Futurex-hankkeen viitekehys erikoistumiskoulutuksille Erikoistumiskoulutuksien lähtökohtia etsimässä 24.10.2013 Timo Halttunen Jaana Kullaslahti Heli Trapp
Futurex-projektin tavoitteena on Löytää keskeisiä lähitulevaisuuden kompetenssialueita Löytää tutkinnon jälkeiseen osaamisen hankkimiseen (koulutus, verkostot, työssä oppiminen jne.) parhaiten soveltuvat vaihtoehtoiset kehittämisen mallit Rakentaa dogitaalinen osaamistietokanta ja digitaalinen osaamispassi Kehittää koulutustoiminnan laatujärjestelmää Tutkia, kouluttaa ja kehittää tulevaisuuden osaamista korkeakoulutuksessa
Erikoistumiskoulutuksien tarve? Yhteiskunta ja toimintaympäristö muuttuvat muutokset vaativat ketterää osaamisen kehittämisen järjestelmää Palvelu- ja kuntarakenteet uudistuvat Kaikkiin nykyisiin tehtäviin ei ole koulutusta ja on syntynyt uusia ammatteja Lait ja säädökset muuttuvat Uutta osaamista tarvitaan eri toimialojen rajapinnoilla Nykyinen täydennyskoulutusjärjestelmä koetaan osin pirstaleisena ja joustamattomana Tutkintokoulutukseen ohjautuu opiskelijoita, joiden osaamisen kasvua voitaisiin edistää paremmin erikoistumiskoulutuksissa
Kumppanuus ja verkostotoiminta keskiössä Plussaa yhtenäinen taso resurssien ja osaamisen jakaminen työelämätarpeisiin vastaaminen alueelliset verkostot asiantuntijaverkoston ylläpito ja kehittyminen eri osapuolten kehittyminen kansainväliset yhteistyökumppanit ja verkostot valmiudet kvtoimintaan ja pätevyydet Haasteita toimintamalli: ennakointi- ja tutkimustiedon hyödyntäminen, innovatiivinen ja dialoginen yhteistyö konsortiot ja neuvottelufoorumit toimiva ja pitkäjänteinen vuoropuhelu moniammatillisuus ja -tieteisyys jatkuvuus ja systemaattisuus korkeakoulujen johdon vahva sitoutuminen erikoistumiskoulutusten kehittämiseen
Asiantuntijat ja asiantuntijuus Työelämän muutokset vaikuttavat yksilön urakehitykseen tapaan kehittää osaamista. Työurien piteneminen ja huoli työllistyvyydestä tuovat esille tarpeen osaamisen päivittämiseen ja tunnistamiseen koulutuksessa. Työelämä ja vapaa-aika tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen (learning affordances), mutta asiantuntijuus lähtee kehittymään vasta yksilön sitoutuessa näihin mahdollisuuksiin. Asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää tavoitteellista identiteetin rakentamista ja toimijuutta. Asiantuntijuuden kollektiivinen luonne korostaa yksilön ja sosiaalisen rakenteen vuoropuhelua osaamisen kehittämisessä asiantuntemusta jossakin, jostakin, jotakin varten.
Toimijuus ja asiantuntijayhteisö Noviisista ekspertiksi kehittyminen on asiantuntijamaisen tiedon ja toiminnan kehittämistä tietyn käytäntöyhteisön (communities of practice) sisällä ja sen sääntöjen mukaisesti. Haasteena on jäsentää koulutuksen oppimisympäristöjen ja asiantuntijan arkisten toimintaympäristöjen suhdetta osaamisen kehittämisessä. Ammatti-identiteetin rakentaminen ja toimijuus on osoitus asiantuntijana kehittymisestä ja oppimisesta käytäntöyhteisössä. Toimijuus selittää yhteyttä yksilön tavoitteleman ja lähtökohtaisen ammatillisen identiteetin välillä. Miten koulutuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan asiantuntijuuden kehittymistä?
Asiantuntijuuden osoittaminen Asiantuntijuuden kokonaisuuden määrittely toimii erikoistumiskoulutusten pohjana. Asiantuntija osoittaa tätä vastaavan osaamisen ja hänelle myönnetään asiantuntija- tai erikoisasiantuntijadiploma. Puheeseen asiantuntijuuden kehittymisestä sisältyy sekä omakohtaisia, elämäkerrallisia elementtejä, että viittauksia alan käytäntöihin ja sosiaalisiin identiteetteihin. Toimijuuden luonnetta avaavat tavat suhtautua rutiineihin ja yllättäviin tilanteisiin. Osaamisen tunnistamisen kannalta on tärkeää varmistua, että kriteerit täyttyvät mutta myös selvittää, miten asiantuntija on laajentanut ja syventänyt osaamistaan näiden kriteerien yli. Erikoistuminen vaatii harjoittelua. Asiantuntija kykenee jatkuvasti erinomaiseen, tavallisuudesta poikkeavaan suoritukseen. Miten erikoistuminen otetaan ohjauksessa huomiooon?
Asiantuntijan osoittamisprosessissa ja ohjauksessa yleisestikin on keskeistä, että ohjaaja ymmärtää, että osaamista syntyy koulutuksessa, työssä ja vapaa-aikana ymmärtää asiantuntijuuden eri tekijät ja niiden integratiivisen luonteen ymmärtää asiantuntijuuden rakentumisen kollektiivisen, yhteisöllisen luonteen on tietoinen ammatti-identiteettien rakentamisesta ja toimijuutta koskevista näkemyksistä tiedostaa omat ennakko-olettamukset alan toimintakulttuureista
osaa ohjata yksilöitä tunnistamaan toiminnan taustalla olevia stereotypioita taitavasta asiantuntijatoiminnasta luo yhteistä ymmärrystä asiantuntijuuden tietoperustasta, joka on usein vaikeasti sanallistaa tunnistaa alan toimintakulttuuri perehdyttämisessä ja muussa osaamisen kehittämisessä varmistaa, että täydennyskoulutukseen osallistuvan työpaikka tarjoaa rikkaan oppimisympäristön ja ohjausta asiantuntijana kehittymiseen
luo mahdollisuuksia oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun, kyseenalaistamiseen ja uudelleen muotoiluun haastaa asiantuntijan pohtimaan omaa asiantuntijuuttaan ja toimijuuttaan menetelmillä, jotka tukevat sekä yksilöllisen että yhteisöllisen asiantuntijuuden esiin nostamista Korkeakoulun tulee varmistaa asiantuntijoiden ohjaajien ohjaus- ja arviointiosaaminen
Osaamislähtöinen ajattelu ja henkilökohtaistaminen Erikoistumiskoulutuksen keskiöön tulee nostaa osaaminen ja asiantuntijuus sekä joustavat tavat asiantuntijuuden kehittämiseen Erikoistumiskoulutuksen suoritustavan osalta modulaarisuudella tarkoitetaan sitä, että erikoistumiskoulutuksen kokonaisuus muodostuu moduuleista, jotka voidaan suorittaa eri tavoin. Asiantuntijalle osaamisen kehittämisen tulee uusia mahdollisuuksia, kun opintopolkuja on useita: osallistuja voi valita vain yksittäisen moduulin, asiantuntijadiplomin tai suorittaa erityisasiantuntijadiplomin Joustavuutta saadaan aikaan myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT), mikä on välttämätöntä erikoistumiskoulutuksia uudistettaessa
Ohjauksesta Haasteena: kollektiivisen asiantuntijuuden rakentuminen yhteisöllisen toimintakulttuurin kautta. Koulutuksen pedagogisten ratkaisujen tulisi tukea moniäänisyyttä, vertaisryhmissä tapahtuvaa kokemusten vaihtoa, ideointia ja palautteen antoa. Esimiehen rooli on keskeinen oppimisfoorumien luomisessa työpaikoille ja sellaisen toimintakulttuurin vahvistamisessa, jossa ymmärretään asiantuntijuuden kollektiivinen luonne ja sen tarvitsemat rakenteet ja prosessit.
Dialoginen ohjauskeskustelu valmiista kaavoista epävarmuuden tilaan Ohjaussuhteen syntymisen ytimeen nousee dialogi, jonka peruselementtejä ovat turvallinen, avoin ja luottamuksellisen ilmapiiri. Ohjaaja kuuntelee aidosti ohjattavia, auttaa pysähtymään sekä löytämään dialogin avulla toimintaa ja ajattelua ohjaavia ennakko-oletuksia tai käsikirjoituksia (Trapp 2013, Onnimaa 2013). Ohjaustilanne mahdollistaa ohjattavan omien uskomusten ja merkityksen antojen ilmaisemisen ja niiden reflektoinnin. Kaikilta ohjauksen toimijoilta edellytetään yhteistä näkemystä oppimisen tavoitteista, menetelmistä, osaamisen arvioinneista sekä toimijoiden rooleista. Yhteinen ymmärrys on mahdollista saavuttaa tasaarvoisen keskustelun kautta.
Johtopäätökset Erikoistumiskoulutuksien kehittämiselle on selkeä tarve Kumppanuus- ja verkostotoiminta tulee nostaa erikoistumiskoulutuksien uudistamistyön keskiöön Pedagoginen viitekehys tukee kollektiivisen asiantuntijuuden syntymistä ja kehittävää työotetta Joustavuus luo pohjan työelämäläheiselle koulutukselle ja henkilökohtaisten opintopolkujen rakentamiselle AHOT ja henkilökohtaiset oppimispolut ovat avaimia asiakaslähtöiseen toimintaan Kehittämistyön keskiöön tulee nostaa rikas oppimisympäristö Vaikuttavuuden ja laadun arviointi erikoistumiskoulutuksen haasteena