Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Transkriptio

1 Kauran satotason nosto Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

2 Satotason nosto

3

4

5 KM-kauran satokisa 2016: Kaurakisassa tuli neljä yli kahdeksan tonnin kaurasatoa. Voitto irtosi kilon hehtaarisadolla ja sen nappasi Riku Olli Mynämäeltä.

6 Satoportaat Lähtötilanne: 3 tn vai 6 tn? Isoja ja pieniä askelia, toiset helpommin toteutettavissa kuin toiset. Mikä on tavoite? Suuri sato, suuri ja painava jyvä, valkuainen, lajipuhtaus Jos nykyinen satotaso riittää, niin riittävät nykyiset toimenpiteetkin!

7 1. Maan rakenne ja vesitalous Kaura tarvitsee paljon vettä muttei se uida osaa. Ojitus kuntoon Maan multavuus; humuspitoisempi maa auttaa sitomaan vettä ja ravinteita kasvin käyttöön Liettyminen, tiivistymät haasteita Viljelykierto, kerääjäkasvit, aluskasvit jne. Ilmava maa mahdollistaa terveen ja tehokkaasti ravinteita ottavan juuriston ph: kaura sietää matalampaakin ph:ta, mutta viihtyy hyvässä ph:ssa

8 2. Lajike, maalaji Valitse lajike soveltumaan tilallesi ja maillesi Aikaisuus, maalaji (korrenvahvuus), käyttötarkoitus Mieti milloin haluat puida: mitä muuta viljelykierrossa on Käytä sertifioitua siementä, tai itse huolella lisäämääsi, elinvoimaista, puhdasta siementä. Peittaus: kauranlehtilaikku, punahome Kylvötiheys: tjp g Tavoitetiheys kpl/m²

9 3. Ravinteet Maanäytteet: mitä tarvitaan? Paljonko tarvitaan? Milloin tarvitaan?

10

11

12

13 3. Ravinteet Mn, Zn, Cu Strategia: Pääravinteet Rakeena, karjanlantana Hivenravinteet Mitä kaura saa maasta? kylvölannoituksen yhteydessä, peittaamalla, lehtilannoituksena? Mitä annan kylvön yhteydessä? Mitä kasvukaudella? Miten?

14 Paljonko kaura tarvitsee mangaania? Eli jotta satoa saadaan 5 tn kuiva-ainetta (5,8 tn, kun kosteus on 14%), kasvi tarvitsee 630 g käyttökelpoista mangaania/ha. Jyviä ei saada aikaiseksi ilman olkia!

15 4. Kasvinsuojelu -rikat 250 H : Mangaani g/ha Tarpeenmukainen! Huolehdi, että rikat tulee torjuttua ilman vikuutuksia Älä edistä resistenssiä Pohjavesi- ja peräkkäiskäytön rajoitukset. Vesistörajoitukset Matara Saunakukka H : Typpi kg/ha Savikka Linnunkaali Orvokki 120 Matara 50 0 Ohra Rikat Muut Bayer ja Yara yhteistyössä, koe Kotkaniemen tutkimusasemalla Kokeessa tutkittu rikkojen ravinnepitoisuudet heinäkuussa Megalabin avulla Saunakuk ka Savikka Linnunkaali 0 Ohra Rikat

16 4. Kasvinsuojelu - korsi Määrittele lakoriski: Lajike, maalaji, lannoitustaso, kasvukausi Säädä kortta kun se on kasvussa: käsittelyllä lyhennetään ja vahvistetaan niitä solmuvälejä, jotka ovat kehittymässä. Kun lakoriski on suuri, tarvitaan useampi korrensäädekäsittely Viimeinen korrensäädekäsittely ennen lippulehteä! Huomaa, että korrensääteet ovat stressaavia. Älä käsittele stressaantunutta kasvustoa! Kauralle sallitut korrensääteet: CCC, Cycocel, 5C (klormekvattikloridi) Aikaisin, lyhentää alempia solmuvälejä. Vain rehukauralle! Trineksapakki-etyyli: Moddus M, Sonis, Trimaxx, MedaxMax (sis myös proheksadioni-kalsium) Aktivoituu valossa ja lämmössä. Aktivoituiko 2017?

17 4. Kasvinsuojelu- taudit Kauran taloudellisesti merkittävimmät taudit ovat lehtilaikku ja punahome Lisäksi ruosteet ja avonoki voivat verottaa satoa Kaura on vilja siinä missä ohrakin: jos tauteja esiintyy, ne on torjuttava. Viljelykierto, puhdas siemen Kauran lehtilaikkuun tehoavat triatsolit kelpo vaihtoehtoja. Aikaisilla lajikkeilla voi harkita strobeja tai SDHI-aineita Käyttömäärä korreloi tautisuojan kanssa! Pieni annos- lyhyt suoja.

18 Punahome

19 HOMEIDEN JA HOMETOKSIINIEN HAITALLISET VAIKUTUKSET Homeet ja hometoksiinit elintarvikeviljassa terveysriski ihmiselle (myrkytystapaukset harvinaisia, pitempiaikaisen altistumisen kaikkia vaikutuksia ei tunneta) teollisuusprosessien vaikeutuminen (esim. mallastuotanto) Homeinen rehu / hometoksiinit rehuviljassa akuutit myrkytysoireet näkyvät ja voimakkaat pitkäaikaisen altistumisen seurauksena: tuotoksen (lievä) lasku vastustuskyvyn lasku hedelmällisyyshäiriöt (tiinehtymishäiriöt)

20 Punahomeiden hallinta kauran viljelyssä Riskitekijät: - yksipuolinen saman viljalajin viljely - kevytmuokattu tai suorakylvetty kylvöalusta - myöhäinen lajike - viljan kukinta-aikana sateista ja viileää, joka pidentää altista kukinta-aikaa - sääolosuhteet jatkuvat kosteana kukinnasta eteenpäin - sadonkorjuuaika sateinen ja lakoontunut kasvusto - kasvukausi venyy pitkälle loppukesään/syksyyn - loppukasvukaudesta esiintyy alhaisia lämpötiloja

21 Punahomeiden hallinta Punahome leviää kaikilla tartuntatavoilla: Maa, ilma, siemen ja kasvinjäte Viljelykierto (mukana muutakin kuin viljoja) Maanpinnalla vähän kasvinjätettä, jossa itiöt talvehtisivat (muokkaus) Puhdas siemen (peittaus) Sääolot kukinnan aikana tähän vaikea vaikuttaa Kukinnan aikana fungisidi-käsittely (protiokonatsoli, metkonatsoli..) Puitaessa: tuulta tarpeeksi! Punahome viihtyy pienissä jyvissä ja viljapölyssä Kuivurilla: Kuivaa puidut erät pian, jottei erä pääse lämpiämään. Esiputsariin kierroksia! Pienet jyvät ja viljapöly pois massasta. Pidä erilaiset erät mahdollisuuksien mukaan erillään

22 DON-toksiinipitoisuus eri kauralajikkeissa Kaupan ja teollisuuden vastaanottonäytteissä

23 Punahomeen hallinta sää ylitse kaiken

24 Anna kauralle mahdollisuus! Maan rakenne ja vesitalous Lajike ja maalaji ph kuntoon Ravinteet Kasvinsuojelu

25 Kesäinen opintomatka Hauhon koetilalle Hauholla: Kaura: Lannoitekokeita, luomulannoitekoe, Viljelyohjelmakokeita Härkäpapu: virallisia lajikekokeita, Herne: virallisia lajikekokeita Lisäksi tilakohteena ainakin härkäpapua, mukana vuodesta 2010 härkäpapua viljellyt Timo Valaja. Hänellä lihasikala, omaa käyttöä pavulla n 100 tn/vuosi.