KOLMANNESVUOSIKATSAUS 2/2013

KOLMANNESVUOSIKATSAUS 2/2013

1 Sisällys 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI 31.8.2013... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 3 VEROTULOJEN KEHITYS 2013... 6 4 TULOSSUUNNITELMA... 7 5 RAHOITUSSUUNNITELMA... 8 6 HENKILÖSTÖ... 9 6.1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys... 9 6.2 Poistuma hallinnollisista tehtävistä... 10 6.3 Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset... 11 6.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 12 6.5 Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat... 13 7 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 14 8 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 18 8.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 18 8.2 Vanhus- ja vammaispalvelut... 21 8.3 Kasvun ja oppimisen palvelut... 24 8.4 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut... 26 8.5 Kaupunkirakennepalvelut... 29 8.6 Tilapalvelu Liikelaitos... 34 8.7 Työterveys Aalto Liikelaitos... 35 8.8 Talouskeskus Liikelaitos... 36 8.9 Altek Aluetekniikka Liikelaitos... 37 8.10 Kylän Kattaus Liikelaitos... 39 8.11 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos... 41 9 RAHOITUSRAPORTTI 31.8.2013... 44 10 TYTÄRYHTEISÖJEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODEN 2013 TALOUSARVIOSSA... 47

1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI 31.8.2013 2 Vuoden 2013 talousarvion yleisperusteluissa sivulla 42 kappaleessa 4.4.9 todetaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannasta seuraavaa: Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kolmannesvuosiraporttien avulla. Kolmannesvuosiraportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaennusteet ovat ristiriidassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt käsillä oleva raportti on vuoden 2013 toinen kolmanneskatsaus. Raportti sisältää talousarvion yleisperustelujen mukaisesti palvelualueiden selvitykset toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raporttiin on sisällytetty katsaus toimintaympäristön muutoksesta, verotulojen, palkkojen ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä rahoituksesta ja konserniyhteisöistä. Kuluvan vuoden talouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet keväällä tehdyistä arvioista. Tilinpäätösennusteessa kaupungin vuosikatteeksi ennakoidaan 10,7 milj., alijäämäksi 60,6 milj. ja lainakannan kasvuksi 58,4 milj. euroa. Käyttötalouden nettomenojen arvioidaan ylittävän talousarvion 12,3 milj. euroa. Suurin ylitysuhka, 12,4 milj. euroa, kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin ja siellä erikoissairaanhoitoon (7,5 M ), terveyspalveluihin (3,0 M ), työllisyyspalveluihin (1,5 M ) sekä sosiaalipalveluihin (0,4 M ). Kasvun ja oppimisen palveluissa nettomenojen ylitykseksi arvioidaan 0,5 milj. euroa, kaupunkirakennepalveluissa 0,3 milj. euroa ja liikelaitoksissa yhteensä 0,3 milj. euroa. Vanhus- ja vammaispalveluiden nettomenot ylittänevät talousarvion 1,2 milj. eurolla. Kaupunginhallituksen (29.1.2013/54) asettama taloustoimikunta on 27.5.2013 antamassaan väliraportissa esittänyt tavoitteet talouden tasapainottamiseksi valtuustokauden 2013-2016 aikana. Väliraportin pohjalta on laadittu talousarvion valmisteluohjeet vuodelle 2014. Valmisteluraamin mukaan tuloveroja kiinteistöveroprosentit pidetään kaupunginvaltuuston 10.6.2013 tekemien päätösten mukaisesti vuoden 2013 tasolla. Toimintakulujen kasvu saa olla valtuustokauden aikana keskimäärin enintään 1,9 % ja vuosikatetavoitteeksi asetetaan tulevalle vuodelle 30 milj. euroa. Tavoitteiden saavuttamiseksi palvelukokonaisuuksien lautakunnille on annettu tehtäväksi laatia yksilöidyt toimenpideohjelmat käyttötalouden tasapainottamiseksi vähintään 11,5 miljoonalla eurolla. Valtioneuvoston 29.8.2013 hyväksymän rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntasektorille on asetettu vuosille 2014-2017 kahden miljardin euron sopeuttamistavoite, joka toteutetaan kuntasektorin velvoitteita purkamalla sekä kuntien omin voimin tuottavuutta parantamalla ja verorahoitusta lisäämällä. Kaksi miljardia euroa on kuntien ja kuntayhtymien toimintakuluista n. 5 % (n. 40 mrd, euroa) ja Jyväskylän laskennallinen osuus tavoitteesta on 50 milj. euroa. Julkisen talouden kestävyysvajeen kattamisosuuden lisäksi myös vuotta 2014 koskevat arviot verotulojen ja valtionosuuksien kertymästä ovat olennaisesti heikentyneet talousarviokehyksessä ennakoidusta. Verotuloennuste vuodelle 2014 on tällä hetkellä noin 7 milj. euroa ja valtionosuusennuste noin miljoona euroa kehyksessä arvioitua heikompi. Edellä mainituista tekijöistä johtuen 11,5 miljoonan euron käyttötalouden tasapainottamistoimenpiteillä ei tulla saavuttamaan talousarviossa tavoitteeksi asetettua 30 milj. euron vuosikatetta vuoden 2014 tilinpäätöksessä ilman lisätoimenpiteitä. Koska vuoden 2014 talous on heikkenemässä merkittävästi talousarviokehyksen laatimisen yhteydessä arvioidusta, on Jyväskylän kaupunki ryhtynyt valmistelemaan yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista. Yhteistoimintaneuvottelujen pohjana olevat säästötavoitteet sisältyvät 21.10.2013 julkistettavaan kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Hallintokeskus 23.9.2013

3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Elokuun 2013 lopussa jyväskyläläisiä oli 427 enemmän kuin vuoden alussa. Vuonna 2012 vastaava lukema oli 661. Kasvu kertyi syntyneiden enemmyydestä, kuntien välisistä nettomuutoista ja nettomaahanmuutoista. Seudun väkiluvun lisäys oli tammi-elokuussa 570, mikä on 436 edellisvuotta vähemmän. Suurten kaupunkien väkilukujen suhteellinen kasvu oli ripeintä Oulussa, Helsingissä, Tampereella ja Espoossa. (Jyväskylä kahdeksantena) Syntyvyys jatkuu Jyväskylässä korkeana ja noussee tänäkin vuonna lähes tuhanteenseitsemäänsataan. Syntyvyyttä ja palvelujen kysynnän kehitystä arvioitaessa muuttoliikkeellä on ollut suuri merkitys. Nykyisessä Jyväskylässä näiden muuttojen nettomäärä näyttää tammi-elokuun vuosittaisessa vertailussa olevan hieman laskusuunnassa. Perinteisesti vuoden korkein, heinäkuun lopun työttömyysaste Jyväskylässä (16,4 %) oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli 10 823 (muutos vuodessa +1 279), heistä nuoria 2 200 (+349) ja pitkäaikaistyöttömiä 2 918 (+386). Viidentoista ison kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli kuudenneksi korkein. Keski-Suomessa oli vuoden toisella neljänneksellä työllisiä 115 000, mikä oli 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa muutos oli samana aikana -0,7 prosenttia. Asuntorakentaminen jatkuu melko vilkkaana. Tänä vuonna Jyväskylässä arvioidaan valmistuvan asuntoja saman verran kuin (>1000) edellisenäkin vuonna. Tammi-elokuussa rakennuslupia myönnettiin kuitenkin tilavuudeltaan edellisvuotta vähemmän niin asunto- kuin muuhunkin rakentamiseen. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat olivat Jyväskylässä vuoden 2. neljänneksellä 1 906 euroa per neliö. Indeksin vuosimuutos oli +4,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 1 924 euroa ja muutos +2,0 prosenttia. Vuokraasuntojen neliövuokra oli vuoden 2. neljänneksellä Jyväskylässä 11,31 euroa kuukaudessa (indeksin vuosimuutos 3,1 %). Vertailukaupungeissa vastaavasti 11,33 euroa ja 3,4 %. Uusia jyväskyläläisyrityksiä syntyi tammi-kesäkuussa 365. Vuosien 2008 2012 vastaava luku oli keskimäärin 371. Vastaavasti 170 yrityksen toiminta loppui ko. keskiarvon oltua 156. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä Jyväskylässä oli tammi-kesäkuussa 2 634 (muutos edellisvuodesta -396), henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 529 (-33) ja huumausainerikoksia 245 (+14). Aukeaman ulkoiset lähteet: Tilastokeskus ja Jykes Oy Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio

4 Taulukko 1: Jyväskylän väestönmuutos tammi- elokuussa 2005-2013, lkm Taulukko 2: Jyväskylän työttömyysaste heinäkuussa 1993-2013,

Taulukko 3: Jyväskylän yrityskannan muutokset tammi-kesäkuussa v. 2004-2013 5

3 VEROTULOJEN KEHITYS 2013 6 Verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan 471,5 miljoona euroa ja toteutuvan siten 3 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Taulukko 4: Verotuloarvio 2013

7 4 TULOSSUUNNITELMA Taulukko 5: Tulossuunnitelma 2013 Tulossuunnitelma 2013 Kolmannesvuosiraportti / Elokuu 2013 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 1000 euroa 2013 Kevät 2013 Elokuu 2013 Toimintatulot 303 088,3-146,1 302 942,2 3 625,7 306 567,9 Toimintamenot -901 456,3-1 859,3-903 315,6-15 877,6-919 193,2 TOIMINTAKATE -598 368,0-2 005,5-600 373,4-12 251,9-612 625,3 Verotulot 468 500,0 468 500,0 3 000,0 471 500,0 Valtionosuudet 142 616,9 1 848,5 144 465,4 144 465,4 Rahoitustulot ja -menot 7 520,8 7 520,8-170,0 7 350,8 Korkotulot 16 511,0 16 511,0 16 511,0 Muut rahoitustulot 649,8 649,8 830,0 1 479,8 Korkomenot -9 600,0-9 600,0 1 000,0-8 600,0 Muut rahoitusmenot -40,0-40,0-2 000,0-2 040,0 VUOSIKATE 20 269,8-156,9 20 112,8-9 421,9 10 690,9 Poistot -77 250,2-77 250,2 5 631,3-71 618,9 Satunnaiset tulot 0,0 0,0 2 135,7 2 135,7 Satunnaiset menot 0,0 0,0-2 135,7-2 135,7 TILIKAUDEN TULOS -56 980,5-156,9-57 137,4-3 790,6-60 928,0 Poistoeron lisäys/vähennys 340,4 340,4 340,4 Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -56 640,1-156,9-56 797,0-3 790,6-60 587,6 Vuosikate poistoista 26,2 % 26,0 % 14,9 % Vuosikate poist.al.inv. 38,0 % 37,7 % 20,0 % Tuloslaskelman rahoitusosan poikkeamat talousarvioon: Muiden rahoitustulojen arvioidaan olevan 0,8 M talousarviota enemmän. Tämä johtuu arvioitua suuremmista takausmaksuista (0,3 M ) sekä Jyväskylän Messut Oy:n (0,15 M ) ja Mustankorkea Oy:n (0,35 M ) päättämistä osingonjaoista. Korkomenoennuste on -1,0 M alhaisempi kuin talousarviossa, johtuen arvioitua matalammasta korkokehityksestä. Muissa rahoitusmenoissa -2,0 M on varauduttu Total Korjausrakentaminen Oy:n alasajosta omistajalle aiheutuviin tappioihin. Total Korjausrakentaminen Oy:n rahoittamisesta tullaan tekemään erillinen päätös loppuvuoden aikana. Suunnitelman mukaiset poistot tulevat toteutumaan 5,6 M talousarviota matalampina. Vuodelle 2013 tehdyn poistosuunnitelman vaikutukset suunnitelman mukaisiin ja kertapoistoihin arvioitiin liian suuriksi. Talouskeskus Liikelaitoksen kertynyt alijäämä 2,1 M kirjataan pois sisäisenä satunnaisena eränä, jotta alijäämää ei kateta palvelukokonaisuuksien taloutta rasittavina sisäisillä veloituksilla ja Talouskeskuksen hinnoittelu säilyy kustannusvastaavana.

8 5 RAHOITUSSUUNNITELMA Taulukko 6: Rahoitussuunnitelma 2013 RAHOITUSSUUNNITELMA 2013 Kolmannesvuosiraportti / Elokuu 2013 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 2 013 Kevät 2013 Elokuu 2013 TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate 20 269,8-156,9 20 112,8-9 421,9 10 690,9 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -11 850,0-11 850,0-11 850,0 Toiminnan rahavirta 8 419,8-156,9 8 262,8-9 421,9-1 159,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit -56 280,0-4 717,7-60 997,7-650,4-61 648,1 Rahoitusos. inv.menoihin 295,8 295,8 295,8 Käyttöom. myyntitulot 12 350,0 12 350,0 12 350,0 Investointien rahavirta -43 634,2-4 717,7-48 351,9-650,4-49 002,3 Toiminnan ja inv. rahavirta -35 214,5-4 874,6-40 089,1-10 072,3-50 161,4 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 Antolainasaam. vähennykset 139,9 139,9 139,9 Antolainauksen muutokset 139,9 0,0 139,9 0,0 139,9 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 63 274,6 4 874,6 68 149,2 10 072,3 78 221,5 Pitkäaik. lainojen vähennys -19 800,0-19 800,0-19 800,0 Lyhytaik. lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset 43 474,6 4 874,6 48 349,2 10 072,3 58 421,5 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalm. muut. -8 400,0-8 400,0-8 400,0 Rahoituksen rahavirta 35 214,5 4 874,6 40 089,1 10 072,3 50 161,4 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitussuunnitelman investointiosan poikkeamat talousarvioon: Investointimenojen arvioidaan toteutuvat 0,65 M talousarviota korkeampina. Tämä johtuu siitä, että kaupunki lunastaa Lyseokiinteistön takaisin aikaisemman sopimuksen mukaisesti kiinteistön tasearvolla 0,95 M. Toisaalta sairaanhoitopiirin peruspääoman korotukseen johtuen Jämsän ja Kuhmoisen irtautumisesta on talousarviossa varattu 1,4 M. Loppulaskun mukaan toteuma on 0,3 M talousarviovarausta vähemmän. Edellä mainituista muutoksista tullaan tekemään talousarviomuutos syksyn aikana.

9 6 HENKILÖSTÖ 6.1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Vakituisen henkilöstön määrä on koko kaupungin tasolla pysynyt vuoden 2012 lopun tasolla. Konsernihallinnon ja liikelaitosten osalta henkilömäärässä ei ole tapahtunut muutosta vuoden 2012 lopun tilanteeseen nähden. Kasvun ja oppimisen palveluissa sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluissa henkilömäärä on vähentynyt viidellä henkilöllä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa henkilömäärä on lisääntynyt viidellä henkilöllä ja kaupunkirakennepalveluissa neljällä henkilöllä. Vanhus- ja vammaispalveluissa kasvua on ollut kahden henkilön verran. Koko kaupungin tasolla sekä henkilöstövähennys että -lisäys ovat kuluvan vuoden aikana olleet 243 henkilöä. Taulukko 7: Vakituisen henkilöstön määrä VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS 2012-2013 Sosiaali- Vanhus- ja ja terveys vammais Kasvu ja oppiminen Kulttuuri ja liikunta Krp Konsernihallinto LIIKE- LAITOKSET YHTEENSÄ Vak. henkilöstö 31.12.2012 163 1 406 1 138 2 277 454 207 884 6 529 Vak. henkilöstö Elo 2013 163 1 411 1 140 2 272 449 211 884 6 530 Muutos ed.vuoteen 0 5 2-5 -5 4 0 1 Muutoksen kuvaaminen: + Henkilöstön lisäys yht. 3 67 42 59 14 6 53 244 + Kaupunkiorg. ulkopuolelta tulevat 3 64 35 59 12 6 34 213 + Määräaikaisten vakinaistaminen 0 3 7 0 2 0 19 31 - Henkilöstön vähennys yht. -8-61 -39-63 -19-3 -50-243 - Kaupunkiorg. poistuneet henkilöt -8-61 -39-63 -19-3 -39-232 - Eläkkeelle -6-27 -20-33 -9-3 -19-117 - Eronnut -1-30 -19-29 -10 0-19 -108 - Muu syy -1-4 0-1 0 0-1 -7 - Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle 0 0 0 0 0 0-11 -11 - JE:n taloushal. palv. liikkeenluovutus -11-11 Ulkoiset muutokset (netto) -5 6 3-4 -5 3 3 1 Sisäiset siirtymät (netto) 5-1 -1-1 0 1-3 0 Ulk. muutokset (netto) + sis. siirtymät (netto) = Muutos ed. vuoteen 0 5 2-5 -5 4 0 1 Taulukko 8: Vakituisen henkilöstömäärän muutos 2012-2013

10 VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TP 2011 TP 2012 TOT KEHITYS Elo 2013 Konsernihallinto ja kilpailukyky 160 163 163 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 387 1 406 1 411 Vanhus- ja vammaispalvelut 1 141 1 138 1 140 Kasvun ja oppimisen palvelut 2 270 2 277 2 272 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 438 454 449 Kaupunkirakennepalvelut 211 207 211 Liikelaitokset Tilapalvelu 28 29 30 Työterveys Aalto 90 92 94 Keski-Suomen pelastuslaitos 246 271 276 Kylän Kattaus 228 226 231 Altek Aluetekniikka 179 173 169 Talouskeskus 96 93 84 Henkilöstö yhteensä 6 474 6 529 6 530 Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: 772 55 1 + Henkilöstön lisäys yht. 1 107 398 244 + Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt 1062 322 213 + Jyte 613 + Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet 393 322 213 + Määräaikaisten vakinaistaminen 45 76 31 - Henkilöstön vähennys yht. -335-343 -243 - Kaup.org. poistuneet henkilöt -299-332 -232 - Eläkkeelle -172-171 -117 - Eronnut -117-139 -108 - Muu syy -10-22 -7 - Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle -36-11 -11 - Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle -36 - Röntgenin siirto ksshp:lle -11 - JE:n taloushal. palv. liikkeenluovutus -11 Muutos ed. vuoteen 772 55 1 * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Taulukko 9: Vakituisen henkilöstömäärän muutos 2011-2013 6.2 Poistuma hallinnollisista tehtävistä Palvelualue Poistuma Täytetään Jätetään Prosessi Sisäisin siirroin Kuluneen vuoden aikana hallinnollisista tehtävistä on poistunut 31 henkilöä. Tehtävistä 22 on jätetty täyttämättä tai täytetty sisäisin tehtäväjärjestelyin. Ajalla 1.1.2009 31.12.2012 hallinnollisista tehtävistä poistui 107 henkilöä. Näistä tehtävistä 60 %:a jätettiin täyttämättä tai täytettiin sisäisin tehtäväjärjestelyin. Ulkopuolelta Määräaikaisella täyttämättä kesken Konsernihallinto ja kilpailukyky 8 3 2 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 2 Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut 3 1 1 1 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 3 1 1 1 Kaupunkirakennepalvelut 1 1 Liikelaitokset Tilapalvelu Työterveys Aalto 0 Keski-Suomen pelastuslaitos 1 1 Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus 13 1 12 YHTEENSÄ 31 9 0 5 17 0 Taulukko 10: Hallinnollisista tehtävistä poistuneiden määrä vuonna 2013

11 6.3 Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset Palkat ja palkkiot ovat alkuvuoden osalta pysyneet viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Sijaiskustannukset ovat puolestaan laskeneet noin viisi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös sijaisten määrä on kuluvan vuoden aikana vähentynyt keskimäärin kahdeksan prosenttia. Vanhus- ja vammaispalveluissa sijaiskustannukset ovat laskeneet edellisvuoden tasosta noin 810 000 euroa (10 %). Kasvun ja oppimisen palveluissa laskua on ollut noin 380 000 euroa (7 %). PALVELUKOKONAISUUS TP 2012 Taulukko 11: Palkat ja palkkiot (ilman sivukuluja) PALVELUALUE Sijaiskust. Sijaiskust. Sijaiskust. Muutos Muutos % Taulukko 12: Sijaiskustannukset (ilman sivukuluja) Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot Ero Muutos-% (tili 400 000) 1 000 Elo 2012 Elo 2013 (kul.v./ed.v.) PALKAT JA PALKKIOT YHT. 256 629 176 226 178 203 1 977 1 % Kaupunki ilman liikelaitoksia 219 300 150 785 152 886 2 101 1 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 7 602 5 182 5 679 497 10 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 60 100 41 248 43 408 2 160 5 % Vanhus- ja vammaispalvelut 43 693 30 774 30 389-385 -1 % Kasvun ja oppimisen palvelut 81 162 55 477 55 083-395 -1 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 17 197 11 538 11 842 305 3 % Kaupunkirakennepalvelut 9 546 6 566 6 484-81 -1 % Liikelaitokset 37 329 25 441 25 317-124 0 % Tilapalvelu 1 345 925 952 28 3 % Työterveys Aalto 4 373 3 007 2 980-27 -1 % Keski-Suomen pelastuslaitos 14 326 9 830 10 379 550 6 % Kylän Kattaus 6 882 4 684 4 659-25 -1 % Altek Aluetekniikka 6 778 4 506 4 294-212 -5 % Talouskeskus 3 624 2 490 2 052-437 -18 % (tili 400 000) 1 000 TP 2012 Elo 2012 Elo 2013 SIJAISKUSTANNUKSET YHT. 32 890 23 305 22 105-1 199-5 % Kaupunki ilman liikelaitoksia 29 327 20 895 19 503-1 392-7 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 47 39 49 9 24 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 9 083 6 529 6 515-14 0 % Vanhus- ja vammaispalvelut 10 475 7 767 6 957-810 -10 % Kasvun ja oppimisen palvelut 8 630 5 761 5 381-380 -7 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 728 562 430-132 -24 % Kaupunkirakennepalvelut 364 236 171-65 -27 % Liikelaitokset 3 563 2 410 2 602 193 8 % Tilapalvelu 27 15 30 15 98 % Työterveys Aalto 525 343 412 69 20 % Keski-Suomen pelastuslaitos 2 138 1 476 1 511 35 2 % Kylän Kattaus 762 497 645 148 30 % Altek Aluetekniikka 7 4 5 1 19 % Talouskeskus 105 76 0-76 -100 %

12 Taulukko 13: Sijaisten määrä ja sijaiskustannukset (ilman sivukuluja) kuukusittain 6.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Kesäkuun loppuun mennessä vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat koko kaupungin tasolla vähentyneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,9 pv/hlö, (10,5 %). Eniten sairauspäiviä henkilöä kohden (2,9 pv/hlö) tulee yhtäjaksoisesti 15-60 päivää kestävistä poissaoloista. Lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot ovat laskeneet edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,2 pv/hlö. Pitkissä, yli 60 päivää kestävissä poissaoloissa laskua on ollut 0,7 pv/hlö. Tarkasteltaessa yhtäjaksoisia poissaolokertoja, kattaa lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot n. 65 %:a kaikista poissaolokerroista. Yli 15 päivää kestävät poissaolot ovat n. 11 %:a kaikista poissaolokerroista. Taulukko14: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot (tammi-kesäkuu)

13 Taulukko 15: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot keston mukaan (tammikesäkuu) Taulukko 16: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolokerrat keston mukaan (tammikesäkuu) 6.5 Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat Palkattomia virka- ja työvapaita on pidetty kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä yhteensä 7 486 päivää. Säästöä näistä on kertynyt 754 700 euroa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana säästöä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi 714 000 euroa, koko vuoden säästön ollessa 1 061 700 euroa.

14 Pidetyt PALVELUALUE 1 000 vapaat, pv pv/hlö Säästöt, 1 000 (sis. sivukulut) Konsernihallinto ja kilpailukyky 282 1,7 42,3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 556 1,2 181,1 Vanhus- ja vammaispalvelut 233 0,2 23,9 Kasvun ja oppimisen palvelut 3 872 1,9 340,3 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 257 0,6 25,9 Kaupunkirakennepalvelut 396 1,9 52,9 Liikelaitokset: Tilapalvelu 34 1,2 5,7 Työterveys Aalto 92 1,1 12,8 Keski-Suomen pelastuslaitos 3 0,0 0,4 Kylän Kattaus 538 2,5 44,5 Altek Aluetekniikka 173 1,0 18,4 Talouskeskus 50 0,6 6,5 YHTEENSÄ 7 486 1,3 754,7 Taulukko 17: Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat 1.1.2013-31.8.2013 7 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTAKATE Elokuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % 1 000 Netto 2013 enn./tam Elo 2012 Elo 2013 tot/tam 2012-2013 Kaupunki ilman liikelaitoksia 639 192,1 651 148,2 11 956,1 398 313,2 411 650,0 64,4 % 3,3 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 22 011,6 22 011,6 0,0 12 481,9 14 002,2 63,6 % 12,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 275 550,2 287 950,2 12 400,0 165 601,9 175 490,3 63,7 % 6,0 % Vanhus- ja vammaispalvelut 95 389,4 94 189,4-1 200,0 61 063,5 59 968,9 62,9 % -1,8 % Kasvun ja oppimisen palvelut 184 309,0 184 759,0 450,0 117 363,6 121 521,7 65,9 % 3,5 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 39 791,1 39 791,1 0,0 24 297,6 26 145,3 65,7 % 7,6 % Kaupunkirakennepalvelut 22 140,8 22 446,9 306,1 17 504,7 14 521,6 65,6 % -17,0 % Liikelaitokset -38 818,7-38 522,9 295,8-20 847,8-31 340,1 80,7 % 50,3 % Tilapalvelu -37 446,4-37 488,4-42,0-26 500,3-30 725,0 82,1 % 15,9 % Työterveys Aalto -151,1-157,0-5,9 1 942,2-838,0 554,6 % -143,1 % Keski-Suomen pelastuslaitos -718,4-718,4 0,0-449,2-1 101,1 153,3 % 145,1 % Kylän Kattaus 44,2-104,5-148,7 1 285,8 334,3 756,2 % -74,0 % Altek Aluetekniikka 204,2 204,2 0,0 1 658,2 954,6 467,5 % -42,4 % Talouskeskus -751,2-258,8 492,4 1 215,5 35,2-4,7 % -97,1 % TOIMINTAKATE YHT. 600 373,4 612 625,3 12 251,9 377 465,4 380 309,9 63,3 % 0,8 % Taulukko 18: Toimintakatteen toteutuminen Työllisyyspalveluiden ylitys on 1,5 M. Ylitys aiheutuu TMT:n kuntaosuudesta (500 pv työttömänä olleet) sekä palkkatuetusta omasta työllistämisestä. TMT:n kuntaosuudessa työttömien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 182 henkilöllä (+9,5 %). Kuntakokeilun aktivoinnin avulla pienennetään 500 pv:ten määrää. Terveyspalveluiden menojen ylitysarvio on 3,5 M. Ylitys aiheutuu ensihoidon, henkilöstökustannusten ja ostopalvelujen budjetoitua suuremmasta toteumasta. Ylitysennusteessa ensihoidon osuus on n.

15 2,0 M. Sairaanhoitopiirin kanssa ovat käynnissä keskustelut ensihoidon kustannusten hillitsemiseksi. Terveydenhuollossa on käynnistetty erillinen säästöohjelma. Toimenpiteitä ovat mm. ostopalveluhankintojen toteuttaminen vain kriittisen harkinnan perusteella sekä henkilöstömenojen osalta sijaishenkilöstön käytön kriteerien tiukentaminen. Terveyspalveluissa tulojen arvioidaan toteutuvan 0,5 M suunniteltua paremmin. Sosiaalipalveluissa talous ylittyy menojen osalta 2,0 M, mikä johtuu toimeentuloturvan ylittymisestä. Lastensuojelupalveluissa ja psykososiaalisissa palveluissa arvioidaan jäävän säästöä. Ylityksen ehkäisemiseksi toimeentulotuen asiakkaita aktivoidaan ja ohjataan kuntakokeiluun. Sosiaalipalveluissa toimeentuloturvatulojen arvioidaan toteutuvan 1,6 M suunniteltua paremmin. Myös maahanmuuttajapalveluissa arvioidaan tulojen toteutuvan ennakoitua paremmin. Erikoissairaanhoidon laskutus on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 5,2 %. Ylityksen tältä osin arvioidaan olevan n. 7,5 M. Sairaanhoitopiirin kanssa ovat käynnissä neuvottelut kustannusten hillitsemiseksi. Vanhus- ja vammaispalveluiden menot ylittyvät 0,2 M. Menoihin kohdistuu ennakoimattomia kuluja alustavan arvion mukaan 1,8 M vuositasolla. Ennakoimattomia kuluja aiheuttavat mm. kotikuntakorvaukset. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös velvoittaa kaupunkia palauttamaan kehitysvammaisille asiakasmaksuina perittyjä ateriakustannuksia viideltä vuodelta takautuvasti. Vammaispalveluissa avustuksiin varatun määrärahan riittävyys aiheuttaa riskin ennusteeseen. Haasteina ovat mahdolliset uudet paljon hoitoa tarvitsevat ja subjektiivisen oikeuden omaavat asiakkaat sekä paljon tukitoimia tarvitsevien kehitysvammaisten asumispalvelut, joita joudutaan edelleen ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vanhus- ja vammaispalveluissa toimintatuotot ylittynevät toimintavuonna 1,4 M. Toteutuneissa tuotoissa näkyy vasta osa Sotilasvammalain mukaisista korvauksista. Kotikuntalain mukaiset korvaukset tuovat palvelukokonaisuuteen alkuvuoden toteutuman mukaan ennustettuna lähes 500 000 euroa ennakoimattomia tuottoja. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon yksiköissä tehty asiakaspaikkojen vähennys vähentää osaltaan asiakasmaksutuottoja. Kasvun ja oppimisen palveluissa menojen ylitysarvio on 0,5 M. Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan säästöt eivät tämän hetken arvion mukaan kata kaikkia kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen ennakoituja ylityksiä. Yksityisissä palveluissa palvelusetelillä ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahalla hoidettavien lasten määrä lisääntyi tammikuusta toukokuuhun yhteensä noin sadalla lapsella ja kotihoidon tuella hoidettavien lasten määrä lähes 340 lapsella. Lisäksi kotihoidon tuen kuntalisään varattu 650 000 euron määräraha on ylittymässä noin 100 000 eurolla sen vuoksi, että Kela ryhtyi sopimuksen perusteella maksamaan alennettua (50 /kk/lapsi) kotihoidontuen kuntalisää vasta 1.3. alkaen. Kaupunkirakennepalvelujen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,3 M talousarviota heikompana. Maankäytön vastuualueen katteen ennustetaan toteutuvan 1,7 M talousarviota heikompana, johtuen maan myyntivoittojen heikkenemisestä. Syinä tähän ovat mm. Kivelänrannan kaavoituksen viivästyminen ja tontinluovutuksen painottuminen tontinvuokraukseen asuntomessualueella sekä erityisasumisen kohteissa. Maankäyttösopimustulojen kasvuksi arvioidaan 1,1 M. Muiden vastuualueiden osalta ennustetaan yhteensä 0,3 M talousarviota parempaa toimintakatetta.

16 TOIMINTATULOT Elokuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % 1 000 Netto 2013 enn./tam Elo 2012 Elo 2013 tot/tam 2012-2013 Kaupunki ilman liikelaitoksia 129 333,4 132 569,9 3 236,5 78 501,2 84 034,0 65,0 % 7,0 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 11 659,7 11 659,7 0,0 9 208,6 9 436,3 80,9 % 2,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 37 515,3 39 615,3 2 100,0 23 078,4 24 157,3 64,4 % 4,7 % Vanhus- ja vammaispalvelut 22 000,0 23 400,0 1 400,0 13 173,3 13 963,5 63,5 % 6,0 % Kasvun ja oppimisen palvelut 12 807,7 12 807,7 0,0 9 512,5 8 898,3 69,5 % -6,5 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 7 925,2 7 925,2 0,0 5 076,5 6 430,6 81,1 % 26,7 % Kaupunkirakennepalvelut 37 425,5 37 162,0-263,5 18 451,9 21 148,0 56,5 % 14,6 % Liikelaitokset 173 608,8 173 998,0 389,2 100 954,7 115 051,3 66,3 % 14,0 % Tilapalvelu 89 002,0 90 228,0 1 226,0 53 052,6 60 299,6 67,8 % 13,7 % Työterveys Aalto 8 951,0 8 851,0-100,0 3 568,5 6 226,0 69,6 % 74,5 % Keski-Suomen pelastuslaitos 29 699,6 29 699,6 0,0 17 739,2 19 628,1 66,1 % 10,6 % Kylän Kattaus 18 747,4 18 896,1 148,7 10 822,1 11 957,6 63,8 % 10,5 % Altek Aluetekniikka 18 888,9 18 888,9 0,0 11 544,2 12 197,2 64,6 % 5,7 % Talouskeskus 8 319,9 7 434,4-885,5 4 228,1 4 742,9 57,0 % 12,2 % TOIMINTATULOT YHT. 302 942,2 306 567,9 3 625,7 179 455,9 199 085,3 65,7 % 10,9 % Taulukko 19: Toimintatulojen toteutuminen TOIMINTAMENOT Elokuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % 1 000 Netto 2013 enn./tam Elo 2012 Elo 2013 tot/tam 2012-2013 Kaupunki ilman liikelaitoksia 768 525,5 783 718,1 15 192,6 476 814,3 495 684,1 64,5 % 4,0 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 33 671,3 33 671,3 0,0 21 690,4 23 438,5 69,6 % 8,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 313 065,5 327 565,5 14 500,0 188 680,3 199 647,7 63,8 % 5,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut 117 389,4 117 589,4 200,0 74 236,8 73 932,4 63,0 % -0,4 % Kasvun ja oppimisen palvelut 197 116,7 197 566,7 450,0 126 876,1 130 419,9 66,2 % 2,8 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 47 716,3 47 716,3 0,0 29 374,2 32 576,0 68,3 % 10,9 % Kaupunkirakennepalvelut 59 566,3 59 608,9 42,6 35 956,6 35 669,6 59,9 % -0,8 % Liikelaitokset 134 790,1 135 475,1 685,0 80 106,9 83 711,2 62,1 % 4,5 % Tilapalvelu 51 555,6 52 739,6 1 184,0 26 552,3 29 574,6 57,4 % 11,4 % Työterveys Aalto 8 799,9 8 694,0-105,9 5 510,7 5 388,0 61,2 % -2,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos 28 981,2 28 981,2 0,0 17 290,0 18 527,0 63,9 % 7,2 % Kylän Kattaus 18 791,6 18 791,6 0,0 12 107,8 12 291,8 65,4 % 1,5 % Altek Aluetekniikka 19 093,1 19 093,1 0,0 13 202,4 13 151,8 68,9 % -0,4 % Talouskeskus 7 568,7 7 175,6-393,1 5 443,6 4 778,0 63,1 % -12,2 % TOIMINTAMENOT YHT. 903 315,6 919 193,2 15 877,6 556 921,2 579 395,2 64,1 % 4,0 % Taulukko 20: Toimintamenojen toteutuminen

17 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Elokuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama 1 000 Netto 2013 enn./tam Tilapalvelu -8,6 0,0-8,6 Työterveys Aalto 151,1 157,0-5,9 Keski-Suomen pelastuslaitos -877,8-877,8 0,0 Kylän Kattaus -44,2 104,5-148,7 Altek Aluetekniikka -378,2-378,2 0,0 Talouskeskus 75,8-294,0 369,8 TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ YHT. -1 081,9-1 288,5 206,6 Taulukko 21: Liikelaitosten tilikauden ylijäämän (alijäämän) toteutuminen

8 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 18 8.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Sosiaalipalvelut Toimeentulotukea sai 7 729 kotitaloutta. Määrä oli 347 kotitaloutta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2012: 7 382). Keskimääräinen toimeentulotuen käsittelyaika oli kesäkuussa 3 päivää, heinäkuussa 4 päivää ja elokuussa 4 päivää. Toimeentulotukiasiakkaan odotusaika henkilökohtaiseen tapaamiseen oli keskimäärin 6 päivää. Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa (J-Napissa) aloitettiin uusia toimintamalleja: päivystysrinki, ryhmätoiminnat, sosiaalisen median entistä parempi hyödyntäminen asiakas- ja kehittämistyössä. Jakson aikana on 33 nuorelle löytynyt työ- tai opiskelupaikka. Tavoittamattomien nuorten määrää on saatu vähenemään kotikäynneillä. Maahanmuuttajapalveluissa on erotettu lastensuojelutyö vastaanottavasta ja kotouttavasta työstä. Kaste-hankkeen valmistelu käynnistettiin yhteistyössä Etelä-Suomen kuntien kanssa. Monikulttuurisuusohjelma valmistui ja lähetettiin lautakuntiin lausuntokierroksille. Sallaajärven palvelukodin korvaavien tilojen suunnittelu käynnistyi Tilapalveluiden kanssa. Sosiaalipäivystystehtävien määrä (871) kasvoi edellisten vuosien vastaaviin jaksoihin verrattuna (2012: 688 ja 2011: 527). Suurin osa päivystystehtävistä liittyi lasten tai huoltajien päihteiden käyttöön. Aiempaa useammin sosiaalipäivystykseen on tullut vanhusten kaatumisiin, putoamisiin tms. liittyviä tehtäviä, jotka eivät ole hätäkeskuksen arvion mukaan edellyttäneet terveydenhuollon palvelua. Lastensuojelussa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna: Lastensuojeluilmoitusten määrä 1 714 (2012: 1 634), avohuollon asiakasmäärä 2 530 (2012: 2 211), aloitettujen asiakkuuksien määrä 925 (2012: 895), tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrä 907 (2012: 780). Lotilan avotyön piirissä on ollut 82 eri nuorta perheineen (vuositavoite 80). Työskentelyn piirissä on ollut kerralla n. 50 eri nuorta, keskimääräinen työskentelyaika on ollut hieman alle 5 kuukautta. Jälkihuollossa käynnistettiin Nuoret vanhemmat sijais- ja jälkihuollossa hanke Nuorten Ystävät ry:n ja Lastensuojelun palveluiden yhteistyönä. Psykososiaalisten palvelujen neuvonta- ja terapiapalvelujen palvelusetelitoimintaan ohjattiin 64 asiakasperhettä (vuonna 2012:46). Psykologityössä on ollut asiakkaina 1 323 henkilöä, joista pienten lasten perheiden tiimissä 463, opiskelijatiimissä 186 ja aikuistiimin vastaanotolla 595. Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua sai 223 perhettä. Neuvolan perhetyössä työntekijämäärä lisääntyi neljästä kuuteen. Se on tarkoittanut mm. uusien vanhemmuutta vahvistavien ryhmätoimintojen aloittamista ja alueellisen työn tiivistämistä muiden toimijoiden kanssa. Lapsioikeudellisissa palveluissa lisääntyneen asiakasmäärän vuoksi jonotusaika oli keskimäärin kaksi kuukautta. Terveyspalvelut Avosairaanhoito selvisi hyvin kesäajan pitkistä suluista huolimatta. Avosairaanhoidon palvelujen saatavuus on parantanut, mutta keskimääräinen jonotusaika on edelleen noin 30 vuorokautta. Perusturvalautakunta hyväksyi terveysasemien aluemallin 29.8.2013 ja sen osalta suunnittelu jatkuu. Lääkäripalvelujen ostot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Tekstinkäsittelyn jonot saatiin puretuksi. Hoitotarvikejakelussa oli ruuhkaa. Jonot erikoislääkärien konsultaatioihin ja rasitustutkimuksiin pitenivät. Palokan vuodeosaston remontista johtuen potilaiden hoitoa siirrettiin Kyllöön ja Sotainvalidien sairas-

19 kodille. Suun terveydenhuollossa kesäajaksi saatiin hyvin niin hammaslääkäri- kuin hoitajasijaisiakin. Jonotusaika kiireettömään hoitoon lyheni hammaslääkärille 16 viikkoon ja suuhygienistille 10 viikkoon. Oman toiminnan vahvistaminen mahdollisti palvelusetelitoiminnan vähentämisen. Yli kuusi kuukautta joutui jonottamaan edelleen kliiniseen erikoishammashoitoon. Neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toiminta sujui normaaliin tapaan. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Johdon tukipalvelut 1. Työllisyyspalveluiden ja kuntakokeilun keskeisenä tavoitteena on eri tavoilla työllistää ja aktivoida yli 500 päivää työttömänä olleita niin, että vuoden 2012 aktivointitasoa nostetaan 300 henkilöllä. Tavoite ei ole toteutunut: työttömien aktivointitoimenpiteissä olevien määrä on kokonaisuudessaan noussut lähes 300 henkilöllä. Aktivointia on suunnattu alle 30-vuotiaisiin, jolloin yli 500 päivää työttömänä olleiden aktivointiaste on pysynyt ennallaan. Sosiaalipalvelut 2. Nuorten lyhytkestoisista laitossijoituksista hoidetaan > 90 % omissa nuorisokodeissa. Tavoite toteutui: Nuorten lyhytkestoisista laitossijoituksista on hoidettu yli 90 % kaupungin omissa nuorisokodeissa. 3. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden toimijoiden kanssa. Mittari: toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä. Tavoite toteutui: tammi-elokuun aikana asiakkaiden (11 594) määrä väestöstä oli 8 %. Terveyspalvelut 4. Asiakkaat pääsevät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Hoitotakuun toteutuminen. Keskitetyissä palveluissa hoitotakuu on pääsääntöisesti toteutunut, mutta puheterapiassa ja loppukesällä myös erikoislääkärikonsultaatioissa jonotusajat olivat luvattoman pitkät. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui perushammashoidossa, mutta kliinisessä erikoishoidossa jonotusaika oli yli kuusi kuukautta. 5. Laaditaan ja otetaan käyttöön palveluyksikkökohtaiset suunnitelmat terveyden edistämisen toimintaohjelmaksi. Mittari: kirjalliset suunnitelmat, raportointi toimintaohjelman toteutumisesta. Aloitettiin toimintaohjelman mukaiset toiminnot. Keskitetyissä palveluissa otettiin käyttöön suunnitelma asiakkaiden tupakoinnin ja alkoholin käytön kysymisestä hoitokontaktien yhteydessä ja tehtiin tarvittaessa Fagerströmin testi tai miniaudit. Samoin toimitaan terveyskeskussairaalassa jokaisen hoitoon otetun potilaan kohdalla. Suun terveydenhuollossa tupakkamini-intervention kattavuutta laajennettiin sekä aloitettiin alkoholimini-intervention käyttöönoton suunnittelu. Suun omahoidon parantumisen mittaamiseen otettiin käyttöön vaikuttavuusmittari. 6. Jokainen palveluyksikkö tuottaa ja ottaa käyttöön vähintäänkin yhden uuden toimintaa kehittävän ja tuottavuutta lisäävän toimintamallin. Mittari: raportointi toimintamallien kehittämisestä. Keskitetyissä palveluissa otettiin käyttöön tekstinkäsittelyn ostopalvelusopimus tasaamaan palvelukykyä ja jonot purettiin pois. Sähköisen asioinnin laajentamista valmisteltiin edelleen. Suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön sähköinen ajanvaraus neuvolaikäisten lasten suun terveystarkastuksissa sekä sähköinen Web-pohjainen takaisinsoittopalvelu kiireettömässä ja kiireellisessä asioinnissa. Terveyskeskussairaalan Kyllön osasto 1:llä aloitettiin NOKO (nopea kotiutus) arki-

20 työskentelyä kehittävä toiminta, jossa hoitoaikoja pyritään lyhentämään potilashoidon laadusta tinkimättä.

21 8.2 Vanhus- ja vammaispalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Palvelukokonaisuuden palvelut jakautuvat vuoden 2013 alusta kolmeen pääprosessiin aiemman neljän palveluyksikön sijaan. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen keskeisiä tavoitteita ovat ennaltaehkäisevä työ, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Kotona asumisen tukemista toteutetaan kotiin annettavilla tukipalveluilla, työ- ja päivätoiminnoilla sekä kotihoidon asiakastyöllä, jossa palvelut perustuvat yhdessä tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Ympärivuorokautinen asumisella ja hoidolla järjestetään yksilöllinen asuminen, ohjaus ja hoito henkilöille, joiden kotona asuminen ei ole enää mahdollista. OIVA -keskuksen keskitetty palveluohjaus ja neuvonta sekä palvelutarpeen arviointi tehostui ja vuoden kahden kolmanneksen aikana vastattiin noin 7 500 puheluun ja niiden perusteella tehtiin 1 100 kotikäyntiä. Keljon vanhainkodin A- ja B-taloissa on tehty muutostöitä, remontti mahdollisti koko OIVA keskuksen henkilökunnan sijoittumisen yhteisiin tiloihin elokuussa. Omaishoidon tuen piirissä oli alkuvuoden aikana 787 asiakasta. Omaishoitoon palkattiin kuntoutuksen ohjaaja ja tukitoimina lisättiin mm. omaishoitajien terveyskartoituksia, omaishoitajien hyvinvointiryhmiä yhteistyössä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa, koulutusta omaishoitajille jaksamisen tukemiseksi, palvelusetelillä apua asiakkaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja kodinhoidollisiin tehtäviin. Kotihoidon aterioiden kotiinkuljetus kilpailutettiin. Uudet sopimukset alkoivat elokuussa, palveluntuottajat ovat samoja, kuin aiemmin ainoastaan kuljetusreitit joiltain osin muuttuivat. Palveluasumisen ostopalvelusopimusten kilpailuttamista varten toteutettiin markkinakartoitus ja tietopyyntö tehostetun palveluasumisen markkinatilanteesta sekä pyydettiin palvelun tuottajien näkemyksistä kilpailutukseen. Perusturvalautakunta käsittelee puitekilpailutuksen järjestämistä täydentämään palvelusetelitoimintaa syyskuussa. Aluehallintoviraston (AVI) tarkastuskäyntien perusteella vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta on vähennetty yhteensä 19 paikkaa, joista 18 laitoshoidosta ja yksi palveluasumisesta. Henkilöstömäärän on arvioitu asiakkaiden hoidontarpeen mukaan ja arviointivälineeksi on kehitetty resurssimittari. Sisäisen valvonnan käynnit on tehty kaikkiin omiin palveluasumisen yksiköihin ja osaan pitkäaikaishoidosta. Lyhytaikaishoidossa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita on käytetty ed. vuotta vähemmän, mikä on vaikuttanut palveluasumisen käyttöasteeseen, joka oli 96,8 %. Pitkäaikaishoidon käyttöaste oli 98,3 %, joka johtuu asukaspaikkojen vähentymisestä. Kehitysvammaisten tilapäisasumisen jaksoja on peruuntunut ja käyttöaste oli alkuvuonna 62,8 %, muuten kehitysvammaisten käyttöaste oli hyvä 98,8 %. Toiminnan kehittäminen ja henkilöstön koulutus on edennyt toimintasuunnitelman mukaisesti. Kotihoidon esimiesten OJOPA -hankkeen mukainen johtamisen kehittämisen prosessi saatiin päätökseen. JET- oppisopimuskoulutuksessa olevien esimiesten loppuarvioinnit ovat käynnistyneet ja projektitöiden hyödyntäminen käytäntöön on aloitettu. Lääkehoidon osaamisen varmistamisen osalta on järjestetty säännöllisesti keskitettyjä lääkehoidon tenttipäiviä ja lääkehoidon lupakäytäntöä on tarkennettu. OIVA -keskuksen osalta on jatkettu kirjaamisen sekä tilastoinnin ja seurannan kehittämistä; palveluohjaustiimi otti käyttöön sähköisen tilastointialustan, SAS-ryhmä ja henkilökohtaisen avun palveluohjaus tehostivat asiakaskäyntien tilastointia. Omaishoidon osalta seuranta toteutetaan perusturvalautakunnalle tehtävän kuukausiseurannan avulla. Effica -päivityksen myötä yhtenäistä kirjaamista kehitettiin

22 luomalla palvelutarvearvioinnille fraasirunko ohjaamaan kirjaamista. Kirjaamisen sekä hoito- ja palvelusuunnitelman kehittämistyötä on tehty myös kehitysvammaisten asumisessa. Varahenkilöiden varausjärjestelmää on kehitetty edelleen. Varahenkilöstöstä on saatu aikaisempaa paremmin sijainen henkilöstön lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja näin henkilöstömenojen kasvua on voitu hillitä. Myös kotihoidon varasairaanhoitajat siirtyivät kotihoitoalueelta keskitettyyn varahenkilöstöön ja antavat näin ohjatusti työpanosta koko kotihoidon alueelle. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Keski-Suomen kunnille rahoituksen vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeeseen. Oma Tupa Oma lupa -kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla -hankkeessa ovat mukana kaikki maakunnan kunnat Uuraista ja Multiaa lukuun ottamatta. Hanke käynnistyi 1.7.2013 ja se päättyy 31.10.2014. Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Hankkeen tarkoituksena on viedä käytäntöön 1.7.2013 voimaan tullutta vanhuspalvelulakia. Hankkeen ensisijainen tavoite on parantaa ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia, palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia, kehittää ennakoivia tukimuotoja kotona pärjäämisen tueksi sekä uudistaa palvelurakenteita ja kehittää johtajien osaamista. Sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään on panostettu. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon henkilöstökirje käytäntö aloitettiin. LYNC- keskustelujärjestelmä otettiin käyttöön esimiesten kesken täydentämään s-posti ja puhelinviestintää. TAILIIKU- hankeen kautta on järjestetty työhyvinvointia edistävää toimintaa esimiehille. Asiakaspalvelun laatua on kehitetty ostamalla JAO:lta kliinisen hoitoyön oppisopimuskoulutus, kirjaamiseen on laadittu linjaukset, lääkehoidon osaamisen näyttökokeilla, RAI:n pohjalta kehitetty hoitoja palvelusuunnitelmia sekä kuntouttavaan hoitotyöhön on panostettu. Kesänuoret ovat ulkoiluttaneet asukkaita ahkerasti ja asukkaille on järjestetty kesällä monenlaista virkistystoimintaa. Vanhus- ja vammaispalvelujen nettisivut on päivitetty. Laulu liikuttaa projekti on alkanut sekä Jokihovin palvelutalossa että Keljon vanhainkodilla. Uudistuvat työnkuvat projektin myötä on otettu käyttöön autonomista työvuorosuunnittelua toimintayksiköihin ja henkilökunta on mukana kehittämässä omaa työtään. Tammi-elokuun toteutumatietoihin perustuva ennuste osoittaa, että palvelukokonaisuus pysyy vuoden 2013 talousarviossa. Varahenkilöyksikön toiminnan vakiintuminen, erilaiset kehittämistoimet kaikissa pääprosesseissa sekä ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon yksiköissä tehty asiakaspaikkojen vähennys ovat osaltaan vähentäneet määräaikaisten sijaisten tarvetta vuosiloma-aikana. Kotihoidossa kahden alueen ulkoistaminen on tuonut kuuden kuukauden aikana noin 0,68 milj. euron säästön. Vammaispalveluissa avustuksiin varatun määrärahan riittävyys on vaikeasti ennustettavissa. Haastetta tuovat mahdolliset uudet paljon hoitoa tarvitsevat asiakkaat, joilla on palveluihin subjektiivinen oikeus ja joiden avun tarvetta on vaikea ennakoida. Lisäksi paljon tukitoimia tarvitsevien kehitysvammaisten asumispalveluja joudutaan edelleen ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun määräraha ylittynee lähes 200 000 euroa vuositasolla. Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittynevät toimintavuonna noin 1,4 milj. euroa. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon yksiköissä tehty asiakaspaikkojen vähennys vähentää osaltaan asiakasmaksutuottoja. Palvelukokonaisuuden kustannuksiin kohdistuu ennakoimattomia kuluja alustavan arvion mukaan 1,8 milj. euroa vuositasolla. Ennakoimattomia kuluja aiheuttavat mm. kotikuntakorvaukset ja Oma tupa, oma lupa -hanke, joihin ei talousarviossa ole varauduttu. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös vel-

23 voittaa kaupunkia palauttamaan kehitysvammaisille asiakasmaksuina perittyjä ateriakustannuksia viideltä vuodelta takautuvasti. Ateriasta saa hallinto-oikeuden päätöksen mukaan periä vain raakaainekustannusten osuuden, ei tuotanto- ja kuljetuskustannuksia. Osa ennakoimattomista kuluista pystytään kattamaan maksutuottojen ylittymisellä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vanhus- ja vammaispalvelut 1. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutetaan 600 ikäihmiselle. Kotikäynnit on tehty 130 henkilölle ja niitä jatketaan tehostetusti vuoden viimeisellä kolmanneksella. 2. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä haluaville, kiireellisissä tilanteissä viiveettä ja ei- kiireellisissä seitsemän arkipäivän kuluessa. Tavoite toteutui. Palvelutarpeen arviointi tehtiin kaikille sitä haluaville, kiireellisissä tapauksissa viiveettä ja ei kiireellisissä tapauksissa seitsemän arkipäivän kuluessa. 3. Yli 75-vuotiaista on vuoden aikana 3,8 % omaishoidon piirissä, 25 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa on enintään 10 %. Yli 75 -vuotiaista (8 768) omaishoidon tuen piirissä oli 3,7 %, kotihoidon säännöllisen palvelun piirissä oli 16,5 % ja Ympärivuorokautisessa hoidossa 10,1 %. 4. Palvelukokonaisuudessa hoitoketju on sujuva ja asiakkaat siirretään erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta kahden vuorokauden kuluessa. Erikoissairaanhoidosta potilaat otettiin ilman jonotusta ja terveyskeskussairaalasta jonotti palveluasumiseen keskimäärin 31 asiakasta. Kotiin ja pitkäaikaishoitoon siirryttiin ilman jonotusta. 5. Henkilöstömäärä vähenee vuoden 2012 tasosta (kotihoidon kilpailuttaminen, päivätoimintojen siirto) 58 henkilöllä. Henkilöstön määrä on yhteensä 1 125. Mahdollinen vanhuspalvelulain suosituksen mukainen henkilöstön lisäystarve edelliseen on 32 työntekijää, johon on budjetissa varauduttu. Tavoite toteutui. Henkilöstö väheni kotihoidon kahden alueen kilpailuttamisen myötä 49. Kehitysvammaisten päivätoiminta siirtyi suunnitellusti vuoden alussa perusopetuspalveluihin henkilöstöineen. Aluehallintovirasto toteutti tarkastuskäynnit kahdeksaan eri ympärivuorokautisen hoidon yksikköön. Henkilöstöresurssien vahvistaminen toteutetaan asukaspaikkoja vähentämällä ja palkkaamalla tukityöllistettyjä tukipalvelutehtäviin. Vakituista henkilöstöä ei lisätä. 6. Omaishoidon tukea maksetaan asiakkaiden hoitoisuuden perusteella perusturvalautakunnan määrittelemien myöntämisperusteiden mukaisesti. Omaishoidon tuen kriteerit hyväksytään siten, että määräraha riittää koko vuodeksi. Perusturvalautakunta hyväksyi 1.7.2013 alkaen omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja maksuluokat niin, että muutetussa käyttösuunnitelmassa oleva määräraha riittää koko vuodeksi.

24 8.3 Kasvun ja oppimisen palvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Varhaiskasvatus Toisella vuosineljänneksellä oman toiminnan menot ovat toteutuneet suunnitellusti. Talousarviossa pysymiseksi on oman toiminnan osalta tehty kesäpäivystysjärjestelyjä, kannustettu henkilöstöä palkattomien vapaiden käyttöön sekä toteutettu muita toimenpiteitä tuottavuuden lisäämiseksi. Kesäaikaisen toiminnan päivystyspaikkojen tehokasta käyttöä varten päivystysajan täyttö- ja käyttöasteprosentteja tiukennettiin, 1-2 ryhmäiset päiväkodit sekä ryhmäperhepäivähoitokodit suljettiin 4.6.-12.8. väliseksi ajaksi, henkilöstölle annettiin vuosilomia mahdollisimman paljon kesän ajalle ja palkattomien vapaiden käyttö mahdollistettiin. Toukokuun lopussa päättyi noin 150 määräaikaista sijaisuutta eikä kesän ajalle palkattu sijaisia. 25.6. 29.7. välisenä aikana avoinna oli vain neljätoista päivystävää päiväkotia. Toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä on käytössä kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa ja siihen sisältyen on kaikkien tulosyksiköiden kanssa solmittu tulospalkkiosopimukset. Yksityisissä palveluissa palvelusetelillä ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahalla hoidettavien lasten määrä lisääntyi tammikuusta toukokuuhun yhteensä noin sadalla lapsella ja kotihoidon tuella hoidettavien lasten määrä lähes 340 lapsella. Lisäksi kotihoidon tuen kuntalisään varattu 650 000 euron määräraha on ylittymässä noin 100 000 eurolla sen vuoksi, että Kela ryhtyi sopimuksen perusteella maksamaan alennettua (50 /kk/lapsi) kotihoidontuen kuntalisää vasta 1.3. alkaen. Kunnallinen kerhotoiminta on asiakkaille maksutonta elokuusta alkaen. Tavoitteena on ohjata sellaisia lapsia, joilla ei ole kokopäivähoidon tarvetta varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan. Tämä on lisännyt kerhoihin hakijoiden määrää merkittävästi toimintavuoden 2013-2014 alkaessa. Kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on elokuun alusta alkaen siirrytty tuntiperusteiseen asiakaslaskutukseen. Lasten toteutuneita hoitoaikoja seurataan Daisy-järjestelmällä, joka on käytössä kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa. Daisyn käyttöönotto ja sen liittymä Titaniaan mahdollistaa myös työntekijöiden työajan suunnittelun sekä seurannan. Perusopetus Perusopetuksen vastuualueen käyttötalous on toteutunut vuoden 2013 toisella kolmanneksella budjetoidun mukaisesti. Keskeisistä menoeristä henkilöstökulut sekä kuljetuskulut näyttävät kertyvän suunnitelmien mukaisesti. Erilaisten hanketulojen kohtaa pyritään arvioimaan tarkasti, jotta vuoteen 2014 siirtyvät erät olisivat mahdollisimman tarkoin ennakoitu. Keljon koulu, Huhtasuon alakoulu ja Huhtaharjun yläkoulu sekä osin Puistokoulu toimivat väistötiloissa. Huhtarinteen ja Päiväharjun erityiskoulut aloittivat toimintansa Huhtasuon yhtenäiskoulun 1. vaiheen uudisrakennuksessa. Koko Kasvun ja oppimisen palvelukokonaisuuden mahdolliseen ylitysuhkaan pyritään vastaamaan karsimalla loppuvuoden 2013 kertaluonteisia menoeriä myös perusopetuksen vastuualueella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatus 1. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen (päiväkodit 4 550 lasta, perhepäivähoito 600 lasta, kerhot 750 lasta) piirissä on 5 900 lasta kuukaudessa (52 % 0 6-vuotiaista). Toteutunut yhteensä ka. 5 870 lasta/kk (päiväkodit 4535 lasta, perhepäivähoito 535 lasta, kerhot 800 lasta) eli tavoite on toteutunut.

25 2. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen palveluseteliä saa 1 100 lasta ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa 150 lasta, yhteensä 1 250 lasta kuukaudessa (11 % 0 6-vuotiaista). Toteutunut; palvelusetelin on saanut keskimäärin 1 150 lasta/kk ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa keskimäärin 150 lasta/kk eli yhteensä keskimäärin 1 300 lasta/kk eli tavoite on hieman ylittynyt. 3. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin 2 900 lapsesta kuukaudessa (25 % 0 6- vuotiaista). Toteutunut keskimäärin 2 980 lasta kuukaudessa eli tavoite on ylittynyt hieman. Perusopetus 1. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,96 vvh/oppilas. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,80 vvh/oppilas (uusi tunnusluku, ei vertailukelpoinen) 2. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 1 6 on 17,5 oppilasta/ryhmä. Ryhmäkoko on laskennallisesti 17,9 oppilasta. 3. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 7 9 on 18,0 oppilasta/ryhmä. Ryhmäkoko on laskennallisesti 17,7 oppilasta. 4. Nuorisopalveluissa nuorten käyntikerrat 70 000. Toteutunut: käyntikerrat 33 000. Arvio koko vuodelle 55 000. Käyntikertoihin vaikuttivat alentavasti tilatoiminnan pitkä katkos Tikkakoskella, Keltinmäen vesivahingosta aiheutunut katkos ja uuteen tilaan siirtyminen Korpilahdella. 5. Nuorisopalveluja käyttää 25 % 13 18-vuotiaiden ikäryhmästä. Toteutunut 13 %. Arvio koko vuodelle 20 %. 6. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päättötodistuksen. Raportoidaan v. 2013 toiminta- ja talousraportin yhteydessä.