Vokke päätösseminaari

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vokke päätösseminaari"

Mikael Alanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen Ritva Jakku Sihvonen

2 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen; 5) hyvä viestintä ja kielitaito. (Asetus 2004,12 pykälä) Ritva Jakku Sihvonen

3 Suositellut minimiopinnot kasvatustieteessä Kandidaatti 60op Substanssi 40op Harjoittelu 10op Opinnäyte 10op Maisteri 80op 30op 10op 40op Ritva Jakku Sihvonen

4 Kandidaatin tutkinnon tavoite (Kasvatustieteen jaoksen loppuraportti 2006) Kandidaatin tutkintoon sisältyvissä pääaineopinnoissa opiskelija perehtyy kasvatustieteen tutkimuskohteisiin, alan teorian muodostukseen ja tutkimuksen perusteisiin. Tavoitteena valmius itsenäiseen tiedonhankintaan ja oman alan tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Opiskelun tavoitteena on myös hankkia työelämän edellyttämiä perusvalmiuksia: kykyä itsenäisen toimintaan, yhteistyö ja kommunikaatiotaitoja sekä valmiuksia työssä oppimiseen. Ritva Jakku Sihvonen

5 Maisterin tutkinnon tavoite (Kasvatustieteen jaoksen loppuraportti 2006) Kasvatustieteen maisteriopintojen tarkoituksena on saavuttaa kasvatusalan akateeminen asiantuntijuus ja hankkia valmiudet tieteellisiin jatko opintoihin. Opintojen tavoitteena on omaksua hyvä kasvatustieteen tietoperusta ja metodologian hallinta, hankkia valmiudet itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään, ja perehtyä vähintään yhteen kasvatustieteen erityisalueeseen. Ritva Jakku Sihvonen

6 Asiantuntijakoulutuksen kuvaus (Kasvatustieteen jaoksen loppuraportti 2006) Kasvatustieteen opiskelu antaa monipuoliset valmiudet asiantuntijatehtäviin sekä julkishallinnon että yksityisen sektorin palveluksessa. Asiantuntijat voivat toimia mm. koulutuksen ja työelämän kehittämiseen ja konsultointiin erikoistuneissa organisaatioissa, tutkimuslaitoksissa ja erilaisissa järjestöissä. Maisteriksi opiskelevat saavuttavat koulutuksen suunnittelun, hallinnon, johtamisen, tutkimuksen ja arvioinnin laaja alaiset valmiudet. Ritva Jakku Sihvonen

7 Ydinsisällöt (Kasvatustieeen jaos ja dekaanikokous 2005) Tutkimusvalmiudet perustiedot sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta lähestymistavasta Substanssitietoa perustiedot kaikilta kasvatustieteen osaalueilta Työelämään orientoivia opintoja ja harjoittelua Ritva Jakku Sihvonen

8 Systemaattinen kasvatustiede (Harvaa 1968 mukaillen) Kasvatustieteen osa alueet ovat: Kasvatusfilosofia Kasvatuksen historia Didaktiikka Kasvatuspsykologia Kasvatussosiologia Vertaileva kasvatustiede Ritva Jakku Sihvonen

9 Profiileja HY: tutkimus, työelämän kehittäminen JoY kasvatustiede työelämässä (hallinto ja suunnittelu, tutkimus ja kehittäminen, oppiminen ja koulutus) JY: yhteisöllinen oppiminen ja erilaiset oppimisympäristöt, kasvatusajattelu, vanhemmuus ja perhesuhteet sekä ammatillinen identiteetti ja aikuisena oppiminen LaY: kulttuurin muutos, medioituminen, tasaarvo, erilaisuus Ritva Jakku Sihvonen

10 Profiilit OY: kasvatus ja sivistysteoria, koulutussuunnittelu ja koulutusekonomia sekä kasvatuspsykologia TaY: elinikäinen oppiminen ja kasvatus TuY: elinikäinen oppiminen ja koulutus erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen historiallis yhteiskunnallisesta ja oppimispsykologisesta näkökulmasta ÅA: sivistys ja kasvatus myöhäismodernissa yhteiskunnassa, kasvatusfilosofia, pedagoginen johtaminen ja hallinto Ritva Jakku Sihvonen

11 Muita havaintoja? Monissa laitoksissa aineopintojen ja syventävien opintojen kontaktiopetustarjonta on melko vähäistä resurssipulan vuoksi Luettavaa kirjallisuus on pääasiassa angloamerikkalaista Substanssiosaamisen tavoittelussa yliopistokohtaisia eroja Alaspesifit yleiskompetenssit? Ritva Jakku Sihvonen

12 Yleisiä havaintoja Tutkinnot toteuttavat hyvin Bolognan prosessia ideoita: LIIKKUVUUS MODULIRAKENNE ja HOPS VERTAILTAVUUS TYÖELÄMÄORIENTOITUNEISUUS YKSILÖLLISET MAHDOLLISUUDET Ritva Jakku Sihvonen

13 Bolognan prosessi poliittisena kysymyksenä Yliopisto/rehtorilähtöinen laaja poliittinen yksimielisyys talouspoliittisena visiona Euroopan kilpailukyvyn edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden ja kvalifikaatioiden parantaminen koulutuspoliittisena tavoitteena opiskelijoiden liikkuvuuden edistäminen ja inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kartuttaminen Ritva Jakku Sihvonen

14 Vokke viritti yhteistoimintaa Osa jaoksista on päättänyt kokoontua Yhteistoiminta yhtenäisti käsitteistöä Yhteistoimintaan valikoitui vain joitakin henkilöitä: virikkeet ehkä kulkeneet laitoksiin eri tavoin Pelko harmonisaatiosta häiritsi joitakuita Yhteistyötä on haluttu tehdä omilla ehdoilla kuten autonomisessa yliopistoissa pitääkin! Ritva Jakku Sihvonen

Samankaltaiset tiedostot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden