Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisten palkansaajien syrjintäkokemusten yleisyyttä sekä suomalaisten että eurooppalaisten aineistojen avulla: Tilastokeskuksen työoloaineistot Eurooppalainen työoloaineisto EWCS 2. Sekä syrjintäkokemusten yhteyttä myöhempään työuraan rekisteriaineistojen avulla. Päähuomio kohdistuu ikäsyrjintään (nuoret), sukupuolisyrjintään (naiset), suosikkijärjestelmiin perustuvaan syrjintään sekä syrjinnän kasautumiseen Työryhmä: Jouko Nätti, Päivi Korvajärvi, Niina Viitasalo, Satu Ojala, Tuija Koivunen, Tampereen yliopisto Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus 1
Tässä esityksessä: Tutkimme palkansaajien asemaa työyhteisöissä koetun syrjinnän näkökulmasta sen mukaan, onko työyhteisö naistai miesenemmistöinen Analysoimme Työoloaineistojen kahta viimeistä aikasarjapistettä 2008 ja 2013 yhdistettynä aineistona, jonka N=9.268 Kysymme, onko vastaaja kokenut syrjintää: - työhönotossa, palkkauksessa, etenemismahdollisuuksissa, koulutukseen pääsyssä, työsuhde-eduissa - tiedon saannissa, työvuorojen jaossa, arvostuksen saannissa tai muiden asenteissa Hyödynnämme varianssianalyysia, jossa: - vastemuuttujina ovat em. syrjintäkokemukset (ast. 0 = ei.. 1=kyllä) - selittävinä muuttujina huomioidaan sukupuoli, ikä, esimiehenä toimiminen, työyhteisön sukupuolijakauma, koulutustaso sekä työnantajan sektori (sekä aikasarjapiste) - tarkastelun kohteena erityisesti yhdysvaikutus työyhteisön sukupuolijakauma X sukupuoli Taustaa Sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki kieltävät johonkin syrjintäperusteeseen, kuten sukupuoleen perustuvan syrjinnän Havaittu ja koettu syrjintä - onko syrjintää lain tarkoittamassa mielessä? - naiset vastaavat kokeneensa syrjintää kaikissa kysytyissä tilanteissa enemmän kuin miehet - julkisen sektorin palkansaajat kertovat yleisimmin syrjintätilanteista Ammatillinen eriytyminen eli segregaatio - Suomessa voimakasta, pitää naiset ja miehet erillään työelämässä - naiset siirtyvät miesenemmistöisille aloille, miehet eivät juuri siirry naisenemmistöisille aloille 2
Kuka kokee syrjintää? Ikä * (31-50-v.) Sukupuoli (naiset 9 %; miehet 5 %) Työyhteisön sukupuolijakauma Lähiesinaisen/- miehen sp Palkkauksessa * (31-65-v.) (15 %; 9 %) Ns * (jos mies) Koulutukseen pääsyssä (nuoret, vähenee lin.) (11 %; 6 %) * (31-50-v.) (11 %; 7 %) Työhönotossa Etenemismahdollisuuksissa Työsuhdeeduissa (nuoret, vähenee lin.) (7%; 5 %) Ns Ns Ns Ns (jos mies) Ns Koulutustaso (korkea-aste) Itse johtavassa asemassa (korkea-aste) Ns * (korkea-aste) Ns Ns Ns Ns Ns Sektori (valtio) (valtio) (kunta) (valtio) Ns Vuosi Ns (väh.) Ns ns Ns Ns Sukupuoli X Spjakauma * ns * ns Kokenut syrjintää työhönotossa 3
Kokenut syrjintää palkkauksessa Syrjintä etenemismahdollisuuksissa 4
Kuka kokee syrjintää? Tiedon saannissa Ikä (31-50-v.) Sukupuoli (naiset 19 %; miehet 12 %) Työyhteisön sukupuolijakauma Lähiesinaisen/- miehen sukupuoli * Koulutustaso * (keski-, korkeaaste) Itse johtavassa asemassa Työvuorojen jaossa (nuoret, vähenee lin.) (13 %; 9 %) Arvostuksen saannissa (15-50-v.) (21 %; 11 %) Ns Ns Ns * (jos mies) Ns Muiden asenteissa Ns Ns Ns Ns Ns Ns * (esimies ei saa arvostusta) Sektori Ns Ns * (valtio, kunta) Vuosi Ns Ns Ns Ns (19 %; 17 %) naisia / (valtio, kunta) Sukupuoli X Spjakauma ns Ns * ns Syrjintä arvostuksen saannissa 5
Tiivistettynä: syrjinnän kokemukset, kun sukupuoli X sukupuolijakauma tilastollisesti merk. 30% 25% 20% kaikki tai enimmäkseen miehiä, nainen 15% kaikki tai enimmäkseen naisia, nainen 10% tasan, nainen 5% kaikki työyhteisöt, mies 0% Arvostuksen saannissa Palkkauksessa Työhönotossa Etenemismahdollisuuksissa Pohdinta Tutkimusasetelma: onko mallissa sopivat muuttujat? Miksi syrjintäkokemuksia on niin paljon (1) naisilla, (2) julkisella sektorilla, (3) korkeasti koulutetuilla? Näkyykö julkisen sektorin leikkauspolitiikka työntekijöiden kokemana yhteiskunnallisen arvostuksen puutteena? Miksi naiset kokevat tulevansa syrjityiksi miesenemmistöisissä työpaikoissa (työhönotossa, palkkauksessa)? Ylläpitääkö miesten aloille uskaltautuneiden naisten kielteinen kokemus segregaatiota? Miten tilannetta voisi muuttaa? Jos sukupuolijakauma on tasan, syrjintäkokemuksia aina vähiten 6