Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Transkriptio

1 Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä

2 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvolaki: sukupuolten tasa-arvo Yhdenvertaisuuslaki: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ay-toiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy Moniperusteinen syrjintä = yksilö joutuu syrjinnän kohteeksi monella eri perusteella samanaikaisesti

3 Yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus Ennen 2015 lakiuudistusta Ikä Etninen tai kansallinen alkuperä Kansalaisuus Kieli Uskonto Vakaumus Mielipide Terveydentila Vammaisuus Sukupuolinen suuntautuminen Muu henkilöön liittyvä syy Lakiuudistuksen jälkeen Lisättiin: Poliittinen toiminta Ammattiyhdistystoiminta Perhesuhteet Muutettiin termi: Seksuaalinen suuntautuminen

4 Yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus Syrjintäperusteet kattavaksi ja yhtä vahvoiksi: Työsopimuslain syrjintäperusteet yhdenvertaisuuslakiin Edistämisvelvoitteet laajenivat: Suunnitelmien sisältö kattamaan kaikki syrjintäperusteet (aik. painottui etninen syrjintä) Suunnitelmavelvoite viranomaisille, työnantajille ja oppilaitoksille (uutta suunnitelmavelvoite yksityisen sektorin työnantajille ja oppilaitoksille)

5 Tasa-arvolain osittaisuudistus Syrjintäkiellot laajenivat: sukupuoleen perustuvaa syrjintää = sukupuoliidentiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä Velvoite ennaltaehkäistä syrjintää em. perusteilla tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti viranomaisille, työnantajille ja oppilaitoksille Toimenpiteet em. syrjinnän ennalta ehkäisemiseksi tasa-arvosuunnitelmiin Oppilaitosten toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat myös perusopetukseen

6 Uudet määritelmät tasa-arvolaissa Sukupuoli identiteetillä tarkoitetaan henkilön omaa kokemusta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käyttäytymisellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tasa-arvolaissa kielletään myös syrjintä, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

7 Tasa-arvolaki koskee myös sukupuolivähemmistöjä Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ainakin: Transsukupuoliset: Kokemus omasta sukupuolesta eri kuin syntymässä määritelty sukupuoli. Esimerkiksi FtM ja MtF Muunsukupuolisuudella kuvataan esimerkiksi kokemuksia monisukupuolisuudesta, sukupuolettomuudesta, ja kokemuksista mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella olemisesta Transvestiiteiksi itseään saattavat kutsua henkilöt, jotka voivat eläytyä eri sukupuoliin ajoittain, esimerkiksi pukeutumisen avulla Intersukupuolisuudella viitataan useimmiten siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät synnynnäisesti ole yksiselitteisesti naisen tai miehen Sukupuolienemmistöt: cis-sukupuoliset naiset ja miehet Itsemäärittely keskeistä Lähde, muotoillen: Tanhua et al. (2015) Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. STM:n selvityksiä ja julkaisuja, FE pdf

8 Sukupuoli Juridinen sukupuoli: väestörekisteri ja henkilötunnus, joihin merkitään nainen tai mies Sosiaalinen sukupuoli: sosiaaliset normit ja odotukset liittyen sukupuoleen Sukupuoli-identiteetti: yksilön kokemus sukupuolestaan Biologinen sukupuoli: määritellään esimerkiksi anatomian tai kromosomien mukaan

9 Ongelmia, joita sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kohtaavat koulutuksessa opiskelemaan pääsy, jos oppilaitokset syrjivät sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi loukkaavat vitsit ja kiusaaminen oppilaitoksessa pelko vähemmistöön kuulumisen esiintulosta oppilaitoksessa pelko, ettei saa opettajalta tai muilta opiskelijoilta tukea ongelmatilanteissa vaikeudet käyttää sukupuolittuneita tiloja kuten pukuhuoneita ja wctiloja Lähde: STM:n esite Tasa-arvolaki, oppilaitokset ja sukupuolen moninaisuus,

10 Intersektionaalisuus risteävät vaikutukset Teoria analysoida sitä, miten eri sosiaaliset asemat vaikuttavat yhtäaikaisesti ja tuottavat toisaalta etuoikeuksia ja toisalta epätasa-arvoa Risteäviä vaikutuksia liittyy esimerkiksi: sukupuoleen, etniseen taustaan, sosioekonominen asemaan (luokkaan), seksuaalisuuteen, ikään/sukupolveen, vammaisuuteen/vammattomuuteen, kansallisuuteen, äidinkieleen, jne. Risteäviä vaikutuksia voidaan analysoida myös käyttäen apuna sauraavia jakoja: mukana olo/syrjäytyminen, nähdyksi tuleminen/näkymättömyys, etuoikeutettu asema/ei etuoikeutettu asema, enemmistö/vähemmistö, valta vaikuttaa/ voimattumuus, valtaasema/alistuva asema, jne. Nina Lykkeä (2012) muotoillen, Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua

11 Café Saavutettavuus 1. Mitä saavutettavuuden esteitä tunnistatte kirjastopalveluissa? 2. Miten esteitä voi madaltaa uudella kirjastolailla? Mitä saavutettavuudesta tulisi säätää? - Sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti - ikä - kulttuurinen tausta - kieli - lukemisesteisyys