Mustaisnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhajoki

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 29/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Mustaisnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhajoki Juha Mäensivu Ratatie 6 61850 Kauhajoki Juha Mäensivu on 6.4.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Mustaisnevan uuden 23,6 ha:n alueen turvetuotantoon. Turvetuotantoalue sijaitsee Kauhajoen kaupungin Päntäneen kylässä noin 14 km kaupungin keskustasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee hakijan omistamalla tilalla Hautala RN:o 9:269. Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavassa turvetuotannolle asetettujen valuma-aluekohtaisen määräysten mukaan Mustaisneva sijaitsee turvetuotantovyöhykkeellä, jossa turvetuotannon suunnittelussa on vesistövaikutukset huomioitava siten, että kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään (suunnittelumääräys IV). Koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaa koskevan suunnittelumääräyksen I

2 mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asema- tai yleiskaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalueen kokonaispinta-alasta 23,6 ha on varsinaista tuotantoalaa 19,4 ha ja varastoalueita 1,3 ha. Loput 2,9 ha on vesienkäsittely- ja suojavyöhykealueita. Alueella tuotetaan jyrsinturvetta sekä kuivike- ja ympäristöturvetta. Tuotanto kestää arviolta 20 25 vuotta. Vuosittain tuotetaan 450 600 m 3 turvetta. Lopullinen päätös tuotantoalueen jälkikäytöstä tehdään tuotannon päättymisen jälkeen. Vesienkäsittelyä jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön tai kunnes vesienkäsittely voidaan muutoin lopettaa. Hakemus sisältää tilan Alkio RN:o 9:181 omistajan suostumuksen kuivatusvesien johtamiseen tilan halki kulkevaa ojaa pitkin. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, laskeutusallas, kaksi virtaamansäätöpatoa ja pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen ympärillä on eristysojat, joihin kaivetaan 11 palovesi- ja sakka-allasta. Kuivatusvedet pumpataan tuotantokaudella laskeutusaltaan jäljessä olevasta jakoaltaasta pintavalutuskentälle. Tuotantokauden ulkopuolella vedet johdetaan laskeutus- ja jakoaltaasta pintavalutuskentälle omalla paineella ja vesi on osittain varastoituneena tuotantoalueen avo-ojiin. Ojien täytyttyä vedet kulkeutuvat mittasäätöpadon kautta laskuojaan. Laskeutusaltaan sivuun kaivetaan oja mahdollista pintavalutuskentän ohijuoksutusta varten. Ohitusta voidaan käyttää tuotantoajan ulkopuolisena aikana. Pintavalutuskentän pinta-ala on 1,6 ha, mikä on 7,4 % pintavalutuskentän valuma-alueesta (21,7 ha). Pintavalutuskenttä on kuitupuuta kasvavaa suopohjaa, jossa turvepaksuus on 1,0 1,5 metriä. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojittamattomalla alueella. Kenttä on muodoltaan lähes kolmiomainen. Vaaitustietojen mukaan kentän yläosassa maan pinta on tasolla + 122,37 122,38 m, keskiosassa + 122,52 m ja alaosassa + 122,19 122,52 m.

3 Pöly, melu ja liikenne Pintavalutuskentän ympärille ja tuotantoalueen alaosaan rakennetaan penger, jolla estetään tuotantokauden ulkopuolisena aikana kentälle valuvien vesien pääsy reunaojiin. Penger on 3 m leveä ja 0,5 m korkea. Turvetuotantoalueen vuosittainen nettopäästö vesistöön on Vapo Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen vuoden 2001 ominaiskuormituslukujen perusteella arvioituna 2 kg kokonaisfosforia, 88 kg kokonaistyppeä ja 273 kg kiintoainetta. Vapo Oy:n seitsemän tuotantoalueen vuoden 2010 kuormitustarkkailutulosten perusteella arvioituna vuosittainen nettopäästö on 6 kg kokonaisfosforia, 161 kg kokonaistyppeä ja 885 kg kiintoainetta. Turvetuotantoalueelta tulevissa vesissä on vähemmän kiintoainetta kuin metsäojista tulevissa vesissä. Pintavalutuskenttä poistaa vedestä maahiukkasten mukana kulkeutuvat ravinteet, mutta ei liuenneita ravinteita. Hakijan arvion mukaan liuenneiden ravinteiden määrä on vähäinen. Kriittisintä aikaa alapuolisen vesistön kuormituksen kannalta on ojituksen jälkeinen vuosi, jolloin vuosivalunta on kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Seuraavana vuonna vuosivalunta on kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Tämän jälkeen valunta tasoittuu ja lähenee ennen ojitusta edeltävää tilannetta. Eniten pölyämistä aiheuttavia työvaiheita ovat keruu, aumaus ja lastaus. Pölyn muodostumista voidaan vähentää muun muassa varustamalla karheelle ajolaite suojapeitteellä ja kattamalla keruulaite. Valmiit aumat voidaan peittää muovilla. Tuotantoalueelle asennetaan tuulipussi. Melupäästöjä aiheutuu työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Melupäästöt keskittyvät tuotantokauteen, jolloin melua voi aiheutua ympärivuorokautisesti. Jyrsinturpeen kääntämisestä aiheutuva melu on verrattavissa pellon muokkausta tekevän traktorin meluun. Jyrsinturpeen kokoojavaunumenetelmässä melua aiheutuu lähinnä traktoreista. Muualla tehtyjen tutkimusten mukaan turpeen jyrsinnästä aiheutuva 55 db(a):n melualue ulottuu 100 200 metrin päähän ja 50 db(a):n melualue 200 300 metrin päähän. Turve kuljetetaan pääasiassa loka-huhtikuussa, jolloin kuljetuksia on keskimäärin 2 3 kertaa vuorokaudessa noin 1 2 kuukauden aikana. Lisäksi liikennöintiä aiheutuu työntekijöiden päivittäisestä liikkumisesta. Liikennöinti tehdään rakennettavaa pistotietä pitkin Tervatielle, jota pitkin kuljetaan Luovankylän metsäautotielle, Nirvan Kokon maantielle ja edelleen Kauhajoki Karijoki maantielle 663.

4 Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään vuosittain noin 7 200 litraa kevyttä polttoöljyä. Kerrallaan varastoidaan öljyä 2 000 3 000 litraa ja voiteluaineita 200 kg. Polttoainesäiliöt asennetaan tiiviille alustalle ja niissä on ylitäytönestin. Kiinteät polttoainesäiliöt ovat joko kaksivaippaisia tai ne varustetaan suojakaukalolla. Jäteöljyt ja voiteluaineet varastoidaan katetussa tilassa. Tuotantokauden aikana pienet huollot tehdään pääsääntöisesti varikkoalueella. Isommat korjaukset ja vuosihuollot tehdään urakoitsijoiden korjaamoissa noin 2,5 km:n etäisyydellä Mustaisnevan tuotantoalueelta. Tuotantoalueella syntyy jäteöljyä, öljyistä jätettä, käytettyjä akkuja, yhdyskuntajätettä ja satunnaisesti metallijätettä. Jäteöljyt (100 kg/vuosi) ja käytetyt akut (1 2 kpl/vuosi) toimitetaan Kauhajoen kaupungin hyötykäyttöasemalle kerran kuukaudessa. Öljyinen jäte kerätään metalliastiaan. Metalliromu toimitetaan metalliromun keräykseen. Yhdyskuntajätteille on keräysastiat ja ne lajittelee ja kuljettaa paikallinen jäteyhtiö Botniarosk Oy. Varastoalueen laitaan sijoitetaan kuivakäymälä. Aumamuovijätettä tulee noin 600 kg/vuosi. Aumamuovit voidaan käyttää uusien aumojen ja uusien rakennettavien teiden pohjarakenteisiin. Ylimääräiset muovit toimitetaan keräyspisteille tai lämpölaitoksille. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö Hakija arvioi, että Mustaisnevan turvetuotantoalueen vesienkäsittely edustaa parasta käyttökelpoista ja taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin saatavilla olevaa tekniikkaa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunniteltu tuotantoalue on osa luonnontilaista Mustaisnevaa. Tuotantoalueen kasvillisuusselvitys on tehty 27.7.2010. Selvityksen mukaan alue on lähes kokonaan ojittamatonta ja kasvillisuuden perusteella luonnontilaista suota. Pääasiallinen suotyyppi on keidasräme. Kermeillä vallitsee kanervarahkaräme. Kermeillä kasvaa kitukasvuista mäntyä. Alueella on myös ombrotrofista Sphagnum-kuljunevaa, jonka kuivahkot välipinnat ovat tupasvillavaltaista lyhytkorsinevaa. Suon länsi- ja itäpäässä keidasräme vaihettuu isovarpurämeeksi, jossa puusto on harvaa männikköä.

5 Asutus ja maankäyttö Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä suotyyppejä. Alueelta ei tavattu myöskään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Alueella havaittiin kolme niittykirvistä ja yksi liro. Tuotantoalueen ulkopuolisen alueen luontoarvoja ei ole selvitetty. Selvityksen mukaan tuotantoalueen kuivatus ja turpeen nosto kuivattaisivat myös tuotantoalueeseen rajautuvia luonnontilaisia alueita ja niiden luonnonarvot vähenisivät. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 350 m:n päässä pintavalutuskentästä ja noin 500 m:n päässä tuotantoalueesta. Karttatarkastelun perusteella lähimmän loma-asunnon ja tuotantoalueen välinen alue on ainakin osittain avointa maastoa. Lähin ympärivuotinen asuinrakennus sijaitsee 3 km:n päässä. Lähimmän ympärivuotisen asutuksen ja tuotantoalueen välissä oleva tiheä metsätalous- ja peltoviljelyvyöhyke estää pölyn leviämistä. Turvetuotannon maisemalle aiheuttamaa haittaa vähentää se, että tuotantoalue sijaitsee noin 3 km:n päässä lähimmältä ympärivuotiselta asuinrakennukselta. Mustaisnevan virkistyskäyttö on lähinnä marjastusta ja metsästystä. Talvella moottorikelkkareitti kulkee Mustaisnevan poikki. Vapo Oy:n noin 500 ha:n Mustaisnevan turvetuotantoalue, jolle Länsi- Suomen ympäristölupavirasto on 7.12.2007 myöntänyt ympäristöluvan, sijaitsee suunnitellusta tuotantoalueesta noin 2 km koilliseen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -alueisiin sisältyvät Korvenkeidas ja Tarkankeidas sijaitsevat tuotantoalueesta luoteeseen 1,7 km:n ja 2 km:n päässä. Katinhännänoja, jota pitkin kuivatusvedet johdetaan Mortikanluomaan, kulkee Korvenkeitaan ja Tarkankeitaan suojelualueiden välissä rajautuen niihin. Luovankylän veden hankinnan kannalta tärkeä (I-luokan) pohjavesialue sijaitsee noin 75 metriä kuivatusvesien laskuojasta pohjoiseen. Pohjavesialue sijoittuu noin 1,2 kilometriä luoteeseen tuotantoalueesta. Lapväärtinjoki, johon Karijoki laskee, sisältyy Lapväärtinjokilaakso Natura 2000 -alueeseen. Lapväärtin-Isojoen meritaimenkanta on valtakunnallisesti arvokas, sillä se on yksi viidestä jäljellä olevasta alkuperäisestä ja luontaisesti lisääntyvästä taimenkannasta. Joessa esiintyy myös uhanalainen jokihelmisimpukka sekä muita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, esimerkiksi eräitä koskikorento- ja vesiperhoslajeja. Lisäksi alueella esiintyy alueellisesti uhanalaisista kalakannoista merikutuinen ja vaeltava harjuskanta. Lapväärtinjoki-Isojoki kuuluu kansainväliseen Project Aqua - vesistösuojeluohjelmaan ja ympäristöministeriön esitykseen erityissuojelua vaativista vesistöistä.

6 Vesistö ja vedenlaatu Mustaisnevan turvetuotantoalue sijaitsee osin Karijoen yläosan valumaalueella (37.043) ja osin Päntäneenjoen valuma-aluella (42.097). Kuivatusvedet johdetaan Karijoen yläosan valuma-alueelle, joka sijaitsee Lapväärtinjoen vesistöalueen Karijoen valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Katinhännänojaan ja edelleen Mortikanluomaan (Jokiperänjoki), joka muuttuu myöhemmin Karijoeksi. Karijoki laskee Lapväärtinjokeen. Turvetuotantoalueen laskuojan valuma-alueen pinta-ala laskussa Mortikanluomaan on noin 4,7 km 2, ja Mortikanluoman valuma-alueen pinta-ala laskuojan yhtymäkohdassa on noin 33,2 km 2. Karijoen yläosan valumaalueen pinta-ala on 40,55 km 2. Laskuojan, Mortikanluoman (laskuojan yhtymäkohdassa) ja Karijoen arvioidut virtaamat (m 3 /s) ovat seuraavat: Laskuoja Mortikanluoma Karijoki Alivirtaama - - 0,02 Keskialivirtaama 0,001 0,003 0,22 Keskivirtaama 0,04 0,29 1,78 Keskiylivirtaama 0,5 3,52 14,2 Ylivirtaama 1,31 9,22 25 Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmässä on tietoja Mortikanluoman veden laadusta Katinhännänojan laskukohdan yläpuolelta noin 1,9 km:n etäisyydeltä näytepisteeltä Karijoki, Rantatarkka vuosilta 2004 2011. Mortikanluoman veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuosina 2004 2011 keskimäärin 49 µg/l (vaihteluväli 30 75 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus keskimäärin 1 000 µg/l (vaihteluväli 720 1 530 µg/l). Vesi on ollut ruskeaa, veden väriarvo on ollut keskimäärin 280 mg Pt/l. Jokiperänjoen veden laadusta on tietoja vuodelta 1987 näytepisteeltä Jokiperänjoki 2, joka sijaitsee noin 700 metriä Katinhännänojan Mortikanluomaan laskukohdan alapuolella. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 53 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 900 µg/l. Karijoen veden laatua on selvitetty näytepisteeltä Karijoki, ylikylä vuosien 2004 2011 aikana 12 kertaa ja näytepisteeltä Karijoki, Ylikylä vuosien 1971 1997 aikana 46 kertaa. Vuosina 2004 2011 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 81 µg/l (vaihteluväli 42 130 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus keskimäärin 980 µg/l (vaihteluväli 640 1 630 µg/l). Vesi on ollut ruskeaa, veden väriarvo on ollut keskimäärin 236 mg Pt/l. Hakemuksen mukaan Karijoen veden laatu on joen yläosassa tyydyttävää tai välttävää ja alempana välttävää.

7 Kalasto ja kalastus Vapo Oy:n Mustaisnevan tuotantoalueen vedet noin 190 ha:n alalta johdetaan Karijokeen. Mustaisneva sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Isojoen-Teuvanjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Karijoki ja Lapväärtinjoen alaosa kuuluvat asiantuntija-arvion perusteella luokkaan tyydyttävä. Lapväärtin-Isojoen alueella hyvän tilan saavuttamiseksi on toimenpideohjelmassa asetettu tavoite vähentää ihmistoiminnasta aiheutuvaa ravinnekuormitusta 20 30 %. Ravinnekuormitusta vähentämällä voidaan vähentää myös kiintoainekuormitusta, sillä suuri osa ravinnekuormituksesta on sitoutunut kiintoaineeseen. Karijoen vesienhoidollisena tavoitteena on veden keskimääräinen fosforipitoisuustaso 40 µg/l, kun se toimenpideohjelman mukaan on nykyisin 40 50 µg/l. Tilatavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia sekä maataloudessa, metsätaloudessa, haja-asutuksessa, taajamien jätevedenpuhdistamoilla että turvetuotannossa. Lapväärtin-Isojoki on Pohjanmaan parhaimmassa kunnossa olevia vesistöjä. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen laskuojassa ei ole kaloja eikä siihen ole istutettu kaloja. Mortikanluoma on kesäisin lähes vedetön. Kevättulvien aikaan jotkut kalat nousevat siihen kudulle. Karijoen kalasto on lähinnä särkeä, ahventa, haukea ja madetta. Karijoen alajuoksulle on istutettu taimenta ja istutusten seurauksena on saatu myös saaliskaloja. Vapapyynti on yleisempää kuin katiska- tai rysäpyynti ja siten saadaan myös enemmän saalista. Kalastus on lähinnä virkistyskalastusta. Karijoesta, Teuvan ja Karijoen kuntien rajan läheltä, on tehty sähkökoekalastuksia vuosina 1994 1997. Saaliiksi on saatu muun muassa taimenia, haukia, kivennuoliaisia ja kivisimppuja. Karijokea on ruopattu kahteen otteeseen, viimeksi yhdeksän vuotta sitten. Ruoppaukset, metsä- ja suo-ojitukset ja turvetuotannon kuivatusvedet ovat vaikuttaneet negatiivisesti joen kalakantoihin ja veden laatuun. Lisäksi Karijokeen tulee paljon vesiä pelloilta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Mustaisnevan turvetuotannon kuivatusvesistä aiheutuvat haitat Karijokeen ovat hakijan arvion mukaan erittäin vähäisiä. Lapväärtinjoen vedenlaatuun ei toiminnasta aiheutuisi sanottavia vaikutuksia. Hakemuksessa on arvioitu, että Mustaisnevan tuotantoalueen kuivatusvedet kohottavat eri virtaamatilanteissa ja eri päästöarvioilla Mortikanluoman alaosassa veden kokonaisfosforin pitoisuutta 0,05 3,5 µg/l, ko-

8 konaistypen pitoisuutta 2 89 µg/l ja kiintoaineen pitoisuutta 6 490 µg/l. Karijoen alaosassa pitoisuuksien nousut ovat vähäisempiä. Hakemuksen mukaan turvetuotannosta ei pitäisi aiheutua kalataloudellista haittaa tai vahinkoa, jos hakemuksen mukaiset vesienkäsittelyrakenteet toteutetaan. Vaikutusalueella saattaa esiintyä pyydysten limoittumista, kalojen makuhaittoja ja veden sameutumista. Turvetuotannosta aiheutuvien haittojen osuutta on vaikea erotella maa- ja metsätalouden haitoista. Haittoja voi esiintyä voimakkaampina turvetuotantoalueen purkuvesien välittömässä läheisyydessä kuin kauempana. Lähistöllä ei ole merkittäviä kalojen kutualueita, joten turvetuotanto ei haittaa taloudellisesti tärkeiden tai muuten arvokkaiden kalojen lisääntymistä. Ympäristöriskit Tulipalon varalle esitetään pelastuslaitokselle pelastus- ja sammutussuunnitelma. Tuotantoalue varustetaan palokalustolla, jota voidaan kuljettaa pehmeällä alustalla. Palokalustoon kuuluu säiliöperävaunu, jossa on 3 000 litran vesisäiliö. Traktoreissa on 250 litran vesivarasto alkusammutusta varten. Eristysojien lietetaskut ja laskeutusallas toimivat sammutuksen vesivarastoina ja paloaltaina. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Tuotantoalueelle sijoitetaan päästötarkkailupisteet pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelle. Päästötarkkailu aloitetaan kuntoonpanovaiheessa. Tuotantovaiheessa näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhdeltä näytepisteeltä kolme kertaa vuodessa. Ensimmäiset vesinäytteet otetaan keväällä ennen kuntoonpanotöiden alkua. Näytepiste sijoitetaan Katinhännänojaan, noin 2,4 km:n etäisyydelle pintavalutuskentältä. Jos Karijokeen laaditaan lähivuosina kalataloudellinen tarkkailuohjelma, niin hakija voi liittyä yhteistarkkailuun. Pölytarkkailuksi hakija esittää, että käyttöpäiväkirjaan kirjataan tuotantopäivinä tuulen suunta ja nopeus. Melupäästöjen tai pohjaveden tarkkailu ei ole tarpeen. Hakija on täydentänyt hakemustaan 6.9.2010 ja 10.11.2010 muun muassa luontoselvityksellä, asianosaistiedoilla, kalasto- ja kalastustiedoilla, tarkkailutiedoilla sekä tarkentanut vesienkäsittelytietoja sekä kuormitusja vesistövaikutusarvioita. Vastineen yhteydessä 30.6.2011 hakija on toimittanut suunniteltua tuotantoaluetta koskevan linnustoselvityksen.

9 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Kauhajoen kaupungissa ja Teuvan kunnassa 24.11. 23.12.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 24.11.2010 Kauhajoen Kunnallislehdessä ja Tejuka-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Kauhajoen kaupungilta ja Teuvan kunnalta sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta sekä Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Jätevesien käsittely ainoastaan touko-elokuussa ei ole riittävää. Lisäksi elo-toukokuun välinen sadanta on suurempi kuin laskeutusaltaiden varastotilavuus. Jos pumppu ei ole käytössä elo-toukokuulla, vedet valuvat todennäköisesti hallitsemattomasti oikovirtauksena käsittelemättöminä suoraan vesistöön. Mustaisneva koostuu kasvillisuuskuvauksen ja ilmakuvien perusteella pääosiltaan luontodirektiivin liitteessä I mainitusta priorisoidusta Natura 2000 luontotyypistä keidassuot. Häviämisvaarassa olevat luontotyypit, joiden levinneisyys EU:n alueella on merkittävä suhteessa koko levinneisyysalueeseensa, on priorisoitu. Luontotyypin keidassuot suojeluntaso on Suomen EU:lle toimittamassa raportissa arvioitu boreaalisella vyöhykkeellä epäsuotuisaksi ja huonoksi. Siten Natura 2000 luontotyyppien säilyttämistä tulee tarkastella myös suojelualueiden ulkopuolella. Mustaisnevan kaltaisen keidassoita sisältävän merkittävän kohteen ottaminen turpeenottoon heikentää luontotyypin ja siihen sidoksissa olevan lajiston suotuisan suojeluntason saavuttamista sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Hankealueella tai sen vaikutusalueella saattaa esiintyä nummirahkasammal, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja on LSL:n 46 :n ja luonnonsuojeluasetuksen mukainen uhanalainen laji. Lajia on tavattu lähimmillään noin 1,5 km:n päässä Mustaisnevasta ja sen elinympäristöä ovat keidassuot. Suurin osa lajin esiintymistä koko maassa on keskittynyt Pohjankankaan länsipuoliselle kaistaleelle pääasiassa Kauhajoen ja Isojoen kunnissa. Kasvillisuusselvitystä tulee täydentää. Linnustoselvitystä ei ole tehty. Selvityksellä varmistuttaisiin, ettei hankealueella tai sen vaikutusalueella pesi EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lintulajeja. Lisäksi saadaan tietoa alueella mahdollisesti pesivistä

10 valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisista lintulajeista, Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista sekä muista merkittävistä lajeista. Soidensuojelunohjelman selvityksessä (1974) Mustaisnevan on todettu olevan valtakunnallisesti merkittävä linnustokohde. Suon ojitustilanne ja siten oletettavasti ominaispiirteet eivät ole muuttuneet selvityksen jälkeen. Linnustoselvityksen tulee kattaa koko suunniteltu turpeenottoalue ja vaikutusalue (vähintään 500 m joka suuntaan) ojittamattomalla suolla. Selvitys tulee tehdä kolmella käyntikerralla toukokuun 10. ja kesäkuun 20. päivän välisenä aikana pesimälinnuston kartoituslaskentamenetelmällä. Tulee laatia selvitys Mustaisnevan merkityksestä lintujen kevät- ja syysmuuton aikaisena levähdysalueena huhti-toukokuussa sekä elolokakuussa. Lisäksi tulee selvittää hanke- ja sen vaikutusalueella pesivien riekkojen määrä maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla atrappia käyttäen. Suolla ja siihen liittyvillä pienvesillä voivat elää lummelampikorento, sirolampikorento, isolampisukeltaja, jättisukeltaja ja viitasammakko. Suunniteltu turpeenottoalue voi olla mainittujen lajien levähdys- ja lisääntymispaikka, jonka heikentäminen on LSL 49 :n mukaan kielletty. Lajien esiintyminen tulee selvittää. Lisäksi tulee selvittää rämeristihämähäkin esiintyminen. Alueella voi esiintyä uhanalaisia perhoslajeja. Perhosselvityksen tulee kattaa 15.5. 15.8. välinen ajanjakso eri lajien eriaikaisten aikuistumis- ja lentoaikojen vuoksi. Päivällä lentävien perhosten havaitsemiseksi selvityksen tekijän tulee käydä suolla aurinkoisina päivinä vähintään 2 viikon välein toukokuun 15. ja heinäkuun 15. päivän välisenä aikana. Lisäksi käyntejä tulee tehdä asiantuntijoiden harkinnan mukaan muinakin vuorokaudenaikoina, jotta tiettyjen merkittävien lajien, esim. uhanalainen suovenhokas, esiintyminen suolla voidaan selvittää. Yöllä lentävien perhosten esiintymistä tulee tarkastella 15.5. 15.8. välisenä aikana. Mortikanluomassa, Katinhännänojassa ja Karijoessa voi esiintyä saukkoja, joka on luontodirektiivin liitteen IV a laji. Saukon mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee selvittää ja arvioida turpeenotosta aiheutuvien päästöjen etenkin kiintoaineen vaikutusta niihin, mukaan lukien ruokailumahdollisuudet. Karijoki laskee Lapväärtinjokeen, joka kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Lisäksi se on UNESCOn Pro Aqua -vesistönsuojelukohde. Lapväärtinjoessa esiintyy mm. erityisesti suojeltava jokihelmisimpukka. Hakemuksen mukaan Karijoen kalasto koostuu särjestä, ahvenesta, hauesta ja mateesta. Kuitenkin meritaimen ja harjus nousevat kutemaan Karijokeen. Meritaimenen ja harjuksen merikannat on arvioitu valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalaisiksi. Karijoessa ja Mortikanluomassa tavataan purotaimenta, joka on luokiteltu Lapin läänin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi. Hakemusta tulee täydentää kalatalousselvityksen osalta.

11 Turpeenottoalue sijaitsee käytännössä kokonaan ojittamattomalla suolla. Turpeenoton aloittaminen ojittamattomalla suolla aiheuttaisi yhdessä muiden vesistöä kuormittavien maankäyttömuotojen kanssa sellaiset ympäristövaikutukset, joita vesistö ei nykytilassaan siedä. Ympärivuotisesti käytössä olevallakaan pintavalutuskentällä ei voitaisi riittävästi minimoida Mustaisnevan kuormitusvaikutuksia alapuoliseen, nykyisin jo hyvin kuormitettuun vesistöön. Karijoki on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu ekologisesti tyydyttävään tilaan ja kemiallisesti hyvään tilaan. Tilatavoitteeksi on asetettu hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotanto on Lapväärtinjoen tilan selvä uhkatekijä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusia turpeenottoalueita tulee ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Uudet turpeenottoalueet tulee ohjata alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Vesienhoidollisten velvoitteiden toteutumiseksi erittäin laajalle ojittamattomalle Mustaisnevalle ei tule perustaa turpeenottoaluetta. Vesistön tilan parantaminen edellyttää kuormituksen vähentämistä. Välittömässä läheisyydessä ja ilmakuvien perusteella hankealueellakin sijaitsee pieniä lampia ja sokkeloisia allikoita. Allikoiden ominaispiirteistä tärkeimpänä voidaan pitää pitkällä aikavälillä pysyvää, mutta vuodenaikojen mukaan jonkin verran muuttuvaa vesitilavuutta. Turpeenottoa ei voi toteuttaa kyseisten vesimuodostumien luonnontilaa muuttamatta. Pysyväluonteisia vesimuodostumia voidaan pitää VL:n 15 a :n mukaisina alle hehtaarin laajuisina lampina, joiden säilymistä luonnontilaisena ei saa vaarantaa. Hanke edellyttää poikkeuksen hakemista tästä kiellosta. Tulee ottaa huomioon KHO:n 27.12.2010 tekemä päätös. Maakuntakaavassa ei ole Isoa Rapanevaa varten turvetuotantoa tai muutakaan maankäyttöä koskevaa varausta, eikä nevaa ole osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi suoksi. Ison Rapanevan osalta ovat kuitenkin voimassa turvetuotantoa koskevat maakuntakaavan yleiset suunnittelumääräykset. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan määräysten mukaan turvetuotantoon otetaan ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi etenkin toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa YSL:n 6 :n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Edellä esitetyn perusteella Ison Rapanevan turpeenottosuunnitelman tapauksessa toiminnasta voi aiheutua alapuolisille vesistöille sellaista ympäristön pilaantumisen vaaraa huonontuvan veden laadun ja edelleen tämän eliöstölle aiheuttaman haitan muodossa, jota ei ole mahdollista täysin estää ja ehkäistä sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa.

12 Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen IV mukaan Isojoen valumaalueella turvetuotannon kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan uudet turpeenottoalueet suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä voimassa olevan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan turpeenottoalueet tulee ohjata ojitetuille ja luonnontilaltaan muuttuneille soille, turpeenottoalueiden yhteyteen sekä suopelloille. Mustaisneva on Etelä-Pohjanmaan laajimpia ojittamattomia suokokonaisuuksia, jossa on yhtenäistä ojittamatonta suota noin 620 ha. Valtioneuvoston hyväksymässä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiassa ja toimintaohjelmassa (2006 2016) Suomen kansallisena tavoitteena on turvata soiden elinympäristöjen ja eliölajiston monimuotoisuus ja edistää uhanalaisten lajien kantojen vakiintumista ja vahvistumista. Mustaisnevan ottaminen turvetuotantoon olisi ristiriidassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Hankkeelle ei tule myöntää toiminnanaloittamislupaa. Turvetuotannon kuormitus on suurin kunnostusvaiheessa. Kunnostustöiden aloittaminen muuttaa suon olosuhteet lopullisesti, jolloin muutoksenhaku tulisi hyödyttömäksi. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Karijoen vesi on erittäin tummaa ja varsin ravinnerikasta. Ylikylässä otettujen vesinäytteiden väriarvo on 1990- ja 2000-lukujen aikana ajoittain ylittänyt arvon 200 mg Pt/l. Kokonaisfosfori on toistuvasti ollut yli 100 µg/l ja enimmillään jopa yli 200 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on saman jakson aikana vaihdellut 610 3 300 µg/l. Vuonna 1995 esiintynyt alhainen pharvo (5,1) on osoitus siitä, että myös happamuus on joen ekologista tilaa säätelevä tekijä. Karijoen ekologinen tila on tyydyttävä vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen luokituksen perusteella. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttäisi, että Karijoen ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä happamien tilanteiden esiintymistä voitaisiin vähentää. Tavoitteena on joen fosforipitoisuuden vähentäminen tasolta 40 50 µg/l arvoon 40 µg/l. Lisäksi tulisi joen habitaatteja kunnostaa ja kalojen vaellusmahdollisuuksia edistää. Lapväärtinjoki-Isojoki on yksi harvoista Suomen jokivesistöistä, joilla on luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Meritaimenia on havaittu nousevan myös Karijokeen ja vuonna 1999 tehdyn Lapväärtinjoen telemetriaselvityksen mukaan osa meritamenista nousi Karijokeen. Kalojen vapaata vaellusta Karijokeen estää, ylivirtaamatilanteita lukuun ottamatta, Lapväärtinjoessa kolme vaellusestettä. Voimakkaimmin kalojen vaellusta

13 estävälle Peruskosken padolle on vuonna 2010 saatu lainvoimainen päätös kalatien rakentamiselle. Lapväärtin keskustassa olevan Sandgrundforsenin padon kalatien lupapäätöksen käsittely on kesken. Karijoen Alakylän sillan kohdalta vuonna 2006 tehdyn koekalastuksen mukaan siellä esiintyi aaria kohden 5,0 kpl 0+ taimenta ja 8,4 kpl >0+ taimenta. Myös aiemmin tehtyjen koekalastuksien perusteella on Karijoessa todettu olevan lisääntyvä taimenkanta. Karijoessa on myös elinvoimainen harjuskanta ja vuonna 1996 tehdyn koekalastuksen mukaan oli Karijoen harjustiheys (1,6 yks./100 m 2 ) isompi kuin muualla Lapväärtin- Isojoen vesistöalueella. Sähkökoekalastuksissa on Karijoesta saatu rapua, taimenia, harjusta, ahventa, haukea, kiiskeä, kivennuoliaista, kivisimppua, madetta, särkeä ja nahkiaista. Meritaimenkannan vahvistamiseksi on Lapväärtin-Isojokeen istutettu 2000-luvulla vuosittain keskimäärin noin 19 000 kpl 1 2 vuotisia meritaimenia. Lisäksi jokeen on istutettu meritaimenen mätiä ja vastakuoriutuneita poikasia sekä jonkun verran 3 4 vuoden ikäisiä yksilöitä. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue sisältyy Natura 2000 -verkostoon, koskiensuojelulain ja Unescon Project Aquan kohteisiin. Luonnonvarainneuvosto on 15.5.2005 antamallaan kannanotolla korostanut Isojoen ja muiden meritaimenjokien merkitystä ja katsonut, että meritaimenvesistöistä tulee poistaa mahdolliset vaellusesteet, kunnostaa lisääntymis- ja poikastuotantoalueet sekä vähentää ympäristökuormitusta. Vesistöalueen kalataloudellinen arvo on suuri. Meritaimenkannan vahvistamiseen on viime vuosina panostettu istutuksilla ja edistämällä kalojen vaellusmahdollisuuksia. Karijoen veden laatua ei voida kaikilta osin pitää joessa olevalle kalakannalle soveltuvana ja lohensukuisten lajien ja ravun turvaamiseksi olisi pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin aine- ja happamankuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi tulisi Karijoen rakenteellista tilaa ja hydrologisia olosuhteita parantaa. Turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitus vilkastuttaa rehevöitymistä ja nopeuttaa kalojen kutupohjien liettymistä. Rahkaturvevaltaisen suon kuivattaminen ja ottaminen turvetuotantoon johtaa myös lisääntyvään happamaan kuormitukseen. Lisäksi kuivatus vaikuttaa lisäävästi joen virtaamien äärevöitymiseen, mikä on erityisen ongelmallista kalojen ja mädin selviytymisen kannalta alivirtaamatilanteissa. Turvetuotannon ja siitä seuraavan vesistökuormituksen lisääminen alueella vaarantaa siten joen kalakannan selviytymistä ja on ristiriidassa vesienhoito-ohjelman tavoitteiden kanssa. Turvetuotannon yhteydessä olevista lammista on mitä ilmeisimmin ainakin osa samaa vesitaloudellista kokonaisuutta kuin suunniteltu tuotantoalue. Pitkäkestoisen tuotannon aikana lohkon kuivattaminen aiheuttaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa pienen lammen säilymistä luon-

14 nontilaisena. Metsien ja suoalueiden kuivatusaste on erittäin korkea Lapväärtinjoen-Isojoen valuma-alueella. Pienten lampien suojelutaso ei ole niin hyvä, että edellytyksiä poikkeusluvan myöntämiselle olisi. Huomioon ottaen Karijoen suuri kalataloudellinen arvo, vesienhoitotyön tavoitteet, virtaamien äärevöityminen ja rahkaturvevaltaisen suon kuivattamisen happamoittava vaikutus sekä valuma-alueella jo oleva huomattava ojitusaste ja turvetuotantotoiminta ei Mustaisnevan turvetuotannolle tule myöntää ympäristölupaa, vaikka kyseessä on varsin pieni tuotantoalue. Turvetuotantotoimintaa ei voida kasvattaa Karijoen valuma-alueella aiheuttamatta vesistön pilaantumista, vaarantamatta joen arvokkaita kalakantoja tai vaikeuttamatta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Joen valuma-alueella jäljellä olevat suot tarvitaan kuivien jaksojen riittävän virtaaman turvaamiseksi alapuolisissa uomissa. 3) Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lautakunta suhtautuu kielteisesti ympäristölupahakemukseen. Hanke on ristiriidassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavaselosteen kanssa. Kaavaselosteen mukaan turvetuotantoa tulee ohjata ensisijaisesti jo tuotannossa oleville tai ojitetuille soille, ei luonnontilaisille soille, paikalliset ja seudulliset suojeluarvot tulee huomioida eikä pohjavesialueiden vedenlaatua saa vaarantaa. Turvetuotannon haittoja tulee vähentää käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita menettelytapoja. Vaikutukset luontoon on arvioitu puutteellisesti. Linnusto tulee selvittää hankeen vaikutusalueelta pesimä- ja muuttoaikana. Myös kasvillisuus ja eläimistö tulee selvittää laajemmalta alueelta. Lupaprosessissa tulee huomioida erityisesti vaikutukset uhanalaisten lajien ja luontotyyppien ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien liitteen lajien esiintymiseen. Kuivatusvedet johdetaan Teuvan Luovankylän halki kulkevaan Jokiperänjokeen. Luovankylän kohdalla vesistössä on tavattu taimenta ja Luovankylän alapuolella alkaa pitkä koskialue, joka mahdollisesti on taimenen lisääntymisaluetta. Taimenen esiintymistä kyseisen joen yläosilla (Mortikanoja) ei ole asiantuntevasti selvitetty. Vaikka hankealue on suhteellisen pieni, tulee ottaa huomioon, että kyseistä vesistöä kuormittavat jo ennestään olemassa olevat Plumpunnevan ja Vapo Oy:n Mustaisnevan turvetuotantoalueet. Hakemuksen mukaan Mortikanluoma kärsii alivirtaamakauden vähävetisyydestä. Puhtaiden valumavesien saatavuus vähävetisimpinä aikoina on elintärkeää pienvesille. Hakemuksen kuormitusarviot ovat vain suuntaa antavia. Todellinen kuormitus riippuu muun muassa turvelaadusta, säätekijöistä ja pintavalutuskentän toimivuudesta. Isojoki- Lapväärtinjoki on valtakunnallisesti arvokas meritaimenen nousujoki, jonka turvetuotannosta tulevia vesistövaikutuksia pitää pyrkiä vähentämään.

15 Vesienkäsittelyn tulee olla ympärivuotista. Vesienkäsittelyn ohittavia ohitusojia ei tule sallia. Pintavalutuskentän toiminta ilman pumppausta tuotantokauden ulkopuolella arveluttaa. Pintavalutuksen toiminnan kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Pengerrykset ovat alttiita sortumiselle rankkasateiden aikana. Vaikka hankealue on suhteellisen pieni, on selvitysten, vesienkäsittelyn ja tarkkailun vastattava parhaita käytäntöjä ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kustannukset muodostuvat pienellä alueella pakostakin hehtaaria kohden suuriksi. Suota kuivattava vaikutus ulottuu laajemmalle kuin pelkästään hankealueelle, ja varsinkin hankealueen pohjoispuolella olevat lähimmät allikot ovat vaarassa kuivua. Hankkeella ei saa vaarantaa alueen pohjavesien laatua. Luovankylän vesijohto-osuuskunnan poikkeustilanteiden varalta tutkittavat mahdolliset vedenottopaikat sijaitsevat Luovankylän metsäautotien läheisyydessä noin 800 1 000 m luoteeseen suunnitellusta tuotantoalueesta. Hankkeen melu- ja pölyhaittoihin tulee kiinnittää huomiota. Lähimpään vapaa-ajan asuntoon on matkaa 400 m. Jätteenkäsittelyn tulee olla jätehuoltomääräysten mukaista. Aumamuovin hautaaminen ei ole sallittavaa jätteenkäsittelyä. GTK:n raportissa vuodelta 1982 on todettu, että Mustaisnevan eteläosat on varattu luonnonsuojelutarkoituksiin. Koska alue ei ole suojelualuetta, on se mahdollistanut laajemman virkistyskäytön verrattuna luonnonsuojelualueisiin. Suon lounaisosassa sijaitsee kota. Suoalueiden ottamista turvetuotantoon tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, esimerkiksi maakuntakaavoituksen kautta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on alkamassa suostrateginen ohjelma, jossa on tarkoitus selvittää eri toimijoiden kanssa soiden osalta eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista. 4) Teuvan kunta Kunta puoltaa hakemusta elinkeinopoliittisin perustein. Päätöksessä tulee kuitenkin huomioida ympäristöseikat ennen turpeen noston aloittamista. Muistutukset 1) AA (Kumpula RN:o 9:234 ja Simola 9:285) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Tällä hetkellä hyvälaatuiset vedet virtaavat muistuttajan vapaa-ajan kiinteistön kautta. Uimapaikka ja muut alueen virkistyskäytössä olevat lammet ovat vaarassa tuhoutua, jos turvetuotanto toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Pöly- ja meluhaitat tulevat olemaan merkittävät. Muistuttajan kesämökki on noin 400 metrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Hanke vaarantaa muistuttajan omaisuutta ja koko alueen linnuston ja muun eläimistön elinalueet.

16 2) Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry Mustaisneva on linnustoltaan erittäin rikas ja monipuolinen, se on yksi Suupohjan alueen linturikkaimmista soista. Lajisto on tyypillistä suolajistoa. Suolle on ominaista runsas kahlaajalinnusto, johon kuuluvat liro, kapustarinta, punajalkaviklo, valkoviklo, töyhtöhyyppä, suokukko, kuovi, pikkukuovi ja uusimpana lajina mustapyrstökuiri. Suokukkojen pesimäkanta on laskenut Suomessa huolestuttavan nopeasti, mutta Mustaisnevalla laji vielä pesii hyvällä menestyksellä. Vesilinnuista Mustaisnevalla pesivät ainakin tavi, sinisorsa, telkkä, tukkasotka, kuikka, mustakurkkuuikku ja metsähanhi. Mustaisneva on sääksen perinteinen pesäpaikka. Pesinnöissä on ollut taukoa pesän huonon kunnon vuoksi. Kunnostetun pesän myötä lajin odotetaan palaavan suolle. Suolla pesii riekko, joka on harvinaistumassa Suupohjan soilta ja hävinnyt suurelta osalta Suupohjan alueen eteläpuolisista soista. Suoalue on tärkeä elinympäristö myös teerelle. Varpuslinnuista pesimälajistoon kuuluvat keltavästäräkki ja pohjansirkku, molemmat lajit ovat taantuneet. Suon arvokkaimpia ominaisuuksia on laajan avosuon muodostama kokonaisuus. Avosuoalueella on myös allikoita, mikä lisää suon linnustollista arvoa. Mustaisnevan ympäristössä on pienempiä arvokkaita soita, joista osa kuuluu suojeluohjelmiin. Monipuolisen kokonaisuuden turvin alueen suolajistolla on paremmat mahdollisuudet pysyä elinvoimaisena pitkälle tulevaisuuteen kuin yksittäisellä suojellulla suolla. Turvetuotantoalueen toteutuminen tuhoaisi erittäin arvokkaan suon. Mustaisneva on linnustoarvoltaan Suupohjan arvokkain suojeluohjelmien ulkopuolella oleva suo. Linnustoarvojen selvittäminen on välttämätöntä. 3) Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry Muistuttaja vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Hakemus on sekava ja varsin heikkotasoinen. Mustaisneva jakaantuu selkeästi kahdeksi laajaksi suoalueeksi, joita rajaa tie sekä metsäalue, ja niiden välimatka on noin 1 km. Eteläisempi osa on laaja ja täysin luonnontilainen suokokonaisuus, joka on monipuolisimpia soita koko maakunnassa, jotka ovat suojelun ulkopuolella. Suolla on valtakunnallista suojelumerkitystä. Mustaisneva on ollut varauksessa valtion soidensuojeluohjelmiin 70- luvulla. Suon eteläosassa on edustava kilpikeidas ja pohjoisosassa on laajalti laakiokeidasta. Reunoilla on useita viettokeitaita. Kuljujen reunamilla kasvaa monin paikoin kurjenrahkasammalta, jota on Suomessa keidassuolta löytynyt Mustaisnevan lisäksi vain Kauhanevalta ja Lauhan

17 Kärkikeitaalta. Mustaisneva on linnustoltaan rikas ja sieltä on tavattu EU:n direktiivilajeja ja muita vähälukuisia tai taantuvia lintulajeja, joita ei tosin luontokartoituksessa tavattu lainkaan. Valumavedet kulkevat metsäojia pitkin Katinhännänojaan ja sieltä Karijokeen, jota Luovankylän yläosassa kutsutaan Jokiperänjoeksi. Karijoen valuma-alueella on turvetuotannon osuus 3 %. Sitä on pidettävä vesistön kokoon nähden merkittävänä, eikä sitä tule kasvattaa nykyisestä. Osa vesistä kulkee yksityisen vapaa-ajan asunnon tarpeisiin kaivetun lammen läpi. Lammet tulevat toimimaan saostusaltaana, etenkin valmisteluvaiheessa. Hakemuksessa käytetyt virtaamatiedot ovat valuma-alueiltaan täysin erilaisilta alueilta kuin hankealue. Alueen veden laatu poikkeaa myös varmasti Mustaisnevan veden laadusta ja suunnittelu on tehty teoreettisia arvoja käyttäen. Todelliseen kuormitukseen vaikuttaa suokohtaisesti mm. turpeen maatuneisuusaste. Hakemuksessa ilmoitettu kiintoaineen määrä on kuiva-aineena ilmoitettu määrä, joka veteen joutuessaan imee noin 20-kertaisen määrän vettä itseensä ollen noin 5 500 kg/v. Tuotannon jatkuessa 20 vuotta vesistöön kulkeutuu kiintoainetta noin 100 tonnia. Lisäksi liuenneen humuksen määrä kasvaa nykyisestä. Perinteisellä vesinäytteenotolla ei saada luotettavaa näytettä vesistöön kulkevasta kiintoaineen oikeasta määrästä. Hakemuksen mukaan vettä varastoidaan tuotantoalueelle ja ojiin, mutta minkäänlaista varastokapasiteettia ei mainita. Hakemuksessa on erikseen mainittu rakenteesta, jota kautta vesi voidaan ohjata pintavalutuskentän ohi tuotantokauden ulkopuolella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ylivirtaamavesien käsittely on täysin puutteellista. Teuvan Luovankylään vesi otetaan noin 1,5 km:n päästä Katinhännän läheltä olevilta Poskanlähteiltä. Pohjaveden muodostumisalueesta ei ole tietoa. Kylän vedenhankinnasta ei hakemuksessa ole mainittu lainkaan. Tulee tehdä luotettava kalataloudellinen selvitys. Karijoen luontaiseen kalakantaan kuuluu vähempiarvoisten kalojen lisäksi kivennuoliainen, kivisimppu, pikkunahkiainen, harjus ja taimen, ja lisäksi on tavattu rapuja. Taimen ei ole istutusperäinen, vaan joen omaa kantaa, joka lisääntyy luontaisesti joen yläosilla saakka. Taimenella on kutualueita ainakin enintään 2 km Katinhännänojan haaran alapuolella, mutta hyvin todennäköisesti laji nousee ainakin osittain kutemaan myös joen yläosaan Mortikanojalle saakka. Katinhännänojan kelvollisuus taimenen kutualueeksi tulee selvittää. Taimenet pyrkivät lisääntymään hyvin ylös puroihin ja jopa metsäojiksi luokiteltaviin paikkoihin veden laadun niin salliessa.

18 Karijoessa lisääntyvä taimen on Isojoen alkuperäistä kantaa olevaa luonnonvaraista taimenta, jolla on todennäköisesti sama perimä kuin joen meritaimenkannalla. Merivaelteiset taimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Myös Isojoen meritaimen nousee Karijoen haaraan kutemaan, joten Karijokea tulee pitää merkityksellisenä meritaimenen lisääntymisjokena. Suomen raportissa EU:lle luontodirektiivin toimeenpanosta on esitetty, että keidassoiden suotuisan suojelutason kokonaisarvio on maassamme epäsuotuisan huonolla tasolla ja tulevaisuutta ajatellen riittämättömällä tasolla. Hyönteisselvitystä (erityisesti perhoset) ei ole tehty. Muuta uhanalaislajistoa ei ole selvitetty ollenkaan (matelijat, nisäkkäät ym.). Ei voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaaranna EU:n suojelemia lajiryhmiä ja niiden suotuisan suojelutason saavuttamista. Vaikutusalueen luonnonarvoja ei ole selvitetty. Linnustoselvitys on tehty väärään aikaan. Kasvillisuusselvitys on ylimalkainen. Vuonna 2010 Mustaisnevalta on tavattu mm. laulujoutsen, teeri, mustakurkku-uikku, kuikka, kalasääski, kapustarinta, suokukko, liro, pikkulokki, kalatiira ja lapintiira. Kalasääski on pesinyt suolla vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen pesä on osin tuhoutunut. Vuonna 1979 tehdyssä kartoituksessa tavattiin 47 lintulajia. Suo on merkittävä virkistys- ja metsästysalue laajalle väkijoukolle. Alueella marjastetaan paljon. Turpeenottoon haettavan alueen etelä- ja pohjoispuolella, alueen välittömässä läheisyydessä on pieniä lampia, joiden tilaa ei saa heikentää. Myös haettavalla alueella voi esiintyä pieniä allikoita, ainakin kausikuivia kuljuja, joiden tulkinta vesilain mukaisiksi kohteiksi tulee varmentaa. Suolla on ainakin 100 ha alueita, joissa on kiinnostus aloittaa turpeenotto, jos suon hyödyntäminen osoittautuu mahdolliseksi luvan saannin osalta. Suunnitellun tuotantoalueen pituus ja kapeus aiheuttaa suuren reunavaikutuksen, jolloin ojitus aiheuttaa myös eniten suon kuivumista tuotantoalueen ulkopuolellekin. Hakemuksessa ei ole mainintaa eristysojista. Lähimmillään noin 400 metrin päässä olevalle vapaa-ajan asunnolle voi aiheutua pölyhaittaa ja toiminta voi joissain olosuhteissa ylittää vapaaajan asutukselle annetun yöajan meluohjearvon. Aumamuovin käyttö teiden pohjissa ei ole jätelainsäädännön mukaista. Maakuntakaavassa Isojoki-Lapväärtinjoen valuma-alueella turvetuotantoa koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Tähän tavoitteeseen ei päästä lisäämällä turvetuotantoa. Muistuttaja viittaa myös maakuntakaavan suunnittelumääräykseen I ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

19 Vesienhoitosuunnitelman mukaan Isojoki-Lapväärtinjoen kuormituksen vähentämistarve on noin 30 % ravinnekuormituksesta. Tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Meritaimenkanta on valtakunnallisesti arvokas, sillä se on yksi maamme viidestä jäljellä olevasta alkuperäisestä ja luontaisesti lisääntyvästä taimenkannasta. Alue kuuluu Natura-alueisiin ja kansainväliseen Project Aqua hankkeeseen. Isojoessa on merkittävä meritaimenkanta ja uhanalainen jokihelmisimpukka. Jokeen nousee harjus, nahkiainen, meritaimen ja siika. Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Jätevesien käsittely tuotantoajan ulkopuolella on riittävää. Vesi on jäässä talvella ja sen käsittely on hyvin hankalaa. Ottaen huomioon, miten vähäiset määrät vettä talvisin liikkuu ja miten vähän vettä kerääntyy, on kohtuutonta vaatia käyttöön erittäin kalliita järjestelmiä. Uudessa suostrategiassa mahdollistetaan tuotanto myös Mustaisnevan kaltaiselle nevalle. Päästöt näin pieneltä alueelta ovat olemattomat nykyaikaisilla vesienkäsittelymenetelmillä. Hakijan kokemuksen mukaan tämän kaltainen hanke ei pilaa nevan muissa osissa sijaitsevia allikoita ja vetisiä kohtia. Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen: Hakemuksen täydennyksen mukaan käyttöönotto ei vaikutua vesistöön. Hakija saa neuvoja muilta turvetuottajilta esimerkiksi pengerryksistä, joten ne tehdään niin hyvin, että ne kestävät. Pintavalutuskentät ovat myös toimineet moitteettomasti tuotantoaikana tähänkin asti. Vesienkäsittely tai pumppaus yhdessä pakkasen kanssa on erittäin hankala yhdistelmä. Ojissa ei ole talvella pumpattavaa. Useilla muilla nevoilla, joilla on pumppaamo, ei talvipumppausta ole vaadittu. He, jotka ovat sitä kokeilleet, ovat todenneet sen olevan hyödytöntä ja erittäin vaikeaa. Pohjavedet eivät ole hankkeen takia vaarassa. Pohjavesialuetta ei ole lähelläkään suunniteltua turvetuotantoaluetta. Alue ei kuulu suojeluohjelmaan. Turvetuotanto ei häiritse esimerkiksi moottorikelkkailua, sillä kelkkailu ja tuotanto tapahtuvat aivan eri vuodenaikoina. AA: Hakija on keskustellut muistuttajan kanssa, joka on ollut tyytyväinen pintavalutuskentän kokoon. Nykyaikaiset pintavalutus- ja vesienkäsittelymenetelmät takaavat vesien säilyvän puhtaana. 400 metrin etäisyys riittää häivyttämään melun ja pölyn. Mökin ja suunnitellun turvetuotantoalueen välissä on paikoin kookastakin metsää, joka toimii erittäin hyvänä suojana. Suurimmat melut ja pölyt ovat mökkiin nähden juuri lohkon toisessa päässä, mihin suunnitelman mukaan sijoitetaan auma-alue. Kaikki liikenne sijoittuu myös tähän päähän.

20 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry: Lutakot ym. vetisemmät alueet ovat toisessa päässä Mustaisnevaa kuin suunniteltu turvetuotantoalue. Turvetuotannon aloitus ei siis pilaa niitä alueita ja niillä mahdollisesti elävien lintujen elinolosuhteita. Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry: Suunniteltu tuotantoalue on hyvin pieni, mutta hakijalle taloudellinen merkitys on erittäin suuri. Turvetuotanto ei kasvattaisi Karijoen valumaalueen suhteellista turvetuotannon osuutta 3 prosentista. Huomattavasti vaadittavaa suuremman pintavalutuskentän, lietteenpidättäjien ja tiiviin yhteistyön avulla hakija saa säilytettyä vesien laadun hyvänä. Pintavalutuskentän muoto ja maa-aines varmistavat, että sieltä poistuva vesi on puhdasta. Vedet pumpataan pintavalutuskentälle eikä suoria valumia pääse tapahtumaan. Hakija on käyttänyt ammattitaitoista tuotantosuunnitelman tekijää ja vesinäytteiden ottajaa. Pintavalutuskentän ohitusta käytetään vain talvella. Vesi kulkee pintavalutuskentän kautta pitkän matkaa ensin Mortikanluomaan, joka kesäisin on lähes tyhjä. Karijoki sijaitsee turvallisen matkan päässä tuotantoalueesta. Muistutuksessa on esitetty vanhaan tutkimukseen perustuvia havaintoja. Hakijan teettämän luontokartoituksen perusteella mainittuja eläimiä ei esiinny alueella. Allikot sijaitsevat Mustaisnevan toisessa päässä, joten niitä ei suunnitellulla alueella ole ollenkaan. On väärin vedota tuleviin hankkeisiin. Marjastusmaita lähialueelta löytyy runsaasti. Turvetta ei kerätä häiritsevällä tuulella jo paloturvallisuudenkaan takia. Pölyhaittoja ei tule olemaan läheisellä vapaa-ajan asunnolla. Hakija parantaa yhteistyöllä myös yöajan toimintaa tarpeen tullen ja pitää huolen, ettei työnteko turvetuotantoalueella ole häiritsevää. Melu ja pöly keskittyvät auma-alueelle, jonka lähistöllä ei asutusta ole. Alueella on eristysoja. Tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä ei ohjata pintavalutuskentälle. Tie on suhteellisen lähellä. Mahdollisten eläinten ja lintujen elintilat säilyvät niille sopivimmalla paikalla 1,5 3 kilometrin päässä suunnitellusta turvetuotantoalueesta ja virkistyskäyttöön jää sopivaa aluetta. Yhteenvetona hakija on esittänyt seuraavaa Alue ei ole suojelussa ja kyseessä ei ole pohjavesialue. Kesällä 2011 voidaan selvittää alueen linnustoa ja teettää linnustokartat. Hakija pyytää katselmuksen tekemistä. Hakija on käyttänyt paljon rahaa hankkeeseen. Hankkeella on työllistämisvaikutusta.