NCC Ruskon kaupan suuryksikkö liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28378
Raportti Miettinen Tuomas Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue... 1 2.1 Ajoneuvoliikenteen nykytilanne... 2 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne... 2 2.3 Joukkoliikenteen nykytilanne... 2 2.4 Liikenteen ongelmat... 2 2.4.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus... 2 2.4.2 Liikenneturvallisuus... 2 2.5 Liikennettä koskevat ajankohtaiset suunnitelmat... 3 2.6 Kaavoitus... 3 3 Kaavaratkaisu... 3 3.1 Maankäytön synnyttämä liikenne... 3 3.2 Liikenneverkon kehittäminen... 4 3.2.1 Kävely ja pyöräily... 4 4 Toimivuustarkastelu... 5 5 Vaikutusten arviointi... 6 5.1 Liikennejärjestelmä ja liikenteen suuntautuminen... 6 5.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus... 6 5.3 Liikenneturvallisuus... 7
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Ruskon kaupan suuryksikkö liikenneselvitys 1 Yleistä 2 Suunnittelualue Työn tehtävänä oli laatia liikenneselvitys Ruskon alueen kaupan suuryksikön asemakaavan muutosta varten. Asemakaavan muutos koskee Ruskon kaupunginosan korttelin 13 tontteja 3 ja 5 sekä läheisiä puistoalueita. Kaavamuutosaloite on tullut maanomistajalta. Hankkeen tavoitteena on muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten tontit päivittäistavarakaupan suuryksiköksi. Selvityksessä on tarkasteltu suunnittelualueen kytkeytyminen nykyiseen liikennejärjestelmään, arvioitu uuden maankäytön synnyttämä liikenne sekä arvioitu sen aiheuttamat vaikutukset. NCC:ltä työtä on ohjannut hankekehityspäällikkö Ari Loukkola. Selvitys on laadittu :ssä. Työn projektipäällikkönä toimi DI Tuomas Miettinen ja suunnittelijana Ins. AMK Jukka Aravirta. Suunnittelualue sijaitsee Oulun keskustan tuntumassa. Kuusamontien ja Raitotien välisellä alueella. Alueella sijaitsee kaupan suuryksikkö, linja-autovarikko, kuorma-autovarikko, teollisuutta ja varastointia sekä polttoaineen jakelupiste. Alueelle suunnitellaan toista kaupan suuryksikköä. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue. Suunnittelualueella on olemassa olevia rakennuksia, jotka on tarkoitus purkaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (7) 2.1 Ajoneuvoliikenteen nykytilanne Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee valtatie 20 Kuusamontie, länsipuolella Raitotie. suunnittelualueelle kuljetaan Raitotieltä Laakeritien kautta. Laakeritien on alueen pääkatu ja uusi kaupan yksikkö sijoittuu sen varrelle. Liikenneviraston liikennemääräkarttojen mukaan Kuusamontien liikennemäärä on noin 24 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ennen Raitotietä ja Raitotien jälkeen noin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa Oulun keskustasta Kuusamoon päin katsottaessa. Raitotien liikennemäärä on noin 11 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Laakeritien 5 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne Laakeritiellä ei kävely- ja pyöräilyväylää. Laakeritien ja Poutatien välille on rakennettu kevyenliikenteen yhteys tonttien 3 ja 5 itäpuolelle. Alue on saavutettavissa hyvin kävellen ja pyöräillen eri puolilta Oulua. Kuvassa 2 on esitetty uusi kaupan suuryksikkö sinisellä. Kuvassa esitetyt punaiset reitit ovat pyöräilyn pääreittejä ja vihreät ovat paikallisreittejä. Kuva 2. Kävely- ja Pyöräilyreitit suunnittelualueen ympäristössä. 2.3 Joukkoliikenteen nykytilanne Raitotiellä ei ole Laakeritien kohdalla tarjolla joukkoliikennettä. Suunnittelualueen lähimmät joukkoliikennereitit kulkevat Kuusamontietä pitkin. 2.4 Liikenteen ongelmat 2.4.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Suunnittelualueella ei ole tiedossa liikenteen toimivuus tai sujuvuusongelmia. 2.4.2 Liikenneturvallisuus Suunnittelualueella ei ole tiedossa liikenneturvallisuusongelmia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (7) 2.5 Liikennettä koskevat ajankohtaiset suunnitelmat 2.6 Kaavoitus 3 Kaavaratkaisu Alueella ei ole ajankohtaisia suunnitelmia. Raitotielle on laadittu toimenpideselvitys vuonna 2009. Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi 11.6.2003. Kaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A), jolla osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajenemisalueita. Maakuntakaavan uudistaminen vaiheittain on aloitettu syksyllä 2010. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. Kaavassa suunnittelualue on esitetty edelleen taajamatoimintojen alueena (A). Kaavamääräysten mukaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on päivittäistavarakaupassa 5000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 10 000 k-m². Edellä mainittuja kokoja pienempiä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle Oulun yleiskaava 2020 suunnittelualue sijaitsee palvelujen, hallinnon ja kaupan alueella (P-2) sekä virkistysalueella (V). P-2 merkintä sallii enintään 5000 k-m², ei seudullisen, erikoistavarakaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Uuden Oulun yleiskaavan 18.4.2016 25 ja se sai lainvoiman valitusten ulkopuolisilta alueita 12.8.2016. Yleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee kaupallisten palvelujen alueella (KM) sekä työpaikka alueella (TP) Kaupallisten palvelujen alue on varattu vähittäiskaupan suuryksikölle sekä pääkäyttötarkoitukseen liittyville muille toiminnoille. Suunnittelualueella on voimassa 12.3.1979 (564-844) ja 16.9.1994 (564-1449) voimaan tulleet asemakaavat. Kaavoissa suunnittelualue on osoitettu puistoalueiksi (VP ja P) sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Korttelin rakennusten julkisivujen enimmäiskorkeus on 7 metriä. Laakeritien varteen on osoitettu sähkölinja, jonka suojaetäisyys ulottuu TY alueelle. TY alueen itäreunassa on varaus puistomuuntajalle. TY alueen pohjoispuolella on osoitettu puistoalueelle ohjeellinen kevyenliikenteen reitti Laakeritieltä Poutatielle. Teollisuus- ja varastorakennusten tontit suunnitellaan muutettavaksi päivittäistavarakaupan suuryksiköksi. Kaavatyö on kesällä 2016 siinä vaiheessa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä. Liikenneverkko säilyy alueella nykyisellään lukuun ottamatta Rahtitien ja Poutatien välistä kävelyn ja pyöräilyn väylää, joko jää osin tulevan pysäköintialueen alle. 3.1 Maankäytön synnyttämä liikenne Laakeritien liikenteestä suurin osa on nykyisen kaupan suuryksikön liikennettä. Uuden kaupan suuryksikön rakentaminen arviolta lähes kaksinkertaistaa Laakeritien nykyisen liikennemäärän.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (7) 3.2 Liikenneverkon kehittäminen 3.2.1 Kävely ja pyöräily Suunnittelualueelle kulku tapahtuu Raitotien kautta. Raitotien ja Laakeritien liittymästä on lisäksi yhteys valtatielle 20, Kuusamontie. Liittymä on valo-ohjattu ja se on kanavoitu niin, että Raitotieltä on pohjoisen suunnasta kääntymiskaistat Laakeritielle ja valtatien 20 rampille, etelän suunnasta kääntymiskaista on valtatielle 20. Laakeritien liittymän kehittäminen tapahtuu joko valo-ohjausta säätämällä ja/tai liittymän täydentämisellä kääntymiskaistan osalta. Rahtien ja Poutatien välinen kävelyn ja pyöräilyn väylä sijoitetaan uuteen maastokäytävään niin, että Laakeritielle tulee kävelyn ja pyöräilyn väylä uuden kaupan yksikön piha-alueen kohdalle. Väylä jatkaa edelleen Poutatien suuntaan Laakeritieltä kaupan piha-alueen jälkeisen tonttiliittymän kohdalta. Laakeritielle tulee kaksi uutta suojatietä. Toinen suojatie turvaa kaupan sisäänkäynnin luo ohjautuvan kadun ylittämisen ja toinen suojatie on osa Rahtitien ja Poutatien välistä reittiä. Seuraavassa kuvassa on esitetty miten kävelyn ja pyöräilyn järjestelyt on tarkoitus toteuttaa. Kävelyn ja pyöräilyn järjestelyt ovat riittävän tasoiset maankäytön muuttumisen osalta. Laakeritien kävelyn ja pyöräilyn väylää ei ole tarpeen jatkaa uuden kaupan alueelta Raitotielle saakka, uuden kaupan yksikön ja Raitotien välinen nykyinen muu maankäyttö ei edellytä uutta väylää kaupan yksikön ja Raitotien välille. Laakeritielle pääsee kävellen pyöräillen Kuusamontien ja Raitotien reittien kautta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (7) 4 Toimivuustarkastelu Maankäytön vaikutuksia Raitotien ja Laakeritien liikennevalo-ohjatun liittymän liikenteen toimintaan arvioitiin Synchro/SimTraffic-simulointiohjelmistolla. Nykytilanteen liikennemäärät saatiin liikennevalojen silmukkailmaisimien liikennemäärätiedoista. Iltapäivän huipputunti klo 15.30-16.30 oli selkeästi vuorokauden vilkkain liikennetilanne, joten sen toimintaa simuloitiin nykytilanteessa sekä uuden kaupan aiheuttaman lisäliikenteen tilanteessa. Nykytilanteessa Laakeritielle saapuu ja sieltä poistuu iltapäivän huipputunnin aikana noin 250 ajoneuvoa suuntaansa. Koska suurin osa Laakeritien nykyisestä liikenteestä koostuu alueella sijaitsevasta kaupan suuryksiköstä, oletettiin toisen kaupan lisäävän Laakeritien alueen liikennettä 80 prosentilla. Oletettavasti pieni osa nykyisen kaupan asiakkaista siirtyy uuden kaupan asiakkaiksi ja osa Raitotien suuntaisesta läpiajoliikenteestä kääntyy Laakeritielle asioimaan uuteen kauppaan. Suurin osa uuden kaupan aiheuttamasta liikenteestä arvioitiin kuitenkin tulevan nykyisen liikenteen lisäksi Raitotien ja Laakeritien liittymään. Alla olevassa kuvassa on esitettynä liikennemäärät liittymässä nykytilanteessa, sekä arvio kehittyvän maankäytön aiheuttamasta liikennemäärien kasvusta. Kuva 3. Toimivuustarkasteluissa käytetyt liikennemäärät illan huipputunnille Liittymän toiminta on simulointien perusteella nykytilanteessa melko hyvää, eikä millään suunnalla ollut toimivuusongelmia esimerkiksi liiallisen jonoutumisen muodossa. Uuden maankäytön toteuttama liikenne nykyisillä liikennejärjestelyillä nostaisi liittymän keskimääräisiä viivytyksiä hieman, mutta toiminta pysyisi edelleen häiriöttömänä. Maankäytön kehittyessä ja sen myötä liikennemäärien noustessa on kuitenkin suositeltavaa rakentaa Raitotietä kaakosta saapuville ajoneuvoille oikealle kääntyvien kaista. Jopa lyhyt, noin 30-metrinen kaista riittäisi selvään toimivuuden parantamiseen, ja toiminta pysyisi nykytilannetta vastaavana. Toimenpide vaatisi mm. kahden valaisinpylvään siirron, mutta huomattavasti raskastekoisempia kehäportaaleja ei tarvitsisi uusia. Kaistatäydennys on esitettynä alla olevassa kuvassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (7) Kuva 4. Suositeltu kaistatäydennys Raitotielle merkattuna vihreällä värillä, pituus n.30m 5 Vaikutusten arviointi 5.1 Kävely ja pyöräily Laakeritien ja Raitotien liittymään arvioitu liikennemäärän kasvu tulee hieman kasvattamaan viivytyksiä liittymässä, mutta muihin liittymiin tai rampille ulottuvia jonoutumisongelmia liikenteen kasvu ei aiheuta. Laakeritien sisäinen liikenne pysyy sujuvana liikennemäärien kasvaessakin. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin ei tule merkittäviä muutoksia. Laakeritie ei ole nykyisellään osa kävelyn ja pyöräilyn reitistöä. Uusi kaupan yksikkö ei muuta tätä tilannetta. Uudisrakentamisesta johtuvat reittimuutokset eivät merkittävästi lisää nykyisen reitin pituutta. 5.2 Liikennejärjestelmä ja liikenteen suuntautuminen Laakeritien ja Raitotien liittymän liikenne tulee uuden kaupan myötä suuntautumaan enemmän Laakeritien suuntaiseksi. Raitotien kaakkoiselle haaralle on suositeltavaa rakentaa uusi kääntymiskaista Laakeritielle (kuva 4), joka tukee liikenteen suuntautumisen tarpeita ja mahdollistaa tehokkaamman liikenteenvälityskyvyn liittymään. 5.3 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Laakeritien liikenne tulee pysymään sujuvana uuden kaupan rakentumisenkin myötä, koska alueen sisäinen liikenne on edelleen melko maltillista. Raitotien ja Laakeritien liikennevalo-ohjatussa liittymässä jonoutuminen ja viivytykset tulevat kaupan myötä kasvamaan, mutta jonoutumisongelmia esimerkiksi rampin suuntaan ei havaittu toimivuustarkasteluissa. Toimivuutta pystyisi parantamaan huomattavasti, jos Raitotielle rakennettaisiin kuvan 4 mukaisesti uusi kääntymiskaista, joka parantaisi suunnan liikenteenvälityskykyä ja näin liikennevalojen vihreää valoa pystyttäisiin jakamaan tehokkaammin eri suuntien kesken. Kaistan ei tarvitsisi olla kuin noin 30 metriä pitkä, jotta siitä saatava hyöty palauttaisi liittymän toiminnan lähes nykytilannetta vastaavaksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (7) 5.4 Liikenneturvallisuus Laakeritien ja Raitotien liittymä on liikennevalo-ohjattu, ja liittymän toiminta on riittävän hyvää, ettei esimerkiksi punaista päin ajamista pitäisi ilmetä. Liittymässä ei ole suojateitä, joten konflikteja ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen välillä ei synny. Laakeritiellä liikennemäärät pysyvät kaupan rakentumisen myötä edelleen riittävän maltillisina, ettei suojateille ole tarvetta asettaa liikennevaloja.