PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa rantateineen.
3 JOHDANTO Puumalan itäosien yleiskaavan muutoksia varten tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen luontoinventointi Tihiäniemen Repolahdessa heinäkuussa 2015 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon. Nisäkkäistä selvitettiin mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Lajisto tutkittiin kartoittamalla suunnittelualueet systemaattisesti. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankäytön suunnittelun kannalta. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten. INVENTOITU ALUE 1. Repolahden perukka (LIITTEET, Kartta 1.) Repolahti on kalliperän murroslaaksoon muodostunut hietapohjainen lahti. Lahden perukka nousee loivasti kohti kaakkoa. Lahden perukka ja jyrkemmin nousevat rinteet lahden molemmin puolin ovat hietapitoista, osin kivistä harjusoraa. Lahden perukan metsämaa todettiin paikoin varsin kiviseksi ja lahden molemmilla rannoilla oli todettavissa pienialaisia kalliopaljastumia. Lahden suulla vastakkaisilla rannoilla on kalliolaakiot. Lahden itäranta on osin rakennettu ja lahden perukassa on yleinen veneranta (LIITTEET, Kartta 1.). Lahden perukkaa kiertää hiekkatie (kansikuva). Suunnittelualueen metsämaa on nuorta mäntykangasta (MT), Lahden perukan kaakkoisosassa on ojitettu korpinotkelma, jossa todettiin runsaammin kuusta. Rannan läheisyydessä lehtipuiden (mm. koivut ja tervaleppä) osuus kasvoi puustossa. Lahden perukan länsirannan rinnemaa on mahdollisesti ollut laidunta. Kenttäkerroksen perusteella ko. rinnemaa on lehtomaista kangasta
4 (OMT) ja paikoin kuivapohjaista rinnelehtoa (OMaT) mutta alue ei ole kuitenkaan luonnontilainen (Kuva 3.). Lahden perukassa oli todettavissa muutamia kuivan kankaan kumpareita (VT), joilla puusto oli kookasta ja jätetty aikanaan hakkaamatta. Perukan ja paikallistien välillä todettiin myös kookkaita lehtipuita (haapoja ja koivuja), joissa todettiin muutamia kolopuita. Kolot todettiin asumattomiksi. Kuva 1. Perukan suunnittelualueella on nykyisin veneranta. Kuva 2. Veneranta järven puolelta kuvattuna. Venerannan lajisto indikoi dystrofisuutta. Kuva 3. Repolahden perukan länsirannan rinnemetsää (OMT, paikoin OMaT). Kuva 4. Repolahden perukan itärannan nuorehkoa metsää MT). Kuva 5. Repolahden perukan rantaa itään päin kuvattuna. Taustalla veneranta. Kuva 6. Repolahden perukan hietakumpareiden nuorta mäntymetsää (MT, paikoin VT). Metsämaan kasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi kangasmetsien (Kuva 6.), niukkaravinteisten rinnelehtojen ja korpien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliaita elinympäristöjä ei todettu. Suunnittelualueen metsien lintulajisto todettiin tavanomaiseksi havu- ja
5 sekametsien lajistoksi (mm. peippo, pajulintu, käpytikka, punakylkirastas, kirjosieppo ja harmaasieppo). Suunnittelualueen rannat todettiin hietapohjaisiksi. Hietainen rantaterassi on muutamien metrien levyinen, jonka jälkeen pohja laskee loivasti kohti lahden keskiosaa. Vesi lahden perukassa todettiin varsin ruskeaksi. Rantavyöhykkeen kasvilajisto ja vesikasvilajisto indikoi dys-oligotrofista, venerannassa lähinnä dystrofista vettä (Kuvat 2., 4. ja 5.). Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi, rauhoitettuja tai uhanalaisia lajeja ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F 19 33820 Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p. 040-70 44 750
LIITTEET 6