Hausjärven kunta Asemakaavan muutos, selostus Hikiä Taipaleentien teollisuusalue Kortteli 2 Ehdotus 12.11.2009, tarkistukset 25.1.2010 KValt 23.3.2010 20 Lainvoimainen 29.4.2010
1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Hausjärven kunnan Hikiän kylän kortteleita 2 ja 2A sekä niihin liittyviä puisto- ja katualueita. Asemakaavalla muodostuu kortteli 2 sekä siihen liittyvät lähivirkistys- ja katualueet. Tämä selostus koskee 12. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa, johon on tehty tarkistukset 25.tammikuuta 2010. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven kunnan Hikiän kylässä, Hikiäntien itäpuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä Itätiehen, idässä Suokujaan, pohjoisessa peltoalueeseen ja pientaloasutukseen sekä lännessä viheralueeseen ja Latotien varren pientaloasutukseen. Asemakaavan muutosalueen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa teollisuusalueen tonttijaotusta, lukumäärä ja katualuetta tulevan yritystoiminnan mahdollistavaksi, sekä samalla ajantasaistaa asemakaava alueella toimivien yritysten tonttialueiden osalta. Lisäksi tarkastellaan teollisuusalueen halkaisevan sähkölinjan mahdollinen uusi sijoituspaikka.
2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Selostuksen liitteet... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.2 Suunnittelutilanne... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.4 Tavoitteet... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Kokonaismitoitus... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Rakentamisaikataulu... 12 6.2 Kunnan toteuttamistoimenpiteet... 12 1.5 Selostuksen liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty 23.11.2009) Liite 2 Sähköverkosto Liite 3 Maanomistus ja ote maakuntakaavasta Liite 4 Ote ohjeellisesta yleiskaavasta ja voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmästä Liite 5 Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Liite 6 Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet Liite 7 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta määräyksineen
3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutosalueella teollista toimintaa aloittava yrittäjä on neuvotellut kunnan kanssa omistamaansa tonttiin rajoittuvan teollisuustonttialueen ostamisesta. Kunnanhallitus on 9.9.2008 307 päättänyt asemakaavan muutoksen laadinnasta. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 23.10.2008 98 päättänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Liite 1) sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 13.11.- 27.11.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavatyön ajan. Kunnanhallitus on 17.11.2009 387 päättänyt asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 3.12.- 23.12.2009 ja 4.1.-13.1.2010 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavan muutosta kokouksessaan 2.2.2010 43. Valtuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 23.3.2010 20. Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 29.4.2010. 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella ei laajenneta alueella voimassa olevan kaavan yritysalueen ulkorajausta. Asemakaavalla muodostuu teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), lähivirkistysaluetta VL sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia voimassa olevaan kaavaan nähden. Alueen sähköverkoston muutoksista on tehty suunnitelma, joka on liitteenä (Liite 2). Muutossuunnitelman toteutuessa kaksoisilmajohto tontin 3 alueella ei enää aiheuta rasitetta. Asemakaavan mukaiseen tonttien toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueen kunnallistekniikka on valmiina. Kunta toteuttaa asemakaavan mukaisten katujen rakentamisen erillisten suunnitelmien ja toteutusaikataulun mukaisesti. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelun kohteena oleva alue on Hikiän taajamaan sijoittuvaa, pääosin rakennettua teollisuusaluetta. Kaavamuutosalue sijoittuu rakentuneelle alueelle, jonka lähiympäristössä on pientaloaluetta.
4 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Maisemallisessa maakuntajaossa kaavamuutosalue kuuluu eteläiseen rannikkomaahan, jossa se sijoittuu Uudenmaan peltolakeudelle. Alue on aikoinaan merestä kohonnutta rannikkomaata. Maisemalle tyypillistä on moreeni- tai kalliopintaisten kankare- ja mäkimaiden sekä savilakeuksien vuorottelu. Tarkastelun kohteena oleva alue sijoittuu peltoalueelle, jonka lähiympäristöön on rakentunut pientaloalue. Alueen länsipuolella on 1980-90-lukujen omakotitaloja ja pohjoispuolella vuonna 2005 kaavoitettu pientaloalue. Pientaloalueiden ja kohteena olevan teollisuusalueen välissä on puistoaluetta. Rakennuskanta pientaloalueilla on yksi- ja puolitoistakerroksista. Toteutuneet teollisuusrakennukset ovat yksi- ja kaksikerroksisia halleja. Teollisuusalueen eteläpuolelle, kohdealueen ulkopuolelle on kaavoitettu omakoti- ja rivitaloalue, joka ei kahta omakotirakennusta lukuun ottamatta ole toteutunut. Alue on säilynyt peltona, jonka eteläpuolella näkymää rajaa valtaojaa reunustava puusto, sekä osittain tien varteen istutetut, pienikasvuiset pihlajat. Lähestyttäessä tarkastelualuetta pohjoisesta päin Hikiäntietä myöten, sijoittuu teollisuusalue rakentuneen pientaloalueen taakse. Teollisuusalueella oleva noin 8 m korkea halli on havaittavissa maisemassa pientalojen takaa. Peltoaukean jälkeen tai etelän suunnasta saavuttaessa teollisuusalue ei juurikaan näy tienvarren kasvillisuuden takaa. Näkymä Taipaleentieltä luoteeseen. Edustalla rakentamaton kiinteistö ja sähkölinja. Taustalla vuonna 2005 kaavoitettua pientaloaluetta ja Kirkonkylän Vuorenmäen harjualuetta. Näkymä Hikiäntieltä kaavamuutosalueen suuntaan maatalousrakennusten jälkeen. Edustalla 1990 ja 2005 kaavoitettu Suikkarintien varren pientaloalue ja taustalla vasemmalla hiljattain rakennettu, alueen korkein teollisuushalli (osoitettu nuolella).
5 Luonnonolot ja kasvillisuus Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kaavaalueella kasvillisuus on osin luonnonmukaista ja osin istutettua. Teollisuuden ja asutuksen väliin jää lännessä puustoinen vyöhyke. Pohjoisen suuntaan alue on avointa niittyä. Itätien eteläpuolelle on istutettu pihlajarivistö ja pohjoispuolelle, tonttialueiden reunoille jalokuusia. Paikoin teollisuustonttien kasvillisuus on hoitamatonta luonnonkasvillisuutta. Taipaleentien itäpuolen rakentamattomilla tonteilla kasvaa lehtipuuvaltaista puustoa. Viistokuva etelän suunnasta suunnittelualueelle. Kuvasta puuttuu Suikkarintien pientaloalueen jatko. Vesisuhteet Kaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole avovesiä. Valumavedet johtuvat avo-ojaa pitkin etelään. Maaperä Kaavamuutosalueen maaperä on maaperäkarttatarkastelun perusteella hiesua. Pinnanmuodot Kaavamuutosalue sijoittuu alavalle entiselle peltoalueelle. Kaava-alueen eteläosa on noin 94 metriä mpy ja pohjoisosa noin 96 metriä mpy, maaston laskiessa etelään noin kaksi metriä 200 metrin matkalla. Kaavamuutosalueen itäpuolella kohoaa kalliomäki, jonka korkeus on noin 103 metriä mpy.
6 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen Rekisteritietojen mukaan Itätien ja Taipaleentien kulmaukseen sijoittuvan kiinteistön 1:275 teollisuushallissa on asunto. Kaavamuutoksen kohteena olevan alueen pohjois- ja länsipuolella on pientaloasutusta. Ote pohjakartasta, josta ilmenee alueen asutus. Kaavamuutosalue rajattu. Palvelut Kaavamuutosalueella toimii teollisuusyrityksiä, kuten Maatalous- ja metsäkoneiden tukkumyyntiä harjoittava Loude Oy, Elintarviketeollisuuden tuotantoa palveleva Leipurin Oy, Zetes Oy, Kalustesektori Oy sekä sähköautojen komponenttien valmistukseen liittyvää kehitystyötä tekevä FEVT Oy / EVx Oy, jonka toimesta kaavamuutokseen on ryhdytty. Hikiän keskustan palvelut, kuten neuvola, hammashoitola, kirjasto, posti ja päivittäistavaraliike sijaitsevat kaavamuutosalueen läheisyydessä, Hikiäntien varressa. Liikenne Taipaleentie on päättyvä katu ja Itätie päättyy matonpesupaikalle, joten alueella ei ole läpikulkua. Itätiestä erkautuva Suokuja on yksityinen tie. Alueen länsipuolella kulkeva Hikiäntie on merkittävä seudullinen tie, jota pitkin on yhteys pohjoiseen kantatielle 54 ja etelään Hyvinkään suuntaan. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Hikiäntien länsipuolella kulkee pyörätie.
7 Riihimäki-Lahti -rautatie kulkee vajaan puolen kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Tekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi ja viemäri Itätien ja Taipaleentien varressa, sekä Taipaleentiestä edelleen pohjoiseen. Myös kaavamuutosalueen pohjoispuolella on kunnallisteknistä verkostoa. Itätien päässä, noin 200 metrin etäisyydellä kaava-alueesta, on jäteveden pumppaamo. Alueella on Fortumin sähköverkostoa. Puistoalueella kulkee 20 kv ilmajohto ja Taipaleentien länsipuolista kiinteistöä halkoo 20 kv kaksoisilmajohto. Fortumin toimittama, 2.12.2008 päivätty karttaote verkoston nykytilanteesta ja lähitulevaisuuden mahdollisista muutoksista on liitteenä (Liite 2). Sähköturvallisuusmääräysten mukaiset vähimmäisetäisyydet johtoihin sekä paloturvallisuuteen liittyvät etäisyysvaatimukset huomioiden Fortumin suositus rakennusten sijoittamiselle 20 kv ilmajohdon lähimmästä pylväslinjasta on 7 metriä ja pylväsmuuntamosta 10 metriä. Virkistys Alueen itäpuolella on latureitistöä. Hikiän pururata ja urheilukenttä kuntoiluvälineistöineen sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä, Hikiäntien länsipuolella. 3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Kirkonkylä-Hikiä kulttuurimaiseman reunassa (Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 Museovirasto/Ympäristöministeriö) sekä on osa laajempaa maakunnallisesti arvokasta Kirkonkylän-Hikiän kulttuurimaisemaa (Rakennettu Häme 2003, Hämeen liitto). Alueella ei ole Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (2005) mainittuja kohteita. 3.1.5 Erityisalueet ja ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Suunnittelualueella ei ole erityisalueita tai ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Riihimäki-Lahti -rautatie sijaitsee kaavamuutosalueen eteläpuolella, vajaan puolen kilometrin etäisyydellä. 3.1.6 Maanomistus Kaava-alueen maanomistajia ovat yksityiset ja kunta. Kartta kunnan maanomistuksesta on liitteenä (Liite 3).
8 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (Valtioneuvoston vahvistama 28.9.2006, KHO 28.12.2007) alue on yleispiirteisesti merkitty rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Kohde sijoittuu maisema-aluerajauksen (ma) sisään joka kattaa myös pääosan Hikiän keskustaa. Alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön aluerajauksen reunassa. Ote maakuntakaavasta on liitteenä (Liite 3). 3.2.2 Yleiskaava Alueelle on laadittu yleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 25.9.1979. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kohdealue ja osaksi sen eteläpuoleinen alue ovat yleiskaavassa teollisuustoimintojen aluetta (T). Alueen länsireunassa on puistomainen vapaa-alue (P), jonka länsipuoli on pientalovaltaista asuintoimintojen aluetta (AOR) ja eteläpuoli omakotivaltaista asuintoimintojen aluetta (AO). Ote yleiskaavasta on liitteenä (Liite 4). 3.2.3 Asemakaava Alueella on voimassa 23.3.1977 hyväksytty rakennuskaava. Rakennuskaavassa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV) ja istutettavaa puistoaluetta (PI) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kaavamuutosalueen länsiosan puistoalueella (Pl) on osin voimassa 24.4.1979 hyväksytty rakennuskaava ja luoteiskulmassa, lähivirkistysalueella (VL), 24.5.2005 hyväksytty asemakaava. Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmästä on liitteenä (Liite 4). 3.2.4 Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.12.2001 151 ja tullut voimaan 1.1.2002. Rakennusjärjestyksen päivitystyö on käynnissä. 3.2.5 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Kaava-alueella on kesällä 2009 käynnistynyt Hikiän-Kirkonkylän osayleiskaavoitustyö. 3.2.6 Pohjakartta Kaava-alueen pohjakartat on hyväksytty 15.1.1993 ja päivitetty 4.2.2008. Pohjakarttaa pidetään ajan tasalla Hausjärven kunnan toimesta. Kohdealueen pohjakartta on päivitetty 9.11.2009. 3.2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja.
9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutostarve tuli kun alueen yrittäjä ilmaisi kiinnostuksensa ostaa kunnalta omistamaansa kiinteistöön rajoittuvaa teollisuustonttialuetta. Kunnan omistamaa tonttialuetta on osin Taipaleentien länsipuolella muodostaen osan korttelista 2 ja osin tien itäpuolella muodostaen osan korttelista 2A. Väliin jää katualuetta. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Päätös asemakaavan laatimisesta on tehty Hausjärven kunnanhallituksessa 9.9.2008 307. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 23.10.2008 98 hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päättänyt asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä 13.11.-27.11.2008. Kunnanhallitus on 17.11.2009 387 päättänyt asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 3.12.- 23.12.2009 ja 4.1.-13.1.2010 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavan muutosta kokouksessaan 2.2.2010 43. Valtuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 23.3.2010 20. Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 29.4.2010. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 28.7.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Asemakaavahankkeen osallisia ovat mm: o Maanomistajat ja naapurimaanomistajat o Hausjärven kunta o Hämeen liitto o Hämeen ympäristökeskus o Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä o Kanta-Hämeen pelastuslaitos o Museovirasto o Sähköyhtiö, Fortum sähkönsiirto Oy o Puhelinlaitos, Elisa Oyj Asemakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa kuullaan osallisia ja pyydetään lausunnot viranomaisilta sekä tarvittaessa muilta asianosaisilta tahoilta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa.
10 Asemakaavan hyväksymisestä tiedotetaan muistutuksen jättäneitä osallisia ja kaavan voimaantulosta ilmoitetaan lehdessä sekä kunnanviraston ilmoitustaululla. Tiivistelmät asemakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista ovat liitteenä (Liitteet 5 ja 6). 4.4 Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa teollisuusalueen tonttijaotusta, lukumäärä ja katualuetta tulevan yritystoiminnan mahdollistavaksi. Samalla ajantasaistetaan asemakaava alueella toimivien yritysten tonttialueiden osalta sekä ratkaistaan teollisuusalueen halkaisevan sähkölinjan siirtopaikka. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), lähivirkistysaluetta VL sekä katualuetta. 5.2 Kokonaismitoitus Aluemitoitus ilmenee asemakaavan seurantalomakkeesta, joka on liitteenä (Liite 7). 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavassa osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelit (TTV) 2 ja 2A kortteliksi 2 merkinnällä Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kerrosluku korotetaan I:sta II:ksi, koska rekisterin mukaan alueelle on toteutunut II-kerroksista rakennuskantaa ja teollisuushalleissa on tarve rakentaa toimitiloja kahteen kerrokseen. Rakennusoikeudeksi osoitetaan voimassa olevan kaavan mukainen e=0,40. Asumista ei erikseen lisätä mainintaa kaavaan. Alueen maiseman säilyttämiseksi osoitetaan teollisuusrakennusten julkisivun enimmäiskorkeudeksi toteutuneen teollisuushallin mukaan 7 m. 5.3.2 Tie- ja liikennealueet Kaavassa osoitetaan Taipaleentien katualue päättyvänä ja katualueen päähän kääntöpaikka. 5.3.3 Virkistysalueet Teollisuusalueen länsi- ja luoteispuolelle osoitetaan VL-aluetta, joka erottaa teollisuustoiminnot ympäröivästä asutuksesta.
11 5.3.4 Vaara-, erityis- ja muut alueet Välittömästi asemakaava-alueella ei ole vaara- tai erityisalueita. Taipaleentien päähän on osoitettu rasite sähköjohdolle sekä vesi- ja viemärijohdoille (z ja v) sekä 20 kv kaksoisilmajohdolle tontin 3 ja VL-alueen halki. Kaava-alueen luoteis- ja lounaisosiin osoitetaan ohjeelliset varaukset puistomuuntamoille (et). Tontin halki johtava linja suunnitellaan siirrettäväksi puistoalueelle. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavassa osoitetaan teollisuusalue merkinnällä TY, millä turvataan alueelle sijoittuvien toimintojen häiriöttömyys suhteessa ympäröivään asutukseen. Teollisuusalueen ja asutuksen väliin jää puistoaluetta (VL). Kaavamuutoksella mahdollistetaan alueella toimivan yrittäjän elinkeinonharjoittaminen. 5.4.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Kaavanmukainen pääkäyttötarkoitus alueella ei muutu, joten kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Rakentamisen myötä Taipaleentien itäpuolella olevaa teollisuustontin puustoa poistuu. 5.4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavamuutoksen myötä Taipaleentieltä poistuu läpiajomahdollisuus. Katua ei ole rakennettu kokonaisuudessaan eikä poistuvalle osa-alueelle ole tarvetta. Kaavamuutoksella teollisuusalueen tonttijako osoitetaan pääosin toteutuneen mukaisena, jolloin rakennuspaikkojen määrä kasvaa, mutta rakennusoikeuden määrä pysyy ennallaan. Tonttien rakentaminen tulee lisäämään liikennettä alueella. Kaavassa ei kuitenkaan osoiteta uusia alueita teollisuuden käyttöön. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Maisemallisia vaikutuksia pyritään vähentämään määräämällä teollisuusalueen pohjoisreunan istutettavalle alueen osalle istutettavaksi puustoa ja korkeita pensaita sekä rajoittamalla teollisuusrakentamisen julkisivukorkeus nykyisen rakentamisen tasolle.
12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan mukaiseen tonttien toteuttamiseen voidaan ryhtyä asemakaavan saatua lainvoiman. Alueella kunnallistekniikka on valmiina. 6.2 Kunnan toteuttamistoimenpiteet Alueen sähköverkoston muutoksista on tehty suunnitelma, joka on liitteenä (Liite 2). Muutossuunnitelman toteutuessa kaksoisilmajohto tontin 3 alueella ei enää aiheuta rasitetta. Kunta toteuttaa asemakaavan mukaisten katujen rakentamisen erillisten suunnitelmien ja toteutusaikataulun mukaisesti. Hausjärvellä 25. päivänä tammikuuta 2010 Paula Sidoroff Kaavasuunnittelija, Insinööri AMK Ilkka Korhonen Kaavoitusinsinööri, DI