Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne"

Niko Ahonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari Helsinki Sami Napari (ETLA)

2 Esityksen rakenne! Johdanto aiheeseen! Tutkimuskysymyksistä! Segregaation mittaaminen! Käytettävän aineiston esittely! Ammattisegregaation laajuus ja kehitys suomalaisilla työmarkkinoilla vuosina ! Ammattisegregaatio ja työntekijä- ja työnantajapiirteet

Ammattisegregaation laajuus ja kehitys suomalaisilla

3 Esityksen rakenne! Ammattisegregaation ja työkokemus! Yhteenveto ja keskeisimmät johtopäätökset

4 Johdanto!Sukupuolten väliset ammatilliset erot suuret kaikilla työmarkkinoilla!ammattisegregaatio yksi tärkeimmistä sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavista tekijöistä Ammattisegregaation taustalla vaikuttavien tekijöiden tutkiminen ja ymmärtäminen tärkeää pyrittäessä ymmärtämään sukupuolten välisiä palkkaeroja!aiheesta vähän kotimaista tutkimusta

tekijöistä Ammattisegregaation taustalla vaikuttavien tekijöiden tutkiminen ja

5 Pääasialliset tutkimuskysymykset!miten mitata naisten ja miesten ammatillisia eroja?!kuinka voimakasta ammattisegregaatio on suomalaisilla työmarkkinoilla ja miten segregaatio on kehittynyt viimeisten vuosien aikana?!millaista vaihtelua keskimääräinen segregaation aste kätkee sisäänsä?!miten segregaatio kehittyy työuran edetessä?

!kuinka voimakasta ammattisegregaatio on suomalaisilla työmarkkinoilla ja miten

6 Segregaation mittaaminen! ID-indeksi (Index of dissimilarity): Yleisimmin käytetty Saa arvoja nollan ja ykkösen väliltä ID = 0: segregaatiota ei ole ID = 1: ammatit täysin segregoituneet sukupuolen mukaan Selväkielinen tulkinta: ID-indeksin arvo jaettuna kahdella kertoo karkeasti ottaen sen, kuinka suuri osuus keskimäärin miehistä ja naisista tulisi vaihtaa ammattia segregaation poistumiseksi kokonaan Puute: ei konsistentisti aggregoituva

segregaatiota ei ole ID = 1: ammatit täysin segregoituneet sukupuolen mukaan Selväkielinen tulkinta:

7 Segregaation mittaaminen!hutchensin neliöjuuri-indeksi (HSR) Saa arvoja nollan ja ykkösen väliltä HSR = 0: segregaatiota ei ole HSR = 1: ammatit täysin segregoituneet sukupuolen mukaan Konsistentisti aggregoituva Puute: ei samanlaista selkeää tulkintaa kuin IDindeksillä

väliltä HSR = 0: segregaatiota ei ole HSR = 1: ammatit täysin

8 Segregaation mittaaminen!we-indeksi ID-indeksin johdannainen OECD:n käyttöönottama => usein esillä kansainvälisissä vertailuissa Puute: indeksin arvo riippuu miesten työvoimaosuudesta

9 Aineisto! Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto! Tutkimusajanjakso: ! Kaksi eri ammattiluokitusta: Työnantajien oma ammattiluokitus "Hyvin tiheä luokitus => naisten ja miesten ammatilliset erot paremmin esille? "Heterogeeninen järjestelmä, huono soveltuvuus kansainvälisiin vertailuihin, luokitusten tiheys vaihtelee työnantajajärjestön mukaan ISCO-luokitus "Kansainvälinen ammattiluokitus "Karkeampi luokitus verrattuna työnantajien omaan luokitukseen

10 Henkilö- ja ammattijakaumat:yksityinen sektori Henkilöiden lkm. Naisten %-osuus Ammattien lkm. Vuosi Naiset Miehet Yhteensä havaintomäärästä Naiset Miehet Yhteensä

7 369 402 413 1997 281487 363214 644701 43.7 365 400 410 1998 293910 379531 673441 43.6 376 404 416 1999 301943 384786 686729 44.

11 Henkilö- ja ammattijakaumat: kunta Henkilöiden lkm. Naisten %-osuus Ammattien lkm. Vuosi Naiset Miehet Yhteensä havaintomäärästä Naiset Miehet Yhteensä , , , , , , , , , ,

311 339 363 1997 313734 104047 417781 75,1 304 339 361 1998 315211 101669 416880 75,6 311 351 370 1999 311861 100022 411883 75,7 311 342 368

12 Henkilö- ja ammattijakaumat: valtio Henkilöiden lkm. Naisten %-osuus Ammattien lkm. Vuosi Naiset Miehet Yhteensä havaintomäärästä Naiset Miehet Yhteensä , , , , , , , , , ,

250 289 313 1997 56756 67529 124285 45,7 254 292 316 1998 57367 67125 124492 46,1 246 287 313 1999 57877 67743 125620 46,1 253 283 314 2000

13 Sukupuolten ammatilliset erot: yksityinen sektori Vuosi ID HSR WE ,607 0,306 0, ,606 0,303 0, ,599 0,297 0, ,587 0,288 0, ,585 0,286 0, ,578 0,277 0, ,579 0,276 0, ,575 0,272 0, ,577 0,272 0, ,574 0,268 0,633

0,587 0,288 0,661 1999 0,585 0,286 0,656 2000 0,578 0,277 0, 653 2001

14 Sukupuolten ammatilliset erot: kunta Vuosi ID HSR WE ,675 0,388 0, ,669 0,378 0, ,666 0,373 0, ,661 0,367 0, ,655 0,361 0, ,654 0,360 0, ,658 0,362 0, ,651 0,354 0, ,646 0,347 0, ,643 0,342 0,295

0,323 1999 0,655 0,361 0,318 2000 0,654 0,360 0,313 2001 0,658 0,362

15 Sukupuolten ammatilliset erot: valtio Vuosi ID HSR WE ,585 0,337 0, ,574 0,329 0, ,562 0,321 0, ,551 0,312 0, ,544 0,307 0, ,532 0,299 0, ,523 0,281 0, ,512 0,275 0, ,508 0,265 0, ,513 0,259 0,524

0,594 1999 0,544 0,307 0,586 2000 0,532 0,299 0,571 2001 0,523 0,281

16 Ammattisegregaatio ja työntekijä- ja työnantajapiirteet ID-indeksi yksityiselle sektorille ikäryhmittäin Vuosi Alle 30-vuotiaat vuotiaat Yli 40-vuotiaat ,571 0,603 0, ,570 0,598 0, ,556 0,588 0, ,541 0,568 0, ,540 0,567 0, ,542 0,553 0, ,548 0,551 0, ,542 0,549 0, ,549 0,546 0, ,548 0,540 0,607

0,570 0,598 0,642 1997 0,556 0,588 0,641 1998 0,541 0,568 0,634 1999 0,540 0,567 0,631 2000

17 Ammattisegregaatio ja työntekijä- ja työnantajapiirteet ID-indeksi yksityiselle sektorille koulutustason mukaan Vuosi Peruskoulu Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakoulu ,604 0,639 0,638 0, ,600 0,634 0,636 0, ,591 0,630 0,627 0, ,577 0,618 0,610 0, ,576 0,621 0,599 0, ,574 0,610 0,588 0, ,576 0,617 0,589 0, ,567 0,618 0,588 0, ,569 0,623 0,601 0, ,569 0,616 0,601 0,457

1997 0,591 0,630 0,627 0,479 1998 0,577 0,618 0,610 0,468 1999 0,576 0,621 0,599 0,464 2000 0,574 0,610 0,588

18 Ammattisegregaatio ja työntekijä- ja työnantajapiirteet ID-indeksi yksityiselle sektorille toimialan sukupuolirakenteen mukaan Vuosi Naisvaltainen Miesvaltainen Tasapainoinen ,449 0,557 0, ,451 0,552 0, ,440 0,545 0, ,426 0,533 0, ,415 0,523 0, ,420 0,510 0, ,399 0,499 0, ,396 0,504 0, ,400 0,497 0, ,403 0,481 0,366

1996 0,451 0,552 0,401 1997 0,440 0,545 0,397 1998 0,426 0,533 0,394 1999 0,415 0,523 0,379 2000

19 Ammattisegregaatio ja työkokemus ID-indeksin kehitys työuran aikana Havaintokerta

20 Yhteenveto ja johtopäätökset! Sukupuolten ammatilliset erot Suomessa yhä suuret.! Ammattisegregaatio pienentynyt vuosina , mutta kaventuminen ollut verrattain pientä. Voimakkainta ammattierojen kaventuminen näyttää olleen valtiosektorilla.! Yksityisellä ja kuntasektorilla ammattisegregaation pienentyminen painottui 90-luvun loppupuolelle. Valtiosektorilla ammatillisten erojen kaventuminen jatkunut 2000-luvulla.

Voimakkainta ammattierojen kaventuminen näyttää olleen valtiosektorilla.

21 Yhteenveto ja johtopäätökset! Keskimääräinen segregaation aste kätkee sisäänsä paljon vaihtelua: Ammattisegregaatio suurempaa iäkkäämpien työntekijöiden kohdalla Ammattisegregaatio pienempää korkeakoulun käyneiden kohdalla verrattuna muihin koulutustasoihin Myös sekä koulutustason että alan huomioon ottamisen jälkeen sukupuolten välillä ammatillisia eroja Ammattisegregaatio suurempaa miesvaltaisilla toimialoilla! Muutokset ammattisegregaation tasossa melko pieniä työuran aikana.

Samankaltaiset tiedostot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: http://www.etla.fi/ Keskusteluaiheita