Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä Pentti Arajärvi Yliopistojen valtakunnalliset tasa-arvopäivät Itä-Suomen yliopisto Kuopio

2 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen) PERUSOIKEUS perustuslaissa taattu oikeus (2 luku, muuallakin perusoikeuden tapaisia säännöksiä) OIKEUKSIEN OMINAISUUKSIA - pysyvyys - perustavanlaatuisuus - yleisyys (huom. ryhmien oikeudet) 2

3 Perusoikeuksien oikeusvaikutukset kunnioittamisvelvollisuus suojaamisvelvollisuus toteuttamisvelvollisuus 3

4 PL 22 Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 4

5 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. 5

6 Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus (muodollisena) menettelynä Oikeudenmukaisuus sisällöllisenä kysymyksenä Vastaavan jako muodolliseen ja sisällölliseen yhdenvertaisuuteen Muodollinen yhdenvertaisuus Sisällöllinen yhdenvertaisuus - lähtökohtien, - voimavarojen jaon - lopputuloksen yhdenvertaisuus 6

7 Oikeudenmukaisen lain edellytykset Se on säädettävä muodollisesti oikealla menettelyllä Perustana on oltava demokraattinen järjestelmä Lain on vastattava yleistä oikeuskäsitystä 7

8 Yhdenvertaisuus - oikeudenmukaisuus -Millaiset erot ovat sallittuja -Millaiset erot ovat hyväksyttäviä -Millaiset erot ovat tavoiteltavia 8

9 Syrjintä Syrjinnällä tarkoitetaan: välitön syrjintä: jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa välillinen syrjintä: näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden häirintä: henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri ohjetta tai käskyä syrjiä. 9

10 Sukupuolten palkkaerot Naisten ansiot miesten ansioista keskimäärin (vuonna 2011): Yksityinen sektori 84,4 % Kuntasektori 84,3 % Valtio 84,8% Sukupuolten palkkaero euroina (vuonna 2011): Yksityinen sektori 549 Kuntasektori 507 Valtio

11 Palkkatietoja ammattinimikkeittäin (2009) Professori: yhteensä 6137 miehet 6184 naiset 5989 Tutkijatohtori: yhteensä 3330 miehet 3355 naiset 3301 Tutkijakoulutettava: yhteensä 2293 miehet 2352 naiset 2234 Tutkija: yhteensä 2955 miehet 3013 naiset

12 Naisten ja miesten palkoista ja palkkaerosta Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero Suomessa on 18 prosenttia, euroina keskimäärin 628 euroa/kk (ansiotasoindeksi, Tilastokeskus, 2011) kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman perusindikaattorin mukaan laskettu kokoaikaisten säännöllisen työajan kuukausikeskiansioiden perusteella laskennassa mukana kaikki työmarkkinasektorit jos mukaan otetaan esim. osa-aikatyö ja ylityö, sukupuolten palkkaero on suurempi Suomalaisten kokoaikaisten keskipalkka on euroa kk:ssa (naiset euroa ja miehet euroa kk:ssa) Koulutustason noustessa sukupuolten palkkaero kasvaa Iän myötä palkkaero kasvaa 12

13 Kokemuksia ja tutkittua tietoa tasa-arvosta Tasa-arvobarometri 2008: suurin osa päätoimisista palkansaajista oli sitä mieltä, että tasa-arvo toteutuu hyvin tai melko hyvin. Kuitenkin naiset kokevat enemmän haittaa sukupuolestaan kuin miehet. Erityisesti tämä näkyy palkkauksessa, ammattitaidon arvostuksessa ja uralla etenemisessä. Peräti 39 % korkeasti koulutetuista naisista koki sukupuolestaan haittaa palkkauksessa Uusi tasa-arvobarometri julkaistaan tämän vuoden lopulla Tasa-arvovaltuutettuun otetut yhteydenotot koskevat useimmiten työelämää. Yleisimmät syrjintäepäilyn teemat ovat työhönotto, palkkaus, raskaus ja perhevapaat Tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten toimivuutta koskevan STM: n tutkimuksen mukaan tasa-arvosuunnitelma on 62 %:lla siihen velvoitetuista ja palkkakartoitus 60 %:lla Tasa-arvosuunnitelmien määrä on kasvanut, laadussa on parantamisen varaa 13

14 Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Samapalkkaisuusperiaate suojaa työntekijöitä sukupuoleen kohdistuvalta syrjinnältä työehdoissa ILO -sopimuksella pyritään turvaamaan naisille ja miehille sama palkka sekä samasta että samanarvoisesta työstä - työtehtävien ja töitten arviointi sen perusteella, ovatko ne samoja tai voidaanko töitä pitää yhtä vaativina (=samanarvoisina) EU: n tasa-arvodirektiivin mukaan välitön tai välillinen sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty, ja palkkaluokitteluun ei saa sisältyä sukupuoleen perustuvaa syrjintää Samapalkkaisuutta käsitellään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa (ILO -sopimus, YK: n Naisten syrjinnän poistamista koskeva sopimus), EY -oikeudessa (mm. Euroopan perustamissopimus ja Euroopan unionin tasa-arvodirektiivi) ja tasaarvolaissa 14

15 Keinoja sukupuolten palkkaeron kuromiseksi Vuodesta 2006 lähtien hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat toteuttaneet samapalkkaisuusohjelmaa Ohjelman päätavoitteena enintään 15 prosentin sukupuolten palkkaero vuonna 2015 Koska naisten ja miesten palkkaeroon vaikuttavat monet tekijät, ohjelmaan on koottu erilaisia toimenpiteitä Ohjelma sisältää mm. palkka- ja sopimuspolitiikkaa, palkkausjärjestelmiä, työmarkkinoiden työnjakoa, naisten urakehitystä, työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia ja työn ja perheen yhteensovittamista koskevia tavoitteita ja toimia Koulutuksen ja työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen on tärkeätä, vaikka palkkavaikutukset ovat hitaita 15

16 Keinoja sukupuolten palkkaeron kuromiseksi Sukupuolten palkkaeroa ovat supistaneet jonkin verran : - työ- ja virkaehtosopimusratkaisut - uusien analyyttisten palkkausjärjestelmien käyttöönotto etenkin vaativimmissa työtehtävissä -tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset työpaikoilla - naisten eteneminen työuralla etenkin valtiolla Naisten ja miesten palkkaeron supistumiseen on vain vähän vaikutusta ollut koulutus- ja uravalinnoilla ja perinteisen työnjaon muutoksilla, perhevapaita koskevilla uudistuksilla ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrän kehityksellä 16

17 Keinoja sukupuolten palkkaeron kuromiseksi Samapalkkaisuusohjelma on mahdollistanut mittavia tutkimusja kehittämishankkeita sekä tiiviin sukupuolten palkkaeron ja työelämän kehityspiirteiden seurannan Mistä kipinää sukupuolten palkkaeron kuromiseen samapalkkaisuusohjelmassa? Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa - palkankorotukset työmarkkinajärjestöjen reviiriä - tessien ja vessien suvaus järjestöjen toimesta, STM: llä alkamassa tutkimus- ja kehittämishanke Palkkausjärjestelmien kehittäminen - kehittäminen ja soveltaminen samapalkkaisuutta tukevalla tavalla - palkkausjärjestelmien mahdollisuuksien laventaminen koskemaan myös tulojakauman alempia tasoja 17

18 Keinoja sukupuolten palkkaeron kuromiseksi Työpaikan tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tehostaminen - Palkkakartoituksen kehittämistarpeita selvittävä STM: n työryhmä aloittanut työnsä. Se tekee ehdotuksensa palkkakartoituksen toimivuuden parantamisesta mennessä Perhevapaitten nykyistä tasaisempi jakaminen vanhempien kesken - raamisopimuksen mukaan isyysvapaasta (36 viikkoa) tulee oma itsenäinen osansa, jonka voi pitää nykyistä joustavammin, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta Naisten työurien parantaminen - työmarkkinajärjestöjen toimet, STM toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeen, jossa kehitetään erityisesti naisten mahdollisuuksia edetä vaativampiin tehtäviin sekä sovitetaan yhteen työ- ja perhe-elämää 18