ARVI OI NT I KERT OMUS VUODEL T A2011 T ar kas t us l aut akunt a30. 5. 2012
1. Puheenjohtajan katsaus Tarkastuslautakunta noudatti tässä arviointikertomuksessa vuonna 2009 tehtyä arvioinnin työsuunnitelmaa ja palasi toistamiseen kiinnittämään erityistä huomiota perusturvan toimintoihin. Kun vuonna 2010 ei havaittu talousarvion määrärahaylityksiä, on todettava vuoden 2011 luisuneen tilanteeseen, jossa valitettavan moni toimiala oli ylittänyt budjettinsa, kuitenkaan anomatta lisätalousarviossa muutoksia. Lautakunta on halunnut jatkaa tiettyjen vuonna 2009 valitsemiensa kohteiden seurantaa nykyisessä arviointikertomuksessa (Luku 3): - Vanhusten laitos- ja kotihoidon kysymykset - Hammashoidon jonotilanteen kehitys - Psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävien palveluiden kehitys - Ehkäisevän toimeentulon tuen osuuden kehitys - Tulospalkkausjärjestelmän kehittyminen - Talousarvion kysymykset - Tavoitteiden mitattavuus ja toteutuminen - Seutuyhteistyön arviointi - Konsernin tavoitteet ja arviointi Lautakunta on osallistunut aktiivisesti Tampereen Kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteistyöhön, josta on syntynyt arviointi toisen asteen koulutuksesta (Luku 4.4.). Lautakunta on lisäksi kehittänyt nettisivuilla tiedon saatavuutta julkaisemalla kaikki saatavilla olevat arviointikertomukset ja seudulliset arviot. Kuvaamme arviointikertomuksessa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista niin kaupunkistrategian näkökulmasta (Luku 4.1.) kuin toimielimittäin (Luku 4.2.). Lopuksi käytämme tovin talouden arviointiin suhteessa lähikuntiin (Luku 5). 2
2. Tarkastuslautakunnan toiminta Valtuustokaudeksi 2009-2012 valittuun tarkastuslautakuntaan kuuluivat tarkastusvuonna 2011 seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Varsinaiset jäsenet Minna Sorsa, puheenjohtaja Jussi-Pekka Ahonen, varapuheenjohtaja Heli Teiskonlahti Jari Kuusniemi Helena Koskinen Leena Hautakangas Sami Savio Pertti Johansson Varajäsenet Mari Riihikoski Jaana Lamminen Heikki Ojares Teuvo Hakanen Kalle Koivumäki Pasi Takala Heleena Pekkala Paula Nurmi Lautakunnan jäsenistä Heli Teiskonlahti on myös teknisen lautakunnan jäsen ja Jaana Lamminen on vapaa-aikalautakunnan jäsen, joten he eivät ole osallistuneet kyseisten lautakuntien alaisen toiminnan arviointiin. Lautakunnan jäsen Jari Kuusniemi ei osallistunut esteellisyytensä vuoksi Työterveyshuollon liikelaitos Viisarin arviointiin. Varajäsenten esteellisyyksiä on sovellettu tapauskohtaisesti. Edessä varajäsen Jaana Lamminen, puheenjohtaja Minna Sorsa ja jäsen Sami Savio. Keskellä jäsenet Jari Kuusniemi, Heli Teiskonlahti ja Pertti Johansson. Takana sihteeri Kaija Aaltonen, varajäsen Kalle Koivumäki ja jäsen Leena Hautakangas. 3
Kaupungin tilintarkastajaksi valtuustokaudelle 2009-2012 on valittu JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, jonka nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on tilikaudella 2011 toiminut JHTT Minna Ainasvuori. Tarkastusvuonna 2011 (kesän 2011 ja kevään 2012 välisenä aikana) tarkastuslautakunta 2009-2012 on pitänyt 10 kokousta. Lautakunnassa päätöksenteko on tapahtunut puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja lautakunnan sihteerinä on tarkastusvuonna toiminut kaupungin organisaatiosta palvelusihteeri Kaija Aaltonen sekä avustajana Oy Audiator Ab:stä Ville Valkonen. Lautakunta valmisteli vuonna 2009 arviointisuunnitelman, joka kattaa valtuustokauden aikana koko kaupungin toiminnan arvioinnin. Suunnitelmassa on määritelty vuosittain tarkemman arvioinnin kohteeksi valitut vastuualueet. Arviointisuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa vuosittain. Arvioinnin painopistealueina tarkastusvuonna 2011 olivat perusturvalautakunnan alaiset tehtäväalueet sekä Työterveyspalvelu Viisari. Arvioinnin painopistealueilta kokouksissa on kuultu viranhaltijoista sosiaalityön johtajaa, perusturvajohtajaa, neuvola- ja kouluterveydenhuollon apulaisosastonhoitajaa, päivähoidon johtajaa, kotihoitopäällikköä, laitospalvelujen johtavaa hoitajaa, Kurun ja Elokaaren palvelukeskusten osastonhoitajia sekä Työterveyspalvelu Viisari - liikelaitoksesta toimitusjohtajaa ja vastaavaa työterveyshoitajaa. Lautakunta tutustui arviointikäynnillään helmikuussa Kurun palvelukeskukseen ja maaliskuussa Viljakkalassa Elokaaren palvelukeskukseen. Lautakunta hyödynsi systemaattisesti haastatteluissa omaa arviointilomakettaan. Kaupungin keskushallinnon viranhaltijoista talousjohtaja on kahdessa kokouksessa kertonut kaupungin talouden tilasta sekä esitellyt tilinpäätöstä ja kaupunginjohtaja on kertonut kaupungin ajankohtaisista asioista. Lautakunta on kokouksissaan käsitellyt myös muita yksittäisiä asioita kuten sosiaaliasiamiehen vuosittaista selvitystä sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien ja aseman kehityksestä sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntien tarkastuslautakuntien yhteistyönä tehtävää arviointia Pirkanmaan koulutuskonserni Pirko:sta ja toisen asteen koulutuksesta. 3. Vuosittain arviointikertomuksessa seurattavat asiat Vuoden 2009 arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös tuolloin painopistealueena olleiden perusturvapalvelujen toimintoihin, sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamistapaan ja tavoitetasoa kuvaavien mittareiden käyttöön. Kaupunginvaltuusto pyysi kaupunginhallitukselta selvitykset vuoden 2009 arviointikertomuksessa esitetyistä huomioista. Tarkastuslautakunta käsitteli saatuja selvityksiä vuoden 2010 arviointikertomuksessa ja piti tärkeänä että aiemmin havaittuihin puutteisiin kiinnitetään huomiota myös jatkossa. Lautakunta seuraa ja arvioi aiemmin tekemiään havaintoja edelleen tulevissa arviointikertomuksissa. Vanhustenhuollon palvelurakenne Lautakuntaa kiinnosti, mitä konkreettisia toimia oli suunniteltu tehtäväksi vanhustenhuollon palvelurakenteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lautakunta selvitti kotona asuvien osuuden suhteessa tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaisen laitoshoidon käyttöön. 4
Saadun selvityksen perusteella kotona asuvien osuus oli Ylöjärvellä jo 2010 yltänyt valtakunnalliseen tavoitteeseen (91-92%). Kotona asui noin 93 % 75 vuotta täyttäneistä (Taulukko 1). Perusturvalautakunnan mukaan tehostetun palveluasumisen lisääminen toteutetaan kolmella tavalla: 1) muuttamalla nykyisiä laitospaikkoja palveluasunnoiksi; 2) rakentamalla palveluasuntoja ja 3) ostamalla yksityisiltä asumispalvelujen tuottajilta asumispalvelua. Pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähenemiseen on pyritty siten, että laitospaikkoja ei lisätä. Ehtona on kuitenkin, että palveluasumista lisätään ja kotihoidon resursseja kasvatetaan tulevina vuosina. Lautakunta selvitti keväällä 2012 uudella kyselyllä nykytilanteen kotona asuvien osuudesta, tehostetun palveluasumisen lisäämisestä ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämisestä. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut. 2010 2011 Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaat 4,50 % 4,70 % Kotona asuvat 93,00 % 92,50 % Taulukko 1. Kotona asuvat ylöjärveläiset ja pitkäaikaisen laitoshoidon 75 vuotta täyttäneet asiakkaat. Tällä hetkellä säännöllisen kotihoidon piirissä on 14,7 % (tavoite 13-14%), tehostetun palveluasumisen piirissä on 2,8% (tavoite 5-6%) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 4,7 % (tavoite 3%). Tehostetun palveluasumisen puutetta paikataan pitkäaikaisella laitoshoidolla. Perusturvaosasto on esittänyt usean tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamista kaupungin investointiohjelmaan, mutta niiden rakentaminen on toistuvasti lykkääntynyt kiireellisempien hankkeiden (esim. urheilutalo, koulutuskeskus) tieltä. Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota vanhusten palvelurakenteen muutostarpeeseen Ylöjärvellä. Ikäihmisten palvelut ovat edelleen jäljessä valtakunnallisesta pitkäaikaisen laitoshoidon suosituksesta ja tehostetun palveluasumisen tavoitteista. Hammashoito Lautakunta kiinnitti 2009 arviointikertomuksessaan huomiota hammashoidon tilanteeseen. Hammashoidossa ei ollut jonoja vuonna 2008, jolloin oli käytössä ns. kutsujärjestelmä. Potilaita alettiin laittaa jonoon kesäkuussa 2009. Syinä tähän olivat hammaslääkäreiden pitkät sairauslomat ja yksi täyttämätön hammaslääkärin toimi. Apua jonotilanteeseen oli haettu hankkimalla hammaslääkäripalveluja paikallisilta yksityisiltä hammaslääkäreiltä palveluseteliä käyttämällä. Lisäksi suunniteltiin työnjaon uudistamista siten, että suuhygienistien rooli kasvaisi. Jonotilanne oli vuonna 2010 suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2009. Ostopalveluilla hankitun lisäkapasiteetin myötä myös kysyntä kasvoi. Hammaslääkäripula vaivasi kuitenkin myös yksityisiä hammaslääkäriasemia, eivätkä nekään pystyneet aina tarjoamaan riittävästi palvelua kaupungin tarpeisiin. Vuonna 2011 perusturvassa tehtiin päätös ylityöpalkkioiden korottamisesta lääkäri- ja hoitajapulan hillitsemiseksi. 5
Lautakunta selvitti uudella kyselyllä keväällä 2012 hammashoidon jonotilannetta sekä toimenpiteitä jonojen purkamiseksi. Vuoden 2011 ylityöpalkkojen korotus ei merkittävästi vaikuttanut jonojen pituuteen. Lisäksi Tampereen kaupunkiseutu on mm. Ylöjärven aloitteesta käynnistänyt selvityksen seudullisen hammashoitoyksikön muodostamisesta tilanteen korjaamiseksi. Vuoden 2012 aikana Ylöjärvellä ostetaan lähes 100 000 eurolla yksityiseltä palveluntuottajalta hammashoidon palveluja terveyskeskuksen hammashoitolan tiloissa. Kiireettömän hammashoidon jonotilanne yli 18-vuotiaiden osalta ei ole helpottanut (Taulukko 2). 24.5.2010 1.12.2010 7.3.2011 15.2.2012 1155 900 1048 1641 Taulukko 2: Hammashoidon jonotilanne vuodesta 2010, kiireetön hoito. Tarkastuslautakunta on huolissaan hammashoidon jonotilanteen heikentymisestä. Lautakunta vaatii selvitystä, miten tulospalkkausta kehitetään tilanteessa, jossa kaupunkilaisten hammashoidon jonotilanne on pahentunut. Mielenterveyspalvelut Lautakunta halusi vuoden 2009 arviointikertomuksessa tietää toimenpiteistä psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyttä edistävien avopalvelujen ja ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Perusturvakeskus sai vuonna 2010 käyttöönsä nuorisopsykologin sekä vuodelle 2011 koulupsykologin ja mielenterveystoimiston psykiatrin virkoja. Lautakunta selvitti uudella kyselyllä tehdyt toimenpiteet ao. palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Perusturvaosastoon sijoitettiin uusina vakansseina koulupsykologin, erityislastentarhanopettajan sekä kahden perhetyöntekijän vakanssit (toinen päivähoitoon, toinen lastensuojeluun). Tämän hetken heikoin tilanne on perheneuvolassa, jossa jonot ovat kohtuuttoman pitkät (Taulukko 3). 2008 10/2009 4/2010 3/2011 2/2012 Puheterapia 60 pv 180 pv 23 pv 63 pv 240 pv Psykologi 30-40 pv 80-100 pv 104 pv 74 pv 200 pv Sosiaalityöntekijä 30-40 pv 80-100 pv 109 pv 75 pv 212 pv Taulukko 3: Perheneuvolan jonotilanne vuodesta 2008, kiireetön hoito. Lautakunta näkee jonotilanteen perheneuvolassa kestämättömäksi, sillä tavoite ennaltaehkäisevän työn kehittämisestä nykyisillä resursseilla ei toteudu. Tilanne on vakava niin inhimillisestä näkökulmasta, kuin kustannusten kehityksen osalta. 6
Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki Lautakunta selvitti vuoden 2009 arviointikertomuksessa, miten Ylöjärvi saavuttaa sosiaali- ja terveysministeriön suosittaman ehkäisevän toimeentulotuen osuuden (3,3 prosenttia) toimeentulotukimenoista. Selvityksen perusteella Ylöjärvi käyttää lastensuojelussaan ehkäisevän toimeentulotuen kriteereihin sopivia menoja siten, että jos menojen kirjaukset tehtäisiin toimeentulotukeen, vajausta ei tosiasiassa olisi. Perusturvalautakunta korosti ehkäisevän toimeentulotuen määrärahojen kohdentamista talousarviossa. Saadun selvityksen mukaan Ylöjärvellä myönnettiin vuonna 2010 ehkäisevää toimeentulotukea enemmän kuin vuonna 2009 (Taulukko 4). 2009 2010 2011 1,58 % 2,00 % 2,90 % Taulukko 4: Ehkäisevän toimeen tulotuen osuus toimeentulotukimenoista 2009-2011. Lautakunta selvitti uudella kyselyllä keväällä 2012 ehkäisevän toimeentulotuen osuutta toimeentulotukimenoista. Vuoden 2011 ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osuus toimeentulotuen kokonaismenoista oli 2,9 %. Tavoitetta ollaan siis saavuttamassa. Tarkastuslautakunta pitää ehkäisevän toimeentulotuen prosenttimäärän kasvua myönteisenä. Valtakunnalliseen tavoitetasoon 3,3 % on syytä pyrkiä edelleen. Tulospalkkausjärjestelmä Tarkastuslautakunta kiinnostui vuoden 2009 arviointikertomuksessa uudesta kuntatason toimintatavasta, tulospalkkausjärjestelmästä. Lautakuntaa kiinnosti, miten tavoitteiden asettamisessa, taloudellisten ja toiminnallisten tulosten arvioinnissa sekä maksettavien palkkioiden määrittelyssä on varmistettu henkilöstön tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Perusturvalautakunnan alaisilla tulosalueilla tavoitteiden asettamisessa linjaukset vaikuttavat selkeiltä. Perusturvan tulospalkkausyksiköt asettavat kolme tavoitetta, joista yksi taloudellisuus/tehokkuustavoite, yksi laatutavoite ja yksi asiakastyytyväisyystavoite. Nämä tavoitteet on valittava valtuuston tai lautakunnan asettamien tavoitteiden perusteella. Yksiköt miettivät itse työpaikkakokouksissaan tavoite-ehdotukset. Tulospalkkausjärjestelmä laajeni vuonna 2010 koskemaan kaikkia perusturvan vastuualueita hallintoa lukuun ottamatta. Teknisen osaston kohdalla tulospalkkaus laajeni vuonna 2010 tilakeskuksen vastuualueella isännöinnin ja kunnossapidon sekä rakennuttamisen tehtäväalueille. Hallinnon ja suunnittelun vastuualueella tulospalkkauksen otti vuonna 2010 käyttöön kunnallisteknisen suunnittelun tehtäväalue. Tarkastuslautakunta nosti esiin uusien hallinnollisten tehtävien synnyn palkitsemismallin käytön myötä. Tarkastuslautakunta selvitti keväällä 2012 uudella kyselyllä tulospalkkausjärjestelmän käyttöönottoa uusilla toimialueilla. Tulospalkkausjärjestelmä on laajentunut muutaman vuoden aikana lähes kaikille kaupungin toimialueille. 7
Kaupunginjohtaja asetti 2.4.2012 työryhmän kehittämään tulospalkkausta ja kaupunginhallitus on päättänyt monipuolistaa tulospalkkauksen sopimusvaihtoehtoja siten, että palkitsevuutta voidaan toteuttaa niissäkin yksiköissä, joissa nettomenoihin pohjautuva palkitseminen ei ole toiminut. Lisäksi perusturvan alueelle tehtiin kokeilusopimusmalli suoriteperusteisen budjetoinnin pohjalle rakentuvasta tulospalkkauksesta, jota vuoden 2012 aikana käyttää varhaiskasvatuksen vastuualue sekä laitoshoidon vastuualue ja kotihoitoyksikkö. Suoriteperusteisessa budjetoinnissa määritellään tuotteet, joille yksikön kustannukset jaetaan, jolloin saadaan laskettu suoritehinta. Näille määritellyille tuotteille asetetaan tuotantotavoitteet tulossopimuksessa. Jos tuotanto kasvaa ilman että kustannukset nousevat samassa suhteessa, jää yksikölle laskennallista ansaintaa tehokkuuden lisääntymisestä johtuen. Tarkastuslautakunta on selvittänyt, että tulospalkkauksella hankitaan esimerkiksi peruskalusteita vanhusten laitospalveluissa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan työn suorittamista helpottavat kalustehankinnat eivät voi olla henkilöstön ja tulospalkkauksen vastuulla, vaan niihin tulee löytyä perusrahoitusta. Tarkastuslautakunta on edelleen kiinnostunut tulospalkkausjärjestelmän kehityksestä ja vaikuttavuudesta, sillä talousarvioylitykset ovat jälleen yleistyneet eri toimialueilla. Lautakunnan käsityksen mukaan tulospalkkausjärjestelmän tulee edesauttaa talousarviossa pysymistä ja toiminnan tehostamista. Lautakunta arvioi järjestelmän toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta myös tulevaisuudessa. Talousarvioylitykset Vuonna 2009 oli havaittavissa olennaisia poikkeamia sekä taloudellisista että toiminnallista tavoitteista ja toisaalta toiminnallisia tavoitteita ei muutettu huomattavienkaan määrärahamuutosten yhteydessä. Lautakunta kysyi, miten talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja poikkeamiin reagointia aiotaan kehittää, sekä mitkä olivat arviointikertomuksessa mainittujen talousarvioylitysten merkittävimmät syyt. Hallintokunnilta saatiin selvitykset vuoden 2009 talousarvion ylityksistä, mutta ei sitä, miksi seuranta ei ole paljastanut ylityspaineita ja miksi talousarviota ei muutettu ajoissa tai toimintaa sopeutettu. Toisaalta tavoitteiden muuttamatta jättämistä perusteltiin sillä, että vähemmillä resursseilla on pyritty kuitenkin samoihin tavoitteisiin. Ajatuksia seurannan tehostamiseen ei esitetty. Talousarvion seurantaan kiinnitettiin vuonna 2010 tarkemmin huomiota, eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden juurikaan tullut vuonna 2010. Vuonna 2011 kaupungin toimintatulot (61,0 milj. euroa) ylittivät talousarviossa ennakoidun noin 3,2 milj. eurolla ja toimintamenot (187,0 milj. euroa) ylittyivät 4,8 milj. euroa (Liite 1). Nettona toimintakate (-126,0 milj. euroa) toteutui 1,6 milj. euroa talousarviota heikompana. Talousarvioylityksiä on arvioitu tarkemmin luvussa 4.2. 8
Toiminnallisten tavoitteiden mitattavuus ja arviointi Toiminnallisten tavoitteiden asettamistapaan ja tavoitetasoa kuvaavien mittareiden käyttöön kiinnitettiin huomiota vuoden 2009 arviointikertomuksessa. Lautakunta esitti, että toteutumisvertailussa tulisi vastata selkeästi asetettuun tavoitteeseen ja ottaa kantaa tavoitteen toteutumiseen tai toteutumatta jäämiseen (toteutui/ei toteutunut) (Liite 2). 2009 2010 2011 28,4 % 65,9 % 55,0 % Taulukko 5: Täysin toteutuneet toiminnalliset tavoitteet (tarkastuslautakunnan näkemys). Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteet ovat kehittyneet mitattavampaan muotoon. Vuonna 2011 täysin toteutuneita tavoitteita oli 55 %, osittain toteutuneita 28 % ja toteutumatta jäi 10 %. Vaikeasti mitattavia tavoitteita oli lautakunnan mielestä 6 kpl eli 7 % kaikista tavoitteista. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vaikeimmin arvioitavia tavoitteita oli eniten kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tarkemmin luvussa 4, yhteenveto toimielimittäin on kertomuksen liitteessä 2. Seutuyhteistyön arviointi Lautakunta toivoi vuosien 2009-2010 arviointikertomuksissa kattavampaa tietoa seutuyhteistyön laajuudesta ja kehityksestä, kattavampien tavoitteiden asettamista seudulliselle yhteistyölle sekä yhteistyön taloudellisen merkityksen esittämistä osana taloudellista raportointia. Vuoden 2011 tammikuussa hyväksyttiin Tampereen kaupunkiseudun päivitetty strategia, jonka tavoitteet ulottuvat vuoteen 2014 ja visio on hahmoteltu vuoteen 2020. Seudullisten toimijoiden päämääränä on lisätä kuntien välistä yhteistoimintaa ja seudullisia ratkaisuja kasvavan kaupunkiseudun tarpeisiin sekä edistää alueen kilpailukykyä. Kunnat sekä kuntien omistamat Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (TKSKY) ja Tredea Oy ovat keskeisiä toimijoita seutustrategian toimeenpanossa. Seudulliselle yhteistyölle on asetettu kaupunkistrategiasta johdetut tavoitetasot vuoden 2011 talousarvioon. Seutuyhteistyölle asetettujen strategisten tavoitteiden toteutumista käsitellään tarkemmin luvussa 4.1. Konserniyhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on seurannut arviointikertomuksissaan konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista edellisissä arviointikertomuksissaan. Asiaa käsitellään tarkemmin luvussa 4.3. 9
4. Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta 4.1. Arvio kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta Tilinpäätöskirjan alussa on raportoitu Ylöjärven kaupunkistrategiasta johdettujen strategisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteita on asetettu neljästä eri näkökulmasta, joiden toteutumisesta on alla esitetty arviot näkökulmittain. Vakaa talous Kaupungin talouden tasapaino on parantunut vuonna 2011. Talouden tasapainottamisen arviointimittareiksi asetettiin seuraavat tunnusluvut: vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde, vuosikate, konsernin lainakanta ja tilikauden tulos. Kaikki kaupunkistrategiassa talouden hallinnalle asetetut tavoitteet ylitettiin. Vuosikate per asukas oli 454 euroa. Kokonaisuudessaan vuosikate kattoi noin 90 prosenttia kaupungin nettoinvestoinneista, mikä on lähellä edellisvuoden tasoa (86,1 %). Konsernin lainakanta asukasta kohden muodostui tavoitetasoa 3000 euroa alhaisemmaksi ollen 2323 euroa. Tilikauden tulos 4,9 miljoonaa euroa oli huomattavasti asetettua tavoitetta (2,5 milj. ) parempi. Muut talouden ja toiminnan arviot käsitellään tarkemmin luvussa 5. Yrittäminen ja työ Ylöjärven tavoite luoda kaupungista kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö toteutui asetettujen arviointimittareiden pohjalta tarkasteltuna kohtuullisen hyvin, vaikka kaikkia asetettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan. Uusien yritysten osalta nettolisäys oli kuitenkin 107 kappaletta, joka on lähes puolet enemmän kuin asetettu tavoite (60 yritystä). Myös uusia yritys-, liike- ja varastotiloja valmistui vuoden 2011 aikana enemmän kuin asetettu tavoite oli, yhteensä noin 20 000 kerrosneliötä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan yritysten lukumäärän kehityksen rinnalla voisi asettaa tavoitteet paikkakunnalle syntyneiden uusien työpaikkojen lukumäärälle. Vuoden 2011 puolella luovutettiin 16:sta heti luovutettavissa olevista tonteista yhteensä 12 tonttia yrityskäyttöön. Lisäksi yrityksille varattujen tonttien osalta Siltatien alueen suunnittelu saatiin valmiiksi ja tonttivarauksien tekeminen on käynnissä. Teivo II alueella tehdään valmistelevia rakennustöitä. Työpaikkaomavaraisuudelle on asetettu tavoitteeksi 68 %. Vuoden 2008 Tilastokeskuksen tiedon perusteella työpaikkaomavaraisuus on ollut 66,5 %. Saadun selvityksen mukaan tuoreempaa tilastotietoa ei ole vielä saatavilla. Kun valtuusto päätti vuoden 2011 tavoitteista, ei tilastoinnin hitaus ollut vielä tiedossa. Tältä osin tavoitteen toteutumisen seuranta on käytännössä mahdotonta. Työttömyyttä koskeviin tavoitteisiin ei ylletty. Työttömyysaste vuonna 2011 oli 8,4 prosenttia, mikä oli siis tavoiteastetta korkeampi. Työttömyysaste kuitenkin laski edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä oli 291 ja alle 25-vuotiaista työttömiä oli yhteensä 137. Myös koulutustarjontaan on haluttu kiinnittää huomiota. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä vuonna 2011 oli yhteensä 86. Liiketalouden puolella paikkoja oli 20, kone- ja metallialalla 36 ja sosiaali- ja terveysalalla 26. Tavoitteen alle jäätiin 14 paikalla. 10
Ylöjärvi yhteistyössä Ylöjärvi on mukana järjestämässä palveluja ja kehittämässä Tampereen kaupunkiseutua yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Tähän liittyvien Ylöjärvi hyväksyi rakennemallin kuntakohtaisen toteutusohjelman. Lisäksi henkilöliikennesuunnitelma hyväksyttiin. Uusien asuntojen määrää haluttiin kasvattaa ja niitä valmistui Ylöjärvelle 312, tavoitteen ollessa 323. Vuodelle 2011 oli lisäksi tavoitteena selvittää seudullisen hammashuollon järjestämisen mahdollisuuksia. Selvitykset aloitettiin ja niiden on määrä valmistua kesällä 2012. Selvityksiä tehtiin myös seudullisesta kirjastosta ja kansalaisopistosta. Kuntien yhteistyöhön liittyen aloitettiin kehyskuntien yhteisen hankintaosakeyhtiön Kuha Oy:n toiminta 1.4.2011. Toimiva kaupunkirakenne Tiivistyneellä kaupunkirakenteella pyritään saavuttamaan tasapainoinen kasvu. Vuosittainen väestönkasvu on edellisvuoden tasoa ja vastaa myös asetettua tavoitetasoa ollen 1,5 %. Keskusta-alueen kehittämiseksi käynnistettiin osayleiskaavatyö. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut lausuntonsa haja-asutusalueiden rakentamiseen liittyviin ohjeisiin. Myös tavoite palveluverkkosuunnitelman hyväksymisestä toteutui ja asuntotuotantoon tehtiin tavoiteltu kolmen vuoden kaavavaranto. Tasapainoisen kasvun lisäksi Ylöjärvi haluaa tarjota myös monipuolista ja laadukasta asumista. Rakentamisen painopiste vuonna 2011 oli strategisesti merkittävissä asuinalueissa, joita olivat Metsäkylän ja keskustan alueet. Asuntotuotannossa on pyritty pientalovaltaisuuteen keskustaaluetta lukuun ottamatta ja tämän tavoitteen pohjalta toimittiin. Puhdas ja monimuotoinen luonto on Ylöjärven voimavara, jota halutaan vaalia. Luontoon ja ympäristöön liittyviä hankkeita toteutettiinkin vuonna 2011. Kaupunki teki tavoitteiden mukaisia selvityksiä pohjavesivarannoista harjualueilla ja selvitykset valmistuivat keväällä 2011. Lisäksi Ylöjärvi on mukana keväällä 2011 aloitetussa seitsemän kunnan hankkeessa, jossa tehdään Tampereen läntisen alueen vesihuollon toimintavarmuustarkastelua. Hanketta ohjaa ELY-keskus. Kaavahankkeita varten tehtiin valmisteluja ja ympäristön tilaa koskeva raportti päivitettiin. Lisäksi luontoalueiden virkistyskäyttöön liittyvän Sytyke-hankkeen valmistuminen oli asetettu tavoitteeksi ja hanke toteutettiinkin vuonna 2011. Uudistuva Ylöjärvi Ylöjärven kaupungin tavoitteena on kannustaa kuntalaisia osallistumaan nykyistä laajemmin ja aktiivisemmin kaupungin palvelujen kehittämiseen. Asukasdemokratiaa onkin haluttu vahvistaa erillisellä toimielimellä. Toimielimen työ on tavoitteiden mukaisesti valmistelussa. Vuorovaikutteisen toiminnan lisäämiseksi osallistumis- ja palautekanavien käytön tarkastelu asetettiin vuodelle 2011 tavoitteeksi ja tämä myös toteutettiin. Lisäksi asukasiltoja järjestettiin tavoitteen mukaisesti kaksi. Saadun selvityksen mukaan asukkaiden vuorovaikutteista toimintaa on pyritty edistämään mm. keräämällä kuukausittainen yhteenveto kaikesta asukaspalautteesta ja aloitteista, sekä lisäämällä palautekanavia sosiaalisen mediaan (Facebook). Asukasdemokratian vahvistamiseksi ollaan perustamassa asukaslautakuntaa, joka aloittaa toimintansa vuonna 2012. Ylöjärven päätöksenteossa halutaan korostaa vaaleilla valittujen päättäjien vastuuta kaupungin johtamisessa ja kokonaisedussa. Valtuustotyön arviointi toteutettiinkin tammikuussa 2011. Kau- 11
pungin toimintamallin uudistamiseen liittyen oli määrä hyväksyä sen toteuttamisen periaatteet, mutta asia on vielä valmistelussa. Kaupunki haluaa palvella kuntalaisia asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Tämän tavoitteen pohjalta vuoden 2011 aikana toteutettiin osastoittain vähintään yhden palveluprosessin asiakaslähtöisyyden arviointi. Tehokkuusnäkökulman huomioiminen pyrittiin toteuttamaan vuonna 2011 tavoitteella, jonka mukaan kustannukset suoritetta kohden eivät pääsääntöisesti nousisi. Tämä on kuitenkin vielä valmistelussa. Hyvinvoiva ylöjärveläinen Ylöjärvi haluaa varmistaa, että sen asukkaat voivat hyvin kaikissa elämän vaiheissa. Tähän liittyvistä tavoitteista osa saavutettiin ja osa jäi alle tavoitetason. Pitkäkestoisesti sijoitettujen lasten ja nuorten lukumäärä oli tavoitetta korkeampi ollen 63 lasta (tavoite:45 lasta). Peruskoulun jälkeisten opintojen keskeytyksiin liittyvä tavoiteraja sen sijaan saavutettiin (alle 5 %). Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 93 prosenttia, joka oli tavoitetasolla (92 %). Toimeentulotuen piirissä oli 6,3 prosenttia ylöjärveläisistä, kuin tavoite vuodelle 2011 oli 5,5 prosenttia. Kaupungissa oli vuonna 2011 määrä panostaa myös ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja määritellä jokaisella osastolla esimerkkejä lisättävistä ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Tavoite toteutui jokaisessa perusturvan työyksikössä. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä oli perusturvassa esimerkiksi: - Pitkäaikaishoidon osastoilla panostetaan asukkaiden hyvään, päivittäiseen ja suunnitelmalliseen perushoitoon. - Päiväkodeissa järjestetään avointa toimintaa, jolloin vanhemmat pystyvät hoitamaan lapsen kotona (ei tarvita päivähoitopaikkaa). - Poliklinikalla ohjataan potilaita mm. ruokavalioon, liikuntaan ja päihteisiin liittyvän valistuksen avulla, sekä rokotuksilla ja säännöllisillä verenpaineen mittauksilla. Henkilöstön kokonaistyytyväisyyden tavoitetasoksi asetettiin vähintään 3/5. Kokonaistyytyväisyystavoite saavutettiin (3,22/5). Sairauspoissaolot nousivat kuitenkin edellisvuodesta ja niitä oli tavoitetasoa enemmän (14,4 päivää työntekijää kohden). Vuotta aiemmin vastaava keskiarvo oli 13,7 päivää henkilöä kohden. Eniten sairauspoissaoloja henkilöä kohden oli puisto- sekä maa- ja metsätilojen yksikössä (58,5 pv, ei vertailukelpoinen luku kausityöntekijöistä johtuen), siivoustoimessa (30,5 pv) ja kotihoitopalveluissa (30,1 pv). Vähiten sairauspoissaoloja oli lääkäripalveluissa (2,1 pv). Saadun selvityksen perusteella sairauspoissaolojen määrä vastaa kansallista keskiarvotasoa. Kaupunginhallitus on päättänyt jatkossa tukea työyksiköitä seuraamalla ja palkitsemalla pitkäaikaisterveitä työyksiköitä, mitä lautakunta pitää positiivisena asiana. 12
4.2. Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta toimielimittäin Tilinpäätöskirjan talousarvion toteutumisvertailuissa on raportoitu toimielimittäin ja vastuualueittain talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä on raportoitu edellisvuotta useampia talousarvioylityksiä (Liite 1). Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota talousarvion laadinnan täydellisyyteen. Kuntalain 65 :n mukaisesti talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Useita ylityksiä on tilinpäätöksessä selitelty tiettyjen menojen tai tulojen puutteellisella budjetoinnilla. Monilla vastuualueilla (mm. tukipalvelut, perusturva ja erikoissairaanhoito, lukiokoulutus) esimerkiksi sijaismäärärahojen budjetointi on ontunut merkittävästi. Toiminnallisten tavoitteiden osalta arviointikertomuksen liitteenä on yhteenvetotaulukko lautakunnan arviosta siitä, miten toiminnalliset tavoitteet kokonaisuutena toteutuivat (Liite 2). Täysin toteutuneita tavoitteita arvioitiin olevan 55 %, osittain toteutuneita 28 % ja toteutumatta jäi 10 % tavoitteista. Vaikeasti arvioitavia tavoitteita oli lautakunnan mielestä 7 % tavoitteista. Tarkastuslautakunta on aikaisempina vuosina todennut, että osa toiminnallisista tavoitteista on asetettu niin yleisellä tasolla, että niiden arviointi ei tilinpäätösasiakirjan perustella käytännössä ole mahdollista. Tarkastuslautakunta toteaa, että tältä osin on tapahtunut positiivista kehitystä. Poikkeuksena mainittakoon kuitenkin, että kaupunginhallituksen alaisen toiminnan tavoitteet ovat edelleen vaikeasti arvioitavissa. Keskusvaalilautakunta Eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 2011 huhtikuussa. Edellisistä vaaleista (2009) lisättiin ennakkoäänestyspaikkojen määrää sekä yhtenä päivänä myös ennakkoäänestyspaikkana toiminut kirjastoauto. Tilinpäätöksessä on perusteltu toimintamenojen ylittymistä (20,5 %) ennakkoäänestyspaikkojen lisäyksellä. Äänestyspaikkojen lisäämistä varten ei kuitenkaan haettu lisämäärärahaa valtuustolta. Maaseudun kehittämislautakunta Maaseudun kehittämislautakunnan toiminta tehdään kuntien välisenä yhteistyönä, Lempäälän kunnalta ostetaan maaseutuviranomaispalvelut ja Sastamalan kaupungilta lomituspalvelut. Lautakunnan toimintakate toteutui noin 7 000 euroa talousarviota heikompana. Tulojen arvioitua pienempään toteumaan vaikutti SVYE-hankkeen tuen siirtyminen vuodelle 2012. Lautakunnan menot eivät myöskään toteutuneet täysimääräisenä ostopalvelujen arvioitua pienemmän käytön vuoksi. Maaseudun kehittämislautakunnalle asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat osittain. Yhteistyötä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n kanssa erilaisten maaseudun toimintoihin liittyvien tukimahdollisuuksien tunnetuksi tekemisessä ei saatu käynnistettyä. Kaupunginhallituksen alainen toiminta Hallinto- ja talouspalvelujen toiminnalliset tavoitteet on asetettu väljästi ja niiden mitattavuuteen ja ymmärrettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Vuodelta 2010 kesken jäänyt konserniohjeen päivittäminen valmistui vuoden 2011 aikana ja uusi ohjeistus hyväksyttiin. Kustannuslaskennan kehittäminen ja tuottavuushankkeiden edistäminen ovat vielä valmistelussa. Hallinto- ja talouspalvelujen toimintatulot ylittyivät noin 761 000 euroa mm. ennakoitua suurempien maa- ja vesialueiden myyntitulojen, tukien ja avustusten sekä työllistämistuen johdosta. Toimin- 13
takulut alittuivat noin 500 000 eurolla palvelujen ostojen sekä annettujen avustusten jäätyä ennakoitua pienemmäksi. Vuonna 2010 perustetun tukipalveluiden vastuualueen toimintaympäristön merkittävimmät muutokset olivat Keihäslahden koulun saneerauksen valmistuminen ja ruoanvalmistamisen keskittäminen Keihäslahteen myös Kurun palvelukeskuksen osalta. Tukipalveluiden tuottamisesta laadittiin asiakashallintokuntien kanssa palvelusopimukset, jotka perustuvat mm. ruokahuollon osalta tuotantokustannuksiin ja tilattuihin suoritemäärin. Siivouspalveluissa maksut määräytyvät toimipistekohtaisen siivoustuntitarpeen perusteella. Tukipalvelujen toimintakate oli noin 412 000 euroa muutostalousarviossa ennakoitua huonompi, mikä johtui tilinpäätöksen mukaan ateriamäärien ja -tulojen virheellisestä arvioinnista talousarviovaiheessa (130 000 euroa), koululounaiden tilapäisestä ostosta ja kuljetuksesta Kurun metsäoppilaitokselta (125 000 euroa) sekä henkilöstökulujen ylittymisestä (100 000 euroa). Saadun selvityksen mukaan tilapäistä ateriapalvelujen hankintaa ulkopuoliselta palveluntuottajalta ei oltu kilpailutettu, vaikka hankinnan arvo (noin 68 000 euroa) ylitti hankintalain mukaisen 30 000 euron kynnysarvon. Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota hankintalain sekä talousarvion noudattamiseen. Tukipalvelujen olisi tullut hakea valtuustolta lisämäärärahaa kun talousarvion ylityspaineet olivat ilmeisiä. Perusturvalautakunta Perusturvan toimintakenttä on laaja Ylöjärvellä. Terveyskioski vakiinnutti toimintansa vuonna 2011. Ensimmäisenä Suomessa Ylöjärvi on ottanut käyttöön erikoissairaanhoidossa avohoidossa palvelusetelit. Ylöjärvi on toiminut aktiivisesti seutuyhteistyössä vastaten mm seudullisesti hankinnoista. Seudullisesti on myös tehty henkilöstön resurssivertailu. Palveluissa varaudutaan toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain tuomiin muutoksiin. Kaupunkistrategiasta johdetuista toiminnallisista tavoitteista toteutui kymmenen ja kolme osittain. Perusturvalautakunnan toiminnalle asetetuista tavoitteista jäi kolme toteutumatta. Hoitoketjusuositusten toteutumisen arviointi lähipalvelujen asiakkailla ei toteutunut, erityispäivähoidon resursointi ei vielä vastaa seudullista tasoa ja 0-5-vuotiaiden päivähoidosta 14 % järjestetään perhepäivähoidossa (tavoite 17 %). Perusturvan hallinnon ja erikoissairaanhoidon toiminnalliset tavoitteet toteutuivat tilinpäätöksen mukaan ainakin osittain. Erikoissairaanhoidon menot ylittyivät 818 000 euroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin purkaessa uhkasakon alaisia potilasjonoja. Vuonna 2011 Ylöjärvi oli tilannut palveluja sairaanhoitopiirin suosituksen mukaisesti, mutta sittenkin lisämäärärahaa oli haettava kahdesti. Palvelusopimusneuvotteluissa on kehittämistä. Erikoissairaanhoidon palveluissa ei ole täysin kyetty toteuttamaan hoitotakuuta. Perusturvan toimintakatteen 865 000 euron suuruista negatiivista poikkeamaa on tilinpäätöksessä perusteltu alueellisen Pirkka-potku-projektin tulojen ja menojen alittumisella 430 000 eurolla. Selvityksen mukaan kaikki projektin menot ja tulot eivät kiertäneet isäntäkunta Ylöjärven kautta. Sosiaalipalvelut saavuttivat kaikki sen toiminnalle asetetut tavoitteet. Suoritetavoitteista positiivisena havaintona voidaan nostaa nuorisotyöttömyyden (15-24 -vuotiaat) jääminen 4,4 prosenttiin työvoimasta, kun vuotta aiemmin osuus oli ollut 5,1 prosenttia työvoimasta. Taloudellisissa tavoitteissa toimintamenot kuitenkin ylittivät talousarvion noin 763 000 eurolla (2010 ylitys oli 444 000 euroa). Kun tulopuolen kertymä nousi hieman ennakoitua korkeammaksi, nettomenot toteutuivat noin 407 000 euroa muutostalousarviota heikompana. Tilinpäätöksen perusteella 14
suurimpina syinä ylityksille olivat lastensuojelun asiakasmäärän lisääntyminen, vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun kustannusten kasvu sekä kotihoidon hoitotarvikkeiden ja palkkakustannusten ylittyminen. Lähipalveluiden toiminnallisista tavoitteista toteutuivat terveyshyötymallin soveltamiselle ja päihdepalvelujenhoito- ja palveluketjulle asetetut tavoitteet. Lähipalveluille asetetut taloudelliset tavoitteet eivät edelleenkään toteutuneet talousarvion mukaisesti. Toimintamenot ylittyivät noin 751 000 eurolla (2010: 425 000) eli 5,5 %. Toimintatuloja kertyi hieman ennakoitua paremmin, mutta tästä huolimatta toimintakatteen nettopoikkeamaksi jäi noin 522 000 euroa (2010: 188 000 euroa). Talousarviopoikkeamaa perustellaan tilinpäätöksessä etenkin sijaismäärärahojen ylityksillä, joka on ollut seurausta äitiyslomista ja palvelujen kysynnän kasvusta. Vastuualueen mukaan myös palvelu- ja tarvikemäärärahat ovat olleet alimitoitettuja talousarviossa. Myös sisäiset vuokrat ovat ylittyneet 144 000 eurolla. Saadun selvityksen mukaan lähipalvelujen talousarvioylitykset eivät olleet nähtävissä vielä elokuussa, jolloin valmisteltiin toista talousarviomuutosta valtuustolle. Sijaismäärärahoja on aiempina vuosina karsittu, eikä niitä ole saatu talousarvioon palvelujen kysynnän kuitenkin kasvaessa. Lautakunnan selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon resurssit on alimitoitettu. Lautakunta on huolissaan kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksesta ja koululaisten tarpeisiin vastaamisesta suhteessa kansallisen tason suosituksiin ja asetuksiin. Hammashoidon kustannuksia on saatu katettua maksutuloilla ainoastaan 21,8 % kun tavoitteena on ollut 27,0 %. Lääkärikäyntien asukaskohtaiset käyntimäärät putosivat edellisvuoden 1,9:stä 1,75:een. Äitiysneuvolakäynnit lisääntyivät edellisvuodesta noin 13,5 %, mutta vastaavasti lastenneuvolakäynnit vähenivät 11 %. Laitospalveluiden toiminnalliset tavoitteet toteutuivat talousarvion mukaisesti. Yli 75 vuotta täyttäneistä oli 4,7 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa kun tavoitetasona on ollut 5,0 %. Terveyskeskus sairaalan hoitovuorokaudet kasvoivat 17,2 % ja keskimääräinen hoitoaika oli 14,1 vuorokautta (2010: 11,6). Laitospalvelut pysyivät hyvin asetettujen taloudellisten raamien sisällä nettomenojen jäätyä noin 107 000 euroa talousarviossa ennakoitua pienemmäksi. Lautakunnan selvityksessä ilmeni, että tietyissä kunnan yksiköissä esiintyy ajoittain henkilöstön vajausta, jolloin hoidon laatu heikkenee. Kunnan tulee huolehtia riittävistä henkilöstöresursseista, jotta hyvä ja motivoitunut henkilöstö jaksaa tehtävissään edelleen. Valtuuston talousarviossa ei oltu asetettu kotihoidolle omaa toiminnallista tavoitetta. Kotihoitopalveluiden budjetti on kuitenkin yli 4 miljoonaa euroa ja asiakkuuksia noin 1300. Vuonna 2011 käynnistettiin alueellisen toiminnan uudistus ja syntyi uusia velvoitteita; vuonna 2011 voimaan tulleen kotikuntalain sekä sosiaalipalvelujen valvontaan liittyvien tehtävien lisääntyessä. Lähivuosina kotihoidon työtä on tehostettu toimintatapojen muutoksin, jolloin välittömässä asiakastyössä on päästy lähemmäs valtakunnallista tavoitetasoa. Päivähoidon määrärahat ja tuloarviot toteutuivat talousarvion mukaisena. Toiminnallisista tavoitteista toteutui osittain ainoastaan osapäivätoiminnan laajentaminen kolmelle uudelle alueelle. Päiväkotien käyttöaste oli keskimäärin 92 % ja perhepäivähoidossa 85 %. Seudullisesti verrattuna Ylöjärvi on onnistunut pitämään päivähoidon kustannukset kurissa korkean täyttöasteen ansiosta sekä pitämällä esimiehetkin perustyössä mukana ja hillitsemällä työntekijämääriä. 15
Koulutuslautakunta Koulutuslautakunnan toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin. Yhteispalveluissa toteutui tavoite seutuyhteistyön hankkeiden etenemisen ja valmistelun seuraamisesta 1-3 kärkihankkeen osalta. Yhteispalvelujen toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti. Toimintamenot ja -tulot ylittyivät yli 600 000 eurolla, lähinnä Yhteispeli-projektin johdosta. Kyseistä hanketta ei oltu budjetoitu tuloihin eikä menoihin. Projektin nettokustannukset olivat kuitenkin lähellä nollaa, toimintakatteen ylitys johtui saadun selvityksen mukaan ennakoitua suuremmista sisäisistä tilavuokrista. Peruskoulutuksen vastuualueella aloitettiin laatukriteeristön käyttöönotto toimeenpanosuunnitelman laatimisella. Opetushenkilöstön sairauslomia on ollut 7,9 päivää/opettaja (2010: 7,3) mikä ylittää edelleen seitsemän päivän tavoitearvon. Oppilaskohtaiset käyttömenot kasvoivat 4,1 % edellisvuodesta. Opettajien määrä kasvoi 303:sta 307:een ja koulunkäyntiavustajien määrä kasvoi 52:sta 67:een. Peruskoulutuksen toimintamenot ylittyivät yli 1 000 000 eurolla (3,7 %), toimintakatekin jäi noin 843 000 euroa (2,9 %) tavoitteesta. Menojen reilua ylittymistä perustellaan tilinpäätöksessä mm. sijaismenojen kasvulla sairauspoissaolojen seurauksena, uusien opettajien palkkamenoilla sekä kohonneilla koulukuljetusmäärillä ja -taksoilla. Lukiokoulutuksessa talousarviomenot ylittyivät noin 135 000 eurolla (7,4 %) ja toimintakate noin 123 000 eurolla (6,8 %). Tilinpäätöksen mukaan lukio on alibudjetoinut henkilöstömenoja: esimerkiksi sijaismäärärahat ja yo-kirjoitusten tarkistamiseen liittyvät palkkakulut ovat puuttuneet kokonaan talousarviosta. Lukiokoulutukselle asetettu tavoite yhteistyösopimuksen laatimisesta Pirkanmaan koulutuskonsernin kanssa koulutuskeskuksen yhteisistä toiminnoista toteutui 31.1.2012. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä (80) jäi reilusti alle tavoitteena olleen 95 tutkinnon. Lukion oppilaskohtaiset käyttömenot ovat kasvaneet 235 euroa/oppilas huolimatta siitä, että lukion oppilasmäärä on lisääntynyt. Tarkastuslautakunta on jo aiempina vuosina kiinnittänyt huomiota siihen, miksi talousarvioseuranta ei ole paljastanut ylityspaineita ja miksi talousarviota ei muutettu ajoissa tai toimintaa sopeutettu talousarvion mukaiseksi. Kuntalain 65 :n mukaisesti talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tarkastuslautakunta edellyttää, että talousarvio laaditaan ja valmistellaan jatkossa huolellisesti. Musiikkiopiston toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan. Musiikkiopisto pysyi menoarviossa ja tulot ylittyivät hieman, jolloin toimintakate toteutui noin 12 000 euroa talousarviota parempana. Talousarviota laadittaessa ei oltu kuitenkaan huomioitu koulutilojen vuokria, jotka olivat tilinpäätöksen mukaan noin 33 600 euroa. Työväenopiston toiminnalliset tavoitteet saavutettiin suurimmilta osilta. Opiston opetussuunnitelmaan liittyvät tavoitteet selviävät vasta vuonna 2012, kun on tiedetään, perustetaanko Tampereen seudun kansalaisopisto. Työväenopisto ylitti talousarvion toimintatulot noin 64 000 eurolla ja toimintamenot noin 73 000 eurolla, jolloin nettomääräraha ylittyi noin 9 000 eurolla. Tulojen ylitykseen vaikutti opiston saama hankerahoitus. Toimintamenot ylittyivät vastaavasti laajentuneen toiminnan myötä. 16
Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunnassa urheilutalo-uimahallin peruskorjauksen suunnittelu ja toteutus viivästyi kustannusarvion ylittymisen vuoksi. Liikuntapalveluiden sisäinen auditointi on kytketty urheilutalon peruskorjauksen yhteydessä toteutettavaksi ja myös tämä tavoite siirtyi vuodelle 2012. Muilta osin asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vähintään osittain. Vapaa-aikalautakunta ylitti talousarvion toimintatulonsa noin 55 000 eurolla. Toimintamenoja kertyi noin 112 000 euroa talousarviota vähemmän, jolloin toimintakate toteutui noin 167 000 euroa talousarviota parempana. Vapaa-aikalautakunnan menojen säästöt saavutettiin mm. ohjelmistokulujen jäätyä alle arvioidun. Myös henkilöstö- ja matkakuluissa saavutettiin joitakin säästöjä. Nuorisolautakunta Nuorisolautakunnan tavoitetta sosiaalisen nuorisotyön kehittämisestä sekä tavoitetta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestelyjen toimivuuden arvioimisesta ei saavutettu kaikilta osin. Muut toiminnalliset tavoitteet ovat tilinpäätöksen tietojen perusteella saavutettu hyvin. Nuorisolautakunta pysyi hyvin muutetussa talousarviossaan toimintatulojen ylittyessä noin 38 000 euroa sekä toimintamenojen alittuessa noin 174 000 euroa. Nuorisolautakunnan toimintakate toteutui näin ollen 213 000 euroa talousarviota parempana. Nuorisotoimen säästöt saavutettiin tilinpäätöksen mukaan mm. nuorisopalvelujen yhdistelmätyöntekijöiden käytöllä koko tehtäväalueella sekä iltapäivätoiminnan ja koulunkäynninohjaajien yhteistyön tiivistämisellä. IPtoiminnan tulot kasvoivat taksojen noston sekä lasten määrän kasvun myötä. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnalle asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet tilinpäätöksen perusteella ainakin osittain, lukuun ottamatta uuden rakennusjärjestyksen valmistelua. Valmistelua ei suoritettu henkilöstöresurssien puutteen vuoksi, myös hajarakentamisen periaatteet olivat edelleen kesken. Asiakaspalvelua kehitettiin edelleen ja koulutusta jatkettiin, mutta laatutaso jäi 3,9:een tavoitteen ollessa 4,3 (asteikko 1-5). Kaavoitusohjelmaa ei ollut mahdollisuutta toteuttaa arvioidussa aikataulussa ja arvioidussa määrin. Asuintonttireservi on tavoitteen mukainen (Metsäkylää lukuun ottamatta) ja yritystontteja vähintäänkin tavoitteen mukainen 2 vuoden reservi. Ympäristölautakunnan tulot toteutuivat noin 79 000 euroa talousarviota suurempina ja menot alittuivat noin 57 000 eurolla. Toimintakate oli näin ollen 136 000 euroa talousarviota positiivisempi. Tekninen lautakunta Hallinnon ja suunnittelun vastuualueella saavutettiin kaikki toiminnalliset tavoitteet. Vastuualueen toiminnalliset tavoitteet ovat olleet käytännössä samat kuin vuonna 2010. Teknisen osaston strategia on toteutunut lautakuntien päätösten mukaisessa muodossa. Investointiohjelma on päivitetty kaavoitusohjelman mukaiseksi ja esitelty tekniselle lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Myös kustannustasoa ja -rakennetta on seurattu seutukunnallisissa kustannustasovertailuissa. Hallinnon ja suunnittelun taloudelliset tavoitteet toteutuivat kun tuloarviot ylittyivät noin 10 000 eurolla ja toimintamenojen määrärahat alittuivat noin 69 000 eurolla. 17
Kunnallisteknisten palvelujen viidestä toiminnallisesta tavoitteesta jäi ainakin osittain toteutumatta ulkoilu- ja urheilualueille, liikenneväylille sekä viheralueille, puistoille ja leikkikentille asetetut tavoitteet. Räikän kentän peruskorjaus karsittiin talousarviosta jo toisena vuonna peräkkäin. Myös Soppeenmäen torin peruskunnostuksen aloitus karsittiin talousarviosta. Lisäksi Kurun varastopisteen rakentaminen jäi toteuttamatta. Kunnallisteknisten palvelujen tulot ja menot ylittyivät kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien investointeja koskevien uusien kirjausohjeiden vuoksi. Ylityksistä huolimatta kunnallisteknisten palvelujen toimintakate on toteutunut talousarviota parempana. Sisäisten teknisten palvelujen toiminnalliset tavoitteet eivät kaikilta osin toteutuneet talousarvion mukaisesti. Varikon osalta varaston tuotot eivät kattaneet menoja ja myös varaston arvo on noussut. Konekeskuksen esimiestehtävät oli määrä keskittää varikon esimiehen alaisuuteen, mutta tavoite jäi vielä toteutumatta. Sisäiset tekniset palvelut ylittivät menoarvion noin 59 000 eurolla ja vastaavasti tuloista jäi toteutumatta noin 99 000 euroa. Tämän johdosta toimintakatteesta toteutui vain noin viidennes alkuperäiseen tavoitteeseen nähden. Tilakeskus on saavuttanut asetetut toiminnalliset tavoitteet melko hyvin. Vuokratuotoilla ei kuitenkaan saada täysin katettua kustannuksia kaikissa kohteissa. Tilakeskuksen talouden toteumassa tulot ylittivät talousarvion noin 404 000 eurolla ja menot ylittyivät 878 000 euroa. Toimintakate jäi näin ollen 474 000 euroa alle budjetoidun. Ylöjärven Vesi liikelaitos Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat käytännössä kaikilta osin: liikelaitos siirtyi vuoden 2011 alussa tulospalkkauksen piiriin, Kurun jätevedenpuhdistamon saneeraustoimet valmistuivat, sekä laitoksilla ja verkostoissa suoritettiin ennakoivia huoltotoimia. Liikelaitos pystyi kattamaan 64 % investoinneista tulorahoituksellaan. Vesi liikelaitos on pystynyt vuonna 2011 alentamaan vuotovesien määrää 15,9 % viiden edellisvuoden keskiarvosta. Vesi liikelaitos saavutti hyvin taloudelliset tavoitteensa. Talousarviossa asetettu liikeylijäämätavoite ylittyi noin 283 000 euroa ja tilikauden ylijäämäkin noin 400 000 euroa. Valtuusto on asettanut liikelaitokselle sitovaksi tuottotavoitteeksi 6 % tuoton sijoitetulle pääomalle. Kunnan sijoittaman pääoman tuotto ylitti tavoitteen ollen 7,16 %. Työterveyshuollon liikelaitos Viisari Työterveyshuollon liikelaitokselle asetetut toiminnallisten tavoitteet ovat toteutuneet käytännössä kaikilta osin. Ainoastaan henkilöasiakasmäärille asetetut kasvutavoitteet jäivät joiltakin osin saavuttamatta. Viisarilla on viidessä toimipisteessä 1 070 yritysasiakasta ja noin 12 000 henkilöasiakasta. Liikelaitoksen taloudellisten tavoitteiden osalta ei kuitenkaan aivan ylletty talousarvion tasolle. Liikevaihto jäi noin 141 000 euroa arvioidusta ja toimintamenot ylittyivät noin 94 000 euroa. Tilikauden ylijäämä jäi 11 000 euroon kun talousarviossa ennustettiin ylijäämäksi 244 000 euroa. Tilinpäätöksen mukaan toimintamenojen ylitystä selittää henkilöstökulujen ylitykset, joka oli seurausta lisääntyneestä sijaistarpeesta. Lääkärien saatavuus on vuoden aikana ollut ongelmallista, mikä on aiheuttanut tarvetta vuokralääkärien palkkaamiseen. Kaupunki on saanut tavoitteen mukaisesti 5 %:n tuoton sijoitetulle pääomalle. Viisarissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely lokakuussa 2011 Työterveyslaitoksen (TTL) toimesta kaikilla Viisarin asemilla. Kyselyn tulosten perusteella Viisarin palveluihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Erinomaiseksi arvioitiin työterveyshuollon ydinasioissa se, kuinka työterveyshuolto käsittelee terveystarkastuksissa tutkitta- 18
valle tärkeitä terveyteen liittyviä asioita ja tekee asianmukaisia tutkimuksia. Kehittämiskohteiksi nousi aktiivisuuden lisääminen yhteydenpidossa työpaikoille, työsuojeluyhteistyön lisääminen, esimiestyön tukeminen ja sairauspoissaolojen raportoinnin kehittäminen. 4.3. Arvio kaupunkikonsernille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Talousarviossa on vuodelle 2011 asetettu tavoitteet ainoastaan Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:lle. Yhtiö saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Yritystontteja myytiin yksi enemmän kuin tavoiteltiin eli yhteensä 13 tonttia. Lisäksi yritysten nettolisäyksessä saavutettiin kaikkien aikojen ennätys eli 189 uutta yritystä. Näin myös ylitettiin sadan uuden yrityksen tavoiteraja. Yrityspalvelu Oy oli toteuttamassa olemassa olevien ja uusien PK-yritysten toimintaympäristön parantamista. Lisäksi kaupallisia palveluita edelleen kehitettiin. Näihin hankkeisiin kuuluivat muun muassa Kauppakeskus ILOn rakentuminen, Asuntilan kauppa, Kurun Salen laajennus ja Viljakkalan pankkipalveluiden kehittäminen. Sidosryhmäyhteistyön kehittämisen tavoite toteutettiin tiiviillä yhteistyöllä keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. Ylöjärven, Viljakkalan ja Kurun yrittäjät sekä Vihreä Sydän ry). Työryhmän esitys yrityshautomosta, Ylötehtaasta, toisen asteen oppilaitoksen yhteyteen valmistui. Ylöjärven Yrityspalvelut Oy:n tunnuslukujen muodossa asetetuista tavoitteista ei tilinpäätöksessä ole esitetty talousarviossa tavoitteeksi asetettuja arvoja, mikä olisi edellytys näiden toteutumisen arvioinnille tilinpäätöksen perusteella. Sama havainto tehtiin jo vuosien 2009-2010 arviointikertomuksissa. Tilinpäätöksen mukaan tytäryhteisökohtaisten toiminnallisten tavoitteiden asetantaan kiinnitetään erityistä huomiota vuoden 2013 talousarvion laadinnassa. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaikkien merkittävien konserniyhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet esitettäisiin jatkossa osana talousarviota sekä raportoitaisiin kaupungin tilinpäätöksessä tiivistetysti. Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden arviointi on nykyisellään käytännössä mahdotonta. 4.4. Seudullisena yhteistyönä tehty arviointi toisen asteen koulutuksesta ja Pirkanmaan koulutuskonserni Pirkosta Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakunnat arvioivat yhteisenä arviointikohteena vuonna 2011 toisen asteen koulutusta ja Pirkanmaan koulutuskonsernia Pirkoa. Arvioinnin tavoitteena oli tehdä kartoitus toisen asteen koulutuksesta kaupunkiseudulla. Arvioinnissa selvitettiin kuntastrategian ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista siltä osin kuin tavoitteita toisen asteen koulutukselle on asetettu. Lisäksi selvitettiin omistajaohjauksen toimivuutta. Selvitys rajattiin mahdollisuuksien mukaan nuorten ammatilliseen koulutukseen. Arvioinnissa todetaan, että kuntien on syytä terävöityä toisen asteen koulutuksen tavoitteiden asettamisessa. Valtion asettamat tavoitteet on hyvä ottaa seurattavaksi, minkä lisäksi on mietittävä, mitä tavoitteita kunnat voivat asettaa oman alueensa koulutukselle paikallisesta näkökulmasta. Pirko:n ja TAO:n yhdistyessä erityistä huomiota tulee kiinnittää kustannusten seurantaan. Valtionosuusjärjestelmä on opetuspalvelujen osalta hyvin vaikeaselkoinen eikä korvamerkittyä rahaa 19