ERÄPYHÄ vastaselitys ja täydennys 19.8.2016 Hämeenlinnan HAO:n vastaselitys- ja täydennyspyyntö, lähete 3486/16, 16.6.2016, dnro 00666/16/4117 Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Timo Peltoniemi Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Vastaselitys Oriveden ympäristölautakunnan ja Oriveden kaupungin lausuntoon Eräpyhää koskevassa valitusasiassa 1. Luontokartoitukset olisi täytynyt tehdä ennen maisematyöluvan myöntämistä Ennen maisematyölupapäätöstä olisi pitänyt teetättää kattava luontoselvitys Eräpyhän suunnitellusta hakkuualueesta. Huomautuksissaan Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut ja Pirkanmaan Ely-keskus ovat täydentäneet ja tarkentaneet olemassa olevaa luontotietoa erityisesti uhanalaisten ja kansallista erityissuojelua vaativien lajien osalta. Ympäristölautakunta on maisematyöluvan myöntäessään tietoisesti toiminut vastoin luonnonsuojelulakia ja EU:n direktiivivelvoitteita salliessaan hakkuut, joiden seurauksena lajien elinympäristöt tuhoutuvat ja heikentyvät peruuttamattomalla tavalla. Hakkuiden maisematyölupaa ei olisi tullut siksi missään nimessä myöntää ennen kuin kattavat luontoselvitykset on tehty. Nyt lupa myönnettiin ilman selvityksiä ja esitettiin vain pelkän liito-oravakartoituksen tekemistä. Tämän vuoksi päätös on purettava ja maisematyölupahakemus on käsiteltävä huolellisesti uudelleen. 2. Ympäristölautakunnalla on ollut Eräpyhä-päätöksissä ristikkäinen kaksoisrooli Vuonna 2014 ympäristölautakunta halusi suojella Eräpyhässä viisi hehtaaria lisää, koska sen mielestä retkeily- ja ulkoilualueella on merkittäviä luontoarvoja. Tämän jälkeen Oriveden kaupunki kävi keväällä 2015 neuvotteluja Eräpyhän luonnonsuojelualueen laajentamiseksi siten, että nyt harvennushakkuualueeksi aiottu osa retkeily- ja ulkoilualueesta olisi liitetty Metso-kohteena luonnonsuojelualueeseen. Kun kaupunki ei olisi saanutkaan tarpeeksi rahaa (alue on jo kunnan omistuksessa ja retkeilyalueena, ja korvausprosentti on siten pienempi), kunta teki 180 asteen täyskäännöksen ja haki maisematyölupaa hakkuille. Alueen luontoarvot ovat siis olleet koko ajan päätöksiä tehdessä tiedossa, mutta ympäristölautakunnan kokouksessa 23.2.2016 niillä ei ollutkaan enää merkitystä. Luontoarvot ovat ympäristölautakunnan päätöksessä kadonneet. Kun lautakunta korosti ensin suojelualueen laajentamisen tärkeyttä, nyt laatimassaan vastineessaan se antaa koko retkeily- ja ulkoilualueen kaikkineen hakattavaksi. Sekä ympäristölautakunta ja kaupunginhallitus toteavat lausunnossaan, että hallintooikeuteen jätetyssä valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista seikkaa, jonka takia päätöstä tulisi muuttaa. Tämä on todella erikoinen väite aiempien vaiheiden valossa. 3. Suunnitellut hakkuut ovat kaavan vastaisia ja retkeily- ja ulkoilualue (VR) on säilyttävä kaavanmukaisessa käytössä Alueella on voimassa Eräpyhä-Eräsalon ranta-asemakaava. Ympäristölautakunta ei kommentoi lainkaan vastineessaan, miten avohakattavaa 7 hehtaarin aluetta voidaan käyttää kaavanmukaiseen toimintaan eli retkeilyyn, ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Avohakatulla kunnallisella retkeily- ja ulkoilualueella ei voi retkeillä, ulkoilla eikä virkistäytyä. Hakkuut estävät alueen kaavanmukaisen käytön yksiselitteisesti eli myönnetty maisematyölupa on kaavanvastainen. Tästä huolimatta Oriveden kaupunki on todennut, että 2
retkeily- ja virkistysalueeksi kaavoitetun metsän avo- ja harvennushakkuut eivät estä kaavasuunnittelun tavoitetta säilyttää metsäalue kuntalaisten retkeily- ja ulkoilualueena. Alueella käy vuosittain paljon retkeilijöitä, kalastajia, veneilijöitä, marjastajia, sienestäjiä, luontokuvaajia, lintuharrastajia ja muita metsässä samoilijoita. Jos Oriveden kaupunki arvioi, että avohakkuut eivät turmele maisemakuvaa ja tee retkeily- ja ulkoilualueesta käyttökelvotonta vuosikymmeniksi eteenpäin, niin se on osoitus välinpitämättömyydestä ja piittaamattomuudesta kuntalaisten ja veronmaksajien etuja ja oikeuksia kohtaan. Se on myös osoitus maankäytön kannalta tärkeän kaavasuunnittelun ja siihen osallistuvan ammattikunnan työn aliarvostuksesta. Aiempia hallinto-oikeuksien päätöksiä lukiessa retkeily-ja virkistysalueille suunniteltujen hakkuiden yhteydessä mainitaan aina rajoitukset. Vaikka kaavassa ei olekaan kielletty metsänhoitoa, niin kuitenkin VR-alueilla kunnilla on luonnollisesti moraalinen velvoite säilyttää alueet kaavanmukaiseen tarkoitukseen. Avohakkuut ovat selkeä maisemaa pilaava tekijä, varsinkin kaavoitetulla retkeily- ja ulkoilualueella. Orivedellä on parhaillaan meneillään myös rantaosayleiskaavan käsittely. Siinä on suunnitteilla valtava määrä mökkipaikkoja eri puolille Orivettä ja mm. Pukalan retkeily- ja virkistyskäyttöä heikennetään Metsähallituksen alueilla. Vaikka kaupungin maalle ei olekaan osoitettu mökkitontteja uudessa kaavassa, niin yksityisen maalle niitä on kuitenkin suuniteltu Eräpyhänniemen länsi luoteisrannalla. Sen vuoksi kaupungin omistaman alueen ulkopuolelle on todennäköisesti tulossa hakkuita ja rakentamista, mikä ennestään heikentää niin retkeilymahdollisuuksia kuin esimerkiksi liito-oravan ja valkoselkätikan liikkumismahdollisuutta. Niemi rajoittuu kolmesta ilmansuunnasta järveen, ja hakkuiden osuus on merkittävä osuus koko niemen pinta-alasta. Virkistysalueyhdistyksen laavualue on 1,67 ha, josta kaupungin osuus on 68%. Se ei ole niin merkittävä investointi kaupungilta, että sen voisi katsoa täyttävän kaupungin velvoitteen virkistysalueiden tarjoamisessa asukkaiden käyttöön. Kaupungin vastineessa annetaan ymmärtää kuin kyseessä olisi jokin laajempikin retkeilyalue, vaikka kyse on vain laavun ympäristöstä. 4. Maisema-arvot ja maiseman pilaantuminen 4.a. Hakkuualueiden näkyminen eri suuntiin Tuntuu kuin virkamiehet eivätkä lautakunnan jäsenet olisi käyneet Eräpyhässä ja silloinkin vain autolla koska maiseman muuttumista koskevat lausumat ovat pin nallisia ja vääristyneitä. Tekemässämme valituksessa ei ole esitetty virheellisiä väitteitä, vaan alueen käyttäjät todella lähestyvät aluetta myös metsää pitkin idästä (suunnitellun avohakkuualueen kautta) jokamiehenoikeudella ja liikkuvat laajalti polkujen ulkopuolellakin (sienestäjät, lintuharrastajat jne). Alueelle tullaan usein myös veneellä Längelmävedeltä. Eräpyhä tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen luonnossa harrastamiseen. Avohakkuu kaupungin mailla käytännössä estäisi tällaiset harrastusmahdollisuudet kokonaan. Hakkuut myös näkyisivät selvästi sekä järvelle että tielle, joten Oriveden ympäristölautakunnan lausunnossa valitukseen on tältä osin virheellistä tietoa. Retkeilijän tullessa Eräpyhään joko maantietä pitkin tai veneilemällä avohakkuu erottuisi maisemasta selvästi, sillä hakattavaksi suunniteltu kuvio sijaitsee jyrkästi nousevassa rinteessä ja ulottuu kor- 3
keimman lakialueen tuntumaan. Hakattavan kuvion takana on nuorta kasvatusmetsää, joten hakkuualue näkyisi esteettömästi taivashorisonttia vasten. Metsäsiluetin muuttuminen näkyisi erityisen selvästi lähestyttäessä aluetta veneellä länsi-luoteesta kaakkoon kulkevalla väylällä. Maantieltä metsä näkyy länsi-luoteessa noin 300 m ennen pysäköintialueelle tuloa. Kaupungin vastineessa harhaanjohtavasti esitetään, että noin hehtaarin kokoinen pellonreunusmetsikkö toimisi näköesteenä 6,7 hehtaarin avohakkuulle jyrkässä rinteessä. Jos näin olisi, niin maantien tulisi kulkea noin 100 m pohjoisempana. Havainnekuva suunnitellun avohakkuualueen näkymisestä Nunnankirkontielle. Avohakkuu rajoittuisi erittäin näkyvästi pellonreunaan sisääntuloväylällä luonnonsuojelualueelle. Toki avohakkuuraiskion keskelle joutuva retkeilijä huomaisi muutenkin, että 7 hehtaaria retkeily- ja ulkoilualuetta on avohakattu, kysehän on vielä rinnemaastosta. 4.b. Luontopolun sijainti Ympäristölautakunta on esittänyt omassa lausunnossaan virheellisiä väittämiä mm. Eräpyhän luontopolun sijainnista. Kaupungin vastineessa kyllä kerrotaan luontopolun kulkevan harvennushakkuukuviolla, mutta karttaan luottaen syntyy vääriä vaikutelmia hakkuun vaikutuksesta luonnolle ja maisemalle. Kun tulevaisuudessa retkeilijä tulisi vanhaa luontopolkua pitkin pohjoisesta, vastassa olisi luonnonsuojelualueeseen rajautuva harvennushakkuu. Luontopolulta on jo tällä hetkellä suora näköyhteys avohakkuukuviolle, sillä etäisyys avohakkuulle olisi lyhimmillään alle 30 metriä. Maanmittauslaitoksen kartta-aineistossa luontopolku on merkitty virheellisesti kulkemaan luonnonsuojelualueen rajaa pitkin. Todellisuudessa polku kulkee keskellä harvennettavaa kuviota ja paikoin aivan suunnitellun avohakkuualueen vieressä. 4
Eräpyhän luontopolku kulkee harvennushakkuualueella paikoin lähellä suunniteltua avohakkuuta ei luonnonsuojelualueen rajalla. Luontopolku on merkitty pisteviivalla. Monet eräjärveläiset, jotka ovat käyneet alueella ensimmäisiä kertoja jo vuosia ellei vuosikymmeniä sitten, ovat kuvitelleet polun olleen alusta lähtien luonnonsuojelualueen rajana. Kymmeniä metrejä väärässä paikassa oleva vanha Luonnonsuojelualue -taulu polun varressa ja virheellinen karttamerkintä polun sijainnista vahvistavat tietysti oletusta. Pahimmillaan syntyy vaikutelma, että polun länsipuolelle jää kymmeniä metrejä leveä vanhan metsän vyöhyke, vaikka ollaan keskellä hakattavaa kuviota, ja suunniteltu avoleimikko on vain parinkymmenen metrin päässä. 5. Luontoarvot luonnonsuojelulain valossa viranomaisten arviot ja lausunnot eivät ole vaikuttaneet luvan myöntämiseen käytännössä lainkaan eikä hakkuiden muita vaikutuksia ole suunnitelmassa huomioitu Kun kyseessä on kaupungin retkeily- ja ulkoilualue, joka on suoraan elimellisesti sidoksissa ja kiinni Eräpyhän luonnonsuojelualueessa, luontoarvot olisi täytynyt ehdottomasti selvittää ennen maisematyökuvan myöntämistä. Nyt lupa myönnettiin siten, että mahdolliset selvitykset hakkaaja voi tehdä jälkikäteen. 5.a. Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen lausuntojen Eräpyhän säästämistä tukeva sisältö ELY-keskuksen huomautuksen keskeinen sisältö on, että metsänkäyttöilmoituksen alue soveltuu hyvin vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelmaan ja olisi siten hyvä lisä Eräpyhän 5
nykyiseen suojelualuerajaukseen. ELY-keskus esittää selkeästi liito-oravan ja valkoselkän suojelutarpeen alueella. Metsähallituksen luontopalvelut muistuttaa, että alueen pesimälinnustoon kuuluvat lisäksi mehiläishaukka (VU) sekä monet muut luonnonsuojelulailla rauhoitetetut ja EU:n lintudirektiiviin kuuluvat lajit, kuten palokärki, harmaapäätikka, pohjantikka, pikkusieppo, idänuunilintu ja kultarinta. 5.b Hakkuiden vaikutukset Kaupungin valitusvastineessa vähätellään myrskytuhojen ja tuulivahinkojen todennäköisyyttä ja merkittävyyttä ls-alueen ominaispiirteiden muuttumisen kannalta. Vallitseva tuulensuunta on lounaasta, järvenpuolelta yli selän. Ainoastaan pohjoistuulella puusto jää suurelta osin rinteen suojaan. Metsänhoidollisestikaan ei ole perusteltua jatkaa kasvatusmetsän harvennusta, sillä kuvio on jo nyt niin harva, että tuuli on kaatanut polun ja luonnonsuojelualueen väliin kymmenittäin suuria runkopuita. Lisäharvennuksen jälkeen loputkin kaatuisivat ja hakkuuaukea laajenisi luonnonsuojelualueeseen. Seurauksena olisi tuulikaatoja luonnonsuojelualueella, valon lisääntyminen kallionaluslehdossa, mikroilmaston ja kasvuolojen haitallinen muuttuminen. Nykyaikaiseen metsänhoitoon kuuluu aina suojavyöhykkeen perustaminen arvokkaisiin luontokohteisiin ja suojelualueisiin rajautuvissa hakkuissa. Eräpyhän hakkuusuunnitelmaa laadittaessa tämä velvoite on ohitettu. Lisäksi sadevesivaluma avohakatulta rinteeltä alas Längelmäveteen on merkittävä. Havainnekuva suunnitellun avohakkuualueen näkymisestä selälle Längelmävedelle. Veneellä Eräpyhän luonnonsuojelualueelle tulevaa tervehtii avohakkuu. 6
6. Tehdyt ja meneillään olevat luontokartoitukset 6.a. Kaupungin ainoa oma luontoselvitys ei tue hakkuita Lupapäätöksen jälkeen mm. kaupunginhallituksen puheenjohtajan mainitsemista kattavista luontoselvityksistä on teetetty vain liito-oravaselvitys. Perusteellinen selvitys vahvistaa aiemmat tiedot lajin esiintymisestä Eräpyhässä. Oriveden kaupungin itse tilaama liito-oravaselvitys (liite 3), ja siinä esitetyt suositukset eivät tue hakkuita. Selvityksessä lähes koko hakkuusuunnitelman alueen kerrotaan olevan liito-oravan elinpiirin ydinaluetta, jonka hävittäminen on laissa kielletty. Selvityksessä todetaan mm: Selvitettyjen alueiden metsät ovat [kuvioilla 1=Eräpyhä ja 6] liito-oravalle hyvin sopivia. Liito-oravien asuttamat metsät ovat kokonaisuutena tarkastellen selvitysalueella melko laajoja ja yhtenäisiä kokonaisuuksia. Liito-oravien runsaammin papanamerkitsemät elinpiirien ydinalueet kattavat varsin suuren osan kahdesta metsäkokonaisuudesta. Näillä alueilla sijaitsevat myös pesät. Lisääntymispaikka on se pesää ympäröivä biologisesti toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaa lajin lisääntymisen alueella jatkossakin. Molemmat rajatut lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat selkeästi naaraiden elinpiiriä, eli lisääntymispaikkoja. Varsinaisten lisääntymispaikkojen lähiympäristön samaa metsäkuviota olevat metsät ovat molempien lisääntymispaikkojen ympäristössä kauttaaltaan liito-oraville tärkeitä.... Lain mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikan pitää säilyä jatkossakin ekologisesti toimivana ja elinkelpoisena. Tästä syystä lisääntymiskolon ja lähipuuston lisäksi, elinpiirin ydinalue tärkeine ruokailualueineen tulee säilyttää sellaisena, että liito-orava voi alueella jatkossakin elää ja lisääntyä. Kun viranomaisrajauksia ei enää tehdä, on varminta jättää varsinainen lisääntymis- tai levähdyspaikka kokonaan hakkuutoimien ulkopuolelle. Jos sillä alueella on pakko toimia, vaatii toiminta erityisosaamista ja erillisen suunnitelman, jotta lain rikkomiselta voidaan välttyä. 6.b. Muut luontoselvitykset Olemme myös omien asiantuntijoiden voimin aloittaneet tekemään luontokartoituksia Eräpyhän suunnitelluilla hakkuualueilla, ja punaisen kirjan uhanalaisia lajeja on löytynyt jo useita. Omat liito-oravahavaintomme tukevat kaupungin teettämää tutkimusta, ja olemme tehneet havaintoja myös hakkuukuvioiden ympäriltä, mm. itse luonnonsuojelualueelta ja rantavyöhykkeeltä. Tunnettu suomalainen luontokartoittaja Olli Manninen suoritti toukokuussa 2016 luontokartoitusta suunnitelluilla hakkuualueilla. Hän on maamme luontokartoittajien ensiriviä ja saanut mm. merkittävän Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon. Havaintoja toukokuun kartoituksesta Eräpyhän suunnitelluilla leimikoilla. Näistä lähes kaikki ovat vanhan metsän indikaattorilajeja. liito-orava jätoksiä seitsemän puun alla (NT, silmälläpidettävä) rusokantokääpä 2 löytöä (RT, alueellisesti uhanalainen) samettikesijäkälä (NT, silmälläpidettävä) rakkosammal (RT, alueellisesti uhanalainen) 7
norjantorvijäkälä (NT, silmälläpidettävä) kuusenkääpä (eteläinen versio) ruostekääpä 7 havaintoa rusokääpä useita lahoneulajäkälä yövilkka (vaatii vanhoja kuusivaltaisia paksusammalmetsiä) kuusenhärmäjäkälä lakkakääpä varjoneulajäkälä tyvivahajäkälä paperiludekääpä keltalieko (NT, Near Threatened) laji miltei täyttää jonkin korkeampien uhanalaisuusluokkien kriteerin tai todennäköisesti täyttää sellaisen lähitulevaisuudessa. Aikaisemmin ryhmään laskettiin myös huonosti tunnetut lajit, joiden elinympäristöt ovat taantuneet tai uhanalaisia.) Informoimme tänä vuonna Pirkanmaan ELY-keskusta lajihavainnoin ja koordinaattitiedoin. Luonnonsuojeluyhdistys selvittää edelleen lajistokartoituksin hakattavien alueiden sieniä ja putkilokasveja. Ari Parnela on aiemmin tehnyt sammalkartoituksia luonnonsuojelualueella, samaa lajistoa on hakkuukuvioillakin. Suunnitellulla hakkuualueella sijaitsevat maapuut ovat lähitulevaisuudessa tärkeitä monenkin lajin osalta. Loppukesällä ja alkusyksystä pyritään mahdollisuuksien mukaan kartoittamaan alueen hyönteislajistoa vanhan metsän indikaattorilajien osalta. Linnuista mainittakoon mehiläishaukan ja erittäin uhanalaisen valkoselkätikan lisäksi uutena havaintona merikotkat, jotka ovat viihtyneet ainakin keväisin Eräpyhän alueen jyhkeissä puissa. 7. Kulttuuriarvot Lähdeviittaukset: Punainen kirja eli Suomen lajien uhanalaisuus, Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2010, lintujen ja nisäkkäiden osalta Suomen lintujen uhanalaisuus 2015, YM & Syke 2016 ja Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015, YM & Syke 2016. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, arkeologi Ulla Lähdesmäki kävi Eräpyhässä elokuussa 2016. Hakattava retkeily- ja ulkoilualue kuuluu elimellisesti Eräpyhän kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen. Luonnonsuojelualueella niemen kärjessä sijaitsee Nunnakirkko, Eräpyhä on ollut muinainen palvontapaikka. Maisematyöluvasta ei ilmeisesti ole oltu museoon yhteydessä, vaikka alueen kulttuurihistoriallinen arvo on merkittävä. Museolla vanhimmat aineistot ovat 1700-luvulta ja tuoreimmat vuoden 2003 arkeologin käynniltä. Eräpyhänniemen pohjoisrannalta tunnetaan vanhoja hautakumpumaisia muodostelmia, mutta etelärinteen hakkuukuvioilla niistä ei vielä ole varmuutta. Käynnin aikana harvennuskuviolla etsittiin merkkejä tilapäisen tai pysyvämmänkin ihmistoiminnan merkeistä sijainnin, maaston muodon ja kalliojyrkänteiden tarjoman suojan perusteella. Kivikkoisen moreenimaannoksen vuoksi sopivia paikkoja ei juurikaan löytynyt. Avohakkuukuviolla mäyrän pesäluolaston kohdalla on jokseenkin puhdas hiekkaterassi muistona Itämeren vaiheista. Luonnonsuojelualueen ja harvennuksen rajalla oleva vanha maasälpä- ja kvartsilouhos on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Pirkanmaan maakuntamuseon aikoo ottaa yhteyttä kuntaan tältä pohjalta. Arkeologi on myös erityisen kiinnostunut mahdollisista pohjoisrinteen hautakummuista, joista on lainaus Nygårdilta valituksessamme. 8
Eräjärvi-seuran vuosittainen Eräpyhä-juhla on pidetty kymmeniä kertoja luonnonsuojelualueen kärjessä sijaitsevalla Nunnankirkolla. Hakkuiden jälkeen juhlaväki joutuisi kulkemaan pyhälle muinaishistorialliselle paikalle hakkuualueen läpi. Kokonaan hakattavaksi suunnitellun ulkoilu- ja retkeilyalueen kulttuurihistoarialliset arvot tulisi luontoarvojen lisäksi selvittää huolellisesti, ennen kuin mitään päätöksiä voidaan tehdä. 8. Metsänhoitoyhdistyksen rooli Oriveden kaupunki tilasi Eräpyhän hakkuusuunnitelman paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. Suunnitelma on laadittu alusta lähtien tavallisen metsäsuunnittelun pohjalta, eikä siinä ole millään tavalla otettu huomioon luonnonsuojelualueeseen rajautuvan hakkuun ja luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaan alueen erityispiirteitä. Tämä käy hyvin ilmi alkuperäisestä hakkuusuunnitelmasta, jossa uhanalaisen valkoselkätikan ja liito-oravan arvokkaimmat elinympäristöt oli tarkoitus hakata rantaviivaa myöten. Ympäristölautakunnan lausunnossaan painottamat hakkuusuunnitelmiin tehdyt muutokset ovat olleet kosmeettisia. Luonnonsuojeluyhdistyksen ja -piirin sekä Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen ja Pirkanmaan Ely-keskuksen huomautusten jälkeen yleisen uimarannan ja yksityisen venevalkaman lehtipuuvaltainen suojuspuusto poistettiin hakkuusuunnitelmasta. Hakattava alue pieneni 1,2 hehtaarilla. Liito-oravalle ja valkoselkätikalle elintärkeä sekametsäinen alue vain muutaman kymmenen metrin päässä rannasta jäi kuitenkin edelleen ympäristölautakunnan hyväksymään hakkuusuunnitelmaan. Metsänhoitoyhdistys on taloudellisena edunsaajana ollut voimakkaasti tukemassa kaupungin hakkuutavoitteita, jopa nimenkirjoittajana kunnalta pyydetyssä lausunnossa. Jääviydet ovat muutenkin tarkastamatta. Erikoista on ollut sekä hakijan että lupaviranomaisen roolit. Siksi kaupunginhallituksen ja ympäristölautakunnan jäsenten välillä ei saa olla mitään sellaisia kytköksiä, jotka voisivat aiheuttaa jääviyksiä. 9. Kaupungin oma strategia ja kaupungin tehtävät Kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan (luonnonsuojelulain 6 3 momentti). Orivedellä koko asiaa ei ole edes mainittu. Kuntalain vaatimus on, että kaupungin on toimittava oman strategiansa mukaisesti: luonto on otetettava siten mukaan käytännön ratkaisuihin, se ei voi olla vain juhlapuhe- ja mainostasolla, strategiathan on vahvistettu valtuustossa. Orivettä tuodaan strategioissa esille viihtyisänä, turvallisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkakuntana Tampereen seudulla. Orivedellä on viihtyisä ympäristö ja laajat vesialueet. Todetaan ympäristötietoisuuden ja -ajattelun merkityksen kasvu, minkä on vaikutettava päätöksentekoon. Yhteiskuntasuunnittelussa edellytetään, että kuntalaisille on tarjottava virkistys- ja muuhun hyvinvointiin tähtääviä palveluja riittävästi. Luonto on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu merkittäväksi terveyden edistäjäksi. Eräpyhän retkeily- ja ulkoilualue on harvoja yhteiskunnan omistamia alueita, joissa on kuntalaisen on yhteisellä ja yleisellä kaavaan merkityllä alueella tätä suhdetta vaalia. 9
10. Eräpyhä-adressi ja kansalaismielipide Pelkkä adressin ääneen lukeminen lautakunnan jäsenille ei riitä kansalaismielipiteen käsittelyksi, kuten ympäristölautakunnan vastineessa annetaan ymmärtää. Hyvä hallintotapa edellyttää, että näin voimakas mielipide huomioidaan huolellisesti ja sen perusteet selvitetään asianmukaisesti. Eräpyhän hakkuista luopumisen puolesta vetoavan kansalaisadressin on jo allekirjoittanut tähän mennessä lähes 2000 ihmistä (netissä 1779 ja käsin allekirjoittuna 110, yhteensä 1889 allekirjoittajaa). Oriveden asukkaista jo yli 2 % on allekirjoittanut adressin, joukossa on useita kaupunginvaltuutettuja. Nimien kerääminen adressiin jatkuu. Pro Eräpyhä-liikkeen tunnetuksi tekemää ja laajat kansalaispiirit tavoittanutta adressia ei voi sivuuttaa täysin merkityksettömänä hetkelliseen vähäiseen taloudelliseen hyötyyn verrattuna. LIITTEET: 1. Havainnekuvat ja kartat 2. Eräpyhä-adressi 2a. Nettiadressi 2b. Käsin allekirjoitettu adressi, tähän mennessä kerättyjä nimiä 3. Oriveden kaupungin tilaama liito-oravaselvitys Orivedellä ja Tampereella 19.8.2016 Jyrki Heimonen puheenjohtaja Anne Lappalainen sihteeri Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Timo Peltoniemi adressin perustaja, Pro Eräpyhä -liike Oriveden kaupungin asukas Larissa Heinämäki puheenjohtaja Juho Kytömäki sihteeri SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 10