Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Transkriptio

1 Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

2 Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen eduskuntavaaleissa Syntyperäiset suomalaiset ystävät Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon, julkiseen sosiaalihuoltoon ja Kelaan Elämänlaatu: yleinen elämänlaatu, tyytyväisyys terveyteen ja selviytymiseen päivittäisistä toimista, elämän kokeminen merkitykselliseksi

3 Osallistuminen Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen: Somalialaistaustaiset osallistuivat maahanmuuttajataustaisista tutkittavista eniten järjestö- ja yhdistystoimintaan (osaselitys: myös uskonnollisessa yhteisössä toimiminen luettiin tähän) Kurditaustaisista vain alle kolmasosa osallistui järjestöja yhdistystoimintaan. Yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen saattaa vaikuttaa lähtömaan tilanne, esimerkiksi entisissä kotimaissa koettu poliittinen vaino. Sekä somalialais- että kurditaustaisilla aktiivinen osallistuminen oli sitä yleisempää, mitä pitempi oli maassaoloaika; erot säilyivät silti

4 Järjestö- ja yhdistystoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus sukupuolittain (%). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Miehet Naiset 30% 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi

5 Osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Venäläistaustaiset seurasivat aktiivisimmin sekä Suomen että entisen kotimaansa yhteiskunnallisia ajankohtaisia tapahtumia. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna somalialaistaustaiset miehet seurasivat tapahtumia aktiivisimmin Äänestäminen viime eduskuntavaaleissa Somalialaistaustaiset miehet äänestivät aktiivisimmin, mutta somalialaistaustaiset naiset vähiten kaikista maahanmuuttajataustaisista tutkittavista.

6 Viime eduskuntavaaleissa äänestäneiden osuus sukupuolittain (%). 90% 80% 70% 60% 50% 40% Miehet Naiset 30% 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi

7 Syntyperältään suomalaiset ystävät: Vähintään yhden syntyperältään suomalaisen ystävien omaavien osuus: Somalialaistaustaisilla miehillä yleisemmin suomalaistaustaisia ystäviä (noin kahdella kolmasosalla) Muissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä vain kolmas- tai neljäsosalla oli suomalaistaustaisia ystäviä

8 Vähintään yhden hyvän syntyperältään suomalaisen ystävän omaavien osuus sukupuolittain (%). 80% 70% 60% 50% 40% 30% Miehet Naiset 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi

9 Luottamus instituutioihin: Luottamus suomalaiseen terveydenhuoltoon tai sosiaalihuoltoon oli vankinta somalialaistaustaisilla miehillä (noin yhdeksän kymmenestä luotti vähintään melko paljon). Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon vähäisintä venäläistaustaisilla naisilla (60 %), luottamus julkiseen sosiaalihuoltoon heikointa kurditaustaisilla naisilla (67 %) Kokemukset ja tyydyttämätön palveluntarve voivat vähentää luottamusta Kansaneläkelaitokseen luotettiin kaikissa ryhmissä: % luotti vähintään melko paljon.

10 Elämänlaatu Somalialaistaustaiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä yleiseen elämänlaatuunsa. Maahanmuuttajataustaisen väestön koettuun elämänlaatuun saattavat vaikuttaa monet tekijät: toimeentulovaikeudet, syrjintäkokemukset, trauma- ja kipukokemukset ym. Silti myös kurditaustaiset kokivat yleisen elämänlaatunsa suunnilleen yhtä hyväksi kuin koko väestö Somalialaistaustaiset olivat myös tyytyväisimpiä päivittäisistä toimista selviytymiseen sekä omaan terveyteensä Lisäksi he kokivat elämänsä merkitykselliseksi yleisemmin kuin muut maahanmuuttajataustaiset ryhmät

11 Elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus sukupuolittain (%). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Miehet Naiset 30% 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi

12 Yhteenvetoa Aktiivinen osallistuminen järjestö- ja yhdistystoimintaan, äänestäminen, syntyperäiset suomalaiset ystävät, luottamus julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä hyvä elämänlaatu olivat yleisimpiä somalialaistaustaisilla miehillä Sukupuolten väliset erot olivat useissa mittareissa suurimpia somalialaistaustaisilla, mutta yleisessä elämänlaadussa ei ollut heilläkään eroa miesten ja naisten välillä Venäläis- ja somalialaistaustaiset kokivat yleisen elämänlaatunsa keskimäärin paremmaksi ja kurditaustaustaiset suunnilleen yhtä hyväksi kuin koko väestö Elämänlaatuun vaikuttavat monet asiat ja raskaista kokemuksista huolimatta tulevaisuuden odotukset ja kokemus nykyhetkestä voivat olla myönteisiä