Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla
|
|
- Julia Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla
2 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla
3 ISBN Painokarelia Oy 2012 Kannen kuva: Tuomas Marttila/Gorilla 2
4 SAK:n työolobarometri Kolmanneksella mahdollisuus tulospalkkioihin 5 Vain 36 prosentilla SAK:laisista on mahdollisuus saada tulos- tai voittopalkkioita. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisellä sektorilla on tulospalkkioiden piirissä 65 prosenttia ylemmistä ja 49 prosenttia muista toimihenkilöistä sekä 41 prosenttia työntekijöistä. Vuonna 2011 tulospalkkioita maksettiin 26 prosentille SAK:laisista. 2. Naisten ja miesten välinen epätasa-arvo korostuu tulospalkkioissa 6 Tulospalkkioiden summat eivät ole SAK:laisilla aloilla kovinkaan suuria. Tyypillinen SAK:laisen saama tulospalkkio tai bonus vuodessa on noin 500 euroa. Miesten yleisin palkkio on 900 euroa ja naisten 200 euroa. 3. Palkitsemisjärjestelmiä ei pidetä oikeudenmukaisina 8 SAK:laiset luottamushenkilöt eivät pidä palkitsemisjärjestelmiä oikeudenmukaisina. Luottamushenkilöiden mukaan myöskään työpaikkojen henkilöstö ei ole tyytyväinen palkitsemisjärjestelmiin. 4. Neljällä kymmenestä työpaikasta on havaittu syrjintää prosenttia SAK:laisista on havainnut työpaikallaan jonkinlaista syrjintää. Eniten he ovat havainneet määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuvaa syrjintää. 5. Työurien jatkamiseen kannustetaan alle puolella työpaikoista 13 Vaikka työurien pidentämistä pidetään yleisesti olennaisena ratkaisuna maamme hyvinvoinnin jatkumiselle, vain 45 prosenttia SAK:laisista kokee, että työpaikalla kannustetaan ikääntyviä pysymään työelämässä. Sen sijaan 20 prosenttia kokee, että esimerkiksi osatyökykyisille ei joko tehdä mitään erityisjärjestelyjä työssä jatkamiseksi tai että heistä pyritään suorastaan pääsemään eroon. 6. Alle puolet pääsee työnantajan kustantamaan koulutukseen 15 SAK:laisista on vain 45 prosenttia päässyt viimeisen vuoden aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan kaikista palkansaajista koulutukseen on päässyt merkittävästi useampi, 52 prosenttia. 3
5 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n mielestä tulospalkkiot ovat hyvä väline yritysten vaatimaan palkkajoustoon. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmillä voidaan kannustaa ja palkita henkilöstöä yrityksen menestyessä eikä varsinainen palkka ole suoranaisesti vaarassa huonossakaan taloustilanteessa. Kaikkia tulokseen ja voittoon sidottuja palkanosia on kuitenkin jaettava oikeudenmukaisesti koko henkilöstölle ei vain esimiehille ja johtoportaaseen kuuluville. Tällä hetkellä SAK:laisilla on muita heikommat mahdollisuudet saada tulospalkkioita ja silloinkin kun niitä saadaan, ovat ne huomattavasti pienempiä kuin muilla henkilöstöryhmillä. Tulospalkkausjärjestelmät ovat huomattavasti yleisempiä teollisuudessa kuin julkisella sektorilla ja palvelualoilla, joilla molemmilla työskentelee paljon naisia. Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat lisäksi selvästi suurempia kuin naisille maksettavat. SAK:n mielestä tulospalkkaukseen onkin saatava selkeät pelisäännöt, jotka kohtelevat kaikkia henkilöstöryhmiä sukupuolesta riippumatta oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. 4
6 1. Kolmanneksella mahdollisuus saada tulospalkkioita Reilulla kolmanneksella SAK:laisista (36 %) on mahdollisuus saada tulospalkkioita tai bonuksia. SAK:laiset saavat niitä hieman harvemmin kuin suomalaiset palkansaajat yleensä. Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan 41 prosenttia palkansaajista voi saada tulospalkkioita, bonuksia tai muita lisiä tiimin, ryhmän tai koko työyksikön tuloksen perusteella. Vuonna 2011 tulospalkkioita sai neljännes (26 %) SAK:laisista. Onko mahdollista saada tulospalkkioita ja saiko vuonna 2011? (%) Yksityinen palvelua Kuljetusala Julkinen ala Teollisuus Määräaikainen Vakituinen Nainen Mies Kaikki Mahdollisuus saada Sai vuonna 2011 Miehillä on mahdollisuus tulospalkkioihin selvästi naisia useammin, joskin sukupuolten välinen ero on SAK:laisilla selvästi pienempi kuin palkansaajilla yleensä 1. Mahdollisuus tulospalkkioon on myös nuorilla useammin kuin vanhoilla vaikka toisaalta pitkä työkokemus samassa työpaikassa ja vakituinen työsuhde selvästi nostavat niiden osuutta, joilla on mahdollisuus saada tulospalkkioita. Tulospalkkioiden mahdollisuus ja niiden maksaminen ovat sitä yleisempiä, mitä isompi työpaikka on kyseessä. Tulospalkkiot ovat yleisimmin käytössä teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla. 1 TEM, Työolobarometri
7 Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisen sektorin yrityksissä tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien piirissä on: - 65 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä - 49 prosenttia toimihenkilöistä - 41 prosenttia työntekijöistä Lähde: EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu 2011 Ero SAK:n ja EK:n tiedoissa työntekijöiden osalta selittynee sillä, että SAK:n työolobarometrissa on mukana myös julkinen sektori. SAK:n tiedustelussa on myös mukana enemmän pienten työpaikkojen työntekijöitä, kun taas EK:n tiedustelussa on mukana enemmän suurehkoja yrityksiä. 2. Naisten ja miesten välinen epätasaarvo korostuu tulospalkkioissa Tyypillinen SAK:laisen vuodessa saama tulospalkkio tai bonus on 500 euroa. Tulospalkkiot eivät siis yleensä ole erityisen merkittäviä sen paremmin euroina kuin esimerkiksi kuukausipalkkoihin suhteutettunakaan. Niilläkin, jotka saavat suurimpia tulospalkkioita, ovat palkkioiden määrät vuoden aikana selvästi pienempiä kuin yhden kuukauden palkka. Naisilla on jonkin verran miehiä harvemmin mahdollisuus tulospalkkioon. Tätä epätasa-arvoa korostaa vielä se, että silloin kun palkkiota maksetaan, on miesten yleisin palkkio 900 euroa ja naisten vain 200 euroa. Teollisuudessa työskentelevistä kolmannes on saanut tulospalkkaa, julkisella alalla alle puolet tästä. Palkkion yleisin suuruus on teollisuudessa 750 euroa ja julkisella alalla 250 euroa. 6
8 Tyypillinen tulospalkkion/bonuksen määrä 2011 (mediaani) Yksityinen palvelua Kuljetusala Julkinen ala Teollisuus Määräaikainen Vakituinen Nainen Mies Kaikki Erityisesti työpaikan koon kohdalla palkkion suuruus korostaa eroja. Mitä suurempi työpaikka, sitä useammin vastaajat saavat tulospalkkioita, ja sitä suurempia ne myös ovat. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisellä sektorilla tulospalkkiot voivat enim millään nostaa ylempien toimihenkilöiden vuosiansioita 19 prosenttia, muiden toimihenkilöiden 11 prosenttia ja työntekijöiden vuosiansioita kuusi prosenttia. Vuonna 2011 toteutuneet tulos- ja voittopalkkiot olivat kaikissa henkilöstöryhmissä noin puolet maksimipalkkioiden määrästä. 2 SAK:laisten työntekijöiden vuosiansioita tulospalkkiot nostivat vuonna 2011 keskimäärin 1,5 prosenttia. Pörssiyhtiön johtajalle 24 työntekijän palkka Ison pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkalla ja bonuksilla työllisti viime vuonna keskimäärin 24 rivityöntekijää. Helsingin Sanomien selvityksistä käy ilmi, että suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset nousivat viime vuonna 16 prosenttia ja pörssin ulkopuolisten valtionyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset keskimäärin 9,8 prosenttia. Samaan aikaan suomalaisten palkansaajien palkat ja bonukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia. Helsingin Sanomat EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu
9 SAK:laiset työntekijät ja tulospalkkaus: - mahdollisuus saada tulospalkkioita on muita henkilöstöryhmiä harvinaisempaa - tulospalkkioiden maksimimäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla henkilöstöryhmillä - toteutuneet tulospalkkiot nostavat vuosiansioita merkittävästi vähemmän kuin muilla henkilöstöryhmillä. SAK:n mielestä tulospalkkiot ovat hyvä väline yritysten vaatimaan palkkajoustoon. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmillä voidaan kannustaa ja palkita henkilöstöä yrityksen menestyessä eikä varsinainen palkka ole suoranaisesti vaarassa huonossakaan taloustilanteessa. Tulospalkkausjärjestelmät ovat huomattavasti yleisempiä teollisuudessa kuin julkisella sektorilla ja palvelualoilla, joilla molemmilla työskentelee paljon naisia. Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat lisäksi selvästi suurempia kuin naisille maksettavat. SAK:n mielestä tulospalkkaukseen on saatava selkeät pelisäännöt, jotka kohtelevat kaikkia henkilöstöryhmiä sukupuolesta riippumatta oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. 3. Palkitsemisjärjestelmiä ei pidetä oikeudenmukaisina SAK:n luottamushenkilöpaneelissa 3 työpaikkojen palkitsemisjärjestelmät eivät saaneet kovin korkeaa arvosanaa. Luottamushenkilöistä yli puolet on tyytymättömiä palkitsemisjärjestelmään 24 prosenttia ei pidä palkitsemisjärjestelmiä oikeudenmukaisena ja 30 prosenttia näkee siinä merkittäviä ongelmia. Oikeudenmukaisina järjestelmiä pitää vain kuusi prosenttia luottamushenkilöistä ja osittain samaa mieltä oikeudenmukaisuusväitteen kanssa on alle kolmannes (28 %) luottamustehtävissä toimivista SAK:laisista. 3 SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä luottamushenkilöä SAK:laisista ammattiliitoista. Heistä on luottamusmiehiä noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin koostumus vastaa SAK:n liittorakennetta. 8
10 Työpaikan palkitsemisjärjestelmä on oikeudenmukainen (%) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa 30 Luottamushenkilöiden mukaan myöskään työntekijät SAK:laisilla työpaikoilla eivät ole tyytyväisiä palkitsemisjärjestelmään. Ainostaan 15 prosenttia luottamushenkilöistä on edes jonkin verran samaa mieltä siitä, että henkilöstö olisi tyytyväinen palkitsemisjärjestelmään. Lähes 70 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstö ei ole järjestelmään tyytyväinen Henkilöstö on tyytyväinen palkitsemisjärjestelmään (%) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa 9
11 4. Neljällä kymmenestä työpaikasta on havaittu syrjintää Neljä kymmenestä (39 %) SAK:laisesta on havainnut työpaikallaan jonkinlaista syrjintää. Syrjintää on havaittu sitä useammin, mitä isommasta työpaikasta on kyse. Syrjintää ovat havainneet muita harvemmin ne, jotka ovat olleet työpaikassaan vasta vähän aikaa. Nämä tulokset eivät ole yllättäviä: isommalla työpaikalla tapahtuu enemmän asioita ja on enemmän erilaisia ihmisiä, samoin vain vähän aikaa työpaikalla ollut ei vielä ole ehtinyt havaita syrjintää vaikka sitä esiintyisikin. Erityisesti se, miten työntekijät ovat kokeneet työnantajan suhtautumisen työntekijöihinsä, on vahvasti yhteydessä siihen, miten usein syrjintää on havaittu. Kaikki Työpaikan koko Vaikutusmahdollisuudet Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Työnantaja-arvosana Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Heikko Eniten SAK:laisilla työpaikoilla on havaittu määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuvaa ja vähiten miehiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää. Ikäsyrjintä on kohdistunut yhtä usein nuoriin ja vanhempiin, mutta sukupuolisyrjintä kohdistuu selvästi useammin naisiin 10
12 Syrjinnän syyt, (%) Määräaikaisuus Terveydentila Osa-aikaisuus Ikä, erityisesti vanhempi Ikä, erityisesti nuoriin Syntyperä Ay-toiminta Sukupuoli, erityisesti naiset Sukupuoli, erityisesti miehet Vammaisuus Seksuaalinen suuntautuminen On ehkä yllättävää, että ikään ja terveydentilaan perustuva syrjintä on huomattavasti yleisempää kuin sukupuoleen perustuva syrjintä. Terveydentilaan perustuvaa syrjintää oli havainnut peräti 14 prosenttia SAK:laisista. Toisaalta esimerkiksi vammaisia ei löydy jokaiselta työpaikalta, joten heihin kohdistuva syrjintä on varmasti yleisempää kuin luvut osoittavat. Niillä työpaikoilla, joilla on ulkomaalaisia työntekijöitä, joka kymmenes on havainnut ei-suomalaiseen syntyperään/etnisyyteen kohdistuvaa syrjintää. Kaikkiin palkansaajiin verrattuna SAK:laiset ovat havainneet muita useammin erityisesti nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää, työsuhteen lajiin perustuvaa ja sukupuolisyrjintää (erityisesti miehiin kohdistuvaa). Ulkomaalaisiin kohdistuva syrjintä on aavistuksen harvinaisempaa SAK:laisilla työpaikoilla kuin suomalaisilla työpaikoilla yleensä. Sukupuoleen, terveydentilaan, syntyperään tai ammattiyhdistysaktiivisuuteen perustuva eriarvoinen kohtelu on lähtökohtaisesti lainvastaista siihen nähden sitä on havaittu yllättävän paljon. 11
13 Havaittu eriarvoista kohtelua (%) sektoreittain Ikään, nuoriin Ikään, vanhempiin Miehiin Naisiin Määräaikaisuuteen Osa-aikaisuuteen Seksuaaliseen suuntautumiseen Ay-toimintaan Syntyperään, joka ei suomalainen Terveydentilaan Vammaisuuteen Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksit. palvelut Ikäsyrjintää esiintyy muita enemmän teollisuudessa ja kuljetusalalla. Sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän osalta sektoreiden välillä on varsin vähän eroja. Määräaikaisten syrjintä on tavallisinta julkisella alalla, jolla työskenteleekin eniten määräaikaisia. Osa-aikaisten eriarvoinen kohtelu on puolestaan yleisintä yksityisellä palvelualalla, jolla myös on eniten osa-aikaisia työntekijöitä. Terveydentilaan perustuva syrjintä on varsin yleistä kaikilla päätoimialoilla, samoin syntyperään perustuva, joskin ei-suomalaisten syrjintä on hieman muita yleisempää teollisuudessa ja julkisella alalla. Ay-toimintaan perustuvaa syrjintää vastaajat ovat havainneet eniten kuljetusalalla ja toiseksi eniten teollisuudessa. 12
14 5. Työurien jatkamiseen kannustetaan alle puolella työpaikoista Eläkeikää lähestyvien osalta viidennes SAK:laisista ei osannut arvioida työnantajan suhtautumista. Vajaa puolet arvioi, että heitä kannustetaan jatkamaan työelämässä ja reilu kymmenesosa, että heistä pyritään pääsemään eroon. Viidenneksen mukaan suhtautuminen vaihtelee työntekijästä riippuen. Suhtautuminen eläkeikää lähestyviin työntekijöihin (%) 20 Kannustetaan pysymään työelämässä 45 Toisia kannustetaan, toisista pyritään eroon 13 Ikääntyvistä pyritään pääsemään eroon Ei osaa sanoa 22 Miesten ja naisten tai eri toimialoilla työskentelevien arvioiden välillä ei ole eroa. Ikäryhmittäiset erot ovat nekin pieniä. Kaikkein pisimpään samassa työpaikassa olleet kokevat muita harvemmin, että työnantaja kannustaa ikääntyviä jatkamaan työssä. Työpaikan koolla on suhteellisen suoraviivainen, joskin melko lievä vaikutus asiaan. Mitä isompi työpaikka, sitä harvemmin vastaajat kokevat että ikääntyviä kannustetaan jatkamaan työelämässä. 13
15 Ikääntyviä kannustetaan pysymään työelämässä (%) Kaikki Työpaikan koko Vaikutusmahdollisuudet Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Työnantaja-arvosana Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Heikko Suhtautumista osatyökykyisiin lähes kaksi viidestä SAK:laisesta joko ei osannut arvioida tai totesi, ettei se ole hänen työpaikallaan ajankohtainen. Lähes yhtä moni arvioi, että osatyökykyisille räätälöidään mielekäs työkokonaisuus. Viidennes SAK:laisista on kuitenkin sitä mieltä, että osatyökykyisien työntekijöiden työssä jatkamiseksi ei tehdä erityisiä järjestelyjä tai että heistä suorastaan pyritään pääsemään eroon. Suhtautuminen osatyökykyisiin työntekijöihin (%) 9 Räätälöidään mielekäs työkokonaisuus Ei tehdä erityisiä järjestelyjä Pyritään pääsemään eroon Asia ei ajankohtainen 9 11 Ei osaa sanoa 14
16 Teollisuudessa työkokonaisuuksien räätälöinti on harvinaisempaa kuin muilla toimialoilla. Kaikkein isoimmilla työpaikoilla räätälöinti on puolestaan tavallisempaa kuin pienemmillä. Osatyökykyisille räätälöidään mielekäs työkokonaisuus (%) (ei osaa sanoa - ja ei ajankohtainen vastaukset poistettu) Kaikki Työpaikan koko Vaikutusmahdollisuudet Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Työnantaja-arvosana Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Heikko Alle puolet pääsee työnantajan kustantamaan koulutukseen SAK:laiset ovat osallistuneet työnantajan maksamaan koulutukseen varsin vähän. Suurin osa ei ole osallistunut koulutukseen edeltävän vuoden aikana lainkaan. Osuus on melko merkittävästi pienempi kuin kaikilla palkansaajilla - SAK:laisista osallistunut 45 % vs. kaikista palkansaajista 52 % 4. Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan erityisesti ylemmät, mutta myös alemmat toimihenkilöt ovat osallistuneet koulutukseen SAK:laisia useammin. Kolutukseen osallistuneilla SAK:laisilla oli vuoden 2011 aikana keskimäärin viisi koulutuspäivää, mikä on kutakuinkin saman verran kuin palkansaajilla yleensä. Yli viisi päivää koulutuksessa olleita on joka kymmenes ja yli 10 päivää vain noin neljä prosenttia vastaajista. Pitkät työnantajien maksamat koulutukset ovat erittäin harvinaisia: kuukauden tai pidempään koulutuksessa olleita on noin prosentti vastaajista. 4 TEM, Työolobarometri
17 Osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen viimeisen vuoden aikana, % Ei lainkaan päivää päivää päivää 7 Yli 10 päivää 4 Miehet ja naiset ovat osallistuneet työnantajan maksamaan koulutukseen suurin piirtein yhtä usein, mutta miesten koulutus on keskimäärin kestänyt hieman pidempään. Ero on kuitenkin varsin pieni. Vähiten työnantaja kouluttaa yli viisikymppisiä. Myös nuorissa on osallistuneita tavallista vähemmän, samoin määräaikaisessa työsuhteessa olevissa. Pääsääntöisesti koulutusmahdollisuudet ovat suurilla työpaikoilla paremmat kuin pienillä. Osallistunut koulutukseen viimeisen vuoden aikana, % Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Yli 50 v v v. Alle 30 v Nainen Mies Vakituinen Määräaikainen Työpaikan koko yli
18 Teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa koulutukseen osallistuneita on hieman vähemmän kuin julkisella ja kuljetusalalla, mutta vastaavasti koulutusten pituus on teollisuudessa ja palveluissa keskimäärin jonkin verran pidempi. Vain vähän aikaa työpaikassa olleita on koulutettu selvästi muita harvemmin. Noin seitsemän kymmenestä SAK:laisista kokee, että ainakin osaa koulutuksen tuloksista voi hyödyntää myös muissa työpaikoissa eikä vain nykyisessä. Neljä kymmenestä puolestaan ajattelee, että ainakin osa koulutuksesta oli sellaista, että siitä on hyötyä vain nykyisessä työpaikassa. Miesten saama koulutus on naisia hieman naisia useammin yleispätevää ja harvemmin työpaikkaan sidottua. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä useammin koulutus koetaan nykyiseen työpaikkaan sidotuiksi. Julkisella alalla ja pienimmissä työpaikoissa on myös muita useammin arvioitu, että tuloksia voi hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa. Koulutuksen hyödyllisyys, % Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Yli 50 v v v. Alle 30 v Nainen Mies Voi hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa Voi hyödyntää myös muissa työpaikoissa Ei voi hyödyntää mitenkään 17
19 Naisia koulutetaan vähemmän kuin miehiä, ja heidän saamansa koulutus on lisäksi useammin nykyiseen työpaikkaan sidottua. Toisaalta nuoria koulutetaan muita harvemmin, mutta koulutus on vastaavasti useammin luonteeltaan yleispätevää. Reilu kymmenesosa SAK:laisista kertoo, että koulutus tähtäsi jonkinlaiseen tutkintoon. Tutkintoa suorittavien osuus on varsin pieni, mikä ei toki ole yllätys, kun tyypillisesti koulutusta saatu vuoden aikana vain muutama päivä, jos lainkaan. Mihin koulutus liittyi? (%) Mies Nainen Alle 30 v v v. Yli 50 v Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Ei osaa sanoa Täydennyskoulutukseen Tutkinnon suorittamiseen 18
20 SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 4 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä Otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotKOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100
KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 Vastaajat (%) N=1100 Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 29 Molemmat tehtävät Sektori:
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-
LisätiedotSAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa
SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotPÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070
PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE
KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu N = 78.5. 1 Yhteenvetoa Kesäntyöntekijöiden palkkaaminen SAK:laisille työpaikoille näyttää olevan edelleen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, helmikuu 2018 N=1091 23.3.2018 1 Yhteenvetoa Lähes kaikki luottamushenkilöt (99%) kertovat,
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotMitä mieltä maahanmuutosta?
JULKAISUSARJA 8/2019 Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimus 20 40-vuotiaille ammattiliittojen jäsenille Osaraportti Lisätietoja: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi mah dolli suuk sien aika
LisätiedotSAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä
LisätiedotKEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, syyskuu 2018 N = 950 10.10.2018 1 Yhteenvetoa Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä (65 %, N = 615) kertoo, että heidän työpaikallaan
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotTyöaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia
LisätiedotSuhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa
Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista
LisätiedotPalkkio rohkaisee kehittämään
SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään 1 SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään SiSällyS Työntekijät osaksi tuottavuuden kehittämistä 3 Työntekijöiden tekemät aloitteet
LisätiedotTyöaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia
LisätiedotKansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK 12.2.2018 2/12/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotSAK:N työolobarometri 2012
SAK:n työolobarometri 2012 SAK:N työolobarometri 2012 ISBN 978-951-714-286-1 Painokarelia Oy 2013 Kannen kuva: Håkan Jansson/Gorilla Kirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin 020 774 000. SAK:n työolobarometri
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Kyselyn toteutus Tämän kyselyn toteutti EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 vuotiaat), ja siihen vastasi 2128 henkilöä 11. 1. tammikuuta
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia
LisätiedotNaisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä
Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan
LisätiedotNuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina
Tiedote Kesämökki rannalla kotimaassa on joka toisen mielestä hyvä sijoituskohde, joka kolmannelle se on vapaa-ajan asunto matkailukeskuksessa ja joka neljännelle ulkomailla Niukka enemmistö ( %) suomalaisista
LisätiedotKaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa Kaksi kolmesta ( %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai melko varmasti maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön
LisätiedotTyöolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?
Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi
Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista
LisätiedotSegregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)
Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen
LisätiedotYrityskyselyn toteutus
Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli
LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla
LisätiedotNuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO
Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotAnna tutki: Naisen asema työelämässä
Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotÄänestystutkimus. Syksy 2006
Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista
LisätiedotKansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut
TUTKIMUSOSIO Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut Valtaosa suomalaisista antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan eniten käyttämälleen päivittäistavarakaupalle ( %) ja apteekille
Lisätiedotvirhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.
28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ MARKKU LILJESTRÖM 5.11.2013 Oma valinta tähän 1 KOULUTUS KASAANTUU JA ERIYTYY Koulutuspolkua ennustaa sukupuoli, vanhempien koulutustausta,
LisätiedotSyytettyjen kohtelu: Tuomioistuimet helläkätisiä somessa kivitetään, media siinä välissä
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Syytettyjen kohtelu: Tuomioistuimet helläkätisiä somessa kivitetään, media siinä välissä KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-tutkimuksessa tiedusteltiin
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotPalkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, tammikuu 2019 N=974
Palkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n luottamushenkilöpaneeli, tammikuu 19 N=974 Palkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla Luottamushenkilöistä 67,3 % oli täysin tai melko samaa mieltä siitä,
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotHenkilöstörakenteet Palkkatilasto
Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218 Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan,
LisätiedotKaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia
LisätiedotSAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa
SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotSAK:n edustajisto Kiljavan opisto
SAK:n edustajisto Kiljavan opisto Tekoäly tulee muuttuuko työ? Kevät 2018 Mahdollisuuksien aika -hanke Työelämän tulevaisuutta käsittelevä nelivuotinen hanke (2016 2020) Hankkeella on kolme tavoitetta:
LisätiedotTALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010
TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä
LisätiedotKUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS
TIEDOTE KUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS Kansalaisten kuntatyönantajalle antama yleisarvosana
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotTarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä.
SÄÄTIÖTUTKIMUS 2012 Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla, internetpaneelissa, 8.-14.6.2012
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotPk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri
Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Yritysten määrän kehitys 1990-2012 2 Yritysten määrä kokoluokittain 2012 3 Yritysten henkilöstö kokoluokittain 2012 4 Työllisyyden kehitys yrityksen koon
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotTyöaika, palkat ja työvoimakustannukset
Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotTYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA
TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA SAK:n työolobarometri SAK:n työolobarometri Sisältö SAK:n työolobarometri... 4 Johdanto... 5 Valtaosalla vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet... 6 2 Työaikajoustoa
LisätiedotTALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/2017
TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/217 KESKEISET TULOKSET S-Pankin teettämän kyselytutkimuksen mukaan raha-asiat ja erityisesti omat säästöt ja sijoitukset ovat tabu suomalaisille. Säästöistä ja sijoituksista
LisätiedotSAK:n työolobarometri 2016
SAK:n työolobarometri 2016 1 SAK:n työolobarometri 2016 SBN: 978-951-714-307-3 Painokarelia Oy 2017 Kannen kuva: Marika Sinervo, Vastavalo 2 Sisällys SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2016 4 YHTEENVETO 5 HYVÄT TYÖT
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotPerusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille
LisätiedotKansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa.
Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Pitkällä aikavälillä vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Suuntaus on sama myös muissa kehittyvissä maissa.
LisätiedotMINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI
MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys
LisätiedotNaisten ja miesten erilainen asema työelämässä Tasa-arvoisen työelämän sudenkuopat. SAK:n työolobarometri 2014 Tasa-arvoraportti
7 2014 Naisten ja miesten erilainen asema työelämässä Tasa-arvoisen työelämän sudenkuopat SAK:n työolobarometri 2014 Tasa-arvoraportti Marraskuu 2014 Niina Tanner Lisätiedot: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin
LisätiedotPerustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa
1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotPalkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä
Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotKansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä
Kansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä Enemmistö ( %) suomalaisista ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten sosiaalija terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee,
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotTutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan
Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotHelsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS
Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten
LisätiedotKirkon työolobarometri 2011
Kirkon työolobarometri 0 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon henkilöstön työoloja tutkittu joka toinen vuosi vuodesta 00 Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla marraskuussa 0 Lähtöotos 600, netto-otos 9 Vastanneita
LisätiedotENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT ENNALLAAN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA
TIEDOTE ENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT EN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA Enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotKansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen
Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden
LisätiedotLuottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista
Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista
LisätiedotOsaamisen kehittämisen toimintamalli. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Osaamisen kehittämisen toimintamalli Miksi koulutuskysymys on tullut tärkeäksi? Eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa ja koulutusasioiden jääminen syrjään Koulutus pidentää työuria (Pekka Myrskylä) Perusasteen
LisätiedotKANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI
KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotVajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja
Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
Lisätiedot