Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 5, mallivastaukset Syksy 2016

Samankaltaiset tiedostot
Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 6, mallivastaukset Syksy 2016

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Riemannin integraalista

S Fysiikka III (EST), Tentti

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

6 Integraalilaskentaa

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 4, mallivastaukset Syksy 2016

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Numeerinen integrointi.

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

S Fysiikka IV (ES) Tentti

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Pintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

4 Pinta-alasovelluksia

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Sinilause ja kosinilause

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Vakioiden variointi kolmannen kertaluvun yhtälölle

Riemannin integraali

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

5 Epäoleellinen integraali

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Numeerinen integrointi

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Tampereen teknillinen yliopisto hum Konstruktiotekniikan laitos. MEC-2430 Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy 2012.

Matematiikan tukikurssi

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A

Kvanttimekaniikan perusteet

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Kertaustehtävien ratkaisut

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

2 Epäoleellinen integraali

Matematiikan tukikurssi

Polynomien laskutoimitukset

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

Muita määrätyn integraalin sovelluksia

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

Viikon aiheet. Pinta-ala

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

3 Integraali ja derivaatta

Transkriptio:

Alto-yliopisto, Teknillisen fysiikn litos Sipilä/Heikinheimo PHYS-E0460 Rektorifysiikn perusteet Hrjoitus 5, mllivstukset Syksy 2016 Tehtävä 2 on tämän hrjoituskierroksen tulutehtävä Vlmistudu esittelemään rtkisusi keskiviikon 1210 hrjoitustilisuudess, jos hlut pisteet tehtävästä Tehtävän rtkisseiden nimet kerätään tilisuuden luss j yksi opiskelij rvotn esittelemään vstuksens tulull Hyväksyttävän rtkisun ei trvitse oll täydellisesti oikein Muut hrjoituskierroksen tehtävät käydään läpi demotehtävinä ssistentin johdoll eikä niitä rvioid Vinkit tulutehtävään: Lmrshin esimerkki 65 j tulukko 62 1 Kevytvesirektoriss on polttoineen urnidioksidi UO 2 (tiheys 10,2 g/cm 3, jonk väkevöintiste on 2 % Moderttori-polttoine-tilvuussuhde on 2,0, terminen hitttekijä d = 0,9 j veden tiheys 0,75 g/cm 3 Kuink suuri on terminen käyttösuhde f ( 235 U:n bsorptio/kokonisbsorptio? Mikroskooppiset termiset bsorptiovikutuslt j tomipinot ovt tulukoss 235 U 238 U H 2 O O σ [b] 678 2,7 0,664 0,0 A 235 238 18 16 Rtkisu Tässä tehtävässä ei otet huomioon polttoineen suojkuort Terminen (polttoineen käyttösuhde f sdn fissiiliin polttoineeseen bsorboituneiden neutronien osuuten kikist bsorboituneist neutroneist: f = Σ h φ F V F Σ F φ F V F + Σ M φ M V M, (1 missä V F j φ F ovt polttoinesuvn tilvuus j terminen vuo suvss V M j φ M ovt moderttorin tilvuus j terminen vuo moderttoriss Σ F on polttoineen bsorptiovikutusl, Σ h on polttoineess olevn fissiilin ineen bsorptiovikutusl j Σ M on moderttorin bsorptiovikutusl Kun merkitään d = φ M /φ F j γ = V M /V F, sdn f = Σ h Σ F + dγσ M = Σ 235 Σ 235 + Σ 238 + dγσ M (2 Mkroskooppiset vikutuslt sdn mikroskooppisist tutull yhtälöllä Σ = nσ = σ N A ρ/m, missä n on tomitiheys ([n] = ydintä/cm 3, N A on Avogdron luku, ρ tiheys 1

j M moolimss: Σ m = Σ H2 O = n(h 2 Oσ (H 2 O = N Aρ(H 2 O M(H 2 O σ (H 2 O = 6,022 1023 0,75 18 Σ 235 = n 235 σ 235 = N A 0,02 6,022 10 23 0,02 0,3085 cm 1 0,664 10 24 cm 2 0,0167 cm 1 ρ(uo 2 M(UO 2 σ 235 10,2 0,02 235 + 0,98 238 + 32 678 10 24 cm 2 ρ(uo 2 Σ 238 = n 238 σ 238 = N A 0,98 M(UO 2 σ 238 6,022 10 23 10,2 0,98 0,02 235 + 0,98 238 + 32 2,7 10 24 cm 2 0,0602 cm 1, missä 0,02 235 + 0,98 238 on pproksimtio urnin moolimsslle Tehtävässä oli nnettu γ = 2,0 j d = 0,9 Lopputulokseksi sdn f = 0,3085 0,774 (3 0,3085 + 0,0602 + 2,0 0,9 0,0167 2

2 Äärettömän pitkä kriittinen pljs levyrektori (slb rector, pksuus 200 cm, sisältää 235 U: j grfiitti homogeenisen seoksen Suurin terminen neutronivuo rektoriss on 5 10 12 1/cm 2 s Rektorille L 2 TM = 3500 cm 2 M = 368 cm 2 η T = 2065 ρ M = 160 g/cm 3 σ M (E 0 = 00034 b σ F (T = 681 b g F (T = 0987 g ff (T = 0976 σ f (E 0 = 582 b E R = 32 10 11 J Käyttäen modifioitu yksiryhmäteori lske rektorin kupevuus b 235 U kriittinen konsentrtio c terminen vuo rektoriss d rektorin terminen teho (W/cm 2 Rtkisu Rektorin kupevuus sdn kvll (Lmrsh tulukko 62: ( π 2 Bg 2 = = 2467 cm 2 (4 = B = 157 cm 2 (5 b Modifioiduss yksiryhmäteoriss yhtälö (Lmrsh 674 voidn kirjoitt muuttujn vull muotoon jost sdn Z = N F σ F N M σ M (6 η T Z Z + 1 + B 2 (L 2 T M + Z M + M = 1, (7 Z = 1 + B 2(L 2 T M + M η T 1 B 2 M = 20060 (8 Käyttäen Z:n määritelmää, sdn polttoineen j moderttoriineen mssojen suhteeksi σ M (E 0 M F m F = Z m M = 20054 10 4 m M (9 g F (T σ F (E 0 M M j m F = m F m M ρ M = 00642 g/cm 2 (10 c Tulukon (Lmrsh 62 mukisesti vuo on muoto ( πx ( πx φ T = Acos = φ T MAX cos (11 3

d Edelleen käyttäen tulukko 62 sdn φ T MAX = 157P = P = φ T MAXE R Σ f (12 E R Σ f 157 Terminen fissiovikutusl sdn ilmoitettujen rvojen vull siten, että π Σ f = n f g ff (T σ f (E 0 2 n f = N F V Sijoittmll tehon yhtälöön sdn = m F N A M F (13 P = π 2 φ T MAX E R m F N A g ff (T σ f (E 0 157M F 8,45 W/cm 2 (14 4

3 Suuren kuutionmuotoisen grfiittirektorin polttoineen on luonnonurni Rektorin prmetrit ovt k = 1,0735 p = 0,8843 L 2 T = 3500 cm 2 f = 0,8964 = 396 cm 2 σ f (00253 ev = 4,19 b φ mx φ ve = 3,88 Rektorin toimiess 25 MW:n teholl termisen neutronivuon mksimi on 5 10 12 1/cm 2 s Määrää rektorin kriittinen koko b Mikä on kriittisessä rektoriss olevn urnin kokonismss? Rtkisu Rektori on kriittinen, eli sen ksvutekijä on 1: k eff = k 1 + B 2 gm 2 T = B 2 g = k 1 M 2 T = 1 (15 = k 1 L 2 T + = 1,0735 1 (3500 + 396 cm 2 = 1,887 10 5 cm 2 (16 Toislt kuutiorektorin geometrinen kupevuus on ( π 2 Bg 2 = 3 (17 = = 3π B g = 3π 1253 cm (18 1,887 10 5 cm 2 Siis rektorin kriittinen koko on V cr = 3 1966 m 3 (19 b Trvittvn urnin mss sdn johdettu lähtemällä rektorin tehon lusekkeest: P = E f Σ f φ dv = E f Σ f φ ve V cr, (20 missä Lisäksi tiedetään, että V E f = yhdessä fissioss vputuv energi = 200 MeV Σ f = mkroskooppinen fissiovikutusl termiselle vuolle φ ve = keskimääräinen terminen vuo φ ve = φ mx = φ mx φ mx /φ ve 3,88 (21 Σ f = n U σ f = n U π 2 σ f, (22 5

missä σ f on vikutusl termiselle vuolle j σ f = σ f (00253 ev on vikutusl 2200 m/s -vuolle Siis π P = E f n U 2 σ φ mx f 3,88 V cr (23 = 2 3,88P n U = πef σ f φ mx V cr (24 n U on siis urnitomej/tilvuusyksikkö Urnitomien kokonismäärä on N U = V cr n U j urnin mss näin ollen m U = N UM U N A = V crn U M U N A = 7,76P M U πna E f σ f φ mx (25 Sijoittmll lukurvot sdn Tämä on siis ko rektorin kriittinen urnimss m U = 64,4 t (26 6

4 Sivusuuntiin äärettömän -pksuisen levyn keskellä on tsolähde, jok emittoi S nope neutroni/cm 2 s Käyttäen kksiryhmädiffuusioteori tspinotilss: Määrää terminen j nope vuo levyn sisällä b Jos levyn toisell puolell on tyhjiö j toisell väliinett, miten neutronivuo käyttäytyy näissä lueiss? Rtkisu Lmrsh s 248 N-ryhmädiffuusio: E Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä g Ryhmä N 1 Ryhmä N Ryhmän g diffuusioyhtälö: missä eri termit ovt D g 2 φ }{{} g Σ g φ g }{{} 1 2 N n=g+1 g 1 Σ g n φ g + Σ n g φ n = S g, (27 }{{} n=1 5 } {{ } 3 1 = virtus ulos lueest 2 = bsorptio } {{ } 4 3 = siront ryhmästä g lempiin ryhmiin 4 = siront ryhmään g ylemmistä ryhmistä 5 = lähde Tässä käytetään 2-ryhmämenetelmää: ensimmäistä, nopeiden neutronien muodostm ryhmää merkitään lindeksillä yksi j termisten neutronien ryhmää merkitään lindeksillä kksi Jko näihin ryhmiin on vrsin mielivltist Energirjksi ryhmien välillä voidn vlit esim 1 ev Tehtävän geometri on kuvn 1 mukinen Kuvss merkinnöissä A trkoitt levyä j S tsolähdettä levyn sisällä Merkinnät C j B trkoittvt levyn eri puolill olevi ineit, jotk voivt oll smt 7

C A S A B /2 /2 x Kuv 1: Tehtävän geometri Trkstelln diffuuusiot levyn sisällä, ensin nopen ryhmän yhtälö: D 1 2 φ 1 Σ 1 φ 1 Σ 1 2 φ 1 = S 1, (28 missä lähde on muoto S 1 = Sδ(x Voidn olett, että nopeiden neutronien bsorptio väliineeseen on vähäistä, joten Σ 1 φ 1 0 Yksinkertisuuden vuoksi voidn myös merkitä Σ 1 2 = Σ 1 Termi Σ 1 φ 1 on niiden neutronien lukumäärä, jotk hidstuvt termisiin nopeuksiin tilvuutt j ikyksikköä kohti Tämä tunnetn nimellä hidstumistiheys j sitä merkitään q T = Σ 1 φ 1 Nopest ryhmästä hidstuvt neutronit ovt tässä termisen ryhmän inut lähde, joten termisen ryhmän yhtälöksi tulee Esitetään yhtälöt vielä kootusti: D 2 φ 2 Σ φ 2 = S 2 = q T = Σ 1 φ 1 (29 I: 2 φ 1 1 φ 1 = Sδ(x D 1 II: 2 φ 2 1 φ L 2 2 = Σ 1φ 1 T D, missä = D 1 /Σ 1 on nk Fermi-ikä j L 2 T = D/Σ on terminen diffuusiol Rtkistn ensin I (kosk se ei riipu II:st j sitten I:n vull II: (30 2 φ 1 1 φ 1 = 0, x > 0 (31 ( ( x = φ 1 = A exp + C exp x (32 τt τt Oletetn, että levy on pksu, jolloin ei trvit ekstrpoltiopituutt reunoill Reunehto on tällöin ( ( φ 1 2 = 0 = C = exp A (33 τt 8

Sijoittmll tämä sdn rtkisuksi ( ( ] x x φ 1 (x > 0 = A [exp exp τt τt ( [ ( ( ] 2x 2x = A exp 2 exp 2 exp 2 ( 2x = A sinh 2 (34 Rtkisun on oltv symmetrinen (φ 1 (x = φ 1 ( x, joten ( 2 x φ 1 (x = A sinh 2 (35 Positiivinen vkio A sdn määritettyä (kuink ollkn lähde-ehdost Integroidn diffuusioyhtälö välin [ ɛ, ɛ] yli: ɛ ɛ d 2 φ 1 dx 2 dx 1 ɛ ɛ φ 1 dx = S ɛ δ(x dx D 1 [ dφ1 dx (ɛ dφ ] 1 dx ( ɛ 1 ɛ φ 1 dx = S (36 ɛ D 1 Kun ɛ 0, vuon integrli menee nollksi j φ 1 :n prillisuuden nojll (prillisen funktion derivtt on priton lähde-ehdoksi sdn j tästä edelleen derivoimll vuot dφ 1 dx (0 = A ( τt 2 2 dφ 1 dx (0 = S D 1, (37 ɛ = S 2D 1 (38 = A = S τ ( T (39 2D 1 2 Sijoittmll sdn nopen vuon rtkisuksi S ( 2 x φ 1 (x = ( sinh 2D 1 2 2 (40 Aloitetn seurvksi termisen vuon rtkiseminen homogeeniyhtälöstä d 2 φ 2 dx 1 φ 2 L 2 2 = 0, (41 T jok rtke kuten nope vuo edellä: ( 2 x φ 2 = A sinh (42 2L T 9

Täydellisen yhtälön lähdetermi on vkio kert edellä rtkistu nope vuo, jok on hyperbolinen sini -funktio Otetn siis täydellisen yhtälön erityisrtkisun yritteeksi ( 2 x φ 2 = C sinh 2 Sijoittmll tämä täydelliseen yhtälöön sdn ( ( C 2 x sinh 2 C 2 x sinh 2 L 2 T = Σ 1φ 1 D Sijoittmll nopen vuon rtkisu piklleen, nähdään että yllä kikiss termeissä on sm hyperbolinen sini tekijänä Sdn siis ( 1 C 1 = Σ 1 S τ ( T (44 L 2 T D 2D 1 2 = C = (43 S 1 2Σ ( L 2 T (, (45 2 j vuoksi tulee φ 2 = ( 2 x 2 S sinh ( 2 x 2Σ ( L 2 T ( + A sinh 2 2L T (46 Vkion A määrittämisessä toimii symmetriehto, eli J(0 = D dφ 2 (0 = 0 Ehto dx ei voinut käyttää nopen vuon tpuksess, kosk origoss oli singulrinen lähde Siispä ( ( C τt 2 A = 0 (47 L T 2L T = A = SL T 1 2Σ (L 2 T τ ( (48 T 2 Termiseksi vuoksi sdn lopult φ 2 = S sinh 2Σ (L 2 T τ L T ( T ( 2 x 2L T L T ( sinh 2 x τt ( 2 2 (49 Huh-huh J tämä oli vst 2-ryhmälsku yksinkertisess 1D-geometriss ilmn fissiolähdettä Termisissä rektoreiss kksi ryhmää riittää, jos niiden ryhmävkiot (vikutuslt j diffuusiokertoimet on osttu generoid oikein 1 Nopeille rektoreille vditn 7+ ryhmää Ryhmämäärää ksvttmll sdn toki trkempi 1 Tästä lisää kurssill PHYS-E0562 Ydinenergitekniikn jtkokurssi Lisäksi hyvään trkkuuteen oikeiss rektorigeometrioiss trvitn homogenisointi j ns epäjtkuvuustekijöitä, joist lisää toivottvsti ts joskus järjestettävällä Tfy-56 erikoiskurssill Rektorifysiikn lskentmenetelmät 10

tuloksi, mutt uudest ryhmästä stv lisähyöty vähenee ryhmien määrän ksvess Ryhmämäärän lisääntyessä trvitsee ott huomioon vähemmän fysiikk Esimerkiksi noin 2000 ryhmällä voidn hoit mm rsksmetllien elstinen siront kohtuullisen trksti, mutt resonnssinkäsittely moniryhmämenetelmällä vtii 20 000+ ryhmää (n 10 ryhmää tunnettu resonnssi kohti Pienemmällä ryhmämäärällä näiden vikutus huomioidn erilisill fysiklisill pproksimtioill ryhmävkioit lskettess Mutt lopetetn minosktko tähän b Levyn oikell puolell (B tyhjiö j vsemmll (C bsorboiv j sirottv 2 väliinett Näiden seuruksen reunehdot hnkloituvt j vuo ei ole enää symmetrinen keskiviivn suhteen Tyhjiössä vuo säilyy vkion, kosk äärettömälle tsolähteelle ei tphdu 1/r-vimennust Lähde-ehdot sdn kuten edellä integroimll: lim [φ ɛ 0 1(ɛ φ 1( ɛ] = S, (50 D 1 lim [φ ɛ 0 2(ɛ φ 2( ɛ] = 0 (51 C A A B C A A B nope terminen /2 /2 x /2 /2 x 2 Pelkästään bsorboiv väliine s ikn eksponentilisen vimenemisen Sirottv väliine tuott kuvtun symmetririkon 11