 0 0 Poistot -22-20 -2 0 0-20 Tilikauden tulos -2 952-4 825 1 873-4 953 0 128 Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 145 155 151 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 77

78 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa Tilaajaosa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 79

Tilaajaosa 80 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessi vastaa kasvatuksen, opetuksen, psykososiaalisen tuen, terveydenhuollon ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Palvelujen järjestämiseen kuuluu myös ostopalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen sekä niihin liittyvä valvonta. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2016 syntyi 2 297 lasta, mikä on 70 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alle kouluikäisiä asui Tampereella 15 871, mikä on lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna (15 861). Peruskouluissa vuotuinen oppilasmäärän kasvu on väestösuunnitteen mukaisesti lähivuosina 350-500 oppilasta. Väestösuunnitteen mukaan lasten määrän kasvu jatkuu Tampereella vuoteen 2030 asti. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015 ja lain toinen vaihe 1.8.2016. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu TA 2015 Ero Toimintatuotot Myyntituotot 7 079 7 078 1 Maksutuotot 14 622 14 986-364 Tuet ja avustukset 2 507 2 527-20 Muut toimintatuotot 958 907 51 Tuotot yhteensä 25 167 25 498-331 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 573-1 564-9 Palvelujen ostot -347 259-343 873-3 386 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -0 0-0 Avustukset -25 498-25 305-193 Vuokrakulut -549-491 -58 Muut toimintakulut -244-235 -9 Kulut yhteensä -375 124-371 468-3 656 Toimintakate -349 957-345 970-3 987 Rahoitustuotot ja -kulut 39 0 39 Vuosikate -349 918-345 970-3 948 Tilikauden tulos -349 918-345 970-3 948 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 25 167 25 498-331 25 806-308 0 Toimintakulut -375 124-371 468-3 656-369 668-1 800 0 Toimintakate -349 957-345 970-3 987-343 862-2 108 0 (16.11.2015 252), että Tampereen kaupunki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen eikä varhaiskasvatuksen lasten ja kasvattajien suhdelukua muuteta varhaiskasvatuslain muutoksen mahdollistavalla tavalla. Tampereella on kehitetty uudenlaista verkostomaista tuotannon toimintamallia koulujen ja oppilaitosten psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiseksi. Uusi toimintamalli pilotoitiin projektimuotoisena vuonna 2016. Osa muiden kuin kaupungin ylläpitämistä oppilaitoksista tukeutuu palvelujen järjestämisessä kaupungin tarjontaan, osaa oppilaitoksista kaupunki avustaa. Tampere osallistui isäntäkuntana valtiovarainministeriön käynnistämään kuntakokeiluun, joka toteutti valtioneuvoston kuntarakenneuudistusta. Lasten ja nuorten palvelut osallistui Integroitujen hyvinvointipalvelujen kokeiluun, joka kesti vuoden 2016 loppuun. Kokeilu toteutettiin Tiimipalvelu Keinun mallia (hyvinvointineuvola) kehittämällä. Lastensuojelussa kaupunkistrategian mukaisena tavoitteena oli edelleen palvelujen painopisteen siirtäminen sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon. Valtuustokauden aikana perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista on noussut 54,5 %:sta (2012) 66,73%:iin (2016) tavoitteen ollessa 62%. Tampereen Tilakeskus liikelaitos on laatinut sisäilmaohjeistuksen kaupungin palvelurakennuksiin. Ohjeistuksen mukaisia sisäilmatyöryhmiä on perustettu vuodesta 2011 lähtien. Osassa ratkaisuna on toimitiloista luopuminen ja niiden korvaaminen uusilla tai väliaikaisilla tiloilla. Osassa ratkaisuna on tilojen remontointi. Lasten ja nuorten palveluverkkoa on tarkasteltu osana kaupungin palvelumallityötä, jossa hyvinvointikeskusten kehittämisen lisäksi on käyty läpi koulu- ja päiväkotiverkoston riittävyys tulevaisuuden haasteet huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeinen palveluverkkorakenteeseen vaikuttava muutos on ollut palvelusetelipäivähoidon lisääminen. Palvelumallityöhön liittyen Perheiden talon toiminta käynnistyi syyskuussa 2016. Perheiden talo on kaikille tamperelaisille lapsiperheille avoin, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, josta saa neuvontaa, palveluita ja vertaistukea. Perheiden talossa toimintaa tarjoavat kaupungin lisäksi myös muut toimijat. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Suurimmat tuottojen alitukset olivat aamu- ja iltapäivätoiminnan maksutuotoissa. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat noin 3,7 milj. euroa talousarviota suurempina. Suurimmat ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja suun terveydenhuollossa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 81

Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Varhaiskasvatusta tarjotaan kunnan omana palveluna sekä yksityisenä palveluna, jonka vaihtoehtoina ovat ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoito. Myös esiopetus kuuluu varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta mahdollistaa perheille yksityisen hoitojärjestelyn tai lapsen hoitamisen kotona. Esiopetus muuttui velvoittavaksi PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN elokuusta 2015 alkaen. Lapsen on osallistuttava esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Päiväkotihoito 82 473 82 474 1 Perhepäivähoito 2 136 2 136-0 Avoin varhaiskasvatus 1 665 1 665-0 Esiopetus 8 793 8 793 0 Esiopetusta täydentävä toiminta 5 079 5 079-0 Erho-perhekeskus 457 457 0 Erho-yksikön kesäajan toiminta 220 220 0 Oma tuotanto yhteensä 100 824 100 824 0 Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) 3 876 3 718-158 Kotihoidon tuki (avustukset) 12 226 12 951 725 Yksityisen hoidon tuki (avustukset) 3 856 4 000 144 Muut päivähoitopalvelut (avustukset) 13 14 1 Palvelusetelipäivähoito 3 385 2 518-867 Kotikuntakorvaukset 273 273 0 Muu tuotanto yhteensä 23 628 23 474-154 Muut 194-194 Yhteensä 124 646 124 298-348 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 13 374 13 369 5 14 311-942 0 Toimintakulut -124 646-124 298-348 -123 589-709 0 Toimintakate -111 271-110 929-342 -109 278-1 651 0 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuuden piirissä oman tuotannon ja yksityisen päivähoidon puolella (ml. kodin hoidon tuki) oli joulukuussa 2016 yhteensä 13 886 lasta (10 kk-6v). Päivähoitopalveluissa lapsia oli 8 048, joista omassa palvelutuotannossa 6 532 (2015: 6575). Yksityisessä päivähoidossa oli lapsia kaikkiaan 1 232 (2015: 1 109), joista palvelusetelipäivähoidossa 566 ja yksityisen hoidon tuella 666 lasta. Ostopalvelupäiväkodeissa oli 284 lasta (2015: 302). Oman palvelutuotannon esiopetuksessa oli lapsia 1 995. Esiopetuksen jälkeisessä kerhotoiminnassa oli joulukuussa 1 314 lasta ja esiopetuksen jälkeisessä hoidossa 548 lasta. Lisäksi kotihoidon tukea saavia lapsia oli 2 939 (2015: 2 879) ja joustavan hoitorahan saajia 267 lasta (2015: 322). Avoimen varhaiskasvatuksen osuus omassa palvelutuotannossa oli 10,8 % (N=707/6532), vuonna 2015 osuus oli 9 %. Lisäksi yksityisissä varhaiskasvatuskerhoissa oli lapsia 78. Kaupunginvaltuusto päätti (16.11.2015 252), ettei varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen käytetä, eikä varhaiskasvatuksessa lasten ja kasvattajien suhdelukua muutettu varhaiskasvatuslain muutoksen mahdollistamalla tavalla. Päätösten aiheuttamat lisäkustannukset olivat talousarviossa yhteensä 2,6 milj. euroa. Talousarviossa varauduttiin mahdollisuuteen toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana, mutta asiaa koskeva lakimuutos ei valmistunut vuoden 2016 aikana. Vuonna 2016 palveluverkkoa kehitettiin laajentamalla palvelusetelipäivähoitoa. Kaupunkistrategian sitova tavoite lisätä palvelusetelipäivähoitoa 5 prosenttiin saavutettiin, palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista oli 7,2 %. Vuoden 2016 aikana aloitti yhteensä kuusi uutta palvelusetelipäiväkotia, kaksi keväällä ja neljä elokuussa, joissa on yhteensä 315 paikkaa. Hoitoaikaperusteisen palvelun käyttöönottoa pilotoitiin kolmessa päiväkotiyksikössä syksyn 2016 ajan. Palvelukokonaisuuden talous Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 0,3 milj. eurolla, mikä johtui pääosin palvelusetelipäivähoidon laajentamisesta ja asiakasmaksuista kirjattavista luottotappiosta. 82 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Perusopetus PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Perusopetus 133 600 133 600-0 Sairaalaopetus 549 549-0 Lisäopetus 454 454 0 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 3 154 3 154 0 Maahanmuuttajien valmistava opetus 1 485 1 485 0 Toisen asteen opiskelijahuolto 907 907 0 Oma tuotanto yhteensä 140 149 140 149 0 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (avustukset) 1 096 894-202 Muut perusopetuksen palvelut (avustukset) 149 142-7 Oppimisympäristöjen kehittäminen 43 40-3 Kotikuntakorvaukset 12 933 12 933 0 Opiskelijahuolto (ostopalvelut ja avustukset) 143 195 52 Muu tuotanto yhteensä 14 363 14 204-159 Muut 42-42 Yhteensä 154 554 154 353-201 Ero Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävä on järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetusta järjestetään Tampereella suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Vapaaehtoista kerhotoimintaa järjestetään kaikilla kouluilla. Kaupungin lisäksi perusopetusta Tampereella järjestävät Tampereen normaalikoulu, Tampereen Kristillinen koulu, Tampereen Rudolf Steiner -koulu sekä Svenska samskolan i Tammerfors. Toisen asteen opiskelijahuollon määrärahat on sijoitettu siirtymävaiheessa perusopetuksen palvelukokonaisuuteen. Niiden osalta on ollut erillinen sopimus toisen asteen koulutuspalvelujen kanssa. Lisäksi kaupunki on myöntänyt avustuksia oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palvelujen järjestämiseen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereella asui 31.12.2016 perusopetusikäisiä 7-15-vuotiaita 17 201 (2015: 16 745). Kouluikäisten määrän kasvu jatkuu Tampereella väestösuunnitteen mukaisesti vuoteen 2030 asti. Lukuvuonna 2016 2017 kaupungin peruskouluissa on oppilaita 15 874, kasvua edelliseen vuoteen on 433 oppilasta. Lisäopetuksessa, erityisopetuksen esiopetuksessa, ranskankielisessä esiopetuksessa ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on yhteensä 241 oppilasta. Kevätlukukaudella 2016 peruskoulun päättötodistuksen sai 1 671 oppilasta. Heistä jatkoi päivälukioon 57,2 prosenttia ja toisen asteen Alkuper. KV:n muutokset Ero Muut muutokset Toimintatuotot 6 298 6 575-277 5 941 634 0 Toimintakulut -154 554-154 353-201 -153 208-1 129-16 Toimintakate -148 256-147 778-478 -147 267-495 -16 ammatilliseen koulutukseen 37,7 prosenttia. Ilman koulutuspaikkaa tai seurannassa tavoittamatta jäi yhteensä 5 oppilasta. Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää kaupungin lisäksi 16 palveluntuottajaa, joiden toimintaan osallistui yhteensä 2 484 oppilasta. Kaupunki tuotti palveluista 58,5 %. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kriteereitä tiukennettiin lukuvuoden 2015-2016 alusta lähtien siten, paikka voidaan myöntää vain, jos siihen on välttämätön, huoltajan työssäkäynnistä tai opiskelusta johtuva tarve tai erityinen syy. Valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosina 2015 2016 saatiin yhteensä 1 650 000 euroa. Erityisavustusta kohdennettiin 5 767 tamperelaiselle oppilaalle painopistealueina maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen, tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo sekä syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäisy. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2016 talousarvioesitykseen ei sisältynyt enää erityisavustusta peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen, minkä johdosta keskimääräinen ryhmäkoko kasvoi 0,5 oppilaalla syyslukukaudella 2016. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden johdosta koulukuljetusten määrärahoja leikattiin 0,05 milj. euroa. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti 19.11.2015, että opetussuunnitelmallisin perustein myönnetty matkaetu poistetaan 1.8.2016 alkaen painotuksessa aloittavilta oppilailta. Uudet opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön lukuvuoden 2016-2017 alusta. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan päätöksen (12.5.2016 70) mukainen kuntakohtainen vuosiviikkotuntimäärä on 224, mikä on kaksi tuntia enemmän kuin vähimmäismäärä. Palvelukokonaisuuden talous Perusopetuksen toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Maksutuottojen alitus johtui pääosin siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja korotettiin suunniteltua vähemmän. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion 0,2 milj. eurolla. Talousarvion ylitys johtui aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen maksetuista avustuksista. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 83

Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluista säädetään terveydenhuoltolaissa, jota sovelletaan kansan-terveyslain ja erikoissairaanhoitolain määrittelemiin terveydenhuollon rakenteisiin. Palvelujen tavoitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien välisten terveyserojen syntymistä sekä antaa palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja asiakaskeskeisesti. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat hyvinvointineuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten suun terveydenhuolto sekä keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuonna 2016 erityisenä painopisteenä oli työnjaon ja yhteisen toiminnan kehittäminen perhepalvelujen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kanssa sekä nuorten palvelujen kehittäminen. Hyvinvointineuvolatoimintamallin laajentamista ja siihen kuuluvan lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun käytön tehostamista jatkettiin edelleen, ja vuoden lopussa toimintamalli kattoi 96 % äitiys- ja lastenneuvoloista. Lisäksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminen tuli osaksi perusneuvolatyötä. Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 999 1 081-82 1 049 0 32 Toimintakulut -26 380-25 946-434 -25 828 0-118 Toimintakate -25 381-24 865-516 -24 779 0-86 Opiskelijoiden perusterveydenhuollon palveluja vahvistettiin lisäämällä opiskeluterveydenhuollon palveluihin lääkäri ja psykologi. Lisäyksellä saatiin nostettua hoidon saatavuus hoitotakuun edellyttämälle tasolle sekä mahdollistettua aiempaa paremmin ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttaminen opiskeluterveydenhuollossa. Palvelukokonaisuuden talous Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintatuotot alittuivat 0,1 milj. eurolla, mikä johtui Oriveden yhteistoimintaosuustuloista. Yhteistoimintaosuudet kattavat palveluista aiheutuvat nettokustannukset. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 0,4 milj. eurolla, mikä johtui lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelutarpeen kasvusta. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Hyvinvointineuvolapalvelut 7 008 7 008-0 Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut 5 147 5 147-0 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 6 417 6 368-49 Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto 6 340 5 901-439 Oriveden palvelut 815 888 73 Oma tuotanto yhteensä 25 727 25 311-416 Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS) 646 635-11 Muu tuotanto yhteensä 646 635-11 Muut 8-8 Yhteensä 26 380 25 946-434 84 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Psykososiaalisen tuen palvelut PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Psykososiaalisen tuen palveluissa toimintaa säätelevät erityisesti sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki. Palvelujen tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmetessä, ja tarvittaessa turvata lapsen tilanne viimesijaisin keinoin. Toimintaan sisältyy tuen ja hoidon antamista sekä viranomaistoimintaa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat omasta palvelutuotannosta perhepalvelut, lastensuojelun avohuollon palvelut sekä lastensuojelun sijaishuollon palvelut. Lastensuojelun sijaishuollon, omaishoidon tuen asiakkaiden lyhytaikaishoidon sekä nuorten tuetun asumisen palvelut ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Nuorten päihdehuollon palvelut ostetaan kokonaisuudessaan kolmannelta sektorilta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä laski merkittävästi vuodesta 2015. Kehityksen selittää pääosin 1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, jonka myötä suurin osa aiemmin lastensuojelun avohuollon palveluita tarvinnut on saanut ne lain mukaisesti perhepalveluista. Sijaishuollossa vuoden aikana olleiden lasten määrä suhteutettuna tamperelaisten alaikäisten lasten määrään jatkoi laskuaan. Vuonna 2016 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Perhepalvelut 11 519 11 519-0 Lastensuojelun avohuollon palvelut 10 760 10 760-0 Lastensuojelun sijaishuollon palvelut 7 852 7 852 0 Oriveden palvelut 1 068 952-117 Oma tuotanto yhteensä 31 199 31 083-117 Omaishoidontuki 3 935 4 052 117 Lastensuojelun avohoito (avustus) 963 952-11 Lastensuojelun kuntoutus ja hoito 25 168 22 400-2 768 Nuorten päihdehuolto 285 287 2 Tuetun asumisen palvelut 390 366-24 Toiminta-avustukset 81 80-1 Muut palvelut 123 235 112 Oriveden palvelut 1 576 1 644 68 Muu tuotanto yhteensä 32 521 30 016-2 505 Yhteensä 63 721 61 099-2 622 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 4 496 4 473 23 4 505 0-32 Toimintakulut -63 721-61 099-2 622-61 271 38 134 Toimintakate -59 225-56 626-2 599-56 766 38 102 tamperelaisista 0 17-vuotiaista lapsista 1,5 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Sijaishuollon hoitovuorokausista 66,7 prosenttia toteutui perhehoitona, mikä ylittää kaupunkistrategiassa asetetun valtuustokauden tavoitteen (62 %). Lastensuojelutarpeen selvityksistä 99,5 prosenttia valmistui lain säätämässä määräajassa. Sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden kotipalvelua lisättiin ottamalla käyttöön palveluseteli tilapäiseen kotipalveluun. Perhepalveluissa toimi myös uudenlaisella työnkuvalla sosiaalityöntekijä toteuttaen ja kehittäen terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistä palvelutarpeen arviointia sekä perheiden palveluohjausta. Perhepalveluissa vahvistettiin lisäksi tukihenkilötoimintaa sekä vertaisryhmätoiminnan järjestämistä erityisesti murrosikäisten lasten perheiden tarpeisiin. Perheneuvolassa jatkui hyvä kehitys hoitoon pääsyn ajoissa. Tampere ja Orivesi liittyivät mukaan vuosina 2016 2018 toteutettavaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet -toimintamallin implementointihankkeeseen. Tampereen kaupungissa tehtävän lähisuhdeväkivaltatyön koordinoimiseksi toteutettiin vuoden 2016 ajan kestänyt pilotti. Iceheartstoimintaa laajennettiin puolestaan yhdellä joukkueella. Palvelukokonaisuuden talous Psykososiaalisen tuen palvelujen toimintakulut ylittivät talousarvion 2,6 milj. eurolla, mikä johtui lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluista. Perhehoidon osuus on kasvanut ja laitoshoidon osastovuorokaudet ovat vähentyneet tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan kiireellisten sijoitusten hoitovuorokausien määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Sijaishuollon ostopalvelujen menot kasvoivat noin 1 prosentin; lastensuojelun rakennemuutoksen hyötyjen arvioitiin toteutuvan suurempina jo tänä vuonna. Kuitenkin lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä, heidän osuutensa alaikäisestä väestöstä, kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä sekä vuoden aikana sijoitettuna olleiden osuus laskivat vuodesta 2015. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 85

Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuus pitää sisällään lasten kulttuuripalvelut perheille, moniammatillinen kulttuurikasvatustoiminta, harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan edistäminen, kasvatuksellinen ohjaustoiminta ja sosiaalinen vahvistaminen. Lastenkulttuuripalvelujen tavoitteena on tukea kasvua täysipainoiseksi ihmiseksi, rakentaa henkistä hyvinvointia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen. Kulttuuripalvelut sisältävät lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia tukevaa toimintaa kulttuurin ja taiteen parissa, joka tapahtuu sekä vapaa-aikana että osana koulupäivää. Nuorisolain mukaan nuorisotyöllä ja nuorisopolitiikalla kunnan tehtävinä tarkoitetaan kasvatuksellista ohjausta, toimintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia, tieto- ja neuvontapalveluja, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukea, liikunnallista, kulttuurista, kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa, nuorten ympäristökasvatusta sekä tarvittaessa nuorten työpajapalveluja tai muita paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivia toimintamuotoja. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Lain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyön kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Koillisella alueella toteutettiin palvelumallin mukaisesti alueellista nuorisotyötä osittain uusissa tiloissa syksystä 2016 lähtien. Linnainmaan, Leinolan ja Tasanteen nuorisokeskuksista luovuttiin ja toiminnot keskitettiin Linnainmaan hyvinvointikeskukseen. Toiminta jatkui entisenlaisena Kämmenniemen nuorisokeskuksessa. Lisäksi nuorisotyötä toteutettiin alueella edelleen yhteistyössä koulujen kanssa. Nuorisokahvila Uniikin toiminta jatkuu ulkoisena palveluhankintana kahden vuoden optiokaudella. Koulun ja nuorisopalvelujen välistä yhteistyötä kehitettiin vuoden 2016 aikana. Lastenkulttuurikeskus Rulla toimii Finlaysonin alueella yksityisissä tiloissa. Suunnittelua Vanhan kirjastotalon muuttamiseksi kulttuurikeskukseksi jatkettiin ja Rullan muuttoa Vanhalle kirjastotalolle valmistellaan keväälle 2018. Taidekaarikulttuurikasvatusohjelmaa toteutetaan kulttuuri- ja museopalvelujen sekä perusopetuksen yhteistyönä. Taidekaari on kattanut kaikki vuosiluokat esikoulusta seitsemänteen ja lukuvuonna 2015 2016 ohjelman piiriin otettiin myös kaikkien yläkoulujen 8.- ja 9. vuosiluokkien oppilaat. Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintakulut ylittivät talousarvion 0,05 milj. eurolla, koska skeittihallin vuokra-avustus on virheellisesti kirjattu lasten ja nuorten palvelujen kustannuspaikalle. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -5 824-5 772-52 -5 772 0 0 Toimintakate -5 824-5 772-52 -5 772 0 0 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen 1 954 1 954-0 Kasvatuksellinen ohjaustoiminta 2 116 2 116-0 Sosiaalinen vahvistaminen 412 412-0 Lastenkulttuuripalvelut perheille 282 282 0 Moniammatillinen kulttuurikasvatus 564 564-0 Muut palvelut 5 5 0 Oma tuotanto yhteensä 5 333 5 333-0 Vapaa-ajan palvelut (avustukset) 328 268-60 Nuorisopalvelut 163 171 8 Muu tuotanto yhteensä 491 439-52 Yhteensä 5 824 5 772-52 86 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on ollut vastata osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat olleet ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut. Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Toimintatuotot Tuet ja avustukset 474 505-31 Tuotot yhteensä 474 505-31 Toimintakulut Henkilöstökulut -59 0-59 Palvelujen ostot -135 568-135 258-310 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 Avustukset -33 398-33 165-233 Vuokrakulut -73-73 0 Muut toimintakulut -5-725 720 Kulut yhteensä -169 104-169 221 117 Toimintakate -168 629-168 716 87 Tilikauden tulos -168 629-168 716 87 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 474 505-31 460 45 0 Toimintakulut -169 104-169 221 117-167 704-1 517 0 Toimintakate -168 629-168 716 87-167 244-1 472 0 Toimintaympäristön muutokset Taloustilanteen kehitys vuonna 2016 oli varovaisen myönteistä ja nousun ennakoidaan jatkuvan. Kasvua odotetaan myös viennissä ja investoinneissa. Pirkanmaan taloudessa kasvussa olivat etenkin asunto- ja korjausrakentaminen, liike-elämän palvelut sekä teollisuus kemian ja metsäteollisuuden osalta. Tampereen työttömyysaste laski joulukuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011. Koko maan tasolla työttömyysaste kääntyi laskuun kesällä 2016. Tampereen työttömyys on edelleen korkealla ja tilanne on vaikeampi kuin maassa keskimäärin (joulukuussa 2016 Tampereella 18,3 % ja koko maassa 13,6 %). Erityisenä haasteena on työttömyyden pitkittyminen. Pitkään työttömänä olleiden määrä kasvoi edelleen. Myönteistä on, että vuonna 2015 alkanut avoimien työpaikkojen määrän kasvu jatkui. Toisen asteen koulutuspaikan tarjoaminen kaikille perusasteen päättäville oli keskeinen tavoite ja siinä onnistuttiin hyvin. Koulutustarjonnan suuntaamisratkaisuihin haetaan tietopohjaa ennakoinnilla ja työelämäyhteistyöllä. Kaupungin työllisyys-palveluita tarjottiin yli 4 400 asiakkaalle, joista yli puolet oli alle 30-vuotiaita ja lähes 75 % pitkään työmarkkinatukea saaneita. Palveluiden vaikuttavuus oli hyvällä tasolla, 39 % asiakkaista aloitti palvelun päättyessä työn tai koulutuksen. Elinkeinopalveluissa edistettiin yritysten kasvua ja innovatiivisuutta tukevan toimintaympäristön kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston kehittämistyö eteni osaamis- ja elinkeinolautakunnan vuonna 2014 hyväksymän palveluverkkosuunnitelman pohjalta. Tilaajan palveluverkkotyöryhmä jatkoi suunnittelutyötä ottaen huomioon seudullisen ja maakunnallisen näkökulman. Palveluverkkosuunnitelman jatkosuunnittelun perusteet hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa joulukuussa 2016. Toisen asteen koulutukseen tulevien 16-18 -vuotiaiden nuorten määrän ennustetaan kasvavan kaupunkiseudulla vuodesta 2015 vuoteen 2025 mennessä noin 3 000:lla. Tämä merkitsee noin 1 500 lisäopiskelijaa lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan myös 1 500 lisäkoulutuspaikkaa. Syksyllä 2016 lukiokoulutukseen lisättiin 30 aloituspaikkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti joulukuussa 2016 myöntää takautuvasti vuodesta 2016 alkaen toistaiseksi Tampereen kaupungille 46 lisäpaikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 87

Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö ja rahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan vuodesta 2018 alkaen. Valtio myös leikkaa merkittävästi ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitusta tulevina vuosina. Yksikköhintarahoitusta leikattiin 4,5 %:lla vuonna 2016. Vuonna 2017 rahoitus pienenee 12 %:lla. Tampereen kaupunki toteutti nuorisotakuuta moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Nuorisotakuun rahoituksella mahdollistettiin koulutusta, työllistymistä elämän hallintaa edistäviä tukipalveluita takuun piiriin kuuluville eri ryhmille. Nuorille tarjottiin mm. ilmaista kulttuuri- ja liikuntaryhmätoimintaa. Nuorten työttömyys kääntyi yleisen työttömyysasteen mu-kana laskuun loppuvuodesta. Lakisääteinen työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) käynnistyi vuoden 2016 alussa. Tampere hakeutui hallitusohjelman mukaiseen työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, jonka on tarkoitus käynnistyä kesällä 2017. Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Kokeilussa kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kokeilualueen kohderyhmälle. Tampereella kokeilun kohderyhmän koko on noin 15 000 henkilöä ja koko kokeilualueella noin 22 000. Matkailu- ja tapahtumapalvelut organisoitiin uudelleen vuoden 2017 alusta Visit Tampere Oy:ksi, joka on Tredean kokonaan omistama tytäryhtiö. Siihen koottiin aiemmat Tredea Oy:n matkailupalvelut, Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto sekä Tampere Convention Bureaun (TCB). Olennaiset poikkeamat talousarvioon Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 0,1 euroa budjetoitua pienempinä. Kaupungin palkkatukityöllistäminen toteutui suunniteltua pienempänä, koska valtio on vähentänyt toimintaan osoitettua rahoitusta. Vastaavasti ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus toteutui palvelusopimuksessa arvioitua suurempana. 88 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin ja edistää työllisyyttä. Koulutusta tilattiin Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu). Tampereen kaupunki järjestää ammatillista koulutusta am-matillisen koulutuksen yhteistoimintasopimuksen perusteella yhdeksän kunnan alueella. Vuoden 2016 lopussa toimipisteitä on 18. Opetusta tarjotaan seitsemällä koulutusalalla: kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Osalla em. koulutusaloista Tampereella on valtakunnallinen koulutustehtävä. Tredu tarjoaa myös ammatillisia kaksoistutkintoja, ammatilliseen perustutkintoon ja ylioppilastutkintoon sekä lukion koko oppimäärään samanaikaisesti johtavaa koulutusta yhteistyössä Tampereen sekä toimipisteiden sijaintikuntien lukiokoulutuksen kanssa. Lisäksi järjestetään ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA). PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Oppisopimustoiminnan osalta on voimassa yhteistyösopimus koulutuksen toteuttamisesta ja valtionosuuden kohdentamisesta Pirkanmaalla. Tampereen kaupungin lisätilauksesta Tredu tuotti myös pakolaisten kotouttavaan toimintaan liittyvää koulutusta sekä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ammatillista 10-luokkakoulutusta, TIKASPAJA-toimintaa, AKU-toimintaa ja muuta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävää toimintaa. TreduNavi aloitti keskitettynä neuvonta-, ohjaus- ja hakupalveluna ja se toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen Ohjaamon kanssa. Vuoden 2016 aikana koulutuspalveluihin hakeutumis- ja kiinnittymistoimintoja organisoitiin Tredussa uudelleen vaikuttavuuden parantamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi.. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteisiin vastattiin kehittämällä opiskelijahuoltoa sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palveluita yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä sekä opetus- ja oppimismenetelmiä kehitettiin pedagogisesta näkökulmasta. Muutettu Ammatillinen peruskoulutus 80 579 80 127-452 Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus 3 383 3 383-0 Oppisopimuskoulutus 9 301 9 301 0 Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus 1 350 1 106-244 Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) 421 421 0 Nuorten hyvinvoinnin edistäminen 407 407-0 Oma tuotanto yhteensä 95 441 94 745-696 Yhteensä 95 441 94 745-696 Ero Alkuper. KV:n muutokset Ero Muut muutokset Toimintatuotot 388 421-33 376 45 0 Toimintakulut -95 441-94 745-696 -94 058-737 50 Toimintakate -95 053-94 324-729 -93 682-692 50 Ammatti- ja ylioppilastutkintoon johtava yhdistelmätutkintokoulutus (ammattilukiokoulutus) on tärkeä koulutusväylä. Ammatillisessa koulutuksessa on toteutettu myös yhdistelmätutkintoja, jossa kahden perustutkinnon samanaikainen suorittaminen on räätälöity joustavasti vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin. Palveluverkon suunnittelua ja toteutusta on jatkettu ja lautakunta on päättänyt myös koulutuksien uudelleensijoittumisista Tredun eri toimipisteisiin. Santalahdentien toimipisteen peruskorjauksen valmistuttua vuoden 2016 lopussa toimipisteeseen siirtyi sosiaali- ja terveysalan koulutus sekä valmentava koulutus Sairaalakadun ja Pyynikintien toimipisteistä ja näistä toimipisteistä luovuttiin vuoden 2016 lopussa. Lempäälän toimipisteessä on käynnissä peruskorjaus- ja uudisrakentaminen yhteistyössä Lempäälän kunnan lukion kanssa ja tilat valmistuvat kesällä 2017. Tredun avioniikan koulutuksen ja Patria Oyj:n koulutustilojen rakentaminen Tampere-Pirkkalan lentoaseman välittömään läheisyyteen on käynnissä. Tilat valmistuvat keväällä 2017, jolloin luovutaan Pirkankadun toimipisteestä. Kangasalan uuden toimipisteen rakentaminen Pikkolan koulun ja Kangasalan lukion läheisyyteen aloitetaan hyväksytyn suunnitelman mukaan keväällä 2017 ja hanke valmistuu kesällä 2018. Kangasalan kunnan vastaantulo mahdollistaa uudisrakennuksen toteuttamisen edullisemmin kuin miksi Huutijärven toimipisteen peruskorjaus olisi tullut. Palvelukokonaisuuden talous Ammatillisen koulutuksen palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion 0,7 milj. eurolla, mikä johtui palvelusopimuksessa arvioitua suuremmasta yksikköhintarahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö korotti järjestämisluvan opiskelijamäärää joulukuussa ja myönsi ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitusta suuremmalle opiskelijamäärälle kuin, mitä palvelusopimuksessa oli arvioitu. Lisäksi valtionosuutta on korjattu maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laskennallisen perusteen osalta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 89

Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan lukio-opetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio-opetusta annetaan. Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2016 lukio-opetusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Tampereen kaupungin lukioilla on valtakunnallisia erityistehtäviä kuvataiteessa, urheilussa, viestinnässä sekä IB-linjan koulutuksessa. Omina opetussuunnitelmallisina painotuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka-tekniikka ja Eurooppa-linja sekä luonnontieteet ja kädentaidot. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan kehittämisen painopisteinä olivat ohjaus- ja neuvontapalveluiden vahvistaminen, kansainvälisyystoiminnan kehittäminen, yrittäjyyskoulutuksen ja yritysyhteistyön vahvistaminen, opetussuunnitelman uudistaminen sekä koulutusyhteistyö ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen kanssa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset käynnistyivät asteittain syksystä 2016 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tampereen kaupungille tuntijakokokeiluluvan kokeilun järjestämiseksi Tampereen teknillisessä lukiossa ja Tampereen klassillisessa lukiossa. Kokeiluun ovat oikeutettuja syksyllä 2016 ja 2017 aloittavat opiskelijat. Tampereen teknillinen lukio ja Sammon keskuslukio ovat mukana Opetushallituksen valitsemina valtakunnallisessa lukioiden kehittämisverkostossa, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisohjelmaa. Lukiokoulutuksen kokonaiskurssimäärä oli vuonna 2016 yhteensä 3 125 kurssia ja laskennallisesti 1,00 kurssia opiskelijaa kohden. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 3 094 kurssia ja 1,02 kurssia/opiskelija. Lukioiden työnjaolla ja yhteistyöllä muiden kouluttajien kanssa on ylläpidetty kurssitarjonnan monipuolisuutta. Supistunut palvelutarjonta voi jossain tapauksissa hidastaa opiskelijoiden valmistumista. Tampereen Klassillisen lukion peruskorjaus valmistui kesällä 2016. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 87 84 3 84 0 0 Toimintakulut -26 009-26 009 0-26 009 0 0 Toimintakate -25 922-25 925 3-25 925 0 0 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Nuorten lukiokoulutus 23 369 23 369-0 Aikuislukiokoulutus 2 044 2 044 0 Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus 285 285 0 Lukiokoulutukseen valmistava koulutus 197 197 0 Lukiostartti 30 30 0 Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) 84 84 0 Oma tuotanto yhteensä 26 009 26 009 0 Yhteensä 26 009 26 009 0 90 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Elinkeino- ja työllisyyspalvelut sisälsi elinkeino- ja matkailupalvelut, kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut, työmarkkinatuen kuntaosuuden, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen, kesäyliopistotoiminnan tuen, maaseutuhallinnon viranomaispalvelut sekä muita osaamisen ja elinkeinojen edistämiseen tähtääviä palveluita ja avustuksia. Kokonaisuuden tavoitteena on ollut edistää elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön muodostumista ja kasvattaa koko Tampereen seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin pitkään työttömänä olleille ja nuorille. Panostusta pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin jatkettiin (nk. työllisyyspaketti). Kaupungin vastuu vaikeimmin työllistyvien palveluista kasvoi lakisääteisen monialaisen yhteispalvelun käynnistymisen myötä. Tarjottavien palveluiden tehostamiseksi valmisteltiin kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden yhteistä vaikuttavuusperusteista hankintaa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmääriä on lisätty merkittävästi. Työllisyyspalveluihin siirtyi elinkeinopalveluista TreStart-toiminta, jossa työttömät osaajat ratkaisevat yritysten kasvuhaasteita ja auttavat luomaan uusia työpaikkoja. Kaupungin palkkatukityöllistäminen ei toteutunut suunnitellussa laajuudessa, koska työ- ja elin-keinohallinnon määrärahojen vähentyminen ja linjaukset eivät tue kuntasektorin palkkatukityöllistämistä. Tätä kompensoitiin osin työllistämällä kokonaan kaupungin omalla kustannuksella. Yritysten ja kolmannen sektorin työllistämistä tuetaan kaupungin uudistetulla rekrytointilisällä ja työnantajapalveluilla. Uusi avaus on työttömille suunnattu liikuntaneuvonta. Elinkeinopalveluiden tehtävänä on edistää yrityksille houkuttelevan toimintaympäristön muodostumista ja vahvistamista. Elinvoimasuunnitelmaa tukevia toimenpiteitä vuonna 2016 olivat mm. matkailijoiden houkuttelu- ja neuvontatoiminnan tehostaminen, kohdennetut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten houkuttelutoimet, julkisten yrityspalveluiden asiakaslähtöisyyden vahvistaminen ja panostaminen kansainvälisten lentoyhteyksien hankintaan. Tampereen kaupunkiseutu otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön digitaalisen innovaatiosetelijärjestelmän. Seteli mahdollistaa yrityksille tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintoja tukevien palvelujen markkinaehtoisen käytön. Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämiseksi avustettiin seuraavia kohteita: mediakasvatuksen professuuri (TaY), kaupan ja palveluliiketoiminnan tutkimus (TaY), kestävän rakentamisen professuuri (TTY) sekä kiertotalouden professuurin valmistelu (TTY). Osaamis- ja elinkeinolautakunnan esityksestä kaupunginvaltuusto päätti lähteä perustajajäseneksi Tampere3:a ylläpitävään säätiöön. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Työllisyydenhoidon palvelut 10 749 11 349 600 Oma tuotanto yhteensä 10 749 11 349 600 Elinkeino- ja matkailupalvelut 3 094 3 084-10 Maaseutupalvelut 28 36 8 Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen 183 263 81 Avustukset 960 927-33 Työllisyydenhoidon palvelut 380 453 73 Työmarkkinatuen kuntaosuus 32 219 32 048-171 Muut palvelut 41 307 266 Muu tuotanto yhteensä 36 905 37 118 213 Yhteensä 47 654 48 467 813 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -47 654-48 467 813-47 637-780 -50 Toimintakate -47 654-48 467 813-47 637-780 -50 Palvelukokonaisuuden talous Elinkeino- ja työllisyyspalvelujen toimintakulut alittuivat 0,8 milj. eurolla. Palkkatukityöllistämisen tilaus Kotihoidon ja asumispalveluiden tuotantoalueelta toteutui 0,6 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Säästö aiheutui palkkatukityöllistämisen vaikeuksista valtion vähennettyä toimintaan osoitettua rahoitusta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden menojen kasvu oli 1,5 milj. euroa eli +5 prosenttia. Kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahoja 0,7 milj. eurolla. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 91

Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu neljästä palvelukokonaisuudesta, jotka ovat harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut. Ydinprosessin tavoitteena on tarjota sivistystä ja elämänlaatua edistävät hyvinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampereen kaupunki vetovoimaisena asuinpaikkakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Toimintaympäristön muutokset Toimintavuotta leimasi kaupungin toimintamallin ja organisaation muutosten valmistelu. Uusi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen organisaatio käynnistyi vuoden 2017 alussa. Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Toimintatuotot Tampere-talon mittava toiminnallinen laajennushanke eteni aikataulussa, ja osana sitä uusi Muumimuseo avautuu kesällä 2017. Valtionavustuksen tuella jatkettiin liikunnan edistämisen kehittämishanketta Liikkuva Tampere. Tesoman palloiluhalli otettiin käyttöön elokuussa, ja Tesoman jäähallin rakennustyöt käynnistyivät siten, että halli avataan kesällä 2017. Kirjastopalveluissa avattiin Linnainmaan kirjasto kesällä 2016 osana Koilliskeskuksen hyvinvointikeskusta sekä lisättiin kirjastojen aukioloaikoja omatoimikirjastotoimintaa kehittämällä. Pääkirjasto Metson remontin etenemisen myötä lehtilukusali avattiin Metsossa syksyllä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2016 Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteet. Niiden myötä julkisen taiteen edistämiseksi ja koordinoimiseksi perustetaan alkuvuodesta 2017 julkisen taiteen ohjausryhmä. Muutettu Myyntituotot 220 225-5 Maksutuotot 350 475-125 Tuet ja avustukset 94 133-39 Vuokratuotot 18 0 18 Muut toimintatuotot 8 0 8 Tuotot yhteensä 690 833-143 Ero Avustusyhteisöjen tukeminen on keskeinen palvelujen järjestämistapa. Toimintaavustusmäärärahat säilyivät edellisen vuoden tasolla. Sähköisen avustustenhallintajärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin edelleen. Kaupungin tiloja tarjottiin yhteisöjen käyttöön arki-iltaisin kahdeksalla koululla yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Koulut valittiin alueellisen saavutettavuuden perusteella. Samaan aikaan omavalvontaa toteutettiin edelleen kahdeksalla koululla, jossa käytössä on ainoastaan liikuntatilat ilta-aikaan. Poikkeamat talousarvioon Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,14 milj. euroa budjetoitua pienempinä, koska Pyynikin uimahallin maksutulojen kertymä oli suunniteltua pienempi. Lisäksi valtion laskennallisia korvauksia pakolaisten kotouttavaan toimintaan kertyi budjetoitua vähemmän. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Vuokrakulujen säästö johtui siitä, että skeittihallin vuokra-avustus on virheellisesti kirjattu lasten ja nuorten palvelujen ydinprosessille. Toimintakulut Palvelujen ostot -64 382-64 375-7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -71-36 -35 Avustukset -14 072-14 093 21 Vuokrakulut -2 640-2 705 65 Muut toimintakulut -58-107 49 Kulut yhteensä -81 222-81 316 94 Toimintakate -80 533-80 483-50 Tilikauden tulos -80 533-80 483-50 Sivistys- ja elämänlaatupalvelut (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 690 833-143 791 42 0 Toimintakulut -81 222-81 316 94-81 056-260 0 Toimintakate -80 533-80 483-50 -80 265-218 0 92 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten aktiivista harrastustoimintaa. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen vapaaehtoisesti omana vapaa-aikanaan. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat kaikki tamperelaiset. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia harrastusyhteisöjä. Lisäksi Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen palveluista on erillinen sopimus ulkopuolisen toimijan kanssa. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Linnainmaan kirjasto avautui uudessa hyvinvointikeskuksessa kesällä 2016. Myös Tesoman tulevan hyvinvointikeskuksen kirjastoa suunniteltiin yhdessä muiden hyvinvoinnista vastaavien yksiköiden kanssa. Lasten ja nuorten lainaus kasvoi edelleen. Liikuntapalvelut tuotti monipuolisia liikuntapalveluja kuntalaisille. Lentävänniemen koulun yhteyteen rakennettiin tekonurmikenttä, Tampereen stadionin peruskorjaus valmistui, Tesoman uusi palloiluhalli avattiin ja Kaupin lämmitettävän tekonurmikentän rakentaminen aloitettiin. Uutena palveluna avattiin Kauppiin ensilumenlatu. 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Avoimet kirjastopalvelut 10 183 10 183 0 Medialukutaitojen tukeminen 387 387 0 Harrastamisen tukeminen 133 133-0 Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen 230 230 0 Jäähallipalvelut 5 085 5 085-0 Uimahallipalvelut 4 391 4 391-0 Uimahallipalvelut / Pyynikki 418 432 14 Sisäliikuntapalvelut 7 727 7 727-0 Ulkoliikuntapalvelut 5 101 5 101 0 Liikunnan ohjauspalvelut 441 441 0 Liikunnan tukipalvelut 370 370 0 Vapaan sivistystyön palvelut 3 039 3 046 7 Kuvataiteen opetuspalvelut 463 463 0 Oma tuotanto / Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 37 968 37 989 21 Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito / Infratuotanto Liikelaitos 826 826 0 Oma tuotanto yhteensä 38 794 38 815 21 Avustukset 2 768 2 724-44 Uimahallipalvelut / Pyynikki 564 554-10 Kulttuuritilat (Viikinsaari) 181 170-11 Muut palvelut 238 288 51 Muu tuotanto yhteensä 3 751 3 737-14 Yhteensä 42 545 42 552 6 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 669 789-119 771 18 0 Toimintakulut -42 545-42 552 6-42 316-236 0 Toimintakate -41 876-41 763-113 -41 545-218 0 Kesällä 2015 käynnistynyttä Liikkuva Tampere -hanketta jatkettiin. Hankkeella edistetään kolmen vuoden ajan tamperelaisten liikkumista monialaisena yhteistyönä. Kulttuuripalvelujen kulttuurien välinen toiminta järjesti lukuisia aktiviteetteja turvapaikanhakijoille, mm. luontoretkiä ja pyöräily- ja uimaopetusta. Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisen harrastustoiminnassa tehostettiin. Sähköisen avustustenhallintajärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin edelleen. Järjestelmän toimitus on viivästynyt, ja se otetaan käyttöön kokonaisuudessaan vuoden 2018 avustusvalmistelun yhteydessä. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen toiminta-avustusmäärärahat säilyivät edellisvuoden tasolla. Palvelukokonaisuuden talous Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempinä, mikä johtui pääosin Pyynikin uimahallin kävijämäärän laskusta. Uimahallin maksutuotot laskivat edellisvuodesta noin 28 prosenttia, mikä johtui osaltaan Kalevan uimahallin avaamisesta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 93

Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuripääomapalvelut Palvelukokonaisuus muodostuu niistä sivistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartuttaminen, tallentaminen ja esille saattaminen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Palvelukokonaisuus sisältää myös kulttuuriympäristön tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtäviä. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko kaupunkiyhteisö. Kulttuuripääomapalvelut ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työtä, jolla on suuri merkitys kaupungin historian, kulttuurin ja identiteetin rakentumisessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä. Kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omalla toiminnallaan palvelukokonaisuuden tavoitteita. Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 4 4 0 4 0 0 Toimintakulut -12 806-12 954 148-13 129 0 175 Toimintakate -12 802-12 950 148-13 125 0 175 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Museoiden kokoelmapalveluissa jatkettiin kokoelmien siirtoa kokoelmakeskukseen; mm. Sara Hildénin taidemuseon varasto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön. Siirikokoelmahallintajärjestelmään kehitettiin uusia vuorovaikutteisia verkkopalveluita. Tampere Filharmonia jatkoi levytystoimintaansa sekä yhteistyötä YLE:n kanssa konserttien valtakunnallisten radiointien suhteen. Tekijänoikeuskustannukset sisältyvät orkesterin muusikoiden tallennesopimukseen, joka on laadittu 2011 ja on toistaiseksi voimassa. Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuripääoma -palvelukokonaisuuden toimintakulut olivat 0,15 milj. euroa budjetoitua pienemmät, mikä aiheutui pääasiassa avustusmäärärahojen kohdentamisesta palvelukokonaisuuksien välillä. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Kirjaston kokoelmapalvelut 2 346 2 346 0 Museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta 4 464 4 464 0 Kulttuuriperinnön saavutettavuus 3 701 3 701-0 Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut 617 617-0 Taideperinnön saavutettavuus 216 216-0 Kaupunkikulttuurin tallentaminen 29 29-0 Orkesterin tallennetoiminta 446 446-0 Oma tuotanto yhteensä 11 819 11 819-0 Avustukset 986 1 135 148 Muu tuotanto yhteensä 986 1 135 148 Yhteensä 12 806 12 954 148 94 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palvelukokonaisuuden tavoitteena on kaupunkilaisten motivointi ja opastaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Elinikäisen harrastamisen edellytykset luodaan jo lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-, kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. Samalla on varmistettava, että tamperelaisilla on mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merkityksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa elämänsä vaiheissa. Osa palveluista sisältyy edelleen lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin palvelutilaukseen, mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja elämänlaatupalveluilla. Palvelukokonaisuuteen on koottu niitä jo sivistys- ja elämänlaatupalveluja, joiden päätavoite on kuntalaisten innostaminen ja kannustaminen palvelujen käyttöön. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Liikuntapalvelujen toteuttama liikuntakasvatus kohdistui pääasiassa koululaisiin. Kaupungin liikuntaolosuhteita tarjottiin koululiikunnan käyttöön monipuolisesti. Koululaisten uimaopetusta tarjottiin kaikille alakouluikäisille 3 tuntia vuodessa. Aikuisten ja erityisryhmien vesiliikunnan ohjausryhmät kannustavat osallistujia säännölliseen liikuntaan ja siten omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampere Filharmoniassa toteutettiin erikoisprojekteja, vahvistettiin yleisötyötä ja aktivoitiin Nuori kuuntelija -klubin toimintaa. Näkyvin osa orkesterin yleisötyötä oli elokuussa Tampere-talo Oy:n kanssa järjestetty ilmaiskonsertti Sorsapuistossa. Tampere Filharmonian musiikkiin perehdyttäminen kohdennettiin sekä koululaisryhmille että aikuisille. Museoiden kulttuurikasvatuspalveluja tarjottiin eri kohderyhmille osana museoiden näyttelytoimintaa sekä kulttuuriympäristötyötä. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 13 13 0 13 0 0 Toimintakulut -1 105-1 105-0 -1 094 0-11 Toimintakate -1 092-1 092 0-1 081 0-11 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Medialukutaitojen tukeminen 280 280-0 Kulttuurikasvatuspalvelut 17 17 0 Musiikkiin perehdyttäminen 18 18 0 Jäähallipalvelut 176 176 0 Uimahallipalvelut 256 256-0 Sisäliikuntapalvelut 82 82-0 Ulkoliikuntapalvelut 272 272 0 Muut palvelut 5 5 0 Oma tuotanto yhteensä 1 105 1 105-0 Yhteensä 1 105 1 105-0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 95

Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille ja Tampereella vieraileville monipuolisia ja korkealaatuisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapahtumat vahvistavat merkittävästi Tampereen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asuin- ja vierailupaikkakuntana. Tampere tunnetaan kulttuuri- ja liikuntakaupunkina, ja tämä maine halutaan säilyttää tulevaisuudessakin. Kaupungin museo-, teatteri-, konsertti- ja urheilutapahtumatarjonta on valtakunnallista huippua, ja monet tamperelaiset kulttuuri- ja urheilutapahtumat tunnetaan maailmanlaajuisestikin. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat ovat kaupunkistrategian kannalta keskeisessä asemassa sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen että kaupungin vetovoimaisuuden näkökulmista. Kulttuuritapahtumapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia taidelaitoksia ja yhteisöjä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuosittain järjestettävien festivaalien ja urheilukilpailujen lisäksi Tampereella vuonna 2016 toteutuneita suurtapahtumia olivat muun muassa useamman kymmenen lajin SM-viikko, ITF Taekwon-don EM-kilpailut, lentopallon maailmanliigan ottelut, koripallon maaottelu Suomi - Belgia, yleisurheilun Suomi - Ruotsi -maaottelu ja jalkapallon MM-karsintaottelu Suomi - Kroa-tia. Lisäksi Eppu Normaali järjesti Tampereen stadionilla 40-vuotisjuhlakonsertin yhteistyössä Tampere Filharmonian kanssa. Tapahtumien vuosi oli vilkas ja kiinnostava. Tampereen museoiden näyttelyissä kävi erittäin paljon yleisöä. Sara Hildénin taidemuseo saavutti historiansa suurimman yleisömäärän (126 000), mikä johtui erityisesti Ron Mueckin näyttelyn vetovoimasta. Vapriikilla oli puolestaan historiansa toiseksi vilkkain vuosi (168 000 kävijää). Tampere Filharmonian konserttien kävijämäärä säilyi edellisvuoden korkealla tasolla, mutta kokonaismäärää nosti huomattavasti Eppu Normaalin kanssa tehty konsertti Tampereen stadionilla. Tampere-taloon avattavan uuden Muumimuseon valmistelu leimasi toimintavuotta. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviossa, että Tampere-taloon toteutetaan toiminnallinen laajennus, joka mahdollistaa Tampereen Taidemuseon Muumilaakson sijoittamisen Tampere-taloon. Muumimuseo avautuu uusissa tiloissa kesällä 2017. Toiminta- ja vuokra-avustuksilla tuettiin lukuisia taidelaitoksia ja kulttuuriyhteisöjä, jotka tuottavat omia tapahtumiaan Tampereella. Tampere-talon ja teatterien lisäksi lähes kaikki suuret festivaalit kuuluvat avustusjärjestelmän piiriin. Toiminta-avustusmääräraha säilyi edellisvuoden tasolla. PALVELUTILAUKSEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 3 28-24 3 25 0 Toimintakulut -24 766-24 706-61 -24 517-25 -164 Toimintakate -24 763-24 678-85 -24 514 0-164 Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat -palvelukokonaisuuden toimintakulut olivat 0,06 milj. euroa budjetoitua suuremmat, mikä aiheutui pääasiassa avustusmäärärahojen kohdentamisesta palvelukokonaisuuksien välillä. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Museoiden näyttelypalvelut 3 492 3 492 0 Museoiden tapahtumatuotanto 76 76-0 Kulttuuritapahtumapalvelut 1 037 1 037-0 Konserttitoiminta 5 789 5 789-0 Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset 451 451 0 Musiikkijuhlat 421 421-0 Ammattitaiteilijuuden tukeminen 112 112-0 Jäähallipalvelut 85 85-0 Uimahallipalvelut 44 44 0 Sisäliikuntapalvelut 21 21 0 Ulkoliikuntapalvelut 748 748 0 Liikunnan tapahtumat 200 200-0 Oma tuotanto yhteensä 12 476 12 476-0 Taidelaitosten avustukset 12 290 12 230-61 Muu tuotanto yhteensä 12 290 12 230-61 Yhteensä 24 766 24 706-61 96 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi vastaa seuraavien palvelukokonaisuuksien mukaisten palvelujen järjestämisestä tamperelaisille: ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Ydinprosessin järjestämillä palveluilla luodaan edellytyksiä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä aktivoidaan ja tuetaan kuntalaisia mahdollisimman hyvän terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. Ydinprosessin palvelut kohdistuvat pääosin työikäiseen väestöön. Palvelujen painopisteitä ovat ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki. Toimintaympäristön muutokset Toimintavuotta leimasi edellisvuoden tapaan tiukka talous. Muun muassa yli 3 000 asukkaan väestönkasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeiden kasvun haasteisiin ei kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja etenkin avopalvelujen osalta palvelujen saatavuudessa esiintyi jonkin verran ongelmia. Terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja hankitaan yli kuudeltakymmeneltä oman palvelutuotannon ulkopuoliselta sopimuskumppanilta. Palvelutilaukseltaan suurin oman tuotannon ulkopuolinen sopimuskumppani oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Pshp). Vuonna 2016 otettiin käyttöön Pshp:n kanssa uusi sopimusohjauksen ja -seurannan käytäntö, jonka tarkoituksena oli saada ajantasaisempaa tietoa sopimuksen toteumasta ja tehdä toiminnasta sopimusohjauksen näkökulmasta aikaisempaa läpinäkyvämpää. Sairaalapalveluissa jatkettiin strategian mukaisesti hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämistä tavoitteena perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon palvelujen vahvistaminen ja vaativan erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen. Vuonna 2016 vaativan erikoissairaanhoidon (PSHP) tilauksesta tavoiteltiin säästöjä, joilla oli tarkoitus rahoittaa perus-tason erikoissairaanhoidon vahvistamista. PSHP:lta tilattavien erikoissairaanhoidon palvelujen laskutus kuitenkin kasvoi 6 % vuoteen 2015 verrattuna, minkä vuoksi suunniteltuja resurssisiirtoja ei pystytty tekemään ja erikoissairaanhoidon menot ylittivät alkuperäisen budjetin yhteensä lähes 6 milj. eurolla vuonna 2016. Tampereen kaupunki osallistui kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) peruspalveluiden kehittämisen Parempi Arki -hankkeeseen. Tampereen työttömyysaste oli edelleen suurten kaupunkien korkein. Vuonna 2016 Tampereella työttömyysaste oli keskimäärin 18,2 %, ja työttömiä työnhakijoita lähes 21 000. Työttömyys on luonut paineita toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenojen kasvulle. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin perustoimeentulotuen siirtymistä Kelan järjestettäväksi vuoden 2017 alussa. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve jatkoi kasvuaan, kun laitosasumista purettiin ja aikuisikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä muutti lapsuudenkodeistaan asumispalvelujen piiriin. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 5,2 milj. euroa budjetoitua suurempina. Perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen maksutuotot kertyivät selvästi budjetoitua parempina, koska vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotusten tarkempi taso ja kohdentuminen ei ollut talousarvion laadintavaiheessa vielä tiedossa. Lisäksi kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetut valtionkorvaukset ja vammaispalvelujen kotikuntalain mukaiset kotikuntakorvaukset toteutuivat budjetoitua suurempina. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 10,4 milj. euroa budjetoitua suurempina, vaikka kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja yhteensä 6,6 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 97

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Toimintatuotot Muutettu Myyntituotot 13 684 11 836 1 848 Maksutuotot 20 428 17 555 2 873 Tuet ja avustukset 19 975 19 920 55 Muut toimintatuotot 2 430 2 050 380 Tuotot yhteensä 56 518 51 361 5 157 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 873-1 541-333 Palvelujen ostot -456 717-449 226-7 491 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 257-872 -385 Avustukset -64 142-62 403-1 739 Vuokrakulut -133-47 -86 Muut toimintakulut -879-536 -344 Kulut yhteensä -525 002-514 624-10 378 Toimintakate -468 485-463 263-5 222 Rahoitustuotot ja -kulut 48 0 48 Vuosikate -468 437-463 263-5 174 Poistot ja arvonalentumiset -31-22 -9 Tilikauden tulos -468 467-463 285-5 182 Ero Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 56 518 51 361 5 157 51 315 46 0 Toimintakulut -525 002-514 624-10 378-507 975-6 649 0 Toimintakate -468 485-463 263-5 222-456 660-6 603 0 Investoinnit 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -56-65 9-65 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -56-65 9-65 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -56-65 9-65 0 98 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat terveystarkastukset ja seulonnat, työttömien eläkeselvittelyt, valtimotautien ehkäisy sekä alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toiminta-avustukset. Palvelujen pääasialliset tehtävät ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Toimintaa säätelevät terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki, tartuntatautilaki, terveydensuojelulaki, laki ehkäisevästä päihdetyöstä ja laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Työttömien terveystarkastusten tavoitteena oli sosioekonomisten hyvinvointierojen vähentäminen ja työllistymisen esteiden poistaminen. Vuonna 2016 jatkettiin pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelytoimintaa, jonka tavoitteena on kartoittaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet palata työmarkkinoille tai siirtyä eläkkeensaajiksi. Eläkeselvittelyt aloitettiin vuoden 2016 aikana 189 asiakkaalle. Kelaan toimitetuista eläkehakemuksista 60 % johti eläkkeelle siirtymiseen. Aikuisneuvonnassa jatkettiin diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ehkäisytoimintaa. Diabeteksen ennaltaehkäisytoiminnassa keskeistä oli diabetesriskissä olevien tunnistaminen ja ohjaaminen soveltuviin palveluihin ennen sairastumista. Liikunnanohjaajan antamaa liikuntaneuvontaa sai seitsemällä eri terveysasemalla: Hatanpää, Hervanta, Kaukajärvi, Lielahti, Linnainmaa, Tammelakeskus ja Tipotie. Yhteensä 332 asiakasta sai liikuntaneuvontaa terveysasemilla. Liikuntaneuvonnassa käyneiden asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta on seurattu vuonna 2016 ja liikkumisen lisääntymistä on kirjattuna 169 asiakkaan kohdalla. Terveysneuvontaa ITE-pisteillä annettiin vuonna 2016 ajan eri palvelualueilla tarjoten elintapaneuvontaa ja palveluohjausta ilman ajanvarausta tai lähetettä. Vuoden aikana terveysneuvonnassa kävi noin 280 asiakasta. Aktiivisimpia palvelun käyttäjiä olivat yli 60-vuotiaat naiset, ja neuvonta kohdistui pääasiallisesti ohjaukseen terveyspalveluihin ja omahoidon tukemiseen. Pitkäaikaissairaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu Arkeen Voimaa -vertaisryhmätoiminta aloitettiin vuonna 2016. Ensimmäisenä toimintavuonna koulutettiin neljä ohjaajaa. Kolmeen toteutettuun ryhmään osallistui 28 ryhmäläistä. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 8 0 8 0 0 0 Toimintakulut -1 962-1 944-18 -1 749 0-195 Toimintakate -1 953-1 944-9 -1 749 0-195 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Terveystarkastukset ja seulonnat 1 294 1 331 37 Valtimotautien ehkäisy ja alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 198 198-0 Muut palvelut 5 5 0 Oma tuotanto yhteensä 1 498 1 535 37 Avustukset 440 409-31 Muu tuotanto yhteensä 440 409-31 Muut 24-24 Yhteensä 1 962 1 944-18 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 99

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Perusterveydenhuollon avopalvelut Perusterveydenhuollon avopalvelujen palvelukokonaisuus sisältää terveydenhuoltolain mukaisesti suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja avosairaanhoidon palvelut. Palveluihin sisältyy perusterveydenhuollon alueellisen vastaanottotoiminnan ja suun terveydenhuollon lisäksi perusterveydenhuollon erikoisvastaanottojen palveluja. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Noin 68 prosenttia perusterveydenhuollon avopalveluihin suunnatuista määrärahoista kohdistui hankintoihin kaupungin omilta tuotantoyksiköiltä. Ostopalveluina hankittiin päivystyspalvelut (Acuta) Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp) ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja sekä hammaslääkäripalveluja useilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Pshp muutti vuoden 2016 alussa päivystystoiminnan järjestelyjään, jolloin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys yhdistettiin. 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alueellinen vastaanottotoiminta 26 100 25 944-155 Terveyspalvelujen neuvonta 1 299 1 299 0 Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta ja diabetesvastaanotto 3 212 3 303 91 Tartuntatautien valvonta ja infektioiden torjuntayksikkö 758 724-35 Erityistyöntekijöiden palvelut 1 435 1 393-42 Aikuisväestön suun terveydenhuolto 8 392 8 190-202 Avokuntoutus 5 524 5 257-267 Maahanmuuttajien erillispalvelut 201 201 0 Jalkojenhoitopalvelut 36 36-0 Oriveden palvelut 2 779 2 651-128 Oma tuotanto yhteensä 49 738 48 999-738 Päivystys (Acuta) 7 964 7 817-147 Omalääkäripalvelut 3 816 3 507-309 Suun terveydenhuollon ostopalvelut 6 956 7 172 216 Lääkinnällinen kuntoutus 2 071 2 237 166 Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) 876 823-53 Muut palvelut 742 369-373 Oriveden palvelut 1 179 1 063-116 Muu tuotanto yhteensä 23 603 22 988-615 Muut 527 192-335 Yhteensä 73 868 72 179-1 688 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 14 969 12 357 2 612 12 357 0 0 Toimintakulut -73 868-72 179-1 688-80 835 212 8 444 Toimintakate -58 899-59 822 924-68 478 212 8 444 Terveysasemien palveluja hankittiin Pihlajalinna Oy:ltä keskustassa Kehräsaaren ja Hervannan Omapihlaja-terveysasemilta. Lisäksi Oriveden terveysaseman avovastaanoton lääkäripalvelut hankittiin Pihlajalinna Oy:ltä. Moniammatillisesti ja yhdessä potilaan kanssa laadittujen yksilöllisten hoitosuunnitelmien tekeminen pitkäaikaissairauksia sairastaville on ollut perusterveydenhuollon avopalvelujen painopisteenä. Terveysasemilla oli ajoittain ongelmia kiireettömien lääkäriaikojen saatavuudessa, ja oman toiminnan osalta keskimääräiset odotusajat vastaanotolle venyivät liian pitkiksi. Huhtikuussa 2016 siirryttiin terveysasemien toiminnassa alueisiin perustuvasta väestövastuumallista listautumismalliin, jota oltiin pilotoitu kahdella terveysasemalla kahden vuoden ajan. Kaupungin sisällä terveysasemaa vaihtoi 1 304 asiakasta. Tesoman terveysaseman sisäilmaongelmia ei saatu vuoden 2015 aikana korjattua remontilla, minkä vuoksi terveysasema suljettiin vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 aikana asiakkaat ohjattiin Tipotien ja Lielahden terveysasemille sekä Lielahden väistötiloissa sijaitsevaan yksikköön. Kanta-Sarviksen laajennus valmistui kesällä 2016, ja tartuntatautien valvonnan ja infektioiden torjuntayksikön muuttivat samoihin tiloihin. Yhteisissä tiloissa toimii myös Pshp:n sukupuolitautien vastaanotto. Sähköisiä asiointipalveluja lisättiin vuoden kuluessa, ja toimintamalleja uudistettiin palvelujen laajentuessa muun muassa suojattuun viestinvälitykseen asiakkaan ja lääkärin välillä. Sähköisiä omahoitopalveluja kehitettiin osallistumalla Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeeseen. Aikuisväestön suun terveydenhuollossa pilotoitiin monihuonemallia suun terveystarkastuksen ja hammaslääkärin tutkimuksen yhdistämisestä samalle käyntikerralle. Toiminnasta saadut kokemukset olivat hyviä, ja suuhygienistin, hammaslääkärin ja hammashoitajan monihuonemallia laajennetaan vuonna 2017. 100 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Alaselkä-, lantio- ja alaraajaoireisten potilaiden suoravastaanottotoiminta alkoi huhtikuussa 2016 avokuntoutuksessa. Palvelussa lääkärin tehtäviä siirtyi fysioterapeutille tuki- ja liikuntaelinasioissa. Fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautui terveyspalvelujen neuvonnan kautta sovittujen kriteerien mukaisesti 460 potilasta. Kustannuksia säästyy jatkossa, kun vaivan kroonistuminen voidaan ehkäistä ennalta, ja lääkäriaikoja vapautuu muille potilasryhmille. Väli-Suomen Parempi arki -Kastehankkeessa kehitettiin sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palveluohjausta ja palveluja. Hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja, joissa korostuvat paljon palveluja tarvitsevien tunnistaminen ja asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien laatiminen hyödyntämällä olemassa olevaa tietoa. Diabeteksen hoidon koordinointi keskitettiin vuoden alusta Diabetesvastaanotolle, joka vastaa jatkossa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamiskeskuksena verkoston tukemana mm. diabeteshoidon ja -koulutuksen koordinoinnista. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon laatumittaristoa kehitettiin vuoden 2016 aikana. Yhteistyössä Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitran kanssa valmisteltiin hakeutumista Sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeen valinnanvapauskokeiluun. Tampere pääsi mukaan kokeiluun, johon myönnettiin 1,5 M valtionavustusta vuosille 2017-2018. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmisteltiin alueellisen apuvälinekeskuksen suunnitelmaa. Palvelukokonaisuuden talous Perusterveydenhuollon avopalvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 2,6 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui pääosin terveyskeskusmaksujen ja suun terveydenhuollon asiakasmaksutuottojen kasvusta. Lautakunta päätti korottaa asiakasmaksuja vähemmän kuin maksuasetuksen muutos olisi mahdollistanut. Oriveden maksama yhteistoimintaosuus toteutui 0,2 milj. euroa budjetoitua suurempana, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin nettokustannuksiin. Palvelukokonaisuuden toimintakulujen toteuma oli yhteensä 1,7 milj. euroa talousarviota suurempi. Oman tuotannon palvelutilauksen ylitykset johtuivat vastaanottotoiminnan, suun terveydenhuollon ja avokuntoutuksen käytöstä. Ostopalvelujen ylitykset johtuivat mm. muiden kuntien laskuttamista terveysaseman vaihtajista, Acutan päivystyspalveluista ja Pshp:n tekemistä silmänpohjakuvauksista. Lisäksi asiakasmaksuista kirjattavat luottotappiot toteutuivat budjetoitua suurempina. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 101

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sairaalapalvelut Sairaalapalveluihin sisältyvän vaativan erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp). Perustason erikoissairaanhoito hankittiin Hatanpään sairaalan (HASA) neurologian, yleislääketieteen ja geriatrian, sisätautien sekä leikkaustoiminnan palvelulinjoilta sekä järjestettiin palvelusetelillä. Erikoissairaanhoidon jatkokuntoutusta hankittiin Tammenlehväkeskukselta ja saattohoitoa Pirkanmaan Hoitokodilta. Sairaalapalvelujen tavoitteena on tuottaa hoitotakuun mukaisesti laadukkaita sairaalahoidon asiantuntijapalveluita ja tarjota potilaille tarvittavat tutkimukset ja hoidot, joissa kansanterveydellisesti yleisten ja merkittävien sairauksien hoito korostuu. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuonna 2016 jatkettiin Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan välisen työnjaon kehittämistä. Pshp:n ja HASA:n kuvantamistoiminnot yhdistettiin osaksi Pshp:n apteekki- ja kuvantamisliikelaitosta. Urologiset toimenpiteet keskitettiin Tays:iin ja vastaavasti rintasyöpäkirurgiset toimenpiteet siirrettiin Hatanpäälle. Lisäksi Tampereen kaupungin ja Tays:in sukupuolitautien poliklinikoiden toiminnot yhdistettiin osaksi kaupungin toimintaa. Vuoden 2015 erittäin hyvän kehityksen jälkeen erikoissairaanhoidon kustannukset kääntyivät uudestaan merkittävään kasvuun vuonna 2016. Pshp:lta tilattavien erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset kasvoivat 6 % eli 12,5 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Vastaavasti toteutuneiden käyntien määrä kasvoi 2 % ja hoitojaksojen määrä 2 %. HASA:n laskutus puolestaan kasvoi 2 % eli 1,3 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. HASA:n käyntimäärä pienentyi 1 % ja hoitojaksojen määrä vastaavasti kasvoi 8 %. Kustannusten merkittävän kasvun taustalla on palvelujen käytön lisääntymisen lisäksi potilaiden hoitoisuuden lisääntyminen sekä tuotteistuksessa ja hinnoittelussa tapahtuneet muutokset. Esimerkiksi yhteispäivystys Acutan siirtyminen kokonaisuudessaan osaksi erikoissairaanhoitoa lisäsi merkittävästi Tampereen kustannuksia. Ensihoidon kustannukset kasvoivat 6 % eli 0,5 milj. euroa ja erityisvelvoitemaksun kustannukset pienentyivät 3 % eli 0,1 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Siirtoviivepäivät ja kustannukset vähenivät edelleen ja siirtoviivepäivä kertyi ainoastaan 13 kappaletta vuonna 2016. Oriveden osalta toteutettiin samat työnjakoa ja hoidonporrastusta koskevat toimenpiteet kuin tamperelaisten potilaiden osalta. HASA:n laskutus Oriveden osalta laski 6 % eli 0,1 milj. euroa. Vastaavasti käyntimäärä laski 2 % ja hoitojaksojen määrä 17 %. Hoitojaksojen määrän merkittävään vähentymiseen vaikuttivat Oriveden vuodeosaston toiminnan kehittyminen sekä Tammenlehvän lisääntynyt käyttö. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Sisätautien palvelulinja 17 696 16 878-819 Neurologinen palvelulinja 9 813 8 970-843 Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 20 215 18 777-1 438 Leikkaustoiminnan palvelulinja 24 960 24 905-56 Muut palvelut 640 320-320 Oriveden palvelut 1 689 1 676-14 Oma tuotanto yhteensä 75 014 71 525-3 489 Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut 809 874 65 Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP) 205 634 205 349-285 Ensihoitopalvelut (pshp) 7 940 8 185 245 Tammenlehväkeskuskuntoutus 3 298 3 544 246 Saattohoito 645 886 241 Avustukset 17 18 1 Oriveden palvelut 244 120-124 Muu tuotanto yhteensä 218 587 218 976 389 Muut 296-296 Yhteensä 293 898 290 501-3 397 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 9 490 8 471 1 019 8 471 0 0 Toimintakulut -293 898-290 501-3 397-279 907-2 243-8 351 Toimintakate -284 408-282 030-2 378-271 436-2 243-8 351 Palvelukokonaisuuden talous Sairaalapalvelujen toimintatuotot toteutuivat 1,0 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui Hatanpään sairaalan toiminnan volyymin kasvusta ja vuoden alusta voimaan tulleista asiakasmaksujen korotuksista. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät 3,4 milj. eurolla, mikä johtui Hatanpään sairaalan palvelutilauksen ylityksestä. Palvelulinjojen toiminnan volyymi oli selvästi palvelusopimusta suurempi. Pshp:n vaativan erikoissairaanhoidon palvelutilaukseen tehtiin 2 milj. euron lisätalousarvio. 102 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelukokonaisuuteen kuuluvat psykiatrinen avohoito sisältäen psykiatrian poliklinikat ja päiväsairaalatoiminnan, päihdehuollon avohoidon, asumispalvelut ja päihdehuollon kuntoutuksen, laitospalvelut sekä tuetun ja tukiasumistoiminnan. Päihdepalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Mielenterveyspalvelujen tavoitteena on yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistäminen sekä mielen sairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja hoito. Oriveden päihde- ja mielenterveyspalvelut sisältyvät palvelukokonaisuuteen. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Päihde- ja mielenterveyspalveluissa painopistettä siirrettiin avopainotteiseksi ja matalan kynnyksen palveluihin kansallisen Mieli 2009 -mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten mukaisesti. Kaupunki avasi matalan kynnyksen psykiatria- ja päihdekeskuksen Sarvikselle kesällä 2016. Toimenpiteellä voitiin lisätä ja tehostaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja. Huumehoitopalvelut kilpailutettiin neuvottelumenettelyn avulla. Palveluntuottajiksi valittiin kaksi konsortiota: Helsingin Diakonissalaitos Hoiva Oy ja Abnoy Oy sekä A-klinikkasäätiö, Tampereen A- kilta sekä Siltavalmennusyhdistys ry. Tulosperusteinen, uusi palvelukokonaisuus aloitetaan 1.1.2017. 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta 2 114 2 114-0 Mielenterveyden avohoito 8 784 8 076-708 Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut 2 920 2 920-0 Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta 1 452 1 587 136 Katkaisu- ja selviämisasema 1 341 1 523 183 Muut palvelut 30 30 0 Oriveden palvelut 614 789 175 Oma tuotanto yhteensä 17 255 17 040-215 Mielenterveyspalvelut 8 424 7 765-659 Päihdehuollon asumispalvelut 594 735 141 Päihdehuollon kuntoutus 3 344 3 385 41 Tuetun asumisen palvelut 5 426 4 896-530 Avustukset 1 051 1 051-0 Muut palvelut 78 20-58 Oriveden palvelut 202 230 28 Muu tuotanto yhteensä 19 119 18 082-1 037 Muut 53-53 Yhteensä 36 428 35 122-1 306 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 2 492 2 808-316 2 788 20 0 Toimintakulut -36 428-35 122-1 306-35 139-58 75 Toimintakate -33 936-32 314-1 622-32 351-38 75 Pshp:n kanssa jatkettiin yhteisten hoitoketjujen luomista. Oikeuspsykiatriselta osastolta on siirretty useita potilaita avoja asumispalveluihin, joka aiheuttaa paineita palvelujen toteuttamiselle. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos, jossa siirrytään yhä enenevässä määrin kevyempään asumismuotoon, tukiasumiseen ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asumiseen. Valmistauduttiin tuottamaan mielenterveyspalvelut Pirkkalan ja Vesilahden kunnille. Palvelukokonaisuuden talous Päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui aiheutuneisiin kustannuksiin perustuvasta Oriveden yhteistoimintaosuudesta. Lisäksi maksutuotot toteutuivat budjetoitua pienempinä. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät yhteensä 1,3 milj. eurolla. Sairaalapalvelujen vähentäminen on nostanut merkittävästi erityishoivaa tarvitsevien mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kustannuksia. Oman tuotannon palvelutilaus ylittyi mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvusta johtuen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 103

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sosiaalisen tuen palvelut Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen sekä taloudellisen tuen palvelut, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttajanuorten kotouttamispalvelut, vastaanottokeskus, asioimistulkkaus- ja käännöspalvelut ja maahanmuuttajien neuvontapalvelut. Palveluihin sisältyy myös Oriveden kaupungin sosiaalisen tuen palvelut lukuun ottamatta kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalisen tuen palveluiden tarkoituksena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen.. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut 2 956 2 790-167 Toimeentuloturvan palvelut 6 142 5 079-1 064 Maahanmuuttajapalvelut 175 201 26 Talous- ja velkaneuvonnan palvelut 276 276-0 Oriveden palvelut 175 211 36 Oma tuotanto yhteensä 9 724 8 556-1 168 Toimeentulotuki 43 987 43 201-786 Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki 2 993 1 700-1 293 Opiskelijoiden työllistäminen 451 485 34 Hankkeet 371 526 155 Sosiaalinen kuntoutus 317 451 134 Köyhyysohjelma 177 100-77 Oriveden palvelut 1 062 1 207 145 Muu tuotanto yhteensä 49 357 47 669-1 688 Muut 35-35 Yhteensä 59 117 56 225-2 892 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 25 524 24 423 1 101 24 397 26 0 Toimintakulut -59 117-56 225-2 892-56 197-26 -2 Toimintakate -33 593-31 802-1 791-31 800 0-2 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Työttömyyden pitkittyminen luo paineita toimeentulotukimenojen kasvulle. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimeentulotukimenot kasvoivat 2,2 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Täydentävän toimeentulotuen osuus kokonaismenoista oli 7,1 % (vuonna 2015: 7,1 %) ja ehkäisevän osuus oli 2,2 % (2,3 %). Toimeentulotuen käsittelyssä pysyttiin lain säätämissä käsittelyajoissa lukuun ottamatta yhtä viikkoa maaliskuun alussa. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen painopistealueiksi muodostuvat nuoret, alle 30-vuotiaat asiakkaat sekä pitkäaikaisasiakkaiden, yli vuoden toimeentulotukiasiakkaana olleiden, palvelutarpeen kartoitus. Työllistämistä edistävien palvelujen uudelleen organisointi ja tehostaminen -projektiin sisältyi sosiaalityön ja -ohjauksen palveluiden uudistaminen. Uudistusta valmisteltiin syksyyn 2016 saakka, jonka jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uudistuksen toteuttamista niin että uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Köyhyysohjelmaan kuuluva aktiivipassin käyttäjiä on ollut 2 264 ja aktiivipassia on käytetty 98 % joukkoliikenteessä. Sosiaalista luototuksen sopimuksia tehtiin 22 asiakkaalle ja sitä myönnettiin noin 140 000 euroa. Hätämajoitustoiminta jatkui alkuvuodesta, mutta yksiköitä ja paikkoja ajettiin vähitellen alas siirtämällä turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksiin. Kesäkuussa toimintansa aloittanut vastaanottokeskus täyttyi vuoden lopun aikana 300-paikkaiseksi yksiköksi. Osallisuutta vahvistava kuntouttava työtoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen kilpailutus aloitettiin yhdessä Työllisyyspalveluiden kanssa. Kyseessä on tulos- ja vaikuttavuusperusteinen hankinta. Asunnottomuuden vähentämisohjelma (AUNE) ja siihen liittyvä kuntastrategia -hanke aloitettiin alkuvuodesta 2016. Painopistealueita ovat asumisneuvonta, asumissosiaalisen osaamisen lisääminen palvelujärjestelmässä sekä erityistä tukea tarvitsevien asumisen turvaaminen. Palvelukokonaisuuden talous Sosiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 1,1 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui lähinnä kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetuista valtionkorvauksista. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät yhteensä 2,9 milj. euroa, mikä johtui kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksista sekä toimeentulotuesta ja toimeentulotukihakemusten käsittelyn palvelutilauksesta. 104 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Vammaispalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammahuollon avopalvelut, kehitysvammahuollon laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Vammaispalveluissa painopiste on avohoidon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän tukemisessa. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kuntalaisten kanssa. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN INVESTOINNIT Muutettu Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalvelujen piirissä oli vuonna 2016 yhteensä 6 314 asiakasta, heistä kehitysvammaisia 1 175. Kehitysvammaisia henkilöitä oli vuoden lopussa laitoshoidossa 30. Vammaispalvelujen varsinainen palvelutuotanto ostetaan pääosin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten avopalveluissa kaupungin omassa tuotannossa toimii seitsemän asumisyksikköä sekä neljä työ- ja päivätoimintayksikköä. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ja kehitysvammaisten laitoshoito hankitaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Asumispalvelut 3 909 3 819-90 Työ- ja päivätoiminta 2 551 2 418-133 Oriveden palvelut 238 322 84 Oma tuotanto yhteensä 6 698 6 559-139 Vammaisten palvelut ja tukitoimet 17 557 17 490-67 Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta 11 233 10 719-514 Kehitysvammahuollon avopalvelut 15 272 14 770-502 Kehitysvammahuollon laitospalvelut 6 395 6 265-130 Avustukset 670 670 0 Oriveden palvelut 1 906 2 180 274 Muu tuotanto yhteensä 53 032 52 094-938 Yhteensä 59 730 58 653-1 077 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 4 034 3 302 732 3 302 0 0 Toimintakulut -59 730-58 653-1 077-54 148-4 534 29 Toimintakate -55 697-55 351-346 -50 846-4 534 29 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -56-65 9-65 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -56-65 9-65 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -56-65 9-65 0 Kaupungin oman tuotannon kustannuksia kasvatti kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumispalvelun lisääminen. Laitoshoidosta muuttaville asiakkaille perustettiin Vuoreksen alueelle seutukunnallinen, 14 paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö ja vuoden 2015 lopussa käynnistyneen 10 paikkaisen asumisyksikön kustannukset sisältyivät talousarvioon kokovuotisina. Kaupungin omaan työ- ja päivätoimintaan lisättiin 11 paikkaa. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 14 %, yhteensä asiakkaita oli 919. Kustannuksia kasvatti alalle solmittu työehtosopimus ja sen vaikutukset avustajien palkkoihin, kokemuslisiin ym. Myös asiakkaiden käyttämät tuntimäärät ovat kasvaneet. Työnantajina toimi vuoden aikana 443 vammaista henkilöä. Ostopalveluna henkilökohtaista apua järjestettiin 427 asiakkaalle, kasvua edelliseen vuoteen 15 %. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun järjestämiseksi vaikeavammaisille henkilöille lisääntyi. Palveluseteliä käytti 227 asiakasta, kun edellisenä vuonna käyttäjiä oli 145. Vaikeavammaisten kuljetusten välitysja yhdistelypalveluissa jatkettiin pilottia, jossa vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja yhdistetään palvelulinjaliikenteeseen. Uusia palvelubusseja otettiin pilottiin 5 kpl. Tampereen kaupungin hallinnoima Pirkanmaan kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoidon yksikkö koordinoi kehitysvammaisten perhehoitoa Pirkanmaalla. Pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettiin yksikön kautta kuusi kehitysvammaista aikuista vuonna 2016. Tilapäiseen perhehoitoon sijoitettiin 39 kehitysvammaista henkilöä ja kotiin annettavaa perhehoitoa järjestettiin kahdeksalle kehitysvammaiselle. Yksikön toiminta-alueella on 27 pitkäaikaista perhekotia ja 76 tilapäistä perhekotia. Ikäihmisten perhehoito yhdistettiin yksikköön syksyllä 2016. Oriveden vammaispalvelujen järjestämisvastuu kuuluu Tampereen kaupungille. Kaupungin omassa tuotannossa on kehitysvammaisten ryhmäkoti ja toimintakeskus. Orivedellä oli vammaispalveluiden asiakkaita 222 ja kehitysvammaisia 60. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 105

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Palvelukokonaisuuden talous Vammaispalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui kotikuntalain mukaisten palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta. Vastaavasti Oriveden maksama yhteistoimintaosuus oli budjetoitua pienempi, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin kustannuksiin. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 1,1 milj. euroa talousarviota suurempina. Lisäksi kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja vammaispalveluihin yhteensä 4,5 milj. euroa. Vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet edellisvuodesta 2,9 milj. euroa eli 5,1 prosenttia, mikä johtui lähinnä asumispalvelujen laajentamisesta sekä avustajapalvelujen kustannuksista. Vammaispalveluissa palvelut ja tukitoimet ovat pääosin subjektiivisia oikeuksia ja kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. 106 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin tarvittaessa ympäri vuorokauden. Ikäihmisten palvelujen asiakkaisiin kuuluvat paitsi ikäihmiset myös ne alle eläkeikäiset, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja erityislainsäädännön nojalla. Palvelurakenteen osalta tavoitteena on laitoshoidon tarpeen vähentäminen lisäämällä kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettavaa apua ja hoitoa. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisäämällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Ikäihmisten palvelut on jaettu kolmeen palvelukokonaisuuteen: omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevän työn palvelut, kotona asumista tukevat palvelut sekä sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut. Ydinprosessin talous Toimintaympäristön muutokset Ikäihmisten palvelurakenneuudistuksessa on viime vuosina erityisesti muutettu pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetuksi palveluasumiseksi sekä organisaatiota paremmin ikäihmisiä palvelevaksi sekä lisätty kotiin annettavia palveluja. Palvelurakennemuutoksen myötä Tampereella on edetty ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen ja kaupungin strategian tavoitteiden suuntaisesti myös vuonna 2016. Kotihoidon palveluja vahvistettiin ja omaishoidon tuki myönnettiin edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Lisättiin ja kehitettiin uudenlaista palvelumuotoa, palvelutalon kotihoitoa, kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin niille vanhuksille, jotka eivät pärjää pelkän siviilikotiin annettavan kotihoidon turvin, mutta eivät kuitenkaan tarvitse tehostettua palveluasumista. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Toimintatuotot Myyntituotot 12 314 11 864 450 Maksutuotot 32 395 33 770-1 375 Tuet ja avustukset 0 2-2 Vuokratuotot 1 0 1 Muut toimintatuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 44 712 45 636-924 Toimintakulut Henkilöstökulut -410-400 -10 Palvelujen ostot -183 730-182 496-1 234 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 0-12 Avustukset -11 048-9 655-1 393 Vuokrakulut -98-110 12 Muut toimintakulut -193-51 -142 Kulut yhteensä -195 492-192 712-2 780 Toimintakate -150 780-147 076-3 704 Rahoitustuotot ja -kulut 12 0 12 Vuosikate -150 768-147 076-3 692 Tilikauden tulos -150 768-147 076-3 692 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 44 712 45 636-924 45 636 0 0 Toimintakulut -195 492-192 712-2 780-190 207-2 505 0 Toimintakate -150 780-147 076-3 704-144 571-2 505 0 Vuoden 2016 lopussa yli 75-vuotiaista ikäihmisistä kotona asui 90,9 % (tavoite: 91,5 %, 2015: 91,3 %), tehostetussa palveluasumisessa 7,0 % (tavoite: vähintään 6 %, 2015: 6,1 %) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2,1 % (tavoite: enintään 2,5 %, 2015: 2,6 %). Palvelurakenteen muuttamiselle asetetut määrälliset tavoitteet vuodelle 2016 toteutuivat näin ollen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osalta, mutta kotona asumisen tavoitteesta ollaan jäljessä. Sairaalahoidossa kotiutumiseen päättyneiden hoitojaksojen osuutta suhteessa kaikkiin päättyneisiin hoitojaksoihin saatiin kasvatettua. Kaupin sairaalasta sairaalakäytössä luovuttiin keväällä 2016. Pohjolankadulle valmistui 2016 toukokuussa 90 paikan verran tehostettua palveluasumista. Uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja on tullut myös puitekilpailutuksen myötä. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa talousarviota pienempinä. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotusten vaikutus arvioitiin budjetissa liian suureksi, koska talousarvion laadintavaiheessa maksujen korotusten tarkempi taso ja kohdentuminen ei ollut tiedossa. Lisäksi palvelurakenteen painopisteen siirtäminen laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen on vähentänyt maksutuottokertymää. Myyntituotot sisältävät valtiokonttorin maksaman takautuvan korvauksen sotainvalidien palveluihin. Oriveden maksama yhteistoimintaosuus toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua pienempänä, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin nettokustannuksiin. Ydinprosessin toimintakulut ylittivät talousarvion 2,8 milj. eurolla, vaikka kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja yhteensä 2,5 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 107

Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevissä palveluissa erityistä huomiota kiinnitetään toimintakykyä edistäviin palveluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskus- sekä kulttuurija vapaa-ajan palveluihin. Palvelukokonaisuuteen kuuluvien palvelujen tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua. Ikäihmisille kohdistetut lähitori-, palvelukeskus- ja korttelikerhopalvelut tukevat erityisesti ikäihmisten identiteettiä sekä sosiaalista toimintakykyä tarjoamalla elämyksiä sekä uusia vertais- ja viiteryhmiä sekä virikkeitä. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelukeskustoiminnan kehittämistä on viety eteenpäin ja sisältöä on kehitetty siten, että myös palvelukeskustoiminta ennaltaehkäisevänä ja omaehtoisena palveluna toimii tulevaisuudessa tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päiväkeskustoiminnan kokonaisuutta. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistiin lisäämällä alueellista ohjausta. Hervannan Keinupuistossa aloitti toukokuussa 2016 uusi kaikenikäisten lähitori. Lisäksi Tammelan lähitori aloitti toimintansa 1.8.2016 Tammelan palvelukeskuksen siirtyessä Pohjolankadulle. Toiminnan Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 2 12-10 12 0 0 Toimintakulut -6 446-6 036-410 -6 056 20 0 Toimintakate -6 444-6 024-420 -6 044 20 0 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Ehkäisevä vanhustyö 2 156 2 020-136 Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut 864 864 0 Oma tuotanto yhteensä 3 020 2 884-136 Ehkäisevä vanhustyö 1 490 1 236-254 Ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut 1 288 1 250-38 Ehkäisevä vanhustyö / ateriapalvelut 109 119 10 Ehkäisevä vanhustyö / avustukset 540 547 8 Muu tuotanto yhteensä 3 426 3 152-274 Yhteensä 6 446 6 036-410 perustana on ikäihmisten ja lapsiperheiden palvelut, mutta lähitori on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille. Lähitori-toimintaa kehitettiin vuoden 2016 aikana osana kaupungin palvelumallityötä. Lähitori-toiminta on vakiinnutettu osaksi kaupungin palveluvalikoimaa. Lähitorien ja niiden lähialueiden toimintaa on kehitetty mm. alueellisissa toriraadeissa. Kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminnan koordinoinnin kehittämistä jatkettiin ja toimintaa laajennettiin uusiin palveluihin. Ympäristöluotsit aloittivat keväällä 2016. Palveluliikenteen ja muiden henkilöliikennekuljetusten kehittämistyötä jatkettiin mm. keräämällä kokemuksia vuonna 2013 aloitetusta VPL/SHL-pilotista (vaikeavammaisten kuljetusten välitys- ja yhdistelypalvelun sekä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistäminen) laajentamalla pilottia uusille linjoille. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui palvelukeskus- ja lähitoritoiminnan laajentamisesta, Pohjolankadun palvelukeskuksen suunniteltua aikaisemmasta aloitusajankohdasta sekä aiottua suppeammista kesäsuluista. 108 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kotona asumista tukevat palvelut PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat kotihoito, omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta, lyhytaikaishoito, veteraanikuntoutus, suun terveydenhuolto, 80-vuotistarkastukset, ikäihmisten ravitsemusterapia, asumispalvelut sekä poliklinikkatoiminta, joka sisältää mm. kotihoidon lääkäripalvelut. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua ja palauttamalla mahdollisesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella kuntoutuksella. Toimintakyvyn laskiessa pysyvästi kotona asumista tuetaan järjestämällä kotona asumista tukevia palveluja asiakkaan kotiin, joka voi sijaita myös asumispalveluyksikössä. 1 000 TP 2016 Muutettu Ero Kotihoito 33 411 32 095-1 316 Suun terveydenhuolto 1 071 954-117 Päiväkeskustoiminta 1 295 1 211-83 Veteraanikuntoutus 196 240 44 Terveystarkastukset ja seulonnat 60 62 2 Erityistyöntekijöiden palvelut, ravitsemusterapia 52 52-0 Poliklinikkatoiminta 4 478 4 478 0 Kotikuntoutus 2 354 2 354-0 Tehostettu palveluasuminen 13 556 13 564 8 Lähisuhde- ja perheväkivalta -pilotti 30 30 0 Oriveden palvelut 4 255 4 391 136 Oma tuotanto yhteensä 60 758 59 431-1 327 Kotihoito 9 412 9 396-16 Asumispalvelut 46 707 46 840 133 Sotainvalidien kotihoito 996 1 200 204 Lyhytaikaishoito 3 127 2 127-1 000 Omaishoidon tuki 6 991 6 372-619 Päiväkeskustoiminta 2 128 2 275 147 Veteraanikuntoutus 249 250 1 Muut palvelut 1 134 688-446 Oriveden palvelut 2 392 2 451 59 Muu tuotanto yhteensä 73 134 71 599-1 535 Muut 36-36 Yhteensä 133 928 131 030-2 898 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 30 743 30 257 486 29 957 0 300 Toimintakulut -133 928-131 030-2 898-129 668-1362 0 Toimintakate -103 184-100 773-2 411-99 711-1362 300 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2016 painopisteitä kotona asumista tukevissa palveluissa ovat olleet vastaaminen kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun, omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien käytön lisääminen sekä palvelu- ja hoitoketjuihin liittyvät toiminnalliset muutokset, joilla pyritään parantamaan ikäihmisten kotona asumisen edellytyksiä. Kotihoitoa kehitettiin vuoden aikana mm. pilotoimalla ikäihmisten elämänlaatua ja palveluiden vaikuttavuutta mittaavaa Ikäihmisen Tulostähteä. Kotihoidossa otettiin myös laajamittaiseen käyttöön Elämän puu -työkalu, jonka avulla keskustellaan vanhuksen kanssa tämän toiveista ja haaveista. Kotihoidossa kehitettiin tiimimallia, josta odotetaan ratkaisua hoitajien vaihtuvuuteen ikäihmisten kotona. Kotihoidon lääkäripalveluja vahvistettiin ja kotihoidon lääkäritoiminta alkoi lännen alueella alkuvuodesta 2016. Toiminta laajentui keskustan alueelle syksyllä 2016. Kotihoidon palvelujen myöntämisen kriteerejä päivitettiin. Keskeisin muutos oli kotihoidon palvelutarpeen arviointijakson muuntaminen kuntouttavaksi arviointijaksoksi ja arviointijakson pidentäminen asiakastarpeen niin vaatiessa kuuden viikon pituiseksi. Kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun on pyritty vastaamaan kehittämällä kotihoidon palvelua sisällöllisesti sekä toiminnallisesti. Kehittämisessä yhtenä keskeisenä painopisteenä on ollut palvelutalon kotihoito, jonka erityispiirteenä on se, että asiakkaan koti sijaitsee muiden palvelujen kuten palvelukeskuspalvelun tai ympärivuorokautisen yksikön läheisyydessä, mikä lisää asiakkaalle turvallisuudentunnetta, mutta myös mahdollistaa kotihoidon käyntien toteuttamisen joustavammin asiakkaan tarpeiden mukaisesti välimatkojen ollessa lyhyet. Palvelutalon kotihoitoa on ollut vuodesta 2014 alkaen oman tuotannon yksiköiden eli Annan- ja Einonkodin lisäksi kolmessa ulkoisessa yksikössä, mutta vuoden 2016 aikana palvelu laajeni, sen sisältöä kehitettiin ja lokakuussa käyttöön otettiin myös palvelutalon kotihoidon palveluseteli. Vuonna 2016 kehitettiin myös erilaisia hyvinvointiteknologiaratkaisuja, jotka ovat jatkossa osa kotiin annettavien palvelujen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 109

Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen kokonaisuutta. Kotihoidon etäkäyntejä pilotoitiin Viinikan kotihoidon alueella ja lääkkeenjakoautomaattipalvelu kilpailutettiin. Kotihoidon asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden kasvuun on vastattu kasvattamalla kotihoidon työn tuottavuutta ja välitöntä asiakasaikaa mm. toiminnanohjausjärjestelmän avulla ja laajentamalla mobiilien päätelaitteiden käyttöä RAI-arviointien teossa. Palveluprosesseja kehitettiin digitalisoimalla niitä sujuvammiksi. Ratko tuatteen yhteydessä kehitettiin Insta Caren, palvelutalojen ja asiakasohjauksen kanssa kotihoidon ja omaishoidon lyhytaikaispaikkojen sähköinen varausjärjestelmä. Samoin kotihoidon asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmien sekä palvelu- ja maksupäätösten laadintaprosessia kehitettiin ottamalla käyttöön koneellinen allekirjoitus. Molemmat menetelmät näkyvät asiakkaalle sujuvampana ja nopeampana palveluna ja työntekijöille työajan säästönä. RUG-tuotteistuksen kehittämistä jatkettiin aktiivisesti. RUG-tuotteistusta tullaan hyödyntämään systemaattisesti asiakasrakenteen kehittymisen seuraamisessa ja siten asiakastarpeeseen vastaamisen suunnittelussa. Joten jatkossa RUG-tuotteistusta pyritään hyödyntämään aiempaa paremmin johtamisen ja palvelujen hankinnan tukena. Kotitorin internetsivut on uusittu ja käyttöön on otettu chat-toiminto. Lisäksi Kotitorin tuottajille tarkoitettu sähköinen alusta uusittiin. Sähköinen alusta mahdollistaa asiakkaille palveluntuottajahakujen tekemisen aiempaa helpommin ja yksinkertaisemmin. Kotitorin yhteydessä toimivan Laitetorin toimintaa on edelleen kehitetty, lainattavia laitteita on lisätty ja toimintamallia hiottu kaupungin ja Kotitorin sekä asiakasraadin yhteistyönä. Omaishoidon tuki myönnettiin vuonna 2016 edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille, ja omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen tarkoitettuja hoitopaikkoja on pyritty monipuolistamaan. Geripolin tarkoituksena on tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja lisätä kotihoitoa tukevaa geriatrista osaamista sekä vähentää Acutaan kohdistuvaa painetta ikäihmisten kohdalta. Geriatrian poliklinikan toimintaa kehitettiin edelleen sekä yhteistyötä kotihoidon kanssa tiivistettiin. Pohjolankadulle valmistui 2016 toukokuussa 90 paikan verran tehostettua palveluasumista omaan tuotantoon. Uudet asukkaat tulivat suurimmaksi osin sairaalassa jonottajista. Uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja on tullut myös puitekilpailutuksen myötä ja niitä on otettu käyttöön loppuvuonna 2016 noin 20 paikkaa. Syksyllä aukesi Orivedelle uusi tehostetun palveluasumisen 45-paikkainen yksikkö Särkänkoti. Vuonna 2016 perustettiin yhteistoimintana järjestettävä Pirkanmaan maakunnallinen ikäihmisten perhehoidon yksikkö, jossa Tampere on tiiviisti mukana. Sen tavoitteena on tavoitteena mm. lisätä perhehoidon saatavuutta ja turvata palvelujen laatu. Pirkanmaalla alkoi loppuvuodesta 2016 Ikäneuvo-hanke, jonka tavoitteena on luoda koko maakunnalle yhteinen ikääntyneiden neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hankkeelle 2,34 miljoonaa euroa hallituksen kärkihankkeesta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O). Tampereen kaupunki toimii Ikäneuvon hankehallinnoija. Vuoden 2016 lopussa päättyi Kuntakokeiluhanke, jossa Tampere oli mukana valvonnan teemalla. Hankkeessa kehitettiin omavalvontaa ja teknologian hyödyntämistä tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa. Palvelukokonaisuuden talous Kotona asumista tukevien palvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota suurempina, koska valtiokonttori maksoi takautuvasti sotainvalidien kuntoutus- ja avopalvelujen arvonlisäverojen osuutta viimeisen 5 vuoden osalta. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 2,9 milj. euroa budjetoitua suurempina. Lisäksi kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin 1,4 milj. euroa tehostettuun palveluasumiseen. Suurimmat ylitykset olivat kotihoidon oman tuotannon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Kotihoidon ylitys johtui säännöllisen ja palvelutalon kotihoidon asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvusta. Kaupin sairaalan paikkamäärän vähenemisen myötä Tammenlehväkeskuksesta ostettua lyhytaikaista kuntoutusta lisättiin, mutta palvelujen kokovuotisiin kustannuksiin ei oltu varauduttu budjetissa. Omaishoidon tuen ylitykset johtuivat asiakasmäärän noin 6 % kasvusta sekä vapaiden käytöstä ja niiden hinnan kallistumisesta. 110 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut Palvelukokonaisuus muodostuu vanhainkotihoidosta sekä sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta. Palvelukokonaisuuden yhtenä tavoitteena on turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä vaiheessa, kun ikäihmisen toimintakyky ei enää kuntoutuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista huolimatta mahdollista omassa kodissa asumista. Vanhainkotihoidolle vaihtoehtona tässä tapauksessa tarjotaan kotona asumista tukevien palvelujen tehostettua palveluasumista. Sairaalassa asumisesta eli pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyritään asteittain luopumaan. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Vanhainkotihoito 30 284 30 734 450 Kuntoutus ja sairaalahoito 19 845 19 386-459 Oriveden palvelut 4 584 4 981 397 Oma tuotanto yhteensä 54 713 55 101 388 Vanhainkotihoito 275 545 270 Muu tuotanto yhteensä 275 545 270 Muut 130-130 Yhteensä 55 118 55 646 528 Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 13 967 15 367-1 400 15 667 0-300 Toimintakulut -55 118-55 646 528-54 483-1 163 0 Toimintakate -41 151-40 279-872 -38 816-1 163-300 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti palvelukokonaisuuden keskeisimmät tavoitteet liittyvät palvelurakenteen muuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin. Painopisteen muutosta vauhditettiin panostamalla kotiin annettaviin palveluihin. Sairaalahoidossa kotiutumiseen päättyneiden hoitojaksojen määrä suhteessa kaikkiin päättyneisiin hoitojaksoihin lisääntyi vuonna 2016. Keväällä Kaupin sairaalasta sairaalakäytössä luovuttiin. Palvelukokonaisuuden talous Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintatuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin pitkäaikaisen laitoshoidon paikkavähennyksistä ja asiakasmaksujen korotusten budjetoinnin epätarkkuudesta. Lisäksi Oriveden yhteistoiminta-alueen tuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Palvelukokonaisuuden toimintakulut alittivat talousarvion 0,5 milj. eurolla, mikä johtui vanhainkotihoidon vähentämisestä. Vanhainkotihoidon paikkoja on vähennetty sekä Tampereella että Orivedellä mm. Pohjolankadun ja Särkänkodin tehostetun palveluasumisen yksikköjen aloittamisen myötä. Vastaavasti pitkäaikaisen sairaalahoidon palvelutilaus ylittyi, vaikka kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin 1,2 milj. euroa kuntoutus- ja sairaalahoidon tilaukseen. Sairaalassa jonottajien määrä on ollut suunniteltua suurempi, koska asiakkaita ei ole saatu tavoitellusti kotiutettua. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 111

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä sekä viheralueista. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen asukasluku kasvoi vuoden 2016 aikana yli 3 000 asukkaalla eli kasvu selvästi keskimääräistä ja ennakoitua nopeampaa. Tähän vastaaminen ja tulevaan kasvuun varautuminen on ydinprosessin tehtävä. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet ovat painottaneet kas- Ydinprosessin talous 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Toimintatuotot Myyntituotot 48 385 42 325 6 060 Maksutuotot 15 218 21 915-6 697 Tuet ja avustukset 3 265 1 980 1 285 Vuokratuotot 40 471 40 624-153 Muut toimintatuotot 16 850 9 120 7 730 Tuotot yhteensä 124 189 115 964 8 225 Valmistus omaan käyttöön 18 614 13 680 4 934 Toimintakulut Henkilöstökulut -648-1 155 507 Palvelujen ostot -123 500-117 083-6 417 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 527-2 375-152 Avustukset -250-245 -5 Vuokrakulut -407-287 -120 Muut toimintakulut -201-69 -132 Kulut yhteensä -108 919-107 534-1 385 Toimintakate 15 270 8 430 6 840 Rahoitustuotot ja -kulut 18 0 18 Vuosikate 15 288 8 430 6 858 Poistot ja arvonalentumiset -33 798-32 001-1 797 Tilikauden tulos -18 510-23 571 5 061 vun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Asumisen lisäksi kasvu edellyttää uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua ja rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön toteuttamisen keskeisin haaste. Kasvuun on vastattu pääosin kaupunkirakenteen täydentämisellä. Lisäksi Vuoreksen alueen suunnittelua ja rakentamista on jatkettu sekä uuden Ojalan suunnittelua jatkettu yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Uusien työpaikka-alueiden suunnittelukohteista merkittävin on ollut Kolmenkulman alue. Keskustan alueelle on suunniteltu niin monimuotoista asumista, palveluja kuin työpaikkatoimintoja yhteistyössä keskustan kehittämisohjelman kanssa. Kansi- ja areenahankkeeseen liittyy kaikki nämä toiminnot ja sen osalta tehtiin kaupunginvaltuustossa hankintapäätös keväällä 2016. Tulevan kaupunkikehityksen kannalta erittäin merkittävän päätöksen kaupunginvaltuusto teki marraskuussa 2016 päättämällä raitiotien rakentamisen aloittamisesta. Tätä edelsi raitiotieallianssin kehitysvaihe, jonka perusteella syntyi tavoitehinta 238,8 milj. euroa raitiotien toteuttamisen osalle 1 (Keskusta-Hervanta, Keskusta-Kaupin kampus). Osan 2 (Keskusta-Lentävänniemi) hinta tarkentuu tulevassa kehitysvaiheessa. Valtio päätti osallistumisestaan raitiotien toteuttamiseen noin 71 milj. eurolla. Raitiotien allianssin toteuttamissopimus allekirjoitettiin marraskuun lopulla 2016 ja rakentamistyöt on käynnistetty. Rakentamisen aikaisten järjestelyiden suunnittelu ja toteuttaminen siten, että asukkaiden arki on sujuvaa ja yritystoiminnan edellytykset eivät heikenny on raitotiehankkeen toteuttamisen onnistumisessa keskeistä. Raitiotien vaunuhankinnasta tehtiin myös päätös syksyllä 2016. Päätöksestä on kuitenkin valitettu markkinaoikeuteen. Päättäessään raitiotien toteuttamisessa valtuusto päätti myös, että raitiotie toteutetaan osakeyhtiömallilla. Rantaväylän tunnelin toteuttaminen edistyi hankesuunnitelmaa nopeammassa aikataulussa. Tunneli avattiin liikenteelle marraskuussa 2016 eli noin puoli vuotta ennakoitua aiemmin. Käyttöönotto sujui hyvin lukuun ottamatta väliaikaista ruuhkautumista ennen uusien kulkureittien omaksumista. Tunnelihankkeen liittymäjärjestelyt valmistuvat kokonaisuudessaan syksyllä 2017. Tunnelin toteuttamisen mahdollistaman Ranta-Tampellan alueen asuntorakentaminen käynnistyi ja ensimmäiset asukkaat alueelle muuttavat vuoden 2018 aikana. Kaupungin tulevan kasvun suuntautumisen kannalta keskeinen kantakaupungin yleiskaavatyö eteni luonnosvaiheeseen vuoden 2016 aikana. Maakunnan ja kaupunkiseudun kehitystä linjaava Pirkanmaan maakuntakaava eteni ehdotusvai- 112 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen heeseen vuoden aikana. Suunnitelmissa on linjauksia koskien muun muassa läntistä oikorataa sekä järjestelyratapihan siirtämisen ja edelleen kaupungin uuden eteläisen alakeskuksen mahdollistamista. Myös raitiotieverkoston tulevaisuuden laajeneminen ja siihen tukeutuva maankäytön tehostaminen on olennainen osa suunnitelmia. Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen lippurakenne ja hinnoittelu uudistuivat 6.6.2016, kun koko kaupunkiseudulla (Tampere, Pirkkala, Kangasala, Nokia, Lempäälä, Ylöjärvi, Orivesi, Vesilahti) Kaupunkiympäristön kehittäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa TP 2016 Investoinnit Muutettu otettiin käyttöön yhtenäinen vyöhykepohjainen tariffijärjestelmä. Kokonaisuutena uudistus onnistui hyvin. Toimintamallin muutoksen mukaisen uuden kaupunkiympäristön palvelualueen organisaation rakentaminen tapahtui vuoden aikana. Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 124 189 115 964 8 225 109 314 6 650 0 Toimintakulut -108 919-107 534-1 385-106 884-650 0 Toimintakate 15 270 8 430 6 840 2 430 6 000 0 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -21 637-17 300-4 337-9 700-7 600 Muut pitkävaikutteiset menot -21 637-17 300-4 337-9 700-7 600 AINEELLISET HYÖDYKKEET -69 959-83 477 13 518-78 715-4 762 Maa- ja vesialueet -15 661-12 100-3 561-13 800 1 700 Rakennukset ja rakennelmat -55 0-55 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -14 700-71 377 56 677-64 915-6 462 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -39 543 0-39 543 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -91 596-100 777 9 181-88 415-12 362 Rahoitusosuudet 2 620 4 710-2 090 3 800 910 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -88 976-96 067 7 091-84 615-11 452 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 16 375 11 280 5 095 15 280-4 000 Olennaiset poikkeamat talousarvioon Koko ydinprosessin toimintatuotot ylittivät 8,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kiinteistöjen myyntivoitot ylittivät 7,5 milj. euroa johtuen erityisesti Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista. Joukkoliikenteen toimintatuotot ylittivät 1,5 milj. eurolla muutetun talousarvion johtuen pääosin liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteutumasta, mutta osittain myös ennakoitua suuremmista syyskauden matkustajamääristä. Maankäyttösopimuskorvaukset alittuivat 1,2 milj. euroa johtuen pääosin Kaupin kampukselta saatavien maankäyttösopimustuottojen siirtymisestä suunniteltua enemmän vuodelle 2017. Kiinteistöjen vuokratuotot sekä maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun tuotot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Kaupunkiympäristön rakentamisen tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa pääosin maksutuottojen suotuisan kehityksen vuoksi. Ydinprosessin toimintakulut ylittivät 1,4 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kulut ylittyivät seuraavilla osa-alueilla: maanhankinta 0,9 milj. euroa, yleisten alueiden suunnittelu 0,1 milj. euroa, strategiset hankkeet 0,1 milj. euroa ja joukkoliikenne 1,7 milj. euroa. Kulut alittuivat maankäytön suunnittelussa 0,1 milj. euroa, koko kaupunkiympäristön rakentamisessa 0,1 milj. euroa, ja pelastustoimessa 1,2 milj. euroa. Ydinprosessin toimintakate ylitti 6,8 milj. eurolla muutetun talousarvion. Maanhankinnan kulujen ylitys johtui pääasiassa Tampereen Tilakeskus -liikelaitoksen toteuttamista rakennusten purkutöistä liittyen Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistukseen sekä Raholassa sijaitsevan Voionmaankatu 32 purkutöistä sekä Hiedanranta -hankkeen kunnossapitokulujen ylityksestä. Joukkoliikenteen kulujen ylitys johtui liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteumasta ja seutulipputuotteen käytöstä sekä vastaamisesta kasvaneeseen kysyntään sekä kesän tariffi- ja linjastouudistuksen aiheuttamasta kulujen kasvusta ja myös raitiotien suunnittelun aiheuttamasta kulujen kasvusta. Pelastustoimen kulujen alitus johtui sekä saadusta maksuosuuden palautuksesta että eläkeperusteisten maksujen toteutumisesta arvioitua pienempinä. Ydinprosessin poistotaso ylitti 1,8 milj. eurolla ja nettoinvestoinnit alittivat 4,1 milj. eurolla muutetun talousarvion, sillä kaikki Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 113

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen suunnitellut hankkeet eivät edenneet tavoitellussa aikataulussa. Toimintakatetta paransi ydinprosessille tilinpäätöskirjauksena lisätty 4,2 milj. euron sisäinen kate. Investointeja kasvatti tilinpäätöskirjauksena lisätty 1,3 milj. euron sisäinen kate. Pysyvien vastaavien hyödykkeisiin sisältyvät sisäiset katteet on eliminoitava yhdisteltäessä liikelaitoksen tilinpäätös ja eri toimintayksiköiden tiedot kaupungin tilinpäätökseen, mutta niitä ei tule kuitenkaan eliminoida liikelaitoksen tai muun yksikön omasta tilinpäätöksestä ja talousarviosta. Hanketasolla sitovat kohteet Hanketasolla sitovia kohteita ovat Rantaväylän tunneli, Raitiotie, Keskusta, Vuores ja Hiedanranta, joiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia. Rantaväylän tunnelin rakentamisen osalta hankkeen rakentamisvaiheen tavoitehinta on 180,3 milj. euroa, joka jakaantuu Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston välille sovitun kustannusjaon mukaisesti. Rantaväylän tunnelin toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 Tampereen kaupungin osalta yhteensä 23,3 milj. euroa ylittäen muutetun talousarvion yhteensä 0,8 milj. eurolla. Rakentaminen eteni arvioitua nopeammin ja Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön 15.11.2016 (puoli vuotta etuajassa) mahdollistaen samalla myös Ranta-Tampellan alueella tontin luovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Tunnelin 23,3 milj. euron kokonaismenoihin sisältyvät saadut rahoitusosuudet olivat 0,9 milj. euroa. Rantaväylän tunnelin rakentamiseen varattiin talousarviossa 22,5 milj. euroa (Tampereen kaupungin 67 % osuus) sisältäen rahoitusosuudet 2,5 milj. euroa, perustuen hankkeen kokonaisaikataulun perusteella vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymä (13.6.2016 95) Rantatunnelihankkeen tavoitehintaan sisällytettävien laajuusmuutosten aiheuttamasta kustannuskasvusta johtuva TA -muutosesitys (investointimenojen lisäys -9,0 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,4 milj. euroa). Laajuusmuutoksia ovat muun muassa Ratapihankadun pohjoispään katutyöt, Santalahden ylikulkukäytävän rakentaminen, tunnelin ilmanvaihdon parantaminen hyväksyttyyn tiesuunnitelman ratkaisuun verrattuna, tunnelin laatuvaatimusten parantaminen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmien osalta sekä pilaantuneiden maiden puhdistamisen määrän ja työmaan ulkopuolelle kuljetettavien maaainesten aiheuttamat kustannusylitykset. Vuoden aikana jatkettiin sekä tunnelin tekniikka-asennuksia että tietöitä ja viimeistelytöitä sekä aloitettiin järjestelmien testaus. Tekniikka-asennukset ja järjestelmien testaus saatiin päätökseen lokakuun aikana. Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön marraskuussa. Rantatunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden 2 kiertoliittymä ovat kokonaisuutena täysin valmiit syksyllä 2017. Raitiotien toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 yhteensä 4,9 milj. euroa alittaen muutetun talousarvion yhteensä 1,3 milj. eurolla. Raitiotien 4,9 milj. euron kokonaismenoihin sisältyvät saadut rahoitusosuudet olivat 1,5 milj. euroa. Raitiotiehen varattiin talousarviossa 6,2 milj. euroa sisältäen rahoitusosuudet 2,0 milj. euroa, perustuen hankkeen vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymä (13.6.2016 95) Raitiotiehankkeen kehitysvaiheen vuoden 2016 kesä-lokakuun TA -muutosesitys (investointimenojen lisäys -1,7 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,51 milj. euroa), jolla kehitysvaihe voitiin toteuttaa loppuun tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus sekä kaupungin teettämä vaikutusten arviointien materiaali valmistuivat ajallaan 5. syyskuuta. Kaupunki pyysi lausunnot hankkeesta 115 taholta ja lausunnot saatiin 78:lta. Valtion tuki raitiotiehankkeen toteutukseen varmistui. Kaupunginhallitus teki 3. lokakuuta päätöksen vaunutoimittajasta sekä päätti raitiotien kehitysohjelman perustettavaksi. Kaupunginvaltuusto teki 7. marraskuuta toteutuspäätöksen raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta. Kaupunginhallitus päätti 28. marraskuuta, että kaupunki perustaa Tampereen Raitiotie Oy:n raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi. Raitiotieallianssin toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin 29. marraskuuta. Sopimusosapuolet olivat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiotiehankkeen valmistelu on ollut avointa ja osallistavaa. Hankkeen julkisuuskuva on säilynyt vuoden 2016 aikana pääosin positiivisena. Raitiotiehankkeen kaupungin sisäinen ohjausryhmä kokoontui kuukausittain ja valmisteleva ryhmä viikoittain, perjantaisin. Allianssin projektiryhmä kokoontui viikoittain ja allianssin johtoryhmä kuukausittain. Keskustahanke on merkittävä kaupunkistrategiaa toteuttava kehitysohjelma. Keskustahanke toteuttaa Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmaa. Kaupunginhallituksen 2.11.2015 hyväksymän uusimman päivityksen tavoitevuosi on 2030. Ohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön tavoitteista ja niitä toteuttavista käytännön toimista tuleville vuosikymmenille. Keskustan strategisen osayleiskaava hyväksyttiin 18.1.2016 kaupunginvaltuustossa. Tampereen keskusta on koko kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn kärki. Sen vetovoimalla on laajempaa aluepoliittista merkitystä Tampereen kaupunkiseudulle, Pirkanmaan maakunnalle, Suomen kasvukäytävälle - kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta unohtamatta. Keskustahanke ohjelmoi ja koordinoi kaupungin omia hankkeita sekä rakentaa kumppanuuksia myös yksityisten toimijoiden suuntaan. Keskusta-hankkeen kehittämisen painopisteinä on vuonna 2016 ollut Kansi- ja Areena -hankkeeseen liittyvät sopimukset ja suunnittelu, Asemakeskus, Eteläpuisto, Kunkun parkki sekä Ranta-Tampellan tekninen suunnittelu. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja kulkuyhteyksissä. Höyrynpuisto rakennettiin valmiiksi ja Vuolteentorin rakentaminen aloitettiin. Keskustahanke on edennyt suunnitellusti ja tavoitteet vuodelle 2016 on pääosin saavutettu. Keskusta -hankkeen toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 käyttötalouden osalta 1,5 milj. euroa ja investointien osalta 6,1 milj. euroa alittaen muutetun talousarvion käyttötalouden osalta yhteensä 0,5 milj. euroa ja investointien osalta 4,1 milj. euroa. 114 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Hanketasolla sitovien kohteiden käyttötalous 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset Keskusta Toimintatuotot 0 650-650 0 650 Toimintakulut -1 549-2 044 495-1 394-650 Toimintakate -1 549-1 394-155 -1 394 0 Vuores Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -485-400 -85-400 0 Toimintakate -485-400 -85-400 0 Hiedanranta Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -780-500 -280-500 0 Toimintakate -780-500 -280-500 0 Raitiotie Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -48 0-48 0 0 Toimintakate -48 0-48 0 0 Pelastustoimi Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -15 966-17 157 1 191-17 157 0 Toimintakate -15 966-17 157 1 191-17 157 0 Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatuotot 124 189 115 314 8 875 109 314 6 000 Toimintakulut -90 091-87 433-2 658-87 433 0 Toimintakate 34 097 27 881 6 216 21 881 6 000 Yhteensä Toimintatuotot 124 189 115 964 8 225 109 314 6 650 Toimintakulut -108 919-107 534-1 385-106 884-650 Toimintakate 15 270 8 430 6 840 2 430 6 000 Keskusta -hankkeelle varattiin talousarviossa käyttötalouteen 2,0 milj. euroa ja investointeihin 10,2 milj. perustuen hankkeen vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston maaliskuussa hyväksymät (14.3.2016) vuosisuunnitelmamuutokset, jolla toimintatuloja ja käyttötalousmenoja lisättiin 0,65 milj. euroa ja investointimenoja lisättiin 1,0 milj. euroa. Käyttötalousmenoja lisättiin Asemakeskuksen yleissuunnitteluun ja Kunkun parkin kalliotutkimuksiin. Investointimenoja lisättiin Valoviikoille, Tammerkosken muurivalaistukseen sekä Vapriikinraittiin. Kaikki suunnitellut toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet tavoitellussa aikataulussa, jolloin käyttötalous ja investoinnit alittivat vuosisuunnitelman. Käyttötalouden osalta alitusta aiheutui muun muassa Asemakeskuksen yleissuunnittelun ja Kunkun parkin kalliotutkimusten osalta. Investointien osalta muun muassa Kiiskisaarenpuiston länsipää, Ranta-Tampellan kanava ja Verstaansilta sekä Vapriikinraitin 2. vaiheen aloitukset siirtyvät suunnitellusta muutamalla kuukaudella alkuvuoteen 2017. Käyttämättä jääneitä käyttötalouden ja investointien määrärahoja tullaan esittämään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2017. Vuores-kehitysohjelma perustettiin strategisena projektina vuonna 2002 uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke päättyi vuoden 2016 lopussa mutta toiminta Vuoreksessa jatkuu kaupungin normaalina toimintana. Loppuraportti hyväksyttiin 28.11.2016 kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa. Suunnittelun painopisteenä vuonna 2016 oli Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Tavoitteet vuodelle 2016 saavutettiin pääosin. Hankkeen talous toteutui muuten vuosisuunnitelman mukaisesti, mutta hanketasolla käyttötalouden toteuma ylittyi 0,085 milj. euroa. Hiedanranta -hankkeen tavoitteena on uudistaa Lielahden alakeskus ja lisätä alueen työpaikka- ja asukasmäärä huomattavasti sekä muodostaa alakeskuksesta sekä toiminnallisesti että laadullisesti korkeatasoinen. Alueesta tehdään tulevaisuuden kestävä ja älykäs kaupunginosa, joka tarjoaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä informaatioteknologioita ja toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla. Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 oli esiselvityksissä ja suunnittelukilpailun järjestämisessä. Hiedanranta avattiin väliaikaiseen käyttöön 17.6.2016. Kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaa alueella mahdollistetaan vuokraamalla tiloja ja tukemalla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Väliaikainen Hiedanranta on tunnistettu paikaksi, jossa kaupunkilaiset voivat itse tuottaa sisältöjä ja luoda uudenlaista, monipuolista ja omaehtoista kaupunkikulttuuria. Vuoden 2016 aikana Hiedanrannassa oli 47 tapahtumaa, joissa oli yhteensä noin 12 700 kävijää. Kaupunkiviljelijät perustivat Näsijärven rantaan Kelluvan puutarhan, jossa viljeltiin yhteisöllisesti kesän ajan. Alueella oli vuoden lopussa vuokralla 24 yritystä ja yhteisöä. Tuhannen hengen ja 2 000 m 2 :n kokoinen Kulttuuritila Kuivaamo avattiin 28.10. kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Tilaa hallinnoi ja vuokraa edelleen elektronisen musiikin ja visuaalisen taiteen yhdistys Swäg ry. Hiedanrannan Paja-rakennuksen tilat on vuokrattu luovien alojen yrityksille. Kesäkahvila toimi Lielahden kartanossa. Kiertotalouden merkittävin kokeilu toteutettiin Kuivaamossa: Kulttuuritilan koko sanitaatiohuolto perustuu kuivakäymälöihin. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 115

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Hanketasolla sitovien kohteiden investoinnit, netto 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset Rantaväylän tunneli Investointimenot -24 177-25 000 823-16 000-9 000 Rahoitusosuudet 900 2 500-1 600 2 100 400 Nettoinvestoinnit -23 277-22 500-777 -13 900-8 600 Keskusta Investointimenot -6 097-10 200 4 103-9 200-1 000 Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0 Nettoinvestoinnit -6 097-10 200 4 103-9 200-1 000 Vuores Investointimenot -3 967-4 600 633-4 600 0 Rahoitusosuudet 0 200-200 200 0 Nettoinvestoinnit -3 967-4 400 433-4 400 0 Hiedanranta Investointimenot -1 673-1 000-673 -1 000 0 Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0 Nettoinvestoinnit -1 673-1 000-673 -1 000 0 Raitiotie Investointimenot -6 382-8 200 1 818-6 500-1 700 Rahoitusosuudet 1 475 2 010-535 1 500 510 Nettoinvestoinnit -4 907-6 190 1 283-5 000-1 190 Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Investointimenot -49 300-51 777 2 477-51 115-662 Rahoitusosuudet 246 0 246 0 0 Nettoinvestoinnit -49 054-51 777 2 723-51 115-662 Yhteensä Investointimenot -91 596-100 777 9 181-88 415-12 362 Rahoitusosuudet 2 620 4 710-2 090 3 800 910 Nettoinvestoinnit -88 976-96 067 7 091-84 615-11 452 Hiedanrannan suunnittelukilpailu järjestettiin 26.4. - 21.9.2016 ja tulokset julkistettiin 10.1.2017. Kilpailuun saatiin 39 ehdotusta, joista merkittävä osa oli kansainvälisiä. Tavoitteet vuodelle 2016 toteutuivat osittain. Suunnittelukilpailu on käyty ja alue avattu. Nollakuidun käyttöä on suunniteltu mutta varsinaista vesialueen kunnostamista ei ole aloitettu. Raitiotien tuleva paikka ei ole varmistunut. Hiedanranta -hankkeen toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 käyttötalouden osalta 0,8 milj. euroa ja investointien osalta 1,7 milj. euroa ylittäen muutetun talousarvion käyttötalouden osalta yhteensä 0,3 milj. euroa ja investointien osalta 0,7 milj. euroa. Syynä ylitykseen on muun muassa se, että Hiedanrannan kiinteistöihin tarvittavaa kunnossapitorahaa ei talousarviossa merkitty Hiedanrannan käyttöön, mutta toteutuneessa luvussa kunnossapito on mukana. 116 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta- ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta, maankäytön suunnittelu, yleisten alueiden suunnittelu sekä aluerakennushankkeet (Vuores ja Keskusta). Palvelukokonaisuus luo edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteutumiselle. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen maapolitiikan linjaukset 2014-2017 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2014. Linjausten mukaiset toimintatavat otettiin kokonaisuutena käyttöön vuoden 2015 aikana. Uudistettuja toimintatapoja on muun muassa kerros- ja rivitalotonttien tonttihaussa sekä tontinluovutuskilpailuissa. Kehitettyjä täydennysrakentamisen kannusteita hyödynnettiin vuonna 2016 tehdyissä maankäyttösopimuksissa. Linjauksissa korostetaan aktiivista maanhankintaa niin kasvusuunnissa kuin rakenteen sisälläkin. Vuoden 2016 aikana kaupunki osti pääosin raakamaa-alueita yhteensä noin 30 ha. Ostetut alueet olivat sijainniltaan hyviä pitäen sisällään muun muassa Nurmi-Sorilan alueita. Kerrostalo-, rivitalo- ja yhtiömuotoiseen pientalorakentamiseen luovutettujen tonttien rakennusoikeus oli yhteensä noin 99 000 kerrosneliömetriä eli hieman enemmän kuin vuonna 2015. Suhdannetilanne huomioon ottaen luku on hyvällä tasolla ja vastaa noin 1 300 asuntoa. Edellä mainitusta rakennusoikeudesta noin 20 000 kerrosneliömetriä luovutettiin kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen ja asumisoikeusasumiseen. Tämä on enemmän kuin vuonna 2015, mutta alle tavoitteen. Toisaalta myös edellä mainittujen tonttien hakijoiden määrä oli edelleen vähäinen. Kaupunki luovutti toimintakaudella vain 87 omakotitonttia, joista 49 vuokrattiin ja 38 myytiin. Taloustilanteesta johtuen tonttien hakijoiden määrä on yhtä suuri kuin tonttien määrä. Koska kysyntä keskittyy halutuimpiin tontteihin, siirtyy tontteja seuraaviin hakuihin. Vuoden 2016 aikana järjestettiin tontinluovutuskilpailut Tesoman Taimistolla ja elinkaarikorttelissa. Tesoman Taimistolla etsittiin uudentyyppistä keskitehokkaan asumisen konseptia. Kilpailun voitti Master Kodit Oy ja kilpailun perusteella tullaan luovuttamaan voittajalle 7 000 ke-m2 (kerrosneliömetriä) kaavan saatua lainvoiman. Tesoman elinkaarikorttelissa haettiin kaupunkikuvallisesti korkeatasoista kokonaisuutta ja elinkaariasumisen ja yhteisöllisen asumisen toteutusmallia sekä ikäihmisille monenlaisia asumisvaihtoehtoja. Kilpailun voitti AVAIN Yhtiöt Oy ja T2H Yhtiöt Oy. Kilpailun perusteella tullaan voittajille luovuttamaan yhteensä 14 500 ke-m 2. Ranta-Tampellassa 2015 tehdyn tontinluovutuksen ehdon mukaisesti Peab Oy ja Ålandsbankenin rahasto järjestivät yhdessä kaupungin kanssa arkkitehtuurikilpailun. Yritystontteja saatiin luovutuskelpoiseksi muun muassa Kolmenkulman alueella. Monista neuvotteluista huolimatta lopullisiin tonttien myynteihin tai vuokrauksiin päästiin edelleen harvoissa kohteissa. Tässä suhdannetilanne on keskeinen selittäjä. Maankäytön suunnittelua tilattiin erilaisten suunnitelmien, selvitysten ja vaikutusarviointien laadintaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskustan strategisen osayleiskaavan tammikuussa. Kaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja valitusprosessi oli vielä vuoden 2016 lopussa kesken. Yhdyskuntalautakunta asetti Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksen nähtäville elokuussa. Luonnosvaiheessa tarjottiin palautteen jättämiseen laajasti sosiaalisen median vuorovaikutuskanavien käyttöä yleisötilaisuuksien ja kirjallisen palautteen lisäksi. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) -hankkeen osalta yleissuunnitelmiin liittyvät työt etenivät asemakaavoitusvaiheeseen muun muassa Tesomalla ja Hakametsässä. Hankkeen keskeinen tehtäväkenttä, johon resurssit suunnattiin, liittyi vuonna 2016 raitiotien ja sen lähialueiden suunnitteluun ja suunnitelman vaikutusarviointeihin. Lisäksi jatkettiin täydennysrakentamiseen liittyvää tiedottamista ja neuvontaa yhteistyössä muun muassa kaupungin kiinteistötoimen ja Kiinteistöliiton kanssa. Asemakaavoituksen laajin kohde vuonna 2016 oli Eteläpuiston asemakaava, joka on yksi Keskustaohjelman merkittävimmistä asumisen kohteista. Toinen laaja suunnittelukohde oli Vuoreksen Isokuusen alueen kolmas vaihe, johon sijoittuu pääosa vuoden omakotitonteista sekä pientaloasuntojen kortteleista. Muita uusia asuntorakentamisen kohteita suunniteltiin muun muassa Koivistonkylän Ilokkaanpuistoon, Härmälän Perkiönkadun ympäristöön, Kalevanrinteen länsiosaan, Koukkuniemen alueelle ja Lapinniemeen sekä Lielahden Teivaalantien varrelle. Keskustassa täydennysrakentamissuunnitelmia valmistui lisäksi muun muassa Hämeenpuiston varrelle sekä Näsilinnankadulle. Työpaikkatoimintojen osalta laajin asemakaavahanke oli Myllypuron Kolmenkulman alue, joka käsittää noin 238 700 kem 2. Muita mittavia asemakaavoja valmistui Sulkavuoreen jätevedenpuhdistamoa sekä Hervantaan raitiotien varikkoa varten. Palvelutoimintojen kannalta merkittäviä olivat muun muassa Nekalan Mustametsän päiväkotia ja Normaalikoulua varten laadittu kaava sekä Koukkuniemen kehittämistä palveleva suunnitelma. Asemakaavoitukselle asetetut tavoitteet ylittyivät merkittävästi vuonna 2016. Yhdyskuntalautakunnan käsittelemissä asemakaavoissa oli vuonna 2016 asumisen kerrosalaa 304 723 ke-m² (tavoite 220 000 ke-m 2 ). Muun kerrosalan osalta kokonaismäärä lisääntyi 177 651 ke-m² (tavoite 100 000 ke-m 2 ). Viime vuosina rakennettujen kerrostalojen keskimääräisellä asuntokoolla arvioituna vuoden 2016 asemakaavat mahdollistavat noin neljän tuhannen asunnon toteuttamisen tulevina vuosina rakennettaviin kerrostaloihin. Kaavojen mahdollistamista asunnoista pientaloasuntojen osuus oli noin 350 asuntoa, joista 90 sijoittui uusille omakotitonteille. Neljän vuoden seurantakaudella (2013-2016) asemakaavoituksen tavoitteet on saavutettu; asuntokerrosalan toteuma on 1 082 617 ke-m 2 (tavoite 840 000 ke-m 2 ) ja muun kerrosalan toteuma 1 190 425 kem2 (tavoite 400 000 ke-m 2 ). Asumisen lu- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 117

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen kujen osalta on merkittävää, että vuoteen 2016 sijoittui kaksi poikkeuksellisen laajaa asuinaluekaavaa sekä yksi erittäin mittava työpaikka-alueen kaava. Muilta osin määrä koostuu tasaisemmin erikokoisista hankkeista ja hankkeet jakautuvat eri puolille kaupunkia. Muun kerrosalan osalta on huomattavaa, että aiemmin tähän ryhmään laskettua kerrosalaa myös poistui, kun alueita suunniteltiin täydennysrakentamista varten ja tonttien käyttötarkoitukset muuttuivat. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, KÄYTTÖTALOUS Kantakaupungin yleiskaavan liikennesuunnittelu jatkui eri kulkumuotojen tavoiteliikenneverkon täsmentämisellä ja vaikutusten arvioinnilla. Kestävän liikkumisen suunnittelua jatkettiin muun muassa kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä sekä Frenckellin kiinteistössä sijaitsevien yksiköiden liikkumissuunnitelmien laatimisella. Pysäköintipolitiikka hyväksyttiin ja käynnistettiin siinä määriteltyjen jatkotoimenpiteiden suunnittelu. 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. 3 747 2 751 996 Maankäytön suunnittelu 84 0 84 Yleisten alueiden suunnittelu 2 950 2 351 599 Strategiset hankkeet 0 0 0 Raitiotie 6 0 6 Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet 185 124 61 Oma tuotanto yhteensä 6 972 5 226 1 746 Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. -80 627-707 Maankäytön suunnittelu 1 266 2 126-860 Yleisten alueiden suunnittelu 609 1 479-870 Strategiset hankkeet 0 0 0 Raitiotie 42 0 42 Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet 2 628 1 000 1 628 Muu tuotanto yhteensä 4 465 5 232-767 Yhteensä 11 437 10 458 979 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. 1 615 1 600 15 Yleisten alueiden suunnittelu 556 800-244 Raitiotie 236 0 236 Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet 540 280 260 Oma tuotanto yhteensä 2 947 2 680 267 Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. 14 494 10 862 3 632 Yleisten alueiden suunnittelu 2 103 1 200 903 Raitiotie 6 146 8 200-2 054 Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet 1 961 2 570-609 Muu tuotanto yhteensä 24 704 22 832 1 872 Yhteensä 27 651 25 512 2 139 Asuntokatujen saneeraussuunnittelua jatkettiin keskittyen akuutteja johtosaneerauksia vaativiin kohteisiin. Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua tehtiin muun muassa Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kolmenkulman, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven, Kaupin ja Ojalan alueilla. Selvitys 30 km/h aluerajoitusten laajentamiseksi ja liikenteen rauhoittamispolitiikan tarkistamiseksi valmistui. Viinikan liittymän parantamisen katu- ja rakennussuunnitelma valmistui. Kaduksi muuttuneen Paasikivenkadun kehittämistarpeita selvitettiin niin nopeiden toimenpiteiden että tavoitetilanteen osalta. Kaupunkiraitiotien ja Hämeenkadun suunnittelua jatkettiin toteutukseen tähtäävillä katusuunnitelmilla. Raitiotiehen liittyvät katusuunnitelmat saatiin pääsääntöisesti hyväksyttyä vuoden 2016 aikana. Katusuunnitelmien rinnalla raitiotieallianssi laati raitiotien rakentamiseen tähtäävät toteutussuunnitelmat. Hämeenkadun katusuunnitelma hyväksyttiin ja käynnistettiin rakennussuunnitelman laatiminen. Hämeenkadun joukkoliikennekokeilun vaikutusarviointia jatkettiin ja vaikutusarvioinnin loppuraporttiluonnos valmistui vuoden lopussa. Keskustan katujen suunnittelua jatkettiin vuonna 2013 valmistuneen liikenneverkkosuunnitelman, Kyttälän katujen saneerausohjelman ja keskustan katutilaohjeen pohjalta. Vuonna 2016 suunnittelukohteina olivat Tuomiokirkonkadun kävelykatu Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välillä, Rongankatu, Otavalankatu, Verkatehtaankatu sekä Keskustakehän pohjoisosa. Kunkun parkin sisään- ja ulosajojen suunnittelua jatkettiin Keskustakehän suunnittelun yhteydessä. Muita merkittäviä suunnittelukohteita olivat Eteläpuiston, Tullin alueen, Kalevanrinteen ja Asemakeskuksen liikennejärjestelyjen suunnittelu. Seudullisten ja keskustan pyöräilyn pääreittien laatutason parantamiseksi jatkettiin katusuunnitelmien laadintaa keskustan pyöräilykehällä Koulukadulla, Eteläpuistossa ja Tampereen valtatiellä. Rongankadun esimerkillisen laadukkaan pyöräilyväylän yleissuunnitelma valmistui. 118 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Näsijärven rantareitin katusuunnittelua tehtiin Santalahden ja Lentävänniemen välillä. Kävelyn ja pyöräilyn viitoitus- ja opastusjärjestelmän toteutussuunnittelua jatkettiin ja kantakaupungin yleiskaavassa määriteltiin pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. Pyörä- ja liityntäpysäköinnin suunnittelua jatkettiin. Liikkumisen hallinnan alueella jatkettiin Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 70 750 64 406 6 344 57 756 6 650 0 Toimintakulut -11 437-10 458-979 -9 808-650 0 Toimintakate 59 313 53 948 5 365 47 948 6 000 0 INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -27 651-25 512-2 139-23 150-2 362 Maa- ja vesialueet -15 661-12 100-3 561-13 800 1 700 Hiedanranta-hanke 0-1 000 1 000-1 000 0 Keskusta-hanke 0-1 000 1 000-1 000 0 Muut (mm. maanhankinta, rakentamiskelpoiseksi saaminen) -15 661-10 100-5 561-11 800 1 700 Rakennukset ja rakennelmat -55 0-55 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -220 0-220 0 0 Hiedanranta-hanke -23 0-23 0 0 Rantaväylän tunneli -13 0-13 0 0 Muut alueet -184 0-184 0 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -11 715-13 412 1 697-9 350-4 062 Hiedanranta-hanke -1 650 0-1 650 0 Keskusta-hanke -765-600 -165-600 0 Vuores-hanke -63-250 187-250 0 Raitiotie -6 382-8 200 1 818-6 500-1 700 Muut alueet -2 854-4 362 1 508-2 000-2 362 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -27 651-25 512-2 139-23 150-2 362 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 586 2 010-424 1 500 510 Raitiotie 1 475 2 010-535 1 500 510 Muut 112 0 112 0 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -26 065-23 502-2 563-21 650-1 852 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 16 375 11 280 5 095 15 280-4 000 toimintaa tavoitteena löytää tehokkaita tapoja vaikuttaa liikkumisen kulkumuotoosuuksiin. Liikennevaloissa viimeisteltiin hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien suunnitelmia. Rantatunnelin varareittiopastuksen suunnittelua jatkettiin. Automaattiajamiseen ja robottiajoneuvojen tulemiseen valmistauduttiin toteuttamalla automaattiliikenteen käyttöönottoselvitys- ja suunnitelma, kaupunki oli mahdollistamassa myös automaattiliikenteen pilottia Hervannassa. Yleisten alueiden valvontakameroiden ja uusien liikennekameroiden keskitettyä järjestelmää ja tietoliikenneratkaisuja suunniteltiin. Sähköbussilinjalle suunniteltiin latausasema osaksi sähköisen liikenteen kokonaisratkaisua. Koulujen lähialueiden ja koulumatkojen liikenneturvallisuuden suunnittelua jatkettiin. Pääpaino oli suojatieturvallisuuden parantamisessa. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta suojateillä edistettiin myös liikennevalo-ohjauksen ja valaistuksen keinoilla. Ulkovalaistuksen suunnittelussa keskityttiin pääasiassa vanhan ulkovalaistuksen saneeraukseen siten, että vuoteen 2020 mennessä pystyttäisiin luopumaan energiatehottomista elohopeavalaisimista ja saavuttamaan asetetut energiatehokkuusvaatimukset. LED-valaisimien käyttö lisääntyi edelleen. Siltojen suunnittelussa painopiste oli huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen uusimisessa sekä raitiotiehen liittyvien siltojen suunnittelussa. Suunniteltuja siltoja olivat muun muassa Viinikan alikulkukäytävä sekä Viinikan sillan jatkaminen. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma valmistuivat sekä skeitin ja BMX-pyöräilyn viherpalveluohjelma aloitettiin. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskityttiin leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunniteltiin muun muassa Niemenrantaan sekä Härmälänrantaan. Keskustan puistojen osalta jatkettiin muun muassa Näsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen suunnittelua sekä Santalahden rantapuiston toteutussuunnittelua ja Pyynikintorin leikkipaikan suunnittelu aloitettiin. Kantakaupungin hulevesiohjelman keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatkettiin. Rakentamisen aikaista hulevesien hallinnan ohjeistusta kehitettiin sekä hulevesien hallintajärjestelmiä suunniteltiin tulvaherkille tai vedenlaadun kannalta keskeisille kohteille. Hulevesien hallintaa koskevia vastuumäärittelyjä ja määräyksiä valmisteltiin uudistuneiden vesihuolto- sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiksi. Hulevesimaksun käyttöönoton mahdollisuuksia ja vaiku- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 119

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen tuksia selvitettiin. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämishankkeista Aitolahti- Hirviniemen alueen vesihuoltoverkoston rakentamista tuettiin. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat 6,3 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (Kv 13.6.2016 95) vuosisuunnitelmamuutokset, joilla maksutuloja lisättiin 10 milj. euroa (maankäyttösopimuksen tuloarvion kasvu) sekä pysyvien vastaavien luovutustuloarviota pienennettiin 4,0 milj. euroa. Kiinteistöjen myyntivoitot ylittivät 7,5 milj. euroa johtuen erityisesti Ranta-Tampellan maaalueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista, joiden toteutuminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan eikä saatuja korvauksia oltu budjetoitu vuodelle 2016. Maankäyttösopimuskorvaukset alittuivat 1,2 milj. euroa johtuen pääosin Kaupin kampukselta saatavien maankäyttösopimustuottojen siirtymisestä suunniteltua enemmän vuodelle 2017, sillä Kuntokadun rakentaminen on arvioitu ajoittuvan vuodelle 2017. Kiinteistöjen vuokratuotot sekä maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun tuotot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Toimintakulut toteutuivat 1,0 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (Kv 14.3.2016) vuosisuunnitelmamuutokset, jolla Keskusta -hankkeen toimintatuloja ja käyttötalousmenoja lisättiin 0,5 milj. euroa Asemakeskuksen yleissuunnitteluun ja 0,15 milj. euroa Kunkun parkin kalliotutkimuksiin. Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta -tuoteryhmän kulujen 0,9 milj. euron ylitys johtui pääosin Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toteuttamista muun muassa Perkiönkatu 65,67 ja 69 rakennusten purkutöistä liittyen Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistukseen sekä Raholassa sijaitsevan Voionmaankatu 32 purkutöistä sekä Hiedanranta -hankkeen kunnossapitokulujen ylityksestä, sillä kunnossapitorahaa ei oltu talousarviossa budjetoitu Hiedanrannan käyttöön. Yleisten alueiden suunnittelun kulujen 0,1 milj. euron ylitys johtui pääosin palveluostojen ylityksestä Tampereen Infra Liikelaitokselta. Strategisten hankkeiden 0,1 milj. euron ylitys johtui pääosin tarvikekulujen ylityksestä. Maankäytön suunnittelun kulujen 0,1 milj. euron alitus johtui arvioitua alhaisemmasta suunnittelun ostosta. Investoinnit Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan (Kv 14.3.2106 50) Kaanaan ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristölupiin liittyvien pohjavesien suojeluinvestointien vuodelta 2015 säästyneen 0,662 milj. euron uudelleenbudjetoinnin vuodelle 2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv 13.6.2016 95) Raitiotiehankkeen kesä-lokakuun lisärahoitustarpeesta tehdyn TA -muutosesityksen (investointimenojen lisäys -1,7 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,51 milj. euroa), jolla kehitysvaihe voitiin toteuttaa loppuun tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv 13.6.2016 95) Maanhankinnan myyntivoittoarvion 4,0 milj. euron pienentämisen. Maaomaisuuden hallinnan kehittämisen bruttoinvestoinnit ylittivät 2,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Rahoitusosuudet alittivat 0,4 milj. euroa (Raitiotiehankkeen osuus 0,5 milj. euroa), jolloin investointien nettoylitys oli 2,6 milj. euroa. Maanhankinnan nettoylitys oli 3,2 milj. euroa ja yleisten alueiden suunnittelun nettoalitus oli 0,6 milj. euroa. Maanhankinnan ylitys johtui pääasiassa Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta, jossa kaupunki sai korvauksena arvoltaan 4,9 milj. eurolla maa-alueita, jotka käyvän arvon mukaisesti aktivoitiin taseeseen. Vaihtokirjassa sovittujen korvausten toteuttaminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan eikä maa-alueena saatua korvausta oltu budjetoitu vuodelle 2016. Maa-alueiden ja rakennusten myyntien pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ylittyivät 5,1 milj. eurolla ja myyntivoitot 7,5 milj. eurolla. Ylitys johtui pääasiassa Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista, joiden toteuttaminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan, ja joista syntyi kaikkiaan myyntivoittoa yhteensä 9,7 milj. euroa. Myyntivoittoennustetta pienentää joidenkin suunniteltujen kauppojen siirtyminen vuodelle 2017 (muun muassa Kaukajärven liikekeskuksen tonttikauppa, jonka arvioitu myyntivoitto oli 2,0 milj. euroa). Yleisten alueiden investointeihin liittyvän suunnittelun 0,6 milj. euron alitus johtui pääosin siitä, että Raitiotiehankkeen allianssiin kuuluvat suunnittelukustannukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Toisaalta ylitystä aiheutti ulkoa tilattava investointisuunnittelu, johon pääasiallisena syynä oli raitiotien suunnitteluun liittyvien (ei allianssiin kuuluvien) suunnitteluhankkeiden laskutuksen (muun muassa Hämeenkatu) suuruus. Raitiotiehankkeen rahoitusosuudet alittivat talousarvion 0,5 milj. euroa. 120 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamatoiminta, liikenteen hallinta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopisteenä oli uusien kaupungin kasvua ja strategiaa tukevien liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttaminen. Lisäksi toteutettiin useita omaisuuden kunnon säilyttämisen kannalta tärkeitä ylläpitoinvestointeja. Alueiden ylläpidossa painopiste oli alueiden käytettävyyden varmistamisessa. Tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon heikkeni hieman. Varsinkin talvihoidon osalta tyytyväisyys heikkeni. Katujen rakenteellisen kunnon havaittiin arviointien ja mittauksien perusteella hieman parantuneen ja puistojen heikentyneen. Siltojen kunto on peruskorjausohjelman toteuttamisen ansiosta kääntymässä parempaan. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittivät 0,4 milj. eurolla muutetun talousarvion. Ylitys selittyy pääosin budjetoitua suuremmilla pysäköintituloilla (noin 0,4 milj. euroa) sekä vähäisillä budjetoimattomilla tuloilla kuten Katutilavalvonnan takuukorjauksista saaduilla tuloilla (kaupungin ensiksi maksamat korjauskustannukset peritään aiheuttajalta jälkikäteen). Maan- ja lumenvastaanottotulot puolestaan jäivät yhteensä vajaa 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Palvelukokonaisuuden toimintakulut alittivat vajaa 0,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Ylläpidon alueurakoiden toimintakulut olivat vajaat 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmät, mikä joutuu vähälumisesta talvesta ja siitä johtuvista budjetoitua pienemmistä lumen poisvienneistä aiheutuneista kustannuksista. Ulkovalaistusverkon energiakustannukset jäivät noin 0,1 milj. euroa ja käyttö- ja kunnossapitotyöt vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Liikennevaloverkon ylläpito- ja kunnossapitotyöt (muun muassa erilaiset vikakorjaukset) jäivät puolestaan vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Päällyste- ja ajoratamerkintöihin (ylitys vajaat 0,1 milj. euroa) ja erilaisiin liikenneväylien korjaustöihin (ylitys 0,15 milj. euroa) käytettiin yhteensä noin 0,25 milj. euroa budjetoitua enemmän. Katujen su- Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 7 674 7 293 381 7 293 0 0 Toimintakulut -23 573-23 657 84-23 657 0 0 Toimintakate -15 899-16 364 465-16 364 0 0 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, KÄYTTÖTALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 8 474 8 195 279 Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 5 768 6 275-507 Liikenteen hallinta 310 326-16 Oma tuotanto yhteensä 14 552 14 796-244 Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 5 508 5 797-289 Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 1 634 1 205 429 Liikenteen hallinta 1 572 1 634-62 Muu tuotanto yhteensä 8 714 8 636 78 Muut 308 225 83 Yhteensä 23 573 23 657-84 lanapitojärjestelmien kulut olivat vajat 0,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Pysäköintilaitteiden (kadunvarsipysäköinti) hoidon kustannukset olivat vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Nämä kulut ovat sidoksissa pysäköintituloihin, jotka tulot olivat noin 0,4 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Investoinnit Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan (KV 14.3.2106 50) Keskusta -hankkeelle 1,0 milj. euron investointien lisäyksen (0,55 milj. euroa valoviikot - viimeinen vaihe, 0,25 milj. euroa Tammerkosken muurivalaistus, 0,2 milj. euroa Vapriikinraitti). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv 13.6.2016 95) Rantatunnelihankeen laajuusmuutoksista aiheutuvan 10 milj. euron lisävaltuuden. Lisäksi Rantatunnelihankeen vuoden 2016 talousarvioon esitettiin laajuusmuutoksista johtuen 8,6 milj. euron investointien lisäystä (investointimenojen lisäys 9,0 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,4 milj. euroa), jonka lisäyksen kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv 13.6.2016 95). Laajuusmuutoksia ovat muun muassa Ratapihankadun pohjoispään katutyöt, Santalahden ylikulkukäytävän rakentaminen, tunnelin ilmanvaihdon parantaminen hyväksyttyyn tiesuunnitelman ratkaisuun verrattuna, tunnelin laatuvaatimusten parantaminen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmien osalta sekä pilaantuneiden maiden puhdistamisen määrän ja työmaan ulkopuolelle kuljetettavien maaainesten aiheuttamat kustannusylitykset. Kaupunkiympäristön rakentamisen palvelukokonaisuuden bruttoinvestoinnit alittivat 11,3 milj. euroa muutetun talousarvion johtuen rakentamiskohteissa syntyvistä säästöistä (muun muassa Ratapihankatu, Viinikan liikenneympyrän alue, Tuomiokirkonkadun alue, Ranta-Tampella ja useat muut kohteet). Rahoitusosuudet alittivat 1,7 milj. euroa (Rantaväylän tunnelin osuus 1,6 milj. euroa), jolloin investointien nettoalitus oli 9,7 milj. euroa, josta Liikenneväylien rakentamisen alitus oli 11,2 milj. euroa ja Viheralueiden rakentamisen ylitys 1,5 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 121

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Tammelan kaava-alueen uudistamisessa varauduttiin Ratapihankadun rakentamiseen, mikä toteutetaankin rantatunnelin yhteydessä. Tähän kohteeseen varattu investointiraha alittui 2,6 milj. euroa. Viinikan liikenneympyrän uudistumista ei pystytty aloittamaan sillä aikataululla, että Viinikan siltaa sekä Viinikan alikulkukäytävää olisi pystytty alkaa rakentamaan vuonna 2016. Näihin kohteisiin PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, INVESTOINNIT INVESTOINNIT varatut investointirahat alittuivat 1,5 milj. euroa. Tuomiokirkonkadun rakentaminen välillä Hämeenkatu - Verkatehtaankatu siirtyi vuodelle 2017, jolloin tähän kohteeseen varatut investointirahat alittuivat 1,0 milj. euroa. Ranta-Tampellassa Verstaansiltaa ja Kiiskistensaarten puistoa ei päästy aloittamaan vuonna 2016 ja näihin kohteisiin varatut investointirahat alittuivat yhteensä 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 12 771 12 475 296 Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 4 398 3 540 858 Liikenteen hallinta 0 0 Oma tuotanto yhteensä 17 170 16 015 1 155 Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 43 839 57 040-13 201 Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 1 556 910 646 Liikenteen hallinta 1 380 1 300 80 Muu tuotanto yhteensä 46 775 59 250-12 475 Yhteensä 63 945 75 265-11 320 2,3 milj. euroa. Kanjonin sillan korjaukseen varatut investointirahat alittuivat 0,4 milj. euroa. Useampi muukin suunniteltu kohde (muun muassa Lamminpään alueen katujen peruskorjaukset, Härmälän kaava-alue, Kolmenkulman kaava-alue, Halkoniemen satama-alueen uudistaminen, hulevesijärjestelyt) ei kuitenkaan käynnistynyt tavoitellussa aikataulussa, jolloin näihin kohteisiin varatut investointirahat alittuivat arviolta noin 2,7 milj. eurolla. Suurimpiin rakentamiskohteisiin varatut investointirahat alittuivat noin 10,8 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti, että Höyrypuisto ja Vuolteentori on toteutettava yht. 0,7 milj. euroa, joihin ei oltu budjetissa varauduttu. Höyrynpuisto rakennettiin valmiiksi ja Vuolteentorin rakentaminen aloitettiin. Myllysaaren alikulkusillan rakentamisen aikana on maaperäolosuhteissa todettu vanhoja rakenteita, jotka aiheuttavat merkittäviä lisätöitä - ja -kustannuksia, arvioitu lisätarve budjettiin 1,0 milj. euroa, mikä jakaantuu vuosille 2016 ja 2017. Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -21 637-17 300-4 337-9 700-7 600 Muut pitkävaikutteiset menot -21 637-17 300-4 337-9 700-7 600 Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus -21 637-17 300-4 337-9 700-7 600 AINEELLISET HYÖDYKKEET -42 308-57 965 15 657-55 565-2 400 Kiinteät rakenteet ja laitteet -14 480-50 265 35 785-49 265-1 000 Kadut, tiet, torit ja puistot -9 192-25 595 16 403-25 595 0 Sillat, laiturit ja uimalat -1 317-8 620 7 303-8 620 0 Viemäriverkko 0 0 0 0 0 Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet -540-1 800 1 260-1 800 0 Liikenteen ohjauslaitteet -480-1 300 820-1 300 0 Muut kiinteät koneet 0 0 0 0 0 Hankkeet Keskusta 0-8 600 8 600-7 600-1 000 Vuores -425-4 350 3 925-4 350 0 Rantaväylän tunneli -2 526 0-2 526 0 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -27 828-7 700-20 128-6 300-1 400 Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet 0-7 700 7 700-6 300-1 400 Keskusta -5 332 0-5 332 0 0 Vuores -3 479 0-3 479 0 0 Muut -19 017 0-19 017 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -63 945-75 265 11 320-65 265-10 000 Rahoitusosuudet 1 034 2 700-1 666 2 300 400 Vuores-hanke 0 200-200 200 0 Rantaväylän tunneli 900 2 500-1 600 2 100 400 Muut 134 0 134 0 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -62 912-72 565 9 653-62 965-9 600 122 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenne määrittää joukkoliikenteen palvelutason ja hankkii tarvittavat palvelut tuottajilta sekä vastaa tariffijärjestelmästä ja kantaa lipputuloriskin. Palvelukokonaisuus sisältää myös joukkoliikenteen tukipalvelut ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja. Sopijakuntien maksuosuudet (1000 euroa) PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN TP 2016 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Sopimusliikenne 26 991 26 588 403 Oma tuotanto yhteensä 26 991 26 588 403 Sopimusliikenne 28 419 27 594 825 Tukipalvelut 2 533 2 080 453 Muu tuotanto yhteensä 30 951 29 674 1 277 Yhteensä 57 943 56 262 1 681 Ero Muutettu TA 2016 Kunta / asukas Maksuosuus / asukas Kangasala 471 15,39 375 12,31 Lempäälä 279 12,39 312 14,03 Nokia 618 18,64 405 12,33 Orivesi 71 7,50 77 8,04 Pirkkala 543 28,73 514 27,50 Vesilahti 70 15,50 123 27,38 Ylöjärvi 659 20,14 655 20,30 Yhteensä 2 711 17,86 2 461 16,34 Tampere 12 178 54,10 11 997 53,80 Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 45 765 44 265 1 500 44 265 0 0 Toimintakulut -57 943-56 262-1 681-56 262 0 0 Toimintakate -12 178-11 997-181 -11 997 0 0 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen kaupunkiseudulla Pirkkalassa, Lempäälässä, Vesilahdella, Kangasalla ja Nokialla 30.6.2014 toteutettu joukkoliikenteen järjestämistavan muutos toteutui Ylöjärven joukkoliikennepalveluiden osalta vastaavasti 6.6.2016 alkaen. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön koko kaupunkiseudun kattava uusi yhtenäinen, vyöhykkeisiin perustuva lippu- ja tariffijärjestelmä. Tariffijärjestelmä otettiin käyttöön myös Orivedellä, vaikka siellä joukkoliikenteen muutoksen siirtymäaika jatkuu vielä 2017 loppuun asti. Kesän 2016 järjestämistavan muutoksen yhteydessä uudistettiin Ylöjärven suunnan linjastorakenne. Muualla kaupunkiseudulla linjastomuutokset olivat pienehköjä. Tampereella lisättiin tarjontaa Hervannan suuntaan suuren kysynnän johdosta ja Tesomalle päättyvää liikennettä yhdistettiin Nokian sisäiseen liikenteeseen ja näin muodostettiin uusi vaihdoton yhteys Nokialta Tesoman kautta Tampereen keskustaan. Kesäliikennekauden 2016 alussa toteutettu lippu- ja tariffijärjestelmän uudistus oli suuri ja sen tavoitteena oli kasvattaa sekä helpottaa joukkoliikenteen käyttöä seudulla. Joukkoliikenteen matkustajamäärät olivatkin uudistuksen jälkeen syksyllä 2016 noin 7 prosenttia suurempia kuin vuotta aikaisemmin, kun otetaan huomioon järjestämisalueen laajeneminen Ylöjärvellä. Kasvua on ollut sekä Tampereen kantakaupungissa että erityisesti edullisemman hinnoittelun johdosta kehyskunnissa. Uuden järjestelmän käyttöönotto sujui myös teknisesti hyvin ilman merkittäviä ongelmia. Joukkoliikenteen lippujen hintoja korotettiin 1.1.2016 alkaen noin 2 prosenttia. Korotus kohdistettiin kaikkiin lipputuotteisiin. Joukkoliikenteen hoidon kustannustaso nousi vuoden 2016 aikana 2,6 prosenttia. Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin, mikä edellyttäisi keskimäärin 3-4 prosentin vuosittaista kasvua. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 asetettiin 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä ja talousarviovuonna 2016 matkustajamäärä kasvoi koko kaupunkiseudulla 6,6 prosenttia. Kyseinen kasvuprosentti sisältää alueen laajentumisen Ylöjärvelle. Vuoteen 2015 vertailukelpoinen kasvuprosentti vuoden 2016 osalta oli hieman yli 5 prosenttia. Palvelukokonaisuuden talous Toimintatuotot ylittivät noin 1,5 milj. eurolla muutetun talousarvion. Tuottojen ylityksestä 0,9 milj. euroa johtui ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteutumasta sekä seutulipputuotteen käytöstä, joka näkyi myös vastaavan suuruisena kulujen kasvuna. Tuottojen ylityksestä 0,4 milj. euroa johtui selvästi ennakoitua suuremmasta syyskauden matkustajamäärästä. Myös saatu valtiontuki ylitti 0,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 123

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintakulut ylittivät 1,7 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kulujen ylityksestä 0,9 milj. euroa johtui liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteumasta ja seutulipputuotteen käytöstä, jotka kasvattivat myös tuloja vastaavasti. Liikenteen ostot ylittyivät noin 0,6 milj. euroa johtuen vuoden aikana tehdyistä reagoinneista kasvaneeseen kysyntään sekä yleisestä kustannustason noususta. Vuoden 2016 talousarvio oli suunniteltu 1,5 prosentin kasvulle. Liikenteen palvelusopimuksiin sisällytetty kustannusindeksi nousi vuoden 2016 aikana 2,6 prosenttia. Kesän tariffiuudistuksen sekä linjastouudistuksen toteutukseen liittyvät suunnittelu-, markkinointi-, tiedotus- ja pysäkkitöiden kulut ylittyivät noin 0,2 milj. euroa. Toimintakate oli 12,2 milj. euroa toteutuen 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintakate kertoo Tampereen kaupungin osuuden seudullisen joukkoliikenteen järjestämiskustannuksista. Muiden kuntien maksuosuudet olivat yhteensä 2,7 milj. euroa. Valtiontukea toteutui noin 2,4 milj. euroa. Pelastustoimi Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maksuosuus Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito. Palvelukokonaisuus kuuluu yhdyskuntalautakunnan alaisuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pelastustoimintaa asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2016 Tampereen kaupungin osuus pelastuslaitoksen kustannuksista oli 44,3 prosenttia (15,1 milj. euroa). Koko Pirkanmaan maksuosuus oli 34,1 milj. euroa (vuonna 2015: 33,9 milj. euroa) ja asukaskohtainen maksuosuus oli 66,98 euroa, pysyen lähes edellisen vuoden tasolla. Tampereen maksuosuus kohdistuu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin pelastustoimen palvelukokonaisuudelle. Pelastustoimen palvelukokonaisuus sisältää kaupungin maksuosuuden lisäksi Tampereen maksuosuutta vastaavat eläkemenoperusteiset maksut sekä poikkeusolojen johtotilojen kulut. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 1,2 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä johtuen Pirkanmaan pelastuslaitoksen maksuosuuden palautuksesta, joka Tampereen osalta oli vajaat 0,7 milj. euroa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstökulut ja vuokrakulut toteutuivat arvioitua pienempinä. Lisäksi eläkemenoperusteiset maksut toteutuivat 0,5 milj. euroa arvioitua pienempinä. Eläkemenoperusteiset maksut maksettiin suoraan pelastustoimen palvelukokonaisuudelta. Poikkeusolojen johtotilojen ylläpito toteutui lähes talousarvion mukaisesti. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -15 966-17 157 1 191-17 157 0 0 Toimintakate -15 966-17 157 1 191-17 157 0 0 124 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tuottajaosan toteutuminen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 125

126 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTANTOALUEIDEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Toteuma Avopalvelut 1 Tuottavuus on parantunut + 2 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla - 3 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 4 Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat toteutuneet - 5 Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittäminen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti + Kotihoito ja asumispalvelut 6 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä + 7 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 8 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu +/- 9 Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa. + Sairaala- ja kuntoutuspalvelut 10 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä - 11 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 12 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 13 Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä + Varhaiskasvatus ja perusopetus 14 Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä - 15 Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan - 16 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu - Toisen asteen koulutus 17 Tuottavuus on parantunut + 18 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 19 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu +/- 20 Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organisaatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla +/- Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 21 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä - 22 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla - 23 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 24 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita + Hyvinvointipalveluja tuotettiin vuonna 2016 kuudella tuotantoalueella. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotettiin avopalvelujen, kotihoito ja asumispalvelujen sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueilla. Sivistyspalveluja tuottivat varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Sopimusohjauksen mukaisesti tilaaja ja tuottaja sopivat toimintavuoden aikana palvelusopimuksilla tuotettavista palveluista, niiden määristä, hinnoista ja laadusta. Sopimuksilla pyrittiin turvaamaan asianmukainen palvelutuotanto hyvinvointipalveluissa. Tampereen kaupungin uuden toimintamallin valmistelu jatkui vuonna 2016. Keskeistä oli valmistautuminen sisäisestä tilaaja tuottaja-mallista luopumiseen sekä uusien palvelualueiden toiminnan käynnistämiseen vuoden 2017 alusta alkaen. Hyvinvoinnin palvelualue koostuu neljästä palveluryhmästä: sairaala- ja kuntoutuspalvelut, avo-ja asumispalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Toisen asteen koulutus sijoittuu osaksi Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden lakkaamisen myötä myös niitä ohjanneiden johtokuntien toiminta lakkasi vuoden vaihteessa. Tampereen kaupungin palvelumallityö eteni vaiheittaisen suunnitelman mukaan vuonna 2016. Tulevaisuuden palvelumallissa väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun vastaaminen edellyttää hyvinvointipalvelujen ja palveluverkon sekä sähköisten palvelujen ja asioinnin samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua ja kehittämistä. Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen ja vaikutukset huomioitiin toimintamallin uudistuksessa ja palvelutuotannon kehittämisessä. Avopalveluissa tuottavuutta pyrittiin parantamaan uudistamalla palvelurakenteita, kehittämällä toimintatapoja ja edistämällä digitalisaatiota muun muassa lisäämällä sähköistä asiointia. Kotihoito ja asumispalveluissa palveluiden piirissä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 127

Hyvinvointipalvelut olevien asiakkaiden kasvaneisiin hoidon tarpeisiin pyrittiin vastaamaan toimintatapoja uudistamalla sekä resurssien tehokkaammalla ja järkevämmällä käytöllä. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa pyrittiin muun muassa tehostamaan toimintaa kehittämällä tuotantoprosesseja asiakaslähtöisesti, sujuvoittamalla hoitoketjuja ja lisäämällä sähköisten palvelujen käyttöä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa jatkettiin toiminnan tehostamista laajempia johtamiskokonaisuuksia muodostamalla. Keskeisimmät kehittämishankkeet olivat hoitoaikaperusteisen varhaiskasvatuksen pilotin käynnistäminen, kielirikasteisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittäminen sekä liikkumiseen kannustaminen kaikissa toiminnoissa. Ammatillisen koulutuksen organisoitumista ja siihen liittyvää koko toisen asteen koulutuksen hallinnon ja tukipalvelujen TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 prosessien kehittämistä jatkettiin. Pormestarin asettaman ohjausryhmän selvitystyö Toisen asteen koulutuksesta päättyi toukokuun alussa ja sen perusteella käynnistettiin tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa palvelujen tuottamiseksi kehitettiin ja tehtiin yhteistyötä eri yksiköiden ja järjestöjen kanssa. Automatisointia sekä itsepalvelua lisättiin muun muassa kirjastopalveluissa. Hyvinvointipalvelujen henkilöstömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 11 659. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 62 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 0,8 prosenttia vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Avopalvelut -1 425 2 800-4 225 2 800 0 Kotihoito ja asumispalvelut -186 1 700-1 886 1 700 0 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut 4 525 2 500 2 025 2 500 0 Varhaiskasvatus ja perusopetus -2 725 0-2 725 0 0 Toisen asteen koulutus 3 768 0 3 768 0 0 Kultturi- ja vapaa-aikapalvelut 814 0 814 0 0 Yhteensä 4 771 7 000-2 229 7 000 0 INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Avopalvelut Investoinnit -1 483-1 827 344-1 827 0 Kotihoito ja asumispalvelut Investoinnit -35-510 475-510 0 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Investoinnit -1 492-1 891 399-1 891 0 Pysyvien vast. luovutustulot 1 967 0 1 967 0 0 Varhaiskasvatus ja perusopetus Investoinnit -1 424-2 670 1 246-2 670 0 Toisen asteen koulutus Investoinnit -2 310-4 140 1 830-4 030-110 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Investoinnit -6 453-8 827 2 374-6 635-2 192 Rahoitusosuudet 0 500-500 0 500 Hyvinvointipalvelut yhteensä Investoinnit -13 197-19 865 6 668-17 053-2 302 Rahoitusosuudet 0 500-500 0 500 Pys. vast. luovutustulot 1 967 0 1 967 0 0 Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2016 jokaiselle hyvinvointipalvelujen tuotantoalueelle asetettiin toiminnan tavoitteet koskien työhyvinvoinnin, henkilöstön osallistumismahdollisuuksien ja tuottavuuden paranemista. Lisäksi asetettiin muita tuotantoaluekohtaisia tavoitteita. Tilinpäätöksessä arvioidaan tuotantoalueiden tavoitteiden toteutumista. Tuotantoalueiden raportoitavista 24 tavoitteesta 13 toteutui suunnitellusti, 3 toteutui osittain ja 8 ei toteutunut. Avopalvelujen viidestä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellulla tavalla ja kaksi jäi toteutumatta. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen lisääntyivät Kunta 10-tutkimuksella mitattuina. Työhyvinvointimatriisilla mitattuna työhyvinvointi kokonaisuudessaan heikkeni, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta. Matriisin Kunta10-mittarit kuitenkin paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Avopalvelujen toiminnan ja organisaation selvitys- ja kehittämistyö eteni suunnitellusti. Sähköinen ajanvaraus lisääntyi vuoden aikana, mutta asetetuista tavoitetasoista jäätiin kaikissa palveluissa. Kotihoito- ja asumispalveluille asetetuista neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellusti ja yksi toteutui osittain. Tuottavuus parani sekä tuottavuusmuutoksella että kotihoidon välittömän asiakastyön osuudella mitattuina. Myös työhyvinvointi kehittyi positiiviseen suuntaan sekä työhyvinvointimatriisin että tehdyn itsearvioinnin tulosten perusteella. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Ikäihmisten palvelurakennemuutos eteni suunnitellulla tavalla. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi parani työhyvinvointimatriisilla mitattuna. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat. Ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyen työnjakoa kehi- 128 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut tettiin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen, toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kolmesta toiminnan tavoitteesta kaikki jäivät toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi heikentyi työhyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden kasvusta sekä varhemaksujen ja sairauspoissaolojen hienoisesta lisääntymisestä. Matriisin Kunta10- mittareissa henkilöstön kokemukset työaikojen hallinnasta ovat kuitenkin parantuneet. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen pysyivät ennallaan, kun tavoitteena oli niiden paraneminen. Toisen asteen koulutuksen neljästä raportoitavasta tavoitteesta kaksi toteutui ja kaksi toteutui osittain. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Työhyvinvointimatriisin kokonaistulos parani varhe-maksujen laskun sekä kaikkien Kunta10-tulosten parantumisen myötä. Kunta10-tutkimuksen tulos henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista on laskenut, mutta tulos on korkeampi kuin kaupunkitasolla. Esimiestyötä on kehitetty systemaattisesti, mm. esimiehet ovat harjoitelleet palautteen antamista ja tiimivastaaville on käynnistetty lähiesimiestyön koulutus. Lean-kahviloiden ja tapahtumien avulla on syvennetty henkilöstön Lean-ajattelua. Toisen asteen koulutuksen toukokuussa 2016 hyväksytty kilpailukykysuunnitelma sisältää suunnitelman talouden sopeuttamisesta sekä selvityksen yhtiön perustamisesta, jos toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Toimenpiteillä tavoitellaan 10,9 milj. säästöjä sekä 0,5 milj. tulonlisäystä. Koulutuksen päätöksentekoa on sujuvoitettu mm. siirtämällä päätösvaltaa lähemmäksi opiskelijarajapintaa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kaksi toteutui suunnitellusti ja kaksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi heikkeni työhyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen lisääntymisestä. Kunta10- mittareiden osalta henkilöstön kokemukset innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta paranivat. Myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen lisääntyivät. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa uudistettiin tavoitteen mukaisesti lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita. Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden talousarvio on sitova tilikauden ylijäämän ja investointien bruttomenojen osalta. Tilikauden ylijäämä oli 2,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tilikauden tulosta paransi toimintatuottojen 10,1 milj. euron ylitys ja pääomakustannuksen 2,6 milj. euron sekä poistojen 1,8 milj. euron alitukset. Tilikauden tulosta heikensi toimintakulujen 17,0 milj. euron ylitys. Kilpailukykysopimukseen perustuvan lomarahojen leikkauksen vaikutus henkilöstömenoihin oli noin 4,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä toteutui vuosisuunnitelmaa heikompana avopalvelujen (-4,2 milj. euroa), varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen (-2,7 milj. euroa) ja kotihoito- ja asumispalvelujen (-1,9 milj. euroa) tuotantoalueilla. Tilikauden ylijäämä ylitti vuosisuunnitelman toisen asteen koulutuksen (3,8 milj. euroa), sairaala- ja kuntoutuspalvelujen (2,0 milj. euroa) sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen (0,8 milj. euroa) tuotantoalueilla. Avopalvelujen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin siitä, ettei vuosisuunnitelman mahdollistamalla henkilöstöresursoinnilla pystytty vastaamaan palvelusopimuksen ja lainsäädännön vaateisiin. Kun lisäksi asiakasmäärän ja hoitokustannusten kasvusta johtuen lääke- ja hoitotarvikekulut ja laboratoriopalvelujen ostot ylittyivät, ei asetettua tehostamistavoitetta saavutettu. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin kasvaneesta palvelutarpeesta. Päivähoitotoiminnan laajentumisesta ja oppilasmäärän kasvusta johtuen palvelujen ostot kasvoivat. Lisäksi perusopetuksen henkilöstökulut ylittyivät, koska vuosisuunnitelmassa ei pystytty varautumaan riittävästi oppilasmäärän kasvuun, vieraskielisten oppilaiden opetukseen eikä sijais- ja eläkevakuutuskuluihin. Kotihoito ja asumispalvelujen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet henkilöstökuluissa. Edellisvuosien toteutumiin nähden niukka talousarvio sekä säännöllisen kotihoidon asiakastuntien suuri kasvu kasvattivat henkilöstökulujen ylitystä, lisäksi tehostetun palveluasumisen asiakaskunnan hoitoisuus vaati palvelusopimusta suuremman hoitohenkilöstön mitoituksen. Investoinnit ja niiden analysointi Tilikauden investoinnit olivat vuonna 2016 (2015) yhteensä 13,2 milj. euroa (9,0 milj. euroa) ja toteutuivat kaupunginvaltuuston tekemät 2,3 milj. euron (1,4 milj. euron) muutokset huomioiden 6,7 milj. euroa alle (4,0 milj. euroa) talousarvion. Kaupunginvaltuuston tekemistä muutoksista suurimmat lisäykset kohdistuivat liikuntapalvelujen investointimenoihin. Investointimenot alittuivat kaikilla hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa investoinnit alittuivat 2,4 milj. euroa, jossa suurin yksittäinen erä oli Sorsapuiston tekojäästä säästynyt 1,3 milj. euroa. Säästö johtuu hankinnan viivästymisestä markkinaoikeuskäsittelyn vuoksi. Hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat 2,0 milj. eurolla, jossa suurimmat alitukset olivat Sorsapuiston tekojäästä säästyneet 1,3 milj. euroa sekä Ratinan peruskorjauksesta säästynyt 0,5 milj. euroa. Toisen asteen koulutuksessa investoinnit alittuivat 1,8 milj. euroa, koska investointisuunnitelmaan sisältyneitä hankintoja toteutettiin käyttötaloushankintoina ja Tredun Santalahden toimipisteen hanketasolla sitova ensikertaisen kalustamisen investointi alittui 1,5 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen investoinnit alittuivat 1,2 milj. euroa, koska kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankinnat piharakenteiden osalta eivät toteutuneet ja hanketasolla sitovat ensikertaisen kalustamisen investoinnit alittuivat 0,8 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen kaikki ensikertaisen kalustamisen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 129

Hyvinvointipalvelut hankkeet sekä väistö- ja lisätilojen varustamistarpeet eivät toteutuneet ja perusopetuksessa Tampereen kansainvälisen koulun sekä erityiskoulujen ensikertaisen kalustamisen hankkeet eivät toteutuneet. Kotihoito ja asumispalveluissa investoinnit alittuivat 0,5 milj. euroa johtuen pääosin Pohjolankadun päiväkeskuksen ja tehostetun palveluasumisen hanketasolla sitovien ensikertaisen kalustamisen investointien alituksista 0,3 milj. eurolla. Avopalveluissa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa johtuen pääosin hanketasolla sitovien ensikertaisen kalustamisen investointimenojen alituksista. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa investoinnit alittuivat 0,4 milj. euroa, koska osa Hatanpään aluepalvelujen investoinneista ei toteutunut ja hanketasolla sitova Hatanpään sairaalan ensikertaisen kalustamisen investointi alittui 0,2 milj. euroa peruskorjauksen ja laajennuksen viivästymisestä johtuen. Pysyvien vastaavien luovutustuloja toteutui Sairaala ja kuntoutuspalveluissa yhteensä 2,0 milj. euroa johtuen kuvantamisen ja urologian liiketoimintakaupoista ja kiinteistöhuollon toiminnan siirtymisestä Tilakeskukselle. HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Avopalvelut Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Kehitysvammaisten avopalveluyksikkö Vuorenkilven ensik. kalustaminen -12-20 8 0-20 Perhetukikeskusten ensikertainen kalustaminen (LAPA) -274-200 -74-200 0 Avohuollon osastojen ensikertainen kalustaminen (LAPA) 0-50 50-50 0 Lasten ja perheiden talon ensikertainen kalustaminen (LAPA) -6-50 44-50 0 Kehitysvammaisten avopalveluyksikkö Metsätähden ensikertainen kalustaminen (APA) -19-35 16-55 20 Koillisen alueen hyvinvointikeskuksen neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) -92-100 8-100 0 Lielahden ja Härmälän kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -17-60 43-60 0 Tammelan, Pellervon, Hatanpään neuvoloiden ensikertainen kalustaminen (LNTP) -45-70 25-70 0 Santalahdenkadun opiskeluterveydenhuollon ensikertainen kalustaminen (LNTP) -47-70 23-70 0 Klassillisen lukion terveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -11-30 19-30 0 Hervannan neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) -117-150 33-150 0 Hervannan neuvolan puheterapian tilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -11-16 5-16 0 FISTA:n kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -19-30 11-30 0 Vehmaisten koulun kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -12-30 18-30 0 Kanta-Sarvis 1:n tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) -99-150 51-150 0 Hervannan terveysaseman uusittujen tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) -97-100 3-100 0 Psykiatria- ja päihdekeskuksen ensikertainen kalustaminen (MTPP) -98-100 2-100 0 Kotihoito ja asumispalvelut Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Pohjolankadun palvelukeskuksen ensikertainen kalustaminen -20-60 40-60 0 Pohjolankadun päiväkeskuksen ensikertainen kalustaminen 0-30 30-30 0 Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen ensikertainen kalustaminen 0-250 250-250 0 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Hatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajentamisen ensikertainen kalustaminen -744-880 136-880 0 130 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Varhaiskasvatus ja perusopetus Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Päiväkotien ja esiopetustilojen ensikertainen kalustaminen -314-720 406-720 0 Koulujen ensikertainen kalustaminen -1 001-1 420 419-1 420 0 Toisen asteen koulutus Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Klassillinen lukio, ensikertainen kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 ) -106-110 4 0-110 Pellervo, Sammon keskuslukio 0-100 100-100 0 Monimuoto-oppimisympäristö, Keidas ensikertainen kalustaminen (Lukiot) -23-30 7-30 0 Santalahdentien perusparannus, ensikertainen kalustaminen (Tredu) -1 499-3 000 1 501-3 000 0 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Koneet ja kalusto / muut maa- ja vesirakenteet Tesoman palloiluhallin ensikertainen kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 ) -138-135 -3 0-135 Metson kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 ) -57-57 -0 0-57 Sorsapuiston tekojää (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 ) -171-1 500 1 329 0-1 500 Ratinan peruskorjaus (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 ) 0-500 500 0-500 Metson ensikertainen kalustaminen -334-400 66-400 0 Linnainmaan kirjaston ensikertainen kalustaminen -245-300 55-300 0 Koivistonkylän kirjaston ensikertainen kalustaminen -51-45 -6-45 0 Jääkiekko- ja Nukkemuseon ensikertainen kalustaminen -116-125 9-125 0 Muumilaakson/Tre-talon ensikertainen kalustaminen -250-250 0-250 0 Kokoelmakeskuksen ensikertaisen kalustamisen loppuun saattaminen -148-150 2-150 0 Suomen Pelimuseon ensikertainen kalustaminen -199-200 1-200 0 Koilliskeskuksen nuorisotilan ensikertainen kalustaminen -65-65 0-65 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin Ratinan peruskorjaus (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV 14.3.2016, 50 ) 0 500-500 0 500 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 131

Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Pirkanmaan pelastuslaitos panosti vuonna 2016 sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumiseen. Maan hallituksen 21.12.2016 tekemän linjauksen mukaan sekä pelastustoimi että ensihoito tullaan järjestämään kaikkien 18 maakunnan toimesta. Sisäministeriön toimesta käynnistettiin myös Pirkanmaan pelastustoimea koskeva pelastustoimen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda uutta toimintatapaa pelastustoimen sisältöön ja vaikuttavuuteen. Tämä hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Liittyen sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumiseen Pirkanmaan pelastuslaitos teki toimintaansa koskien nykytilakartoituksen osana pirkanmaalaista valmistelutyötä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valmisteli ja päätti uudesta ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2017 ja 2018. Osana Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon TOIMINNAN TAVOITTEET yhteistoimintaa pelastuslaitoksen ensihoidon toiminta-alue laajeni kattamaan myös Vesilahden kunnan ja Akaan ja Ylöjärven kaupunkien alueen. Tämä tarkoitti lisäystä ensihoitoyksiköissä ja henkilöstössä. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin suunnitteluprosessit koskien Valkeakosken, Kangasalan ja Ikaalisten uusia paloasemia. Hankkeet toteutetaan Valkeakosken ja Ikaalisten kaupunkien ja Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n toimesta. Toiminnan tavoitteiden toteuma Pelastuslaitoksen kolmesta toiminnan tavoitteesta toteutui vuonna 2016 kaksi ja yksi tavoite jäi toteutumatta. Palotarkastukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin kaikissa riskiluokissa. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saavutettu, vaan työhyvinvointimatriisin tulos laski johtuen erityisesti tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta. Kortti Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma 25 Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti + 26 Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palvelutasopäätöksen mukaisesti + 27 Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä - Muutettu Alkuper. 1 000 euroa TP 2016 Ero Muutokset Liikeylijäämä -1-1 0-1 0 INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -2 468-2 589 121-1 800-789 Rakennukset ja rakennelmat -131-120 -11-120 Kiinteät rakenteet ja laitteet -16-220 204-220 Koneet ja kalusto -2 320-2 249-71 -1 800-449 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 468-2 589 121-1 800-789 Rahoitusosuudet 144 64 80 0 64 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 324-2 525 201-1 800-725 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 97 175-78 150 25 Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioon Toiminnan tavoitteiden lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen sitovia talousarviotavoitteita ovat liikeylijäämä sekä investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien luovutustuloilla (investointien rahavirta). Pelastuslaitoksen liikevaihto toteutui 1,4 milj. euroa suunniteltua pienempänä ja 0,6 milj. euroa edellisvuotta suurempana 44,4 milj. eurona. Liikevaihtoon sisältyviä sopimukseen perustuvia pelastustoimen maksuosuustuottoja kertyi 34,1 milj. euroa, joka on lähes edellisen vuoden tasolla. Maksuosuustuottojen toteuma talousarviosta oli 95,9 prosenttia. Lopullinen maksuosuus, euroa/ asukas, oli 67,8 euroa. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessaan 3 prosenttia suunniteltua pienempinä. Toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mutta alittivat suunnitellun tason 1,4 milj. eurolla. Toimintakuluista 74,6 prosenttia oli pelastustoiminnan kuluja, loput ensihoidon kuluja Henkilöstökulut toteutuivat 31,4 milj. eurona, pysyen lähes samalla tasolla kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Maltillista kulukertymää selittävät mm. vakanssien täyttämättä jättäminen osaksi vuotta ja täyttämättä jätetyt sijaisuudet. Säästölomakertymä väheni edelleen edellisestä tilinpäätöksestä. Myös muut palkkajaksotukset toteutuivat arvioituna pienempinä, suurin vaikutus oli kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen jaksotuksen leikkaus tilinpäätöksessä. Tilikauden tulos toteutui talousarvion mukaisena nollatuloksena. Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2016 investoinnit koostuivat pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen, henkilöpaloautojen ja autokatosten hankinnoista. Pelastuslaitoksen bruttoinvestoinnit toteutuivat 2,5 milj. eurona ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja saatiin 0,1 milj. euroa. Talousarviossa investointeihin varauduttiin 2,6 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. Sitovuustason mukainen investointien rahavirta alittui 0,1 milj eurolla johtuen varavoimajärjestelmän viivästyneestä kilpailutuksesta. 132 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset Liikelaitokset LIIKELAITOSTEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma Tampereen Vesi 28 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 29 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 30 Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella + 31 Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla + 32 Vesijohtoverkoston toimitusvarmuudesta huolehditaan - 33 Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä omistajaohjauksen kanssa + Tampereen Kaupunkiliikenne 34 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden - 35 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna - 36 Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan + 37 Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna + 38 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna + Tampereen Infra 39 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 40 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 41 Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa + 42 Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa v. 2016- +/- 43 Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla + Tampereen Voimia 44 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 45 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 46 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna + 47 Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanapitopalvelu on integroitu Voimiaan ja monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta + 48 Tampereen Voimian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa +/- Tampereen Tilakeskus 49 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 50 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 51 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä omistajaohjauksen kanssa + 52 Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee +/- 53 Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 % + Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 133

Liikelaitokset Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Liikelaitosten aktiivista kehittämistä jatkettiin vuoden 2016 aikana ja toimenpiteet ovat näkyneet kautta linjan myös talouden osalta positiivisena kehityksenä. Sote- ja maakuntauudistuksen tulevia vaikutuksia liikelaitosten toimintaan liittyen arvioitiin käytettävissä oleviin tietoihin perustuen. Tampereen Ateria Liikelaitoksen nimi on ollut 1.1.2016 alkaen Tampereen Voimia Liikelaitos. Liikelaitosten yhteenlaskettu henkilöstömäärä 31.12.2016 oli 1 668 (31.12.2015: 1 880). Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuosina 2011 2015 tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia arvioitiin vuoden 2016 keväällä ja kehittämisohjelman loppuraportti käsiteltiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa 31.5.2016. Syksyllä 2016 valmisteltiin yhdyskuntatekniikan suunnittelusta sekä liikenne- ja vihersuunnittelusta vastanneen Suunnittelupalvelujen siirtämistä Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Siirto toteutettiin vuoden 2017 alussa. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminnan kehittämistä ja tehostamista jatkettiin edelleen. Vuoden 2016 aikana toteutettiin laaja seudullinen tariffiuudistus. Tämä edellytti koko henkilöstön kouluttamista uusien taksaportaiden käyttöön ja uudistuksen yhteydessä avattuihin uusiin linjareitteihin. Vuonna 2016 TKL kuljetti yhteensä 20,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin 3,4 % edellisvuotta enemmän. Samanaikaisesti operoitujen linjakilometrien määrä kasvoi noin 1,4 %:lla, ollen lähes 9,2 miljoonaa kilometriä. TKL:n kaluston uudistamisessa painopiste oli ympäristöystävällisyyden ja käyttömukavuuden ohella myös polttoainetaloudellisuudessa. Vuoden 2016 uusien dieselkäyttöisten linja-autojen hankinnassa suosittiinkin kevennettyä korirakennetta, jolla oli aiempien hankintojen perusteella todettu olevan merkittävä positiivinen vaikutus polttoainekulutukseen. Uusia kolmiakselisia, lähes päästöttömällä Euro6 -moottorilla varustettuja busseja hankittiin neljä kappaletta ja vastaavia kaksiakselisia busseja kahdeksan kappaletta. Lisäksi hankittiin käytettyjä yhteensä viisi linja-autoa. Vuonna 2016 otettiin Tampereen joukkoliikenteessä merkittävä askel, kun TKL hankki perinteisten dieselkäyttöisten bussien ohella neljä kappaletta täyssähköbusseja. Sähköbussit aloittivat liikennöinnin joulukuussa linjalla 2. Sähköbussit on hankittu viiden vuoden mittaisella leasing-sopimuksella. Sopimuskauden aikana pyritään selvittämään sähköisen linja-autoliikenteen kehittämismahdollisuuksia, toimintavarmuutta ja taloudellisuutta Tampereen joukkoliikenteessä. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos jatkoi osaltaan tilaomaisuuden realisointeja kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 myytiin Kämmenniemen vanha terveysasema, Lamminpään vanha kirjasto ja vanha Vaakahuone Pyynikintorilla. Vuonna 2016 kaupunki luovutti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2016 kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Investointien toteuttamista jatkettiin asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukaisesti. Investointien suunnittelussa on huomioitu Tampereen kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymä investointikatto. Vuonna 2016 käynnistyivät muun muassa Hatanpään kartanon julkisivujen perusparannus, Talvitien päiväkodin ja koulun rakentaminen sekä Tesoman uuden jäähallin rakentaminen. Vuonna 2016 valmistuivat muun muassa Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Tesoman palloiluhalli ja Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus. Kesko Oyj:ltä vuokratun Tesomantori-hyvinvointikeskuksen rakentaminen käynnistyi vuonna 2016. Ratinan kauppakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:lle vuokrattujen toimitilojen rakentamien jatkui. Pohjola Pankilta vuokratut lisätilat Sarviksen kiinteistöstä sosiaali- ja terveyspalveluille otettiin käyttöön kesäkuussa 2016. Pirkanmaan Osuuskaupalta vuokratun Linnainmaan hyvinvointikeskuksen tilat valmistuivat ja otettiin käyttöön elokuussa 2016. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimintaan liittyviä uudistuksia valmisteltiin ja osin toteutettiin vuoden 2016 aikana. Kaupungin uudelleenorganisoinnin yhteydessä on perustettu Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimiva Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka palveluryhmä. Tilakeskuksen tilaomaisuus ja osa henkilöstöä siirtyy pois liikelaitoksesta. Tilakeskus jatkaa hanke- ja kiinteistöpalveluiden tuottajana. Tilojen omistaja hankkii palvelut myös uudessa organisaatiomallissa Tilakeskuksesta tulosperusteisesti. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi kokouksessaan 22.6.2016, että Tilakeskuksen yhtiöittämisen valmistelua jatketaan yhteistyössä konsernin omistajaohjausyksikön kanssa. Edellisen toimitusjohtajan siirryttyä kaupungin sisällä muihin tehtäviin 1.12.2016, on Tilakeskukseen rekrytoitu uusi toimitusjohtaja 1.2.2017 alkaen. Muutosten toteuttaminen jatkuu vuoden 2017 aikana. Tampereen Vesi osallistui edelleen aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden, erityisesti Tampereen seudun keskusjätevedenpuhdistamon, valmisteluun. Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä meneillään olevassa ja vuoden 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutussuunnittelussa. Uusi yhteinen (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) keskusjätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen vesihuoltoverkostojen kehittämisohjelman mukaisesti jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus eteni vesiprosessin käyttöönottovaiheeseen. Tampereen Voimia Liikelaitoksessa työn tuottavuus kehittyi 7 prosenttia tavoitetta parempana toiminnan organisointia kehittämällä sekä hyödyntämällä monipalvelutyötä ja monituottajamallia entistä 134 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset LIIKEYLIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset Vesi 24 053 21 000 3 053 21 000 0 Kaupunkiliikenne 3 537 500 3 037 500 0 Infra 3 342 3 200 142 3 200 0 Voimia 3 216 1 400 1 816 700 700 Tilakeskus 37 660 39 449-1 789 39 449 0 Yhteensä 71 807 65 549 6 258 64 849 700 INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Tampereen Vesi Investoinnit -21 267-21 427 160-24 300 2 873 Rahoitusosuudet 152 0 152 0 0 Tampereen Kaupunkiliikenne Investoinnit -2 842-3 200 358-3 200 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 73 0 73 0 0 Tampereen Voimia Investoinnit -219-460 241-460 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 1 1 Tampereen Infra Investoinnit -896-1 100 204-1 100 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 135 100 35 100 0 Tampereen Tilakeskus Investoinnit -92 033-111 761 19 728-98 180-13 581 Rahoitusosuudet 2 438 2 980-542 2 980 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 424 5 000-4 576 5 000 0 Liikelaitokset yhteensä Investoinnit -117 257-137 948 20 691-127 240-10 708 Rahoitusosuudet 2 590 2 980-390 2 980 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 634 5 100-4 466 5 100 0 tuloksellisemmin. Liiketoimintamallin uudistamisen ja entistä keskitetymmän tuotannon mahdollistava investointipäätös odottaa edelleen tietoa sote-uudistuksen tarkemmista vaikutuksista. Toiminnan tavoitteiden toteuma Suurin osa liikelaitoksille asetetuista toiminnan tavoitteista saavutettiin. 26 tavoitteesta 23 toteutui vuoden loppuun mennessä vähintään osittain. Kolme tavoitetta jäi toteutumatta. Tampereen Vedessä verkostojen keskimääräinen uusiutumisaika jäi tavoitetta suuremmaksi. Tampereen Kaupunkiliikenteen tavoitteet koskien liikevaihdon kasvamista henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvoinnin parantumista jäivät toteutumatta. Tampereen Vesi Liikelaitoksen kuudesta toiminnan tavoitteesta toteutui viisi. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työhyvinvointi parantui edelliseen vuoteen verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten perusteella. Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella kerrostalojen vertailuhinnan osalta, vaikka ero keskihintaan onkin pienentynyt. Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyivät korkealla tasolla ja asiakastyytyväisyys parani. Verkostojen keskimääräinen uusiutumisaika jäi tavoitetta suuremmaksi koska saneeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin, jolloin juoksumetrien mukaan laskettava uusiutumisaika jäi oleellisesti (307 vuotta) tavoitetta (alle 100 vuotta) suuremmaksi. Tavoite seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin liittyvän päätöksenteon edesauttamisesta toteutui liikelaitoksen toimenpiteiden osalta, vaikka asiaan liittyvää päätöksentekoa lykättiin muutoin liiketoimintajaoston toimesta. Tampereen Kaupunkiliikenteen viidestä toiminnan tavoitteesta toteutui kolme, mutta sekä liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen parantamista sekä työhyvinvointia koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta. Liikevaihto henkilötyövuotta kohden laski 7,3 % vuoteen 2015 verrattuna. Työhyvinvointimatriisin tulos laski sairauspoissaolojen lisäännyttyä edellisestä vuodesta. Kapasiteetin mukauttamiseen liittyvä tavoite saavutettiin ja liikelaitos reagoi mm. toiminnan volyymin muutoksiin nopealla aikataululla. Tilaajalle annettiin vuoden 2016 alusta lukien yli 7,1 %:n suuruinen hinnanalennus ja tästä huolimatta asetetut taloudelliset tavoitteet ylittyivät reilusti, tämä on kohentanut liikelaitoksen kilpailukykyä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna. Asiakastyytyväisyys parantui laatumittausten osalta. Tampereen Infran viidestä toiminnan tavoitteesta 4 toteutui täysin ja yksi osittain. Liikevaihto henkilötyövuosia kohden kasvoi 4,9 % vuodesta 2015. Työhyvinvointi parantui laskeneiden sairauspoissaolojen, tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen laskun myötä. Liikelaitoksen kehittämisohjelman toimenpiteet saatettiin päätökseen. Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatutasossa liikelaitos on laadun osalta yksityisten kilpailijoiden tasolla, hintatasossa on vielä kehitettävää. Logistiikka liikelaitoksesta Infraan siirtynyt konevuokraamo ja rakennustarvikevarasto otettiin vastaan ja uudelleenorganisoitiin konsernin sisällä vuoden 2016 aikana. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 135

Liikelaitokset Tampereen Voimialle asetetuista viidestä tavoitteesta neljä toteutui kokonaan ja yksi osittain. Työn tuottavuus (liikevaihto/ henkilötyövuodet) oli 7 % tavoitetta parempaa ja työhyvinvointi parantui työhyvinvointimatriisin tuloksen parantuessa. Asiakastyytyväisyys kehittyi positiivisesti ja siihen liittyvä tavoite toteutui. Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelun integroiminen Voimiaan on onnistunut ja mm. puhtauspalvelun hintoja pystytään laskemaan 1,2 milj. eurolla vuonna 2017. Tampereen Tilakeskuksen tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta rakennuskannan arvon säilymiseen ja korjausvelan pienenemiseen liittyvää tavoitetta, joka toteutui osittain. Tilakeskuksen liikevaihto henkilötyövuotta kohti kasvoi 9,8 %:lla. Työhyvinvointi parantui vuoteen 2015 verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten mukaan, muutosta selittää mm. sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden lasku. Liikelaitoksen organisointitapaa selvitettiin vuoden 2016 aikana ja luottamuselimet tekivät periaatelinjauksia uudesta organisointitavasta. Korjausvelan määrä Tilakeskuksen omistamissa kiinteistöissä kasvoi vuoden 2016 aikana, sen sijaan koko rakennuskannan arvo kasvoi. Kiinteistöjen energiankulutus laski noin 4,5 %:lla edellisestä vuodesta ja uusiutuvan energian osuus sähköstä oli 100 %. HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT Kust. arvio Aik. käyttö TP 2016 Muutettu Ero Alkuperäinen Muutokset Kok. käyttö VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS - 25 842 33 960 44 768 10 808 38 500 6 268 59 802 Rahoitusosuudet - - 1 009 970 39 970 0 - Perusopetus Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus 20 000 11 970 4 759 4 767 8 4 500 267 16 729 Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, uudisrakennus ja perusparannus 28 750 1 686 7 525 14 179 6 654 11 000 3 179 9 211 Pispalan koulun perusparannus 6 900 0 50 200 150 200 0 50 Vehmaisten koulu ja päiväkoti 14 000 7 277 6 691 7 500 809 7 500 0 13 968 Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat 10 000 629 5 495 6 452 957 5 000 1 452 6 124 Lielahden koulun vanhan osan perusparannus 4 400 2 0 200 200 200 0 2 Koulurakennusten pienet hankkeet - - 2 194 3 000 806 3 000 0 2 194 Varhaiskasvatus Kalevanharjun päiväkodin perusparannus 1 500 166 1 145 1 333 188 500 833 1 311 Talvitien päiväkoti ja koulu 6 500 56 2 633 3 100 467 3 100 0 2 689 Metsäniityn päiväkodin ja koulun laajennus ja muutostyöt 4 900 4 056 455 537 82 0 537 4 511 Päiväkotien perusparannus - - 1 903 2 000 97 2 000 0 1 903 Päiväkotien pienet hankkeet - - 1 110 1 500 390 1 500 0 1 110 LUKIOKOULUTUS - 3 192 2 997 2 872-125 300 2 572 6 189 Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus 5 500 3 192 2 739 2 307-432 0 2 307 5 931 Lukioiden pienet hankkeet - - 258 565 307 300 265 258 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT - 9 806 28 484 33 635 5 151 32 380 1 255 38 290 Rahoitusosuudet - - 1 348 650 698 650 0 - Kulttuuripalvelut Metson tilamuutokset ja perusparannus 10 700 1 546 4 921 5 425 504 4 980 445 6 467 Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus 18 800 5 267 11 505 11 700 195 11 700 0 16 772 Keskustan kulttuuritilat / Vanha kirjastotalo 2 900 17 162 700 538 0 700 179 Kulttuurirakennusten pienet hankkeet - - 1 403 1 300-103 2 000-700 1 403 Vapaa-aikapalvelut Tesoman jäähalli 7 900 234 2 453 7 100 4 647 7 100 0 2 687 Tesoman palloiluhalli 7 800 2 742 4 494 3 900-594 3 900 0 7 236 Tampereen maauimala 9 500 0 540 0-540 0 0 540 Liikuntapaikkojen perusparannus - - 2 506 2 810 304 2 000 810 2 506 Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet - - 500 700 200 700 0 500 136 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset Kust. arvio Aik. käyttö TP 2016 Muutettu Ero Alkuperäinen Muutokset Kok. käyttö SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - 14 936 18 769 20 793 2 024 18 900 1 893 33 705 Rahoitusosuudet - - 81 1 360-1 279 1 360 0 - Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus 10 000 5 526 2 895 4 700 1 805 4 700 0 8 421 Hatanpään kantasair. perusparannus 4-5 ja laajennus 12 000 6 950 6 464 7 000 536 7 000 0 13 414 Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus 4 600 2 187 1 381 1 513 132 0 1 513 3 568 Koukkuniemen kehittäminen Toukola (huoltorak. päälle) 17 000 273 6 173 5 000-1 173 5 000 0 6 446 Männistö, RAUSAN laajennus 11 000 0 58 200 142 200 0 58 Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet - - 1 798 2 380 582 2 000 380 1 798 KONSERNIHALLINTO - - 4 680 6 760 2 080 6 200 560 4 680 Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet - - 2 306 2 809 503 2 500 309 2 306 Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit - - 2 089 3 251 1 162 3 000 251 2 089 Valmistuneiden kohteiden jälkityöt - - 110 350 240 350 0 110 Suunnittelukustannukset - - 175 350 175 350 0 175 MUUT KIINTEISTÖT - - 1 216 1 620 404 1 500 120 1 216 Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit - - 1 216 1 620 404 1 500 120 1 216 VÄESTÖNSUOJAT - 1 237 568 413-155 0 413 1 805 Väestönsuojien varustelut 1 650 1 237 568 413-155 0 413 1 805 HYTE JA ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN VUOK- RAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA - - 370 400 30 400 0 370 TOTEUTETTAVISSA HANKKEISSA HANKETASOLLA SITOVAT TALONRAKENNUS-INVES- TOINNIT - - 91 044 111 261 20 217 98 180 13 081 - Vellamon päiväkotirakennus Vellamonkodit Oy:ltä 500-500 500 0 0 500 500 Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kiinteistöhuollon pysyvien vastaavien siirto 262-262 0-262 0 0 262 INVESTOINNIT YHTEENSÄ - - 91 806 111 761 19 955 98 180 13 581 - Rahoitusosuudet - - 2 438 2 980-542 2 980 0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot - - 424 5 000-4 576 5 000 0 - INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ - - 88 944 103 781 14 837 90 200 13 581 - VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUS- MALLILLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET Vuorestalo ->leasing 46 500 26 462 - - - - - - Pispan palvelukeskuksen perusparannus 19 200 - - - - - - - Pohjolan Kotilinna 12 000 - - - - - - - Kanta-Sarvis I 16800 - - - - - - - Linnainmaan hyvinvointikeskus osa 1 2300 - - - - - - - Tredu Santalahdentie 10 23 000 - - - - - - - Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 137

Liikelaitokset Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioon Kaikilla liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korvaus peruspääomasta sekä investointien bruttomenot. Korvaus peruspääomasta toteutuu kaikkien liikelaitosten osalta vuosittain laskennallisena rahoituskulukirjauksena. Korvauksen suuruus on sidottu peruspääoman määrään ja liikelaitoskohtaiseen korvausprosenttiin. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen osalta valtuustoon nähden sitovaa on lisäksi talonrakennusinvestointien yhteissumma. Liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijäämä toteutui 6,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempana 71,8 milj. eurona. Tämä ylittää vuoden 2015 vertailukelpoisen toteuman eli Tilakeskuksen, Voimian, Tampereen Veden, Tampereen kaupunkiliikenteen ja Tampereen Infran yhteenlasketun liikeylijäämän toteuman 6,1 milj. eurolla. Liikeylijäämä toteutui kaikilla liikelaitoksilla suunniteltua parempana Tampereen Tilakeskus Liikelaitosta lukuun ottamatta. Tilakeskuksen liikeylijäämä muodostui 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota heikommaksi. Alitus johtui pääasiassa pysyvien vastaavien myyntitulojen toteutumisesta arvioitua pienempänä. Kiinteistöomaisuuden realisoinnit eivät kaikilta osin toteutuneet suunnitellusti. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle. Liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto oli 361,8 milj. euroa, joka on 7,8 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Käyttötalouden kulut toteutuivat kokonaisuutena 0,3 milj. euroa suunniteltua suurempina. Poistot ja arvonalentumiset toteutuivat kokonaisuutena 1,2 milj. euroa suunniteltua suurempina johtuen pääasiassa Tilakeskuksen inventoinnissa määritetyistä alaskirjattavista kohteista. Liikelaitosten investoinnit toteutuivat 117,3 milj. eurona ja ne alittavat vuosisuunnitelman 20,7 milj. eurolla. Rahoitusosuuksia kirjattiin 2,6 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi yhteensä 0,6 milj. euroa. Tampereen Veden investointimenot toteutuivat 0,2 milj. euroa suunniteltua suurempina 21,3 milj. eurona. Investoinneista käytettiin 15,3 milj. euroa verkostojen rakentamiseen suurimpina kohteinaan Kaupinojan yhdysjohdot, Lintuhytin alue, Nurmi-Nikinväylä ja Lentävänniemen alueen vesihuolto. Laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Tampereen Kaupunkiliikenteen investoinnit toteutuivat 2,8 milj. eurona, mikä alittaa muutetun talousarvion 0,4 milj. eurolla. Vuoden 2016 investoinnit muodostuivat 12 uudesta ja 5 käytettynä hankitusta linja-autosta. Tampereen Infran kone- ja kalustoinvestoinnit toteutuivat 0,2 milj. euroa talousarviota pienempinä. Infran omaa toimintaa varten hankittiin kolme kuorma-autoa, kaksi suurteholeikkuria, taajamatraktori ja tienhoitoautomaatti. Lisäksi kallioluolien valaistukset uusittiin. Museotoimen käyttöön hankittiin auto taidekuljetuksia varten. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 0,1 milj. euroa. Tampereen Voimian investoinnit toteutuivat 0,2 milj. eurona ja alittivat talousarvion 0,2 milj. eurolla. Kalusto- ja laiteinvestoinnit kohdistuivat strategian mukaisesti tuotannon tehostamiseen suurissa tuotantokeittiöissä ja asiakaslaadun parantamiseen linjastoja uusimalla. Ensikertaista kalustamista tehtiin kuluvana vuonna suunnitellusti, mutta osa hankinnoista kohdistettiin käyttötalouteen. Asiakasarvoa lisättiin uusimalla linjastoja neljässä toimipisteessä. Linjastosiirtoja tehtiin myös toimipisteiden välillä, joten osasta hankintoja luovuttiin. ICT-kehittämisen osalta aloitettiin Aromi-tuotannonohjausjärjestelmän kehittämisprojekti ja jatkettiin sähköisen tuloskortin kehittämistä. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talonrakennusinvestoinnit ovat sitovia hanketasolla ja niiden vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää. Investointien kokonaistoteuma oli 92,0 milj. euroa, joka alittaa suunnitelman 19,7 milj. eurolla. Alitus johtui pääasiassa rakennushankkeiden jaksottumisesta usealle vuodelle tai siirtymisestä myöhempään ajankohtaan. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja saatiin 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän johtuen tiettyjen realisointien viivästymisestä. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle. Hanketasolla sitovat investoinnit Liikelaitoksista Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksella on hanketasolla sitovia investointeja, jotka kohdistuvat talonrakentamiseen. Investointien määrärahat ylittyivät mainituissa kohteissa seuraavista syistä: Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus, 432 000 euroa Syynä ylittymiseen oli pitkäkestoinen hanke, jota tehtiin vaiheittain erillisinä urakoina. Käynnistys aloitettiin vajavaisin tiedoin ja vaiheistus aiheutti sen, että suunnitelmia oli tarkistettava rakentamisen rinnalla. Kulttuurirakennusten pienet hankkeet, 103 000 euroa Määrärahan ylityksen aiheutti Tamperetalon hallinto-osan perusparannuksessa, ennalta arvioitua laajempi vanhan talotekniikan uudistaminen ja siihen liittyvä erikoissuunnittelu sekä rakentamisen aikana sisustusrakenteisiin tulleet lisätyöt. Tesoman palloiluhalli, 594 000 euroa Ylitys johtui hankkeen jaksottumisesta eri vuosille ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Hankkeen kokonaiskustannukset alittivat kuitenkin alkuperäisen kustannusarvion. Tampereen maauimala, 540 000 euroa Tampereen maauimala on aiemmin ollut tarkoitus toteuttaa leasingrahoituksella. Uuden päätöksen mukaisesti maa-uimala toteutetaan kaupungin omana investointina. Leasingiin kertyneet maauimalan suunnittelukulut siirrettiin hankkeelle ja sille ei 138 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset ollut määrärahaa vuodelle 2016. Määräraha on vuodelle 2017 ja kokonaiskustannusennuste on urakkasumman mukainen. Väestönsuojien varustelut, 155 000 euroa Ylitys johtui saneeraustöiden yhteydessä löydetyistä vakavista vioista eri väestönsuojien taloteknisissä järjestelmissä ja niiden korjauskustannuksista. Koukkuniemen Toukola, 1 173 000 euroa Kustannukset ylittyivät 1 173 000 euroa, mikä johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Vuonna 2017 valmistuvan hankkeen kustannusennuste on hyväksytyn kustannusarvion mukainen. Määrärahojen alitukset ja uudelleen budjetoitavat Vehmaisten koulusta ja päiväkodista jäi käyttämättä 809 000 euroa, mikä johtui hankkeen jaksottumisesta eri vuosille ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Hankkeen kokonaiskustannukset toteutuivat kustannusarvion mukaisena. Kalevanharjun päiväkodin perusparannuksesta jäi käyttämättä 188 000 euroa, sillä hankkeen kokonaiskustannukset alittivat alkuperäisen kustannusarvion ja alitus näkyi myös vuoden 2016 määrärahan käytössä. Hanke eteni ilman merkittäviä lisätöitä ja hyvällä suunnittelun ohjauksella saatiin kustannussäästöjä. Metsäniityn päiväkodin ja koulun laajennus ja muutostöistä jäi käyttämättä 82 000 euroa, sillä hankkeen kokonaiskustannukset alittivat alkuperäisen kustannusarvion ja alitus näkyi myös vuoden 2016 määrärahan käytössä. Huoltopihan katuliittymä ja pysäköintialueen uudelleen perustaminen toteutui huomattavasti pienemmässä laajuudessa kuin oli arvioitu. Valmistuneiden kohteiden jälkitöistä jäi käyttämättä 240 000 euroa ja suunnittelukustannuksista 175 000 euroa. Uudelleen budjetoitavien hankkeiden investointiesitys vuodelle 2017 on yhteensä 18 845 000 euroa. Koulurakennusten pienissä hankkeissa Raholan ja Kaukajärven koulujen ikkunat pyritään hankkimaan sekä Kaukajärven koulun vesijohtoverkosto saneeraamaan koulujen kesäsulun aikana, jotta säästytään isoilta väistötilojen hankintakustannuksilta. Työt etenivät siten, ettei näitä hankkeita saatu valmiiksi kesällä 2016, vaan ne päätettiin keskeyttää talveksi ja jatkaa kesäsulun 2017 aikana. Aleksanterin koulun meluaidan suunnittelu viivästyi muiden kiireellisempien hankkeiden vuoksi eikä hanketta käynnistetty suunnittelun jälkeen talvella, vaan päätettiin odottaa kevääseen 2017. Jotta työt saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Päiväkotien pienissä hankkeissa ja sisäilmaolosuhdeinvestoinneissa Jussinkylän päiväkodin alakerran sisäilmakorjaus ei käynnistynyt muiden kiireellisempien hankkeiden ja väistötilojen puutteen vuoksi, hanke toteutetaan vuonna 2017. Sammon päiväkodin sisäilmaperusparannus ja tilamuutokset etenivät odotettua hitaammin, koska toteutusmallia muutettiin siten, ettei hanketta varten tarvita väistötiloja. Tällä muutoksella säästettiin väistötilakustannuksia arviolta 1 milj. euroa, mutta hankkeen suunnittelu oli hitaampaa. Hanke jatkuu vuonna 2017. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Lamminpään päiväkodin sisäilmaperusparannuksen tarveselvitys eteni odotettua hitaammin, väistötilalle ei löytynyt heti sopivaa tonttia ja väistötilan rakennuslupakäsittely kesti normaalia kauemmin (6 kuukautta, normaalisti 2 kuukautta), minkä vuoksi hanketta ei voitu käynnistää, ennen kuin käyttäjät pääsivät väistötiloihin loppuvuodesta 2016. Pohjolan päiväkodin sisäilmaperusparannuksen urakkatarjoukset olivat odotettua korkeammat ja ylittivät tarveselvitysrajan (1,0 milj. euroa), minkä vuoksi jouduttiin laatimaan toteutus-suunnitelma ja käymään lautakuntakäsittely. Tämä hidasti hankkeen käynnistymistä. Työt ovat käynnissä ja valmistuvat vuonna 2017. Jotta jo käynnistetyt hankkeet saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Lukioiden pienissä hankkeissa Pellervon kirjaston muutostöiden suunnittelu lukion käyttöön venyi odotettua pidemmäksi, minkä vuoksi toteutus siirtyi vuoteen 2017. Lyseon lukion sadevesijärjestelmän saneerausta ja sokkelien vedeneristystä ei ehditty toteuttaa kesällä 2016, joten hanke muutettiin vuonna 2016 korjausten suunnitteluksi. Saneeraus päätettiin toteuttaa osissa, ja ensimmäisen osuuden suunnittelukustannukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Ensimmäinen osuus toteutetaan vuonna 2017. Lyseon lukion rakennuksen paloilmoittimen kuluista osa käytettiin laitehankintoihin vuonna 2016 ja loput käytetään kaapelointityöhön vuonna 2017. Sampolan liikuntasalin kaapeloinneista ohjausryhmä totesi, ettei niitä ole tarvetta toteuttaa vuonna 2016, mutta tarpeeseen tulee varautua kevään 2017 ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kirjoituksissa voidaan havaita, että kaapeloinnit tarvitaan myös Sampolan liikuntasaliin. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Liikuntapaikkojen perusparannusten määrärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien liikuntatilojen perusparannukseen uudistamalla vanhaa tekniikkaa ja parantamalla olosuhteita unohtamatta toiminnallisia muutoksia. Vuoden 2016 työohjelmassa ollut Hervannan keskusurheilukentän uusi huoltorakennus on valmiiksi suunniteltu ja urakka kilpailutettu, mutta rakennusluvan viivästymisen vuoksi toteutusta ei aloitettu. Hanke on tehtävä valmiiksi kesään 2017 mennessä, joten esitetään määrärahan siirtoa. Vapaa-aikarakennusten pienten hankkeiden määrärahaa käytetään Tampereen kaupungin omistuksessa olevien liikuntapaikkojen pieniin toiminnallisiin muutoksiin ja perusparannuksiin. Vuoden 2016 hankkeisiin kuulunut Tahmelan uimarannan pukusuojarakennus jäi kesken rakennuslupa-asioiden takia. Jotta hanke voidaan saattaa loppuun vuonna 2017 vaarantamatta muiden hankkeiden aloitusta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus- ja laajennushanke on vastaanotettu 12.12.2016. Kaikkia maksueriä ei ole maksettu vuoden 2016 puolella. Keväällä 2017 toteutetaan vielä pihatyöt, katon maalaus ja hankitaan hätäkutsujärjestelmä, minkä jälkeen loppuerät voidaan maksaa. Hankkeen kokonaiskustannus on Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 139

Liikelaitokset edelleen hyväksytyn toteutussuunnitelman mukainen. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Hatanpään kantasairaalan 4. ja 5. perusparannusvaiheen ja laajennuksen alkuperäinen valmistumisajankohta oli 31.8.2016, mutta se siirtyi laajojen lisä- ja muutostöiden vuoksi. Nykyinen valmistumisajankohta on 3.2.2017. Lisä- ja muutostöiden takia hankkeen kustannusarvio on noussut 12,0 milj. eurosta 13,8 milj. euroon. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Sosiaali- ja terveysrakennusten pienten hankkeiden määrärahaa käytetään Tampereen kaupungin omistuksessa olevien sosiaali- ja terveysrakennusten pieniin toiminnallisiin muutostöihin sekä teknisiin perusparannuksiin. Vuonna 2016 määrärahan hallinta on ollut poikkeuksellisen hankalaa toiminnallisten tilamuutostarpeiden suuren määrän ja epävarmuuden vuoksi. Muun muassa Hatanpään kantasairaalan perusparannuksen neljännen ja viidennen vaiheen viivästymisen takia muutama pienempi hanke Hatanpäällä on jouduttu siirtämään vuoteen 2017. Lisäksi Parantolankatu 5:n muuttamiseen maahanmuuttajien ryhmäkotitiloiksi oli 150 000 euron varaus, mutta hanke osoittautui loppuvuodesta 2016 yli 0,5 milj. euron hankkeeksi. Hankkeeseen varattu määräraha jäi kokonaan käyttämättä. Koukkuniemen Koivularakennuksessa tehtiin sisäilmaperusparannusta, mutta hanke jäi osittain kesken ja jatkuu vuonna 2017. Hervannan toimintakeskukseen kotihoidolle varattujen tilojen perusparannus ehdittiin aloittaa, mutta työt jatkuvat vuonna 2017 ehkä supistetussa laajuudessa. Jotta vuonna 2016 aloitetut hankkeet voidaan saattaa loppuun vuonna 2017 haittaamatta vuoden 2017 ohjelmassa jo olevien tärkeiden hankkeiden toteutusta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteet -määrärahaa käytetään perusparannusten lisäksi energiansäästöhankkeisiin sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Osa vuoden 2016 ohjelmassa olleista hankkeista on edelleen kesken. Isoimpana näistä mainittakoon Koukkuniemen Koivula-rakennuksen käytävien ja aulojen sisävalaistuksien uusiminen. Takahuhdin A-koulun energiatehokkuustöiden suunnittelutyön aloitus on viivästynyt. Lisäksi rakennusteknisissä töissä ovat vuoden 2016 osalta vielä osittain kesken Hatanpään kartanon julkisivutyöt. Talven tulon vuoksi työvaiheista jäi osa kevääseen 2017. Julkisivutöiden tekemättömien töiden osuus on noin 300 000 euroa. Jotta jo käynnistetyt ja vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit -määrärahaa käytetään liikelaitosten kiinteistöjen sekä ulos-vuokrattujen kohteiden korjaus- ja muutostöihin. Määrärahaan ohjelmoiduista hankkeista Tilakeskuksen Nekalan konekorjaamorakennuksen muutostöiden suunnittelu viivästyi tarkasteltaessa vaihtoehtoisia toteutustapoja. Kämmenniemen toimintakeskuksen pihaliittymän rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, minkä vuoksi hankkeen toteutus siirtyi vuoteen 2017. Haapasen huvilan realisointia edistävien töiden toteutus jätettiin tietoisesti toteuttamatta, kun akuuttia tarvetta ei ollut. Realisointia edistäviä töitä täytyy tehdä vuonna 2017. Keskusvirastotalon kaupunginvaltuustosalin AV-tekniikan perusparannus on kesken. AV-tekniikan suunnittelu aloitettiin uusimistarpeen tultua ajan-kohtaiseksi valtuustosalin kokoustekniikan uusimisen jälkeen. Asennustöiden toteutus siirtyi vuoteen 2017. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Seuraavat hankkeet jaksottuvat usealle vuodelle ja ne edellyttävät määrärahojen siirtoa: Tesoman yhtenäiskoulun perusparannus ja laajennus ja päiväkoti, Pispalan koulun perusparannus, Lielahden koulun perusparannus ja laajennus sekä uudet nuorisotilat, Talvitien päiväkoti ja koulu, pääkirjasto Metson tilamuutokset ja perusparannus, Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Vanhan kirjastotalon toiminnallinen uudistushanke, Tesoman uusi jäähalli, Hervannan terveysaseman perusparannus ja Koukkuniemen Männistön uudisrakennus. 140 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Tytäryhtiöille ja -yhteisöille asetettiin vuoden 2016 talousarviossa toiminnan ja talouden tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Suurin osa 62 toiminnan tavoitteesta toteutui. Tavoitteista 4 ei toteutunut ja 9 toteutui osittain. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Finnpark -konsernin suhteellista kannattavuutta kuvaava sijoitetun pääoman tuotto oli 2016 tilikaudella 6 % ja ylitti selvästi tavoitetason. Finnpark Oy otti tavoitteen mukaisesti käyttöön sertifioidun Ekokompassi -ympäristöjärjestelmän ja saavutti Ekokompassi-sertifikaatin. Finnpark -konsernin nettotulos oli 3,37 milj. euroa. Valtuuston asettama osinkotavoite oli 15 % konsernin nettotuloksesta, mutta lopullisen osingon määrän päättää kevään yhtiökokous. Ekokumppanit Oy teki tavoitteen mukaisesti 33 720 euroa positiivisen tuloksen. Ekokumppaneiden toinen tavoite koski vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyden lisäämistä, joka merkittiin toteutuneeksi. Ekokumppanit tavoitti yhteensä yli 21 000 asukasta erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Ekokumppaneiden näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa oli myös erinomaista. Ekokumppaneiden verkkopalveluissa oli yli 30 000 istuntoa vuoden 2016 aikana. Samoin toiminta oli usein esillä paikallismedioissa. Opiskelija-asuntoyhteisöjen Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n, Insinöörioppilastalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin fuusio toteutui 31.8.2016. Fuusiossa Insinöörioppilastalo Oy ja Kiinteistö Oy Opintanner sulautuivat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:hyn. Fuusion loppuun saattaminen vuoden 2016 aikana oli yksi opiskelijaasuntoyhteisöjen valtuustotavoitteista. Kaikilla opiskelija-asuntoyhteisöillä tavoitteena ollut opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu eteni suunnitellusti ja asuntojen hakuprosessi yhtenäistettiin maaliskuussa 2016. Tavoitteiden, joita ei voitu arvioida, hieman aiempaa suurempi määrä johtui mm. siitä, että opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusio toteutui jo suunniteltua aiemmin 31.8.2016, jolloin Pirkan Opiskelija-asuntoihin fuusioitujen Insinöörioppilastalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin käyttöasteesta ja talousmittareista ei saatu vertailukelpoisia tietoja koko vuoden osalta. Pirkan opiskelija-asunnot Oy:n asuntojen taloudellinen käyttöastetavoite oli 98 %. Toteutunut taloudellinen käyttöaste jäi 92,6 %:n tasolle eikä tavoite näin ollen toteutunut. Sen sijaan omavaraisuusaste kasvoi peräti 7,0 %:lla vuodesta 2015 nousten 4,19 % tasolle, mikä on edelleen melko matala taso, vaikka valtuustotavoite 1 %-yksikön kasvusta saavutettiinkin. Sijoitetun pääoman tuotto oli 1,27 % vuonna 2016. Tavoitteeksi asetettu 3 %-yksikön taso jäi vielä saavuttamatta. Kotilinnasäätiö ylitti asuntojen taloudellista käyttöastetta koskevan tavoitteensa 98 %. Toteutunut asuntojen taloudellinen käyttöaste oli 98,9 %. Säätiön sijoitetun pääoman tuotto-% oli 2016 vuonna 2,3 %, eikä 3 %-yksikön tavoitetasolle aivan noustu. Sijoitetun pääoman tuotto ei noussut yli 3 %:n, koska nettotulos heikkeni edellisestä vuodesta suurten poistojen takia. Omavaraisuusaste sen sijaan nousi 1 % -yksiköllä edellisestä vuodesta ja oli 2016 vuonna 13,7 % tasolla (2015:12,6 %). Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n sekä asuntojen taloudellista käyttöastetta että sijoitetun pääoman tuottoa koskevat tavoitteet toteutuivat. Asuntojen taloudellinen käyttöaste nousi peräti 99,6 %:iin ja sijoitetun pääoman toteutunut tuotto oli 5,8 % vuonna 2016. Tampereen Vuokratalosäätiön asuntojen toteutunut taloudellinen käyttöaste oli 98,13 % eikä aivan yltänyt 99 % tavoitetasolle. Sijoitetun pääoman tuotto nousi yli tavoitetason 5,23 %:iin, samoin omavaraisuusaste kasvoi 4,4 prosentilla 16,7 % tasolle tavoitteen mukaisesti. Vilusen Rinne Oy:n asuntojen taloudellinen käyttöaste ei 2016 vuonna yltänyt 99 % tavoitetasolle. Toteutunut käyttöaste oli 97,23 %. Sijoitetun pääoman tuotto oli tavoitteen mukaisesti yli 5 % ja omavaraisuusaste kohosi tavoitteen mukaisesti 13,4 %:n tasolle. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n sijoitetun pääoman tuotto-% oli 4,9 % eli sen osalta 5 %-yksikön tavoitetta ei aivan saavutettu. Omavaraisuusaste sen sijaan ylitti tavoitetason 6 prosenttiyksiköllä nousten 41 % tasolle. Palvelukiinteistöt Oy:ssä tehtiin lähinnä perusparannustyyppisiä investointeja noin 1,8 miljoonalla eurolla. Laukontorin paviljonkirakennuksen toteutuksesta on sovittu. Hanke on rakennusluvasta tehdyn valituksen johdosta viivästynyt. Hankkeen arvioidaan valmistuvan keväällä 2018. Kangasalan koulutuspaloaseman investoinnista on sovittu ja hanke etenee niin, että tilat on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2018. Palvelukiinteistöt Oy tekee 2016 vuodelta 0,71 milj. euron nettotuloksen, josta maksetaan kaupungille puolet osinkona. Osingon jakamisesta päättää kevään yhtiökokous. Tredu-Kiinteistöt Oy saavutti tulostavoitteensa ja tilikauden tulos oli 330 876 euroa voitollinen. Oy Runoilijan tien tulos jäi jälleen 94 052 euroa tappiolliseksi. Matkustajamäärä kasvoi kuitenkin 7,6 % edellisvuodesta. Matkailijoita oli s/s Tarjanteella kauden 2016 aikana yhteensä 4 528 (vuonna 2015 matkustajia oli yhteensä 4 208). Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n vetovoimaisuuteen liittyvät tavoitteet saavutettiin. Vuonna 2016 hakijatilanne säilyi hyvänä ja TAMK oli valtakunnan vetovoimaisin ammattikorkeakoulu. Kansainvälisyys ja koulutusvienti edistyivät ja Kaupin kampusaluetta kehitettiin edelleen. Tampereen ammattikorkeakoulu osallistui aktiivisesti Tampere3 -prosessin valmisteluun tekemällä paljon valmistelutyötä vuoden 2016 aikana. Uuden korkeakouluyhteisön alkaminen siirtyy vuoden 2019 alkuun, lähinnä yliopistojen fuusion valmistelusta johtuen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hintatasoa koskeva tavoite toteutui jälleen. Kiinteistöliiton tutkimuksen mukaan jätehuollon kustannukset asukkaalle ovat Pirkanmaan Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 141

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Jätehuollon toimialueella selvästi Suomen edullisimman kolmanneksen joukossa. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 2016 vuonna oli 98,3%, mikä ylitti 85 % tavoitetason selvästi. Samoin Pirkanmaan Jätehuolto suunnitteli mallin jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi asetetun tavoitteen mukaisesti. Tampereen Sähkölaitos -konsernin taloudellinen tulos vuonna 2016 oli erinomainen. Konsernin nettotulos nousi 25,3 milj. euron tasolle (2015: 9,4 milj. euroa), josta yhtiö on esittämässä tavoitteen mukaisesti 50 % osinkoa eli 12,65 milj. euroa kaupungille. Osingosta tekee päätöksen yhtiökokous, joten tavoitteen toteumaa ei siltä osin vielä tässä vaiheessa ennen yhtiökokousta voi lopullisesti arvioida. Sähkölaitoksen maksama osinkotulo kasvaa kuitenkin merkittävästi edellisiin vuosiin nähden. Yhtiön omistaja-arvo kehittyi myös jälleen positiivisesti. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli jo 39 prosenttia ylittäen selvästi 30 %:n tavoitetason. Energiatuotannon CO2 -päästötavoite saavutettiin ja päästöt ovat alentuneet vuoden 1990 tasolta jopa 39 %. Tampere -talo saavutti jälleen hyvän tuloksen sekä kävijämäärissä että tilikauden tuloksessa mitattuna. Tilikauden tulos oli merkittävistä käyttöomaisuusinvestoinneista huolimatta 101 620 euroa voitollinen. Investointeja tehtiin 1,16 milj. eurolla vuonna 2016. Toiminnallinen uudistushanke on toteutunut lähes aikataulussa. Uudet kokoustilat valmistuivat aikataulun mukaisesti keväällä 2016. Myymälän ja aulan muutostyöt saatiin valmiiksi syksyllä ja uudet ravintolat avattiin ulkopuolisille helmikuussa 2017. Tarkistetussa kustannusarviossa on myös pysytty. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n tulos oli niukasti positiivinen eli valtuuston asettama taloudellinen omistajatavoite siltä osin toteutui. Särkänniemen kävijämääriä koskeva tavoite toteutui osittain. Koko vuoden kävijämäärä oli 2 % suurempi kuin vuosien 2011-2015 kävijämäärien keskiarvo. Näin ollen 5 % kävijämäärän kasvua ei koko vuoden osalta aivan saavutettu. Tähän vaikutti yhden kohteen sulkeutuminen vuoden 2016 ajaksi, eikä uusi toiminta kohteessa ollut vielä käynnissä. Kesäkauden kasvu kävijämäärissä oli kuitenkin 8 %. Maksettavan osingon määrä raportoidaan myöhemmin, kun hallitus on tehnyt voitonjakopäätöksen. Kerätyn jätteen hyötykäyttöä koskeva tavoite toteutui 2016 vuonna, kun jätteen hyötykäyttöprosentti nousi yli 65 % tavoitetason. Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy:n tulos oli tavoitteen mukaisesti 56 171 euroa positiivinen. Tredea saavutti myös toiminnalliset tavoitteensa liittyen yrityspalvelusetelin käyttöönottoon, yritysten toimintaympäristön kehittämistoimenpiteisiin ja lentoliikenteen kehittämissuunnitelman toteuttamiseen liittyen. Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoshankkeeseen liittyvä toiminta on keskitetty lupaprosessin hoitamiseen. Hankkeen kustannuksia on minimoitu luopumalla omista toimitiloista ja minimoimalla henkilöstökustannuksia siten, että yhtiön toimitusjohtaja tekee työtä myös Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle. Tammenlehväsäätiölle asetettu tavoite Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatimisesta yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa toteutui vuonna 2016. Alueelle on yhteistyössä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen kanssa valmisteltu asemakaavamuutoshakemus, jossa on selvitetty myös alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Asemakaavaprosessi etenee edelleen vuoden 2017 aikana. Tampereen Sarka Oy:n toiminta kehittyi ja laajentui maltillisesti. Asiakkaita oli vuoden aikana yhteensä 108, mikä on 8 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi yhtiön tulos oli 98 943 euroa positiivinen. Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen kuntouttavan työtoiminnan ja työelämävalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet toteutuivat osittain. Toiminnan laatua kehitettiin asiakaslähtöisyyteen perustuen ja asiakaspalautekyselyjen tulokset olivat Sykkeessä hyvällä tasolla. Samoin taseen alijäämä saatiin katettua loppuun tavoitteen mukaisesti. Tuomi Logistiikka Oy:n toiminta yhtiömuodossa on vakiintunut ja organisaatiokulttuuria, johtamiskäytäntöjä ja yhdenmukaisia prosesseja on luotu tilikauden aikana. Yhtiö on myös laatusertifioitu. Yhtiön tilikauden tulos oli noin 1,2 milj. euroa positiivinen. Organisaatiomuutos näkyi asiakastyytyväisyydessä PSHP:n osalta, jonka asiakastyytyväisyys hieman laski vuosien 2013-2015 tasoon nähden. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n tavoite keskuspuhdistamohankkeen suunnittelun etenemisen ja suunnitteluvaiheen rahoituksen osalta toteutui. Tullinkulman Työterveys Oy:n ensimmäisen kokonaisen tilikauden tulos oli 70 748 euroa voitollinen, josta yhtiö tulee maksamaan osinkoa kaupungille tavoitteen mukaisesti. Yhtiön ensimmäisenä toimintavuonna arvioitiin kattavasti toimintaa ja kehitettiin yhdenmukaisia käytäntöjä läpi organisaation. Kaudella 2017 kehitystoimenpiteitä jatketaan edelleen tehtyjen selvitysten pohjalta. 142 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt TYTÄRYHTIÖIDEN JA YHTEISÖJEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite 2016 Toteuma Ekokumppanit Oy 1 Tulos on positiivinen + 2 Lisätään vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyttä + Finnpark Oy 3 Maksettu osinko on 15 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)? 4 Sijoitetun pääoman tuotto > 5 % + 5 Otetaan käyttöön sertifioitu ympäristöjärjestelmä + Insinöörioppilastalo Oy 6 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %? 7 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015? 8 Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu + 9 Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017 + Kiinteistö Oy Opintanner 10 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %? 11 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015? 12 Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu + 13 Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017 + Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 14 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % - 15 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 +/- 16 Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu + 17 Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017 + Pirkanmaan Jätehuolto Oy 18 Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista + 19 Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousee 85 %:iin + 20 Luodaan malli jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi + Oy Runoilijan tie 21 Tulos on positiivinen ja matkustajamäärä on kasvanut edellisvuodesta +/- Tampereen ammattikorkeakoulu Oy 22 Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen kehittäminen on edennyt + 23 Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Tampere3 prosessi etenee aikataulussa - Tammenlehväsäätiö 24 Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatiminen yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa + Tampereen Sähkölaitos Oy 25 Maksettu osinko on 50 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)? 26 Omistaja-arvo kehittyy positiivisesti + 27 Energiantuotannon CO2-kasvihuonepäästöt ovat alentuneet 35 % vuoden 1990 tasolta + 28 Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta on yli 30 % + Tampere-talo Osakeyhtiö 29 Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2013-2015 keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään 650 +/- 30 Toiminnallinen uudistushanke toteutuu aikataulussa ja kustannusarvio pitää + 31 Tulos on positiivinen riittävät investoinnit varmistaen + Tampereen Kotilinnasäätiö 32 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98 % + 33 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 +/- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 143

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Kortti Toiminnan tavoite 2016 Toteuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy 34 Tulos on positiivinen + Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 35 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % ja omavaraisuusaste on yli 35 % +/- 36 Maksettu osinko on 50 prosenttia nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)? Tampereen Särkänniemi Oy 37 Kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien 2011-2015 kävijämäärien keskiarvo +/- 38 Maksettu osinko on 50 % nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)? 39 Kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentti on vähintään 65 % (hyödynnetty joko jatkojalostukseen tai energiana) + Tampereen Vuokra-asunnot Oy 40 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % + 41 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % + Tampereen Vuokratalosäätiö 42 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % - 43 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 + Tavase Oy 44 Kustannukset on minimoitu lupahakemukseen liittyvän valitusprosessin aikana + Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy 45 Tulos on positiivinen + 46 Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja investointeja + 47 Lentoliikenteen kehittämissuunnitelma on tehty ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutettu + Vilusen Rinne Oy 48 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % - 49 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 + Tampereen Sarka Oy 50 Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen + 51 Tulos on positiivinen + Tampereen työvalmennussäätiö Syke 52 Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteutettu +/- 53 Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen + 54 Taseen alijäämä katetaan loppuun + Tredu-kiinteistöt Oy 55 Tulos on positiivinen + Tullinkulman Työterveys Oy 56 Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla. +/- 57 Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP, muut) vähintään vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla? 58 Yhtiön tulos on positiivinen. Yhtiö maksaa omistajilleen osinkoa vähintään 50 % tilikauden tuloksesta (maksetaan keväällä 2017) + Tuomi Logistiikka Oy 59 Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla. + 60 Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP) vähintään vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla +/- 61 Yhtiön tulos on positiivinen + Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy 62 Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu etenee aikataulussa ja suunnitteluvaiheen rahoitus on järjestetty + 144 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmat Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 145

Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toimintatuotot Myyntituotot 214 175 407,12 208 737 940,34 Maksutuotot 95 249 851,77 84 959 166,27 Tuet ja avustukset 42 046 716,03 46 100 864,48 Vuokratuotot 55 273 715,00 52 153 880,11 Muut toimintatuotot 27 929 843,74 20 684 304,49 434 675 533,66 412 636 155,69 Valmistus omaan käyttöön 28 370 692,44 22 458 657,07 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -516 749 479,22-520 286 750,24 Henkilösivukulut Eläkekulut -125 685 542,72-131 073 177,80 Muut henkilösivukulut -34 364 387,11-29 745 051,16 Palvelujen ostot -620 132 183,61-587 021 649,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -103 047 349,90-95 530 637,06 Avustukset -153 824 496,93-144 464 278,42 Vuokrakulut -47 695 945,76-44 928 225,12 Muut toimintakulut -6 469 402,53-5 472 978,46-1 607 968 787,78-1 558 522 747,96 Toimintakate -1 144 922 561,68-1 123 427 935,20 Verotulot 896 213 492,97 886 853 363,42 Valtionosuudet 317 227 848,00 298 431 556,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 157 292,92 6 465 712,24 Muut rahoitustuotot 9 124 552,48 8 857 818,83 Korkokulut -8 375 772,51-7 978 420,52 Muut rahoituskulut -999 910,06-5 868 789,06 5 906 162,83 1 476 321,49 Vuosikate 74 424 942,12 63 333 305,71 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -91 265 068,63-99 615 533,38 Arvonalentumiset -1 688 050,42-3 518 585,66-92 953 119,05-103 134 119,04 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 928 553,00 1 403 697,98 Satunnaiset kulut -3 678 047,95 0,00-2 749 494,95 1 403 697,98 Tilikauden tulos -21 277 671,88-38 397 115,35 Poistoeron vähennys 1 176 413,52 1 240 787,29 Rahastojen vähennys 3 137 341,29 270 508,51 Tilikauden alijäämä -16 963 917,07-36 885 819,55 146 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilinpäätöslaskelmat Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 74 424 942,12 63 333 305,71 Satunnaiset erät -2 749 494,95 1 403 697,98 Tulorahoituksen korjauserät -18 025 407,42-10 898 529,82 53 650 039,75 53 838 473,87 Investointien rahavirta Investointimenot -226 266 728,14-222 180 014,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 327 880,20 9 489 509,28 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 21 291 590,09 26 955 387,83-199 647 257,85-185 735 116,89 Toiminnan ja investointien rahavirta -145 997 218,10-131 896 643,02 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 246 215,04-1 167 495,03 Antolainasaamisten vähennykset 7 072 319,32 831 595,20 5 826 104,28-335 899,83 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 100 000 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 502 019,87-13 015 306,19 Lyhytaikaisten lainojen muutos 14 988 119,75 37 103 684,38 89 486 099,88 24 088 378,19 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -276 308,32 754 638,41 Vaihto-omaisuuden muutos 231 634,23 95 582,62 Saamisten muutos 36 751 900,99-49 261 714,24 Korottomien velkojen muutos 21 686 801,49 17 293 211,40 58 394 028,39-31 118 281,81 Rahoituksen rahavirta 153 706 232,55-7 365 803,45 Rahavarojen muutos 7 709 014,45-139 262 446,47 Rahavarat 31.12. 108 857 988,32 101 148 973,87 Rahavarat 1.1. 101 148 973,87 240 411 420,34 7 709 014,45-139 262 446,47 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 147

Tilinpäätöslaskelmat Tase VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 954 715,61 2 657 359,69 Muut pitkävaikutteiset menot 115 872 997,11 94 972 056,13 117 827 712,72 97 629 415,82 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 186 779 575,36 171 464 225,14 Rakennukset 460 073 458,53 436 210 425,70 Kiinteät rakenteet ja laitteet 403 224 419,43 376 897 894,85 Koneet ja kalusto 39 319 997,74 37 978 419,29 Muut aineelliset hyödykkeet 4 079 768,71 3 968 958,25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 171 099 849,56 139 186 455,56 1 264 577 069,33 1 165 706 378,79 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 285 142 838,77 280 079 114,22 Muut lainasaamiset 99 530 234,18 105 586 379,50 Muut saamiset 1 271 520,91 1 041 479,87 385 944 593,86 386 706 973,59 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 89 648,17 135 290,49 Lahjoitusrahastojen varat 1 409 112,74 667 207,09 1 498 760,91 802 497,58 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 822 453,18 2 124 521,72 Keskeneräiset tuotteet 161 425,52 90 991,21 1 983 878,70 2 215 512,93 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 83 999,43 0,00 Muut saamiset 13 632,72 18 628 986,59 Siirtosaamiset 9 634 682,43 5 616 196,63 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 35 691 597,55 31 102 573,66 Lainasaamiset 4 927 788,09 38 549 741,75 Muut saamiset 39 356 711,33 36 461 491,35 Siirtosaamiset 29 215 922,18 25 317 244,74 118 924 333,73 155 676 234,72 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 17 061 351,32 16 981 870,04 Joukkovelkakirjalainasaamiset 2 000 000,00 9 700 380,48 Muut arvopaperit 1 014 840,00 2 394 730,00 20 076 191,32 29 076 980,52 Rahat ja pankkisaamiset 88 781 797,00 72 071 993,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 999 614 337,57 1 909 885 987,30 148 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilinpäätöslaskelmat VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 636 657 232,28 636 657 232,28 Muut omat rahastot 30 062 579,55 33 199 920,84 Edellisten tilikausien ylijäämä 541 368 766,17 578 254 585,72 Tilikauden alijäämä -16 963 917,07-36 885 819,55 1 191 124 660,93 1 211 225 919,29 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 8 551 498,34 9 727 911,86 Vapaaehtoiset varaukset 19 689 000,00 19 689 000,00 28 240 498,34 29 416 911,86 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 3 110 600,00 4 275 800,00 Muut pakolliset varaukset 6 526 803,70 5 948 437,93 9 637 403,70 10 224 237,93 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 89 783,34 126 588,53 Lahjoitusrahastojen pääomat 12 340 658,46 12 222 023,22 Muut toimeksiantojen pääomat 2 145 788,23 1 807 663,27 14 576 230,03 14 156 275,02 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 247 154 272,67 190 535 039,82 Saadut ennakot 215 020,00 5 494 017,96 Liittymismaksut ja muut velat 20 964 100,54 18 096 806,18 Siirtovelat 27 595 966,95 19 905 129,12 295 929 360,16 234 030 993,08 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 43 380 767,15 25 502 019,87 Lainat muilta luotonantajilta 197 782 244,35 182 794 124,60 Ostovelat 88 268 668,02 67 088 300,90 Muut velat 18 511 386,95 13 901 121,30 Siirtovelat 112 163 117,94 121 546 083,45 460 106 184,41 410 831 650,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 999 614 337,57 1 909 885 987,30 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 149

Tilinpäätöslaskelmat Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toimintatuotot 1 105 553 700,35 1 057 088 384,84 Toimintakulut -2 117 880 978,28-2 064 237 383,30 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 19 194 910,64 4 269 468,38 Toimintakate -993 132 367,29-1 002 879 530,08 Verotulot 896 213 492,97 886 853 363,42 Valtionosuudet 374 979 517,92 358 900 304,98 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 201 489,31 1 532 209,66 Muut rahoitustuotot 2 266 255,91 6 316 820,56 Korkokulut -25 521 954,12-26 553 430,56 Muut rahoituskulut -2 550 823,55-4 021 211,63 Vuosikate 253 455 611,15 220 148 526,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -181 145 249,53-188 411 075,89 Omistuksen eliminointierot 85 965,44-3 408,22 Arvonalentumiset -2 038 050,42 0,00-183 097 334,51-188 414 484,11 Satunnaiset erät 455 096,79 0,00 Tilikauden tulos 70 813 373,43 31 734 042,23 Tilinpäätössiirrot 3 223 187,85 422 941,18 Tilikauden verot -10 645 307,19-6 900 720,85 Laskennalliset verot -2 473 718,93-3 244 387,15 Vähemmistöosuudet -2 246 218,69-3 347 601,95 Tilikauden ylijäämä 58 671 316,46 18 664 273,46 150 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilinpäätöslaskelmat Konsernin rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 253 455 611,15 220 148 526,34 Satunnaiset erät 455 096,79-0,00 Tilikauden verot -10 645 307,19-6 900 720,85 Tulorahoituksen korjauserät -34 709 015,64-15 009 506,11 208 556 385,11 198 238 299,38 Investointien rahavirta Investointimenot -384 765 015,79-360 509 753,07 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 327 880,20 10 990 456,28 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 24 138 239,51 34 154 141,50-355 298 896,08-315 365 155,29 Toiminnan ja investointien rahavirta -146 742 510,97-117 126 855,91 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -194 209,38-18 312,95 Antolainasaamisten vähennykset 5 614 025,28 659 726,89 5 419 815,90 641 413,94 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 197 541 754,67 28 486 352,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -85 297 157,43-72 729 025,75 Lyhytaikaisten lainojen muutos -11 314 286,02-1 315 244,30 100 930 311,22-45 557 918,05 Oman pääoman muutokset 2 240 990,31 5 437 867,24 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -157 333,42 857 601,13 Vaihto-omaisuuden muutos 1 428 948,67-7 827 069,61 Saamisten muutos 2 006 234,26 3 654 358,86 Korottomien velkojen muutos 40 516 476,72 21 829 414,83 43 794 326,23 18 514 305,21 Rahoituksen rahavirta 152 385 443,65-20 964 331,67 Rahavarojen muutos 5 642 932,69-138 091 187,58 Rahavarat 31.12. 192 670 272,38 187 027 339,69 Rahavarat 1.1. 187 027 339,69 325 118 527,26 5 642 932,69-138 091 187,58 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 151

Tilinpäätöslaskelmat Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 16 617 674,43 12 856 941,95 Muut pitkävaikutteiset menot 124 170 945,49 101 590 890,63 Ennakkomaksut 440 006,79 4 445 696,79 141 228 626,70 118 893 529,37 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 205 003 849,65 184 431 856,91 Rakennukset 1 440 109 136,67 1 371 247 692,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet 660 639 770,46 620 357 801,99 Koneet ja kalusto 97 820 978,04 95 102 978,86 Muut aineelliset hyödykkeet 33 597 227,94 33 990 949,91 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 270 202 517,96 235 279 678,13 2 707 373 480,71 2 540 410 958,58 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 57 869 808,86 38 711 612,03 Muut osakkeet ja osuudet 21 858 771,42 19 498 461,34 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 149 696,87 Muut lainasaamiset 3 331 830,24 4 317 957,80 Muut saamiset 994 139,52 5 278 130,99 84 054 550,04 67 955 859,03 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 342 192,43 2 862 885,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 40 697 305,21 42 126 253,87 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 13 731 145,57 26 890 326,34 Lyhytaikaiset saamiset 183 865 723,30 174 805 064,61 Rahoitusarvopaperit 37 234 202,26 46 090 111,03 Rahat ja pankkisaamiset 155 436 070,12 140 937 228,66 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 367 963 296,35 3 160 972 216,77 152 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilinpäätöslaskelmat VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 636 657 232,28 636 657 232,28 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 414 538,63 395 446,69 Muut omat rahastot 44 553 375,38 47 405 543,51 Edellisten tilikausien ylijäämä 674 390 207,72 655 725 934,27 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 58 671 316,46 18 664 273,46 1 414 686 670,48 1 358 848 430,21 VÄHEMMISTÖOSUUDET 79 402 825,48 75 883 504,48 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 3 110 600,00 4 275 800,00 Muut pakolliset varaukset 43 178 350,80 39 901 522,18 46 288 950,80 44 177 322,18 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 29 758 013,72 28 436 039,99 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 196 909 691,95 1 111 216 806,07 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 83 593 947,17 77 487 417,53 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 113 271 536,98 98 034 111,64 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 404 051 659,77 366 888 584,67 1 797 826 835,87 1 653 626 919,91 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 367 963 296,35 3 160 972 216,77 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 153

154 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot Liitetiedot Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 155

Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen tai hankinnan keskihinnan mukaisesti hankintamenoon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimukset koostuvat erilaisista koronvaihtosopimuksista, korkooptioista sekä niiden yhdistämisellä toteutetuista rakenteista. Kaikki sopimukset on tehty lainasalkun suojaamistarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla lainasalkun suojausaste pyritään pitämään 50 60 prosentin välillä. Voimassa olevista koronvaihtosopimuksista pisimmät voivat optioiden toteutumisesta riippuen olla voimassa vuoteen 2063 asti. Tulevaisuudessa voimaan tulevista koronvaihtosopimuksista pisimmät voivat olla voimassa vuoteen 2058 asti. Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkomenojen oikaisuksi. Johdannaissopimusten uudelleenjärjestelyistä maksetut ja saadut summat on jaksotettu kirjanpidossa kuluksi ja tuloksi vaikutusaikanaan. Vaihtokaupalla toteutetut uudelleenjärjestelyt on kirjattu bruttoperusteisesti kuluksi ja tuloksi. Kaupungin ympäristötuotot ja kulut sekä investoinnit on kirjattu kaupungin kirjanpidossa soveltaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta. Liitetiedot on numeroitu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Konsernitili Kaupungin konsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen kaupungin tytäryhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin tilinpäätöksessä sekä rahojen ja pankkisaamisten lisäyksenä että lyhytaikaisena velkana tytäryhteisöille. Vastaavasti tytäryhteisöjen negatiiviset tilien saldot esitetään sekä kaupungin lyhytaikaisena lainasaamisena tytäryhteisöiltä että rahojen ja pankkisaamisten vähennyksenä. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät konsernitiliin liitettyjen konserniyhteisöjen yhteenlaskettua saldoa pankissa 172 611 952,71 euroa. Konsernitiliin liittyviä lyhytaikaisia saamisia tytäryhteisöiltä on 4 883 096,13 euroa ja lyhytaikaisia velkoja 183 618 808,85 euroa. Saamisista on kirjattu tilinpäätökseen alas Tavase Oy:n negatiivinen konsernitilisaldo 6 123 760,01 euroa. 156 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot 2) Perustelu tuloslaskelman tai taseen esittämistavan muutoksesta Pysäköintimaksutulojen kirjauskäytäntöä muutettiin tilikaudella 2016. Aiemmin pysäköintimaksutulot kirjattiin maksutuloihin, mutta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaan pysäköintimaksutulot kirjataan myyntituottoihin. Edellisen tilikauden tietoihin esittämistavan muutosta ei ole tehty. Tilikauden 2016 myyntituottoihin sisältyi pysäköintimaksutuottoja 5,9 milj. euroa. Tilikauden 2015 maksutuottoihin pysäköintimaksutuottoja sisältyi 5,6 milj. euroa. Poistojen ja arvonalentumisten kirjauskäytäntö muutettiin tilikaudella 2016 kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaiseksi. Tilikauteen 2016 asti arvonalentumisissa esitettiin voimassa olleen ohjeistuksen mukaisesti vain maaja vesialueiden ja pysyvien vastaavien sijoitusten arvonalentumiset. Tilikaudella 2016 arvonalentumisiin kirjattiin myös poistonalaisten pysyvien vastaavien hyödykkeiden tulonodotusten muutoksesta johtuneet arvonalentumiset. Edellisen tilikauden tietoihin esittämistavan muutosta ei ole tehty. Tilikauden 2016 arvonalentumisiin sisältyi poistonalaisten hyödykkeiden tulonodotusten muutoksesta johtuvia arvonalentumisia 1,7 milj. euroa. Tilikauden 2015 suunnitelman mukaisiin poistoihin tällaisia arvonalentumisia sisältyi 8,5 milj. euroa. Lahjoituksena saadun omaisuuden kirjauskäytäntö muutettiin tilikaudella 2016 kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaiseksi. Tilikauteen 2016 asti Lahjoitusrahastojen erityiskatteisiin on merkitty vain erityiskatteiset rahoitussaamiset ja arvopaperit. Tilikauden 2016 kirjanpidossa lahjoituksena saatu omaisuus, jonka käyttöön liittyy sopimukseen, testamenttiin tai lahjakirjaan perustuvia varojen käyttöä ja kartuttamista koskevia ehtoja, on kirjattu taseeseen eriin Lahjoitusrahastojen varat ja Lahjoitusrahastojen pääomat. Lahjoitusten arvoksi on määritelty varovainen käypä arvo. Lahjoituksena saaduista rakennuksista ja irtaimistosta kirjattavat poistot merkitään lahjoitusrahastojen varojen ja pääomien vähennykseksi. Uuden kirjauskäytännön mukaan Lahjoitusrahastojen varoihin ja pääomiin merkittiin tilikaudella 2016 omaisuuseriä yhteensä 0,8 milj. euron arvosta. Edellisen tilikauden tietoihin esittämistavan muutosta ei ole tehty. 3) Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Ei ilmoitettavaa. 4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahan leikkauksen vaikutus henkilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen mukaan vuonna 2017 maksettavista lomarahoista leikataan 30 prosenttia. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan lomanmääräytymisvuonna 4/2016-3/2017, kirjanpidossa leikkauksesta kolme neljäsosaa kohdistuu suoriteperusteella tilikauden 2016 henkilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen henkilöstökuluja vähentävä vaikutus tilikaudella 2016 oli noin 6,7 milj. euroa. Tilikauden 2015 tulokseen vaikuttivat useat kertaluonteiset kuluerät, joiden yhteismäärä oli 20,8 milj. euroa. Näistä poistoihin ja arvonalentumisiin kirjattavia eriä oli yhteensä 11,5 milj. euroa. Kertaluonteisten kulujen vaikutus tilikauden 2015 rahoituskuluihin oli 5,2 milj. euroa. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla 1.1.2016 kaupungin perustamalle Tuomi Logistiikka Oy:lle. Liiketoimintakauppa pienensi kaupungin vuoden 2016 myyntituottoja 5,0 milj. euroa ja henkilöstökuluja noin 3 milj. euroa. Tilikaudella 2015 liikelaitoksen ulkoiset materiaali- ja palveluhankinnat olivat 17,1 milj. euroa. Liiketoimintakaupan seurauksena kaupungin taseen osakkeet ja osuudet kasvoivat 1,0 milj. eurolla ja tilikauden ylijäämä satunnaisiin tuottoihin kirjatun myyntivoiton johdosta 0,9 milj. eurolla. Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla 31.10.2015 Tullinkulman Työterveys Oy:lle. Liiketoimintakauppa pienensi kaupungin vuoden 2016 myyntituottoja 4,4 milj. euroa ja henkilöstökuluja 5,9 milj. euroa. Tilikaudella 2015 liikelaitoksen ulkoiset materiaali- ja palveluhankinnat olivat 2,7 milj. euroa. Hatanpään sairaalan kuvantamispalvelujen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirille 1.1.2016. Liiketoimintakauppa pienensi vuoden 2016 henkilöstökuluja noin 3,1 milj. euroa. Liiketoimintakaupan yhteydessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyi pysyviä vastaavia 1,6 milj. eurolla. Liiketoimintakaupasta ei syntynyt kaupungille myyntivoittoa tai -tappiota. Hatanpään sairaalan urologian liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirille 1.9.2016. Liiketoimintakaupan yhteydessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyi pysyviä vastaavia 0,2 milj. eurolla. Liiketoimintakaupasta ei syntynyt kaupungille myyntivoittoa tai -tappiota. Syksyllä 2015 alkanut turvapaikanhakijoiden hätämajoitus päättyi 1.6.2016, ja tällöin avattiin Kaupin vastaanottokeskus. Maahanmuuttovirasto korvaa täysimääräisesti hätämajoituksesta ja vastaanottokeskuksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset kaupungille. Tilikaudella 2016 maahanmuuttovirastolta saatavat myyntituotot kasvoivat 2,6 milj. eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 0,9 milj. eurolla. 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat merkittävät tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Ei ilmoitettavaa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 157

Liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupunkikonsernin tytäryhteisöt kolmea lukuun ottamatta. Maisansalo Oy:tä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, sillä yhtiöllä ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana. Yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Kurun metsäoppilaitoksen Venäjälle perustama International Forest Machine Operator Training Centre (TrC) ei sisälly konsernitilinpäätökseen. Yhteisöllä ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana eikä yhteisön luotettavia tilinpäätöstietoja ei ole ollut käytettävissä. Myöskään Suomen Itämeri-Instituutin säätiötä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli yhdeksän. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Samoin konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Konserniyhteisöjen kaupungille maksamat kiinteistöverot on jätetty eliminoimatta olennaisuuden periaatteen mukaan. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuksen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdistelemisessä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eliminoinnissa syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikaudelle. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen ja säätiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Kaupunkikonsernin sisällä käytettyjä erilaisia poistosuunnitelmia ei ole muilta osin yhdenmukaistettu. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöksiä ei ole oikaistu kaupungin arvostus- ja jaksotusperiaatteita vastaaviksi, koska tarvittavia tietoja oikaisujen tekemiseksi ei ole ollut saatavissa. Poikkeavat tilikaudet Tampereen Raitiotie Oy perustettiin joulukuussa 2016, ja yhtiön ensimmäinen tilikausi on 20.12.2016-31.12.2017. Yhtiö on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 31.12.2016 tilanteesta laaditun välitilinpäätöksen perusteella. Tampereen Särkänniemi Oy:n tilikausi on ollut 2.1.2016-1.1.2017. Konsernirakenteen muutosten käsittely Konsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu oman pääoman jatkuvuuden periaatetta. Konsernirakenteen muutosten vaikutus konsernin omaan pääomaan on esitetty konsernituloslaskelmassa. Konsernin rahoituslaskelmassa konsernirakenteen muutosten vaikutus on esitetty investointien rahavirrassa. Konsernirakenteen muutokset Tilikauden aikana perustettiin uusi tytäryhteisö Tampereen Raitiotie Oy. Haukiluoman Liikerakennus Oy:n osakkeita myytiin tilikauden aikana, ja uusi omistusosuus tilikauden lopussa oli 87,91 prosenttia. 158 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot Kiinteistö Oy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy fuusioituivat Pirkan Opiskelijaasunnot Oy:öön 1.9.2016. Konsernin omistusosuus Pirkan Putkikeräys Oy:stä pieneni tilikauden aikana, ja uusi omistusosuus oli 45,77 prosenttia. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:öön tuli Tampereen kaupungin lisäksi mukaan osakkaiksi Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi, joten konsernin omistusosuus pieneni 71,39 prosenttiin. Vuores Palvelu Oy:n osakkeita myytiin, ja uusi omistusosuus oli 38,59 prosenttia. Suomen Hopealinja Oy:n osakepääomaa korotettiin tilikaudella ja osakkeiden hankinnan myötä konsernin uudeksi omistusosuudeksi muodostui 30,46 prosenttia. Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy;n osakkeet myytiin, joten yhtiö ei ole enää konsernin osakkuusyhtiö. Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä purettiin 1.1.2016. Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu oikaisu edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien oikaisuna. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Oikaisun perusteena on Tampereen Sähkölaitos -konsernissa vuonna 2016 valmiiksi saatu tietojärjestelmähanke, jonka seurauksena pystytään laskemaan etäluettavien mittareiden lukemiin perustuva sopimuskohtainen, todellinen myynti halutulta ajankohdalta sekä yhdistelemään se laskutustietoihin. Tällöin pystytään osoittamaan sopimuskohtaisesti, kuinka paljon asiakas on yhtiölle velkaa tai päinvastoin myyntireskontran osoittaman saldon lisäksi. Ennen tietojärjestelmää ja kaukoluettavia mittareita sopimuskohtaista tarkkaa myyntiä ei ollut mahdollista laskea laskutuskausien keskellä, joten tilinpäätöksessä liikevaihdon määrä perustui osittain laskennallisiin arvioihin tyyppikulutuksista. Menettelyä on sovellettu vuodesta 2002 alkaen. Vaikka tämä laskenta oli paras käytettävissä oleva menetelmä arvioida liikevaihdon määrä, se sisälsi epävarmuuksia. Tietojärjestelmähankkeen valmistuttua on voitu jälkikäteen todeta, että liikevaihto ja saamiset on laskettu aikaisemmissa tilinpäätöksissä liian pieneksi. Nyt taseen saatavien saldo on oikaistu vastaamaan uuden järjestelmän osoittamaa oikeaa saldoa. Oikaisusta on tehty verohallinnolle oikaisuvaatimus vuosien 2010 2013 verotukseen ja sitä vastaava verovaraus on kirjattu taseen pakollisiin varauksiin. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 159

Liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot 6) Toimintatuotot (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Yleishallinto 21 094 19 236 19 841 17 983 Sosiaali- ja terveyspalvelut 130 173 123 505 350 423 334 579 Sivistyspalvelut 47 178 50 229 50 980 52 677 Yhdyskuntapalvelut 76 247 56 310 99 574 53 032 Muut palvelut, josta 159 984 163 356 584 735 598 818 Kiinteistöpalvelut 22 926 23 405 174 903 173 374 Yhteensä 434 676 412 636 1 105 554 1 057 088 7) Verotulot (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Kunnan tulovero 776 520 755 608 Osuus yhteisöveron tuotosta 54 305 67 298 Kiinteistövero 65 281 63 832 Koiravero 108 116 Yhteensä 896 213 886 853 8) Valtionosuudet (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Peruspalvelujen valtionosuus ilman tasauksia 251 028 233 416 251 028 233 416 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -4 560-4 732-4 560-4 732 Järjestelmämuutoksen tasaus 0-219 0-219 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 70 760 69 967 70 760 69 967 Ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoitus 0 0 57 752 60 469 Yhteensä 317 228 298 432 374 980 358 900 9) Palvelujen ostot (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Asiakaspalvelujen ostot 408 481 400 180 Muiden palvelujen ostot 211 651 186 841 Yhteensä 620 132 587 022 160 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 10) Valtuustoryhmille annetut tuet (1 000 euroa) Kaupunki 2016 Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmä 34 Tampereen Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 32 Tampereen vihreä valtuustoryhmä 20 Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmä 14 Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä 14 Keskustan Tampereen valtuustoryhmä 10 Tampereen Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä 4 Tampereen Puolesta -valtuustoryhmä 4 SKP:n Tampereen valtuustoryhmä 2 Yhteensä 134 11) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tampereen kaupungin omaisuusluokat ja poistosuunnitelma Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet (mm. käyttöönottolisenssit) 3 vuotta Kaupungin yhteiset isot tietojärjestelmät (mm. SAP, Donna) 5 vuotta Muut aineettomat oikeudet (mm. käyttö- ja valmistusoikeudet) 5 vuotta Liikearvo 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Kehittämismenot 5 vuotta Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot (mm. itse rakennetut ohjelmistot) 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Mm. osake- ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot max 20 Rantaväylän tunneli 50 vuotta Ennakkomaksut Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Ei poistoa Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Maa- ja vesialueiden perusparannusinvestoinnit Ei poistoa Liittymismaksut (siirrettävät, ei palautettavat) Ei poistoa Kiinteistöjen vuokraoikeudet 5 vuotta Vuokrattujen kiinteistöjen liittymismaksut (siirrettävät, ei palautettavat) mm. vuokrattujen kiinteistöjen liittymismaksut 5 vuotta Rakennukset Asuinrakennukset (mm. kerrostalot, rivi- ja pientalot) 30 vuotta Asuinrakennusten perusparannukset 10 vuotta Hallinto- ja laitosrakennukset (mm. koulut, päiväkodit, perhetukikeskukset, asuntolat, sairaalat, terveysasemat, kauppahalli, museot, hallintorakennukset) 30 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset (mm. lämpökeskukset, pumppaamot, keskuskeittiöt) 20 vuotta Talousrakennukset (mm. varastot) 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset (mm. uimahallit, jäähallit, liikuntahallit, vapaa-aikakeskukset ja niiden huoltorakennukset, saunat, virkistysalueiden mökit) 20 vuotta Maanalaiset kallioluolat (mm. pysäköintiluolat, tekniset luolat, tunnelit) 50 vuotta Muut rakennukset (mm. katokset, siirrettävät koulut ja päiväkodit, ulkoilumajat, lavat, kevytrakenteiset rakennelmat, säiliöt) 10 vuotta Rakennusten kiinteät koneet ja laitteet (mm. hissit, ilmastointi-, jäähdytys- ja lämmityslaitteet, taloverkot, keskusantennit, sähköpääkeskukset, muu rakennuksiin kiinteästi liittyvä 10 vuotta tekniikka) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15 vuotta Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 161

Liitetiedot Puusillat, puu- ja ponttonilaiturit Betoni- ja terässillat sekä kiinteät laiturit Muut maa- ja vesirakenteet (mm. padot, kanavat, altaat) Vedenjakeluverkosto (mm. vesitornit) Viemäriverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Muut putki- ja kaapeliverkot Vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Viestintälaitteet Henkilö- ja pakettiautot Linja- ja kuorma-autot Alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet (m. henkilöpalo- ja sairaankuljetusautot, perävaunut) Muut liikkuvat työkoneet (mm. kiinteistötraktorit) Muut raskaat koneet (mm. kaivinkoneet, raivaus-, sammutus- ja säiliöautot, nostolavaajoneuvot) Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Sairaalan kuvantamislaitteet Muut laitteet ja kalusteet (mm. ensikertainen kalustaminen) Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat (mm. soranottopaikat) Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Keskeneräiset aineelliset hyödykkeet 10 vuotta 25 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 7 vuotta 10 vuotta 8 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 3 vuotta Käytön mukainen poisto Ei poistoa Ei poistoa Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset Ei poistoa Ei poistoa Ei poistoa Ei poistoa 162 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 12) Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Eläkevastuu 1.1* 4 276 4 831 4 276 4 837 Vähennykset tilikaudella 1 165 555 1 165 561 Eläkevastuu 31.12 3 111 4 276 3 111 4 276 Maisemointivaraus 1.1 138 150 16 950 14 175 Lisäykset tilikaudella 0 0 4 212 6 275 Vähennykset tilikaudella 11 12 1 728 3 500 Maisemointivaraus 31.12 127 138 19 433 16 950 Maanpuhdistusvaraus 1.1 5 252 5 322 5 532 5 322 Lisäykset tilikaudella 0 200 0 480 Vähennykset tilikaudella 651 270 651 270 Maanpuhdistusvaraus 31.12 4 601 5 252 4 881 5 532 Verovaraukset 1.1. 0 0 1 880 0 Lisäykset tilikaudella** 0 0 0 1 880 Verovaraukset 31.12. 0 0 1 880 1 880 Vahingonkorvausvaraus 1.1 558 608 782 851 Lisäykset tilikaudella 1 154 0 1 589 0 Vähennykset tilikaudella 84 50 105 69 Vahingonkorvausvaraus 31.12 1 628 558 2 266 782 Potilasvahinkovakuutus 1.1 0 0 13 311 13 228 Lisäykset tilikaudella 0 0 179 84 Potilasvahinkovakuutus 31.12 0 0 13 491 13 311 Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 1.1 0 0 369 423 Vähennykset tilikaudella 0 0 54 54 Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 31.12 0 0 315 369 Muut pakolliset varaukset 1.1 0 0 1 077 0 Lisäykset tilikaudella 170 0 170 1 077 Vähennykset tilikaudella 0 0 335 0 Muut pakolliset varaukset 31.12 170 0 912 1 077 Pakolliset varaukset yhteensä 31.12*** 9 637 10 224 46 289 44 177 Lisäykset yhteensä 1 324 200 6 151 9 796 Vähennykset yhteensä 1 911 887 4 039 4 454 Muutos yhteensä -587-687 2 112 5 342 * Sisältää ns. vanhojen eläkkeiden eläkevastuun ja varhennetun eläkkeen eläkealeneman korvaukseksi myönnetyt eläkkeet. ** Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa. *** Muut pakolliset varaukset sisältävät koronvaihtosopimuksen (OTC) suojaamattomaan osuuteen liittyvistä arvioiduista kuluista kirjattua varausta 742 000. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 163

Liitetiedot 13) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Muut toimintatuotot Osakkeiden luovutusvoitot 1 430 741 2 583 1 244 Kiinteistöjen luovutusvoitot 2 668 2 179 2 668 3 935 Koneiden ja kaluston luovutusvoitot 20 241 50 278 Maa-alueiden luovutusvoitot 13 885 6 964 13 885 6 964 Autojen luovutusvoitot 262 142 276 142 Aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot 23 0 23 0 Luovutusvoitot yhteensä 18 289 10 266 21 113 12 563 Muut toimintakulut Osakkeiden luovutustappiot 0 0 204 98 Kiinteistöjen luovutustappiot 4 46 4 46 Koneiden ja kaluston luovutustappiot 2 6 14 15 Autojen luovutustappiot 0 3 0 3 Luovutustappiot yhteensä 6 55 296 161 14) Satunnaiset erät (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Satunnaiset tuotot Liiketoimintakauppa Tullinkulman työterveys Liikelaitos 0 1 404 0 0 Liiketoimintakauppa Tampereen Logistiikka Liikelaitos 929 0 0 0 Kiinteistökauppa Suomen yliopistokiinteistöt 0 0 455 0 Tampereen yliopistollisen sairaalan Tukisäätiö/lahjoitusvarojen siirto 0 0 1 219 0 Satunnaiset tuotot yhteensä 929 1 404 1 674 0 Satunnaiset kulut Käyttöomaisuuden luovutustappio Vellamonkodit Oy:n osakkeet 503 0 0 0 Vellamonkodit Oy laina-akordi 2 850 0 0 0 Hämeen päihdehuollon purkaminen 325 0 0 0 Tampereen yliopistollisen sairaalan Tukisäätiö/lahjoitusvarojen siirto 0 0 1 219 0 Satunnaiset kulut yhteensä 3 678 0 1 219 0 15) Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Muut rahoitustuotot Osinkotuotot 6 826 2 310 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 1 445 1 445 Muut rahoitustuotot 854 5 103 Yhteensä 9 125 8 858 16) Poistoeron muutos (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Investointivarauksiin liittyvät poistoeron vähennykset 1 176 1 183 Pysyvien vastaavien myynnin yhteydessä kirjattu poistoeron vähennys 0 58 Yhteensä 1 176 1 241 164 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 17) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet aktivoidut menot ja pääoma-alennukset Ei ilmoitettavaa. 18) Arvonkorotukset Ei ilmoitettavaa. 19) Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 2 657 94 972 97 629 Lisäykset 204 23 273 23 477 Rahoitusosuudet tilikaudella -57 0-57 Vähennykset tilikaudella 6 17 23 Siirrot erien välillä -57 57 0 Tilikauden poisto 901 2 413 3 313 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 955 115 873 117 828 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 955 115 873 117 828 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 171 464 436 210 376 898 37 978 3 969 139 186 1 165 706 Lisäykset 15 677 35 293 21 674 15 627 172 107 724 196 167 Rahoitusosuudet 112 801 1 034 144 0 3 295 5 385 Vähennykset 234 305 22 1 710 0 0 2 271 Siirrot erien välillä 0 21 577 50 660 278 0-72 515 0 Tilikauden poisto 16 30 652 44 952 12 270 61 0 87 952 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0 1 250 0 438 0 0 1 688 Poistamaton hankintameno 31.12. 186 780 460 073 403 224 39 320 4 080 171 100 1 264 577 Kirjanpitoarvo 31.12. 186 780 460 073 403 224 39 320 4 080 171 100 1 264 577 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 165

Liitetiedot Maa- ja vesialueet Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Kiinteistöjen liittymismaksut 664 664 10 699 8 867 Muut maa- ja vesialueet 186 115 170 800 200 697 175 565 Kirjanpitoarvo 31.12. 186 780 171 464 211 396 184 432 Sijoitukset Osakkeet konserniyhtiöt Osakkeet omistusyhteysyhteisöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1. 212 986 1 769 58 696 6 628 280 079 Lisäykset 6 519 104 0 0 6 623 Vähennykset 543 12 0 662 1 217 Hankintameno 31.12. 218 961 1 862 58 696 5 966 285 485 Arvonalennukset 0 0 342 0 342 Kirjanpitoarvo 31.12. 218 961 1 862 58 354 5 966 285 143 Joukkovelkakirjalaina-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöiltä Saamiset muilta yhteisöiltä Yhteensä Hankintameno 1.1. 102 569 4 059 106 628 Lisäykset 1 264 39 1 302 Vähennykset 6 260 868 7 128 Hankintameno 31.12. 97 573 3 229 100 802 Kirjanpitoarvo 31.12. 97 573 3 229 100 802 166 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 20) Omistukset tytäryhteisöissä Nimi Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin omistusosuuden muutos %-yksikköä Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta 1 000 euroa Tytäryhteisöt Ekokumppanit Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 9,32 %, Tampereen Sähkölaitos Oy 18,75 %, Tampere 62,50% 90,57% 245 106 31 äänimäärästä 93,50 %) Finnpark Oy (alakonsernitp) Tampere 100,00% 100,00% 37 668 79 483 3 354 Finnpark Tekniikka Oy Tampere 100,00% 0 0 0 Pellavan Parkki Kiint Oy (Finnpark Oy 50,60 %) Tampere 10,00% 60,60% 0 0 0 Pysäköintiveturi Kiint Oy (äänimäärästä 88,70 %) Tampere 92,70% 0 0 0 Tullin Parkki Oy (äänimäärästä 59,46 %) Tampere 69,60% 0 0 0 Haukiluoman Liikerakennus Oy Tampere 87,91% 87,91% 14,90% 591 96 21 Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 72,11% 72,11% 1 514 60-4 Keinupuistokeskus Oy (Tampereen Kotilinnasäätiö 46,06 %, Tampereen Palvelukiinteistöt Tampere 57,02% 1 710 1 816 0 Oy 10,96 %) Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy Tampere 59,31% 59,31% 558 158 0 Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy Tampere 52,97% 52,97% 314 28-0 Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 86,08% 86,08% 1 257 390 5 Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 54,34% 54,34% 507 126 3 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tampere 100,00% 100,00% 4 695 106 523 2 035 Tieteenkadun Parkki Kiint Oy Tampere 68,75% 701 1-2 Tupakkikiven Parkki Kiint Oy Tampere 61,03% 1 685 3 2 Pirkanmaan Jätehuolto Oy (äänimäärästä 65,33 %, alakonsernitp) Tampere 49,69% 49,69% 20 751 3 008 1 064 Pirkan Putkikeräys Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 44,93 %, Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere 2,11% 45,77% -1,14% 0 0 0 0,56 %, äänimäärästä 63,50 %) Runoilijan tie Oy Tampere 72,58% 72,58% 211 19-68 Tammenlehväsäätiö Tampere 100,00% 100,00% 21 273 2 783 175 Tammenlehväkeskus Oy Tampere 100,00% 100,00% 0 0 0 Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy Tampere 87,00% 87,00% 45 805 13 530 181 Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiö Tampere 87,00% 216 16-105 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Tampere 60,47% 60,47% 339 1 137 34 Visit Tampere Oy Tampere 60,47% 40 31 7 Tampereen Raitiotie Oy Tampere 100,00% 100,00% 100,00% 2 000 0-0 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Tampere 71,39% 71,39% -28,61% 3 118 968-275 Tampereen Kotilinnasäätiö Tampere 100,00% 100,00% 7 229 89 173 4 Pispan Tupahaka As Oy Tampere 75,71% 538 22-6 Tampereen Tammelankodit As Oy Tampere 100,00% 1 856 4 285-0 Vellamonkodit Oy (Tampereen Kotilinnasäätiö 86,02 %) Tampere 13,98% 100,00% 3 380 1 614 2 049 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampere 66,00% 66,00% 802 12 773 0 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Tampere 100,00% 100,00% 10 322 15 281 713 Tampereen Sarka Oy Tampere 100,00% 100,00% 293 162 99 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 167

Liitetiedot Nimi Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin omistusosuuden muutos %-yksikköä Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta 1 000 euroa Tampereen Sähkölaitos Oy (alakonsernitp) Tampere 100,00% 100,00% 131 674 411 588 25 242 Tammervoima Oy (Tampereen Sähkölaitos Oy 51 %, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 24,35 Tampere 75,35% 0 0 0 %, äänimäärästä 83,01 %) Tampereen Sähköverkko Oy Tampere 100,00% 0 0 0 Tampereen Vera Oy Tampere 100,00% 0 0 0 Tampereen Särkänniemi Oy Tampere 100,00% 100,00% 17 250 8 105 99 Tampereen työvalmennussäätiö Syke Tampere 100,00% 100,00% 29 125 7 Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampere 100,00% 100,00% 13 409 46 106 1 Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere 100,00% 100,00% 1 574 267 088 0 Tampereen Atalan Metsätonttu As Oy Tampere 100,00% 1 4 834 0 VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere 100,00% 986 460 220 Tampere-talo Oy Tampere 100,00% 100,00% 2 485 3 480 102 Tavase Oy Tampere 69,54% 69,54% 757 4 290-46 TREDU-Kiinteistöt Oy Tampere 66,46% 66,46% 72 340 44 309 220 Tullinkulman Työterveys Oy Tampere 75,19% 84,66% 426 3 426 60 Tuomi Logistiikka Oy Tampere 51,00% 69,71% 3 138 7 814 740 Vilusen Rinne Oy Tampere 100,00% 100,00% 91 51 931 0 Vuores Palvelu Oy (Tampereen Vuokratalosäätiö 3,39 %, Pirkan Putkikeräys Oy 0,24 %, äänimäärästä 55,43 %)**) Tampere 34,98% 38,59% -16,76% 700 25-19 Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Maisansalo Oy *) Tampere 100,00% 100,00% 0 0 0 Suomen Itämeri-Instituutin säätiö Tampere 100,00% 100,00% International Forest Machine Operator Training Centre Viipuri 100,00% 100,00% *) ovat vuoden 2009 tietoja, yhtiöllä ei ollut toimintaa tämän jälkeen **) Vuores Palvelu Oy on tytäryhteisö, vaikka omistus alle 50%. Määräysvalta yhtiössä perustuu osakassopimukseen. Säätiöiden osalta esitetty prosentti kuvaa osuutta määräysvallasta. 21) Omistukset kuntayhtymistä Nimi Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Kaupungin omistusosuuden muutos %-yksikköä Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/tappiosta 1 000 euroa Kuntayhtymät Pirkanmaan Liitto Tampere 45,58% 769 469 42 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (alakonsernitp) Tampere 38,18% 82 297 128 291 6 239 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampere 62,45% 267 225 4 168 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 22) Omistukset muista yhteisöistä Nimi Osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin omistusosuuden muutos %-yksikköä Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta 1 000 euroa Atalan Liikekeskus Kiint Oy Tampere 40,00% 40,00% 758 0 0 Coxa Oy (konserni) Tampere 20,56% 20,56% 3 537 0 834 Finnpark Oy Kosken Parkki Kiint Oy Tampere 21,08% 848 5-1 Hervannan Kanjoni As Oy (Tampereen Vuokraasunnot Oy 7,39 %) Tampere 36,08% 43,47% 684 203 0 Tuotekehitys Oy Tamlink Tampere 24,00% 24,00% 582 381 26 Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampere Hervannan Juhani As Oy Tampere 28,04% 668 4 0 Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere Tumpin Parkki Kiint Oy Tampere 20,96% 201 1-1 Vilusen Rinne Oy Tampere Mummunkujan pysäköinti Oy Tampere 31,33% 196 0-2 YH Kodit Oy (konserni) (Tampereen Vuokratalosäätiö 17,07 %) Tampere 18,64% 35,71% 52 927 218 015 19 837 Yhdistelemättömät osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt Ateljeetalo Oy Tampere 47,66% 47,66% 34 28 0 Pikassos Oy Hämeenlinna 25,00% 25,00% 24 25 10 Suomen Hopealinja Oy Hämeenlinna 30,46% 30,46% 2,00% 53 724-171 Tampereen Särkänniemi Oy Tampere Jotospirtti Oy Helsinki 50,00% 95 0 0 Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere Virontörmän Lämpö Oy Tampere 40,42% 235 0 40 Tyrkkölä As Oy Ylöjärvi 47,72% 47,72% 116 0-0 VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere Lännen Palveluyhtiöt Oy (konserni)*) Tampere 31,19% 269 329 104 *) ovat vuoden 2013 tietoja Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 169

Liitetiedot Yhdistykset, säätiöt yms., joiden hallintoelimissä kaupungilla on edustus: A.R. Winterin muistosäätiö Cultura-säätiö Eino Salmelaisen Säätiö Elävä Kaupunkikeskusta ry Frame-säätiö Haiharan Museosäätiö Hämäläisten Ylioppilassäätiön valtuuskunta K. F. ja Maria Dunderbergin Testamenttisäätiö Kalevan lukion kannatusyhdistys ry Kallioniemi-säätiö Koivupirtin Säätiö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kustaa Hiekan säätiö Lenin-museon johtokunta Nokian ajoharjoitteluratasäätiö Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry Pispalan Sottiisin päätoimikunta Postimuseosäätiö Pro Rautatie ry Pro Ysitie ry Pyynikin kesäteatterisäätiö Sara Hildénin säätiö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Suomen Kirjainstituutin säätiö, Stiftelsen för Finlands bokinstitut Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry Suomen Sinfoniaorkesterit ry Tampere Maja säätiön valtuuskunta Tampere tunnetuksi ry Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Tampereen elokuvajuhlat - Tampere Film Festival ry Tampereen kaupungin henkilöstökassa Tampereen kaupungin vakuutuskassa Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry Tampereen Konservatoriotalon Säätiö Tampereen Musiikkiopiston Säätiö Tampereen Oopperatoimintasäätiö Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry Tampereen Seudun Opiskelija-asuntosäätiö TOAS Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Tampereen Sotaveteraanien Huolto- ja tukisäätiö Tampereen Steiner-kouluyhdistys ry Tampereen Teatterikesä ry Tampereen Työväen Teatteri Oy Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtokunta Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön johtokunta Teatteri 2000:n kannatusyhdistys ry Tampere Convention Bureau ry TITRY ry Tor, Joe ja Pentti Borgin Säätiö Työväen museoyhdistys ry Työväen Teatterin talosäätiö Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampere-Hämeenlinnan terveyspalveluyksiön johtokunta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampereen terveyspalveluyksiön johtokunta Y-Säätiö 23) Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0 6 259 0 3 419 Konsernitili 0 4 883 0 38 550 Muut saamiset 0 0 0-24 Siirtosaamiset 0 1 722 0 2 079 Yhteensä 0 12 863 44 024 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä 0 Myyntisaamiset 0 1 682 0 1 182 Siirtosaamiset 0 1 974 0 4 234 Yhteensä 0 3 656 5 416 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0 93 0 149 Siirtosaamiset 0 0 0 9 Yhteensä 0 93 0 158 Yhteensä 0 16 613 0 49 597 170 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 24) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Koronvaihtosopimukset 9 621 5 602 9 621 5 602 Muut menoennakot ja tulojäämät 14 14 59 65 Yhteensä 9 635 5 616 9 680 5 667 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot 1 713 1 743 200 252 Kelan korvaus työterveyshuollosta 3 100 3 000 4 414 4 237 Valtion avustuksia ja korvauksia 4 227 4 111 7 502 4 284 Avustus pakolaisten kotouttavaan toimintaan 3 147 2 649 3 147 2 649 Turvapaikanhakijoiden kustannusten korvaus valtiolta 4 581 0 4 581 0 Joukkoliikennetuki valtiolta 0 1 062 0 1 062 Seutulipun valtionosuus 0 327 0 327 Koronvaihtosopimukset 461 461 461 461 EU-tuet ja avustukset 102 45 102 45 Muut tuet ja avustukset 68 1 081 385 1 210 Kotihoidon laskutus 1 957 1 704 1 957 1 704 Kotikuntalain kotikuntakorvaus 1 138 882 1 138 882 PSHP:n peruspääoman korko 1 445 1 445 893 893 PSHP:n tasauslaskutus 514 2 748 318 1 699 Tulojäämät peruskorjauksista, Tredu-Kiinteistöt 2 996 1 607 0 0 Sulkavuoren keskuspuhdistamo, kuntien osuudet 0 509 0 509 Verosaamiset 0 0 389 142 NordPool Elspot sähköjohdannaiset 0 0 247 94 Ulkoisen rahoituksen jaksotus 0 0 359 992 Energiaerien jaksotus 0 0 1 768 543 Laskuttamaton leasing-laskutus 0 0 103 2 596 Muut menoennakot ja tulojäämät 3 767 1 943 9 820 6 500 Yhteensä 29 216 25 317 34 638 31 082 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 171

Liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25) Oma pääoma (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Peruspääoma 1.1 636 657 636 657 636 657 636 657 Peruspääoma 31.12 636 657 636 657 636 657 636 657 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1 0 0 395 395 Lisäykset 0 0 19 0 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 31.12. 0 0 415 395 Muut omat rahastot Vahinkorahaston pääoma 1.1 21 633 21 904 21 633 21 904 Siirrot rahastosta tilikaudella 274 271 274 271 Vahinkorahaston pääoma 31.12 21 359 21 633 21 359 21 633 Tampereen Elinkeinorahaston pääoma 1.1. 11 505 11 505 11 505 11 505 Siirrot rahastosta tilikaudella 2 853 0 2 853 0 Tampereen Elinkeinorahaston pääoma 31.12. 8 652 11 505 8 652 11 505 Väinö Linnan rahaston pääoma 1.1. 61 61 61 61 Siirrot rahastosta tilikaudella 10 0 10 0 Väinö Linnan rahaston pääoma 31.12. 51 61 51 61 Muut muut omat rahastot 1.1. 0 0 14 206 11 216 Siirrot rahastoon tilikaudella 0 0 587 3 357 Siirrot rahastosta tilikaudella 0 0 302 368 Muut muut omat rahastot yhteensä 31.12. 0 0 14 491 14 206 Muut omat rahastot yhteensä 30 063 33 200 44 553 47 406 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 578 255 596 338 655 726 622 939 Siirto edelliseltä tilikaudelta -36 886-18 083 18 664 16 758 Edellisten tilikausien virheiden oikaisut* 0 0 0 15 135 Muut muutokset 0 0 0 894 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 541 369 578 255 674 390 655 726 Tilikauden alijäämä/ylijäämä -16 964-36 886 58 671 18 664 Oma pääoma yhteensä 1 191 125 1 211 226 1 414 687 1 358 848 *Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa. 172 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 26) Erittely poistoerosta ( 1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Investointivarauksiin liittyvä poistoero 8 551 9 728 Yhteensä 8 551 9 728 27) Pitkäaikaiset velat, myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 191 559 107 044 Yhteensä 191 559 107 044 Vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät 1.1.2022 tai sen jälkeen 28) Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat Ei ilmoitettavaa. 29) Pakolliset varaukset (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Eläkevaraus 3 111 4 276 3 111 4 276 Maisemointivaraus 127 138 19 433 16 950 Maanpuhdistusvaraus 4 601 5 252 4 881 5 532 Verovaraukset* 0 0 1 880 1 880 Vahingonkorvausvaraus 1 628 558 2 266 782 Potilasvahinkovakuutus 0 0 13 491 13 311 Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 0 0 315 369 Muut pakolliset varaukset 170 0 912 1 077 Yhteensä 9 637 10 224 46 289 44 177 *Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 173

Liitetiedot 30) Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Konsernitili 0 183 619 0 166 890 Ostovelat 0 11 505 0 6 749 Muut velat 1 097 125 1 019 115 Siirtovelat 0 166 0 187 Yhteensä 1 097 195 414 1 019 173 941 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 0 5 249 0 3 199 Muut velat 681 12 606 10 Siirtovelat 1 970 605 0 551 Yhteensä 2 652 5 866 606 3 759 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0 0 0 4 Yhteensä 0 0 0 4 Yhteensä 3 748 201 280 1 625 177 704 31) Maksuvalmiuden kannalta merkittävät sekkilimiitit Ei ilmoitettavaa. 32) Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Liittymismaksut ja muut velat Palautuskelpoiset liittymismaksut 20 296 17 442 52 474 48 339 Muut velat 668 655 672 655 Yhteensä 20 964 18 097 53 146 48 994 174 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 33) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Pitkäaikaiset siirtovelat Tuloennakot Maankäyttösopimukset 14 505 12 034 14 130 11 659 Koronvaihtosopimukset 11 044 5 818 11 044 5 818 Muut tuloennakot 1 951 1 951 1 589 1 951 Menojäämät Muut menojäämät 96 101 96 101 Yhteensä 27 596 19 905 26 859 19 530 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Tuet ja avustukset 2 430 5 920 4 692 6 729 Matkakorttien latausmaksuvelka*) 0 3 482 0 3 482 Pelastuslaitos, kuntien maksuosuudet 819 703 819 703 PSHP:lle palautettavaa valmiuskorvausta ja ensihoidon ylijäämää 596 551 368 341 Muut tuloennakot 1 040 753 1 040 5 083 Maksettujen palkkojen sivukulut**) 10 761 10 697 10 761 10 697 Palkkajaksotukset sivukuluineen 88 695 94 102 130 761 136 862 Korkojaksotukset 3 583 2 872 6 728 6 711 Menojäämät PSHP/peruspääoman korko jäsenkunnille 0 0 893 893 PSHP/potilasvahinkovakuutus 0 0 1 583 1 658 Laskuttamattoman myynnin alv-jaksotus 0 0 7 316 3 545 Verojaksotukset 0 0 6 059 2 761 Työmarkkinatuki, Kela 2 692 0 2 692 0 Muut menojäämät 1 545 2 466 18 650 18 342 Yhteensä 112 163 121 546 192 363 197 807 *) Matkakorttien latausmaksuvelka 5 177 000 euroa vuodelta 2016 on kirjattu erään Muut velat. **) Konsernin osalta ei ole saatavilla erittelyä, näytetään kaupungin kyseinen erä. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 175

Liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 34) Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0 0 367 471 272 160 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 385 342 190 058 Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 88 589 116 085 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 62 366 39 671 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 3 157 6 102 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 5 318 5 318 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 0 0 453 026 235 047 Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0 0 6 794 4 623 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 12 305 8 464 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 0 0 12 305 8 464 Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0 0 6 500 4 300 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 0 0 120 120 Pantatut osakkeet yhteensä 0 0 120 120 Yhteensä 0 0 465 450 243 631 35) Muut omasta puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 64 460 10 300 36) Konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet Ei ilmoitettavaa. 37) Muut muiden puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa) Ei ilmoitettavaa. 176 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 38) Vuokravastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen 1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2066 asti* 445 128 409 358 215 617 184 347 Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 32 461 26 168 17 588 0 Myöhemmin maksettava osuus 412 667 383 190 198 029 0 Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 0 0 0 0 Leasingvastuut Leasingvastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2033 asti 123 092 104 064 295 993 142 106 Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 11 352 10 049 22 871 14 654 Koneet ja laitteet 6 415 6 259 13 913 10 716 Rakennukset Pyynikin sosiaaliasema 1 306 1 306 1 306 1 306 Vuoreksen koulukeskus 1 104 1 092 1 104 1 092 Muut rakennukset 2 527 1 392 6 549 1 539 Myöhemmin maksettava osuus 111 740 94 015 273 122 127 453 Koneet ja laitteet 10 973 9 411 127 208 39 760 Rakennukset Pyynikin sosiaaliasema 40 440 41 746 40 440 41 746 Vuoreksen koulukeskus 44 226 34 095 44 226 34 095 Muut rakennukset 16 102 8 763 61 249 11 852 Yhteensä 568 220 513 422 511 610 326 453 * Vuoden 2015 vertailutietoa on muutettu sekä kaupungin että konsernin osalta, koska luvuista on puuttunut 17,4 milj. vesiverkostojen vuokraa. * Vuoden 2015 vertailutietoa on muutettu konsernin osalta, koska lukuun on sisältynyt 16,0 milj. euroa konsernin sisäisiä vuokravastuita. 39, 40) Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Takaukset tytäryhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 543 171 548 287 - - Jäljellä oleva pääoma 343 021 367 363 - - Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 7 000 7 000 - - Jäljellä oleva pääoma 3 063 3 354 - - Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 15 795 16 946 16 016 17 287 Jäljellä oleva pääoma 9 618 10 320 9 633 10 490 Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kaupunki 2016 2015 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 1 085 514 1 063 484 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 810 758 Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta-kohdan vertailutietoa on korjattu konsernin osalta. Aiemmin kaupungin osakkuusyhteisöille antamat takaukset on esitetty myös konsernin luvuissa, vaikka kyseessä on konsernin sisäinen takaus. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 177

Liitetiedot 41) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) Kaupunki Konserni 2016 2015 2016 2015 Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista aiheutuvat velvoitteet 61 381 47 299 0 0 Seuraavalle tilikaudelle kohdistuva osuus 23 169 16 712 0 0 Ehdolliset ympäristövastuut 57 387 37 758 57 387 37 758 Sitoumukset avustukseen 0 0 8 007 8 007 Muut sopimusvastuut 69 264 89 440 76 112 98 671 Sopimusvastuut yhteensä 211 201 519 101 141 506 327 368 Muut taloudelliset vastuut* 16 119 5 171 16 119 5 171 Arvonlisäveron palautusvastuu 0 0 16 768 13 312 * Sisältää mm. eri oikeusasteissa vireillä olevat riita-asiat. Ehdolliset ympäristövastuut Ehdolliset ympäristövastuut muodostuvat puhdistusvastuista 45,8 milj euroa ja tarkkailuvastuista 11,5 milj euroa. Arvolisäveron palautusvastuu Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin 1.1.2007 alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Arvonlisäveron palautusvastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun. Palkan korvausvastuu Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen 2015:48 Turussa, jossa käsitellään palomiehen varallaolon rinnastamista työaikaan. Päätöksen johdosta ovat ammattiyhdistykset esittäneet pelastuslaitoksille korvausvaateita koskien varallaolon palkkaa. Tästä saattaa koitua korvausvastuita myös Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Asian käsittely on vielä kesken, eikä mahdollista korvaussummaa voida vielä tarkentaa. Päästöoikeudet, konserni Päästösalkun käyvässä nettoarvossa on mukana ilmaiseksi saatujen, ostettujen ja muiden päästöoikeuksiin liittyvien sopimusten markkina-arvo 31.12.2016. Päästöoikeudet 2016 tco2 1 000 euroa Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 1.1. 706 598 5 858 Toteutuneiden päästökaupan alaisten päästöjen määrä -553 388 0 Päästöoikeuksien ostot 0 0 Saadut päästöoikeudet 201 925 0 Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 31.12. 355 135 2 333 178 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot Johdannaissopimukset (1 000 euroa) Valtuuston päättämien rahoitus- ja takaustoiminnan periaatteiden mukaan kaupunki pyrkii rajaamaan vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvää korkoriskiä. Tällä tavoitellaan korkomenojen parempaa ennustettavuutta ja markkinakorkojen heiluntaa alhaisempaa vaihtelua kaupungin korkomenoissa. Tavoitetta on toteutettu solmimalla erilaisia korkojohdannaissopimuksia, joilla lainsalkun suojausaste pyritään pitämään 50-60 %:n välillä. Tällöin markkinakorkojen muutokset vaikuttavat korkomenoihin vain osittain. Vuoden 2016 lopussa suojausaste oli 53 % (vuonna 2015 52 %). Ottolainauksen vuosisuunnitelman mukaisesti suojauslaskennassa huomioidaan taloussuunnitelmakauden arvioitu velkamäärän kasvu, mistä syystä kaupungilla on solmittuna myös tulevaisuudessa alkavia sopimuksia. Korkoriskin hallintaa voidaan valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti toteuttaa kiinteäkorkoisilla lainoilla, koronvaihtosopimuksilla, korko-optioilla tai edellisten yhdistelmällä. Vuodenvaihteessa käytössä oli kaikkia sopimustyyppejä. Korkotason muutos vaikuttaa sopimusten käypään arvoon siten, että 0,1 %:n muutos vastaa noin 13 milj. euron suuruista arvonmuutosta. Käypä arvo kuvaa sopimusten laskennallista arvonmuutosta tekohetken jälkeen, mutta koska sopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa, ei niitä ole tarkoitus purkaa kesken sopimuskauden. Sopimusten taloudellinen vaikutus kaupungille muodostuu tulevaisuudessa maksettavista korkovirroista, joiden määrään korkotason muutos vaikuttaa ylläkuvatulla tavalla. Vuonna 2016 maksetuista korkokuluista on tietoa tilinpäätöksen laskelmaosassa tuloslaskelman toteumavertailun yhteydessä. KAUPUNKI 1) Voimassa olevat koronvaihtosopimukset a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 2,78 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2044 saakka. Kaupunki 2016 2015 Nimellisarvo 130 704 57 222 Käypä arvo -39 638-16 931 b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimuksiin ei sisälly purkuoikeuksia, mutta jatko-oikeuksia kyllä. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 0,98 % ja pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2063 saakka. Kaupunki 2016 2015 Nimellisarvo 100 000 150 000 Käypä arvo -21 245-33 297 c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin (korkoputki) tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista kiinteään korkoon. Mikäli euribor-korko tulevaisuudessa nousisisi sovittujen rajojen yli, muuttuu sopimus takaisin vaihtuvakorkoiseksi, mutta tuottaa alennuksen maksettavaan korkoon. Sopimusten pääomapainotettu maksettava korko on tällä hetkellä 2,46 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2046. Kaupunki 2016 2015 Nimellisarvo 60 000 20 000 Käypä arvo -22 922-8 231 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 179

Liitetiedot 2) Tulevaisuudessa voimaan tulevat koronvaihtosopimukset a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 2,17 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2051 saakka. Kaupunki 2016 2015 Nimellisarvo 225 000 135 000 Käypä arvo -54 537 2 121 b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset Kaupunki 2016 2015 Nimellisarvo 0 90 000 Käypä arvo 0-31 280 c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Sopimuksilla on joko myyty oikeuksia kiinteän koron koronvaihtosopimuksiin tulevaisuudessa tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista kiinteään korkoon. Mikäli euribor-korko tulevaisuudessa nousisisi sovittujen rajojen yli, muuttuu sopimus takaisin vaihtuvakorkoiseksi, mutta tuottaa alennuksen maksettavaan korkoon. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 1,10 % ja pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2058. Kaupunki 2016 2015 Nimellisarvo 195 000 165 000 Käypä arvo -22 649-19 803 KONSERNI 1) Voimassa olevat koronvaihtosopimukset a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu kiinteiden korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2037 saakka. Konserni 2016 2015 Nimellisarvo 428 990 330 291 Käypä arvo -72 671-42 193 b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu vaihtuvien korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Sopimuksiin sisältyy jatko- ja purkuoikeuksia. Pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2045 saakka. Konserni 2016 2015 Nimellisarvo 142 938 211 802 Käypä arvo -26 156-39 134 c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista, joilla korko vaihdetaan kiinteään korkoon. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2036. Konserni 2016 2015 Nimellisarvo 178 202 90 329 Käypä arvo -33 040-10 647 180 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liitetiedot 2) Tulevaisuudessa voimaan tulevat koronvaihtosopimukset a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu kiinteiden korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2037 saakka. Konserni 2016 2015 Nimellisarvo 324 467 150 000 Käypä arvo -58 410 1 020 b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu vaihtuvien korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Sopimuksiin sisältyy jatko- ja purkuoikeuksia. Pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2045 saakka. Konserni 2016 2015 Nimellisarvo 35 000 130 000 Käypä arvo -3 193-34 956 c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista, joilla korko vaihdetaan kiinteään korkoon. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2036. Konserni 2016 2015 Nimellisarvo 195 000 165 625 Käypä arvo -22 649-26 075 3) Muut johdannaissopimukset Johdannaissopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksiin sisältyy sähkötermiinejä, öljyswappeja sekä valuuttatermiini. Sähkötermiineihin liittyy optioita.sähkötermiineillä suojataan tuotannon myyntihintaa sekä sähkön hankintahintaa. Öljyswapeilla suojataan maakaasun ostohinnan öljykomponenttia. Öljyswapit ovat pääosin USD-pohjaisia. Valuuttatermiinillä suojataan osamaksulla tehdyn USD-määräisen hankinnan valuuttakurssiriskiä ja muutetaan USD-kurssi kiinteäksi. Konserni 2016 2015 Nimellisarvo 122 968 158 339 Käypä arvo -465-15 442 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 181

Liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot 42) Henkilöstön lukumäärä 31.12. Kaupunki 2016 2015 Konsernihallinto 481 539 Konsernipalvelut 574 472 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 723 5 783 Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 5 936 5 979 Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 373 2 482 Yhteensä 15 087 15 255 43) Henkilöstökulut (1 000 euroa) Henkilöstökulut Kaupunki 2016 2015 Palkat ja palkkiot 524 493 528 010 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -7 744-7 723 Henkilösivukulut Eläkekulut 125 686 131 073 Muut henkilösivukulut 34 364 29 745 Yhteensä 676 799 681 105 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin valmistus omaan käyttöön tilin kautta 3 591 4 662 44) Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 Kokoomus 53 55 Kristillisdemokraatit 4 4 Perussuomalaiset 12 18 SDP 52 56 SKP 2 3 Suomen Keskusta 14 13 Tampereen Puolesta-TAPU 1 2 Vasemmistoliitto 25 27 Vihreät 33 32 Yhteensä 195 211 45) Tilintarkastajien palkkiot (1 000 euroa) Kaupunki 2016 2015 BDO Audiator Oy TIintarkastuspalkkiot 75 68 Hanketarkastukset 12 2 Muut palkkiot 5 0 BDO Oy Muut palkkiot 1 0 Palkkiot yhteensä 92 69 182 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Erillistilinpäätökset Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 183

184 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Avopalvelut Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona asumiseen. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien ja turvaamalla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Hyvinvointipalveluilla edistetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa. Avopalvelujen tuotantoyksiköt ovat lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten terveyspalvelut, vastaanottotoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Palvelutilaukset toteutuivat 143,7 milj. euron suuruisina, mikä oli 5,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Tilikauden tulos oli 1,4 milj. euroa alijäämäinen toteutuen 4,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Tulostavoite 2,8 milj. euroa jäi saavuttamatta henkilöstökulujen toteuduttua 5,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Tuotantoalueen toteumia edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat uusien toimintojen lisäykset sekä vastaanottokeskuksen toiminta. Merkittävimmät toiminnan lisäykset olivat kehitysvammaisten uusien yksiköiden perustaminen, Kaivannon psykiatrisen sairaalan korvaavien palvelujen järjestäminen, integroidun A- klinikkatoiminnan kokovuotistaminen sekä intensiivisen perhetyön siirto tilaajalta. Toimintavuoden aikana ei tullut voimaan laajoja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksia. Sosiaalihuoltolain pykälät koskien hoidon ja huolenpidon turvaamisen päätöksiä, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuutta ja toimenpiteitä ilmoituksen johdosta tulivat voimaan vuoden 2016 alusta ja laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä maaliskuussa 2016. Neuvolapalveluissa isyyslain muutos käynnisti isyyden tunnustamisen ja yhteishuoltajuussopimuksen vastaanoton. Hoito- ja sosiaalitakuuseen ja lakisääteisiin määräaikoihin pystyttiin vastaamaan pääosin hyvin. Keväällä ja loppuvuodesta määräaikojen noudattamisessa oli hetkittäisiä haasteita koskien lastensuojelun asiakassuunnitelmia, toimeentulotuen päätöksiä ja välittömän yhteyden saannissa terveyspalvelujen neuvontaan. Tuottavuutta parannettiin uudistamalla palvelurakenteita, kehittämällä toimintatapoja ja edistämällä digitalisaatiota. Palveluissa lisättiin sähköistä asiointia, mutta tavoitteita vähemmän. Yksiköissä otettiin käyttöön uusia johtamisen ja tiimityön toimintamalleja. Henkilöstön osallisuutta kehittämiseen parannettiin johdon ja työntekijöiden vuoropuhelua lisäämällä, ja uusilla sähköisillä ideakanavilla. Selvityksen mukaan työhyvinvointi parani kyselyn kaikilla osa-alueilla. Käynnissä oli seitsemän salkkuprojektia. Niissä tehostettiin psykoterapiaan ohjaamista ja kehitettiin tunnetaitoja harjoittava verkko-ohjelma neuvolan asiakkaille, tehtiin selvitys ja toimenpiteet työpaikkakiusaamiseen ja luotiin terveysasemien kilpailukykyindeksi. Suun terveydenhuolto liitettiin potilastiedon arkistoon, terveysasemilla koekäytettiin ohjelmia digitaaliseen palveluun ja etsittiin uusia palveluinnovaatioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkaiden palvelujen integraatiota kehitettiin. Lisäksi ODA-hankkeessa kehitetiin sähköisiä palveluja ja digitalisaatiota rakentamalla itse- ja omahoitoa tukevaa sähköistä palvelukokonaisuutta, joka sisältää elämänhallintaa tukevia testejä ja hyvinvointi-tarkastuksia sekä kyselyjä ja välineitä hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Myös ohjelmistorobotiikkaa otettiin käyttöön. Vuoden aikana toteutettiin joitakin tilamuutoksia. Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon muutot ja yhdistymiset toteutettiin suunnitellusti. Toimitilojen sisäilmaongelmat jatkuivat hankaloittaen toimintaa henkilökunnan poissaoloina ja henkilöstön uudelleenjärjestelyinä. Kesällä toimintansa aloittanut vastaanottokeskus täyttyi vuoden lopun aikana 300-paikkaiseksi. Arvio tulevasta kehityksestä Hyvinvoinnin palvelualueen uudelleenorganisoinnissa avopalvelujen sekä kotihoito- ja asumispalvelujen tuotantoalueet yhdistettiin avo- ja asumispalvelujen palveluryhmäksi 1.1.2017 alkaen. Kireä taloustilanne edellyttää talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja rakenteellisten muutosten toteuttamista. Sähköistä asiointia sekä palvelujen digitalisointia edistetään. Palvelujen kehittämiseen osallistetaan henkilöstöä ja entistä enemmän myös asiakkaita. Keskeistä on osallistuminen sote-uudistukseen valmisteluun ja liittymiseen Pirkanmaan itsehallintoalueeseen vuoden 2019 alusta. Uudistukseen sisältyvä asiakkaan valinnanvapauden laajeneminen edellyttää palvelujen kilpailukyvyn kehittämistä. Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi 1.1.2017 Kelalle. Kaupunki myöntää jatkossakin täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 185

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Henkilöstö Vuoden 2016 henkilötyövuosien toteuma oli 2040 henkilötyövuotta, mikä ylitti vuosisuunnitelman 111 henkilötyövuodella. Henkilötyövuosilisäyksiä tehtiin lisääntyneiden tarpeiden ja lisätilausten seurauksena. Suurin 31 henkilötyövuoden lisäys tuli aikuisten sosiaalipalveluihin, jossa kasvua aiheuttivat sosiaalitakuussa pysy- minen sekä hätämajoitus- ja vastaanottokeskustoiminta. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä parannettiin ict-taitoja ja asiakastyön substanssiosaamista. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 1 958 1 929 2 040 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Avopalvelujen tuotantoyksiköissä tehtiin sisäisen valvonnan itsearviointi. Avopalveluilla on käytössä johtokunnan 8.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 4.11.2015 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona avo- ja asumispalvelujen johto lausuu, että avopalvelujen sisäinen valvonta oli hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Henkilöstön työkyky ja työhyvinvointi Ict-järjestelmien epävakaus ja toimintahäiriöt AVOPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 1 Tuottavuus on parantunut + 2 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla - 3 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 4 Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat toteutuneet - 5 Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittäminen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Avopalvelujen viidestä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellulla tavalla ja kaksi jäi toteutumatta. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen lisääntyivät Kunta 10-tutkimuksella mitattuina. Työhyvinvointimatriisilla mitattuna työhyvinvointi kokonaisuudessaan heikkeni, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta. Matriisin Kunta10-mittarit kuitenkin paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Avopalvelujen toiminnan ja organisaation selvitys- ja kehittämistyö eteni suunnitellusti. Sähköinen ajanvaraus lisääntyi vuoden aikana, mutta asetetuista tavoitetasoista jäätiin kaikissa palveluissa. 186 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU ( 1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Alkuper. TA Ero 2016 Liikevaihto 157 394 332,13 149 351 938,19 157 394 154 490 2 905 150 043 Liiketoiminnan muut tuotot 1 287 490,21 1 111 799,71 1 287 1 178 110 905 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -10 103 042,99-9 501 962,87-10 103-8 618-1 485-8 329 Palvelujen ostot -27 562 917,96-25 850 725,58-27 563-26 993-570 -26 251 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -78 011 844,91-74 589 662,95-78 012-73 509-4 503-71 304 Henkilösivukulut Eläkekulut -18 647 611,32-18 163 022,28-18 648-17 996-652 -17 833 Muut henkilösivukulut -5 177 708,79-4 165 591,41-5 178-4 883-294 -4 582 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 305 659,65-1 187 947,93-1 306-1 315 10-1 315 Liiketoiminnan muut kulut -19 406 580,56-17 070 532,82-19 407-19 503 97-18 484 Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 533 543,84-65 707,94-1 534 2 850-4 384 2 850 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 808 541,09 5 688 194,11 5 809 5 809 Muut rahoitustuotot 1 260,35 1 236,04 1 1 Kunnalle maksetut korkokulut -5 700 585,61-5 321 444,62-5 701-50 -5 651-50 Muille maksetut korkokulut -10,00 0,00-0 -0 Muut rahoituskulut -524,93-3 090,73-1 -1 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -1 424 862,94 299 186,86-1 425 2 800-4 225 2 800 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 397,9 331,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 397,9 331,4 Voitto, % -0,9 0,2 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 1,4 milj. euroa alijäämäinen ja toteutui 4,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Avopalvelujen tuotantoalueelle kohdennettu tulostavoite 2,8 milj. euroa jäi saavuttamatta, sillä henkilöstömenoihin kohdennetut säästöt eivät toteutuneet. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan kokonaishintaiset palvelutilaukset eivät riittäneet kattamaan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, sillä lasten ja nuorten terveyspalvelujen sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tilikauden tulokset jäivät yhteensä 2,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Vastaanottotoiminnan tulos toteutui 2,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta ja vastaanottokeskuksesta aiheutuneet kustannukset kasvattivat toimintatuloja ja -menoja 3,5 milj. euroa. Liikevaihto toteutui 2,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana palvelutilausten toteuduttua yhteensä 3,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina. Muu liikevaihto toteutui 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampana tulkkauspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen ulkokuntamyynnin johdosta. Vastaanottokeskuksen osalta tehtiin 1.6. alkaen vuosisuunnitelmamuutos 2,1 milj. euroa. Palvelutilaukset toteutuivat 3,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampina. Sosiaalisen tuen palvelujen tilaus ylittyi 1,3 milj. euroa asiakasmäärän kasvun johdosta. Hoidontarpeen ja asiakasmäärien kasvun johdosta suun terveydenhuollon palvelutilaukset ylittyivät 0,7 milj. euroa. Kehitysvammaisten avopalvelujen tilaus ylittyi 0,2 milj. euroa, mielenterveyspalvelujen tilaus 0,4 milj. euroa ja avokuntoutuksen tilaus 0,4 milj. euroa asiakasmäärien kasvun johdosta. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampina hankkeiden ja kuntouttavan työtoiminnan tulojen johdosta. Henkilöstökulut ylittyivät 5,4 milj. euroa, koska niihin kohdennettujen säästöjen johdosta budjetoiduilla henkilöstömenoilla ei ollut mahdollista vastata palvelusopimusten ja lainsäädännön vaatimuksiin. Suurin henkilöstömenojen ylitys 1,9 milj. euroa syntyi vastaanottotoiminnassa. Lomapalkkavelka pieneni edellisvuodesta 0,5 milj. euroa, koska kilpailukykysopimuksen lomapalkkavelkaa pienentävä vaikutus oli 1,0 milj. euroa. Vuokratyövoiman ostot toteutuivat 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampina suun terveydenhuollon lääkärityövoiman ostojen johdosta. Materiaalien ja palvelujen ostot ylittyivät yhteensä 2,1 milj. euroa. Tarvikkeiden ostot ylittyivät 1,5 milj. euroa, josta kotiin jaettavien hoitotarvikkeiden ostot sekä diabeteslääkekustannukset olivat 1,1 milj. euroa asiakasmäärän ja hoidon kustannusten kasvun johdosta. Palvelujen ostot ylittyivät 0,6 milj. euroa pääosin laboratoriopalvelujen ostojen ylityksistä johtuen. Liiketoiminnan muut kulut toteutuvat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina mielenterveyspalvelujen palvelusetelitoiminnan käynnistyttyä viiveellä. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 187

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU ( 1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Toiminnan rahavirta Liikealijäämä (-ylijäämä) -1 533 543,84-65 707,94-1 534 2 850-4 384 2 850 Poistot ja arvonalentumiset 1 305 659,65 1 187 947,93 1 306 1 315-10 1 315 Rahoitustuotot ja -kulut 108 680,90 364 894,80 109-50 159-50 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 5 996,23 0 0 Investointien rahavirta -119 203,29 1 493 131,02-119 4 115-4 235 4 115 Investointimenot -1 483 423,66-884 776,11-1 483-1 827 344-1 827 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 100 623,08 0 0-1 483 423,66-784 153,03-1 483-1 827 344-1 827 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 602 626,95 708 977,99-1 603 2 288-3 891 2 288 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0-997,59 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -9 238,13-107 839,21-9 -2 288 2 279-2 288-9 238,13-108 836,80-9 -2 288 2 279-2 288 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 132 051,43 110 684,85 132 132 Saamisten muutos kunnalta 1 659 186,75 3 335 108,43 1 659 1 659 Saamisten muutos muilta -577 765,33-502 442,34-578 -578 Korottomien velkojen muutos kunnalta 8 355,20 3 759,85 8 8 Korottomien velkojen muutos muilta 396 945,08-3 549 091,43 397 397 1 618 773,13-601 980,64 1 619 0 1 619 0 Rahoituksen rahavirta 1 609 535,00-710 817,44 1 610-2 288 3 898-2 288 Rahavarojen muutos 6 908,05-1 839,45 7 0 7 0 Rahavarojen muutos 6 908,05-1 839,45 Rahavarat 31.12. 44 883,40 37 975,35 Rahavarat 1.1. 37 975,35 39 814,80 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) -2 280 361,41-677 734,46 Investointien tulorahoitus, % -8,0 168,1 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0,1 0,1 Quick Ratio 1,0 1,0 Current Ratio 1,0 1,0 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Avopalvelujen tuotantoalueen vuoden 2016 toteumia edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat uusien toimintojen lisäykset palvelutilauksiin, joista merkittävimmät olivat kehitysvammaisten uusien yksiköiden perustaminen, Kaivannon psykiatrisen sairaalan korvaavien palvelujen järjestäminen, integroidun A-klinikkatoiminnan kokovuotistaminen sekä intensiivisen perhetyön siirto tilaajalta. Hätämajoitus ja vastaanottokeskus kasvattivat tuotantoalueen toimintatuloja ja -menoja 2,6 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuokrakustannukset olivat suuremmat uusien tilojen johdosta vuoteen 2015 verrattuna. Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 0,1 milj. euroa negatiivinen ja se pieneni edelliseen tilikauteen verrattuna 1,6 milj. euroa. Toiminnan rahavirran muutoksen taustalla on vuoden 2016 liikealijäämä. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta toteutui vuosisuunnitelmaan verrattuna 4,2 milj. euroa heikompana johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa heikommasta tilikauden tuloksesta. 188 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1,5 milj. euroa ollen 0,6 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,3 milj. euroa johtuen investointien toteutumisesta suunniteltua pienempinä. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 1,6 milj. euroa negatiivisena, mikä on 2,3 milj. euroa heikompi vuoteen 2015 verrattuna. Toiminnan rahavirralla ei pystytty rahoittamaan investointimenoja. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on 2,3 milj. euroa negatiivinen vuosina 2012, 2013 ja 2016 syntyneiden alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan investointeja pitkällä aikavälillä. Investoinnit ja niiden analysointi Avopalvelujen suunnitelluista investoinneista 1,3 milj. euroa kohdistui hanketasolla sitoviin laajennusinvestointeihin, jotka toteutuvat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Avopalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 22,4 milj. euroa pienentyen 0,9 milj. euroa vuodesta 2015. Taseen vastaavien muutokset johtuivat pääosin 1,7 milj. euron vähennyksestä saamisissa kunnalta. Tilikauden 2016 alijäämäinen tulos johti oman pääoman 1,4 milj. euron muutokseen. Velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku oli 13,4 prosenttia, jolloin avopalveluilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä velan maksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusaste heikkeni edellisvuodesta ollen 1,4 prosenttia. Oma pääoma on huomattavasti vierasta pääomaa pienempi, mistä johtuen omavaraisuusaste on heikko. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 483-1 827 344-1 827 0 Koneet ja kalusto -1 483-1 827 344-1 827 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 483-1 827 344-1 827 0 TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 2 156 254,47 1 978 490,46 2 156 254,47 1 978 490,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 551 851,23 1 127 859,22 Saamiset kunnalta 17 859 545,68 19 518 732,43 Muut saamiset 605 838,27 377 795,37 Siirtosaamiset 199 549,76 273 819,34 20 216 784,94 21 298 206,36 Rahat ja pankkisaamiset 44 883,40 37 975,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 417 922,81 23 314 672,17 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 741 816,81 1 442 629,95 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -1 424 862,94 299 186,86 316 953,87 1 741 816,81 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat 820 435,66 688 384,23 820 435,66 688 384,23 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta 40 676,87 49 915,00 Ostovelat 2 816 999,68 1 882 728,99 Korottomat velat kunnalta 594,00-7 761,20 Muut velat 1 736 397,56 1 753 884,90 Siirtovelat 16 685 865,17 17 205 703,44 21 280 533,28 20 884 471,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 22 417 922,81 23 314 672,17 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 1,4 7,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,4 13,9 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 317 1 742 Lainakanta, 1 000 euroa 41 50 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 189

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKETTAVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Avopalvelujen tuotantoalueen palvelutilaukset toteutuivat 143,7 milj. euron suuruisina, mikä oli 5,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Tilikausien välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon, että vuoden 2016 palvelutilauksia edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat uusien toimintojen lisäykset, joista merkittävimmät lisäykset olivat kehitysvammaisten uusien yksiköiden perustaminen (1,6 milj. euroa), Kaivannon psykiatrisen sairaalan korvaavien palvelujen järjestäminen (0,6 milj. euroa), integroidun A-klinikkatoiminnan kokovuotistaminen (0,6 milj. euroa) sekä intensiivisen perhetyön siirto tilaajalta (0,5 milj. euroa). Hätämajoitus ja vastaanottokeskus kasvattivat tuotantoalueen toimintatuloja ja -menoja 2,6 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuokrakustannukset olivat 1,7 milj. euroa suuremmat uusien tilojen johdosta vuoteen 2015 verrattuna. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Palvelutilaukset Perusterveydenhuollon avopalvelut ja ennaltaehkäisevät palvelut 50 983 51 059 Kotona asumista tukevat palvelut 1 697 1 597 Psykososiaalisen tuen palvelut 31 082 30 445 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut 25 810 25 499 Päihde- ja mielenterveyspalvelut 17 430 15 349 Sosiaalisen tuen palvelut 9 762 9 372 Kehitysvammaisten avopalvelut 6 913 5 300 Muu liikevaihto Aikuisten sosiaalipalvelut 10 227 6 619 Tulkkikeskus 2 610 2 248 Satakieli 1 943 1 478 Vastaanottokeskus 2 358 Hätämajoitus 1 161 859 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 1 652 1 567 Vastaanottotoiminta 879 789 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 416 536 Avopalvelujen hallinto 4 591 Lasten ja nuorten terveyspalvelut 12 126 Suun terveydenhuolto 529 505 Yhteensä 157 394 149 352 190 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Korvaus työterveyshuollosta 431 386 Muut tuotot 856 725 Yhteensä 1 287 1 112 Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Asiakaspalvelujen ostot -3 156-2 510 Muiden palvelujen ostot -24 407-23 341 Palvelujen ostot yhteensä -27 563-25 851 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 3-20 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja tappiot Muut toimintakulut (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Koneiden ja kaluston myyntitappiot 0 6 Myyntitappiot yhteensä 0 6 TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 1 978 1 978 Lisäykset tilikauden aikana 1 483 1 483 Tilikauden poisto 1 306 1 306 Poistamaton hankintameno 31.12. 2 156 2 156 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 156 2 156 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot 1 7 Tulojäämät Lääkäreiden koulutuskorvaukset 175 245 Muut tulojäämät 23 22 Yhteensä 200 274 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 191

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 1 443-2 075 Siirto edelliseltä tilikaudelta 299 3 518 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 1 742 1 443 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -1 425 299 Oma pääoma yhteensä 317 1 742 Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 454 101 Yhteensä 461 101 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 738 557 Yhteensä 738 557 Vieras pääoma yhteensä 1199 658 Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut velat 1 736 1 754 Yhteensä 1 736 1 754 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Tuloennakot, lyhytaik. 222 211 Palkkajaksotukset 498 554 Lomapalkkajaksotukset 14 518 14 965 Eläkevakuutusmaksuvelat 1 447 1 476 Yhteensä 16 686 17 206 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Hallinto 21 34 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 542 529 Aikuisten sosiaalipalvelut 361 444 Lasten ja nuorten terveyspalvelut 292 305 Vastaanottotoiminta 514 506 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 283 271 Suun terveydenhuolto 219 211 Yhteensä 2 232 2 300 192 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Kotihoito- ja asumispalvelut Kotihoidon ja asumispalveluiden tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihmi- nen voi asua tutussa elinympäristössään ja omassa kodissaan itsenäisesti, omaisten ja läheistensä tuen turvin ja saa tarvittaessa ammattilaisten tuen, palvelut ja hoidon. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Vuosi 2016 oli Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalueen toinen toimintavuosi. Ensimmäisen toimintavuoden aikana tuotantoalueella kehitettiin alueellista johtamistapaa, jota toteutettiin täysimittaisesti vuoden 2016 aikana. Keskeistä alueellisessa toimintatavassa on johtaa kaikkia alueen tuotannossa olevia palvelumuotoja yhtenä kokonaisuutena asiakastarpeesta lähtöisin. Tämä johtamistapa mahdollisti nopeamman reagoinnin palvelutarpeen muutoksiin. Samalla kustannustehokkuus parani. Tuotantoalueen johtamisessa painotettiin tietojohtamista, avoimuutta ja kumppanuutta. Tuotantoalueen yhteistyöryhmä kokoontui 4 kertaa vuoden aikana. Tuotantoalueelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Toisena toimintavuotenaan tuotantoalue jatkoi ensimmäisenä vuotena aikaansaatua positiivista talouskehitystä. Vuoden 2016 tilikauden alijäämä on 0,2 milj. euroa, joka on 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi tulos. Merkittävin syy vuosisuunnitelman ylitykseen oli haasteellinen ylijäämätavoite. Vuoden 2016 taloudelliseen tulokseen vaikutti uuden toimintayksikön aloituskustannukset. Lisäksi ylimääräisiä kustannuksia aiheutui uuden yksikön muutoista väistötiloihin, jotka jouduttiin tekemään kiinteistön peruskorjauksen aikaisten kosteusvaurioiden korjaamiseksi. Tuottavuutta kehitettiin lisäämällä kotihoidon välitöntä asiakasaikaa ja vähentämällä vastaavasti kotihoidon palveluostoja. Lisäksi toukokuusta lähtien hyödynnettiin mahdollisuutta käyttää korvaavaa työtä, eli työntekijän sairasloman sijaan tapauskohtaisesti työntekijälle osoitettiin hänen toipumiseensa sopivaa työtä. Ratkaisut sovittiin tapauskohtaisesti työntekijän ja hoitavan lääkärin kanssa. Yhteensä sairauspoissaolot ovat pystyneet suunnilleen vuoden 2016 saavutetulla tasolla. Kotihoidon asiakasmäärä kasvoi, ja erityisesti kotihoidon asiakastunnit lisääntyivät (6 prosenttia vuodesta 2015). Asiakastuntien määrän kasvu kuvastaa vanhusten hoidontarpeen kasvua. Tehostetun palveluasumisen määrä kasvoi, koska toukokuussa aloitti toimintansa Pohjolankadun yksikkö, jossa on 90 ryhmäkotipaikkaa. Yhteensä omassa tuotannossa on nyt 309 tehostetun palveluasumisen paikkaa, vanhainkotipaikkoja on 433. Vuonna 2016 aloitettiin tuotantoalueella myös uusi palvelumuoto, palvelutalon kotihoito, jonka asiakasmäärä ylitti vuosisuunnitelman. Tämä palvelumuoto asettuu ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon väliin. Palveluja pystytään tuottamaan vanhukselle turvallisesti ja joustavasti, ja samalla vanhuksen itsenäisyyttä pystytään tukemaan ympärivuorokautista hoitoa paremmin. Asiakastyytyväisyyskyselyt osoittivat, että nimenomaan turvallisuuden luomisessa ja itsenäisyyden tukemisessa onnistuttiin. Kotihoidon yhdellä alueella pilotoitiin kuvapuhelinpalveluja, joka laajentaa palveluiden valikoimaa ja kustannustehokkuutta. Muut tuotantoalueen kehitysprojektit keskittyivät vanhusten palvelujen sisällön kehittämiseen ja palvelurakenteen uudistamiseen hyödyntäen lean-menetelmää. Henkilöstö kehitti omaa toimintaansa työyhteisöissä. Näitä kehittämistuloksia esiteltiin koko tuotantoalueelle jo perinteeksi muodostuneessa kehittämispäivässä. Kotiutusprosessia sairaalasta kotiin suoraviivaistettiin yhdessä sairaala- ja kuntoutuspalvelut -tuotantoalueen kanssa. Lisäksi tuotantoalue osallistui aktiivisesti kaupungin kehittämistoimintaan. Henkilöstön koulutuksessa keskityttiin kinestetiikkaan ja saattohoitokoulutukseen. Henkilöstölle tarjottiin myös tavanomaista täydennyskoulutusta. Vanhusten elämänlaatua pyrittiin parantamaan monin keinoin. Syksyllä otettiin käyttöön Elämän puu -työkalu. Tämän työkalun avulla pystytään vanhusten palvelujen arkityötä toteuttamaan kunkin asiakkaan toivomalla tavalla. Syksyllä järjestettiin kotihoidon asiakkaille kaksi teatterikäyntiä. Lisäksi toimintansa on vakiinnuttanut kotihoidon asiakkaiden ryhmätoiminta. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä oleville vanhuksille järjestettiin kulttuuri- tai viriketoimintaa useamman kerran viikossa. Arvio tulevasta kehityksestä Vuonna 2017 oman tuotannon palvelutoiminta tuotetaan edelleen viiden palvelualueen palvelukokonaisuutena lähellä asiakasta. Johtamisen näkökulmasta merkittävin muutos on kaupungin toimintamallin muutos, joka tiivistää kumppanuutta kaupungin ulkopuolisiin tuottajiin ja hälventää aiempaa rajaa palvelujen tuottajien ja järjestäjän välillä. Tuottavuuden nousun tavoite pyritään saavuttamaan laajentamalla kuvapuhelinpalvelut kaikille aluille vakiintuneeksi toiminnaksi. Kotihoidossa kehitetään itseohjautuvien tiimien mallia, jonka myötä omahoitajuus muuntuu vastuutiimiksi. Vastuutiimeissä on 4 8 hoitajaa, jotka vastaavat yhdessä tiimille nimettyjen vanhusten päivittäisestä hoidosta. Tämän toimintatavan myötä pyritään rajoittamaan vanhuksen kotona käyvien eri hoitajien määrää. On myös viitteitä siitä, että itseohjautuvien vastuutiimien myötä kustannustehokkuus nousee ja työtyytyväisyys paranee. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 193

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Henkilöstö Tuotantoalueen palkalliset henkilötyövuodet kasvoivat 84 henkilötyövuodella edellisvuodesta. Ilman palkkatukityöllistettyjä lisäystä vuodesta 2015 oli 91 henkilötyövuotta. Palkkatuetun henkilöstön määrä laski 7 henkilötyövuotta palkkatukityöllistettyjen työllistämisjaksojen määrän jäätyä suunniteltua pienemmäksi. Merkittävin syy palkallisten henkilötyövuosien kasvuun on toiminnan laajentuminen. Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikön toiminta käynnistyi toukokuussa 2016, jonka seurauksena tehostetun palveluasumisen henkilötyövuodet lisääntyivät 49:llä. Vuonna 2016 aloitettiin tuotantoalueella uusi palvelumuoto, palvelutalon kotihoito, jonka asiakasmäärä ylitti suunnitellun ja henkilötyövuosia oli 29. Kotihoidon asiakasmäärä sekä asiakastunnit kasvoivat, jonka seurauksena kotihoidon palvelujen henkilötyövuodet lisääntyivät 29:llä. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 1 599 1 608 1 682 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kotihoito ja asumispalvelut on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 18.2.2016. Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalueella on käytössä kaupunginhallituksen 1.2.2016 hyväksymän hyvän johtamis- ja hallintotavan ja sisäisen valvonnan sekä johtokunnan 18.2.2016 hyväksymän sisäisen valvonnan suunnitelmat. Kokonaisarviona tuotantoalueen johto lausuu, että Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Henkilöstön koulutustarpeen tarkentaminen vastaamaan aiempaa enemmän strategisia tavoitteita keskipitkällä aikavälillä Riskienhallinnan osaamisen vahvistaminen KOTIHOIDON JA ASUMISPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 6 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä + 7 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 8 9 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa. +/- + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Kotihoito- ja asumispalveluille asetetuista neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellusti ja yksi toteutui osittain. Tuottavuus parani sekä tuottavuusmuutoksella että kotihoidon välittömän asiakastyön osuudella mitattuina. Myös työhyvinvointi kehittyi positiiviseen suuntaan sekä työhyvinvointimatriisin että tehdyn itsearvioinnin tulosten perusteella. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Ikäihmisten palvelurakennemuutos eteni suunnitellulla tavalla. 194 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Liikevaihto 92 009 421,31 86 215 844,77 92 009 91 204 805 91 519 Liiketoiminnan muut tuotot 1 418 063,56 1 504 461,09 1 418 1 534-116 1 413 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -4 354 972,81-4 222 438,46-4 355-4 118-237 -3 883 Palvelujen ostot -11 285 032,57-11 609 118,65-11 285-11 429 144-11 449 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -54 189 928,21-51 580 683,80-54 190-51 588-2 602-51 662 Henkilösivukulut Eläkekulut -12 822 662,75-12 636 030,93-12 823-12 899 77-13 061 Muut henkilösivukulut -3 598 268,34-2 896 899,21-3 598-3 468-130 -3 343 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -382 198,83-660 467,37-382 -677 295-677 Liiketoiminnan muut kulut -6 810 173,81-5 829 964,22-6 810-6 689-121 -6 987 Liikeylijäämä (-alijäämä) -15 752,45-1 715 296,78-16 1 870-1 886 1 870 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 10 185 808,42 9 355 560,25 10 186 10 186 Muut rahoitustuotot 1 593,94 1 757,92 2 2 Kunnalle maksetut korkokulut -10 357 319,22-9 536 187,42-10 357-170 -10 187-170 Muut rahoituskulut -142,19-115,29-0 -0 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -185 811,50-1 894 281,32-186 1 700-1 886 1 700 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % -204,6-194,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -204,6-194,8 Voitto, % -0,2-2,2 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2016 tilikauden alijäämä on 0,2 milj. euroa, joka on 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi tulos, mutta 1,7 milj. euroa edellisvuotta parempi. Liikevaihto ylitti vuosisuunnitelman 0,1 milj. euroa johtuen kotihoidon palvelujen ylityksestä. Kotihoidon palvelujen osalta palvelutilaus ylittyi 1,5 milj. euroa. Kotihoidon asiakasmäärä oli korkeampi kuin vuonna 2015 ja kotihoidon asiakkaat muuttuivat edelleen enemmän palvelua tarvitseviksi. Säännöllisen kotihoidon palvelutunnit toteutuivat 4 prosenttia suurempina kuin vuosisuunnitelmassa ja vuoteen 2015 verrattuna kasvua oli 6 prosenttia. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelutilaus alittui 0,6 milj. euroa. Kokonaishintaisen palvelutilauksen osittaisesta hyvittämisestä sovittiin tilaajan kanssa palkkatukityöllistettyjen työllistämisjaksojen määrän jäätyä suunniteltua pienemmäksi. Vanhainkotihoidon osalta palvelutilaus alittui 0,5 milj. euroa keväällä suunniteltua aikaisemmin tehtyjen paikkavähennysten takia. Liikevaihto kasvoi vuodesta 2015 5,8 milj. euroa. Kasvun selittää pääosin Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikön aloitus toukokuussa 2016 ja kotihoidon volyymin kasvu. Liiketoiminnan muut tuotot alittivat vuosisuunnitelman ja vuoden 2015 toteuman 0,1 milj. eurolla johtuen työllistämistukituloista. Valtiolta saatavat työllistämistuet toteutuivat vuosisuunnitelmaa alhaisempana työllistämisjaksojen suunniteltua pienemmän toteuman johdosta. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 3,5 milj. euroa (5,2 prosenttia) ylittäen vuosisuunnitelman 2,0 milj. eurolla. Kilpailukykysopimuksen lomarahavelkaa pienentävä vaikutus oli 0,6 milj. euroa. Vuodelle 2016 asetetusta 1,7 milj. euron säästötavoitteesta kohdennettiin 0,9 milj. euroa henkilöstökuluihin ja 0,8 milj. euroa materiaalien ja palvelujen ostoihin. Merkittävimmät henkilöstökulujen ylitykset syntyivät kotihoidon palveluissa (2,4 milj. euroa) ja tehostetussa palveluasumisessa (0,9 milj. euroa). Pääsyitä ylitykseen olivat edellisvuosien toteutumiin nähden niukka talousarvio, säännöllisen kotihoidon asiakastuntien suuri kasvu ja se, että tehostetun palveluasumisen vakanssimäärää on jouduttu pitämään tilausta suurempana toiminnallisten edellytysten vuoksi, jotta hoitohenkilöstön mitoitus vastaa asukkaiden hoitoisuutta. Materiaalien ja palvelujen ostot laskivat edellisvuodesta 0,2 milj. euroa, mutta ylittivät vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Ylitys johtui pääosin kotihoidon asiakaspalvelujen ostoihin kohdennetuista säästötavoitteista, joihin ei aivan päästy. Vuoteen 2015 verrattuna kotihoidon asiakaspalvelujen ostojen vähentämisessä on kuitenkin onnistuttu kotihoidon resurssipoolin avulla. Asiakaspalvelujen ostot pienenivät 0,8 milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuodesta 1,0 milj. euroa ja ylittivät vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Ylitystä selittää Tilakeskuksen vuokrat. Viisi henkilöä siirtyi toukokuun 2016 alussa Koukkuniemen kiinteistöhuollosta Tilakeskukseen. Samalla myös Koukkuniemen alueen kiinteistöjen energiakustannukset siirtyivät Tilakeskukselle. Tilakeskus on laskuttanut toukokuusta 2016 alkaen nämä palvelut osana Koukkuniemen alueen kiinteistöjen ylläpitovuokria. Tuloslaskelman tunnusluvut ovat negatiivisia johtuen tilikausien alijäämäisistä tuloksista. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 195

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikealijäämä (-ylijäämä) -15 752,45-1 715 296,78-16 1 870-1 886 1 870 Poistot ja arvonalentumiset 382 198,83 660 467,37 382 677-295 677 Rahoitustuotot ja -kulut -170 059,05-178 984,54-170 -170-0 -170 196 387,33-1 233 813,95 196 2 377-2 181 2 377 Investointien rahavirta Investointimenot -35 022,91-140 724,08-35 -510 475-510 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 1 033 495,39 0-35 022,91 892 771,31-35 -510 475-510 Toiminnan ja investointien rahavirta 161 364,42-341 042,64 161 1 867-1 706 1 867 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0,00 49 924,80 0 0 0 0 0,00 49 924,80 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 880,65 997,59 1 1 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 0,00-18 395,80 0-1 867 1 867-1 867 880,65-17 398,21 1-1 867 1 868-1 867 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -3 333,44-7 832,88-3 -3 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 180 522,80 0 0 Saamisten muutos kunnalta -374 359,51 370 078,31-374 -374 Saamisten muutos muilta -43 220,44 21 282,58-43 -43 Korottomien velkojen muutos kunnalta -2 941,47-3 769,84-3 -3 Korottomien velkojen muutos muilta 261 589,79-254 113,77 262 262-162 265,07 306 167,20-162 0-162 0 0 Rahoituksen rahavirta -161 384,42 338 693,79-161 -1 867 1 706-1 867 Rahavarojen muutos -20,00-2 348,85-0 0-0 0 Rahavarojen muutos -20,00-2 348,85 Rahavarat 31.12. 980,00 1 000,00 Rahavarat 1.1. 1 000,00 3 348,85 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) -2 900 749,52-3 062 113,94 Investointien tulorahoitus, % 560,7-876,8 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 0,6 0,6 Current Ratio 0,6 0,6 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 0,2 milj. euroa ja se parantui edelliseen tilikauteen verrattuna 1,4 milj. eurolla johtuen parantuneesta liikealijäämästä ja pienentyneistä poistoista. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,2 milj. euroa pienempi johtuen pääosin siitä, että vuosisuunnitelmassa asetettua tilikauden 1,7 milj. euron ylijäämätavoitetta ei saavutettu. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 0,1 milj. euroa edellisvuotta pienemmät ja 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmät. Vuonna 2015 organisaatiomuutoksen yhteydessä pysyviä vastaavia luovutettiin siirtyneen toiminnan osalta muille tuotantoalueille, minkä johdosta luovutustuloja kertyi 1,0 milj. euroa. 196 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 0,2 milj. euroa positiivisena, mikä on 0,5 milj. euroa parempi vuoteen 2015 verrattuna. Toiminnan rahavirralla pystyttiin vuonna 2016 rahoittamaan investointi- ja pääomamenoja, mutta viiden vuoden kertymä on 2,9 milj. euroa negatiivinen aikaisempien vuosien alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan investointeja pitkällä aikavälillä. Investoinnit ja niiden analysointi Kotihoidon ja asumispalvelujen suunnitelluista investoinneista 0,3 milj. euroa oli hanketasolla sitovia laajennusinvestointeja, jotka toteutuivat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina. Alitus johtui siitä, että Pohjolankadun päiväkeskuksen ja tehostetun palveluasumisen ensikertaisen kalustamisen hankinnat eivät ylittäneet investointien hankintarajaa ja lisäksi Pohjolankadun hankinnoista osa maksettiin ikäihmisten virkistysrahaston varoilla. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Kotihoidon ja asumispalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 8,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi edellisvuodesta 0,1 milj. euroa eli 0,9 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat pääosin 0,4 milj. euron lisäyksestä saamisissa kunnalta ja aineellisten hyödykkeiden pienentymisestä 0,3 milj. eurolla. Vastattavien muutokset johtuivat siirtovelkoihin sisältyvien palkkajaksotusten kasvusta. Kotihoidon ja asumispalvelujen omavaraisuusaste on negatiivinen, johtuen kertyneestä alijäämästä ja siitä, että taseyksikön toiminnan aloituksen yhteydessä konsernihallinto ei tehnyt peruspääomasijoitusta. Omassa pääomassa ei ole myöskään ylijäämää tilikaudelta tai edellisiltä tilikausilta. Kotihoidon ja asumispalvelujen suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku on parantunut vuodesta 2015 0,6 prosenttiyksikköä. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 173 046,98 280 337,42 Koneet ja kalusto 131 495,52 371 381,00 304 542,50 651 718,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 315,80 315,80 315,80 315,80 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 84 786,31 100 839,23 Saamiset kunnalta 7 313 117,95 6 938 758,44 Muut saamiset 245 708,68 187 047,32 Siirtosaamiset 612,00 0,00 7 644 224,94 7 226 644,99 Rahat ja pankkisaamiset 980,00 1 000,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 950 063,24 7 879 679,21 VASTATTAVAA Muutettu OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -4 879 042,57-2 984 761,25 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -185 811,50-1 894 281,32-5 064 854,07-4 879 042,57 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat 11 754,56 15 088,00 11 754,56 15 088,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat 3 599,54 2 718,89 3 599,54 2 718,89 Lyhytaikainen Ostovelat 776 394,84 702 199,32 Korottomat velat kunnalta 147,80 3 089,27 Muut velat 961 632,35 1 008 240,70 Siirtovelat 11 261 388,22 11 027 385,60 12 999 563,21 12 740 914,89 Ero Alkuper TA 2016 Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -35-510 475-510 0 Koneet ja kalusto -35-510 475-510 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -35-510 475-510 0 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 950 063,24 7 879 679,21 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 197

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % -63,7-61,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,9 14,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -5 065-4 879 Lainakanta, 1 000 euroa 0 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankinnan keskihinnan mukaisesti. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalue organisoitiin vuoden 2016 alusta viiteen tulosvastuulliseen palvelualueeseen, jotka ovat etelä, keskusta, koillinen, kaakko ja länsi. Koillinen palvelualue sisältää myös Oriveden. Vuoden 2015 organisaatiossa oli kaksi tulosvastuullista tuotantoyksikköä: kotihoito sekä asumispalvelut. Vuoden 2016 ja 2015 tiedot eivät ole tuotantoyksiköittäin esitettynä vertailukelpoisia. Vuonna 2016 toiminta laajeni. Uutena toimintana aloitti palvelutalon kotihoito Pispan ja Pappilanpuiston alueilla. Toukokuussa 2016 valmistui Pohjolankadulle 90-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö Palvelukoti Pohjola. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Keskusta 47 818 0 Länsi 12 506 0 Kaakkoinen 5 541 0 Etelä 5 634 0 Koillinen 11 969 0 Tukipalvelut 6 997 7 835 Työllistämistoiminta 1 523 1 425 Yhteiset 21 7 Kotihoito ja asumispalvelut v. 2015 0 76 949 Yhteensä 92 009 86 216 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Maksutulot 26 29 Työllistämistuki 694 819 Korvaus työterv.huol 565 521 Muut tuet ja avust. 3 3 Vuokratulot 117 124 Muut tulot 13 9 Yhteensä 1 418 1 504 198 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Asiakaspalvelujen ostot 891 1 648 Muiden palvelujen ostot 10 394 9 961 Palvelujen ostot yhteensä 11 285 11 609 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 280 371 652 Lisäykset tilikauden aikana 0 35 35 Tilikauden poisto 107 275 382 Poistamaton hankintameno 31.12. 173 131 305 Kirjanpitoarvo 31.12. 173 131 305 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -2 985-2 878 Siirto edelliseltä tilikaudelta -1 894-107 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -4 879-2 985 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -186-1 894 Oma pääoma yhteensä -5 065-4 879 Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Muut velat 4 3 Yhteensä 4 3 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 199

Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 185 130 Yhteensä 185 130 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 132 148 Yhteensä 132 148 Vieras pääoma yhteensä 318 278 Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut velat 962 1 008 Yhteensä 962 1 008 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Palkkajaksotukset 1 195 738 Lomapalkkajaksotukset 9 044 9 292 Eläkevakuutusmaksuvelat 1 022 997 Yhteensä 11 261 11 027 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuut (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Leasingvastuut, voimassa 2.3.2020 asti. Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 27 9 Yhteensä 59 10 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Keskusta 833 783 Länsi 262 255 Kaakkoinen 119 106 Etelä 140 122 Koillinen 255 227 Tukipalvelut, sis. aluepalvelut, kotona asumisen tukipalvelut 250 254 Hallinto, luottamustehtävät, työllistämistoiminta 140 80 Yhteensä 1 999 1 827 200 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Toimintakertomus Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen tehtävänä on tuottaa paikallisesti ja seudullisesti erikoissairaanhoidon palveluita Hatanpään sairaalan hoitopaikakseen valinneille asiakkaille sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluita Hatanpään ja Rauhaniemen sairaaloissa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tehtävänä on tukea perusterveydenhuollon ja kotihoidon toimintaa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelut organisoituu neljään ydinpalvelulinjaan: leikkaustoiminnan, sisätautien, neurologian sekä yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjoiksi. Lisäksi sairaala- ja kuntoutuspalveluihin kuuluvat kliinisinä tukipalveluina fysiatria ja sosiaalityö sekä ei-kliinisinä tukipalveluina välinehuolto, tekstinkäsittelykeskus, siivoustoiminta, vaatehuolto ja Hatanpään aluepalvelut. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuonna 2015 aloittaneessa uudistetussa organisaatiossa on panostettu talouden ja toiminnan sopeuttamisen jatkamiseen rakenteellisten muutosten toteuttamiseksi ikäihmisten palveluiden ja koko sairaalatoiminnan uudelleen organisoinnin osalta. Pitkäaikaissairaanhoidon ja asumisen siirtymistä tehostettuun palveluasumiseen jatkettiin ja geriatrinen kuntoutus muotoutui erilaisissa kuntoutusympäristöissä toteutettavaksi moniammatilliseksi toiminnaksi. Palvelurakennemuutoksen onnistuminen vaati hyvää yhteistyötä yli tuotantoaluerajojen ja toimintaprosessien sujuvoittamista asiakaslähtöiseksi. Sote-uudistukseen varautuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) kanssa työnjaon sopimiseksi ja selkiyttämiseksi. Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla -projekti aloitettiin helmikuussa 2016 yhdessä sairaanhoitopiirin ja ympäristökuntien kanssa. Projektin päätavoite oli tuottaa ehdotus julkisesti tuotetun erikoissairaanhoidon organisoinnista osana sosiaali- ja terveydenhuollon itsehallintoaluetta. Osa remontoiduista tiloista saatiin käyttöön lokakuussa 2016 ja loput osat remontista valmistuvat 6.2.2017. Peruskorjaus antaa rakenteellisia kehittämismahdollisuuksia esimerkiksi päiväkirurgian- ja vuodeosastoleikkaussalien, heräämöiden ja valvonnan sekä leiko24-yksikön toiminnallisuuden parantamiseen. Sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto on edistynyt, mutta muun muassa asiakkaiden ohjaamiseen ja tiedottamiseen on vielä panostettava lisää. Kontrolliaikojen sähköinen ajanvaraus on edennyt, mutta läheteaikojen kohdalla webaikojen käyttöön ei ole pystytty siirtymään, koska se ei mahdollista hoitotakuun seuraamista. Esitietolomakkeet ovat sähköisinä, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä asiakkaiden puolelta. E-Kanta ja tekstiviestipalveluiden käyttöä on lisätty, jolloin potilaille lähteviä kirjeitä on voitu vähentää. Hoitoprosessien asiakaslähtöinen kehittämistyöpajatyöskentely jatkui ja mukaan otettiin käyttäjien edustajia asiakasraadista. Myös Lähde-pisteen toiminta jatkui yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa. Piste neuvoi potilaita myös Kanta-arkistoon liittymisessä ja Omakannassa asioimisessa. Toteutetun työfiiliskyselyn tulosten mukaan työhyvinvointi on parantunut vuonna 2015 tehtyyn mittaukseen verrattuna. Erityisesti ovat parantuneet työilmapiiri, päätöksenteko, vaikutusmahdollisuudet ja työssä koettu arvostus. Vuoden aikana tuotettujen hoitojaksojen määrä kasvoi 5,4 %:a. Poliklinikkakäyntien ja leikkaustoimenpiteiden määrä pysyi samalla tasolla vuoden 2015 toteutuneiden käyntien kanssa. Menot vähenivät kahdella prosentilla vuoden 2015 tasosta. Vuodet eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoiset. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kuvantamisyksikkö siirtyi liiketoimintakaupan yhteydessä 1.1.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle. 1.9.2016 tehdyssä työnjaossa urologinen toiminta keskitettiin Taysiin, ja rintasyöpäkirurgia, kaulanalueen kirurgia ja vuodeosastoa vaativa elektiivinen vatsaelinkirurgia koko Pirkanmaan alueelta Hatanpään sairaalaan. Vuoden 2016 tilikauden tuloksesta muodostui 4,5 milj. euroa ylijäämäinen sen jälkeen kun Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen osalta oli tilaajalle palautettu toiminnan tehostumisen seurauksena 2,8 milj. euroa, ja vuoden 2016 toteutuneen toiminnan perusteella maksettaviin kertapalkkioihin oli varattu 0,7 milj. euroa. Toteutunut ylijäämäinen tulos on seurausta tilaajalle myytyjen palvelujen määrän kasvusta sekä henkilöstömenojen toteutumisesta 1,5 milj. euroa alle vuosisuunnitelman. Suurinta kasvua toiminnassa tapahtui sisätautien palvelulinjan hoitojaksoissa vuodeosastoilla ja kotisairaalassa sekä erillislaskutettavien hoitojaksojen määrässä leikkaustoiminnan palvelulinjalla. Arvio tulevasta kehityksestä Kaupungin tilaaja-tuottajamallin purkamisen johdosta sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kokonaisuus on keskitetty myös ostopalvelujen osalta sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palveluryhmään. Kaupungin oman organisaation lisäksi sairaala- ja kuntoutuspalveluja tuottavat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), Tammenlehväkeskus, Pirkanmaan Hoitokoti sekä useat palvelusetelituottajat. Erikoissairaanhoidon valinnanvapauden puitteissa asiakkaat voivat myös itse valita haluamansa julkisen palveluntuottajan. Tampereen kaupungin ja PSHP:n välillä on tehty vuosia rakennemuutosta, missä painopistettä on siirretty vaativasta erikoissairaanhoidosta perustason erikoisairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Lisäksi tehtäviä ja toimintoja on keskitetty ja yhdistelty. Vuodelle 2017 erikoissairaanhoidossa ei ole suunnitteilla uusia tehtäväsiirtoja tai keskittämisiä, vaan tavoitteena on varmistaa jo tehtyjen rakennemuutosten ja niille tavoitteeksi asetettujen hyötyjen toteutuminen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 201

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa on myös tehty pitkään rakennemuutosta, jonka tavoitteena on ollut sairaala-asumisen merkittävä vähentäminen ja kuntoutuksen tehostaminen. Vuonna 2017 Kanta-Rausan sairaalapaikat suljetaan ja palveluja keskitetään Hatanpään alueelle. Sote-uudistukseen varautuminen jatkuu. Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla -projektin loppuraportin kaksi keskeisintä suositusta koskien Tampereen Henkilöstö Vuosien 2014, 2015 ja 2016 henkilöstöraportteja ei voida täysin verrata keskenään, koska vuoden 2015 alussa tapahtuneen organisaatiomuutoksen johdosta Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen henkilöstömäärä kasvoi noin 600 henkilön verran. Lisäksi vuosien 2015 ja 2016 aikana henkilötyövuosia on määrätietoisesti vähennetty toimintojen tehostamisen ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Hoitohenkilöstön ikäjakauma painottuu 41 50 ja 51 60-vuotiaisiin. Jakauma tuo kaupungin Hatanpään sairaalaa ovat Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan hallinnolliseen yhdistämiseen pyrkiminen vuoden 2018 alkuun mennessä, sekä Hatanpään sairaalan keskittyminen päiväkirurgiaan ja vuodeosastohoitoa vaativaan elektiiviseen leikkaustoimintaan. Sähköisten palvelujen ja digitalisaation hyödyntämistä sairaalapalveluissa lisätään. Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus valmistuu alkuvuodesta 2017. Valmistuvat haasteita, kun eläkkeelle jäävien tilalle tulee löytää uusia osaavia ammattilaisia. Vuonna 2016 hoitohenkilökunnasta 267 henkilöä oli 51 60-vuotiaita, mikä on 32 %:a koko hoitohenkilökunnan määrästä. Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneitä oli 38 henkilöä ja vuonna 2016 heitä oli yhteensä 41 henkilöä. Sijaishenkilöstöpoolia on kehitetty systemaattisesti ja laajennettu toiminnan tarpeiden edellytysten mukaisesti. Sijaishenkilöstön turvin tuettiin erityisesti akuutteja lyhyitä tähystystilat mahdollistavat koko Hatanpään tähystystoiminnan keskittämisen yhteen paikkaan. Tuotantoalueen henkilöstön ikärakenteen muuttuminen huomioidaan henkilöstösuunnittelussa ja uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Toiminnassa hyödynnetään systemaattisesti ja suunnitellusti henkilöstön osaamista ja saatetaan hiljainen tieto organisaation käyttöön. (1-5pv) poissaoloja. Lyhyiden poissaolojen määrä oli vuonna 2015 yhteensä 8 947 ja vuonna 2016 yhteensä 9 350 päivää. Lyhyissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut kasvua 403 päivää. Poissaolojen määrän kasvua selittää osaltaan organisaatiossa tapahtunut henkilöstömäärän merkittävä kasvu. Pitkissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut laskua yhteensä 1 179 päivää. Henkilökunnan työssä jaksamista tukevaa sijaishenkilöjärjestelmää tuleekin edelleen kehittää. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 1 435 1 377 1 357 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseyksikkö on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseyksikössä on käytössä kaupunginhallituksen 1.12.2016 hyväksymä Hyvä johtamis- ja hallinto-tapa ja sisäinen valvonta -ohje. Kokonaisarviona sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johto lausuu, että sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseyksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen saaminen kiinteäksi osaksi suunnittelu-, toiminta- ja päätöksentekoprosesseja. Turvallisuusriskin tunnistaminen ja hallinnan parantaminen normaaliajan häiriötilanteissa. Poikkeusoloihin liittyvä valmius, varautuminen ja jatkuvuuden hallinta. Tiedolla johtamisen kehittäminen. Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi parani työhyvinvointimatriisilla mitattuna. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat. Ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyen työnjakoa kehitettiin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen, toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä. SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 10 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä - 11 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 12 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 13 Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä + 202 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Alkuper. TA Ero 2016 Liikevaihto 113 488 875,84 114 568 689,72 113 489 109 875 3 614 108 641 Liiketoiminnan muut tuotot 452 592,35 762 654,84 453 503-51 586 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -9 638 473,34-9 431 212,32-9 638-8 321-1 317-8 977 Palvelujen ostot -23 967 266,42-20 199 747,94-23 967-20 565-3 402-20 361 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -51 709 756,26-55 656 902,37-51 710-52 430 721-51 159 Henkilösivukulut Eläkekulut -12 786 247,65-13 789 743,36-12 786-13 520 734-13 143 Muut henkilösivukulut -3 442 098,25-3 152 572,73-3 442-3 482 40-2 907 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -805 825,40-1 581 005,75-806 -1 289 483-1 289 Liiketoiminnan muut kulut -8 132 288,05-8 868 286,71-8 132-8 220 87-8 841 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 459 512,82 2 651 873,38 3 460 2 550 910 2 550 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 713 930,92 2 150 172,39 2 714 2 714 Muut rahoitustuotot 156,59 386,17 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut -1 647 110,48-1 732 811,87-1 647-50 -1 597-50 Muille maksetut korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -1 629,15-1 927,64-2 -2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 524 860,70 3 067 692,43 4 525 2 500 2 025 2 500 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 51,4 58,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 51,4 58,6 Voitto, % 4,0 2,7 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikaudella tapahtui suuria muutoksia: Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyivät kuvantamisen liiketoiminta 1.1.2016 ja urologian liiketoiminta 1.9.2016 alkaen. Lisäksi kiinteistöhuollon henkilöstöstä osa siirtyi Tilakeskuksen organisaatioon 1.5.2016 alkaen. Tilikauden tulos muodostui 4,5 milj. euroa ylijäämäiseksi sisältäen toiminnan tehostumisen johdosta aiheutuneen 2,8 milj. euron palautuksen tilaajalle. Ylijäämäisen tuloksen mahdollisti tilaajalle myytyjen palvelujen kasvu ja henkilöstömenojen toteutuminen 1,5 milj. euroa alle vuosisuunnitelman. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät 3,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaan nähden johtuen pääasiassa tilaajalta saatujen myyntitulojen ylittymisestä vuosisuunnitelmaan nähden 3,9 milj. eurolla. Myyntitulot ulkopuolisilta kumppaneilta pienentyivät edelliseen vuoteen nähden, jota kompensoi rintasyöpäkirurgian ja gastroenterologisen kirurgian kuntalaskutus Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Liikevaihto ja toimintatuotot pienenivät 1,4 milj. edelliseen vuoteen verrattuna. Materiaali- ja palvelukustannukset ylittyivät 4,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaan nähden. Näistä merkittävimmät ylitykset olivat volyymisidonnaisissa lääke- ja hoitotarvikemenoissa (1,3 milj. euroa), laboratoriopalveluissa (1,3 milj. euroa) ja sosiaali- ja terveyspalveluissa (1,4 milj. euroa). Myös vuokratyövoiman ja vuokratyövaatteiden kustannukset toteutuivat arvioitua suurempina. Verrattuna edelliseen vuoteen sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoja kasvattivat hengityshalvauspotilaiden kustannukset 0,3 milj. eurolla ja kuvantamis- ja muut tutkimuskustannukset 0,3 milj. eurolla. Vuosisuunnitelmassa materiaalien ja palvelujen ostoihin sisältyi säästöjä 3,3 milj. euroa, joka huomioiden materiaalien ja palvelujen kasvu on ollut kuitenkin maltillista. Kasvussa näkyy myös kuvantamisen kustannusten siirtyminen ulkoisiksi ostoiksi. Henkilöstökulut alittuivat 1,5 milj. euroa johtuen pääasiassa lomapalkkavelan pienenemisestä edellisvuoteen verrattuna. Lomapalkkavelkaa laskivat kuvantamisen ja urologian liiketoimintojen siirtyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, kiinteistöhuollon henkilöstön siirtyminen Tilakeskukselle sekä kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaaminen vuonna 2017. Kilpailukykysopimuksen lomapalkkavelkaa pienentävä vaikutus oli noin 0,6 milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut toteutuivat vuosisuunnitelman mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna vuokrakustannukset laskivat 0,7 milj. euroa johtuen kuvantamisen siirtymisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja Kaupin sairaalatoiminnan loppumisesta. Poistot jäivät 0,5 milj. euroa alle vuosisuunnitelman. Eroa selittää investointien painottuminen loppuvuoteen kilpailutusprosessien aikataulujen vuoksi, siirtyneiden toimintojen myötä myyty käyttöomaisuus sekä sairaalan peruskorjauksen ja laajennuksen viivästyminen. Myös osa Aluepalvelujen suunnitelluista investoinneista jäi toteuttamatta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 203

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 459 512,82 2 651 873,38 3 460 2 550 910 2 550 Poistot ja arvonalentumiset 805 825,40 1 581 005,75 806 1 289-483 1 289 Rahoitustuotot ja -kulut 1 065 347,88 415 819,05 1 065-50 1 115-50 5 330 686,10 4 648 698,18 5 331 3 789 1 541 3 789 Investointien rahavirta Investointimenot -1 491 678,95-2 117 882,22-1 492-1 891 399-1 891 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 966 963,62 0,00 1 967 1 967 475 284,67-2 117 882,22 475-1 891 2 366-1 891 Toiminnan ja investointien rahavirta 5 805 970,77 2 530 815,96 5 806 1 898 3 908 1 898 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0,00-49 924,80 0 0 0 0 0,00-49 924,80 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 2 500,00 3-1 898 1 901-1 898 2 500,00 0,00 3-1 898 1 901-1 898 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -160,00 6882,55-0 -0 Vaihto-omaisuuden muutos -20 442,71-115180,18-20 -20 Saamisten muutos kunnalta -3 923 422,10-8 194 869,72-3 923-3 923 Saamisten muutos muilta -606 807,84-268 699,61-607 -607 Korottomien velkojen muutos kunnalta 1 576,30 31 545,11 2 2 Korottomien velkojen muutos muilta -1 259 214,42 6 059 430,69-1 259-1 259-5 808 470,77-2 480 891,16-5 808 0-5 808 0 Rahoituksen rahavirta -5 805 970,77-2 530 815,96-5 806-1 898-3 908-1 898 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0-0 0 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) 19 116 586,27 9 997 313,06 Investointien tulorahoitus, % 357,4 219,5 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 1,7 1,3 Current Ratio 1,7 1,3 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2011 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 5,8 milj. euroa, mikä on 3,3 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Muutosten taustalla on edellisvuotta 0,8 milj. euroa suurempi liikeylijäämä, rahoitustuottojen kasvu 0,6 milj. eurolla sekä poistojen pieneneminen 0,8 milj. eurolla. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1,5 milj. euroa ollen 0,6 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Investointien rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,4 milj. euroa johtuen pysyvien vastaavien luovutustuloista ja investointien toteutumisesta suunniteltua pienempinä. 204 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 5,8 milj. euroa positiivisena, eli toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on 9,1 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kertymää suurempi johtuen muun muassa pienentyneistä investointimenoista ja poistoista, merkittävästä rahoitustuottojen kasvusta sekä pysyvien vastaavien luovutustuloista. Tarkastelujaksolla kaikkien tilikausien liikeylijäämät ovat olleet positiivisia, kun taas edellisen vuoden vastaavaan tarkastelujaksoon on sisältynyt myös negatiivisia liikeylijäämiä. Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2016 investoinnit toteutuivat 0,4 milj. euroa alle vuosisuunnitelman, mikä johtuu pääasiassa Hatanpään aluepalveluiden toteuttamatta jääneistä investoinneista ja Hatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajennuksen viivästymisestä. Pysyvien vastaavien luovutustuloja toteutui yhteensä 2,0 milj. euroa, joista kuvantamisen ja urologian liiketoimintakauppojen osuus oli 1,7 milj. euroa. Kiinteistöhuollon toiminnan siirtyminen Tilakeskukselle lisäsi puolestaan luovutustuloja 0,2 milj. euroa. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 30,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 3,3 milj. euroa eli 12,2 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat erityisesti 3,9 milj. euron kasvusta saamisissa kunnalta. Lyhytaikaiset saamiset muodostavat suhteellisesti suurimman osuuden vastaavista. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ovat 8 prosenttia vastaavien loppusummasta. Oma pääoma kasvoi tilikauden positiivisen tuloksen johdosta 4,5 milj. eurolla. Tästä johtuen Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen omavaraisuusaste kasvoi 11,1 prosenttiyksiköllä. Kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 14,3 milj. euroa. Vieras pääoma pieneni 1,3 milj. euroa, minkä johdosta suhteellinen velkaantuneisuus laski. Tunnuslukuun vaikuttaa erityisesti lomapalkkavelan väheneminen 1,9 milj. eurolla. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 0-11 11 0-11 Muut pitkävaikutteiset menot 0-11 11 0-11 AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 492-1 880 388-1 891 11 Koneet ja kalusto -1 492-1 880 388-1 891 11 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 492-1 891 399-1 891 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TASE VASTAAVAA 1 967 0 1 967 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1 316,39 2 636,39 1 316,39 2 636,39 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 138 623,53 488 846,53 Koneet ja kalusto 2 338 741,08 3 206 371,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 61 937,00 2 477 364,61 3 757 154,68 Sijoitukset Muut saamiset 49 924,80 0,00 49 924,80 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 135 622,89 115 180,18 135 622,89 115 180,18 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 529 900,32 1 296 030,81 Saamiset kunnalta 25 066 497,29 21 143 075,19 Muut saamiset 740 411,32 365 403,11 Siirtosaamiset 1 043,67 3 113,55 27 337 852,60 22 807 622,66 VASTAAVAA YHTEENSÄ 30 002 081,29 26 732 518,71 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien alijäämä (ylijäämä) 9 725 874,52 6 658 182,09 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 524 860,70 3 067 692,43 14 250 735,22 9 725 874,52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat 6 722,55 6 882,55 6 722,55 6 882,55 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnilta 2 500,00 Ostovelat 3 005 347,55 2 216 522,72 Korottomat velat kunnalta 75 408,59 73 832,29 Muut velat 1 007 822,01 1 254 042,57 Siirtovelat 11 653 545,37 13 455 364,06 15 744 623,52 16 999 761,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30 002 081,29 26 732 518,71 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 205

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 47,5 36,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,8 14,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 14 251 9 726 Lainakanta, 1 000 euroa 2 500 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankinnan keskihinnan mukaisesti. 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sisätautien palvelulinja 20 641 19 257 Neurologian palvelulinja 10 712 9 928 Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 49 753 50 809 Leikkaustoiminnan palvelulinja 29 058 27 968 Hallinto 250 390 Kliiniset tukipalvelut 906 3 599 Muut tukipalvelut 2 169 2 617 Yhteensä 113 489 114 569 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kuvantamisyksikkö siirtyi liiketoimintakaupan yhteydessä 1.1.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle. Vuoden 2015 tilinpäätös pitää sisällään 3,2 milj. euroa kuvantamisyksikön liikevaihtoa ja 5,2 milj. euroa toimintamenoa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä ulkoiset kuvantamisostot olivat 3,1 milj. euroa. Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Työllistämistuki 25 Korvaus työterveyshuollon järjestämisestä 349 363 Muiden rakennusten vuokratulot 20 288 Muut tulot 84 87 Yhteensä 453 763 Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 Muiden palvelujen ostot 23 967 20 200 Palvelujen ostot yhteensä 23 967 20 200 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. 206 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 3 3 Lisäykset tilikaudella 0 0 Tilikauden poisto 1 1 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 1 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 1 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 489 3 206 62 3 757 Lisäykset tilikauden aikana 0 798 694 1 492 Vähennykset tilikaudella 263 1 704 0 1 967 Siirrot erien välillä 0 756-756 0 Tilikauden poisto 88 717 0 805 Poistamaton hankintameno 31.12. 139 2 339 0 2 477 Kirjanpitoarvo 31.12. 139 2 339 0 2 477 Pysyvien vastaavien sijotukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Muut saamiset Saamiset muilta 50 0 50 50 Yhteensä 50 0 50 50 Sijoitukset yhteensä 50 0 50 50 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot 1 3 Yhteensä 1 3 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 6 658 2 552 Siirto edelliseltä tilikaudelta 3 068 4 106 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 9 726 6 658 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 4 525 3 068 Oma pääoma yhteensä 14 251 9 726 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 207

Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 558 343 Yhteensä 558 343 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 1 091 879 Yhteensä 1 091 879 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 8 0 Yhteensä 8 0 Vieras pääoma yhteensä 1 657 1 222 Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut velat 1 008 1 254 Yhteensä 1 008 1 254 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Palkkajaksotukset 1 505 1 268 Eläkevakuutusmaksuvelat 9 223 11 110 Lomapalkkajaksotukset 925 1 077 Yhteensä 11 654 13 455 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuut (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Leasingvastuut, voimassa 31.12.2018 asti. Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 11 12 Yhteensä 20 22 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Sisätautien palvelulinja 204 195 Neurologian palvelulinja 98 89 Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 540 713 Leikkaustoiminnan palvelulinja 263 259 Hallinto 33 34 Kliiniset tukipalvelut 127 133 Muut tukipalvelut 227 233 Yhteensä 1 492 1 656 208 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue tuottaa lakisääteistä varhaiskasvatuspalvelua ja perusopetusta. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, Toimintakertomus kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen kanssa. Perusopetus vastaa perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisestä sekä perusopetuksen kehittämisestä vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Talouden osalta merkittävimmät muutokset koskivat perusopetusta, kun valtakunnalliset ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut rahat poistuivat. Oppilasmäärän kasvu ja uusi opetussuunnitelma sekä varhaiskasvatuksen perusteiden uudet tavoitteet kasvattivat palveluiden ostoja sekä tarvetta digitaalisten välineiden hankintaan. Tuotantoalueella jatkettiin toiminnan tehostamista laajempia johtamiskokonaisuuksia muodostamalla sekä varhaiskasvatuksen johtamisessa apulaisesimiesjärjestelmän käyttöönotolla. ICT-asiantuntijapalvelut ja matkustuksen hallinnan asiantuntijapalvelut siirtyivät konsernipalveluyksikkö Kopparin kokonaisuuteen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakaspalvelu liitettiin osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan kokonaisuutta. Keskeisimmät kehittämishankkeet olivat hoitoaikaperusteisen varhaiskasvatuksen pilotin käynnistäminen, kielirikasteisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittäminen sekä liikkumiseen kannustaminen kaikissa toiminnoissa. Merkittävimmät väistötiloja vaatineet rakentamisen kokonaisuudet olivat Kansainvälisen koulun, Lielahden koulun ja Annalan päiväkodin perusparantaminen. Vehmaisten päiväkodin ja koulun uudisrakennus otettiin käyttöön. Erho-yksikön toiminta siirtyi Kalevanpuiston koulutalon tiloihin. Arvio tulevasta kehityksestä Kaupungin toimintaperiaatteiden mukaisesti toiminnassa vahvistetaan erityisesti asiakaslähtöisyyttä. Uuteen alueelliseen toimintamalliin siirtyminen edellyttää rakenteellisia muutoksia johtamiskokonaisuuksissa. Tavoitteena on vahvistaa myös tätä kautta henkilöstön mahdollisuuksia toimia oman työnsä kehittäjinä. Toiminnassa panostetaan yhteisöllisen toimintakulttuurin luomiseen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan sisällöllinen kehittäminen toteutetaan pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä opetushallituksen myöntämin erityisavustuksin. Kehittämistyön strategiset painopisteet ovat ilmiöpohjaisen oppimiskulttuurin tukeminen ja monimuotoiset oppimisympäristöt sekä liikunnan edistäminen ja kielirikasteinen toiminta. Asiakaspalvelujen digitalisointia vahvistetaan kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Riskitekijät ovat pääasiassa talouteen ja palveluverkkoon liittyviä. Palveluverkkoon kohdistuvat, rakennusten sisäilmaan liittyvät muutokset, saattavat olla nopeita ja yllättäviä. Tämä haastaa palveluiden organisoinnin ja asiakastyytyväisyyden. Varhaiskasvatuksessa tulee huomioida hallittu ja ennakoitu palvelutarpeen supistaminen, jotta palvelusetelipäiväkotien osuus ja toimintaedellytykset turvataan. Tämä mahdollistaa epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumisia. Perusopetuksen osalta käynnistetään yksikkökohtaisen taloussuunnittelun ja -seurannan projekti, jonka avulla vahvistetaan talouden ennakoitavuutta ja johtamista. Henkilöstö Tuotantoalueen vuosisuunnitelma alitettiin 68 henkilötyövuodella, kasvua edelliseen vuoteen oli 60,7 henkilötyövuotta. Varhaiskasvatuksessa rekrytoitiin vuonna 2015 uusiin päiväkoteihin henkilöstöä, mikä nosti vuoden 2016 työpanosta 64,5 henkilötyövuodella. Perusopetuksessa pysyttiin vuoden 2015 tasolla oppilasmäärän kasvusta (noin 400) huolimatta. Henkilötyövuosien kasvun rajoittamiseksi varhaiskasvatuksessa avoimista toimista täytettiin vain puolet ja pääsääntöisesti 1.9. alkaen. Myös perusopetuksen rekrytoinneissa toteutettiin tarkkaa harkintaa ja opettajien lisä- ja ylituntien käyttöä lisättiin. Eläköitymisten ja yksiköiden yhdistämisen myötä päiväkodin johtajien määrä on laskenut. Suurimpiin yksiköihin on palkattu apulaisesimies. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 3 346 3 475 3 407 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 209

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueella on käytössä johtokunnan 22.9.2015 hyväksymä sisäisen valvonnan ja hyvän hallinnon suunnitelma ja 30.10.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johto lausuu, että tuotantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Johtaminen: talouden ja toiminnan yhteensovittaminen Riskienhallinta: toimintaympäristön yllättäviin muutoksiin varautuminen Raportointi ja tiedonvälitys: raportointiin liittyvien tietojärjestelmien ja tiedon analysoinnin kehittäminen sekä sisäisen viestinnän kehittäminen. VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 14 Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä - 15 Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan - 16 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu - Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kolmesta toiminnan tavoitteesta kaikki jäivät toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi heikentyi työhyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden kasvusta sekä varhemaksujen ja sairauspoissaolojen hienoisesta lisääntymisestä. Matriisin Kunta10- mittareissa henkilöstön kokemukset työaikojen hallinnasta ovat kuitenkin parantuneet. Kunta10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen pysyivät ennallaan, kun tavoitteena oli niiden paraneminen. 210 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU ( 1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Alkuper. TA Ero 2016 Liikevaihto 241 149 108,07 235 934 955,00 241 149 241 396-247 241 360 Liiketoiminnan muut tuotot 3 770 387,14 2 927 741,17 3 770 3 462 308 3 201 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -8 299 812,77-5 967 099,22-8 300-8 600 300-8 758 Palvelujen ostot -39 336 662,01-37 408 002,81-39 337-37 434-1 903-37 495 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -119 348 436,90-117 494 447,19-119 348-117 749-1 599-117 183 Henkilösivukulut Eläkekulut -25 986 331,07-27 164 861,25-25 986-25 736-251 -26 251 Muut henkilösivukulut -7 932 012,20-6 626 754,24-7 932-7 850-82 -7 520 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 326 737,94-2 373 803,43-1 327-1 989 662-1 989 Liiketoiminnan muut kulut -45 370 777,53-42 849 820,53-45 371-45 161-210 -45 026 Liikeylijäämä (-alijäämä) -2 681 275,21-1 022 092,50-2 681 340-3 021 340 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 569 773,22 3 187 063,02 4 570 4 570 Muut rahoitustuotot 276,91 1201,56 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut -4 612 756,86-3 533 781,43-4 613-340 -4 273-340 Muut rahoituskulut -959,60-1202,53-1 -1 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -2 724 941,54-1 368 811,88-2 725 0-2 725 0 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % -30,4-51,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -30,4-51,8 Voitto, % -1,1-0,6 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tuotantoalueen tulos muodostui 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Kasvaneen palvelutarpeen takia palvelujen ostot ylittyivät merkittävästi, koska tuotantoalueen toiminnan luonteesta johtuen lakisääteiset palvelut on turvattava. Perusopetuksen puolella henkilöstökuluihin ei pystytty varautumaan riittävästi. Tuotantoalueen liikevaihto toteutui 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempana johtuen sekä lasten määrän että hinnan alenemisesta seudullisessa päiväkotihoidossa. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotantoalueen liikevaihto kasvoi 5,2 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen liikevaihto kasvoi 6,3 milj. euroa aiheutuen päivähoitotoiminnan laajenemisesta. Oppilasmäärän kasvusta huolimatta perusopetuksen liikevaihto aleni 1,1 milj. euroa johtuen ryhmäkokojen pienentämiseen sekä koulutukselliseen tasa-arvoon suunnattujen opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten oleellisesta vähenemisestä. Perusopetuksen ennakoitua korkeamman projektirahoituksen ansiosta liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät 0,3 milj. euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmän 2,3 milj. euron kasvu vuoteen 2015 verrattuna aiheutui uusien ja remontoitujen tilojen varustamisesta merkittävimpänä eränä päiväkotien ja koulujen ICT-hankinnat. Vuoden 2016 vuosisuunnitelma alittui 0,3 milj. euroa. Päivähoitotoiminnan laajentumisesta ja oppilasmäärän kasvusta johtuen palvelujen ostot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 1,9 milj. euroa, vuosisuunnitelman ylittyessä samoin 1,9 milj. euroa. Tampereen ulkopuolella koulua käyvien lasten koulunkäyntikustannukset toteutuivat 0,3 milj. euroa arvioitua korkeampina. Päiväkotien ja koulujen tilamuutosten sekä uuden palveluntuottajan laskutusperusteiden tarkennuksen takia puhtaanapitopalvelut ylittyivät 0,6 milj. eurolla. Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen vuosisuunnitelma ylittyi 0,3 milj. eurolla. Lap- si- ja oppilasmäärän kasvusta aiheutunut nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,8 milj. euroa. Matkustus- ja kuljetuskustannukset ylittyivät sekä edelliseen vuoteen että vuosisuunnitelmaan nähden 0,3 milj. euroa. Henkilökunnan terveyspalvelujen ostot ylittivät vuosisuunnitelman 0,2 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 0,1 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 2,0 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen lisääntynyt henkilöstötarve nosti kuluja 2,8 milj. eurolla. Perusopetuksen henkilöstökulut puolestaan alenivat 0,6 milj. eurolla, josta merkittävimpinä tekijöinä oli ryhmäkokorahan poistuminen ja tasa-arvoavustuksen pieneneminen. Tuotantoalueen vuosisuunnitelma ylittyi 1,9 milj. euroa. Perusopetuksessa ei pystytty varautumaan riittävästi oppilasmäärän kasvuun, vieraskielisten oppilaiden opetukseen eikä opetuksen sijais- ja eläkevakuutuskuluihin. Varhaiskasvatuksen puolella arvioitua alhaisempien eläkemenoperusteisten maksujen ja erilaisten säästötoimenpiteiden ansiosta henkilöstökulut alittuivat vuosisuunnitelmaan nähden 1,0 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksen lomapalkkavelkaa pienentävä vaikutus oli 1,6 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 211

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Tuotantoalueen poistot alittuivat 0,7 milj. euroa, pysyvien vastaavavien kirjaustavan muutoksesta johtuen. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 milj. euroa. Lisäys johtui pääasiassa uusien päiväkoti- ja koulukiinteistöjen vuokrista. Muiden kulujen vuosisuunnitelma ylittyi 0,2 milj. euroa johtuen palveluverkossa tapahtuneiden tilamuutosten vaikutuksista sisäisiin vuokriin sekä ulkoisista vuokrista. Yhdystilin korkokustannus alittui 0,3 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan annetusta liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta. RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -2 681 275,21-1 022 092,50-2 681 340-3 021 340 Poistot ja arvonalentumiset 1 326 737,94 2 373 803,43 1 327 1 989-662 1 989 Rahoitustuotot ja -kulut -43 666,33-346 719,38-44 -340 296-340 -1 398 203,60 1 004 991,55-1 398 1 989-3 387 1 989 Investointien rahavirta Investointimenot -1 423 782,68-744 894,68-1 424-2 670 1 246-2 670 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 330 289,36 0 0 0 0-1 423 782,68-414 605,32-1 424-2 670 1 246-2 670 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 821 986,28 590 386,23-2 822-681 -2 141-681 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 7 900,00 0,00 8 681-673 681 7 900,00 0,00 8 681-673 681 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 3 325 935,42-1 246 617,98 3 326 3 326 Saamisten muutos muilta -493 423,48 98 146,56-493 -493 Korottomien velkojen muutos kunnalta 5 723,65-372,58 6 6 Korottomien velkojen muutos muilta -24 149,31 557 990,04-24 -24 2 814 086,28-590 853,96 2 814 0 2 814 0 Rahoituksen rahavirta 2 821 986,28-590 853,96 2 822 681 2 141 681 Rahavarojen muutos -0,00-467,73-0 0-0 0 Rahavarojen muutos 0,00-467,73 Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 467,73 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) -8 833 664,94-6 011 678,66 Investointien tulorahoitus, % -98,2 134,9 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 0,6 0,7 Current Ratio 0,6 0,7 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli -1,4 milj. euroa, joten investointeja ei ole pystytty rahoittamaan tulorahoituksella kuten vuonna 2015, jolloin toiminnan rahavirta oli 1,0 milj. euroa kattaen investoinnit. Tilikaudella 2016 liikealijäämä oli -2,7 milj. euroa, edellisellä tilikaudella -1,0 milj. euroa. Pysyvien vastaavien kirjaustavan muutoksesta johtuen poistosumma laski edellisvuoteen verrattuna 1,0 milj. euroa. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1,4 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investointimenot kasvoivat 0,7 milj. euroa. Tilikaudella 2016 toteutettiin merkittäviä koulujen ja päiväkotien ensikertaisen kalustamisen hankkeita. Tilikauden 2016 toiminnan ja investointien rahavirta oli -2,8 milj. euroa, edellisellä tilikaudella 0,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on -8,8 milj. euroa, tilikaudella 2016 sekä edellisinä vuosina syntyneiden alijäämien vuoksi. Maksuvalmius on edelleen tyydyttävällä tasolla. 212 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Investoinnit ja niiden analysointi Investoinneista merkittävä osuus kohdistui päiväkotien ja koulujen ensikertaiseen kalustamiseen, johon oli varattu 2,1 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset kohteet olivat Tampereen kansainvälinen koulu, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Lielahden koulu sekä Annalan päiväkoti. Vuonna 2016 kalustettiin myös Puistokoululla olevia tiloja Erhoyksikön muuttaessa Kalevanpuiston koulutaloon. Lisäksi uuden opetussuunnitelman käyttöönotto edellytti useiden päiväkotien ja koulujen toiminta- ja oppimisympäristöjen ensikertaista kalustamista. Investoinnit alittuivat vuosisuunnitelmaan nähden 1,2 milj. euroa. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin oli varattu yhteensä 0,5 milj. euroa. Investoinnit eivät ennakkosuunnitelmasta poiketen toteutuneet piharakenteiden osalta. Päiväkotikiinteistöjen tietoliikenneverkkoihin kohdennetuista investointimenoista toteutui 0,1 milj. euroa. Erityisesti varhaiskasvatuksen puolella vuosisuunnitelmassa jouduttiin varautumaan nopealla aikataululla varustettaviin ennakoimattomiin väistö- ja lisätiloihin. Kaikki ensikertaisen kalustamisen hankkeet sekä väistö- ja lisätilojen varustamistarpeet eivät kuitenkaan toteutuneet vuoden loppuun mennessä. Lisäksi hankinnat painottuivat ennakoitua enemmän käyttötalouteen. Varhaiskasvatuksen tilojen ensikertaiseen kalustamiseen investoinnit alittuivat 0,4 milj. euroa ja perusopetuksen 0,4 milj. euroa. Tampereen kansainvälisen koulun sekä erityiskoulujen tilamuutoksiin varattua ensikertaisen kalustamisen investointia on osittain esitetty uudelleenbudjetoitavaksi vuodelle 2017. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 14,5 milj. euroa. Taseen loppusumma aleni edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 milj. euroa eli 15,8 prosenttia. Taseen vastaavien muutos aiheutui pääosin lyhytaikaisten saamisten alenemisesta ja vastattavien muutos vuoden 2016 alijäämästä. Tilikauden lopun kertynyt alijäämä oli 7,6 milj. euroa, edelliseen tilikauteen nähden kertynyt alijäämä kasvoi 2,7 milj. euroa. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 424-2 670 1 246-2 670 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -108-530 422-530 0 Koneet ja kalusto -1 315-2 140 825-2 140 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 424-2 670 1 246-2 670 0 TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 471 849,09 431 478,46 Koneet ja kalusto 1 582 746,32 1 526 072,21 2 054 595,41 1 957 550,67 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 133 668,70 200 223,62 Saamiset kunnalta 11 537 520,70 14 863 456,12 Muut saamiset 806 552,98 258 744,52 Siirtosaamiset 14 284,14 2 114,20 12 492 026,52 15 324 538,46 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 546 621,93 17 282 089,13 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -4 860 206,07-3 491 394,19 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -2 724 941,54-1 368 811,88-7 585 147,61-4 860 206,07 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta 7 900,00 0,00 Ostovelat 2 916 242,88 1 423 137,88 Korottomat velat kunnalta 9 597,63 3 873,98 Muut velat 2 388 005,61 2 435 524,90 Siirtovelat 16 810 023,42 18 279 758,44 22 131 769,54 22 142 295,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 546 621,93 17 282 089,13 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % -52,1-28,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,0 9,3 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -7 585-4 860 Lainakanta, 1 000 euroa 8 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 Tuotantoalueen omavaraisuusaste oli -52,1 prosenttia, sillä oma pääoma on negatiivinen johtuen edellisvuosina kertyneistä alijäämistä. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun mukaan käyttötuloista tarvittaisiin 9,0 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Tunnusluku on parantunut hieman verrattuna vuoden 2015 vastaavaan lukuun, jolloin suhteellinen velkaantuneisuus oli 9,3 prosenttia. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 213

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel- man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Varhaiskasvatus 101 241 94 936 Perusopetus 139 908 140 999 Yhteensä 241 149 235 935 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Maksutulot 47 60 Työllistämistuki 18 62 EU-tuki kehittämisporjekteille 41 17 Korvaus työterveyshuollosta 723 674 Muut tuet ja avustukset 2 731 1 836 Vuokratulot 87 104 Muut tulot 123 176 Yhteensä 3 770 2 928 Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Asiakaspalvelujen ostot 696 832 Muiden palvelujen ostot 38 640 36 576 Palvelujen ostot yhteensä 39 337 37 408 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet 10-40 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-20 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. 214 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 431 1 526 1 958 Lisäykset tilikauden aikana 108 1 315 1 424 Tilikauden poisto 68 1 259 1 327 Poistamaton hankintameno 31.12. 472 1 583 2 055 Kirjanpitoarvo 31.12. 472 1 583 2 055 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät 14 2 Yhteensä 14 2 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -3 491-4 746 Siirto edelliseltä tilikaudelta -1 369 1 254 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -4 860-3 491 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 725-1 369 Oma pääoma yhteensä -7 585-4 860 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 681 138 Yhteensä 681 138 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 1 1 Yhteensä 1 1 Vieras pääoma yhteensä 682 139 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 215

Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut velat 2 388 2 436 Yhteensä 2 388 2 436 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Tuloennakot, lyhytaik. 1 000 1 481 Palkkajaksotukset 242 243 Eläkevakuutusmaksuvelat 2 364 2 419 Lomapalkkajaksotukset 13 204 14 138 Muut menojäämät 0 0 Yhteensä 16 810 18 280 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Varhaiskasvatus 1 925 1 881 Perusopetus 1 769 1 799 Yhteensä 3 694 3 680 216 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Tampereen toisen asteen koulutuksesta valmistuu aktiivisia kansalaisia, joilla on hyvät valmiudet työ- ja elinkeinoelämään, jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Toisen asteen koulutus on alueellisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja innovatiivinen kouluttaja ja työ- ja elinkeinoelämän kehittäjä. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Vuoden 2016 keskeisinä tehtävinä olivat ammatillisen koulutuksen vuonna 2015 uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönoton laajeneminen, lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien vaiheittainen käyttöönotto 1.8.2016 alkaen sekä siirtyminen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin syksystä 2016 alkaen. Lisäksi talouden tiukkeneminen on edellyttänyt koulutuksen rakenteiden sekä hallinnon ja tukipalveluiden prosessien sekä asemoitumisen tarkastelua. Ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistus, siirtyminen osaamisperusteisuuteen on edellyttänyt opetussuunnitelmien muutostyötä ja laajamittaista henkilöstön panostamista uudistustyöhön ja kouluttautumiseen. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2015 kaikissa ammatillisen koulutuksen opinnoissa ja ne laajenivat syksyllä 2016 käsittämään seuraavan ikäluokan. Ammatillisen koulutuksen organisoitumista ja siihen liittyvää koko toisen asteen koulutuksen hallinnon ja tukipalvelujen prosesseja ja asemoitumista jatkettiin. Lain edellyttämä yhteistoimintamenettely aloitettiin joulukuussa 2015 ja se saatiin päätökseen kesäkuussa 2016. Tarkistettu organisaatio aloitti toimintansa 1.8.2016. Toiminnan uudistamisen tavoitteena on parantaa onnistumista perustehtävässä sekä vastata lähitulevaisuuden toiminnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Pormestarin helmikuussa 2015 asettaman ohjausryhmän tehtävänä oli arvioida toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Työryhmä lopetti toimintansa toukokuun alussa 2016. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 25.1.2016 päätettiin laatia kilpailukykysuunnitelma, joka sisältää selvitystyössä havaitut kehittämiskohteet ja talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelman vuosille 2016 2020. Suunnitelma ottaa myös kantaa mm. toimitiloihin, kiinteistöinvestointeihin ja resurssien käyttöön. Selvitystyön yhteydessä havaittuja kehittämiskohteita oli mm. selvittää osakeyhtiön perustamisen tarve kilpailluilla markkinoilla tehtävää koulutus- ja kehittämistoimintaa varten, riittävän vastuun ja päätösvallan varmistaminen henkilöstö- ja palveluverkkoasioissa. Toisen asteen koulusta tarkastellaan ja kehitetään jatkossakin suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena huomioiden molempien koulutusten painopisteet ja perustehtävien toteuttamismahdollisuudet. Toisen asteen koulutuksen johtokunta hyväksyi kokouksessaan 24.5.2016 ( 51) kilpailukykysuunnitelman 2016-2020. Kilpailukykysuunnitelma käsittää neljä osa-aluetta: taloudellinen tehokkuus, pedagogisen toiminnan uudistaminen, johtamisen ja päätöksenteon tehostaminen sekä hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Tredun osalta kilpailukykysuunnitelma käsittää lisäksi talouden sopeuttamisen. Tampereen toimintamallin uudistus käynnistyi 1.6.2016, kun kolmen palvelualueen johtajat aloittivat viroissaan. Samalla valmistauduttiin uuteen toimintamalliin, johon kuului mm. tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen. Toisen asteen koulutus säilyi vuoden loppuun johtokunnan alaisena tuotantoalueena, vaikka se osallistuikin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen työskentelyyn. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti tuotantoalueen purkamisesta erillisiksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen palveluryhmiksi Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella. Vuoden lopussa päätettiin toisen asteen yhteisten palveluiden henkilöstön siirtämisestä ammatillisen koulutuksen johtajan alaisuuteen. Arvio tulevasta kehityksestä Ammatillisen koulutuksen tutkintojen uudistuminen ja siirtyminen osaamisperusteisuuteen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistuminen ja vaiheittainen siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin tuovat edelleen haasteita sekä henkilöstön osaamisen uudistamiseen että oppimisympäristöjen kehittämiseen. Ammatillisessa koulutuksessa toiminnan ja talouden yhteensovittaminen tulee olemaan suurimpia haasteita rahoituksen kiristyessä edelleen. Myös työ- ja elinkeinoelämässä meneillään olevat muutokset vaikuttavat merkittävästi toisen asteen koulutuksen toimintaan. Elinkeinoelämän rakennemuutos ja nopea teknologinen kehitys vaikuttavat työelämän osaamisvaatimuksiin, ammatteihin ja työllisten määrään. Tämänhetkisestä Pirkanmaan korkeasta työttömyydestä huolimatta, joillakin aloilla on työvoimapula ja työvoiman kohtaanto-ongelma, jossa osaamisen laatu, kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Ammatinvaihtajien koulutustarve on merkittävä, samoin kuntouttavien koulutuspalvelujen tarve. Muutokset ja haasteet edellyttävät toiminnan kehittämistä. Tuotantoalueen on vastattava paremmin ja nopeammin työelämän tarpeisiin mm. kehittämällä uusia koulutustuotteita ja -palveluja, opintojen joustavuuden lisäämistä, läpäisyn tehostamista ja keskeyttämisen vähentämistä sekä eri oppilaitosmuotojen kiinteää yhteistyötä. Samanaikaisesti resurssien niukkenemisen ja toiminnan tehostamisen yhteydessä on kuitenkin varauduttava jo vuosikymmenen loppupuolella kasvaviin opiskelijamääriin. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 217

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Henkilöstö Tuotantoalueen henkilöstömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 1 338. Henkilöstömäärä väheni toimintavuoden aikana 50 henkilöllä. Henkilöstöstä 266 oli lukiokoulutuksen tuotantoyksikössä ja 1072 ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikössä. Palkallisten henkilötyövuosien määrä tuotantoalueella oli yhteensä 1 269. Palkallisten henkilötyövuosien määrä väheni 34 henkilötyövuodella, lukiokoulutuksessa henkilötyövuodet kasvoivat 7,1 ja vähenivät ammatillisessa koulutuksessa 41,1. Yhteisten palveluiden henkilöstö ja henkilöstömenot on vuonna 2016 kohdistettu laskennallisesti molemmille tuotantoyksiköille. Vuonna 2015 henkilöstö sisältyi ammatillisen koulutuksen henkilöstömäärään. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 1 303 1 243 1 269 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 1 054 998 1 013 Lukiokoulutus Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 249 246 256 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Toisen asteen koulutuksessa on käytössä johtokunnan 19.4.2016 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma sekä 16.12.2014 hyväksytty riskienhallintasuunnitelma. Tarkastusjohtaja on linjannut, että vuodelta 2016 toisen asteen koulutuksen selonteon antavat erikseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköt. Ammatillinen koulutus on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja kokonaisarviona ammatillisen koulutuksen TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET johto lausuu, että ammatillisen koulutuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Johtamisen ja valvontakulttuurin määrätietoinen systematisointi ja roolien selkeyttäminen Tunnistettujen riskien vähentäminen ja pienentäminen sekä mahdollisten toteutuneiden riskien seurausten hallinta. Lukiokoulutus on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä ja kokonaisarviona lukiokoulutuksen johto lausuu, että lukiokoulutuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Tiedonvälitys- ja viestintäprosessien kehittäminen yksikön sisällä ja sidosryhmille Tietotekniikkariskin arviointi ja sen hallinnan kehittäminen käyttövaltuuden mukaan lukien. Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 17 Tuottavuus on parantunut + 18 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 19 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu +/- 20 Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organisaatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla. +/- Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Toisen asteen koulutuksen neljästä raportoitavasta tavoitteesta kaksi toteutui ja kaksi toteutui osittain. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Työhyvinvointimatriisin kokonaistulos parani varhe-maksujen laskun sekä kaikkien Kunta10-tulosten parantumisen myötä. Kunta10-tutkimuksen tulos henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista on laskenut, mutta tulos on korkeampi kuin kaupunkitasolla. Esimiestyötä on kehitetty systemaattisesti ja esimiehet ovat mm. harjoitelleet palautteen antamista ja tiimivastaaville on käynnistetty lähiesimiestyön koulutus. Lean-kahviloiden ja tapahtumien avulla on syvennetty henkilöstön Lean-ajattelua. Toisen asteen koulutuksen toukokuussa 2016 hyväksytty kilpailukykysuunnitelma sisältää suunnitelman talouden sopeuttamisesta sekä selvityksen yhtiön perustamisesta kilpailluille markkinoille. Toimenpiteillä tavoitellaan 10,9 milj. euron säästöjä sekä 0,5 milj. euron tulonlisäystä. Koulutuksen päätöksentekoa on sujuvoitettu mm. siirtämällä päätösvaltaa lähemmäksi opiskelijarajapintaa. 218 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto 126 595 242,06 129 444 313,91 126 595 125 068 1 527 126 831 Liiketoiminnan muut tuotot 4 245 408,65 5 066 262,22 4 245 3 861 384 2 133 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -5 485 847,20-5 875 399,52-5 486-4 755-731 -4 603 Palvelujen ostot -22 060 147,89-23 390 235,34-22 060-23 968 1 908-23 321 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -59 247 429,41-61 017 914,33-59 247-57 523-1 725-57 088 Henkilösivukulut Eläkekulut -12 129 058,73-13 138 996,70-12 129-12 648 519-12 754 Muut henkilösivukulut -3 889 078,54-3 401 725,66-3 889-3 805-84 -3 565 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 850 367,95-2 245 978,09-1 850-1 980 130-2 113 Liiketoiminnan muut kulut -23 443 666,60-23 914 024,14-23 444-24 175 731-25 444 Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 735 054,39 1 526 302,35 2 735 75 2 660 76 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 869 923,32 1 670 681,38 1 870 1 870 Muut rahoitustuotot 4 079,80 4 232,58 4 4 Kunnalle maksetut korkokulut -835 787,43-798 368,24-836 -75-761 -76 Muille maksetut korkokulut -2 124,49-8 358,73-2 -2 Muut rahoituskulut -2 752,94-2 470,82-3 -3 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 3 768 392,65 2 392 018,52 3 768 0 3 768 0 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 29,2 25,2 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 29,2 25,2 Voitto, % 3,0 1,8 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2016 tilikauden ylijäämä oli 3,8 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani 1,4 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen tulos oli 3,1 milj. euroa ja lukiokoulutuksen tulos 0,7 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden liikevaihto toteutui 1,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampana. Vuoteen 2015 verrattuna liikevaihto aleni 2,8 milj. euroa. Liikevaihto aleni ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten johdosta. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa suunniteltua korkeampina. Vuoteen 2015 verrattuna muut tuotot alenivat 0,8 milj. euroa Henkilöstökulujen toteutuma oli 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampi. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstökulut alenivat 2,3 milj. euroa. Palvelujen ostot toteutuivat 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Edelliseen vuoteen verrattuna palvelujen ostot alenivat 1,3 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Investointisuunnitelma sisälsi 4,1 milj. euron hankinnat, joista toteutui 2,3 milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut toteutuivat 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Rakennusvuokrat olivat 0,6 milj. euroa suunniteltua pienemmät. Yhdystilin korkokustannus alittui 1,1 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 219

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Tampereen seudun ammattiopisto Tredu TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto 101 856 100 751 1 105 102 169 Liiketoiminnan muut tuotot 3 895 3 784 110 1 928 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 249-5 248-1 -4 382 Ostot tilikauden aikana -5 249-5 248-1 -4 382 Palvelujen ostot -20 844-22 545 1 700-22 199 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -46 020-45 364-656 -44 257 Henkilösivukulut -12 757-12 697-59 -12 738 Eläkekulut -9 735-9 746 11-9 923 Muut henkilösivukulut -3 022-2 951-71 -2 816 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 387-1 328-59 -1 449 Liiketoiminnan muut kulut -17 239-17 304 65-19 021 Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 254 50 2 204 51 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 496 1 496 Muut rahoitustuotot 4 4 Kunnalle maksetut korkokulut -669-50 -619-50 Muille maksetut korkokulut -2-2 Muut rahoituskulut -3-3 -1 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 3 080 0 3 080 0 TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Lukiokoulutus TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto 26 595 26 606-11 26 607 Liiketoiminnan muut tuotot 351 310 41 205 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -237-284 47-221 Ostot tilikauden aikana -237-284 47-221 Palvelujen ostot -3 071-3 280 209-3 067 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -13 227-12 983-244 -12 831 Henkilösivukulut -3 261-3 486 225-3 580 Eläkekulut -2 394-2 622 228-2 831 Muut henkilösivukulut -867-864 -3-749 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -463-509 46-664 Liiketoiminnan muut kulut -6 205-6 349 144-6 423 Liikeylijäämä (-alijäämä) 481 25 456 25 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 374 374 Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut -167-25 -142-25 Muut rahoituskulut -0-0 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 688 0 688 0 220 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 735 054,39 1 526 302,35 2 735 75 2 660-3 424 Poistot ja arvonalentumiset 1 850 367,95 2 245 978,09 1 850 1 980-130 3 113 Rahoitustuotot ja -kulut 1 033 338,26 865 716,17 1 033-75 1 108-526 Tulorahoituksen korjauserät 0,00-43 817,10 0 0 5 618 760,60 5 619 1 980 3 639-837 Investointien rahavirta Investointimenot -2 310 068,53-1 322 213,38-2 310-4 140 1 830-4 030 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 93 741,93 0 0-2 310 068,53-1 228 471,45-2 310-4 140 1 830-4 030 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 308 692,07 3 365 708,06 3 309-2 160 5 469-4 867 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 7 454,52 0,00 7 2 160-2 153 4 867 7 454,52 0,00 7 2 160-2 153 4 867 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -156 828,25 104 182,39-157 -157 Vaihto-omaisuuden muutos -70 434,31-44 049,34-70 -70 Saamisten muutos kunnalta -3 269 716,81-3 445 033,72-3 270-3 270 Saamisten muutos muilta -25 286,87 323 242,82-25 -25 Korottomien velkojen muutos kunnalta 4 893,15 13,10 5 5 Korottomien velkojen muutos muilta 167 148,01-300 171,17 167 167-3 350 225,08-3 361 815,92-3 350 0-3 350 0 Rahoituksen rahavirta -3 342 770,56-3 361 815,92-3 343 2 160-5 503 4 867 Rahavarojen muutos -34 078,49 3 892,14 Rahavarojen muutos -34 078,49 3 892,14 Rahavarat 31.12. 6 151,90 40 230,39 Rahavarat 1.1. 40 230,39 36 338,25 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) 16 078 362,03 12 769 669,96 Investointien tulorahoitus, % 243,2 350,8 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0,0 0,1 Quick Ratio 1,9 1,7 Current Ratio 1,9 1,7 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 5,6 milj. euroa ja kasvoi 1,0 milj. euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Muutoksen taustalla 1,2 milj. euroa parempi liikeylijäämä, mikä aiheutui tuottojen 3,9 milj. euron laskua suuremmista toimintakulujen ja poistojen laskusta. Toimintakulut laskivat 4,3 milj. euroa ja poistot 0,4 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 221

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot toteutuivat 2,3 milj. eurona ja ne kasvoivat 1,0 milj. euroa eli 74,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Investointimenoja kasvatti ensikertainen kalustaminen. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,3 milj. euroa positiivisena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on 16,1 milj. euroa positiivinen johtuen pääosin ammatillisen koulutuksen edellisten tilikausien ylijäämäisistä tuloksista. Investoinnit ja niiden analysointi Investoinnit alittivat vuosisuunnitelman 1,8 milj. eurolla. Investointisuunnitelmaan sisältyneitä hankintoja toteutettiin käyttötaloushankintoina 0,9 milj. eurolla, koska suunniteltujen hankintojen ei katsottu kuuluvan pysyviin vastaaviin. Sitovina hankkeina olivat Tampereen klassillisen lukion yhdyskäytävän kalustaminen ja Tredun Santalahdentien toimipisteen ensikertainen kalustaminen. Klassillisen lukion yhdyskäytävän kalustamiseen varattiin 0,1 milj. euroa, joka oli myös toteuma. Santalahdentien toimipisteen 3,0 milj. euron hankintamäärärahasta toteutui 1,5 milj. euroa, koska osa hankinnoista toteutettiin käyttötaloushankintoina ja osa siirtyy hankittavaksi seuraavana vuonna. Muita ammatillisen koulutuksen hankintoja olivat ajoneuvojen hankinta 0,2 milj. eurolla ja muiden opetuksen koneiden ja kaluston hankinta 0,5 milj. eurolla. Lukiokoulutuksen muuhun kalustamiseen käytettiin 0,023 milj. euroa. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu TA 2016 Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -2 310-4 140 1 830-4 030-110 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 310-4 140 1 830-4 030-110 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu 1 000 euroa TP 2016 Muutettu TA 2016 Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -2 181-3 900 1 719-3 900 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 181-3 900 1 719-3 900 0 Lukiokoulutus 1 000 euroa TP 2016 Muutettu TA 2016 Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -129-240 111-130 -110 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -129-240 111-130 -110 222 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 8 430,83 13 037,50 8 430,83 13 037,50 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 42 191,00 42 191,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 18 534,99 27 182,03 Koneet ja kalusto 5 693 453,78 5 220 499,49 5 754 179,77 5 289 872,52 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet 161 425,52 90 991,21 161 425,52 90 991,21 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 13 632,72 47 047,68 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 966 214,85 1 099 533,00 Saamiset kunnalta 23 536 621,03 20 266 904,22 Muut saamiset 636 633,71 429 817,70 Siirtosaamiset 264 623,85 279 419,88 25 417 726,16 22 122 722,48 Rahat ja pankkisaamiset 6 151,90 40 230,39 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 347 914,18 27 556 854,10 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 13 871 413,11 11 479 394,58 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 3 768 392,65 2 392 018,53 17 639 805,76 13 871 413,11 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat 334 145,14 490 973,39 334 145,14 490 973,39 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta 7 454,52 Ostovelat 3 315 790,36 1 764 282,27 Korottomat velat kunnalta 1 358,86-3 534,29 Muut velat 1 914 336,08 2 425 716,79 Siirtovelat 8 135 023,46 9 008 002,83 13 373 963,28 13 194 467,60 Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisin omaisuus- ja pääomaeriin. Toisen asteen koulutuksen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 31,3 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 3,8 milj. euroa eli 13,8 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset syntyivät pysyvien vastaavien 0,5 milj. euron ja lyhytaikaisten saamisten 3,3 milj. euron kasvusta, etenkin saamiset kunnalta kasvoivat. Vastattavien muutokset johtuivat pääosin positiivisesta oman pääoman 3,8 milj. euron kasvusta. Toisen asteen koulutuksen omavaraisuusaste on 56,3 prosenttia. Omavaraisuusastetta paransi kertynyt ylijäämä jota oli tilikauden lopussa 17,6 milj. euroa. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku ilmaisee, että käyttötuloista tarvitaan 10,2 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen, kun ennakkomaksut jätetään huomioimatta. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFOperiaatteen mukaisesti hankintamenoon. VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 347 914,18 27 556 854,10 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 56,3 50,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,2 9,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 17 640 13 871 Lainakanta, 1 000 euroa 7 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 223

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Ammatillinen koulutus 95 470 97 570 Lukiokoulutus 26 039 26 336 Ammatillisen koulutuksen maksullinen palvelutoiminta 4 179 5 538 Opiskelijahuolto 907 0 Yhteensä 126 595 129 444 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Ammatillisen koulutuksen projektitoiminta 2 801 3 600 Toisen asteen koulutuksen muut tulot 166 245 Lukiokoulutuksen projektitoiminta 172 194 Ammatillisen koulutuksen maksutulot 599 523 Lukiokoulutuksen maksutulot 48 51 Vuokratulot 301 258 Korvaus työterveyshuollosta 158 152 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 0 44 Yhteensä 4 245 5 066 Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Asiakaspalvelujen ostot -0 0 Muiden palvelujen ostot -22 060-23 390 Palvelujen ostot yhteensä -22 060-23 390 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-12 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot 0 94 0 94 224 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 13 13 Tilikauden poisto 5 5 Poistamaton hankintameno 31.12. 8 8 Kirjanpitoarvo 31.12. 8 8 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 42 27 5 220 5 290 Lisäykset tilikauden aikana 0 0 2 310 2 310 Vähennykset tilikaudella 0 0 5 5 Tilikauden poisto 0 9 1 832 1 840 Poistamaton hankintameno 31.12. 42 19 5 693 5 754 Kirjanpitoarvo 31.12. 42 19 5 693 5 754 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot 146 99 Tulojäämät 118 181 Yhteensä 265 279 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuut (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Vuokravastuut voimassa 31.12.2020 asti. Seuraavalla tilikaudella maksettavat 90 0 Yhteensä 136 0 Leasingvastuut, voimassa 1.11.2022 asti. Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 427 375 Yhteensä 1 133 812 Muut taseen ulkopuoliset vastuusitoumuksett (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Yhteistyösopimus metsäkoneenkuljettajakoulutuksesta 2 563 2 630 Yhteensä 2 563 2 630 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 225

Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 11 479 6 073 Siirto edelliseltä tilikaudelta 2 392 5 407 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 13 871 11 479 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 768 2 392 Oma pääoma yhteensä 17 640 13 871 Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 110 74 Yhteensä 110 74 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 17 19 Yhteensä 17 19 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 2 2 Yhteensä 2 2 Vieras pääoma yhteensä 129 95 Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut velat 1 914 2 426 Yhteensä 1 914 2 426 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Tuloennakot, lyhytaik. 867 991 Palkkajaksotukset 315 344 Lomapalkkajaksotukset 5 771 6 431 Eläkevakuutusmaksuvelat 1 130 1 193 Muut menojäämät, lyh. 52 48 Yhteensä 8 135 9 008 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Ammatillinen koulutus 1 072 1 121 Lukiokoulutus 266 267 Yhteensä 1 338 1 388 226 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluja. Tuotantoalueen tuotantoyksiköt ovat kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, työväenopistopalvelut sekä Sara Hildénin taidemuseo. Yksiköt tuottivat palveluja kolmelle tilaajalautakunnalle. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Kirjaston vuotta 2016 leimasivat tila-asiat. Syyskuussa Linnainmaalla avattiin Prisman kiinteistössä Koilliskeskuksen kirjasto. Samoissa tiloissa toimii muun muassa neuvola- ja nuorisopalveluja. Uusi toimintamalli on otettu hyvin vastaan. Koivistonkylän kirjasto uudistui remontin myötä ja siellä otettiin käyttöön myös omatoimiaukiolo. Metson peruskorjaus jatkui ja osa tiloista valmistui, kun lehtisali muutti Frenckellistä Metsoon ja aulan uusi olotila avattiin. Tesomantorin suunnittelu jatkui ja allianssikumppaniksi tuli Mehiläinen Oy. Kirjaston kanssa samaan kerrokseen sijoittuu jatkossa myös nuorisotilat. Lainaus- ja kävijämäärät säilyivät kirjastotoimessa ennallaan, mutta remontit muuttivat asiakasvirtoja. Sampolan kirjaston kävijä- ja lainausluvut nousivat ja Metson laskivat. Lasten ja nuorten lainaus kasvoi edelleen. Museopalveluissa kokoelmien muutot ja järjestelytyöt kokoelmakeskuksessa jatkuivat. Vapriikissa oli museon historian toiseksi vilkkain vuosi, 168 000 museokävijää. Jääkauden jättiläiset -näyttely houkutteli lapsiperheitä koko Etelä-Suomen alueelta ja Hurriganes-näyttely nosti museokeskuksen rock-kansan tietoisuuteen. Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -työ sai Europa Nostra -palkinnon (Grand prix in). Haiharan museosäätiön 50-vuotisjuhlan kunniaksi avautui Nukkekekkerit-näyttely leikkipaikkoineen. Suomen pelimuseo avautui joukkorahoittajille joulukuussa ja hanke sai laajaa huomiota. Hämeen museon historiateos julkaistiin. Kaupunginvaltuuston 7.11. hyväksymät Julkisen taiteen periaatteet herättivät valtakunnallistakin huomiota. Uuden Tampere-talon tiloihin sijoittuvan Muumimuseon suunnittelutyötä jatkettiin. Taidemuseon näyttelyt olivat Välimeren valoa, Vuoden nuori taiteilija 2017 Reima Nevalainen ja Essi Renvall. Taidemuseo osallistui myös useiden Tampereella järjestettyjen festivaalien kuvataidenäyttelyiden tuotantoon ja lainasi muumiaiheisia piirroksia Lontoon Southbank Centren näyttelyyn. Sara Hildénin taidemuseossa vuoden päätapahtuma oli australialaissyntyisen nykykuvanveistäjän Ron Mueckin näyttely 2.6. 16.10.2016. Näyttely oli taiteilijan teosten ensimmäinen laaja esittely pohjoismaissa ja se saavutti museon historian kävijäennätyksen, 115 151. Näyttelyiden lisäksi Sara Hildénin taidemuseo järjesti myös eri kohderyhmille räätälöityjä tapahtumia ja työpajoja omana tuotantona ja yhteistyössä esim. Taite-yksikön kanssa. Tapahtumia toteutettiin 475 kertaa ja vuoden kokonaiskävijämäärä oli 126 527. Kulttuuripalvelut tuottivat 1 323 tapahtumaa ja kävijöitä oli yhteensä 296 630. Tampere Biennalen 30-juhlavuoden ohjelmisto esitteli modernin taidemusiikin konsertteja, klubi-iltoja, elokuvaa sekä Suomen laajimman äänitaiteen näyttelyn yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa. Lastenkulttuurikeskus Rullassa tehtiin kävijäennätys, lähes 29 000. Neuvoloiden kanssa yhteistyössä kehitettiin Koko perheen puuhakortit. Ikäihmisten luovan kuntoutuksen Onnivalo-projektissa kehitettiin vuorovaikutusmenetelmä hoitokodin asukkaiden, henkilöstön, vapaaehtoisten ja omaisten välillä. Kehitysvammaistyön ammattilaisten kanssa perustettiin kulttuuriverkosto. Tampereen päivän tuotanto- ja kehitysvastuu siirtyi kulttuuripalveluihin. Kulttuurien välinen toiminta järjesti lukuisia aktiviteetteja turvapaikanhakijoille. Oman tapahtumatuotannon lisäksi kulttuuripalvelut tuki satoja tapahtumia mm. tuotantotuen, tilayhteistyön ja neuvonnan avulla. Nuorisotyön alueellisten palvelujen 10 nuorisotalossa vieraili yhteensä 139 705 kävijää. Monitoimitalo 13:ssa kävijöitä oli 85 000. Nuorten työpajatoimintaa järjestettiin työkokeilupaikka Pajastolla. Nuorten omaehtoista toimintaa ja sen tukemista korostettiin. Uusia toimintoja olivat muun muassa Älä jäädy -talvilomaviikko sekä Nuorten toimintarahan haku. Edellisenä vuonna alkaneita Kohti työelämää -leirejä jatkettiin ja Tuunaa sun kesäduuni -yrittäjyyttä laajennettiin. Lisäksi järjestettiin Musta laatikko- ja Spark-tapahtumat, Pirkanmaan yhteiset KultTourviikot, nuorisoteatteri ja RapFactory-toiminta sekä Ihmefilmi. Erityisnuorisotyö järjesti asiakasohjaus Luotsin kanssa tukileiritoimintaa. Risu-yhteistyö sosiaalipäivystyksen, seurakunnan ja poliisin kanssa jatkui, samoin Yövuoro-katupartiointitoiminta. Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto jatkoivat toimintaansa. Tampere Filharmonian yleisöennätykset rikkoontuivat jälleen, kävijöitä tapahtumissa oli 134 305 ja kausikortteja myytiin syksyllä 965. Myös Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonserttien kuulijamäärät kasvoivat. Maksuttomiin musiikkikasvatusprojekteihin ja koululaiskonsertteihin osallistui lähes 12 000 lasta ja nuorta. Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali johti orkesteria sinfoniakonserttien lisäksi Eppu Normaalin 40-vuotisjuhlakonserteissa. Orkesteri soitti myös Helsingin Huvilateltassa, Ylöjärven kirkossa, Tampereen ja Lapuan tuomiokirkoissa sekä Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Kamarimusiikkiryhmiä vieraili mm. kaupungin kirjastoissa. Sorsapuiston puistokonsertti pidettiin tauon jälkeen toistamiseen, yleisöä saapui lähes 10 000. Tampere Biennalen 30-vuotisjuhlakonsertti, videopelimusiikin konsertti sekä Tampere-talon tuottamat Verdin Kohtalon voima -ooppera ja Brnon baletin tanssijoiden Pähkinänsärkijä täydensivät monipuolista ohjelmistoa. Liikuntapalvelut tuottivat monipuolisia liikuntapalveluja kuntalaisille. Lentävän- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 227

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut niemen koulun yhteyteen rakennettiin tekonurmikenttä, Tampereen stadionin peruskorjaus valmistui, Tesoman uusi palloiluhalli avattiin ja Kaupin lämmitettävän tekonurmikentän rakentaminen aloitettiin. Uutena palveluna avattiin Kauppiin ensilumenlatu. Yhteistyössä eri järjestöjen kanssa järjestettiin muun muassa useamman kymmenen lajin SM-viikko, ITF Taekwondon EM-kilpailut, lentopallon maailmanliigan ottelut, koripallon maaottelu Suomi - Belgia, yleisurheilun Suomi - Ruotsi -maaottelu ja jalkapallon MMkarsintaottelu Suomi - Kroatia. Lisäksi Eppu Normaali järjesti Tampereen stadionilla 40-vuotisjuhlakonsertin yhteistyössä Tampere Filharmonian kanssa. Tampereen seudun työväenopiston painopisteenä oli Opetushallituksen rahoittaman Digitaalinen toimintaympäristö -hankkeen aloittaminen ja Aluehallintoviraston rahoittaman Osaava-hankkeen henkilöstökoulutus. Tasa-arvoa edistävien maksuttomien yleisluentojen yhteistyökumppaneiden kirjo laajeni entisestään. Suosituin luentosarja oli Museokeskus Vapriikin kanssa toteutettu Kaikem paree Tampere! jota seurasi yli tuhat kuulijaa. Yliopistoyhteistyö oli tiivistä. Vapaaehtoisuuteen perustuvia kulttuuri- ja liikuntaluotsipalveluita, ikäihmisten virkistysrahaston avulla tuotettavia palveluita sekä kulttuurikasvatusohjelma Taiten toimintaa tuotettiin tuotantoalueen yhteistyönä. Arvio tulevasta kehityksestä Tampereen asema kulttuurin ja liikunnan kaupunkina on vahva. Kaupungin strategia tukee tämän aseman säilyttämistä. Korkea laatu takaa palvelujen käytön kasvun sekä maksullisissa palveluissa myös riittävän omarahoitusosuuden. Kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuusjärjestelmää kehitetään parhaillaan. Kaupungin omien ja Tampereella toimivien yksityisten taidelaitosten (mm. teattereiden) kannalta on tärkeää, että julkinen tuki toiminnalle säilyy vahvana. Myös liikunnan ja kulttuurin kansalaistoiminnan tukeminen jatkuu keskeisenä palvelujen järjestämisen muotona. Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osuus palvelujen käyttäjistä kasvaa edelleen. Turvapaikanhakijoiden saaminen kulttuurin ja liikunnan palvelutarjonnan käyttäjiksi on tärkeä tehtävä. Palveluiden vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla yhteisöjen, kuntalaisten ja muiden asiakkaiden roolia niiden tuotannossa ja arvioinnissa. Palveluverkko uudistuu ja laajenee mm. kesällä 2017 Tampere-talossa avautuvan Muumimuseon myötä, ja odotettavissa on kansainvälisten matkailijoiden määrän lisääntyminen Tampereella. Uusien palveluiden tarjoaminen on kuitenkin myös haaste resurssien riittävyydelle, jos esimerkiksi käytettävissä olevat henkilötyövuodet edelleen vähenevät. Epävakaa kansainvälinen poliittinen tilanne voi vaikeuttaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kansainvälistä yhteistyötä. Yhdessä kotimaan pitkittyvän talouden taantuman kanssa sillä on vaikeasti ennustettavia vaikutuksia erityisesti niiden palvelujen asiakasmääriin, joita markkinoidaan aktiivisesti oman kaupunkiseudun ulkopuolelle. Henkilöstö Vuonna 2016 kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelujen palkalliset henkilötyövuodet lisääntyivät 7,8 htv vuosisuunnitelmaan verrattuna. Palkkatuettua henkilöstöä palkattiin 1,2 htv suunniteltua vähemmän ja muuta henkilöstöä 9 htv suunniteltua enemmän. Suunniteltu henkilöstötarve ylittyi museopalveluissa 4,3 htv ja Sara Hildénin taidemuseossa 2,4 htv. Molemmissa suunniteltiin ja järjestettiin erittäin vetovoimaisia näyttelyitä vuonna 2016. Henkilötyövuosilisäykseen vaikutti paljon myös Tampereen seudun työväenopiston runsaasta kurssitarjonnasta johtuva 5,2 htv suunniteltua suurempi tuntiopettajien palkkaaminen. Henkilötyövuosien lisäykset kyseisissä yksiköissä kerryttivät samalla kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen pääsy- ja kurssimaksutuloja. Henkilötyövuosimäärä toteutui muissa yksiköissä lähes suunnitellun mukaisena tai laski vähän. Kirjastopalveluissa henkilötyövuosimäärä väheni 4 htv. Kirjastopalvelujen automatisointi, itsepalvelun lisääminen ja digitalisointi mahdollistivat henkilöstömäärän vähenemisen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelusta jäi eläkkeelle 29 henkilöä. Vapautuneista vakansseista 9 hoidettiin sisäisillä järjestelyillä vakansseja täyttämättä. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettiin monissa yksiköissä kehittämishankkeita ja museopalveluissa erilaisia toimeksiantoja. Ulkopuolisella rahoituksella tehdystä työstä kertyi lähes 10 henkilötyövuotta. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 909 908 916 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on käytössä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan 23.2.2016 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 20.5.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johto lausuu, että kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. 228 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 21 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä - 22 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla - 23 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 24 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kaksi toteutui suunnitellusti ja kaksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi heikkeni työhyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen lisääntymisestä. Kunta10- mittareiden osalta henkilöstön kokemukset innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta paranivat. Myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen lisääntyivät. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa uudistettiin tavoitteen mukaisesti lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita. TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto 72 739 454,42 72 081 884,58 72 739 71 984 756 71 722 Valmistus omaan käyttöön 2 090 307,05 457 803,93 2 090 1 870 220 670 Liiketoiminnan muut tuotot 10 841 297,44 9 634 391,96 10 841 9 409 1 432 9 430 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -5 186 804,94-5 003 366,43-5 187-4 409-778 -4 442 Palvelujen ostot -13 330 560,73-10 910 775,94-13 331-11 632-1 699-10 885 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -28 376 824,92-27 826 685,25-28 377-28 644 267-28 541 Henkilösivukulut Eläkekulut -6 617 982,85-6 785 971,10-6 618-6 921 303-6 873 Muut henkilösivukulut -1 826 727,87-1 521 091,04-1 827-1 860 34-1 784 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 311 282,24-6 048 110,46-2 311-2 721 410-2 721 Liiketoiminnan muut kulut -26 865 668,29-25 665 074,19-26 866-26 776-90 -26 277 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 155 207,07-1 586 993,94 1 155 300 855 300 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 590 999,02 155 898,01 2 591 2 591 Muut rahoitustuotot 21 538,36 21 638,73 22 22 Kunnalle maksetut korkokulut -2 950 381,70-450 903,75-2 950-300 -2 650-300 Muille maksetut korkokulut 0,00 1,92 0 0 0 0 Muut rahoituskulut -3 784,91-2 812,17-4 -4 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 813 577,84-1 863 173,12 814 0 814 0 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 66,9 negat. Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 66,9 negat. Voitto, % 1,1-2,6 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 229

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Syynä ylijäämään oli tuotantoalueen hyvä tulokertymä, mikä johtui asiakasmäärien kasvusta ja runsaista asiakasmaksutuloista etenkin museopalveluissa. Liiketoiminnan muut tulot toteutuivat 1,4 milj. euroa budjetoitua parempina. Kasvua edellisvuoteen oli 1,2 milj. euroa. Liikevaihto toteutui 0,8 milj. euroa budjetoitua parempana, mikä johtuu onnistuneesta omien palvelujen myynnistä. Henkilöstökulut alittuivat 0,6 milj. euroa, mikä johtuu palkkarakenteen muutoksesta suhteessa budjetoituihin palkkoihin sekä kiky-sopimuksen n. 0,4 milj. euroa lomapalkkavelkaa pienentävästä vaikutuksesta. Edellisvuoteen 2015 verrattuna henkilöstökulut kuitenkin kasvoivat 0,7 milj. euroa. Materiaalit ja palvelut ylittyivät 2,5 milj. euroa, mikä johtuu näyttely- ja tapahtumatoiminnan volyymistä ja sen myötä vielä loppuvuodesta tehdyistä hankinnoista. Näyttelyistä ja tapahtumista kertyi vastaavasti budjetoitua enemmän tuloja. Palvelujen ostojen ylitys johtuu osittain myös Tampereen stadionin pinnoitteen investointimenosta, joka kirjattiin käyttötalouden valmistus omaan käyttöön -tilien kautta ja ylitti budjetin. Poistot alittuivat 0,4 milj. euroa johtuen toteutumatta jääneistä investoinneista. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 66,9 johtuen ylijäämäisestä tuloksesta. Tilinpäätöksessä 2015 vastaava tunnusluku oli negatiivinen johtuen pysyvien vastaavien kertapoistoista. Voittoprosentti oli 1,1 kun se edellisellä tilikaudella oli -2,6. Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 3,1 milj. euroa ja se laski edellisvuodesta 1,1 milj. euroa. Toiminnan rahavirran laskun taustalla on tilikauden 2015 suuret kertapoistot. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,4 milj. euroa johtuen pääosin liikeylijäämän kasvusta. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot toteutuivat 6,5 milj. eurona ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,7 milj. euroa. Kasvua selittävät vuoden 2016 investointimenoihin sisältyneet suuret hankkeet kuten Tampereen stadionin peruskorjaus, Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus sekä Metson ja Muumimuseon ensikertainen kalustaminen. Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,4 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa pienemmästä investointien toteutumasta. Muun muassa Sorsapuiston tekojään määrärahasta säästyi 1,3 milj. euroa oikeuskäsittelystä johtuen. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,3 milj. euroa negatiivisena. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 0,1 milj. euroa. Investoinnit ja niiden analysointi Investoinneista säästyi 1,9 milj. euroa. Suurin yksittäinen erä oli Sorsapuiston tekojäästä säästynyt 1,3 milj. euroa. Säästö johtuu hankinnan viivästymisestä oikeuskäsittelyn vuoksi. Hanketasolla sitovista investoinneista säästyi 1,5 milj. euroa, joista suurin Sorsapuiston tekojää. Myös Ratinan peruskorjaukseen edellisvuodelta budjetoitu Palloliiton rahoitusosuus ja sitä vastaava meno 0,5 milj. euroa jäi toteutumatta. Hanketasolla sitovista investoinneista Tesoman palloiluhallin ensikertainen kalustaminen ja Koivistonkylän kirjaston ensikertainen kalustaminen ylittivät budjetin yhteensä 9 000 eurolla. Metson ja Linnainmaan kirjastojen ensikertaisesta kalustamisesta säästyi yhteensä 0,1 milj. euroa. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -6 453-8 827 2 374-6 635-2 192 Rakennukset ja rakennelmat -100 100-100 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -3 667-5 040 1 373-3 040-2 000 Koneet ja kalusto -2 613-3 497 884-3 305-192 Muut aineelliset hyödykkeet -172-190 18-190 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -6 453-8 827 2 374-6 635-2 192 Rahoitusosuudet 0 500-500 0 500 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -6 453-8 327 1 874-6 635-1 692 230 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 155 207,07-1 586 993,94 1 155 300 855 300 Poistot ja arvonalentumiset 2 311 282,24 6 048 110,46 2 311 2 721-410 2 721 Rahoitustuotot ja -kulut -341 629,23-276 179,18-342 -300-42 -300 Tulorahoituksen korjauserät 0,00-19 705,35 0 0 3 124 860,08 4 165 231,99 3 125 2 721 404 2 721 Investointien rahavirta Investointimenot -6 452 953,03-3 769 938,13-6 453-8 827 2 374-6 635 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 0 500-500 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 21 500,00 0 0-6 452 953,03-3 748 438,13-6 453-8 327 1 874-6 635 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 328 092,95 416 793,86-3 328-5 606 2 278-3 914 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -42 330,00 0,00-42 0-42 0-42 330,00 0,00-42 0-42 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 4 876,17 0 0 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 3 777 177,63-1 143 174,41 3 777 5 606-1 829 3 914 3 777 177,63-1 138 298,24 3 777 5 606-1 829 3 914 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 7 822,65-7 822,65 8 0 8 0 Saamisten muutos muilta -570 268,57 189 361,72-570 0-570 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 11 934,60 3 069,38 12 0 12 0 Korottomien velkojen muutos muilta 141 528,33 543 961,48 142 0 142 0-408 982,99 728 569,93-409 0-409 0 Rahoituksen rahavirta 3 325 864,64-409 728,31 3 326 5 606-2 280 3 914 Rahavarojen muutos -2 228,31 7 065,55-2 0-2 0 Rahavarojen muutos -2 228,31 7 065,55 Rahavarat 31.12. 32 654,34 34 882,65 Rahavarat 1.1. 34 882,65 27 817,10 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) 139 095,84 3 467 188,79 Investointien tulorahoitus, % 48,4 111,0 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 0,1 0,1 Current Ratio 0,1 0,1 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 231

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 17,9 milj. euroa. Loppusumma oli 5,2 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Merkittävin muutos on tapahtunut kiinteissä rakenteissa ja laitteissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen omavaraisuusaste on 23,3 prosenttia, johtuen taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku ilmaisee, että käyttötuloista tarvitaan 15,8 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen, kun ennakkomaksut jätetään huomioimatta. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 44 200,92 77 534,25 44 200,92 77 534,25 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 61 200,00 61 200,00 Rakennukset 52 988,57 60 380,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 031 851,82 5 003 827,36 Koneet ja kalusto 3 593 966,34 2 611 893,89 Muut aineelliset hyödykkeet 3 840 932,38 3 668 633,20 15 580 939,11 11 405 934,99 Sijoitukset Muut saamiset 50 844,00 8 514,00 50 844,00 8 514,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen varat 458 105,65 0,00 458 105,65 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 566 082,65 665 804,40 Saamiset kunnalta 0,00 7 822,65 Muut saamiset 1 107 823,73 473 325,71 Siirtosaamiset 38 672,69 3 180,39 1 712 579,07 1 150 133,15 Rahat ja pankkisaamiset 32 654,34 34 882,65 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 879 323,09 12 676 999,04 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 364 719,53 5 227 892,65 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 813 577,84-1 863 173,12 4 178 297,37 3 364 719,53 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen pääomat 458 105,65 0,00 458 105,65 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat 4 876,17 4 876,17 4 876,17 4 876,17 Lyhytaikainen Lainat kunnalta 3 740 455,79-36 721,84 Ostovelat 1 957 327,76 1 761 570,75 Korottomat velat kunnalta 14 589,16 2 654,56 Muut velat 931 527,81 628 770,20 Siirtovelat 6 594 143,38 6 951 129,67 13 238 043,90 9 307 403,34 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 17 879 323,09 12 676 999,04 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 23,4 26,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15,8 11,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 4 178 3 365 Lainakanta, 1 000 euroa 3 740-37 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 232 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Kirjastopalvelut 13 763 13 654 Museopalvelut 14 291 14 137 Sara Hildénin taidemuseo 1 812 1 751 Kulttuuripalvelut 7 199 7 126 Tampere Filharmonia 6 710 6 875 Liikuntapalvelut 25 448 24 988 Työväenopisto 3 517 3 551 Yhteensä 72 739 72 082 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Maksutuotot 7 877 6 714 Muut tuet ja avustukset 1 015 955 Vuokratuotot 1 037 932 Muut tuotot 911 1 034 Yhteensä 10 841 9 634 Palvelujen ostot (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Asiakaspalvelujen ostot 13 5 Muiden palvelujen ostot 13 317 10 906 Palvelujen ostot yhteensä 13 331 10 911 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3-10 vuotta Tasapoisto Rakennukset 10-30 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10-40 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-20 vuotta Tasapoisto Soranottoalueet Käytön mukainen Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 233

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 78 78 Tilikauden poisto 33 33 Poistamaton hankintameno 31.12. 44 44 Kirjanpitoarvo 31.12. 44 44 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 61 60 5 004 2 612 3 669 0 11 406 Lisäykset tilikauden aikana 0 0 0 862 172 5 419 6 453 Siirrot erien välillä 0 0 3 667 1 752 0-5 419 0 Tilikauden poisto 0 7 639 1 631 0 0 2 278 Poistamaton hankintameno 31.12. 61 53 8 032 3 594 3 841 0 15 581 Kirjanpitoarvo 31.12. 61 53 8 032 3 594 3 841 0 15 581 Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä 9 42 51 51 Yhteensä 9 42 51 51 Sijoitukset yhteensä 9 42 51 51 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot 35 3 Tulojäämä 4 0 Yhteensä 39 3 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 5 228 2298 Siirto edelliseltä tilikaudelta -1 863 2 930 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 3 365 5 228 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 814-1 863 Oma pääoma yhteensä 4 178 3 365 234 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 267 92 Muut velat 0 0 Siirtovelat 53 0 Yhteensä 320 92 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Muut velat 2 2 Yhteensä 2 2 Vieras pääoma yhteensä 322 93 Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut velat 932 629 Yhteensä 932 629 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Tuloennakot, lyhytaik. 208 355 Palkkajaksotukset 260 226 Lomapalkkajaksotukset 5 450 5 711 Eläkevakuutusmaksuvelat 635 609 Muut menojäämät, lyhytaik. 41 50 Yhteensä 6 594 6 951 Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Leasingvastuut, voimassa 31.7.2019 asti. Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 30 22 Yhteensä 72 103 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Hallinto- ja tukipalvelut 3 3 Kirjastopalvelut 202 207 Museopalvelut 148 141 Sara Hildénin taidemuse 29 22 Kulttuuripalvelut 117 121 Tampere Filharmonia 108 114 Liikuntapalvelut 261 265 Työväenopisto 36 38 Yhteensä 904 911 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 235

Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Toimintakertomus Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen. Pelastuslaitos tuottaa myös ensihoitopalveluita Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän ja Valkeakosken kuntien alueella sekä vastaa osaltaan ensivastetoiminnasta lähes koko Pirkanmaalla. Pelastusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Valtakunnallisesti sote- ja maakuntauudistuksesta tehdyt maan hallituksen linjaukset muuttuivat merkittävästi vuoden kuluessa. Vielä keväällä 2016 linjattiin, että pelastustoimi ja ensihoito tullaan järjestämään viidellä yhteistoiminta-alueella, jotka rakentuvat 18 maakunnan pohjalle. Tässä muodossa asiaa koskeva lainsäädäntö myös lähetettiin kesän jälkeen lausunnolle. Lausuntokierroksen jälkeen maan hallitus teki 21.12.2016 uuden linjauksen, jonka mukaan sekä pelastustoimi että ensihoito tullaan järjestämään kaikkien 18 maakunnan toimesta. Niin ikään valtakunnallisena myös Pirkanmaan pelastustointa koskevana asiana käynnistettiin sisäministeriön toimesta pelastustoimen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda uutta toimintatapaa pelastustoimen sisältöön ja vaikuttavuuteen. Tämä hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Liittyen edellä mainittuihin asioihin, Pirkanmaan pelastuslaitos teki toimintaansa koskevan nykytilakartoituksen osana pirkanmaalaista valmistelutyötä ja samalla muutettiin valmisteluun tuolloin liittyvän henkilöstön työjärjestelyjä paremmin vastaamaan valmistelutilannetta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valmisteli ja päätti uudesta ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2017 ja 2018. Osana Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon yhteistoimintaa pelastuslaitoksen ensihoidon toiminta-alue laajeni kattamaan myös Vesilahden kunnan ja Akaan ja Ylöjärven kaupunkien alueen. Tämä tarkoitti lisäystä ensihoitoyksiköissä ja niin muodoin myös henkilöstössä. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin suunnitteluprosessit koskien Valkeakosken, Kangasalan ja Ikaalisten uusia paloasemia. Tampereen kaupunginhallitus päätti elokuussa osaltaan ko. hankkeista. Hankkeet toteutetaan Valkeakosken ja Ikaalisten kaupunkien ja Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n toimesta. Pirkanmaan pelastuslaitos on mukana useissa valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, joista mainittakoon hätä- ja viestikeskusympäristöön liittyvät tietojärjestelmähankkeet, em. pelastustoimen kehittämishanke sekä kemikaalionnettomuuksien torjuntaan liittyvä CBRNE-hanke, joka on EU-hanke ja josta Pirkanmaan pelastuslaitoksella on vetovastuu. Arvio tulevasta kehityksestä Hallituksen linjaukset pelastustoimen järjestämisestä ja maakuntamuutoksesta tarkoittavat pelastuslaitoksen osalta tiivistä muutoksen valmistelutyötä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Pelastuslaitos on vetovastuussa maakuntamuutoksen Pelastustoimi ja varautuminen -teemaryhmän kehittämistyöstä. Samoin on pelastuslaitos mukana lukuisessa määrin muissa työryhmissä ja valmisteluelimissä. Tuleva pelastuslaitoksen hallinnollinen työympäristö hahmottuu pääosin vuoden 2017 aikana. Toiminta-alue laajenee Kuhmoisten kunnan osalta ja pelastuslaitoksen asema maakuntaorganisaatiossa tulee päätettäväksi keväällä 2018. Tulevaan pelastuslaitoksen toimintaympäristöön ja työtapaan liittyy asioita, jotka koskevat henkilöstöä ja tässä keskeisesti sen siirtymistä uuden työnantajan palvelukseen, yhteistyötä ensihoidon osalta tulevan maakunnan terveystoimen kanssa ja maakuntien yhteistoiminta-alueen toimintaa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintavuosien 2017 ja 2018 toimintasuunnitelmia muokataan voimakkaasti siten, että työaikaa ja keskittymismahdollisuutta sote- ja maakuntamuutokseen on riittävästi ja tämä tarkoittaa muun kehittämistyön siirtämistä tuonnemmaksi. Henkilöstö Pelastuksen ja varautumisen alueella muutettiin 4 ylipalomiehen virkaa paloesimiehen viroiksi esimiestyön vahvistamiseksi ja lakkautettiin avoimeksi jäänyt ylipalomiehen virka. Perustettiin henkilöstökoordinaattorin toimi komentotoimistoon hoitamaan vuorotyötä tekevien työvuorosuunnittelua. Pohjoisen pelastusalueen henkilöstö siirtyi tekemään poikkeusluvan mukaista työaikaa ja varallaolosta luovuttiin. Tämä aiheutti lisärekrytointien tarvetta. Vuonna 2016 haettiin jatkoa poikkeusluvan mukaiseen työaikaan ja jatko myönnettiin kahdeksi vuodeksi (2017 2018). Tekniset palvelut -yksikössä lakkautettiin yksi virka ja muutettiin kahden vakanssin nimikettä sekä perustettiin uusi logistiikkatyöntekijän toimi ensisijaisesti pidentämään operatiivisen henkilöstön työuria työkyvyn heiketessä. Ensihoidossa lakkautettiin kolme perustason ensihoitajan virkaa ja perustettiin 44 hoitotason virkaa ja yksi lääkintämestarin toimi. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 586 579 594 236 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Pirkanmaan pelastuslaitos Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Pirkanmaan pelastuslaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta 16.1.2017. Pirkanmaan pelastuslaitoksessa on käytössä pelastusjohtajan 30.4.2015 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 23.3.2012 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Pirkanmaan pelastuslaitoksen johto lausuu, että Pirkanmaan pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoito- ja pelastustehtävissä, pelastuslaitoksen toimintakyvyn häiriintyminen laajavaikutteisissa tilanteissa sekä toimintaympäristömuutosten vaikutukset pelastuslaitoksen toimintakykyyn maakuntamuutos huomioon ottaen. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma 25 Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti + 26 Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palvelutasopäätöksen mukaisesti + 27 Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä - Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Pelastuslaitoksen kolmesta toiminnan tavoitteesta toteutui vuonna 2016 kaksi ja yksi tavoite jäi toteutumatta. Palotarkastukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin kaikissa riskiluokissa. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saavutettu, vaan työhyvinvointimatriisin tulos laski johtuen erityisesti tapaturmatiheyden ja varhemaksujen kasvusta. TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto 44 395 549,61 43 839 066,40 44 396 45 821-1 425 45 821 Liiketoiminnan muut tuotot 394 785,76 485 919,93 395 330 65 330 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 796 844,41-2 461 803,69-2 797-2 251-546 -2 251 Palvelujen ostot -5 234 560,09-5 161 717,41-5 235-5 096-139 -5 096 Henkilöstökulut 0 Palkat ja palkkiot -25 111 985,88-25 269 977,11-25 112-26 484 1 372-26 484 Henkilösivukulut 0 Eläkekulut -4 525 933,02-4 518 363,44-4 526-4 946 420-4 946 Muut henkilösivukulut -1 801 752,93-1 520 892,46-1 802-1 846 44-1 846 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 807 517,31-1 851 996,51-1 808-1 810 2-1 810 Liiketoiminnan muut kulut -3 513 109,32-3 541 432,59-3 513-3 719 206-3 719 Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 367,59-1 196,88-1 -1-0 -1 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1 701,90 1 640,25 2 1 1 1 Muut rahoituskulut -206,39-192,47-0 0-0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 127,92 250,90 0 0 0 0 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,0 0,0 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 0,0 Voitto, % 0,0 0,0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 237

Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen liikevaihto vuoden lopussa oli 44,4 milj. euroa. Liikevaihtoon kirjataan pelastustoimen maksuosuustuottojen ja ensihoidon tuottojen lisäksi myös ensivastetuotot, ERHE-maksut sekä palotarkastusmaksut. Sopimukseen perustuvia pelastustoimen maksuosuustuottoja kertyi 34,1 milj. euroa, muutos edelliseen tilinpäätökseen oli 6,2 prosenttia. Maksuosuustuottojen toteuma talousarviosta oli 95,9 prosenttia. Maksuosuuksia kirjattiin palautettavaksi sopimuskunnille yhteensä 1,47 milj. euroa. Lopullinen maksuosuus, euroa/asukas, oli 67,8 euroa. Ensihoitotuottoja kertyi yhteensä 9 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 1,71 % ja toteuma talousarviosta oli 95,7 prosenttia. Tuotoista 6 milj. euroa kertyi sopimuslaskutuksesta ja sopimuslaskutustuottojen toteutuma talousarviosta oli 90 prosenttia, sopimuslaskutustuottoja kirjattiin palautettavaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirille yhteensä 0,6 milj. euroa. Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoitotuotot olivat 3 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen 6,5 prosenttia. Pelastuslain mahdollistamia palotarkastuksista ja muista valvontatoimenpiteistä perittäviä maksuja kertyi talousarvion mukaisesti 0,3 milj. euroa. ERHE-maksujen toteuma oli vuoden lopussa 0,6 milj. euroa ja ensivastetuottojen toteuma on 0,4 milj. euroa. Tulot toteutuivat hieman talousarviota parempina. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa talousarviota parempina. Ylitys johtui pääasiassa palosuojelurahaston myöntämistä avustuksista. Liiketoiminnan muiden tulojen toteuma oli 119 prosenttia talousarviosta. Kokonaisuudessaan toimintatuotot olivat tilinpäätöskauden lopussa 44,8 milj. euroa, tuloarvio toteutui 97 prosenttisesti. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 43 milj. euroa, toimintakulujen toteuma talousarviosta oli 97 prosenttia. Merkittävää muutosta edelliseen tilikauteen ei ollut. Toimintakuluista 74,6 prosenttia oli pelastustoiminnan kuluja, loput ensihoidon kuluja. Henkilöstökuluja kertyi yhteensä 31,4 milj. euroa, pysyen samalla tasolla kuin edellisessä tilinpäätöksessä ja henkilöstökulujen toteuma talousarviosta oli 94,5 prosenttia. Maltillista kulukertymää selittävät kuitenkin seuraavat tekijät. Osa vakansseista oli täyttämättä osan vuotta, täyttämättömistä sijaisuuksista johtuen. Säästölomakertymä väheni edelleen edellisestä tilinpäätöksestä. Myös muut palkkajaksotukset toteutuivat arvioituna pienempinä, suurin vaikutus oli kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen jaksotuksen leikkaus tilinpäätöksessä. Työhyvinvoinnin edistämiseen ja työsuojelun prosessien tehostamiseen liittyvä työ jatkui ja sekä lopulliset varhaiseläkemaksut että työtapaturmavakuutusmaksut toteutuivat arvioitua merkittävästi pienempinä. Muiden toimintakulujen kuin henkilöstökulujen toteuma talousarviosta oli 104,3 prosenttia, yhteensä 11,5 milj. euroa ja muutos vuoden 2015 tilinpäätökseen oli 3,4 prosenttia. Suunnitelman mukaisten poistojen, 1,8 milj. euroa toteuma oli talousarvion mukainen. Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilikauden tulos on talousarvion mukainen nollatulos. 238 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Pirkanmaan pelastuslaitos RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 367,59-1 196,88-1 -1 Ero Alkuper. Poistot ja arvonalentumiset 1 807 517,31 1 851 996,51 1 808 1 810-2 1 810 Rahoitustuotot ja -kulut 1 495,51 1 447,78 1 1 0 1 Tulorahoituksen korjauserät -83 733,99-137 024,75-84 -50-34 -50 Investointien rahavirta 1 723 911,24 1 715 222,66 1 724 1 761-37 1 761 Investointimenot -2 467 711,66-1 755 671,35-2 468-2 589-668 -1 800 Rahoitusosuudet investointimenoihin 144 000,00 74 200,00 144 64 80 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 97 400,00 217 450,00 97 175-78 150-2 226 311,66-1 464 021,35-2 226-2 350 124-1 650 Toiminnan ja investointien rahavirta -502 400,42 251 201,31-502 -589 87 111 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -590 801,10 263 753,39-591 - - - Saamisten muutos muilta -316 489,00 60 780,45-316 - - - Korottomien velkojen muutos kunnalta 2 886,80-1 897,05 3 - - - Korottomien velkojen muutos muilta 1 406 803,72-573 838,10 1 407 - - - 502 400,42-251 201,31 502 589-87 -111 Rahoituksen rahavirta 502 400,42-251 201,31 502 589-87 -111 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0 0 0 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -682 402,29-202 902,91 Investointien tulorahoitus, % 77,8 110,2 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 1,1 1,1 Current Ratio 1,1 1,1 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Vuoden 2016 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui negatiiviseksi johtuen investointien talousarviomuutoksesta, joka koski neljän uuden ambulanssin hankintaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tunnusluku on negatiivinen johtuen vuonna 2012 tehdystä lomapalkkavelan laskentatavan muutoksesta, joka aiheutti 1,2 milj. euroa alijäämäisen tuloksen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 239

Pirkanmaan pelastuslaitos Investoinnit ja niiden analysointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2016 investoinnit koostuivat pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen, henkilöpaloautojen sekä autokatosten hankinnoista. Investointien osalta Pirkanmaan pelastuslaitokselle on sitovaa investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (=investointien rahavirta). Pelastuslaitoksen bruttoinvestoinnit olivat 2,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja saatiin 0,1 milj. euroa. Vuosisuunnitelmassa investointeihin varauduttiin 2,6 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. Sitovuustason mukainen vuosisuunnitelman investointien rahavirta alittui 0,1 milj. eurolla johtuen varavoimajärjestelmän viivästyneestä kilpailutuksesta. Tase ja taseen analysointi Vuoden 2016 tilinpäätöksessä taseen omavaraisuusaste oli 44,2 prosenttia, 3,8 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tunnuslukua heikompi. Suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 2,9 prosenttiyksikköä. Taseen loppusumma oli 11,6 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa edellistä tilinpäätöstä enemmän. Pysyvien vastaavien ja ostovelkojen määrät nousivat edellisestä tilinpäätöksestä. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 TASE VASTAAVAA Muutettu 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 130 210,92 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 68 194,80 104 664,00 Koneet ja kalusto 7 146 426,87 6 620 466,26 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 117 173,99 7 344 832,59 6 842 304,25 Sijoitukset Muut saamiset 3 671,00 3 671,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 110 534,71 1 192 452,77 Saamiset kunnalta 8 428 479,69 7 840 565,39 Muut saamiset 506 137,97 221 933,66 Siirtosaamiset 257 202,75 143 000,00 10 302 355,12 9 397 951,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 650 858,71 16 243 927,07 Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -2 468-2 589 121-1 800-789 Rakennukset ja rakennelmat -131-120 -11 0-120 Kiinteät rakenteet ja laitteet -16-220 204 0-220 Koneet ja kalusto -2 320-2 249-71 -1 800-449 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 468-2 589 121-1 800-789 Rahoitusosuudet 144 64 80 0 64 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 324-2 525 201-1 800-725 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 97 175-78 150 25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 7 794 093,15 7 793 842,25 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 127,92 250,90 7 794 221,07 7 794 093,15 Lyhytaikainen Ostovelat 2 128 552,25 581 154,57 Muut velat 576 687,02 574 285,18 Siirtovelat 7 151 398,37 7 294 394,17 9 856 637,64 8 449 833,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 17 650 858,71 16 243 927,07 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 44,2 48,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 22,0 19,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 7 794 7 794 Lainakanta, 1 000 euroa 0 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 240 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Pirkanmaan pelastuslaitos Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel- man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Lomapalkkavelan laskennassa on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahan leikkaus, joka vaikutti lomarahavelkaa vähentävästi. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Kuntien maksuosuustuotot 34 114 33 901 PSHP:n valmiuskorvaus ensihoidosta 5 970 6 015 Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoitotuotot 3 019 2 823 Ensivastetoiminnan tuotot 431 397 ERHE-maksut 587 436 Palotarkastusmaksut 274 266 Muut liikevaihtoon kirjattavat erät 0 0 Yhteensä 44 396 43 839 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 84 137 Korvaus työterveyshuollosta 116 110 Sopimuspalokunnilta laskutetut ylimääräiset suoritukset 0 80 Sosiaalitoimen avustehtävät, määräaikainen sopimus 0 22 Muut tuet ja avustukset (Öljynsuojelurahasto, TVR koulutuskorvaus) 69 23 Koulutus 53 23 Työllistämistuki 12 1 Oppilaitosharjoittelu 11 10 Paineilmalaitehuolto 7 4 Muut liiketoiminnan muut tuotot 36 76 Yhteensä 395 486 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 241

Pirkanmaan pelastuslaitos Palvelujen ostot (1000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Asiakaspalvelujen ostot 2 581 2 606 Muiden palvelujen ostot 2 654 2 555 Palvelujen ostot yhteensä 5 235 5 162 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto tasapoisto 10 vuotta tasapoisto 10 vuotta tasapoisto 3-10 vuotta Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston luovutusvoitot 84 137 TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 0 105 6 620 117 6 842 Lisäykset tilikauden aikana 131 16 2 320 0 2 468 Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 144 0 144 Vähennykset tilikaudella 0 0 14 0 14 Siirrot erien välillä 0 0 117-117 0 Tilikauden poisto 1 53 1 754 0 1 808 Poistamaton hankintameno 31.12. 130 68 7 146 0 7 345 Kirjanpitoarvo 31.12. 130 68 7 146 0 7 345 Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Muut saamiset Hankintameno 1.1. Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Saamiset muilta 4 4 4 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät, lyhytaikaiset Tapaturmavakuutusmaksusaamiset 0 79 Menoennakko, optirent-vuokra 60 0 Tulojäämä, palosuojelurahaston avustukset 182 64 Muut siirtosaamiset 15 0 Yhteensä 257 143 242 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Pirkanmaan pelastuslaitos TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 7 794 7 794 Siirto edelliseltä tilikaudelta 0 0 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 7 794 7 794 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 0 Oma pääoma yhteensä 7 794 7 794 Muut velat (1000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Ennakonpidätysvelka 511 511 Sosiaaliturvamaksuvelka 43 41 Ay-jäsenmaksuvelka 23 22 Yhteensä 577 574 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Siirtovelkojen olennaiset erät Lyhytaikaiset Tuloennakot, lyhytaik. Pelastustoimen maksuosuuden palautukset (ei Tre) 819 703 Ensihoidon valmiuskorvauksen palautus (PSHP) 596 551 Menojäämät Palkkajaksotukset 724 674 Lomapalkkajaksotukset 4 523 4 900 El.vak. maksuvelka (työnantaja) 349 344 El.vak. maksuvelka (työntekijä) 125 122 Tapaturmavakuutusmaksuvelka 15 0 Yhteensä 7 151 7 294 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä, voimassa 31.12.2017 asti 3 500 3 400 Seuraavalla tilikaudella maksettavat kiinteistöjen vuokrat 3 500 3 400 Leasingvastuut Leasingvastuut yhteensä, voimassa 31.12.2021 asti 130 167 Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasingvastuut 68 77 Myöhemmin maksettavat leasingvastuut 62 90 Yhteensä 3 630 3 567 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Sopimusvastuut Sopimuspalokuntakorvaukset 2 600 2 600 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Hallintopalvelut 25 21 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja kehittäminen 44 48 Pelastustoiminta ja valmiussuunnittelu 381 376 Ensihoitopalvelut 156 157 Yhteensä 606 602 Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen 2015:48 Turussa, jossa käsitellään palomiehen varallaolon rinnastamista työaikaan. Päätöksen johdosta ovat ammattiyhdistykset esittäneet pelastuslaitoksille korvausvaateita koskien varallaolon palkkaa. Tästä saattaa koitua korvausvastuita myös Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Asian käsittely on vielä kesken, eikä mahdollista korvaussummaa voida vielä tarkentaa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 243

Liikelaitokset - Tampereen Vesi Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Vesi tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin periaattein johtokunnan vuosille 2015-2025 hyväksymän strategian mukaisesti. Vesihuoltoyhteistyötä edistetään laadittavien seudullisten yhteistyöselvitysten ja vireillä olevien strategisten hankkeiden kautta. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Vesi osallistui edelleen aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden, erityisesti Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon, valmisteluun. Keskuspuhdistamohankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla. Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä meneillään olevassa ja vuoden 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutussuunnittelussa. Tampereen Veden jo ennen yhtiön perustamista tilaama keskuspuhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa 2015. Välittömästi sen jälkeen aloitettiin suunnittelusopimukseen sisältynyt toteutussuunnittelu, joka valmistuu v. 2017 alkukuukausina. Tampereen Vesi vastasi suunnittelun kustannuksista 1.4.2016 saakka, minkä jälkeen hankkeen rahoitusvastuu siirtyi puhdistamoyhtiölle, joka oli toteuttanut siihen mennessä kuudelle hankkeessa mukana olevalle kunnalle osoittamansa osakeannin. Tampereen Veden avainhenkilöt ovat mukana oman erikoisalansa suunnittelukokouksissa ja suunnitelmien kommentoinnissa. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen vesihuoltoverkostojen kehittämisohjelman mukaisesti jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Viimeinen uusien runkoyhteyksien toteuttamista jarruttanut valitus vesistönalituksista hylättiin KHO:ssa 7.9.2016 ja Koillis-Tampereen ja Tarastenjärven alueen vesihuollon turvaavien ratkaisujen toteuttamista päästiin jatkamaan. Parhaillaan rakennetaan Nurmi-Nikinväylä -vesihuoltoyhteyteen liittyvää vesistönalitusta Näsijärven Olkahistenlahden ja Katiskalahden alitse. Tampereen Vesi käynnisti runkovesijohdon ja -viemärin rakentamisen Hirviniemen alueelle kesäkuussa 2016 Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELYkeskuksen ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan rahoittamana hankkeena. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus eteni vesiprosessin käyttöönottovaiheeseen. Siihen liittyviä prosessin muutos- ja säätötoimenpiteitä tehdään vielä ennen keväällä 2017 aloitettavaa vedentuotantoa, jotta asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutetaan. Toimitukseen sisältyvä henkilökunnan käyttökoulutus on käynnissä. Messukylän pohjavedenottamon siirrettävä varavoimakone saatiin käyttövalmiiksi. Raholan jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelyn toteutusurakka käynnistyi vuoden lopulla ja uusi suodatinlaitteisto saadaan käyttöön vuoden 2017 alkupuolella. Laitteistolla varmistetaan lupaehtojen mukaisen puhdistustuloksen saavuttaminen erityisesti kylmänä vuodenaikana, kun kiintoaineen karkaaminen nitrifikaatioprosessista saadaan estettyä. Toiminnan tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa kasvoi selvästi niitä sattui 47 kpl eli 21 edellisvuoden ennätyspientä määrää enemmän. Laskuttamaton vedenkulutus sekin kasvoi ollen 17,3 % edellisvuoden 15,5 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta Raholan puhdistamolla kylmänä vuodenaikana sattuneita neljännesvuosiylityksiä. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohti ja työhyvinvointi parani. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli neljänneksi halvin ja selvästi alle viidentoista suurimman laitoksen keskihinnan. Asiakastyytyväisyys parani Taloustutkimuksen WACSI-kyselyssä. Verkostojen saneeraukseen käytettiin tavanomainen rahamäärä, mutta tavoite uusia vähintään 1 % verkostopituudesta ei toteutunut, kun uusiminen kohdistui tavanomaista suurempiin ja kalliimpiin putkiosuuksiin. Seudullisten vesihuoltoratkaisujen selvittelyä tehtiin liikelaitoksessa tavoitteen edellyttämällä tavalla, mutta konsernitasolla asian käsittely päätettiin siirtää tulevaisuuteen. Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. Liikevaihto toteutui 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Käyttömenoissa säästettiin 1,8 milj. euroa ja poistojen määrä alittui 0,8 milj. eurolla. Liikeylijäämää oli 24,1 milj. euroa eli 3,1 milj. euroa muutettua talousarviota ja 1,3 milj. euroa korotettuakin tavoitetta enemmän. Nettoinvestointeja tehtiin 21,3 milj. euroa eli 0,1 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Arvio tulevasta kehityksestä Vesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua parannetaan saneeraamalla vesihuoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehostamalla vedenkäsittelylaitosten puhdistusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja turvaamalla varavoiman saanti toiminnan kannalta tärkeimmissä kohteissa. Yhteistyötä naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa jatketaan. Yhteistyötä koskevat sopimukset päivitetään mm. jäteveden keskuspuhdistamo huomioon ottaen. Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa kehitetään rakennuttamis- ja urakointimenettelyjä sekä rakentamiskustannusten seurantaa niin, että kaupungin kasvun edellyttämä verkostojen uudisrakentaminen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava 244 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Vesi rakentaminen kantakaupungin verkoston sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin. Tampereen Vesi on mukana työryhmässä, joka on valmistellut esityksen hulevesien hallinnan järjestelyistä Tampereella 1.1.2018 alkaen. Henkilöstön ammattitaitoa ja työkykyä pidetään yllä täydennyskoulutuksella, ak- tiivisella tyky-toiminnalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia tehtäväkiertoon. Tiedonkulku säilytetään avoimena ja yhteistyöhakuisena. Tampereen Veden suurimpia haasteita ovat kasvavien investointitarpeiden rahoitus, jätevedenpuhdistuksen tiukentuneiden lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia keskuspuhdistamon käyttöönottoon saakka ja meneillään olevien seudullisten yhteishankkeiden toteuttaminen. Kasvavat investointitarpeet ja samanaikainen käyttökustannusten nousu sekä varautuminen suurhankkeiden toteutukseen aiheuttavat vedenmyynnin ennakoidusta kasvusta huolimatta taksankorotuspainetta, jota vähennetään omaa toimintaa jatkuvasti tehostamalla. Henkilöstö Tampereen Veden vakinaisen henkilökunnan määrä pysyi samana, ollen toimintavuoden lopussa 130. Myös palkallisten henkilötyövuosien määrä pysyi samana. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 2 henkilöä. Yhteensä 6 vakituisen tehtävän hoitajaa vaihtui vuoden aikana. Näistä kaksi täytettiin vakinaistamalla määräaikainen työntekijä ja neljä ulkoisella haulla. Henkilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi, muun muassa automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. Organisaation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti muun muassa verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 136 137 136 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Vesi on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 16.2.2017. Tampereen Vesi Liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan 13.6.2006 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 18.12.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Veden johto lausuu, että yksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat Tampereen kaupungin hulevesien hallinnan järjestämistä koskevien päätösten tekeminen ja voimaan saattaminen 1.1.2018 alkaen, vesihuollon toimintamuotoa koskevien ratkaisujen tekemisen viivästyminen kaupunkitasolla sekä se, että johtokunnan päätöksenteossa on ilmennyt jonkin verran johdon suunnitelmallisen toiminnan kannalta haasteellista arvaamattomuutta. TAMPEREEN VESI LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 28 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 29 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 30 Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella + 31 Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla + 32 Vesijohtoverkoston toimitusvarmuudesta huolehditaan - 33 Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä omistajaohjauksen kanssa + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Vesi Liikelaitoksen kuudesta toiminnan tavoitteesta toteutui viisi. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työhyvinvointi parantui edelliseen vuoteen verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten perusteella. Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella kerrostalojen vertailuhinnan osalta, vaikka ero keskihintaan onkin pienentynyt. Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyivät korkealla tasolla ja asiakastyytyväisyys parani. Verkostojen keskimääräinen uusiutumisaika jäi tavoitetta suuremmaksi koska saneeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin, jolloin juoksumetrien mukaan laskettava uusiutumisaika jäi oleellisesti (307 vuotta) tavoitetta (alle 100 vuotta) suuremmaksi. Tavoite seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin liittyvän päätöksenteon edesauttamisesta toteutui liikelaitoksen toimenpiteiden osalta, vaikka asiaan liittyvää päätöksentekoa lykättiin muutoin liiketoimintajaoston toimesta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 245

Liikelaitokset - Tampereen Vesi TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto 57 183 037,03 55 982 913,10 57 183 56 700 483 56 700 Valmistus omaan käyttöön 10 898 528,50 8 332 596,84 10 899 740 10 159 740 Liiketoiminnan muut tuotot 45 693,23 68 681,42 46 0 46 0 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 261 013,22-7 766 496,55-8 261-6 150-2 111-6 150 Palvelujen ostot -15 939 814,88-15 629 635,73-15 940-9 330-6 610-9 330 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -5 611 639,33-5 533 417,49-5 612-5 800 188-5 800 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 513 586,77-1 600 935,48-1 514-1 790 276-1 790 Muut henkilösivukulut -369 297,29-310 385,69-369 -370 1-370 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 697 316,95-10108132,14-10 697-11500 803-11500 Liiketoiminnan muut kulut -1 681 888,72-1 573 622,30-1 682-1 500-182 -1 500 Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 052 701,60 21 861 565,98 24 053 21 000 3 053 21 000 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 10 319,36 14 223,00 10 0 10 0 Korvaus peruspääomasta -10 500 000,00-10 500 000,00-10 500-10 500 0-10 500 Muut rahoituskulut -301,91-328,66-0 0-0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 13 562 719,05 11 375 460,32 13 563 10 500 3 063 10 500 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 143 516,79 143 516,79 144 0 144 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 706 235,84 11 518 977,11 13 706 10 500 3 206 10 500 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 16,6 16,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 16,6 16,5 Voitto, % 23,7 20,3 INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -21 267-21 427 160-24 300 2 873 Rakennukset ja rakennelmat -1 000 1 000 0-1 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet -4 634-20 327 15 693-24 200 3 873 Koneet ja kalusto -8-100 92-100 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -16 625 0-16 625 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -21 267-21 427 160-24 300 2 873 Rahoitusosuudet 152 0 152 0 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -21 115-21 427 312-24 300 2 873 Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2016 liikevaihto oli 57,2 milj. euroa eli 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota ja 2,1 % edellisvuotta suurempi. Liikevaihtoa kasvatti edellisvuoden toteutuneeseen myyntiin nähden vuoden alussa tehty vesija jätevesimaksujen korotus. Vettä myytiin 15,3 milj. m 3 ja jätevettä laskutettiin 20,5 milj. m 3. Myyty vesimäärä kasvoi 0,3 % ja laskutettu jätevesimäärä väheni 0,6 % edellisvuoteen verrattuna. Liikeylijäämä oli 24,1 milj. euroa ja se ylitti edellisen vuoden tason 2,2 milj. eurolla. Muutettuun talousarvioon nähden liikeylijäämä toteutui 3,1 milj. euroa parempana. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 13,6 milj. euroa, kun se vuonna 2015 oli 11,4 milj. euroa. Menot alittuivat muutettuun talousarvioon nähden 2,6 milj. euroa. Käyttömenojen osuus alituksesta oli 1,8 milj. euroa poistojen alittaessa suunnitellun 0,8 milj. eurolla. Kunnossapidossa oli ennakoitua helpompi kunnossapitovuosi ja menot alittuivat tämän vuoksi merkittävästi. Henkilöstökulut alittuivat osin kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahaleikkauksen vaikutuksesta ja etenkin varhaiseläkemaksujen ja eläkemenoperusteisten maksujen toteuma oli merkittävästi ennakoitua pienempi. Poistot toteutuivat suunniteltua pienempinä johtuen pääasiassa Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen valmistumisen siirtymisestä. 246 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Vesi RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 052 701,60 21 861 565,98 24 053 21 000 3 053 21 000 Poistot ja arvonalentumiset 10 697 316,95 10 108 132,14 10 697 11 500-803 11 500 Rahoitustuotot ja -kulut -10 489 982,55-10 486 105,66-10 490-10 500 10-10 500 Tulorahoituksen korjauserät -28 100,00 1 605 700,00-28 0-28 0 Investointien rahavirta 24 231 936,00 23 089 292,46 24 232 22 000 2 232 22 000 Investointimenot -21 267 114,64-26 799 122,96-21 267-21 427 160-24 300 Rahoitusosuudet investointimenoihin 152 028,60 443 958,00 152 0 152 0-21 115 086,04-26 355 164,96-21 115-21 427 312-24 300 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 116 849,96-3 265 872,50 3 117 573 2 544-2 300 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle -61 131,00-5 809,00-61 - - - Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -80 594,98 40 618,80-81 - - - Saamisten muutos kunnalta -4 930 640,53 655 991,66-4 931 - - - Saamisten muutos muilta -1 249 382,89 1 826 629,37-1 249 - - - Korottomien velkojen muutos kunnalta 134 374,59 111 068,88 134 - - - Korottomien velkojen muutos muilta 3 070 524,85 637 372,79 3 071 - - - -3 055 718,96 3 271 681,50-3 056-573 -2 483 2 300 Rahoituksen rahavirta -3 116 849,96 3 265 872,50-3 117-573 -2 544 2 300 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0 0 0 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -16 854 098,75-20 896 362,16 Investointien tulorahoitus, % 114,9 87,6 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 1,9 1,0 Current Ratio 1,9 1,1 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Toiminnan rahavirta kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 24,2 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 1,1 milj. euroa. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot toteutuivat 21,3 milj. euron suuruisina ja pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 milj. euroa. Investointimenot toteutuivat 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Viiden vuoden toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2016 on -14 752 380,87 euroa. Kumulatiiviseen rahavirtaan vaikuttavat vuotuiset investoinnit, jotka ovat vaihdelleet merkittävästi tarkasteluvälillä. Tarkastelujakson investointien määrää on tavanomaiseen nähden lisännyt Kaupinojan saneeraus, jonka valmistuttua rahavirta palaa selvästi ylijäämäiseksi. Alimmillaan investoinnit olivat vuonna 2011, jolloin ne olivat 14,7 milj. euroa ja suurimmillaan investoinnit olivat vuonna 2014, jolloin ne olivat 29,0 milj. euroa. Investoinnit ja niiden analysointi Investointeja tehtiin 21,1 milj. eurolla. Investointimenot alittuivat 0,2 milj. eurolla eli 0,74 %. Kokonaisuudessaan investointien budjetti alittui rahoitusosuuksien jälkeen 0,3 milj. eurolla eli 1,5 % Vuonna 2015 investointeja tehtiin 26,4 milj. eurolla ja vuodelle 2017 on investoinneille varattu 16,7 milj. euron suuruinen määräraha. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 247

Liikelaitokset - Tampereen Vesi Investoinneista käytettiin 15,3 milj. euroa verkostojen rakentamiseen suurimpina kohteinaan Kaupinojan yhdysjohdot 3,2 milj. euroa, Nurmi-Nikinväylä 2,1 milj. euroa ja Lentävänniemen alueen vesihuolto 1,1 milj. euroa. Laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Kesken vuoden 2016 Tampereen Veden talousarvioon varatusta Pirkanmaan Keskuspuhdistamo Oy:n suunnitteluun varatusta 5 milj. eurosta siirrettiin konsernihallinnon talousarvioon 2,9 milj. euroa (KV 14.3.2016 50). Tämä talousarviomuutos vaikutti investointimäärärahoja vähentävästi. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä keskuspuhdistamon investoinnit ovat 0,5 milj. euroa ja tähän kohdistuu Keskuspuhdistamo Oy:n osakaskunnilta perittyä maksuosuutta noin 0,2 milj. euroa. Tase ja taseen analysointi Tampereen Vesi Liikelaitoksen tase on toimintavuoden lopussa 179,6 milj. euroa. Oma pääoma on 131,8 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 47,8 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 13,7 milj. euroa Aineellisten hyödykkeiden kiinteät rakenteet ja laitteet kasvoivat 10,0 milj. eurolla edellistilikauteen nähden. Omavaraisuusasteeksi muodostui 84,5 prosenttia, mikä ylittää kuntatalouden keskimääräisen hyvän omavaraisuuden tavoitetason 14,5 prosenttiyksiköllä. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on 13 562 719,05 euroa. Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta esittää, että aikaisempiin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan 143 516,79 euroa, ja että tilikauden ylijäämä 13 706 235,84 euroa, siirretään taseen omaan pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään ja että varauksia ei tehdä. Aikaisempina tilikausina kertyneitä vapaaehtoisia varauksia on taseessa 19 689 000,00 euroa. Investointivarauksen käyttökohteeksi muutettiin Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus. TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 7 744 146,43 8 205 474,19 Kiinteät rakenteet ja laitteet 113 256 093,41 103 247 712,04 Koneet ja kalusto 144 571,23 68 135,69 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 44 579 387,01 43 785 107,07 165 724 198,08 155 306 428,99 Sijoitukset Muut saamiset 111 019,00 49 888,00 111 019,00 49 888,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 642 989,89 562 394,91 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 7 726 602,45 6 187 460,40 Saamiset kunnalta 4 930 763,91 123,38 Muut saamiset 333476,11 154 732,44 Siirtosaamiset 158 710,80 627 213,63 13 149 553,27 6 969 529,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ 179 627 760,24 162 888 241,75 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 70 341 207,56 70 341 207,56 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 47 767 419,21 36 248 442,10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 706 235,84 11 518 977,11 131 814 862,61 118 108 626,77 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 245 965,82 389 482,61 Vapaaehtoiset varaukset 19 689 000,00 19 689 000,00 19 934 965,82 20 078 482,61 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 56 400,00 84 500,00 56 400,00 84 500,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Korottomat velat kunnalta 423 031,73 289 414,49 Liittymismaksut ja muut velat 20 295 610,09 17 442 012,53 20 718 641,82 17 731 427,02 Lyhytaikainen Ostovelat 5 306 762,80 2 614 374,65 Korottomat velat kunnalta 757,35 0,00 Muut velat 225 812,45 1 908 484,18 Siirtovelat 1 569 557,39 2 362 346,52 7 102 889,99 6 885 205,35 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 179 627 760,24 162 888 241,75 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 84,5 84,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,6 42,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 61 474 47 767 Lainakanta, 1 000 euroa 0 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 248 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Vesi Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Vesilaitostoiminta 23 818 23 515 Viemärilaitostoiminta 33 365 32 468 Yhteensä 57 183 55 983 Palvelujen ostot (1000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Tulot ja menot on jaksotettu suoriteperusteisesti. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikaudelle 2016 kuuluvat ostolaskut, jotka eivät ehtineet ostolaskun käsittelyssä vuodelle 2016 on jaksotettu ostovelkoihin. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vastaava jaksotus on siirtovelkoihin. Muiden palvelujen ostot 15 940 15 630 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet 3 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 30 vuotta Tasapoisto Vedenjakeluverkosto 20 vuotta Tasapoisto Viemäriverkko 20 vuotta Tasapoisto Hulevesiverkosto 20 vuotta Tasapoisto Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta Tasapoisto Viestintälaitteet 5 vuotta Tasapoisto Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Eläkevastuu 1.1. 85 89 Vähennykset tilikaudella 28 4 Eläkevastuu 31.12. 56 85 Yhteismäärät muihin rahoitustuottoihin sisältyvistä tuotoista (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Viivästyskorkotulot 10 14 Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Investointivaraukseen liittyvä poistoeron vähennys 144 144 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 249

Liikelaitokset - Tampereen Vesi TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maks. ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 8 205 103 248 68 43 785 155 306 Lisäykset tilikauden aikana 0 4 634 8 16 625 21 267 Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 0 152 152 Vähennykset tilikaudella 0 0 0 0 0 Siirrot erien välillä 0 15 553 126-15 679 0 Tilikauden poisto 461 10 179 57 0 10 697 Poistamaton hankintameno 31.12. 7 744 113 256 145 44 579 165 724 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 744 113 256 145 44 579 165 724 Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Muut saamiset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Saamiset tytäryhteisöiltä 50 61 0 111 111 Sijoitukset yhteensä 50 61 0 111 111 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät 159 627 Yhteensä 159 627 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Liiketoimintojen tuki 21 22 Investoinnit ja kehitys 14 16 Veden tuotanto 31 26 Jäteveden puhdistus 23 24 Verkostot 49 50 Yhteensä 138 138 250 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Vesi TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Peruspääoma 1.1. 70 341 70 341 Peruspääoma 31.12. 70 341 70 341 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 36 248 29 002 Siirto edelliseltä tilikaudelta 11 519 7 246 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 47 767 36 248 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 13 706 11 519 Oma pääoma yhteensä 131 815 118 109 Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Korottomat velat kunnalta 289 289 Liittymismaksut 20 296 17 442 Yhteensä 20 585 17 731 Pakolliset varaukset (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut pakolliset varaukset Eläkevaraus 55 85 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Ostovelat Kunnalle 1 Tytäryhteisöille 61 18 Kaupunkikonsernin ulkopuolisille 5 245 2 596 Yhteensä 5 308 2 614 Muut velat (1000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut velat 226 1 908 Siirtovelkojen olennaiset erät (1000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset Menojäämät Palkkajaksotukset 358 269 Lomapalkkajaksotukset 1 112 1 209 Muut menojäämät 100 884 Yhteensä 1 570 2 362 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 251

Liikelaitokset - Tampereen Vesi Vesihuoltolain edellyttämät lisätiedot Huleveden viemäröinnin ja vesihuollon osalta on esitetty eriytetyt tilinpäätöslaskelmat vesihuoltolain muutosten (22.8.2014/681) edellyttämällä tavalla. Huleveden viemäröinnin tulot ja menot on eriytetty laskennallisesti. Menojen eriyttämisen perusteena on käytetty verkostoiden (vesijohto-, jätevesiviemäri- ja hulevesiviemäri) pituuksia vuonna 2016. Yleisten alueiden hulevesikaivojen tyhjennyksistä saadut tulot on voitu kohdistaa huleveden viemäröinnille suoraan. Huleveden viemäröinnille ei ole käytössä vahvistettua erillistä maksua. Tilinpäätöksessä 2016 on katsottu, että vuoden jätevesimaksu on pitänyt sisällään myös huleveden viemäröinnin ja sillä on katettu myös huleveden viemäröinnin kustannukset. Koska jätevesimaksulla katsotaan katetuksi kaikki huleveden viemäröinnin kustannukset, ovat tulot määritetty yhtä suuriksi kuin huleveden viemäröinnin menot. Käynnissä on valmistelutyö hulevesimaksun eriyttämiseksi jätevesimaksusta. Huleveden viemäröintiin on kohdistettu pysyvien vastaavien hyödykkeet, jotka on voitu tunnistaa kuuluvaksi hulevesiverkostoon kohdistuviksi investoinneiksi. Jatkossa hulevesiverkoston investoinnit pystytään kohdistamaan laskentatunnisteen avulla. Huleveden viemäröinnin laskennallisen eriyttämisen jälkeen loput tuloista, menoista ja tase-eristä on kohdistettu vesihuollolle. TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, HULEVEDEN VIEMÄRÖINTI TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Liikevaihto 1 207 613,79 1 011 865,27 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 035,23-5 194,65 Palvelujen ostot -220 150,62-139 832,74 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -161 233,59-155 886,86 Henkilösivukulut Eläkekulut -48 463,22-42 099,38 Muut henkilösivukulut -18 606,20-16 386,65 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -741 124,93-652 464,99 Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 449-1 900 451-1 900 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -625-1 900 1 275-1 900 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -823 0-823 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 449-1 900 451-1 900 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 449-1 900 451-1 900 0 252 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Vesi RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset 741 124,93 652 464,99 741 124,93 652 464,99 Investointien rahavirta Investointimenot -1 448 716,50-1 948 066,10-1 448 716,50-1 948 066,10 Toiminnan ja investointien rahavirta -707 591,57-1 295 601,11 Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin -707 591,57-1 295 601,11 TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 12 400 973,00 11 326 203,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 827 553,54 2 194 731,59 14 228 526,54 13 520 934,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 228 526,54 13 520 934,97 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma 14 228 526,54 13 520 934,97 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 14 228 526,54 13 520 934,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 228 526,54 13 520 934,97 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 253

Liikelaitokset - Tampereen Vesi TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, VESIHUOLTO TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Liikevaihto 55 975 423,24 54 971 047,83 Valmistus omaan käyttöön 10 898 528,50 8 332 596,84 Liiketoiminnan muut tuotot 45 693,23 1 678 681,42 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 242 977,99-7 761 301,90 Palvelujen ostot -15 719 664,26-15 489 802,99 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -5 450 405,74-5 377 530,63 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 465 123,55-1 558 836,10 Muut henkilösivukulut -350 691,09-293 999,04 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -9 956 192,02-9 455 667,15 Arvonalentumiset 0,00-1 610 000,00 Liiketoiminnan muut kulut -1 681 888,72-1 573 622,30 Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 052 701,60 21 861 565,98 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 10 319,36 14 223,00 Korvaus peruspääomasta -10 500 000,00-10 500 000,00 Muut rahoituskulut -301,91-328,66 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 13 562 719,05 11 375 460,32 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 143 516,79 143 516,79 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 706 235,84 11 518 977,11 INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -19 818-19 527-292 -22 400 2 873 Rakennukset ja rakennelmat 0-1 000 1 000-1 000 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -4 009-18 427 14 418-21 300 2 873 Koneet ja kalusto -8-100 92-100 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -15 802 0-15 802 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -19 818-19 527-292 -22 400 2 873 Rahoitusosuudet 152 0 152 0 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -19 666-19 527-140 -22 400 2 873 254 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Vesi RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 052 701,60 21 861 565,98 Poistot ja arvonalentumiset 9 956 192,02 11 065 667,15 Rahoitustuotot ja -kulut -10 489 982,55-10 486 105,66 Tulorahoituksen korjauserät -28 100,00-4 300,00 23 490 811,07 22 436 827,47 Investointien rahavirta Investointimenot -19 818 398,14-24 851 056,86 Rahoitusosuudet investointimenoihin 152 028,60 443 958,00-19 666 369,54-24 407 098,86 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 824 441,53-1 970 271,39 Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin 3 824 441,53-1 970 271,39 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 255

Liikelaitokset - Tampereen Vesi TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 7 744 146,43 8 205 474,19 Kiinteät rakenteet ja laitteet 100 855 120,41 91 921 508,66 Koneet ja kalusto 144 571,23 68 135,69 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 42 751 833,47 41 590 375,48 151 495 671,54 141 785 494,02 Sijoitukset Muut saamiset 111 019,00 49 888,00 111 019,00 49 888,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 642 989,89 562 394,91 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 7 726 602,45 6 187 460,40 Saamiset kunnalta 4 930 763,91 123,38 Muut saamiset 333476,11 154732,44 Siirtosaamiset 158 710,80 627 213,63 13 149 553,27 6 969 529,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ 165 399 233,70 149 367 306,78 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 70 341 207,56 70 341 207,56 Jäännöspääoma -14 228 526,54-13 520 934,97 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 47 767 419,21 36 248 442,10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 706 235,84 11 518 977,11 117 586 336,07 104 587 691,80 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 245 965,82 389 482,61 Vapaaehtoiset varaukset 19 689 000,00 19 689 000,00 19 934 965,82 20 078 482,61 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 56 400,00 84 500,00 56 400,00 84 500,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Korottomat velat kunnalta 423 031,73 289 414,49 Liittymismaksut ja muut velat 20 295 610,09 17 442 012,53 17 731 427,02 17 731 427,02 Lyhytaikainen Ostovelat 5 306 762,80 2 614 374,65 Korottomat velat kunnalta 757,35 0,00 Muut velat 225 812,45 1 908 484,18 Siirtovelat 1 569 557,39 2 362 346,52 7 102 889,99 6 885 205,35 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 165 399 233,70 149 367 306,78 256 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, joustavasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta jatkui vuonna 2016 aiempien vuosien tapaan toimintojen kehittämisen ja tehostamisen tiellä, kaupunginvaltuuston hyväksymien linjausten mukaisesti. Tässä työssä on myös onnistuttu ja toiminta on jatkunut menestyksekkäänä. Useamman vuoden jatkunut toiminnan tehostaminen ja sitä kautta saavutetut tulokset ovat mahdollistaneet tilaajalle annettavat huomattavat alennukset tuotantosopimuksella sovittuihin hintoihin nähden. Toimintavuonna 2016 alennus ylitti seitsemän prosentin tason, mikä vastasi lähes kahta miljoonaa euroa. Annetusta alennuksesta huolimatta pystyttiin tilikaudelle 2016 annetut tulostavoitteet saavuttamaan ja jopa selkeästi ylittämään. Keskeisiä tekijöitä suotuisaan taloudelliseen tulokseen ovat olleet polttonesteiden kulutuksessa saavutetut säästöt, laskeneet eläkemenot ja työvuorosuunnittelun sekä huoltotoimintojen tehostaminen. Joukkoliikenteen kasvun myötä myös hieman budjetoitua suurempi suoritemäärä edesauttoi tuloksen kertymistä. Vuoden 2016 aikana toteutettiin laaja seudullinen tariffiuudistus. Tämä edellytti koko henkilöstön kouluttamista uusien taksaportaiden käyttöön ja uudistuksen yhteydessä avattuihin uusiin linjareitteihin. Joukkoliikenteen tilaaja teetti vuoden 2016 aikana kahdesti asiakastyytyväisyysmittauksia. Suoritetuissa mittauksissa tarkasteluun valikoituneiden TKL:n linjojen saama keskiarvo oli 4,01. Tämä ylitti tilaajan asettaman laatupalkkiorajan ja oli yli 0,03 yksikköä parempi kuin edellisvuonna. Matkustajamäärien osalta kehitys kääntyi nousuun useamman laskuvuoden jälkeen. Vuonna 2016 TKL kuljettikin yhteensä 20,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Samanaikaisesti operoitujen linjakilometrien määrä kasvoi noin 1,4 prosentilla, ollen lähes 9,2 miljoonaa kilometriä. Linjaliikennematkustajien ohella TKL kuljetti toimintavuoden aikana pienessä määrin ja hetkellistä ylikapasiteettiaan purkaen, myös tilausajoasiakkaita. Yhteistyössä tilaajan, ja muiden kaupungin organisaatioiden kanssa, järjestettiin kuljetuksia mm. messutapahtumiin Pirkkahalliin sekä Särkänniemen huvipuistoon. Lisäksi TKL kuljetti Vehmaisten koululaisia Vuorekseen heidän oman koulunsa jälleenrakennuksen aikana. Säännönmukaisessa kaluston uudistamisessa painopiste oli ympäristöystävällisyyden ja käyttömukavuuden ohella myös polttoainetaloudellisuudessa. Vuoden 2016 uusien dieselkäyttöisten linja-autojen hankinnassa suosittiinkin kevennettyä korirakennetta, jolla oli aiempien hankintojen perusteella todettu olevan merkittävä positiivinen vaikutus polttoainekulutukseen. Uusia kolmiakselisia, lähes päästöttömällä Euro6-moottorilla varustettuja busseja hankittiin neljä kappaletta ja vastaavia kaksiakselisia busseja kahdeksan kappaletta. Lisäksi hankittiin käytettynä yhteensä viisi linja-autoa. Vuonna 2016 otettiin Tampereen joukkoliikenteessä merkittävä askel, kun TKL hankki perinteisten dieselkäyttöisten bussien ohella neljä kappaletta täyssähköbusseja. Nämä Solaris ne12 -bussit aloittivat liikennöinnin joulukuussa linjalla 2. Sähköbussit on hankittu viiden vuoden mittaisella leasing-sopimuksella. Sopimuskauden aikana pyritään selvittämään sähköisen linjaautoliikenteen kehittämismahdollisuuksia, toimintavarmuutta ja taloudellisuutta Tampereen joukkoliikenteessä. TKL hankkii kalustonsa huoltopalvelut pääosin Tampereen Infra Liikelaitokselta. Palveluntarjoajan toiminnalliset muutokset ovat ohjanneet Tampereen kaupunkiliikennettä panostamaan myös omaehtoiseen huoltotoimintaan. Vuoden 2016 lopulla siirtyikin esimerkiksi linja-autojen rengashuolto Infralta TKL:n itsensä hoidettavaksi. Huoltovarmuuden nostaminen on edellyttänyt myös pienimuotoisia investointeja sekä huoltokalustoon että toimitiloihin. Tilatun suoritemäärän kasvun vuoksi autoja poistettiin käytöstä hieman hankintamäärää vähemmän ja kaluston kokonaismäärää saatiin näin nostettua. Uudistusten ansiosta myös kaluston keski-ikä laski, ollen nyt tasan seitsemän vuotta. Kalustoinvestointien kokonaisarvo oli vuonna 2016 runsaat 2,8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisten tasapoistojen lisäksi kirjattiin tilikauden aikana asiantuntijalausunnon perusteella vanhempien linja-autojen osalta ylimääräisiä poistoja noin 0,4 miljoonaa euroa. Näin kirjanpitoarvo vastaa myös niiden osalta todellista käypää arvoa. Tilikauden aikana TKL:n tulostavoitetta nostettiin 0,5 miljoonasta 2,0 miljoonaan euroon. Taloudellinen kokonaistulos muodostui kuitenkin jopa korotettua tavoitetta selkeästi paremmaksi, ollen runsaat 3,5 miljoonaa euroa. Kertynyt tulos vahvistaa edelleen sekä TKL:n omavaraisuutta että toimintakykyä. Arvio tulevasta kehityksestä TKL:n keskeisinä haasteina jatkossakin on sopeutuminen seudullisesti laajenevaan operointikenttään ja sen mukana tuomiin asiakaspalvelun kehitysvaateisiin. Osana sopeutumista tulee kyetä tekemään sellaisia investointeja, joissa myös kauaskatseisesti otetaan huomioon kaupunkiseudulla tapahtuvat joukkoliikenteen rakenteelliset muutokset. TKL:n roolina onkin olla mukana edistämässä teknologisia kehityshankkeita pilotoivana operaattorina useissa Tampereen kaupungin joukkoliikenteen palvelujen kehitysratkaisuissa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 257

Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Henkilöstö Vuoden 2016 lopussa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen palveluksessa oli vakituisessa työsuhteessa kaikkiaan 338 henkilöä, mikä on kuusi enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi henkilöstötarvetta täydensivät kymmenkunta tarvittaessa töihin kutsuttavaa kuljettajaa. Lisääntyneitä henkilötyövuosia laskee osaltaan työaikapankin velkasaldon pienentyminen lähes 1,5 henkilötyövuotta vastaavalla määrällä. Sairauspoissaolojen osalta viime vuosien erittäin voimakkaassa positiivisessa muutoskehityksessä koettiin nyt rekyyliä. Loppuvuodesta 2016 tilanne kääntyi kuitenkin taas selkeästi parempaan. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 320 326 340 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 14.2.2017. TKL:llä on käytössä johtokunnan 16.3.2016 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 22.10.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johto lausuu, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Riskienhallinnan analyysi sekä suunnitelma päivitetään vuonna 2017. TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 34 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden - 35 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna - 36 Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan + 37 Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna + 38 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Kaupunkiliikenteen viidestä toiminnan tavoitteesta toteutui kolme, mutta sekä liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen parantamista sekä työhyvinvointia koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta. Liikevaihto henkilötyövuotta kohden laski 7,3 % vuoteen 2015 verrattuna. Työhyvinvointimatriisin tulos laski sairauspoissaolojen lisäännyttyä edellisestä vuodesta. Kapasiteetin mukauttamiseen liittyvä tavoite saavutettiin ja liikelaitos reagoi mm. toiminnan volyymin muutoksiin nopealla aikataululla. Tilaajalle annettiin vuoden 2016 alusta lukien yli 7,1 %:n suuruinen hinnanalennus ja tästä huolimatta asetetut taloudelliset tavoitteet ylittyivät reilusti, tämä on kohentanut liikelaitoksen kilpailukykyä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna. Asiakastyytyväisyys parantui laatumittausten osalta. 258 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto 27 105 539,52 27 540 257,33 27 106 26 800 306 26 800 Liiketoiminnan muut tuotot 393 444,81 390 567,06 393 100 293 100 Tuet ja avustukset kunnalta 3 200 000,00 3 475 000,00 3 200 3 200 0 3 200 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 895 041,04-4 183 371,14-3 895-4 945 1 050-4 945 Palvelujen ostot -3 408 063,01-3 736 602,44-3 408-3 905 497-3 905 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -11 595 519,05-11 305 046,24-11 596-11 955 359-11 955 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 914 056,41-5 208 340,72-4 914-5 550 636-5 550 Muut henkilösivukulut -764 843,17-633 746,80-765 -766 1-766 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 682 349,03-1 842 165,29-1 682-2 020 338-2 020 Arvonalentumiset -426 070,60-630 937,26-426 0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut -476 303,79-447 670,13-476 -459-426 -459 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 536 738,23 3 417 944,37 3 537 500-17 500 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 25,78 422,93 0 0 0 0 Muut rahoituskulut -42,16 0,00-0 0-0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 536 721,85 3 418 367,30 3 537 500 3 037 500 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,2 13,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 12,2 13,3 Voitto, % 13,0 12,4 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos toimii liikelaitoksena ja kaupungin kirjanpidollisena taseyksikkönä tuottaen yhdyskuntapalveluiden tilaajayksikön tilauksen mukaisia liikennöintipalveluita. Liikevaihto vuonna 2016 oli 27,1 milj. euroa, kun se aiempana vuonna oli ollut 27,5 milj. euroa. Kokonaistulot laskivat 0,7 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna sekä tilatut linjakilometrit että matkustajamäärä kasvoivat. Ajokilometrejä kohden laskettuna kustannukset laskivat 5,8 prosenttia vuonna 2016. Toiminnan tehostaminen mahdollisti myös tilaajalle annettavan erillisen merkittävän hinnanalennuksen vuodelle 2016 ja sen jatkamisen myös vuonna 2017 kohonneen tulostavoitteen ohella. Kulut korkoineen ja poistoineen olivat 27,2 milj. euroa, mikä on lähes 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin kuluerä, henkilöstömenot, nousi edellisvuodesta 0,7 prosenttia, ollen vajaat 17,3 milj. euroa. Kalustosta tehdyt poistot ja arvonalennukset laskivat edellisvuodesta ja olivat vuonna 2016 yhteensä noin 2,1 milj. euroa. Investointien määrä, 2,8 milj. euroa, ylitti poistot ja arvonalentumiset noin 0,7 miljoonalla eurolla. Tilikauden voitollinen kokonaistulos, 3,5 miljoonaa euroa, oli 0,1 milj. euroa edellisvuotta suurempi ja selkeästi asetettua tulostavoitetta parempi. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 259

Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 536 738,23 3 417 944,37 3 537 500 3 037 500 Poistot ja arvonalentumiset 2 108 419,63 2 473 102,55 2 108 2 020 88 2 020 Rahoitustuotot ja -kulut -16,38 422,93-0 0-0 0 Tulorahoituksen korjauserät -99 000,00-33 566,01-99 0-99 0 Investointien rahavirta 5 546 141,48 5 857 903,84 5 546 2 520 3 026 2 520 Investointimenot -2 842 300,00-2 991 700,00-2 842-3 200 358-3 200 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 73 200,00 29 966,01 73 0 73 0-2 769 100,00-2 961 733,99-2 769-3 200 431-3 200 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 777 041,48 2 896 169,85 2 777-680 3 457-680 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -2 715 536,02-3 024 774,83-2 716 - - - Saamisten muutos muilta -5 930,23 16 259,80-6 - - - Korottomien velkojen muutos muilta -51 919,73 101 371,53-52 - - - -2 773 385,98-2 907 143,50-2 773 680-3 453 680 Rahoituksen rahavirta -2 773 385,98-2 907 143,50-2 773 680-3 453 680 Rahavarojen muutos 3 655,50-10 973,65 4 0 4 0 Rahavarojen muutos 3 655,50-10 973,65 4 0 4 0 Rahavarat 31.12. 79 650,40 75 994,90 80 Rahavarat 1.1. 75 994,90 86 968,55 76 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 13 158 608,59 12 770 332,35 Investointien tulorahoitus, % 198,6 196,9 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 1 1 Quick Ratio 5,8 5,0 Current Ratio 5,8 5,0 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen rahoituslaskelmassa edellisvuotta pienemmät poistot ja arvonalennukset laskivat mutta suurempi liikeylijäämä ja pienemmät investoinnit kohensivat rahavirtaa. Rahoitustoiminnan puolella saamisten muutos kunnalta pieneni. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2016 investoinnin muodostuivat 12 uutena sekä 5 käytettynä hankitusta linja-autosta. Investointien kokonaismäärä 2,8 miljoonaa euroa oli 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempi. AINEELLISET HYÖDYKKEET -2 842-3 200 358-3 200 0 Koneet ja kalusto -2 842-3 200 358-3 200 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 842-3 200 358-3 200 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 73 0 73 0 0 260 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tase ja taseen analysointi Tilikauden 2016 päättyessä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen taseen oma pääoma oli vahvistunut edellisvuodesta yli 3,5 miljoonaa euroa. Samalla konsernitilillä olevat varat kasvoivat 2,7 miljoonaa euroa ollen nyt yli 22,7 miljoonaa. Tilintarkastajat ovat aiemmin suosittaneet konsernitilillä olevien varojen käyttämistä liikelaitoksen peruspääoman laskemiseen. Peruspääoman huomattavaan palauttamiseen on myös tilinpäätöksen 2016 valmistuttua selkeät perusteet. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta esittää, että syntynyt tilikauden ylijäämä 3.536.721,85 euroa siirretään taseeseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi. TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 11 835 499,15 11 101 618,78 Sijoitukset Muut saamiset 4 186,00 4 186,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 23 727,63 57 489,39 Saamiset kunnalta 22 712 614,61 19 997 078,59 Muut saamiset 181 817,18 162 353,65 Siirtosaamiset 37 959,24 17 730,78 22 956 118,66 20 234 652,41 Rahat ja pankkisaamiset 79 650,40 75 994,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ 34 875 454,21 31 416 452,09 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 15 216 439,14 15 216 439,14 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 12 112 101,71 8 693 734,41 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 536 721,85 3 418 367,30 30 865 262,70 27 328 540,85 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 30 400,00 56 200,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 806 865,84 727 495,09 Muut velat 289 787,49 251 780,61 Siirtovelat 2 883 138,18 3 052 435,54 3 979 791,51 4 031 711,24 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 34 875 454,21 31 416 452,09 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 88,5 87,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,0 12,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 15 649 12 112 Lainakanta, 1 000 euroa 0 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 261

Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Palvelujen ostot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Muiden palvelujen ostot 3 408 3 737 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaan. Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Eläkevastuu 1.1. 56 60 Vähennykset tilikaudella 26 4 Eläkevastuu 31.12. 30 56 Tuloslaskelman ja taseen esittämistavan muutos Tuloslaskelman esittämistapaa on muutettu vuoden 2016 tilinpäätökseen. Aiemmin poistoihin kirjattujen arvonalentumisien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen omalle rivilleen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston luovutusvoitot 73 30 TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 11 102 11 102 Lisäykset tilikauden aikana 2 842 2 842 Tilikauden poisto 1 682 1 682 Arvonalentumiset ja niiden palautukset 426 426 Poistamaton hankintameno 31.12. 11 835 11 835 Kirjanpitoarvo 31.12. 11 835 11 835 Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Muut saamiset Saamiset muilta 4 4 4 262 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Linja-autojen vakuutusmaksu 23 18 Sähköautojen leasing-maksu 15 0 Muut siirtosaamiset 0 0 Yhteensä 38 18 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Peruspääoma 1.1. 15 216 15 216 Peruspääoma 31.12. 15 216 15 216 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 8 694 5 651 Siirto edelliseltä tilikaudelta 3 418 3 042 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 12 112 8 694 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 537 3 418 Oma pääoma yhteensä 30 865 27 329 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset Menojäämät Palkkajaksotukset 487 553 Lomapalkkajaksotukset 2 157 2 283 Eläkevakuutusmaksuvelat 239 210 Muut menojäämät (laatupalkkiojaksotus) 0 6 Yhteensä 2 883 3 052 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Leasingvastuut, 14.12.2021 asti Seuraavalla tilikaudella maksettavat 456 0 Myöhemmin maksettavat 1 824 0 Yhteensä 2 280 0 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Kaupunkiliikenne yhteiset 2 2 Liiketoiminta 4 5 Liikenne 356 354 Yhteensä 362 361 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 263

Liikelaitokset - Tampereen Infra Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa kunnossapito- ja rakentamispalveluja, kuljetus- ja korjaamopalveluja sekä paikkatietopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksessa oli vuonna 2016 viisi tulosyksikköä: Kunnossapitopalvelut, Rakentamispalvelut, Kalustopalvelut, Suunnittelupalvelut ja Paikkatietopalvelut. Vuoden 2016 alusta Suunnittelupalvelut on siirretty Kaupunki- ympäristön palvelualueelle. Hallinto, henkilöstö, talous- ja kehittämisasioissa sekä viestinnässä ja markkinoinnissa yksiköiden toiminnan tukena ovat Tukipalvelut ja Kehittäminen. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Kaupunginvaltuuston hyväksymä Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuosina 2011-2015 tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia arvioitiin vuoden 2016 keväällä ja kehittämisohjelman loppuraportti käsiteltiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa 31.5.2016. Infralle on laadittu uusi strategia vuosille 2016-2020, mutta toiminnan tehostamisessa on hyödynnetty edelleen kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä. Infran liikeylijäämätavoitetta on nostettu vuosittain, kehittämisohjelman alkuvuosina kahden ja viime vuosina noin miljoonan euron vuosiaskeleilla. Vuoden 2016 liikeylijäämätavoite nousi edellisestä vuodesta 1,2 milj. eurolla. Infra on onnistunut saavuttamaan jo viitenä vuotena peräkkäin taloustavoitteet. Vuoden 2016 liikeylijäämätavoite oli 3,2 milj. euroa, mikä toteutui 0,1 milj. euroa parempana. Tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 milj. euroa. Liikeylijäämän kasvu tuli pääasiallisesti Rakentamispalvelujen kannattavasti toteutetuista vaativista kohteista. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen pieneneminen sekä kilpailukykysopimus. Liikevaihdoksi muodostui 58,1 milj. euroa, mikä on 3,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Syksyllä 2016 valmisteltiin yhdyskuntatekniikan suunnittelusta sekä liikenne- ja vihersuunnittelusta vastanneen Suunnittelupalvelujen siirtämistä Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Siirto toteutettiin vuoden 2017 alussa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella asiakkaat arvostivat Infran henkilöstön ammattitaitoa, luotettavuutta yhteistyökumppanina sekä joustavuutta ja toimintanopeutta ennalta arvaamattomissa töissä. Asiakkaiden tyytyväisyys Infran palveluihin oli kuitenkin hieman heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitettävää on edelleen aikataulujen pitävyydessä ja toiminnan hinta-laatusuhteessa. Jatkossa tavoitteena on selkeä parannus aikataulujen pitävyydessä. Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2017 liikeylijäämätavoitteeksi on suunniteltu 3,7 milj. euroa ja toiminnan laajuudeksi vuotta 2016 pienempi liikevaihto 50,9 milj. euroa. Kaupungin talouden sopeuttamistarve näkyy Infran tilauskannan pienenemisenä, mutta myös tarpeena alentaa kustannuksia. Kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava vaikutus ja säästöt eläkemenoperusteisissa menoissa on lisätty Infran liikeylijäämätavoitteeseen. Vuoden 2017 työkannan näkymät ovat kohtuulliset, koska suurimpien asiakkaiden kanssa on solmittu isot perussopimukset jo vuoden 2016 puolella. Liikevaihdon suhteen avainasemassa on rakentamisen tuleva volyymi. Kaupungin kiristynyt taloustilanne vaikuttaa Infran asiakkaisiin, mikä on oma haasteensa kiristyneelle liikeylijäämätavoitteelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että vuoden 2017 aikana Infran korjaamotoiminnan kehittämistarpeet selvitetään ja laaditaan investointisuunnitelma vuosille 2018 2020 vanhenevan kaluston korvaamiseksi. 264 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Infra Henkilöstö Infran vakituisen henkilöstön määrä on pysynyt kehittämisohjelmassa linjatun noin 400 henkilön tasolla eli vuoden 2016 lopussa henkilöstömäärä oli 398. Vuoden 2016 aikana tehtiin maltillisia rekrytointeja sekä hyödynnettiin luonnollista vaihtuvuutta, joten henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna neljällä henkilöllä. Palkallisten henkilötyövuosien määrä, johon lasketaan vakituisten lisäksi määräaikainen ja palkkatuettu henkilöstö, oli 453. Henkilötyövuosien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, koska aikaisen kevään vuoksi kausihenkilöstöä oli työssä pidemmän aikaa. Henkilöstösuunnitelmassa arvioitu 457 henkilötyövuotta kuitenkin alittui, koska eläkkeelle siirtymisiä oli ennakoitua enemmän ja muutama rekrytointi siirrettiin vuodelle 2017. Vuosien 2012-2015 aikana Infrassa on onnistuttu vähentämään sairauspoissaoloja ja myös vuonna 2016 poissaolot toteutuivat hieman pienempinä kuin vuonna 2015. Tapaturmien määrä kääntyi kasvuun, joten tapaturmien nolla tavoitteesta jäätiin kauas. Henkilöstötutkimusten perusteella kokemus työilmapiiristä oli säilynyt ennallaan, mutta esimiestyön koettiin hieman heikentyneen. Tulosten kehitys vaihteli paljon yksiköittäin Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 446 457 453 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Infra Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 22.3.2017. Infrassa on käytössä johtokunnan 25.5.2016 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 25.5.2016 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Infran johto lausuu, että Infran sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat edelleen aikataulujen pitävyys ja toiminnan hinta-laatusuhde. TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 39 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 40 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 41 Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa + 42 Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa v. 2016- +/- 43 Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Infran viidestä toiminnan tavoitteesta 4 toteutui täysin ja yksi osittain. Liikevaihto henkilötyövuosia kohden kasvoi 4,9 % vuodesta 2015. Työhyvinvointi parantui laskeneiden sairauspoissaolojen, tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen las- kun myötä. Liikelaitoksen kehittämisohjelman toimenpiteet saatettiin päätökseen. Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatutasossa liikelaitos on laadun osalta yksityisten kilpailijoiden tasolla, hintatasossa on vielä kehitettävää. Logistiikka liikelaitoksesta Infraan siirtynyt konevuokraamo ja rakennustarvikevarasto otettiin vastaan ja uudelleenorganisoitiin konsernin sisällä vuoden 2016 aikana. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 265

Liikelaitokset - Tampereen Infra TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto 58 057 549,86 54 522 140,03 58 058 57 337 721 56 029 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -6 501,55-155 695,83-7 0-7 0 Liiketoiminnan muut tuotot 413 300,33 381 719,36 413 328 85 328 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 311 191,61-7 784 476,88-9 311-8 538-773 -8 487 Palvelujen ostot -19 335 762,21-17 928 080,54-19 336-18 795-541 -17 790 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -15 386 885,52-15 219 425,62-15 387-15 962 575-15 962 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 177 535,39-5 270 933,27-5 178-5 507 329-5 529 Muut henkilösivukulut -1 022 059,58-846 204,19-1 022-1 051 29-1 029 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 073 121,31-1 056 496,59-1 073-1 075 2-1 023 Liiketoiminnan muut kulut -3 816 247,12-3 897 501,76-3 816-3 537-279 -3 337 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 341 545,90 2 745 044,71 3 342 3 200 142 3 200 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1 106,01 1 381,72 1 0 1 0 Korvaus peruspääomasta -890 000,00-890 000,00-890 -890 0-890 Muut rahoituskulut -335,88-2 282,41-0 0-0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 452 316,03 1 854 144,02 2 452 2 310 142 2 310 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 14,7 13,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 14,7 13,4 Voitto, % 4,2 3,4 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Infran vuoden 2016 liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 6,5 prosenttia ja oli 0,7 milj. euroa suurempi kuin muutettu talousarvio. Tavara-aseman siirtoa ei toteutettu, mutta sen sijaan Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilaukset Ratinan, Vehmaisten ja Kaupin urheilukentistä toteutuivat 1,2 milj. euroa suunniteltua suurempina. Lisäksi Tilakeskus tilasi arvioitua enemmän saneeraustöitä. Toiminnan volyymin kasvu on lisännyt rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen ostoja sekä rakennusmateriaalien ostoja. Materiaalien ostot toteutuivat 0,8 milj. euroa ja palvelujen ostot 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina Ratinan kentän ja Härmälän alueen erikoisrakenteiden sekä kevättalven hiekanpoiston vuoksi. Henkilöstökulut toteutuivat 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen vähentymisen sekä kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahavelkavaikutuksen vuoksi. Infran liikeylijäämä oli 3,3 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa muutettua talousarviota ja 0,6 milj. euroa edellistä vuotta parempi. Tulokseen vaikuttivat erityisesti Rakentamispalvelujen vaativien kohteiden hyvä kannattavuus sekä henkilöstökulujen jääminen muutettua talousarviota pienemmäksi. Vaativia kohteita olivat mm. Lielahden kaava-alueen toteuttaminen, Vuohenojan putkitus, Viinikan liikenneympyrän muutostyöt, Härmälän paalulaatta Myrskyn- ja Tuiskunkaduilla sekä Havulaaksonpuiston rakentaminen. Hyvä tulos paransi sijoitetun pääoman tuottoa sekä voittoprosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korvausta 11,3 milj. euron peruspääomasta maksettiin 7,9 prosenttia eli 0,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 2,5 milj. euroa. 266 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Infra RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 341 545,90 2 745 044,71 3 342 3 200 142 3 200 Poistot ja arvonalentumiset 1 073 121,31 1 056 496,59 1 073 1 075-2 1 023 Rahoitustuotot ja -kulut -889 229,87-890 900,69-889 -890 1-890 Tulorahoituksen korjauserät -132 923,51-161 558,40-133 -100-33 -100 Investointien rahavirta 3 392 513,83 2 749 082,21 3 393 3 285 108 3 233 Investointimenot -896 221,80-953 199,03-896 -1 100 204-1 100 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 135 313,00 162 593,71 135 100 35 100-760 908,80-790 605,32-761 -1 000 239-1 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 631 605,03 1 958 476,89 2 632 2 285 347 2 233 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -40 970,81-1 701,00-41 - - - Saamisten muutos kunnalta -3 259 403,47-2 174 241,56-3 259 - - - Saamisten muutos muilta -394 408,01 40 837,74-394 - - - Korottomien velkojen muutos muilta 1 063 177,26 176 627,93 1 063 - - - -2 631 605,03-1 958 476,89-2 632-2 285-347 -2 233 Rahoituksen rahavirta -2 631 605,03-1 958 476,89-2 632-2 285-347 -2 233 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0 0 0 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 10 576 248,45 2 639 837,80 Investointien tulorahoitus, % 393,4 305,4 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 - Quick Ratio 3,5 3,5 Current Ratio 3,6 3,7 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 3,4 milj. euroa ja se kasvoi liikeylijäämän nousun vuoksi 0,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnasta saadulla rahavirralla pystyttiin kattamaan reilusti 0,9 milj. euron investointimenot. Lisäksi kaluston myynnistä saatiin 0,1 milj. euron luovutustulot. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 2,6 milj. euroa. Tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 milj. eurolla. Investoinnit on koko Infran toiminnan ajan pystytty kattamaan omarahoituksella. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 267

Liikelaitokset - Tampereen Infra Investoinnit ja niiden analysointi Kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin 0,9 milj. euroa, joten investointeihin varatusta 1,1 milj. eurosta jäi käyttämättä 0,2 milj. euroa. Infran omaa toimintaa varten hankittiin kolme kuorma-autoa, kaksi suurteholeikkuria, taajamatraktori ja tienhoitoautomaatti sekä uusittiin kallioluolien valaistukset. Lisäksi museotoimen käyttöön hankittiin auto taidekuljetuksia varten. Pysyviin vastaaviin kuuluvaa kalustoa myytiin 0,1 milj. eurolla. Tase ja taseen analysointi Taseen loppusumma vuoden 2016 tilinpäätöksessä oli 31,5 milj. euroa, joten se vahvistui edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 milj. euroa eli 12,5 prosenttia. Taseen vastaavien suurin erä oli saamiset kunnalta 25,3 milj. euroa, joka muodostuu liikelaitoksen kassavaroista. Aineellisiin hyödykkeet pienentyivät 0,2 milj. eurolla. Taseen vastattavien suurin erä on oma pääoma 23,9 milj. euroa, joka vahvistui 2,5 milj. euroa tilikauden ylijäämän vuoksi. Vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä mittaava omavaraisuusaste oli 75,8 prosenttia. Tunnusluku suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa, että 12,8 prosenttia Infran vuoden 2016 käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 2 452 316,03 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 86 091,27 0,00 Koneet ja kalusto 4 080 881,14 4 357 083,41 4 166 972,41 4 357 083,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 979 079,19 938 108,38 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 621 393,29 374 539,20 Saamiset kunnalta 25 270 056,82 22 010 653,35 Muut saamiset 458 521,03 303 535,63 Siirtosaamiset 50 779,85 58 211,33 26 400 750,99 22 746 939,51 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 546 802,59 28 042 131,30 VASTATTAVAA Muutettu OMA PÄÄOMA Peruspääoma 11 275 000,00 11 275 000,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 10 180 575,40 8 326 431,38 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 452 316,03 1 854 144,02 23 907 891,43 21 455 575,40 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 127 372,00 138 194,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 3 098 076,84 1 748 637,28 Muut velat 273 366,79 279 493,28 Siirtovelat 4 140 095,53 4 420 231,34 7 511 539,16 6 448 361,90 Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET -896-1 100 204-1 100 0 Rakennukset ja rakennelmat -86 0-86 0 0 Koneet ja kalusto -810-1 100 290-1 100 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -896-1 100 204-1 100 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 135 100 35 100 0 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 546 802,59 28 042 131,30 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 75,8 76,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,8 11,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 12 633 10 181 Lainakanta, 1 000 euroa 0 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 268 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Infra Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihinnan mukaisesti. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Kunnossapitopalvelut 18 000 18 382 Rakentamispalvelut 27 223 23 499 Paikkatietopalvelut 3 033 3 047 Suunnittelupalvelut 2 292 2 118 Kalustopalvelut 7 466 7 448 Tukipalvelut 44 28 Yhteensä 58 058 54 522 Palvelujen ostot (1000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot 19 335 17 928 Palvelujen ostot yhteesä 19 335 17 928 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Rakennukset 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sora-alueiden maisemointivaraus 1.1. 138 150 Vähennykset tilikaudella 11 12 Sora-alueiden maisemointivaraus 31.12. 127 138 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston luovutusvoitot 124 152 Muut toimintakulut Koneiden ja kaluston luovutustappiot 2 3 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 269

Liikelaitokset - Tampereen Infra TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 0 4 357 4 357 Lisäykset tilikauden aikana 86 810 896 Vähennykset tilikaudella 0 13 13 Tilikauden poisto 0 1 073 1 073 Poistamaton hankintameno 31.12. 86 4 081 4 167 Kirjanpitoarvo 31.12. 86 4 081 4 167 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Peruspääoma 1.1. 11 275 11 275 Peruspääoma 31.12. 11 275 11 275 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 8 326 5 595 Siirto edelliseltä tilikaudelta 1 854 2 732 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 10 181 8 326 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 452 1 854 Oma pääoma yhteensä 23 908 21 456 Pakolliset varaukset (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut pakolliset varaukset Maisemointivaraus 127 138 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Siirtovelkojen olennaiset erät Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) 188 191 Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) 70 70 Palkkajaksotukset 727 725 Lomapalkkavelka 3 155 3 434 Yhteensä 4 140 4 420 270 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Infra VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokra- ja leasingvastuut (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 965 940 Myöhemmin maksettavat 2 575 2 965 Yhteensä 3 540 3 905 Muut vastuusitoumukset (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 50 50 Jäljellä oleva pääoma 50 50 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Sopimusvastuut Sopimusvastuu materiaali- ja palveluhankinnoista 3 470 6 940 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Kunnossapitopalvelut 138 147 Rakentamispalvelut 69 74 Paikkatietopalvelut 44 47 Suunnittelupalvelut 30 28 Kalustopalvelut 116 115 Tukipalvelut 20 21 Yhteensä 417 432 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 271

Liikelaitokset - Tampereen Voimia Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateria- ja puhtauspalveluiden järjestämisestä. Huolehdimme asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia ratkaisuja asiantuntevasti. Palvelemme päivittäin 35 000 asiakasta ja huolehdimme yli 320 kiinteistöalueen puhtaudesta 600 ammattilaisen voimin ja kumppanuuksia hyödyntäen. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Tampereen Voimian strategia 2014-2018 Huolehdimme hyvinvoinnista viitoitti liikelaitoksen toimintaa ja sen kehittämistä. Strategiassa korostuu tukipalvelujen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja Tampereen Voimian rooli tukipalvelujen järjestäjänä. Strategiassa korostuu myös toiminnan tehostaminen liiketoimintamallia uudistamalla ateriatuotannon keskittämisen ja monipalvelutyön keinoin sekä asiakaslähtöinen liiketoimintaosaaminen. Toimintavuonna keskityttiin tukipalvelujen järjestäjän roolin vakiinnuttamiseen ja työn tuottavuuden parantamiseen onnistuneesti. Työn tuottavuus kehittyi seitsemän prosenttia tavoitetta parempana toiminnan organisointia kehittämällä sekä hyödyntämällä monipalvelutyötä ja monituottajamallia entistä tuloksellisemmin. Liiketoimintamallin uudistamisen ja entistä keskitetymmän tuotannon mahdollistava investointipäätös odottaa edelleen tietoa sote-uudistuksen tarkemmista vaikutuksista. Palvelujen pitkäjänteinen asiakaslähtöinen kehittäminen näkyi edelleen asiakastyytyväisyyden paranemisena. Tavoitteellinen asiakasyhteistyö ja osallistava toimintatapa vahvistivat asiakkaiden hyvinvointia hyvän ravitsemuksen ja ravitsemushoidon näkökulmista. Muutokset Tampereen Voimian roolissa ja liiketoimintamallissa tähtäävät toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden parantumiseen pitkällä aikavälillä, mutta muutokset alkoivat jo heijastua talouteen kannattavuuden kasvuna. Liikeylijäämä 3,2 milj. euroa liki kolminkertaistui edellisestä vuodesta ja ylitti asetetun tavoitteen 1,8 milj. eurolla. Liikevaihto kasvoi viidenneksen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä jatkaa hyvää pohjaa strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle. Kasvu on seurausta palvelujen järjestämisvastuun laajenemisesta puhtauspalveluissa. Kehittämistyön tuloksena puhtauspalvelujen hintoja pystytään alentamaan 1,2 milj. eurolla vuodelle 2017. Ateriapalveluiden liikevaihto kasvoi maltillisesti edellisestä vuodesta asiakasmäärän kasvun ansioista. Yhteensä tarjottiin 10,5 milj. ateriaa. Työvoimakulujen hyvän hallinnan taustalla oli työn tuottavuuden paraneminen ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Elintarvikekustannuksia hallittiin hyvin vahvan tuotannonohjauksen ansioista. Sirpaleinen tuotantoverkko ja Tampereen Voimialle siirtyneet siivoustoiminnan eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut aiheuttavat edelleen haasteita kiinteiden kustannusten hallintaan. Arvio tulevasta kehityksestä Tukipalvelujen laajempi järjestämisvastuu ja liiketoimintamallin uudistaminen mahdollistavat taloudellisten sekä henkilöstö- että asiakastulosten toteutumisen jatkossa entistäkin parempina. Onnistuneen toiminnan edellytyksenä on kuitenkin tehokkaan palvelutuotannon kehittämis- ja investointimahdollisuudet, kunnallisen liikelaitoksen toimintaedellytyksien kehittäminen ja palveluvolyymin säilyminen sekä aidot vaikutusmahdollisuudet tukipalvelujen kaupunkitasoiseen järjestämiseen. Omistajan päätökset investointimahdollisuuksista ja organisointitavasta sekä sote-uudistuksen vaikutus tukipalvelujen järjestämiseen ovat merkittävimmät tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät. Tukipalvelujen järjestämisen roolin on mahdollista tulevaisuudessa laajentua kaupungin virastopalveluselvityksestä tehtävien päätösten mukaisesti. Henkilöstö Tampereen Voimian henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 69 henkilötyövuodella. Muutoksen taustalla on siivoustoiminnan yhdistyminen 1.8.2015, jolloin liikelaitokseen siirtyi 140 henkilöä. Myös kaupungin palveluverkon laajentuminen, organisoinnin kehittäminen ja henkilöstön eläköityminen vaikuttivat henkilöstömäärään. Palvelutuotannon kehittämistä jatkettiin yhdessä henkilöstön kanssa. Osana liiketoimintamallin uudistamista tehtiin osaamiskartoitus, jolla varmennetaan moniosaamisen lisääntyminen. Tukipalveluja järjestetään monituottajamallilla, jossa kilpailutus- ja henkilöstösuunnitelma sovitetaan yhteen. Työhyvinvoinnin kehittämistä jatketaan työsuojelun johtamista terävöittämällä ja tekemällä työskentelyolosuhteita parantavia investointeja. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 492 612 562 272 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Voimia Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Voimia liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 21.2.2017. Tampereen Voimia liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan 27.9.2016 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 25.10.2016 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Voimia liikelaitoksen johto lausuu, että Tampereen Voimia liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat investointimahdollisuudet liiketoimintamallin uudistamiseksi ja tuotantoverkon kehittämiseksi tehtyjen päätösten mukaisesti toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi sekä tiedon hallinnan ja hyödyntämisen kehittäminen. TAMPEREEN VOIMIA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 44 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 45 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 46 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna + 47 Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanapitopalvelu on integroitu Voimiaan ja monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta + 48 Tampereen Voimian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa +/- Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Voimialle asetetuista viidestä tavoitteesta neljä toteutui kokonaan ja yksi osittain. Työn tuottavuus (liikevaihto/ henkilötyövuodet) oli 7 % tavoitetta parempaa ja työhyvinvointi parantui työhyvinvointimatriisin tuloksen parantuessa. Asiakastyytyväisyys kehittyi positiivisesti ja siihen liittyvä tavoite toteutui. Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelun integroiminen Voimiaan on onnistunut ja mm. puhtauspalvelun hintoja pystytään laskemaan 1,2 milj. eurolla vuonna 2017. TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto 55 002 928,53 45 389 160,82 55 003 53 375 1 627 51 765 Liiketoiminnan muut tuotot 395 759,57 272 809,39 396 308 88 308 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 479 024,98-11 283 272,94-11 479-11 750 271-11 471 Palvelujen ostot -15 054 677,14-10 737 127,57-15 055-14 169-885 -13 191 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -14 991 104,22-13 154 694,30-14 991-15 936 945-16 238 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 790 375,33-2 968 069,74-3 790-3 742-48 -3 775 Muut henkilösivukulut -1 004 401,44-743 793,57-1 004-1 054 49-1 028 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -168 871,32-168 311,24-169 -203 34-207 Liiketoiminnan muut kulut -5 694 639,32-5 416 869,75-5 695-5 428-266 -5 463 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 215 594,35 1 189 831,10 3 216 1 400 1 816 700 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 255,77 522,89 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta -222 000,00-222 000,00-222 -222 0-222 Muut rahoituskulut -98,68-79,40-0 0-0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 993 751,44 968 274,59 2 994 1 178 1 816 478 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 273

Liikelaitokset - Tampereen Voimia Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 27,6 12,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 27,6 12,3 Voitto, % 5,4 2,1 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tukipalvelujen järjestämisvastuu laajeni vuonna 2015, kun Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen siivoustoiminta yhdistyi Tampereen Voimiaan 1.8.2015. Vuoden 2016 tilinpäätöksen toteumatiedot eivät näin ollen ole vertailukelpoisia vuoteen 2015. Tukipalvelujen järjestämisvastuun laajeneminen puhtauspalveluihin lisäsi liikevaihtoa tilinpäätösvuodelle noin 7,8 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi pääosin tämän muutoksen vuoksi edelliseen vuoteen verrattuna yli 20 prosenttia. Ateriapalvelujen liikevaihto oli myös edellisvuotta 2,0 milj. euroa suurempaa. Liikevaihdon hyvään kehitykseen vaikutti ikäryhmän väestökehitystä vastaava ruokailijamäärien muutos kouluissa ja päiväkodeissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa ruokailuaktiivisuuden lisääntyminen. Ateriapalvelujen myynti sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi suunnitellusta, vaikka kasvua edellisvuoteen tapahtui. Kotipalveluateriamäärät olivat suunniteltua pienemmät eikä kehitys edelliseen vuoteen vastaa ikäihmisten palvelurakennemuutoksen arvioitua vaikutusta. Vastaavasti sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ateriamäärät pysyivät ennallaan. Palvelukeskusten ruokailijamäärien laskeva kehitys kääntyi nousuun. Ikäihmisten asumispalveluissa uusien yksiköiden toiminnan käynnistyminen Tampereella ja Orivedellä kasvatti kotihoidon ja asumispalvelujen myyntiä edellisestä vuodesta. Henkilöstöateriamyynti kasvoi maltillisesti. Palvelujen järjestämisvastuun laajentuminen ja järjestämistavan muutos näkyy myös kulurakenteessa. Puhtauspalvelujen ostot kasvoivat 3,9 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Ostojen kehityksen taustalla oli myös puhtauspalvelujen järjestämistavan painopisteen siirtyminen lievästi ostopalveluihin. Liiketoiminnan järjestämistavan muutoksia ennakoitiin tekemällä kustannusjärkeviä tilapäisiä ratkaisuja työvoiman käytössä toimipisteissä ja yhdistämällä henkilöstö- ja kilpailutussuunnitelma. Ateriapalvelutoiminnassa jatkettiin työvoiman hyvää hallintaa ja monipalvelutyön kehittämistä. Tuotantoresursseilla pystyttiin vastaamaan oman tuotannon liikevaihdon kasvuun. Toimenpiteiden vaikutukset heijastuivat työvoimakustannuksiin, joiden muutos oli noin 1,0 milj. euroa pienempää verrattuna oman tuotannon myynnin kasvuun. Tämä osoittaa työvoiman hallinnassa onnistumista ja näkyy työvoimakulujen osuudessa liikevaihdosta, joka oli vertailukelpoista suunnitelmaa parempi. Myös työn tuottavuus oli seitsemän prosenttia tavoitetta parempaa. Varhaiseen tukemiseen panostettiin, mutta toimenpiteet eivät näy henkilöstökuluissa siivoustoiminnasta siirtyneiden jo maksussa olevien eläkemaksujen vuoksi. Elintarvikekulujen hallinta kehittyi positiivisesti. Tämä on seurausta hankinta- ja ruokaohjeistuksen noudattamisesta, onnistuneista kilpailutuksista ja tuotevalinnoista. Vuokrakustannusten kasvu johtuu energiakustannusten siirtymisestä osaksi vuokria. Vastaava muutos näkyy ainekustannusten laskussa. Sirpaleinen palveluverkko aiheuttaa edelleen haasteita kiinteiden kustannusten hallintaan. Liikeylijäämä toteutui edellisvuotta 2,0 milj. euroa parempana johtuen onnistuneesta puhtauspalvelujen järjestämisvastuun haltuunotosta ja työvoiman hallinnasta suhteessa liikevaihdon muutokseen. Siivoustoiminta siirtyi Tampereen Voimiaan -0,2 milj. euroa alijäämäisenä johtuen merkittävistä eläke- ja varhaiseläkemenoperusteisista maksuista. Yhdistymisellä tavoitellut 2,0 milj. euron säästöt vuodesta 2015 vuoteen 2017 toteutuivat arvioitua suurempina ja tavoiteltua aiemmin, sillä kilpailutus- ja henkilöstösuunnitelman aikataulua tarkennettiin. Tilikauden ylijäämä oli 3,0 milj. euroa, jolla tuotettiin edellistä vuotta huomattavasti enemmän arvoa omistajalle sijoitetun pääoman tuotto- ja voittoprosenteilla mitattuna. Suunnitellut muutokset Tampereen Voimian roolissa ja liiketoimintamallissa tulevat vaikuttamaan toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden kasvuun pitkällä tähtäimellä, mutta muutokset alkoivat jo heijastua talouteen kannattavuuden kasvuna. 274 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Voimia RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 215 594,35 1 189 831,10 3 216 1 400 1 816 700 Poistot ja arvonalentumiset 168 871,32 168 311,24 169 203-34 207 Rahoitustuotot ja -kulut -221 842,91-221 556,51-222 -222 0-222 Investointien rahavirta 3 162 622,76 1 136 585,83 3 163 1 381 1 782 685 Investointimenot -218 991,77-134 084,88-219 -460 241-460 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 943 630,99 1 002 500,95 2 944 921 2 023 225 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -2 926 275,43-2 020 789,71-2 926 - - - Saamisten muutos muilta 30 168,39-340 716,49 30 - - - Korottomien velkojen muutos kunnalta 971,05-1 403,45 1 - - - Korottomien velkojen muutos muilta -47 828,85 1 359 942,20-48 - - - -2 942 964,84-1 002 967,45-2 943-921 -2 022-225 Rahoituksen rahavirta -2 942 964,84-660 711,99-2 943-921 -2 022-225 Rahavarojen muutos 666,15-466,50 1 0 1 0 Rahavarojen muutos 666,15-466,50 1 0 1 0 Rahavarat 31.12. 4 741,35 4 075,20 Rahavarat 1.1. 4 075,20 4 541,70 0 0 0 0 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 5 281 566,92 3 592 768,15 Investointien tulorahoitus, % 1 444,2 847,7 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 3,1 2,6 Current Ratio 3,1 2,6 INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -33-122 89-122 0 Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot -2-20 18-20 0-31 -102 71-102 0 AINEELLISET HYÖDYKKEET -186-338 152-338 0 Koneet ja kalusto -186-338 152-338 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -219-460 241-460 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 0 1 0 0 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta kasvoi edellisestä vuodesta 2,0 milj. euroa johtuen liikeylijäämään kasvusta. Muutokseen vaikuttivat tuloslaskelman analysoinnissa kuvatut tekijät. Investoinnit olivat edellisvuoden tasolla ja ne saatiin katettua tulorahoituksella. Saamisten ja velkojen muutos seurasi liikevaihdon kehitystä ja toiminnan laajenemista, minkä vuoksi rahavaroissa ei tapahtunut muutosta. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden osalta lähti merkittävään nousuun johtuen hyvästä kannattavuudesta ja kasvusta tilinpäätösvuonna. Investoinnit ja niiden analysointi Investointien toteuma oli edellisvuoden tasolla, mutta suunniteltua 0,2 milj. euroa pienempi. Kalusto- ja laiteinvestoinnit kohdistuivat strategian mukaisesti tuotannon tehostamiseen suurissa tuotantokeittiöissä ja asiakaslaadun parantamiseen linjastoja uusimalla. Ensikertaista kalusta- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 275

Liikelaitokset - Tampereen Voimia mista tehtiin kuluvana vuonna suunnitellusti, mutta osa hankinnoista kohdistettiin käyttötalouteen. Asiakasarvoa lisättiin uusimalla linjastoja neljässä toimipisteessä. Linjastosiirtoja tehtiin myös toimipisteiden välillä, joten osasta hankintoja luovuttiin. Kotiateriapakkausprosessia kehitettiin ja annostelulaitehankinta arvioitiin riittäväksi. ICT-kehittämisessä painottui järjestelmäkehitys keskitettyä tuotantoa ja tiedolla johtamista tukevaksi. Vuonna 2016 aloitettiin Aromi-tuotannonohjausjärjestelmän kehittämisprojekti ja jatkettiin sähköisen tuloskortin kehittämistä. Kehittäminen jatkuu vuonna 2017. Tase ja taseen analysointi Voimian taloudellinen asema on pysynyt hyvänä. Omavaraisuusaste on erinomainen, velkaantuneisuus laski ja oma pääoma kasvoi merkittävästi tilikauden hyvän tuloksen ansiosta. TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 10 601,00 13 930,26 Muut pitkävaikutteiset menot 72 097,51 49 821,86 82 698,51 63 752,12 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00 18 570,93 Koneet ja kalusto 213 928,06 164 183,07 213 928,06 182 754,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 335 172,29 379 238,47 Saamiset kunnalta 18 099 457,17 15 173 181,74 Muut saamiset 517 454,49 532 390,31 Siirtosaamiset 78 833,61 50 000,00 19 030 917,56 16 134 810,52 Rahat ja pankkisaamiset 4 741,35 4 075,20 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä 2 993 751,44 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. VASTAAVAA YHTEENSÄ 19 332 285,48 16 385 391,84 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 3 700 000,00 3 700 000,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 6 471 581,61 5 503 307,02 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 993 751,44 968 274,59 13 165 333,05 10 171 581,61 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 2 469 278,10 2 487 715,90 Korottomat velat kunnalta 2 011,05 1 040,00 Muut velat 227 619,91 252 141,06 Siirtovelat 3 468 043,37 3 472 913,27 6 166 952,43 6 213 810,23 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 19 332 285,48 16 385 391,84 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 68,1 62,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,1 13,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 9 465 6 472 Lainakanta, 1 000 euroa 0 0 Lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0 276 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Voimia Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Tulojen ja menojen kohdistamisessa tilikaudelle on noudatettu suoriteperustetta. Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitel- man mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitetyt henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen siivoustoiminta yhdistyi Tampereen Voimiaan 1.8.2015. Vuoden 2015 tiedot eivät ole vertailukelpoisia liikevaihdon, henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen osalta. Tuloslaskelman analysoinnissa on kuvattu toiminnan muutoksen vaikutus tuotto- ja kulueriin. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto palvelutuotteittain (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut 34 929 29 708 Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut 14 364 11 733 Henkilöstöravintolapalvelut 5 709 3 940 Hallinto ja tukipalvelut 1 8 Yhteensä 55 003 45 389 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Maitotuki 145 125 Korvaus työterveyshuollosta 178 136 Muut tuet ja avustukset 23 139 Muut liiketoiminnan muut tuotot 49 9 Yhteensä 396 273 Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Muiden palvelujen ostot -15 055-10 737 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 277

Liikelaitokset - Tampereen Voimia Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot 1 0 Yhteensä 1 0 TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 14 50 64 Lisäykset tilikauden aikana 2 31 33 Tilikauden poisto 5 9 14 Poistamaton hankintameno 31.12. 11 72 83 Kirjanpitoarvo 31.12. 11 72 83 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 19 164 183 Lisäykset tilikauden aikana 186 186 Tilikauden poisto 19 136 155 Poistamaton hankintameno 31.12. 0 214 214 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 214 214 278 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Voimia TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Peruspääoma 1.1. 3 700 3 700 Peruspääoma 31.12. 3 700 3 700 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 5 503 4 906 Siirto edelliseltä tilikaudelta 968 598 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 6 472 5 503 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 994 968 Oma pääoma yhteensä 13 165 10 172 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Siirtovelkojen olennaiset erät Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) 201 212 Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) 74 78 Palkkajaksotukset 138 11 Lomapalkkajaksotukset 3 054 3 172 Yhteensä 3 468 3 473 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokra- ja leasingvastuut (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Leasingvastuut, voimassa 14.8.2019 asti Seuraavalla tilikaudella maksettavat 4 10 Myöhemmin maksettavat 6 3 Yhteensä 10 13 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut 475 460 Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut 105 113 Virastojen ja vapaa-ajan palvelujen tuki 0 27 Hallinto ja tukipalvelut 30 30 Yhteensä 610 630 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 279

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Toimintakertomus Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on toiminta-ajatuksensa mukaan palveluorganisaatio, joka tiloilla ja kiinteistöpalveluilla luo edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Tilakeskus toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vastaten kestävästä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukaisesta rakentamisesta ja kiinteistönpidosta. Tilakeskus huolehtii tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä tavalla. Tilakeskus järjestää joko itse investoiden tai vuokraten tarkoituksenmukaiset tilat kaupungin palvelutuotannolle ja huolehtii tilojen käyttökelpoisuudesta. Nämä tehtävät Tilakeskus hoitaa joko omalla tuotanto-organisaatiollaan tai ulkopuolisten kumppaneiden avulla. Vuonna 2016 Tilakeskukselle myönnettiin Ekokompassiympäristösertifikaatti osoituksena määrätietoisesta työstä ympäristön hyväksi. Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimintaa ohjaa johtokunnan tammikuussa 2015 hyväksymä strategia vuosille 2015-2018. Strategian lähtökohtana on Tampereen kaupunkistrategia Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki. Strategian tavoitteiden toteuttaminen eteni suunnitellusti ja keskeiset vuodeksi 2016 asetetut tavoitteet saavutettiin. Vuonna 2016 toteutettiin kehittämisen suuntaa ohjaavat asiakastutkimus ja henkilöstötutkimus. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa 240 henkilöä, joista osa oli osaaikaisessa työsuhteessa. Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna henkilömäärä oli vuoden 2016 lopussa 236. Tilakeskus Liikelaitokselle asetetut toiminnan tavoitteet toteutuivat yhtä lukuun ottamatta suunnitellusti. Kaikille liikelaitoksille asetetuista yhteisistä tavoitteista työhyvinvointimatriisin mukainen tavoite saavutettiin muun muassa sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden laskun vuoksi. Myös liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 9,8 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Käyttötalous toteutui kokonaisuutena poistoja ja arvonalentumisia lukuun ottamatta muutetun talousarvion mukaisena. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 0,7 milj. euroa ja arvonalennukset 1,3 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Kun samanaikaisesti myyntivoittotavoitteesta jäätiin 1,3 milj. euroa, niin muun muassa näistä syistä tilikauden ylijäämä putosi 11,9 milj. euroon, joka on 1,9 milj. euroa tavoitetta pienempi. Toimitilojen käyttöaste pysyi korkeana koko vuoden; käytännössä käyttökelpoista vapaata tilaa ei ollut. Tilaomaisuuden realisointeja jatkettiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 myytiin Kämmenniemen vanha terveysasema, Lamminpään vanha kirjasto ja vanha Vaakahuone Pyynikintorilla. Vuonna 2016 kaupunki luovutti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2016 kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron pysyvien vastaavien luovutustulo kirjautuu vuodelle 2017. Eräiden muiden kiinteistöjen osalta on myyntiin tähtääviä neuvotteluita käynnissä Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat ovat olleet edelleen keskeisessä roolissa eri toimialoilla. Vuonna 2015 julkaistua Sisäilmaohjeistusta täydennettiin tilojen käyttäjille suunnatulla oppaalla Sisäilmaasioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa. Sisäilmatyöryhmiä on käynnissä useita pääosin kouluissa ja päiväkodeissa. Sisäilmaohjeistuksen toimintamallilla on toteutettu onnistuneita sisäilmakorjauksia ja sisäilmasto-olosuhteiden parantamista kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2016 käynnistyi useiden pienempien sisäilmakorjausten ja -parannusten lisäksi muun muassa Johanneksen koulurakennuksen kellarikerroksen sisäilmaperusparannus, Pohjolan päiväkodin sisäilmaperusparannus ja Lamminpään päiväkodin sisäilmaperusparannus ja julkisivujen kunnostus. Energiansäästö on yksi keskeisimmistä Tilakeskuksen tavoitteista. Energiansäästön yhtenä tavoitteena on saavuttaa Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukainen 9 prosentin säästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2008 tasosta. Tavoitteena on myös vähentää CO2-päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta pormestarien ilmastositoumuksen mukaisesti. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on mukana useissa energiatehokkuutta edistävissä kehittämishankkeissa, kuten ESCO- ja COMBIhankkeissa. Energiansäästötoimenpiteet pyritään tekemään niin, että hyvät sisäilmaolosuhteet säilyvät. Vuonna 2016 absoluuttinen (eli ei oteta huomioon rakennustilavuuden muutosta eikä sääolosuhteita) lämmönkulutus nousi noin 7,4 prosenttia ja sähkönkulutus noin 1,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015, joten säästötavoitetta ei energioiden kokonaiskulutuksina näin laskettuna saavutettu. Vertailtaessa toteutuneita energiankulutuksia on perusparannuksessa olevat ja uudet valmistuneet kohteet poistettava vuoden 2016 laskelmista, jotta luvut ovat vertailukelpoisia vuoteen 2015. Myös vertailuvuosien erilaiset sääolosuhteet (normeeraus) on otettava laskelmissa huomioon. Rakennustilavuus kasvoi vuonna 2016 noin 2,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015 ja vuosi 2016 oli noin 15 prosenttia 280 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus kylmempi kuin vuosi 2015. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, niin lämmön kulutus laski lähes 6 prosenttia ja sähkön kulutus noin 1 prosenttia. Energiankulutus, eli lämpö ja sähkö yhteensä, laski noin 4,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 prosenttia. Valtuustoaloitteessa vuonna 2015 edellytettiin ESCO-energiansäästöhankkeen toteuttamista Tilakeskuksen kiinteistöissä. Hankinta valmisteltiin ja hankintalain mukainen kilpailutus käynnistettiin vuonna 2016. Investointien toteuttamista on jatkettu asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukaisesti. Investointien suunnittelussa on huomioitu Tampereen kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymä investointikatto. Vuonna 2016 käynnistyivät muun muassa Hatanpään kartanon julkisivujen perusparannus, Talvitien päiväkodin ja koulun rakentaminen sekä Tesoman uuden jäähallin rakentaminen. Vuonna 2016 valmistuivat muun muassa Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Tesoman palloiluhalli ja Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus. Kesko Oyj:ltä vuokratun Tesomantori-hyvinvointikeskuksen rakentaminen käynnistyi vuonna 2016. Ratinan kauppakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:lle vuokrattujen toimitilojen rakentamien jatkui. Pohjola Pankilta vuokratut lisätilat Sarviksen kiinteistöstä sosiaali- ja terveyspalveluille otettiin käyttöön kesäkuussa 2016. Pirkanmaan Osuuskaupalta vuokratun Linnainmaan hyvinvointikeskuksen tilat valmistuivat ja otettiin käyttöön elokuussa 2016. Erityisryhmien, muun muassa vanhusten, asunnottomien ja kehitysvammaisten, asuttamisessa on Tilakeskus yhdessä palveluiden järjestäjien kanssa kehittänyt niin sanotun välivuokrausmallin. Malli mahdollistaa kiinteistöjen omistamisen ja palveluntuottamisen eriyttämisen toisistaan ja tuo näin joustavuutta palveluiden järjestämiseen. Vuonna 2016 käynnistyi ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen vuokrattujen tilojen rakentaminen osoitteeseen Satamakatu 17. Pitkäaikaisasunnottomille vuokrattu asumishanke osoitteessa Pispalan valtatie 58 valmistuu alkuvuodesta 2017. Pohjolan Kotilinnasta vuokrattu ikäihmisten tehostetun palveluasumisen hanke valmistui toukokuussa 2016. Tulevien vuokrausten osalta hyväksyttiin hankesuunnitelma kehitysvammaisten asumishankkeen vuokrauksesta osoitteessa Voionmaankatu 32. Tilakeskuksen omana tehostetun palveluasumisen hankkeena käynnistyi Koukkuniemen alueella Toukola-nimisen kohteen rakentaminen. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tilapalvelut järjestetään kokonaisvastuumallilla Tilakeskuksen toimesta. Tilakeskus vuokraa Tampereen seudun ammattiopiston käyttöön tarvittavat tilat TREDU-Kiinteistöt Oy:ltä ja järjestää vuokrattujen tilojen ylläpitopalvelut. TREDU- Kiinteistöt Oy ja Tilakeskus ovat tehneet yhteistyösopimuksen koskien tilojen vuokrausta, ylläpitoa sekä rakennuttamista. Vuonna 2016 käynnistyi Tredu Pirkkalan rakentaminen. Arvio tulevasta kehityksestä Vuosi 2017 on Tilakeskuksessa muutosten aikaa. Kaupungin uudelleenorganisoinnin yhteydessä on perustettu Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimiva Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä. Tilakeskuksen tilaomaisuus ja osa henkilöstöä siirtyy pois liikelaitoksesta. Tilakeskus jatkaa hanke- ja kiinteistöpalveluiden tuottajana. Tilojen omistaja hankkii palvelut myös uudessa organisaatiomallissa Tilakeskuksesta tulosperusteisesti. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi kokouksessaan 22.6.2016, että Tilakeskuksen yhtiöittämisen valmistelua jatketaan yhteistyössä konsernin omistajaohjausyksikön kanssa. Edellisen toimitusjohtajan siirryttyä kaupungin sisällä muihin tehtäviin 1.12.2016, on Tilakeskukseen rekrytoitu uusi toimitusjohtaja, joka otti tehtävän vastaan 1.2.2017. Kaupungin uudelleen organisoitumiseen liittyvän tilaomaisuuden inventointi ja siirto Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle tulee hoitaa siten, että tilojen käyttö jatkuu häiriöttömästi ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin tilaaja-tuottajamallin päättymisen myötä asiakasorganisaatio on muuttunut ja uudet käytänteet tila-asioiden hoidossa tulee sopia asiakkaan ja tilojen omistajaorganisaation kanssa. Edelleen merkittävässä roolissa on tilojen osalta sisäilmastotyön vaikuttavuuden kehittäminen yhteistyössä tiloissa toimivien käyttäjien kanssa sekä kaupungin tilaomaisuuteen kohdentuvan korjausvelan hallinta. Mahdollisiin SOTE- ja maakuntauudistuksen edellyttämiin muutoksiin varaudutaan tilojen osalta yhteistyössä Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän kanssa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 281

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Henkilöstö Tilakeskuksen henkilöstömäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen 2015. Hatanpään ja Koukkuniemen aluepalvelujen henkilöstöä siirtyi Tilakeskukseen 9 henkilöä. Eläköitymisiä tapahtui 15 kappaletta. Kaikkia eläköityneiden johdosta vapautuneita tehtäviä ei täytetty, vaan ne korvattiin sisäisillä siirroilla tai tehtävien ja toimintojen uudelleen organisoinnilla. Uuden henkilöstön rekrytointia toteutettiin strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja pääosin rekrytointisuunnitelman mukaisesti. Rekrytoinnit kohdentuivat vuonna 2016 pääosin raken- nuttamisen ja valvonnan asiantuntijatehtäviin sekä päällikkötason tehtäviin. Vuoden 2016 aikana toteutettiin useita henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien työhyvinvointisuunnitelman ja koulutussuunnitelman toimenpiteitä. Työhyvinvoinnin ohjausryhmän avulla tiivistettiin entisestään työterveyden ja työsuojeluorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä. Perehdytysprosessia pyrittiin kehittämään ja yhtenäistämään luomalla yhteinen perehdytyssuunnitelmapohja sekä järjestämällä perehdytykseen liittyvä valmennus esimiehille. Seuraaja-perehdytykseen panostettiin eläköitymisten yhteydessä rekrytoimalla seuraaja hyvissä ajoin. Henkilöstölle tarjottiin sekä pienryhmämuotoista että luentomuotoista muutostukea yhdessä työterveyden kanssa liittyen Tilakeskuksen organisaation uudistumiseen. Koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa painottuivat esimiesten johtamistaitojen kehittäminen, asiakaspalveluosaaminen, kokous- ja neuvottelutaidot, työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä turvallisuus-koordinaattoritoiminta. Lisäksi koulutusta järjestettiin muun muassa hankintoihin ja sopimusoikeuteen sekä sisäilma-asioihin liittyen. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet 318 249 233 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 23.2.2017. Tilakeskuksessa on käytössä johtokunnan 25.8.2011 hyväksymä, 27.10.2016 päivitetty sisäisen valvonnan suunnitelma sekä johtokunnan 18.12.2014 hyväksymä, 28.1.2016 päivitetty riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tilakeskuksen johto lausuu, että Tilakeskuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat SAP-tietojärjestelmän toimivuus, toimintajärjestelmän edelleen kehittäminen, perehdyttämiseen liittyvät käytännöt ja perehdyttämisen onnistumisen arviointi, ICT:hen liittyvien sopimusten hallinta sekä viestintä. TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 49 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 50 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 51 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä omistajaohjauksen kanssa + 52 Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee +/- 53 Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 % + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Tilakeskuksen tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta rakennuskannan arvon säilymiseen ja korjausvelan pienenemiseen liittyvää tavoitetta, joka toteutui osittain. Tilakeskuksen liikevaihto henkilötyövuotta kohti kasvoi 9,8 prosentilla. Työhyvinvointi parantui vuoteen 2015 verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten mukaan, muutosta selittää mm. sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden lasku. Liikelaitoksen organisointitapaa selvitettiin vuoden 2016 aikana ja luottamuselimet tekivät periaatelinjauksia uudesta organisointitavasta. Korjausvelan määrä Tilakeskuksen omistamissa kiinteistöissä kasvoi vuoden 2016 aikana, sen sijaan koko rakennuskannan arvo kasvoi. Kiinteistöjen energiankulutus laski noin 4,5 prosentilla edellisestä vuodesta ja uusiutuvan energian osuus sähköstä oli 100 prosenttia. 282 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto 164 430 892,80 162 857 351,29 164 431 159 847 4 584 159 779 Valmistus omaan käyttöön 2 048 179,51 3 891 398,58 2 048 6 545-4 497 6 726 Liiketoiminnan muut tuotot 476 033,08 3 061 974,08 476 1 646-1 170 1 646 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 661 248,27-20 602 102,25-21 661-21 784 123-21 861 Palvelujen ostot -20 178 996,18-23 477 967,31-20 179-20 294 115-19 701 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 920 521,80-10 748 039,46-8 921-8 861-60 -9 277 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 075 376,51-3 977 264,98-3 075-3 360 285-3 488 Muut henkilösivukulut -589 443,92-606 449,50-589 -587-2 -545 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -32 611 763,12-34 035 525,56-32 612-31 900-712 -31 900 Arvonalentumiset -1 249 765,43 0,00-1 250 0-1 250 Liiketoiminnan muut kulut -41 007 827,41-38 679 782,58-41 008-41 803 795-41 930 Liikeylijäämä (-alijäämä) 37 660 162,75 37 683 592,31 37 660 39 449-1 789 39 449 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 7 380,85 5 343,93 7 0 7 0 Kunnalle maksetut korkokulut -1 755 324,10-1 663 456,26-1 755-1 687-68 -1 687 Muille maksetut korkokulut 0,00-7 571,77 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta -24 162 000,00-24 162 000,00-24 162-24 162 0-24 162 Muut rahoituskulut -5 859,89-49 451,35-6 0-6 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 11 744 359,61 11 806 456,86 11 744 13 600-1 856 13 600 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 502 577,67 0,00 503 0 503 0 Satunnaiset kulut -502 577,67 0,00-503 0-503 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 11 744 359,61 11 806 456,86 11 744 13 600-1 856 13 600 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 136 712,40 196 167,64 137 195-58 195 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 11 881 072,01 12 002 624,50 11 881 13 795-1 914 13 795 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,1 6,2 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,1 6,2 Voitto, % 7,1 7,2 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 283

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikeylijäämä pysyi edellisen vuoden tasolla ja toteutui 37,7 milj. eurona, mikä on 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi. Merkittävin yksittäinen tekijä alituksen taustalla on pysyvien vastaavien myyntivoittojen toteutuminen suunniteltua pienempänä sekä poistojen ja arvonalentumisten toteutuminen muutettua talousarviota suurempina. Taustalla on tiettyjen kohteiden realisointien siirtyminen vuoden 2017 puolelle. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikevaihto tilikaudella 2016 on 164,4 milj. euroa. Liikevaihto on 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempi. TREDU- Kiinteistöt Oy:lle tehtävät pienet hankkeet eivät toteutuneet aivan suunnitellun mukaisesti. Vuokratuottojen kokonaismäärä ylitti muutetun talousarvion. Erityisryhmien asumisen tuotot ovat tänä vuonna suuremmat, koska yhteistyö asiakasohjauksessa on parantunut ja tyhjäkäynti jäänyt aiempia vuosia vähemmälle. Lisäksi vuokrattavien kohteiden määrä on kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli samaa luokkaa kuin vuonna 2015, kun huomioidaan sisäisten tilaustöiden kasvu. Liikevaihdon kasvuun vaikuttaa myös kauppahallin kiinteistön vuokrauksen siirtyminen Tilakeskukseen, kuvantamisyksikön vuokraus PSHP:lle ja Tredun kohteet, joissa toimintaa jatketaan vuosisuunnitelmassa arvioitua pitempään, esimerkiksi Sairaalakatu 6. Konsernin sisäiset myyntituotot ylittävät muutetun talousarvion, koska kiinteistötoimelle sekä varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle tehtiin erilaisia tilaustöitä ennakoitua enemmän. Vastaava lisäys näkyy kulupuolella, joten tulosvaikutusta tällä ei ole. Pysyvien vastaavien myyntivoitot toteutuivat 0,3 milj. eurona, mikä on1,3 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Erä sisältää Kämmenniemen vanhan terveystalon, Lamminpään kirjaston ja Vaakahuoneen myynnit. Kaupunki luovutti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitos Oy:lle, Tampereen Sähköverkko Oy:lle ja Tampereen Veralle siirtyi vuoteen 2017. Ylioppilastalon myyntivalmistelut odottavat liiketoimintajaoston linjausta. Vuonna 2016 kirjattiin Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myynti Kotilinnasäätiölle, päiväkotirakennuksen osto Vellamonkodit Oy:ltä ja Vellamonkodit Oy:ltä olevan lainasaamisen anteeksianto. Osakkeiden myynti oli 0,1 milj. euroa ja siitä aiheutuva myyntitappio oli 0,5 milj. euroa, joka katettiin konsernihallinnon myöntämällä myyntitappion suuruisella toiminta-avustuksella. Kulujen osalta rakennusten ja huoneistojen vuokrat sekä koneiden ja laitteiden vuokrat alittavat muutetun talousarvion 1,0 milj. eurolla. Väistötiloja on pyritty järjestämään ensisijaisesti kaupungin omissa tiloissa ja erilaiset ilmanpuhdistuslaitteiden vuokrat olivat ennakoitua pienemmät. Valmistus omaan käyttöön -erä sisältää vain omajohtoisen rakentamisen ja strategian mukaisesti oman tuotannon työ kohdistuu ainoastaan vähenevässä määrin pieniin investointeihin. Kiinteistönhuollon toteuma energiakuluineen oli muutetun talousarvion mukainen. Kunnossapito ylitti muutetun talousarvion 0,6 milj. eurolla. Ennalta arvaamattomien kunnossapitotarpeiden ja sisäilmaongelmien hoitamiseen panostettiin merkittävästi. Omaisuudenhallinta panosti ennalta arvaamattomiin väistötiloihin ja myös purkuluvan saaneiden rakennusten purkukulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 0,4 milj. eurolla. Suurimmat purettavat kohteet olivat Härmälän päiväkoti 0,2 milj. euroa ja Tesoman jäähalli 0,1 milj. euroa. Väistötiloista ja purettavista kohteista aiheutui 2,3 milj. euroa kuluja. Muissa kuluissa ja korkomenoissa on Palosuojelurahaston toiminta-avustuksen takaisinperintä noin 0,2 milj. euroa, josta on muodostettu pakollinen varaus. Palosuojelurahasto oli vuonna 1990 myöntänyt Tampereen kaupungille avustuksen Hervannan vanhan paloaseman rakentamiseen. Johtuen omaisuuden käyttötarkoituksen muutoksesta palosuojelurahasto on käynnistänyt avustuksen osittaisen takaisinperintäprosessin. Henkilöstökulut alittuivat 0,2 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Varhaiseläke- ja eläkemenoperusteiset maksut ovat alentuneet varhaisen puuttumisen mallin myötä. Hatanpään ja Koukkuniemen sisäpuolisen huollon ja sen henkilöstön siirtyminen Tilakeskukseen tapahtui 1.5.2016. Tämä näkyy Tilakeskuksen liikevaihdossa, kiinteistöjen huoltokuluissa ja henkilöstökuluissa. Liikeylijäämään sillä ei ollut vaikutusta. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 0,7 milj. euroa ja arvonalentumiset 1,3 milj. euroa muutettua talousarviota suuremmat. Talousarviossa ei oltu varauduttu arvonalennuksiin ja purettavien kohteiden tasearvojen kirjaamiseen kuluksi. Verkarannan värjäämörakennuksen arvonalennus on 0,2 milj. euroa, Keskustori 9:n maanalaiset tilat 0,9 milj. euroa ja Tesoman terveysaseman purku 0,2 milj. euroa. Jatkuva muutos investointien tasossa, aikataulutuksessa ja uudelleenbudjetointitarpeessa aiheutti poistojen ennustamisen haasteen. Muutos huomioitiin ennusteessa heti keväällä. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on 11,7 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi. Tuloslaskelman tuoton analysointiin käytetään sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Sillä mitataan kannattavuutta eli sitä tuloslaskelman tuottoa, joka saadaan sijoitetulle pääomalle. Vuonna 2015 se oli 6,2 % ja vuonna 2016 se on 6,1 % koska tilikauden ylijäämä pieneni vuodesta 2015 ja taseen arvo kasvoi. 284 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 TP2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 37 660 162,75 37 683 592,31 37 660 39 449-1 789 39 449 Poistot ja arvonalentumiset 33 861 528,55 34 035 525,56 33 862 31 900 1 962 31 900 Rahoitustuotot ja -kulut -25 915 803,14-25 877 135,45-25 916-25 849-67 -25 849 Tulorahoituksen korjauserät 411 030,73-2 636 950,88 411-1 600 2 011-1 600 46 016 918,89 43 205 031,54 46 017 43 900 2 117 43 900 Investointien rahavirta Investointimenot -92 032 648,58-63 666 048,58-92 033-111 761 19 728-98 180 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 438 044,26 1 275 645,74 2 438 2 980-542 2 980 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 423 742,08 18 079 464,00 424 5 000-4 576 5 000-89 170 862,24-44 310 938,84-89 171-103 781 14 610-90 200 Toiminnan ja investointien rahavirta -43 153 943,35-1 105 907,30-43 154-59 881 16 727-46 300 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle -133 617,24-111 068,88-134 - -134 - Antolainasaamisten lisäykset muilta -63 366,00-118 328,03-63 - -63 - Antolainasaamisten vähennykset muilta 16 174,00 31 052,28 16-16 - -180 809,24-198 344,63-181 - -181 - Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 7 325,21 7 136,02 7 - - - Saamisten muutos kunnalta 45 323 305,44 2 868 555,21 45 323 - - - Saamisten muutos muilta -4 768 031,16-457 404,46-4 768 - - - Korottomien velkojen muutos kunnalta -12 169,56 12 254,38-12 - - - Korottomien velkojen muutos muilta 2 784 322,66-1 126 289,22 2 784 - - - 43 334 752,59 1 304 251,93 43 335 59 881-16 546 46 300 Rahoituksen rahavirta 43 153 943,35 1 105 907,30 43 154 59 881-16 727 46 300 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0 0 0 Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 17 518 847,42 67 483 603,77 Investointien tulorahoitus, % 50,9 73,5 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 9,8 9,8 Current Ratio 9,8 9,8 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Tilakeskuksen toiminta on tasevaltaista. Kiinteistöomaisuus kirjattiin taseeseen kirjanpitoarvoilla ja hankinnasta kirjattiin peruspääoma perustamisvaiheessa, jolle maksetaan vuosittain 6,7 %:n korko konsernihallinnolle. Poistopohja on pieni verrattuna omaisuuden käypiin arvoihin. Toiminnan tuotto syntyy kiinteistöomaisuuden vuokrauksella. Vuokrahinnoittelussa pyritään seuraamaan markkinahinnoittelua. Tämä selittää rahavirtojen kertymän tasoa. Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2016 on -43,2 milj. euroa. Se on merkittävästi heikompi kuin vuonna 2015. Toiminnan rahavirta ei kata bruttoinvestointimenoja, jotka ovat 92,0 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investointimenot kasvavat 28,3 milj. euroa ja ovat näin korkeimmillaan viiden vuoden tarkastelujaksolla. Samanaikaisesti myöskin pysyvien vastaavien luovutustulot, 0,4 milj. euroa, ovat matalimmillaan vastaavalla viiden vuoden ajanjaksolla. Pysyvien vastaavien myyntitulot toteutuivat 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Viiden vuoden tarkastelujaksolla investoinnit olivat pienimmät vuonna 2013, jolloin ne olivat 41,4 milj. euroa. Pysyvien Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 285

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus vastaavien luovutustulot olivat samalla tarkastelujaksolla suurimmillaan vuonna 2012 johtuen ammattiopiston järjestelyistä. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus pieneni vuodesta 2015 ja on nyt 50,9 %, koska liikeylijäämä pysyi vuoden 2015 tasossa, mutta investoinnit kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta. Tilakeskuksen rahoitus on järjestetty kunnan sisäisellä yhdystilillä. Saamisten muutos kunnalta rivillä näkyy tulorahoituksen riittävyys toiminnan ja investointien kattamiseen. Vuonna 2016 saamiset kunnalta pienenivät. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden tarkastelujaksolla on yhteensä 17,5 milj. euroa. Vuoden 2016 rahavirran negatiivinen toteuma vie edellisten vuosien kertymästä merkittävän osan. Investoinnit ja niiden analysointi Investointien kokonaistoteuma vuonna 2016 oli 92,0 milj. euroa, joka alittaa suunnitelman 19,7 milj. eurolla. Alitus johtui pääasiassa rakennushankkeiden jaksottumisesta usealle vuodelle tai siirtymisestä myöhempään ajankohtaan. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja saatiin 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Toteutuneet luovutustulot, joissa on huomioitu apporttina luovutettu Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennus, ovat noin 0,4 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron luovutustulo kirjautuu vuodelle 2017. Vuoden 2016 aikana valmistui Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalevanharjun päiväkodin perusparannus, Annalan päiväkodin sisäilmaperusparannus, Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus, Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannusosa sekä Hyvän rakentamisen palkinnon saanut Tesoman palloiluhalli. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin merkittäviä rakennushankkeita kaikilla toimialoilla, muun muassa Tesoman koulu ja päiväkoti, Talvitien päiväkoti ja koulu, Tesoman uusi jäähalli, Kaukajärven vapaaaikatalon perusparannus, Koukkuniemi Toukola sekä Pohjolan ja Lamminpään päiväkotien sisäilmaperusparannukset. INVESTOINNIT 1 000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -1 093-100 -993-100 0 Muut pitkävaikutteiset menot -1 093-100 -993-100 0 AINEELLISET HYÖDYKKEET -90 939-111 661 20 722-98 080-13 581 Maa- ja vesialueet -16 0-16 0 0 Rakennukset ja rakennelmat -35 220-110 948 75 728-97 780-13 168 Kiinteät rakenteet ja laitteet -1 043-413 -630 0-413 Koneet ja kalusto -207-300 93-300 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -54 453 0-54 453 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -92 033-111 761 19 728-98 180-13 581 Rahoitusosuudet 2 438 2 980-542 2 980 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -89 595-108 781 19 186-95 200-13 581 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 424 5 000-4 576 5 000 0 286 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Tase ja taseen analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen tase on vuoden lopussa 639,7 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat ovat 548,7 milj. euroa. Tilikaudella toteutettiin edellä mainittujen kiinteistöjen ja osakkeiden myynnit, joiden myyntitulo myyntihetkellä oli yhteensä noin 0,4 milj. euroa. Taseen muihin pakollisiin varauksiin kirjattiin Satamakatu 17 myyntiin liittyvä velvollisuus korvata rakenteista mahdollisesti löytyvien ongelmajätteiden kuljetus ja jätteenkäsittely. Pakollisena varauksena kirjattiin myös Palosuojelurahaston myöntämän rahoitusosuuden osittainen takaisinmaksu ja korko. Palosuojelurahasto oli vuonna 1990 myöntänyt Tampereen kaupungille avustuksen Hervannan vanhan paloaseman rakentamiseen. Johtuen omaisuuden käyttötarkoituksen muutoksesta palosuojelurahasto on käynnistänyt avustuksen osittaisen takaisinperintäprosessin. Kaupunki on tehnyt asiasta oikaisuvaatimuksen. Oma pääoma on 621,3 milj. euroa, josta peruspääoma on 359,0 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 250,5 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 11,9 milj. euroa. Tilakeskuksella ei ole käytännössä lainarahoitusta, joten omavaraisuusaste on 97,4 %, mikä on edellisen vuoden kaltainen. Ostovelkojen määrä on edelliseen vuoteen verrattuna 3,0 milj. euroa enemmän ja Tilakeskuksen suhteellinen velkaisuus on 9,9 %, mikä vuonna 2015 oli 8,2 %. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämästä ennen varauksia 11 744 359,61 euroa, kirjataan poistoeron muutos 136 712,40 euroa ja että loput siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 292 070,14 395 270,14 Muut pitkävaikutteiset menot 5 815 208,14 6 221 077,39 6 107 278,28 6 616 347,53 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 600 503,69 600 297,11 Rakennukset 451 366 351,83 426 699 318,09 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 585 365,50 1 778 331,32 Koneet ja kalusto 381 553,54 708 037,90 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 80 562 108,68 49 505 751,94 535 495 883,24 479 291 736,36 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 880 348,10 6 506 925,77 Muut saamiset 1 228 806,55 1 047 997,31 7 109 154,65 7 554 923,09 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen varat 283 800,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 63 880,54 71 205,75 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 896 978,35 2 226 187,65 Saamiset kunnalta 79 912 076,60 125 234 739,88 Muut saamiset 2 526 978,75 1 743 954,69 Siirtosaamiset 3 278 320,79 1 964 104,39 90 614 354,49 131 168 986,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ 639 674 351,20 624 703 199,33 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 358 950 000,00 358 950 000,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 250 469 005,53 238 466 381,03 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 11 881 072,01 12 002 624,50 621 300 077,54 609 419 005,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 423 167,00 1 559 879,40 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 370 197,00 200 000,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 283 800,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat 144 742,92 131 926,77 Lyhytaikainen Ostovelat 13 488 328,73 10 490 144,87 Korottomat velat kunnalta 0,00 11 527,40 Muut velat 186 534,21 170 988,72 Siirtovelat 2 477 503,80 2 719 726,64 16 152 366,74 13 392 387,63 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 639 674 351,20 624 703 199,33 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 287

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 97,4 97,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,9 8,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 262 350 250 469 Lainakanta 31.12., 1 000 0 0 Lainasaamiset 31.12., 1 000 0 0 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO - periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa. Keskeneräisestä kohteesta kirjataan valmistunutta osuutta vastaava rahoitusosuus vähentämään keskeneräisten ryhmää kohdistamattomien rahoitusosuuksien tilille taseeseen. Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Rahoitusomaisuuden saamiset on merkitty nimellisarvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus 1.5.2016 siirtyi Tilakeskukseen Hatanpään ja Koukkuniemen sisäpuolinen huolto ja sen henkilöstö. Tämä vaikuttaa liikevaihdossa, huolto- ja henkilöstökuluissa. Muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Vuoden 2015 tilinpäätöksen rahoituslaskelmassa esitetty, tilikautta 2015 koskeva pitkäaikaisten lainojen vähennys -345 958,65 euroa on korjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen siirtämällä se oikeaan erään; korottomien velkojen muutos muilta. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Vuokratuotot 157 361 151 115 Muut tuotot 7 070 11 742 Yhteensä 164 431 162 857 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3-20 vuotta Tasapoisto Rakennukset 10-30 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. 288 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Pakollinen varaus 1.1. 200 0 Lisäykset tilikaudella Satamakadun SOTE-talon rakenteiden puhdistaminen 0 200 Pakollinen varaus 31.12. 200 200 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Pakollinen varaus 1.1. 0 0 Lisäykset tilikaudella Hervannan entisen paloaseman avustuksen takaisinmaksu 170 0 Pakollinen varaus 31.12. 170 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Muut toimintatuotot Rakennusten luovutusvoitot 262 2 883 Muut toimintakulut Rakennusten luovutustappiot 0 46 Satunnaiset erät (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Satunnaiset tuotot Konsernihallinnon avustus Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myyntitappion kattamiseksi 503 0 Satunnaiset kulut Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myyntitappio 503 0 Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 137 196 TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat Muut pitkävaikutteiset menot oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 395 6 221 6 616 Lisäykset tilikauden aikana 0 1 093 1 093 Tilikauden poisto 103 1 499 1 602 Poistamaton hankintameno 31.12. 292 5 815 6 107 Kirjanpitoarvo 31.12. 292 5 815 6 107 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 289

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 600 426 699 1 778 708 49 506 479 292 Lisäykset tilikauden aikana 16 35 220 1 043 207 54 453 90 939 Rahoitusosuudet tilikaudella 0 801 0 0 1 637 2 438 Vähennykset tilikaudella 0 38 0 0 0 38 Siirrot erien välillä 0 21 577 182 0-21 760 0 Tilikauden poisto 16 30 042 418 534 0 31 010 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0 1 250 0 0 0 1 250 Poistamaton hankintameno 31.12. 601 451 366 2 585 382 80 562 535 496 Kirjanpitoarvo 31.12. 601 451 366 2 585 382 80 562 535 496 Olennaiset arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä (1000 euroa) Inventointiin perustuvat arvonalentumiset 1 086 Tesoman terveysasema 164 Maa- ja vesialueet (1000 euroa) 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 47 63 Muut maa- ja vesialueet 554 538 Kirjanpitoarvo 31.12. 601 600 Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 4 220 0 0 4 220 4 220 Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 595 0 0 595 595 Muut osakkeet ja osuudet 1 692 0 627 1 066 1 066 Yhteensä 6 507 0 627 5 880 5 880 Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä 1 026 197 16 1 206 1 206 Saamiset muilta 22 0 0 22 22 Yhteensä 1 048 197 16 1 229 1 229 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 555 197 643 7 109 7 109 290 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot lyhytaikaiset 215 173 Tulojäämät lyhytaikaiset Myyntiprojektit 3 063 1 791 Yhteensä 3 278 1 964 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Peruspääoma 1.1. 359 359 Peruspääoma 31.12. 359 359 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 238 466 215 789 Siirto edelliseltä tilikaudelta 12 003 22 677 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 250 469 238 466 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 11 881 12 003 Oma pääoma yhteensä 621 300 609 419 Erittely poistoeroista (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Poistoero Investointivaraukseen liittyvä poistoero 1 423 1 560 Pakolliset varaukset (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Muut pakolliset varaukset Varaus Satamakadun SOTE-talon rakenteiden puhdistamiseen Hervannan entisen paloaseman avustuksen takaisinmaksu 200 200 170 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 291

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Korottomat velat kunnalta Ostovelat 0 12 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Lyhytaikaiset Eläkevakutuusmaksuvelka (työnantaja) 123 115 Eläkevakutuusmaksuvelka (työntekijät) 46 43 Tuloennakot 44 124 Menojäämät Palkkajaksotukset 254 289 Lomapalkkajaksotukset 2 011 2 148 Muut menojäämät 0 0 Yhteensä 2 478 2 720 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuiden yhteismäärä (1000 eur) 31.12.2016 31.12.2015 Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2040 asti 427 372 395 123 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 28 213 25 430 Myöhemmin maksettavat 395 939 366 474 Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 3 219 3 219 Leasingvastuut Leasingvastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2033 asti 74 735 80 542 Kiinteistöihin liittyvät rahoitusleasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 5 652 5 658 Myöhemmin maksettavat 69 083 74 884 Yhteensä 502 106 475 665 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä 31.12.2016 31.12.2015 Taloushallinto 13 12 Tukipalvelut 15 13 Omaisuudenhallinta ja tilapalvelut 8 7 Kiinteistönpito 21 20 Kiinteistökehitys 28 23 Suunnittelu 9 10 Rakentaminen 55 63 Metalli- ja puutekniikka 21 23 Kiinteistötekniikka 70 69 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 240 240 292 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Rahastot Rahastot Vahinkorahasto Vahinkorahasto on kaupungin riskirahasto, josta korvataan kaupungille aiheutuneita kertaluonteisia vahinkoja tai vastuita, joita ei ole vakuutuksin katettu. Rahastosta voidaan korvata myös vakuutuksesta korvattavien vahinkojen omavastuuosan ja kaupungin toimintayksikön omavastuuosan välinen kustannus sekä vakuutuskorvauksen ylittävä vahinko-osa. Korvauspiiriin kuuluu myös leasing-rahoituksella hankittu erikseen vakuuttamaton omaisuus. Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 14.3.2016 ( 52) vastaamaan kaupungin nykyistä omaisuus- ja keskeytysriskivakuuskokonaisuutta. Rahastoa kartutetaan erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen sen salliessa. Vahinkorahastoon on kirjattu vuonna 2016 erilaisista pienehköistä vahinkotapahtumista aiheutuneita kuluja, kuten vesivahingoista tai rikosten esim. murtautumisten seurauksena omaisuudelle aiheutuneita kuluja. Taloudellisesti merkittävin vahinkorahastosta korvattu vahinko oli Juhannuskylän koulun pölyvahinko, josta vahinkorahasto korvasi noin 0,21 milj. euroa. Pakolliset varaukset pienenivät suoritettujen vahingonkorvausten mukaisesti. Vahinkokehitys oli vuonna 2016 vahinkorahastosta korvattujen vahinkojen näkökulmasta maltillinen, eikä rahaston kartuttaminen ole tällä hetkellä tarpeellista. TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Liiketoiminnan muut tuotot 10 848,37 21 738,84 Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot -2 458,62-5,99 Liiketoiminnan muut kulut -282 865,72-292 241,98 Liikeylijäämä (-alijäämä) -274 475,97-270 509,13 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1,99 0,62 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ja varauksia -274 473,98-270 508,51 Rahastojen vähennys (+) 274 473,98 270 508,51 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 TASE VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 633,33 3 719,94 Saamiset kunnalta 21 832 679,97 22 224 913,55 Muut saamiset 0,13 0,00 21 833 313,43 22 228 633,49 VASTAAVAA YHTEENSÄ 21 833 313,43 22 228 633,49 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut omat rahastot 21 358 975,81 21 633 449,79 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 474 337,62 557 868,56 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Siirtovelat 0,00 37 315,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 21 833 313,43 22 228 633,49 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 293

Rahastot RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -274 475,97-270 509,13 Rahoitustuotot ja -kulut 1,99 0,62 Tulorahoituksen korjauserät -83 530,94-50 167,68 Toiminnan ja investointien rahavirta -358 004,92-320 676,19 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 392 233,58 281 713,67 Saamisten muutos muilta 3 086,61 1 647,38 Korottomien velkojen muutos kunnalta -37 315,14 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta -0,13 37 315,14 Rahoituksen rahavirta 358 004,92 320 676,19 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 294 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 295

Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 296 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016 297