TULLISILLAN JA PLAGENIN ASEMAKAAVAN MUUTOS TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI LOVIISAN KAUPUNKI Kunnallistekninen toimisto, puistoyksikkö Anna-Riitta Pohjola, hortonomi 27.9.2007 Taitto: Loviisan kaupungin kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto kaavasuunnittelija Sisko Jokinen
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 3 2.1 VESIKASVILLISUUS 4 2.2 RANTAKASVILLISUUS 4 3 TULOKSET 4 3.1 VESIKASVILLISUUS 4 3.2 RANTAKASVILLISUUS 5 4 ALUEEN HOIDOSTA 5 LOVIISAN KAUPUNKI 1
1 JOHDANTO Loviisan kaupunki käynnisti syksyllä 2006 Tullisillan ja Plagenin alueen asemakaavamuutoksen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 31 hehtaaria, josta vesialuetta on noin 20 hehtaaria. Suunnittelualue rajautuu pohjois- ja itäsivuiltaan Loviisanlahteen. Ennen kaavaluonnoksen laadintaa Sisko Jokinen Lahden ammattikorkeakoulusta teki koko asemakaavamuutosalueen kattavan yleispiirteisen kasvillisuusinventoinnin. Kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa laadittiin tarkempi kasvillisuusinventointi Tullisillan pohjoisrannan alueelta. Tullisillan pohjoisrannan kasvillisuusinventointi tilattiin Loviisan kaupungin kunnallisteknisen toimiston puistoyksikön työnjohtajalta, hortonomi Anna-Riitta Pohjola. LOVIISAN KAUPUNKI 2
2 AINEISTO JA MENETELMÄT Kasvistoinventointi tehtiin Tullisillan VL-3-alueella kuvan osoittamalla alueella (kuva 1). Selvitysalue rajattiin koskemaan aluetta, jolla asukkaiden venevalkamille on ruopattu ajoväyliä sekä niiden väliin jääviä ruoppausmassoista muodostuneita saaria ja niemiä sekä aluetta ympäröivien ruovikoiden ulkopuolista lähialuetta. Alue rajautuu idässä Lvalueeseen ja lännessä kaava-alueen rajaan. Selvityksen teki hortonomi Anna-Riitta Pohjola Loviisan kaupungin kunnallisteknisen toimiston puistoyksiköstä. Kuva 1. Tullisillan pohjoisranta, kartoitettu alue. Kuva 2. Ilmakuva 2005. LOVIISAN KAUPUNKI 3
Kuva 3. Tutkittu alue koostuu kahdesta saaresta ja useista niemistä, jotka ovat syntyneet ruoppauksen tuloksina. 2.1 VESIKASVILLISUUS Vesikasvillisuutta selvitettiin havainnoimalla veneestä sekä haraamalla jokainen veneväylä erikseen sekä pitkin rantamuuria avatut uomat. Lisäksi harattiin kaislikon ulkopuolinen alue veneväylien välillä. Tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö alueella EY:n luontodirektiivin liitteissä mainittuja erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia putkilokasveja. Samalla kirjattiin ja kuvattiin muu alueella havaittu vesikasvillisuus. 2.2 RANTAKASVILLISUUS Rantakasvillisuutta selvitettiin havainnoimalla veneestä rantaruovikkoa ja nousemalla maihin kuiville alueille. Tarkoituksena oli selvittää em. suojeltavien ja uhanalaisten kasvien esiintyminen, havainnoida kasvillisuuden luonnetta täyttöalueilla sekä kirjata ja kuvata alueen kasvillisuus. 3 TULOKSET 3.1 VESIKASVILLISUUS Vesikasvillisuuden esiintymiseen on eniten vaikuttanut ruoppaus. Kaikki veneväylät ja kaikki rantapenkereen vieressä sijaitsevat uomat ovat ruopattuja. Ainoa mahdollisesti ruoppaamaton alue sijaitsee veneväylien välissä ruovikon ulkopuolella, mutta vähälajisuudesta päätellen tähänkin alueeseen ovat vaikuttaneet alueella tehdyt ruoppaukset ja ruoppausmassojen läjitykset. Ilmaversoiskasveista alueella esiintyy lähes ainoana järviruoko, joka kiertää kaikkien läjitysalueiden rantoja. Järvikaisla muodostaa yksittäisen pienen esiintymän alueen länsiosassa. Ruopatut veneväylät ovat lähes kasvittomia ruoppauksen ja kulutuksen LOVIISAN KAUPUNKI 4
takia. Uposkasveja esiintyy veneväylien ulko-osissa ja ruovikon ulkoreunassa veneväylien väleillä. Päälajeina ovat ahvenvita ja tähkä-ärviä, jotka esiintyvät runsaina. Tähkä-ärviän seassa esiintyy pieniä määriä kiehkuraärviää. Yksittäisenä esiintyy merivitaa ja hieman runsaampana hentovitaa. Alueen länsiosasta löytyy muutama tankeakarvalehti. Löydetyt lajit ovat etelärannikon murtovesille tyypillisiä, eikä suojeltavia tai uhanalaisia lajeja löydetty. Lajimäärä tutkitulla alueella on erittäin vähäinen, mikä johtuu merenpohjan ruoppauksesta ja kovasta kulutuksesta matalalla vesialueella. 3.2 RANTAKASVILLISUUS Täyttöalueiden kasvillisuus muodostuu järviruo on lisäksi nuoresta puustosta, pensaista ja ruohovartisista kasveista. Kasvisto on luonteeltaan sekalaista; osittain alueita on kasvilajeista päätellen käytetty kompostointiin, osittain on yritetty mahdollisesti istuttaa paikalle koristekasveja, osittain läjitetty maa on kovaa ja kuivaa savea, jossa kasvun mahdollisuudet ovat huonot. Puuvartisista kasveista koivu on valtalaji. Lisäksi alueella kasvaa tervaleppiä, haapoja, pihlajia, pajuja, tammia, vaahteroita, jalavia ja muutama mänty. Neljä viimeksi mainittua lajia kasvaa alle metrin korkuisina, muut alle viisimetrisinä. Lisäksi alueelta löytyy yksi pienehkö hopeapaju ja pensaskasvillisuutta, kurtturuusu, pensasangervo ja mustaherukka, joka kaikki on koristekasviperäistä. Ruohovartisista kasveista osa viittaa alueen mahdolliseen kompostikäyttöön, osa on tyypillistä rantakasvillisuutta. Ravinteisuudesta kertova nokkonen esiintyy alueella runsaana, yleisenä myös pelto-ohdake sekä kiertotatar. Koristekasviperäisinä ja harvalukuisina esiintyvät jättitatar, maahumala ja lehtoängelmä. Heinistä suhteellisen runsaina kasvavat ruokohelpi ja luhtakastikka, harvinaisempina metsäkastikka, niittynurmikka, koiranheinä ja lampaannata. Tyypillistä rantakasvillisuutta edustavat rantakukka, ranta-alpi, rantayrtti, mesiangervo, keräpäävihvilä ja viiltosara. Kosteikkokasveista esiintyy punakoisoa ja karhunputkea melko runsaslukuisena, suoputkea ja hiirenporrasta harvalukuisena, näistä jälkimmäinen mahdollisesti koristekasviperäisenä. Kuivemmilla kasvupaikoilla kasvaa pietaryrttiä, leskenlehteä, apilaa, metsämansikkaa, suolaheinää ja peltokortetta. Löydetyt lajit ovat osittain muokatulle maalle tyypillisiä, osittain ihmistoiminnan vaikutuksesta paikalle asettuneita ja pieneltä osaltaan tyypillistä merenrannan kasvistoa. Suojeltavia tai uhanalaisia lajeja ei löytynyt. 4 ALUEEN HOIDOSTA Rannan tähänastinen käyttö, lähinnä ruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen rantaan ja sen edustalle, on vaikuttanut alueen ulkonäköön kielteisesti. Korkea ruovikko peittää taakseen rantatontit ja läjitysalueella kasvava usein hoitamaton koivikko korostaa alueen umpeenkasvanutta ulkonäköä. Sielläkin, missä puuston hoitoon on tartuttu, on kaadettu kaikki koivut ja jätetty ne makaamaan paikalleen. Kun Loviisanlahden sisäosan rakennettujen rantojen hoitoon vastaisuudessa paneudutaan poistamalla järviruokokasvustoja ja hoitamalla rantojen puustoa ja muuta kasvillisuutta, tulee myös tässä selvityksessä tutkittu alue siirtää samanlaisen hoidon piiriin. LOVIISAN KAUPUNKI 5