Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta Erja Huusela-Veistola, Asko Hannukkala, Pentti Ruuttunen, Noora Pietikäinen & Marjo Segerstedt MTT Kasvintuotannontutkimus ARCTIC TASTE Oy:n kuminaseminaari Lepaa 2.3.2013
SUPERIOR CARAWAY CHAIN Ylivoimainen Kuminaketju -hanke Kuminan tuotannon kehittämisen yhteishanke 2010-2013 Rahoitus: 5 ELY-keskuksen yhteisrahoitus (Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Toteuttajina (Agropolis Oy), MTT ja ProAgria Keskusten liitto Koetoiminnasta vastaa MTT Kasvintuotannon tutkimus Hankkeen tavoitteena on suomalaisen kuminaketjun kilpailukyvyn ja osaamisen parantaminen kuminan vientimahdollisuuksien turvaamiseksi www.agronet.fi/kumina Osana hanketta tilakartoitus 5 ELY-keskuksen alueella
Ylivoimainen Kuminaketju -hanke (H) Tarkemmasta lohkotietopankista ja neuvonnan interaktiivisuudesta apua tulevaisuuden kuminan tuotantoon (A) T I E D O N S I I R T O B) Kartoitus satoa alentavien tekijöiden selvittämiseksi kuminatiloilla: Selvitetään kuminapeltojen kuntoa, kasvintuhoojien esiintymistä sekä viljelykäytäntöjä C) Keskisadon nosto & Satovaihteluiden vähentäminen uusien lajikkeiden avulla ja Kehittämällä tuholaistorjuntaa. Havainnointi satomallikokeilla. D) Kuminan integrointi Viljanviljelyyn tuottamalla kokemusta ja tietoa kuminan esikasviarvoista ja kehittämällä viljelykiertoja. E) Tuotantopanosten käytön optimointi kustannusten minimoimiseksi bioperäisillä lannoitteilla sekä siemenmäärää tarkistaen. Havainnointi satomallikokeilla. F) Siemenen haihtuvat öljyt ja mikrobiologinen laatu osana jatkojalostusta. G) Kuminatuotannon kannattavuusselvitykset tilamallien ja havainnollistavien satomallikokeiden avulla. (A) T I E D O N S I I R T O (H) Uutta tietoa kuminaopetukseen uusien tuottajien innostamiseksi
Tilakierroksen tavoitteet Selvittää satovaihteluiden ja sadon alenemisen syyt ja yhteydet viljelykäytäntöihin Kartoittaa kuminapeltojen kunto, kasvintuhoojien esiintyminen & viljelykäytännöt Kuva J. Grahn Vuorovaikutusta ja tiedonsiirtoa Ongelmakohdat? Uudet ratkaisut? Parempi satotaso & viljelyvarmuus Esiselvitys kesällä 2010 Varsinainen toteutus 2011 ja 2012
Tilakierrosten toteutus Otanta: v. 2011 lohkoja 102 v. 2012 lohkoja 85 Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 1., 2. ja 3. satovuoden lohkoja Mukana pääosin samat viljelijät kumpanakin vuonna Muutamia lohkovaihdoksia Tilakäynnit 29.6.-14.7.2011 26.6.-13.7.2012 Havainnot, mittaukset & maanäytteet tilakäynnin yhteydessä Viljelytietolomake jätettiin viljelijälle täytettäväksi ja palautettavaksi satonäytteen kanssa
Kuminakierrostilat Kuminan viljelyala ha 2011 2012 Pohjanmaa 3 000 2 500 Etelä-Pohjanmaa 4 000 3 200 Häme 2 300 2 200 Varsinais-Suomi 2 300 2 300 Uusimaa 2 000 1 600 Koko Suomi 20 700 18 800 Lähde: Tike ennakkotilastot Kuva H. Ojanen
Kuminakierrostilat Havainnoidut kuminalohkot 1.satovuosi 2.satovuosi 3.satovuosi yhteensä 2011 77 24 1 102 2012 16 65 4 85 Havainnoidut kuminalohkot 2012 1.satovuosi 2.satovuosi 3.satovuosi yhteensä Pohjanmaa 4 16 0 20 Etelä-Pohjanmaa 2 14 2 18 Häme 2 15 0 17 Varsinais-Suomi 2 13 2 17 Uusimaa 6 7 0 13 yhteensä 16 65 4 85
Yleistä tilakierroslohkojen viljelytoimista Kevytmuokkaus tai suorakylvö 32 %:lla lohkoista Yleisimmät lajikkeet Sylvia ja Niederdeutcher Kylvömäärä keskimäärin 17 kg/ha (10-30 kg/ha) Satoarvio (lajittelematon) 2011 keskiarvo 980 kg/ha (100-2000 kg/ha) 2012 keskiarvo 840 kg/ha (80-2000 kg/ha)
Kuminan kasvintuhoojien havainnointi Lohkokohtaiset yleisarviot & havainnot 10 näytealalta/lohko Kuminakoi Kuminan pahin tuhoeläin Kuminanrengaspunkki Kuminan viljelyn uusi uhka Erittäin runsaasti v. 2011 Pahkahome Kuminan tunnetuin kasvitauti Versolaikku (2012) Kuminan yleinen kasvitautioire Rikkakasvit Saunakukka, voikukka, juolavehnä
Muut kasvustosta tehdyt havainnot Lohkokohtaiset yleisarviot Kukinnan runsaus Kasvuston peittävyys Kasvuston tiheys Kasvuston kehityksen tasaisuus Kuva J. Grahn Näytealakohtaiset havainnot Kasvuston korkeus Kasvuston tiheys Kukkivien kasvien määrä Varisseista siemenistä itäneet pikkutaimet
2011 kasvukausi Kuumaa ja kuivaa! Edelliskesän kuivuus vaikeutti uusien kasvustojen perustamista ja kasvuun lähtöä Keväästä alkaneet hellejaksot nopeuttivat punkkien lisääntymistä Kasvintuhoojien kannalta: Kuminanrengaspunkki, vuoden 2011 kasvintuhooja Kirvoja paikoin runsaasti Katkenneita kukintoja monin paikoin, aiheuttaja jäi epäselväksi, luteet, kaskaat? Surkastumia? ARCTIC TASTE Kuminaseminaari Lepaa 2.3.13 Erja Huusela-Veistola MTT
2012 Ihan erilainen kesä kuin edellinen Märkää ja sateista! Reheviä kasvustoja (etenkin 1. satovuoden kasvustot) Erilainen myös kasvintuhoojien kannalta: Pahkahomeoireet selvempiä Versolaikkua yleisemmin Rikkakasvitkin rehottivat paikoin Punkit pysyttelivät piilossa Kuminakoita paikoin jonkin verran Kirvoja ei näkynyt Lehtokotiloitakin löytyi!
Tilakierrokset 2012 Luonnon asettamista haasteista huolimatta homma hoitui aikataulussa
Yleisimmät kasvitaudit kuminapelloilla Versolaikut Pahkahome Härmä Kuvat: Noora Pietikäinen
Versolaikut ja pahkahome pelloilla % tutkituista lohkoista 2011 100 % tutkituista lohkoista 2012 100 80 60 Sairaita kasveja 0,1-0,9 % 1-4,9 % 80 60 Sairaita kasveja 0,1-0,9 % 1-4,9 % 40 20 Versolaikun kokonaismäärä 5-9,9 % yli 10 % 40 20 5-9,9 % yli 10 % 0 Pahkahome Versolaikku 0 Pahkahome Versolaikku Molempina vuosina pahkahome ja versolaikku olivat yleisimmät taudit Pahkahometta runsaalla 30%:lla pelloista Versolaikkua 2012 yli 80%:lla pelloista MTT Asko Hannukkala
Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) Suomessa yleinen tauti Öljykasveilla Vihanneksilla ja perunalla Koristekasveilla Leviämisbiologia Rihmastopahkat säilyttävät Itiöemissä syntyvät itiöt levittävät kasvustossa Kuva: Noora Pietikäinen MTT Asko Hannukkala
Versolaikut ja niiden aiheuttajat % tutkituista varsinäytteistä 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Versolaikut 2011 Versolaikut 2012 Phoma complanata Mycocentrospora acerina Fusarium-lajit Muut sienitaudit Satojätteissä talvehtivia lajeja P. complanata on uusi laji Suomessa M. acerina aiheuttaa mustamätää porkkanalla Fusarium-lajit ovat yleisiä useimmilla suomalaisilla viljelykasveilla MTT Asko Hannukkala Kuva: Noora Pietikäinen
Kasvuston iän vaikutus tauteihin % tutkituista lohkoista - Pahkahome 2011-12 % tutkituista lohkoista - Versolaikku 2012 100 100 80 80 60 0,1-0,9 % 1-4,9 % 60 0,1-0,9 % 1-4,9 % 40 5-9,9 % yli 10 % 40 5-9,9 % yli 10 % 20 20 0 1. satovuosi 2. tai 3. satovuosi 0 1. satovuosi 2. tai 3. satovuosi Taudit lisääntyvät kasvuston vanhetessa Pahkahomeen määrä lisääntyi jonkin verran 1. satovuoden kuminapelloilla oli hyvin vähän versolaikkua, mutta 2. ja 3. satovuoden kasvustoista joka neljännellä pellolla yli 5% kasveista oli tautisia tämä melko varmasti alentaa sadon määrää MTT Asko Hannukkala
Uusimaa Häme Varsinais- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Pahkahomeen pahkat siemensadossa Pahkahomeen pahkoja sadossa % siemennäytteistä 100 80 60 40 20 2011 2012 0 Pahkoja oli sadossa niilläkin seuduilla, joilla tautia ei havaittu kasvustossa Myös Uudellamaalla ja Hämeessä löytyi siemeneriä, joissa oli yli 500 kpl pahkoja/kg MTT Asko Hannukkala
Sienitaudit siemensadossa 2011 Kuminan sadossa 2011 esiintyneet taudinaiheuutajat % Puhtaat siemenet Alternaria-lajit Phoma complanata Fusarium-lajit Muut taudinaiheuttajat Siemensadossa samoja taudinaiheuttajia kuin versolaikuissa Alternaria voi aiheuttaa taimipoltetta Fusarium-lajit voivat tuottaa homemyrkkyjä, mutta pahoja mahdollisia myrkyntuottajia oli alle 2%:ssa siemenistä Pahimmissa siemenerissä näitä oli noin 16% MTT Asko Hannukkala
Tilakierrokset 2011 & 2012 Kuminakoi vioitusta noin 85 %:lla tutkituista lohkoista kumpanakin vuonna tavallisesti vain yksittäisissä kasveissa 2012 vain 7 %:lla lohkoista kauttaaltaan kasvustossa Kuminakoin vioitusta (% lohkoista) ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan 2011 15.7 % 47.1 % 7.8 % 29.4 % 2012 15.3% 68.2% 9.4% 7.1% Kuminakoin vioitus % Pohjanmaa 2011 2.9 % (0-19) 2012 3.7 % (0-60) Etelä-Pohjanmaa 2011 5.4 % (0-32) 2012 3.7 % (0-40) Häme 2011 3.3 % (0-14) 2012 1.4% (0-30) Varsinais-Suomi 2011 3.9 % (0-56) 2012 3.8% (0-35) Uusimaa 2011 16.4 % (0-72) 2012 3.3% (0-30)
Tilakierrokset 2011 & 2012 Kuminanrengaspunkki vioitusta 2012 selvästi edellisvuotta vähemmän Rengaspunkin vioitusta (% lohkoista) ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan 2011 15 % 27 % 16 % 42 % 2012 29 % 59 % 11 % 1 % Rengaspunkkia lohkolla (% näytealoista) 2011 2012 Pohjanmaa 45 % 23 % Etelä-Pohjanmaa 27 % 21 % Häme 78 % 17 % Varsinais-Suomi 87 % 24 % Uusimaa 64 % 28 % vioitus-% 1.4 1.1 0.6 0.6 0.6
Tilakierrokset 2011 & 2012 Rikkakasvit Pahoja rikkakasviongelmia osalla lohkoista Rikkakasvien yleisyys ei lainkaan / vähän pesäkkeinä / melko paljon paljon koko lohkolla 2011 28.4 % 54.9 % 16.7 % 2012 20.0% 56.5% 23.5% Selvästi yleisimmät rikkakasvit: Juolavehnä Saunakukka Ohdake Rikkakasvien tiheys kpl/m2 saunakukka 2011 2.1 (0-78) 2012 6.2 (0-648) juolavehnä 2011 7.2 (0-84) 2012 7.3 (0-512) voikukka 2011 4.3 (0-190) 2012 4.4 (0-464)
Tilakierrokset 2011 & 2012 Kasvustojen kehitys (kaikki lohkot) Kehityksen tasaisuus % Kasveja monessa kehitysvaiheessa koko lohkolla Kasveja monessa kehitysvaiheessa tietyissä osissa lohkoa Kasvusto samassa kehitysvaiheessa koko lohkolla 2011 (n=105) 5% 3% 90% 2012 (n=85) 1% 12% 87% Kasvuston peittävyys % vaihtelee koko lohkolla heikkoa tietyssä kohtaa lohkoa jokseenkin tasaista 2011 (n=105) 12% 12% 75% 2012 (n=85) 15% 21% 64% Kasvustot pääosin: Samassa kehitysvaiheessa koko lohkolla Peittävyys jokseenkin tasaista 2/3 kasvustoista tiheitä Kukinta runsasta Hieman heikkenemistä 2012 Samalla lohkolla 2. satovuonna Kasvuston tiheys % harva kohtalainen tiheä 2011 (n=105) 4% 28% 68% 2012 (n=85) 9% 27% 64% Kukinnan runsaus % huono keskinkertainen hyvä 2011 (n=105) 4% 13% 83% 2012 (n=85) 2% 9% 88%
Tilakierrokset 2011 & 2012 Kasvustojen kehitys (Sylvia vs. Niederdeutcher) Kasvuston peittävyys % vaihtelee koko lohkolla heikkoa tietyssä kohtaa lohkoa jokseenkin tasaista 2011 Niederdeutcher 6% 3% 90% Sylvia 12% 7% 81% 2012 Niederdeutcher 9% 9% 83% Sylvia 19% 32% 49% Kasvuston tiheys % harva kohtalainen tiheä 2011 Niederdeutcher 0% 23% 77% Sylvia 5% 23% 70% 2012 Niederdeutcher 4% 17% 78% Sylvia 19% 27% 54% Kukinnan runsaus % huono keskinkertainen hyvä 2011 Niederdeutcher 6% 10% 84% Sylvia 2% 7% 91% 2012 Niederdeutcher 0% 4% 96% Sylvia 5% 11% 84% Vaihtelua kasvuston kehityksessä ja tasaisuudessa Heijastui jonkin verran rikkakasvien määrään Ei eroa muiden kasvintuhoojien määrissä (Huom! ei huomioitu muita tekijöitä esim. alue, kasvuston ikä, lkm, muut viljelytoimet) Keskimääräinen korjuupäivä Lajike 2011 2012 Niederdeutcher 30/07/2011 05/08/2012 Sylvia 04/08/2011 12/08/2012 Lajittelematon sato kg/ha Lajike 2011 2012 ka Niederdeutcher 1014 (n=30) 791 (n=23) 922 (n=53) Sylvia 967 (n=43) 776 (n=37) 884 (n=80)
Kuminalohkojen kasvinsuojelukäsittelyt perustamisvuonna Rikkakasvientorjunta 92 %:lla lohkoista keskim. 2,0 käsittelyä/lohko Fenix Afalon-neste Goltix 70 WG Boxer Roundup herbisidikäsittelyjä yhteensä perustamisvuotena % lohkoista 0 1 2 3 4 5 8 21 44 21 6 1
Kuminalohkojen kasvinsuojelukäsittelyt tutkimusvuosina (satovuonna) Rikkakasvientorjunta 64-71 %:lla lohkoista keskim. 0,8 käsittelyä/lohko Targa Super 5 SC Agil 100 EC Afalon-neste Kuminakoin torjunta 86-92 %:lla lohkoista keskim. 1,2 käsittelyä/lohko Mavrik 2 F Karate 2.5 WG / Zeon Cyperkill 250 EC Herbisidikäsittelyitä yhteensä (% lohkoista) 0 1 2 3 2012 29 55 14 1 2011 36 46 17 0 Insektisidikäsittelyitä yhteensä (% lohkoista) 0 1 2 3 2012 8 64 27 1 2011 14 49 34 2
Johtopäätöksiä rikkakasvien torjunnan vaikutuksista kuminasatoon (kenttäkokeet) Kylvövuoden rikkatorjunta nostaa erityisesti ensimmäisen satovuoden sadon määrää Ensimmäisen satovuoden sato voi moninkertaistua Hyöty voi olla ratkaiseva koko viljelyn kannattavuuden kannalta Vaikutus sadon laatuun on kuitenkin vähäinen Satovuoden kevään rikkatorjunta vähentää satovuoden rikkakasvillisuutta ja voi parantaa erityisesti sadon laatua Vähentää rikkasiemenpitoisuutta kuminasadossa Jos rikkakasveja on vähän, kevätkäsittely voi alentaa sadon määrää Hyvin onnistuessaan satovuoden rikkatorjunta saattaa hidastaa rikkaruohottumista niin, että saadaan esim. 3 satoa 2 sijaan MTT Pentti Ruuttunen
Satoikäisen kuminan rikkakasviruiskutukset Ehdot onnistumiselle: Varhainen ruiskutus rikat pieniä, esim. saunakukka maa kevätkostea kuminassa vasta vähän lehtialaa Riittävästi pieniä rikkakasveja jos rikkoja vain vähän, haitta kuminalle voi olla hyötyä suurempi Isot, talvehtineet saunakukat, orvokit sekä monivuotiset voikukat, valvatit, ohdakkeet ym. kestäviä MTT Pentti Ruuttunen
Kuminakoi MTT Erja Huusela-Veistola Kuminaseminaari Lepaa 10.3.2012 Erja Huusela-Veistola MTT
Kuminakoi MTT Erja Huusela-Veistola
Kuminakoi Elinkierto & esiintymisajankohta muna toukka kotelo aikuinen huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Olosuhteet vaikuttavat kehitysnopeuteen ja elossa säilymiseen Aikuisia lennossa keväällä pitkään (huhtikuulta kesäkuulle) 1. toukat havaittu Jokioisilla 25.5.2010 (TLS 163 ) 23.5.2011 (TLS 155 ) 23.5.2012 (TLS 139 ) MTT Erja Huusela-Veistola
Kuminakoin torjunta-ajankohta Kenttäkokeet: 2010-2011 Jokioinen, 2012 Somero Tavoitteena tutkia kuminakoin torjunnan tehokkuutta eri käyttöajankohtina (kasvuvaihe / lämpösumma) deltametriini 2010, lambda-syhalothriini 2011 & 2012 5 torjunta-ajankohtaa (TLS > 130 DD) & käsittelemätön kontrolli Erilaiset kuminakasvustot, tuhoeläinpaineet ja lämpösummakertymät eri vuosina Vioitusmäärät erosivat selvästi hyönteistorjunta-aineella käsiteltyjen ja kontrollin välillä Pieniä eroja vioitusmäärissä, mutta ei satomäärään torjunnan ajoitus ei vaikuttanut Torjunta-aikasuositus: Ei kannata torjua ennen kuin lämpösumma ylittänyt 130 (ensimmäiset toukat kuoriutuneet) Torjuntaa kannattaa viivästyttää lähemmäksi kukintaa
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Kuminan kasvintuhoojat 2011 Kuminakoi Vaihtelua, mutta hallinnassa Kuminanrengaspunkki Vuoden 2011 kasvintuhooja Pahkahome Runsaus riippui olosuhteista Rikkakasvit saunakukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo Vaihtelua: sademäärä, lämpötila, kasvustojen perustaminen
Tilakierrokset 2012 (85) Kuminan kasvintuhoojat 2012 Kuminakoi Enemmän vaihtelua Kuminanrengaspunkki Selvästi vähemmän kuin 2011 Pahkahome Edellisvuotta enemmän ja selkeämmät oireet Versolaikku Pahkahometta yleisempi ja runsaampi Rikkakasvit juolavehnä, saunakukka, ohdake
Aineistojen analysointi jatkuu 2013 Tarkempi vuosien välinen vertailu Kasvintuhoojat ja kasvuston kunto Paljon vaikuttavia tekijöitä Yhteydet viljelytoimenpiteisiin Tilatietolomakkeita vieläkin puuttuu! Johtopäätökset & toimenpidesuositukset Tarkempia tuloksia tulevissa tapahtumissa
Kiitos!?! Kuva T. Viljanen