SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS HUOVITIEN RANTA-ALUE, 15. KAUPUNGINOSA, KOHDE 118 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO PVM. TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO 9.1.2012 13.7.2011 299 22.5.2012 139 9.1.-9.2.2012, luonnos KAUPUNGINHALLITUS PVM. KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: SASKARI MEINILÄ KAAVOITUSARKKITEHTI OLAVINKATU 27 (C 3. KRS) 57130 SAVONLINNA PUH: 044 417 4666 PUH: 044 417 46 ATK SELOSTUS: TELEFAX 015-5250237 1
1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Kaavan vireille tulo Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan 15. kaupunginosassa, Kellarpellon Pitkäniemen alueella, noin 6 km luoteeseen kaupungin keskustasta. Kaavan työnimi on Huovitien ranta-alue. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 13.7.2011 299. Alue on myös vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 6.2.2012 46. 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Kaavan vireille tulo... 2 1.5 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Nykytilanne... 5 2.2 Suunnittelu... 5 2.2.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet... 6 2.2.2 Asemakaavan muutos... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Kaavatilanne... 6 3.1.1 Maakuntakaava... 6 3.1.2 Keskustaajaman länsiosien osayleiskaava... 7 3.1.3 Asemakaava... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset... 10 3.2.2 Rakennusjärjestys... 10 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri... 10 3.2.4 Pohjakartta... 10 2
3.2.5 Rakennuskiellot... 10 4 SELVITYS ALUEESTA... 10 4.1 Maanomistus... 10 4.2 Rakennettu ympäristö... 10 4.3 Liikenne... 11 4.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 11 4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset... 11 4.6 Luonnonympäristö... 11 4.6.1 Kasvillisuus... 11 4.6.2 Luonnonsuojelu... 11 4.6.3 Pinta ja pohjavesi... 11 4.7 Ympäristön häiriötekijät... 12 4.7.1 Pilaantunut maa... 12 4.8 Elinympäristö... 12 4.8.1 Palvelut... 12 4.8.2 Väestön rakenne... 12 4.8.3 Virkistys... 12 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 12 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne... 12 5.2 Aluevaraukset... 12 5.2.1 Korttelialueet... 12 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.4.1 Ympäristön häiriötekijät... 13 5.5 Vaikutukset liikenteeseen... 13 5.6 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon... 13 5.7 Vaikutukset elinympäristöön... 13 5.7.1 Palvelut... 13 5.7.2 Väestörakenne... 13 5.7.3 Viihtyisyys... 14 5.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 14 5.9 Rakentamisen laadun ohjaaminen... 14 5.10 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset... 14 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 6.1 Käsittelyvaiheet... 14 3
6.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 15 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 15 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 15 7.3 Toteutuksen seuranta... 15 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Liite 3: ote ydinkeskustan osayleiskaavasta Liite 4: ote: yhdyskuntatekninen huolto Liite 5: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6: kaavaehdotuksesta pyydetyt lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet (asemakaavaehdotus) Liite 7: voimassa oleva asemakaava määräyksineen 4
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne Alue koskee osaa korttelista 118 sekä korttelin ja rannan välistä puistoaluetta. Korttelissa on tällä hetkellä kuusi omakotitonttia, jotka ovat yksityisten omistuksessa. Puistoalue on kaupungin. Nykytilanne 2.2 Suunnittelu Savonlinnan kaupungin ja kuuden tontin omistajan kesken 6.6.2001 allekirjoitetussa aiesopimuksessa mainittu sopimusalue käsittää 15. kaupunginosan korttelin 118 tontit 2-7 ja rannan välisen puistoalueen, 1247 m 2. Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelussa/ asemakaavoitus. Valmistelusta on vastannut kaavoitusarkkitehti Sakari Meinilä. 5
2.2.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, joka mahdollistaa sopimusalueen liittämisen sopimuksessa mukana olevien asukkaiden tontteihin maisema- ja luontoarvoja kunnioittavalla tavalla. 2.2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu 15. kaupunginosan osa korttelista 118. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 0,6797 ha. Alueen kokonaiskerrosala on 1388 ka-m². 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne 3.1.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Alue kuuluu taajama-alueeseen (A). Merkintä sisältää mm. asumisen, kaupan, matkailun, palvelujen, hallinnon, teollisuus- ja muiden työpaikka- ym. taajamatoimintojen alueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Liite 2: ote Etelä-Savon maakuntakaavasta 6
Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta 3.1.2 Keskustaajaman länsiosien osayleiskaava Keskustaajaman länsiosien osayleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). 7
Ote keskustaajaman länsiosien osayleiskaavasta. Liite 3: ote keskustaajaman länsiosien osayleiskaavasta 8
Ote ajantasa-asemakaavasta 3.1.3 Asemakaava Alueella on voimassa seuraava asemakaava: Ak 551, joka on vahvistettu 10.8.1989. Siinä alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO), ja puistoaluetta (VP). Liite 7: voimassa oleva asemakaava määräyksineen 9
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Kaupunginhallitus päätti 13.7.2011 299 käynnistää alueella asemakaavan muutoksen. Alueelta on tehty kasvillisuuskartoitus ja rantaviivan tarkistus syksyn 2011 aikana. 3.2.2 Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.11.2010 93. 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri Alueen tonttien 15-118-2-7 tonttijaot on hyväksytty 30.10.1989 ja ne on viety tonttirekisteriin 19.01.1990. 3.2.4 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 3.2.5 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Korttelialueella on 6 omakotitonttia, jotka ovat yksityisten omistuksessa sekä puistokaistale rannassa, jonka omistaa kaupunki. 4.2 Rakennettu ympäristö Alue kuuluu rakennettuun omakotialueeseen. Vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu alueelle. 10
4.3 Liikenne Ajoneuvoliikenne ohjautuu Juolukkatien ja Pitkänimentien kautta Everlahdentielle, mikä on kokoojakatu. Paikallisliikenteen bussi kulkee Everlahdentietä Aholahdentielle ja siitä Valtatielle nro 14. Huovitieltä erkanee kevyen liikenteen väylä. 4.4 Yhdyskuntatekninen huolto Huovitielle on rakennettu vesi ja viemäriverkosto. Liite 4: yhdyskuntatekninen huolto 4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriympäristön suojelukohteita. 4.6 Luonnonympäristö 4.6.1 Kasvillisuus Suunnittelualueella on tehty kasvillisuuskartoitus syksyllä 2011. 4.6.2 Luonnonsuojelu Alueelta ei ole löytynyt uhanalaislajiston eikä EU:n luontodirektiivin eliölajien esiintymiä. Alueella ei ole enää mitään luonnontilaista. Lähin Natura 2000 alue on Hevonniemen Natura-alue Haapavedellä kaava-alueesta noin kilometri koilliseen. Natura-alue on tärkeä erityisesti Saimaannorpan elinalueena, noin 25 % koko kannasta. 4.6.3 Pinta ja pohjavesi Savonlinnan kaupunki sijaitsee Vuoksen vesistöalueella. Kaavaalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lähteelä, II-luokka) sijaitsee Lähteelässä noin 7 km kaupungin keskusta itään. Saimaan vedenpinnan pinnankorkeus alueella vaihtelee tasoilla NN + 75.60..+76.20. Kaavan pohjakartan rantaviiva on tarkistettu marraskuun 2011 tilanteen mukaiseksi. 11
4.7 Ympäristön häiriötekijät 4.7.1 Pilaantunut maa 4.8 Elinympäristö Alueella ei ole pilaantuneita maita. 4.8.1 Palvelut Lähimmät palvelut ovat noin puolen kilometrin päässä alueelta, kaupalliset ja muut, kuten peruskoulun ala-aste, päiväkoti ja liikunnalliset palvelut mm. liikuntahalli. 4.8.2 Väestön rakenne Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 20 asukasta. Tilastokeskuksen mukaan koko Kellarpellon alueella oli asukkaita v. 2001 3190, ennusteen mukaan v.2020 asukkaita on 3700. 4.8.3 Virkistys Puolen kilometrin päässä on Pitkäniemen kuntorata sekä Kellarpellon liikunta-alue, jossa on tennis- ja squash-halli, urheilukenttä sekä talviliikuntaan jäädytetty yhden kilometrin mittainen luistelurata. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne Asemakaavan muutos on keskustaajaman länsiosien osayleiskaavan mukainen. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialuetta (AO) on 6797 m². Rakennusoikeus on 1388 ka-m² ja tehokkuusluku on 0,25 m².. 12
5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan sallima täydennysrakentaminen (talous- ja saunarakennukset, laiturit) ei määränsä ja sijaintinsa vuoksi häiritse kaupunkikuvaa. 5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Puustoa ja luontoa on pyrittävä säästämään rakentamisen aiheuttamilta vaurioilta mahdollisuuksien mukaan. Uudet rakennukset liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkostoihin, joten ne eivät saastuta järveä. Kaavalla vahvistuu alueen nykyinen tosiasiallinen käyttö, joten sillä ei ole vaikutusta luonnonympäristöön tai ekologiaan. 5.4.1 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan muutos ei aiheuta ympäristöhäiriöitä alueella. 5.5 Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset haitat Ei tavanomaista suurempia rakentamisen aikaisia haittatekijöitä. Ei vaikutuksia liikenteeseen. 5.6 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Koko kaava alue kuuluu kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Hulevedet imeytyvät hyvin maaperään. 5.7 Vaikutukset elinympäristöön 5.7.1 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole palveluja, eikä niitä tule kaavamuutoksen myötä. Julkiset ja kaupalliset palvelut sekä virkistysaluepalvelut kesä- ja talviliikunnan osalta ovat lähialueilla ja hyvin saavutettavissa. 5.7.2 Väestörakenne Väestömäärä ei kasva alueella. 13
5.7.3 Viihtyisyys Asemakaavamuutoksen vaikutuksesta kaava-alueen kohdalla olevan rannan käyttö rajoittuu vain sen asukkaiden käyttöön, millä on rauhoittava vaikutus heidän kannaltaan. 5.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista on tullut voimaan 1.1.2002. Tavoitteita on tarkistettu ja tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan 1.3.2009. 5.9 Rakentamisen laadun ohjaaminen - Alue tukeutuu olemassa olevaan liikenneverkkoon. - Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. - Uusi rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta. Asemakaavamääräyksissä annetaan ohjeita alueen ympäristön säilyttämisestä ja rakentamisesta. 5.10 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät ilmi asemakaavakartasta. 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus on tehnyt aluetta koskevan kaavoituspäätöksen 13.7.2011 299. Huovitien ranta-alueen kaavoitus on ollut kaavoituskatsauksessa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 6.2.2012 46. Kaavoituskatsaus on kunnan kerran vuodessa laatima katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoista. Kaavoituskatsaus oli nähtävänä 16.2.2012-16.3.2012 kunnallisella ilmoitustaululla, Itä- Savossa sekä kaupungin kotisivuilla. Asemakaavasta on laadittava maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä teknisen lautakunnan kokouksessa. Suunnitteluaineiston nähtävänä olosta kuulutettiin sanomalehti Itä- Savossa ja kaupungin ilmoitustaululla 3.1.2012. Aineisto oli nähtävänä kaavoitusyksikössä ja kaupungin kotisivuilla 9.1.-9.2.2012 Il- 14
moitus kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin maanomistajille ja naapureille 3.1.2012. Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä. Asemakaavaehdotus oli nähtävänä.2012. 6.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Alueelta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. LIITE 5 Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot pyydetään asemakaavaehdotuksesta v.2012 seuraavilta: kaupungin hallintokunnat: rakennusvalvonta muut viranomaiset: paloviranomainen, terveydensuojeluviranomainen Lausunnonantajien ja muiden osallisten mielipiteet ja kannanotot asemakaavaehdotuksesta sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi tämän selostuksen liitteestä, teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjaotteista. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7.3 Toteutuksen seuranta Rakentamisessa noudatetaan Savonlinnan kaupungin voimassa olevaa rakennusjärjestystä (kv 15.11.2010 93). Asemakaavassa esitetty tonttijako on sitova. Puiston kunnostaminen tonttiin kuuluvaksi alueeksi sekä talousrakennusten rakentaminen on mahdollista aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa 9.1.2012 Sakari Meinilä kaavoitusarkkitehti 15