Suomen luonnonsuojeluliiton

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu SEINÄJOKI p pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370 ASIA: Karinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kurikka Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (jäljempänä piiri) on on yksi Suomen luonnonsuojeluliittoon kuuluvasta viidestätoista alueellisesta piiristä. Pohjanmaan piirin toimialueeseen kuuluu vanhan Vaasan läänin alue. Piirin tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua ja ympäristön tilan säilymistä mm. ottamalla kantaa ympäristöä muuttaviin hankkeisiin. Yksi voimakkaasti ympäristöä muuttavia toimia on turpeenkaivuu ja niiden jätevesien laskeminen vesistöön. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Karinevan turvetuotantohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Turvetuotantoa on aloiteltu osassa aluetta jo aikaisemmin myönnetyn luvan ( ) perusteella. Maastotarkastelun mukaan voidaan kuitenkin olettaa, että aluetta on valmisteltu myöhemminkin siten, että nykyisellään lähes koko tuotantoala on nostokelpoista. Tilan 2:192 alueella tehty valmistelu on uudehkoa, joka on tehty ehkä jo uuden toimijan toimesta. Muut tilat ovat olleet tuotannossa jo useita vuosia. Alueen vesiensuojeluratkaisut ovat kuitenkin puutteelliset, eivätkä täytä aikaisemman luvan ehtoja riittävässä määrin, että tuotantoa tai valmistelua alueella voitaisiin jatkaa ennen uuden luvan myöntämistä tai vesiensuojelurakenteiden välitöntä kunnostamista ja rakentamista. Alueelta puutuivat lähes kaikki perustason rakenteet, eikä luvassa vaadittua tehostettua vesiensuojeluratkaisua ollut. Hakemuspapereissa oli merkittäviä puutteita mm. tuotantoalueen nykytilasta ja sen tuotantoasteesta. Tilalla 2:192 olevat avovesilammikot ovat ainakin osittain todennäköisesti pohjavesivaikutteisia, huomioiden tarkasteluajankohdan erittäin kuivan kauden ja sen, että lammikoissa oli runsaasti vettä eikä suurimmassa ja syvimmässä altaassa näkynyt merkkejä merkittävästä vedenalenemasta. Mahdolliseen pohjavesivaikutukseen viittaa myös se, että tilan 2:243 pohjoisrajalle on kaivettu suuri kokoojaoja, jolloin ojaa on kaivettu mineraalimaahan saakka. Paikoin mineraalimaan syvyys on matalassa, jopa vain <1m syvyydessä. Kokoojaojan kaivuun

2 yhteydessä ojan pohjalle on syntynyt maaperästä virtausta, joka vaikuttaisi olevan pohja- tai orsivettä. Alapuolisen Kyttäluoman vesistön varressa on myös lähteisyyttä ja sen perusteella on myös todennäköistä, että suolla, joka on harjujen painanteessa, esiintyy pohjavesipurkaumia. Kaikenlainen kaivaminen mineraalimaaperään tulee rajoittaa, sekä avovesiallikoiden ympäristö jättää turpeenkaivuun ulkopuolelle m matkalla. Joitakin allikoita on osittain kuivatettu ja ne tulee palauttaa takaisin luonnontilaan patoamalla kuivatusojat. Allikoilla on suuri merkitys niin metsästyksen kuin lintulajien pesintä- ja elinalueena. Nyt maastotarkastelun yhteydessä lammikoilta tavattiin ainakin kolme pesuetta heinäsorsan poikasia emoineen. Vesienkäsittely alapuoliseen vesistöön tulee toteuttaa siten, että oikovirtausten tai rakenteiden ohijuoksuttaminen on mahdotonta. Suunniteltu ruokohelpikenttä ei ole parasta mahdollista tekniikkaa edustava vesiensuojelumenetelmä. Lisäksi nykyinen pintavalutusalue on ojitettua, vanhaa turvetuotantoaluetta, johon tehostetun puhdistusmenetelmän tekeminen ei välttämättä onnistu. Hakijalla on hallinnassaan ruokohelpikentältä kaakkoon luonnontilaista metsämaata, joka soveltuisi pintavalutuskentän rakentamiseksi paljon paremmin kuin nykyisellään esitetty vaihtoehto. Karinevan osalta ei ole esitetty juurikaan minkäänlaista selvitystä alueen luonnon osalta. Linnustoa, kasvillisuutta ja kalastoa käsittelevät maininnat ovat yleisiä ja osittain otettu suoraan internetistä. Vaikka alue on ollut osittain tai ehkä jo kokonaan tuotannossa tai valmisteltuna lupahakemusten laadinnan aikana, olisi em. luontotekijöihin tullut kiinnittää huomiota. Erityistä huomiota luonnon osalta tulee kiinnittää alueen avovesilampiin, niiden lajistoon ja lampien säilymiseen. Alapuolisen vesistön kalastosta hakija ei mainitse mitään, vaan on tyytynyt mainitsemaan Kyronjoen kalastosta lainaamallaan tekstillä internetistä. Alapuolinen Kyttäluoma on kuitenkin hyvin säilynyt pienvesi, joka on monin paikoin luonnontilainen tai sen kaltainen. Kyttäluomassa on luontainen, kalastettava purotaimenkanta. Maastokäynnin yhteydessä tehty havainto Kyttäluomasta ja sen tilasta osoittaa, että puro on potentiaalinen taimenten lisääntymispuro. Veden virtaama nyt alivirtaama-aikaan on erittäin vähäinen. Veden laatu on silmämääräisesti välttävä ja lähdevesien osuus virtaamassa on varmasti merkittävän suuri. Kyttäluoman keskiosalla oli ainakin havaittavissa paikoin voimakkaitakin lähdevesipurkaumia uomaan. Turvetuotantoalueen yläpuolinen osa luomasta on kaivettua, mutta veden virtaus on sielläkin ympärivuotinen ja on alivirtaamakautena ainakin osittain pohjavesien varassa. Kyttäluoman kalasto on alivirtaamakaudella herkässä tilassa ja turvetuotanto voi aiheuttaa kalastolle elinolojen heikkenemistä, mikäli vesienpuhdistustaso ei ole riittävä. Samalla tavoin ylivirtaama-aikoina kiintoaineen ja humuksen pääsy Kyttäluomaan ja jokialueelle tulee estää. Kyrönjoen yläosan luontaisten taimenkantojen säilyminen on geneettisesti tärkeää, eikä Kyttäluomaan tule sallia istutuksia muilla kalalajeilla tai taimenten vierasperäisillä kannoilla. Turvetuotannon aiheuttamista haitoista tulisi

3 määrätä kalatalousmaksua, joka tulee suhteuttaa luonnontaimenten lisääntymispotentiaalin menetykseen. Kalatalousmaksua määrättäessä tulisi huomioida se, että luontaista kantaa olevan taimenen arvo on huomattavasti yleistä istutuskalaa korkeampi. EU:n vesipuitedirektiiviin (2000/60/EY) liittyvään alueelliseen vesienhoitosuunnitelmaan on esitetty Kyrönjoen kuormituksen alentamistarpeen olevan noin 50% ravinnekuormituksesta. Tavoitteen mukaan Kyrönjoen yläosan jokialueen tulisi olla luokittelun mukaan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi, turvetuotannon lisäkuormitus on uhka tavoitteen saavuttamiseksi. Seinäjoella Seppo J Ojala Puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Hannu Tuomisto Varapuheenjohtaja LIITTEET Kuvaliite suolta

4 KUVALIITE SUOLTA Kuva 1. Mineraalimaahan kaivettu kokoojaoja, jossa orsi- tai pohjavesivirtausta Kuva 2. Lähempi kuva kokoojaojasta. Mineraalimaa on paikoin hyvinkin lähellä maanpintaa.

5 Kuva 3. Osittain kuivanut / kuivattu allikko Kuva 4. Suurin allikko, jossa heinäsorsapoikueita.

6 Kuva 5. Osittain kuivattu lammikko samalla lampialueiden keskittymällä. Kuva 6. Aikaisemmasta ojituksesta osittain kuivunut lampi.