Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Samankaltaiset tiedostot
Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Herne säilörehun raaka-aineena

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Ruis ja vehnä luomussa

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Hamppu viljelykiertokasvina

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Gluteenittoman tattarin viljely

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kylvö suoraan vai suojaan?

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Biologinen typensidonta

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Kuminan kasvinsuojelua

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Miten hometoksiinit hallintaan?

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Reijo Käki Luomuasiantuntija

RaHa-hankeen kokemuksia

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Rehumaissin viljelyohjeet

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Peltokasvien luomuviljely

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvinviljelytila Lahdessa

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Siemenpakkaajan puheenvuoro

ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Transkriptio:

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria

Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista (N 74 kg) Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha 660 kg raakavalkuaista (N 110 kg) Ei tarvitse typpilannoitusta 2 Tero Tolvanen, Herneen

Markkina- ja talousnäkymiä Molemmille avautunut uudelleen sekä rehu- että elintarvikekäyttö Hinta n. 1,5 x rehuvilja + Maata parantava vaikutus + Vähäinen lannoitustarve + Saavat suurempaa tukea (n. + 110 /ha) + Tuovat uutta mielenkiintoa viljelyyn - Siemenkustannus viljoja suurempi - Riski sadon talteen saamisesta - Kuivaus voi olla työläämpää

Kasvupaikan valinta Herneelle juolavehnätön Hieta- ja savimaille Hiue optimipaikka? ph yli 6 tai ymppäys Ojitus kuntoon herne kärsii sekä kuivuudesta että märkyydestä Kierrossa viljojen väliin, kohtuullinen typpilannoitusvaikutus Hernettä ja härkäpapua vain kerran viljelykierrossa Härkäpapua vain aikaisimmille kasvupaikoille Kylvö toukokuun alussa, puitava herne 20.5. mennessä 5 Tero Tolvanen, Herneen

Hernettä savimaalla Kuva: Tero Tolvanen 6 Tero Tolvanen, Herneen

Hernettä hietamoreenilla Kuva: Tero Tolvanen 7 Tero Tolvanen, Herneen

Kylvömäärä ja siemenseos Herneen kylvömäärä 80 130 kpl/m2 puhtaana kasvustona eli 200 400 kg/ha Härkäpavulla 60 80 kpl/m2 eli 220 280 kg/ha Tukiviljaa enintään 10 %, jos haluaa kaikki palkkiot Kaura tai vehnä Tukikasvin osuus sadosta kasvaa nopeasti, jos sitä lisätään yli 15 % rajan Herneen viljely vähällä tukikasvilla on riskialtista kevyillä mailla Juolavehnä vetää kasvuston nurin Seoksille suora sopimus karjatilan kanssa 8 Tero Tolvanen, Herneen

Lakoriski on huomattava 9 Tero Tolvanen, Herneen

Lajikkeet Viljaseoksiin pitkävartinen herne Siemenen koko vaihtelee lajikkeiden välillä paljon, tsp. 242 324 g Lako lajikekokeissa 25 61 % Korrenpituus 67 97 cm Siemenen saatavuus on toisinaan rajallista Karita ja Rokka vahva- ja lyhytvartisia Sopivat puhdaskasvustoon Ingrid on vahva- ja pitkävartinen Miinuksena iso siemen Jermu ja Rocket pieni- ja keltasiemenisiä Hulda, Perttu, Stok ja Sohvi pitkiä Härkäpavulla Kontu on ainoa aikainen lajike 10 Tero Tolvanen, Herneen

Kylvö Kylvetään ajoissa sietävät hallaa Kylvösyvyys 5-7 cm Tukiviljan voi kylvää toisesta säiliöstä Tarkkaile kylvön tasaisuutta Liika vauhti on pahasta Jyräys kylvön jälkeen Tasainen itäminen Kivien painaminen Jää helposti pintaan, jolloin taimettuu epätasaisesti ja tuo ongelmia syksyyn 11 Tero Tolvanen, Herneen

Herne ja härkäpapu on saatava syvälle

Korjuu ja kuivatus Puitava matalaan, oli pystyssä tai ei Puitaessa puhdasta hernettä/itävää siementä säädetään varstasilta väljälle ja kelan kierrokset minimiin Kylmäilmakuivuri on herneelle hyvänä syksynä hyvä Lämminilmakuivurin herne varaa pitkäksi aikaa, koska siemen on iso Kuivauksen jaksotus Isoista herneistä voi olla riesaa vielä jauhatusvaiheessakin Murskesäilöntä muurahaishapolla toimii, jos on tehokas mylly tai puhdas kasvusto 13 Tero Tolvanen, Herneen

Puinti lyhyeen sänkeen Kuva: Tero Tolvanen 14 Tero Tolvanen, Herneen

Yhteenveto viljelyvarmuudesta Savesta maalajissa Juolavehnätön lohko Piensiemeninen herne Kylvetään ajoissa Tarvittaessa tukiviljaa Uusi ja iso puimuri Säilöntä ja markkinointi/ruokinta mietitty 15 Tero Tolvanen, Herneen

Tästä Jermua 3 000 kg/ha 16 Kuva: Niko Nyrhinen Tero Tolvanen, Herneen