Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt"

Kaarina Parviainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt ,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1

2 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3 2. Selvitykset Vesimuodostuman topografia Vesikasvillisuus Selkärangattomat 7 3. Yhteenveto 7 Tilaaja: Helsingin kaupungin liikuntavirasto Raportin (työ 4019) laati: Ari Ruuskanen, FT Monivesi Oy ari.ruuskanen@monivesi.fi uh

1930- luvulla ollut yhteydessä mereen. Vesimuodostuma on karttapohjalta määritettynä noin 9 hehtaarin laajuinen.

3 1. Johdanto ja työn tarkoitus Tämä työ liittyy Kaunissaaren ranta-asemakaavatyöhön. Kaunissaaren kaakkoisosassa on vesimuodostuma, joka on hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan pieni lampi, joka on vielä luvulla ollut yhteydessä mereen. Vesimuodostuma on karttapohjalta määritettynä noin 9 hehtaarin laajuinen. Se on pituussuunnassa noin 100 metriä pitkä ja leveydeltään noin 50 metriä. (Kuva 1). Kuva 1. Kaunissaari ja sen kaakkoisosan vesimuodostuma. Vesimuodostuma 3

4 Kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä, onko saaren kaakkoisosan vesimuodostuma vesilain 2 luvun 11 :n mukaan suojeltava vesiluontotyyppi ja vaarantuuko sen luonnontila. Vesilain 11 liittyy vesiluontotyyppien suojeluun ja sen mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan (maankohoamisen seurauksena lahdesta altaaksi muodostuva vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta) tai kluuvijärven (flada, joka maankohoamisen vuoksi saa vettä vain sateesta tai meriveden noustessa korkealle), enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Tässä työssä selvitetään Kaunissaaren kaakkoisosan vesimuodostuman luontoarvot ja sen muita ominaisuuksia Kaunissaaren ranta-asemakaavatyöhön liittyen. Luontoselvitykset kohdistetaan vesikasvillisuuteen ja luontodirektiivissä mainittuihin selkärangattomiin. Muiden vesimuodostuman ominaisuuksien selvittäminen koskee sen topografiaa siitä näkökulmasta kuin se liittyy luontotyypin määrittämiseen. 2. Selvitykset Vesimuodostuma on yleisilmeeltään umpeen kasvava vesimuodostuma. Sen reunoilla esiintyy tiheä vyöhyke leveäosmankäämi -kasvustoa. Vesimuodostuman ulappaosa on avoin mutta pohjassa esiintyy runsasta vesikasvillisuutta. (Kuvat 2 A ja B). Vesimuodostuman erottaa merestä muutaman metrin levyinen ja noin 1,5 metrin korkuinen kannas (kuva 2 C). Vesimuodostuma ilmeisesti täyttyy pääosin valuma- ja sadevedestä. On mahdollista, mutta ei todennettua, että myrskyjen aikana merivettä pääsee vesimuodostumaan kannaksen yli isojen aaltojen tuomana. Veden väri on tummaa, mikä viittaa humuspitoisuuteen. 4

5 A B Leveä osmankäämi C meri kannas Kuva 2 A-C. Vesimuodostuman yleisilme ja sen merestä erottava kannas. Oikealla olevissa kuvissa on esitetty kuvaussuunta siten että nuolen avoin pää osoittaa katseen suuntaan Vesimuodostuman topografia Vesimuodostuman topografisia ominaisuuksia selvitettiin luotaamalla sen syvyyttä ja pohjan laatua. Luotaus tehtiin soutaen kumiveneellä, johon oli asennettu kaikuluotain. Vesimuodostuman luoteisosan keskimääräinen syvyys on cm. Kaakkoisosan keskimääräinen syvyys on cm. Syvin mitattu syvyys on 90 cm. (Kuva 3). ohjan laatu oli vesimuodostuman luoteisosassa pehmeää ja koostui hiekasta ja siihen sekoittuneesta kuolleesta ja hajonneesta kasvimateriaalista. innalle tuotaessa pohja-aineksesta tuntui haju. Vesimuodostuman kaakkoisosan pohjan laatu oli hiekka-sora-kivi sekapohjaa. ohjalla oli vähäisiä määriä kuollutta kasvimateriaalia, muutoin se oli puhdasta. (Kuva 3). 5

6 Luotauksen perusteella voidaan arvioida, että vesimuodostuma on ollut kaakkoisosastaan yhteydessä mereen. Vesimuodostuman kaakkoisosan pohjan materiaali on samanlaista kuin kannaksen merenpuoleisella osalla. Kaakkoisosassa kasvillisuutta esiintyi vesimuodostuman reunoilla noin cm syvyyteen asti. Luoteisosaa kohden vesimuodostuma mataloitui ja pohjan laatu muuttui pehmeämmäksi ja siinä oli kasvillisuutta koko alueella. Kasvillisuuden puuttuminen vesimuodostuman kaakkoisosasta johtuu todennäköisesti veden korkean humuspitoisuuden aiheuttamasta valon heikosta tunkeutumisesta veteen, jolloin noin 30 cm syvemmällä ei riitä valoa kasvien käyttöön. Kaakkoisosan ranta oli suhteellisen jyrkkä ja tarpeeksi valoa saava pohja-alue oli kapea. 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 0,9 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus Kuva 3. Luotaustulos. Vesimuodostuman syvyyksiä (metriä) ja pohjan laatu. ohjan laatu on ilmaistu suhteellisena pohjan kovuutena. Kova pohja on pääasiassa hiekka-sora-kivi pohjaa. ehmeä pohja on pääosin hiekkaa ja siihen sekoittunutta maatuvaa kasvimateriaalia Vesikasvillisuus Vesikasvillisuus selvitettiin keräämällä kasveja vesimuodostuman eri osista. Havaittu lajisto on esitetty taulukossa 1. Selvityksessä havaittiin yhteensä yhdeksän kasvilajia, joista neljä oli vesikasvia, neljä rantakasvia ja yksi makrolevä. Löydetyt lajit ovat vastaavan kaltaisille vesimuodostumille tyypillisiä ranta- ja vesikasveja. Suojeltuja tai silmällä pidettäviä lajeja ei löytynyt. Vesimuodostuman luoteis ja kaakkoisosien kasvillisuus erosivat toisistaan. 6

7 Luoteisosan valtalajina vesikasveista oli sirppisammal (Drepanoclaudus sp.). Sirppisammal esiintyi erityisesti vesimuodostuman luoteisella osalla noin cm syvyydessä välillä pintaan ulottuen (Kuvat 4 A ja B). Rantakasveista yleisin oli leveäosmankäämi (Typha latifolia), joka reunusti vesimuodostumaa erityisesti sen luoteisosassa (kuva 4 C). Vesimuodostuman kaakkoisosan kasvillisuus koostui pääosin rantakasveista, jotka työntyivät rantaviivasta kohti ulappaa. Kaakkoisosan yleisin vesikasvi oli vesikuuri (Hippuris vulgaris). (Kuva 5) Taulukko 1. Havaitut lajit. ikkulimaska (Lemna minor) Vesikuusi (Hippuris vulgaris) Sirppisammal (Drepanoclaudus sp.) Hapsivita (Stuckenia pectinata) Rantamatara (Galium palustre) Leveäosmankäämi (Typha latifolia) Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Kierteisrihma (Spirogyra sp.) A Sirppisammal B Sirppisammal C Leveä osmankäämi Kuva 4 A-C. Vesimuodostuman luoteisosan kasvillisuutta. A ja B: Sirppisammal. C: Leveäosmankäämi. 7

8 Vesikuusi Kuva 5. Vesimuodostuman kaakkoisosassa rantakasvillisuus työntyi kohti selkää. Yleisin vesikasvi oli vesikuusi Selkärangattomat Suojeltaviin tai silmälläpidettäviin luontodirektiivilajeihin kuuluvien kovakuoriaisten esiintymistä selvitettiin pyydystämällä eläimiä haavilla leveäosmankäämi -kasvustosta ja vesikasveista Luontodirektiivilajeihin kuuluvia kovakuoriaisia ei löytynyt. 3. Yhteenveto ja loppupäätelmä Vesimuodostuma on kannaksen kautta umpeutunut entinen flada / kluuvijärvi, jossa on menossa soistumisprosessi. Vesimuodostuman yhteys mereen on todennäköisesti katkennut lukuun ottamatta satunnaisten myrskyjen nostattaman aallokon vaikutusta. Merenpinta tuskin nousee niin korkealle, että yhteys vesimuodostuman ja meren välillä aukeaa. Vesimuodostuman luoteisosa on keskimäärin cm syvää ja sen pohjan laatu on hiekkaa, johon on sekoittunut maatuvaa kasvimateriaalia. Kaakkoisosa on keskimäärin cm syvää ja sen pohjan laatu on suhteellisen puhdasta hiekkasora-kiveä. Vesikasvillisuuden esiintyminen on niukkaa johtuen veden humuspitoisuudesta ja veden huonosta valon läpäisevyydestä. ääasialliset vesikasvit ovat sirppisammal ja vesikuusi. Rantakasveista vallitsevin on leveäosmankäämi, joka reunustaa erityisesti luoteisosan rantoja. Kasvillisuus on vesimuodostumalle tyypillistä eikä suojeltavia tai silmälläpidettäviä lajeja löytynyt. Luontodirektiivissä mainittuja suojeltavia tai silmälläpidettäviä vesikovakuoriaisia ei myöskään löytynyt. Voidaan arvioida, että Kaunissaaren kaakkoisosan vesimuodostuma ei ole Vesilain 2 luvun 11 mukainen suojeltava vesiluontotyyppi. 8

Samankaltaiset tiedostot

Luontoinventoinnin täydennys Kaunissaaren vesimuodostuma

Luontoinventoinnin täydennys Kaunissaaren vesimuodostuma 24.1.2017 Sisältö Tiivistelmä... 3 1. Johdanto ja työn tarkoitus... 4 2. Vesimuodostuman luontoselvitys... 5 2.1. Vesimuodostuman geologia ja limnologia...