Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö
sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus on kykyä kohdata toisen ihmisen elämänkokonaisuus, erilaisuus ja kulttuurinen moninaisuus
Mitä tutkitaan? Millaisista opettajankoulutuksen opettajien omista ja toimijan ulkopuolisista arvotetuista näkökulmista sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyviä tulkintoja opettajat opetuksessaan siirtävät tai jättävät siirtämättä luokanopettajaksi opiskeleville?
Tavoitteena on ymmärtää, 1) millaiset opettajankoulutuksen opettajien olemassa olevat omat ja ulkopuoliset arvo-orientaatiot (näkökulmat) sosiaalisesti rakentavat opettajaksi opiskelevien sukupuolitietoisuutta ja käsitystä tasaarvosta 2) sekä millaisiin subjektipositioihin eli tilannekohtaisiin identiteetteihin arvotetut näkökulmat tulevat opettajat asettavat tulevassa opetustyössään.
Mikä on tutkimuksen tarkoitus? Tuottaa tietoa luokanopettajakoulutuksen opettajien sukupuolitietoisuudesta ja tasa-arvosta ja sekä ympäristöstä, joka sitä rakentaa. Kehittää yhdessä luokanopettajankoulutuksen opettajien kanssa sukupuoli- ja tasa-arvotietoisempaa luokanopettajankoulutusta.
Miten menetelmällisesti edetään? Toimintatutkimus höystettynä sosiosemanttisilla metodeilla (esim. valmistava tarina pysäytettynä kertomuksena semioottisen makrorakenteen luomisessa) sekä feministisellä pedagogiikalla. Aineiston keruu eläytymismenetelmällä, osallistuvalla havainnoinnilla, haastatteluilla.
Teoreettinen kehys Normiteoreettinen viitekehys: arvotettuja näkökulmia tarkastellaan pragmaattisten modaalisuuksien lajien haluaminen (tahtominen), täytyminen, kykeneminen ja osaaminen kannalta. Analyyttinen luenta feministinen näkökulma, Habermasin tiedonintressien teoria ja muut tekijöiden halaumat näkökulmat.
Mistä aineisto rakentuu? Toimintatutkimuksen havainnointi- ja haastattelumateriaali sekä erilaiset toiminnan aikana tuotetut tuotokset. Opettajankoulutusta ohjaavat koulutuspoliittiset dokumentit, yliopistojen ja yksiköiden strategiat sekä toimintasuunnitelmat, lainsäädäntö jne.
Jotain jo kokeiltu menetelmällä? Tutkimussuunnitelman taustalla Luokanopettaja-lehteä koskeva analyysi - aineistona vuosien 2000-2010 julkaistut 40 lehteä Habermasin tiedonintressien viitekehyksestä tulkitsin lehdessä ilmenevää pragmaattista modaalisuutta haluamista ja tahtomista eli millaisilla kulttuurisilla oikeutuksilla tahtoa rakennetaan.
ei puhetta sukupuolesta ja seksuaalisuudesta edunvalvontapuheessa etnosentriset asenteet erottautuminen vertailevalla kasvatuspuheella harrastuneisuus elinikäinen oppiminen säännöt, normit ja suunnitelmallisuus, myös Pisa
Perinne ja perintö => Luokanopettaja-lehden arvo-orientaatio? Reflektiivisestä ja emansipatorisesta luokanopettajuudesta vain heikkoja singnaaleja Pääpaino teknisessä ja hermeneuttisessa tiedonintressissä. Toisin sanoen maailmaa ei pyritä muuttamaan sekä kriittisesti ja rakentavasti kyseenalaistamaan.
Tutkimuksen herättämä kysymys oli: 1) Jos luokanopettajien työssään toteuttamiin arvoihin ei ammatillisten tekstien kautta rakennu haluamista ja tahtomista sukupuolitietoisuuteen, onko luokanopettajakoulutuksen terävöitettävä koulutustaan tällä saralla? 2) Vaikka luokanopettajakoulutuksen opettaja on monella tavalla ehkä sukupuolitietoisesti osaava, kykenevä ja ulkopuolelta velvoitettu, haluaako tai osaako hän välittää sukupuolistietoisuutta luokanopettajaopiskelijoille yhtenä ammatillisena orientaationa?
KIITOS työpaperiin ja tutkimussuunnitelmaan voit tutustua blogissani hanna.vilkka.fi