luonnonsuojeluliiton

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI p pohjanmaa@sll.fi MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL VAASA DRNO: LSSAVI/313/04.08/2010 ASIA: Kärkikeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Isojoki Alla olevien perusteltujen mukaan esitämme, että Kärkikeitaalle ei tule myöntää turpeenottolupaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (jäljempänä piiri) on on yksi Suomen luonnonsuojeluliittoon kuuluvasta viidestätoista alueellisesta piiristä. Pohjanmaan piirin toimialueeseen kuuluu vanhan Vaasan läänin alue. Piirin tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua ja ympäristön tilan säilymistä mm. ottamalla kantaa ympäristöä muuttaviin hankkeisiin. Yksi voimakkaasti ympäristöä muuttavia toimia on soiden käyttö turpeenottoon ja tuotannon jätevesien laskeminen vesistöön. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: ry jättää Kärkikeitaan Taustaa: Ähtäriläinen Pekka Uusi-Kilponen suunnittelee turvetuotantoa Isojoen Kärkikeitaalle noin 70 ha:n alalle. Hakemuksessa on esitetty useita eri pinta-aloja ha:n väliltä, eikä tarkasta tuotantopinta-alasta saa täyttä selvyyttä. Alue on uutta tuotantoaluetta, eikä hanke liity olemassa olevaan turvetuotantoon, eikä koko lähiseudulla ole muita turvetuotantoaloja. Palsta on iso metsävaltainen alue ja on kokonaan hakijan omistuksessa. Tila rajoittuu valtion omistamiin maihin ja sijaitsee lähimmillään 300 m päässä Lauhanvuoren kansallispuistosta, sen luoteiskulmassa. Kärkikeitaan tuotantoon suunniteltu alue on voimakkaasti viettävä Lauhanvuoren alueen luoteispuolen Kovanpruukinkankaan-Lehtiviidanlakson -väliselle alueelle sijoittuva rämeinen suo, jonka ojittamaton osuus on noin 40%. Kärkikeidas sijoittuu erittäin harvaan asutun erämaisen alueen länsilaidalle, jossa hiljaisuus ja luonnonrauha ovat omaleimainen osa aluetta. Vesistöt: Isojoen yläosalla ei ole tällä hetkellä yhtäkään luvanvaraista turpeenottoaluetta Karijoen haaran yläpuolisella alueella Isojoen eikä Heikkilänjoen alueella. Karijoki laskee Isojokeen noin 20 km merestä, joen alaosalla. Yläosa Isojoen valuma-alueesta on turpeenoton vaikutuksen ulkopuolella, ainakin 70 km jokiosuudella. Erityisesti arvokkaan yläosan pienet jokialueet, joiden luontoarvot ovat merkittäviä, ovat säilyneet turpeenoton ulkopuolella ja siten myös sillä on vaikutusta Isojoen yläosien vedenlaatuun. Koko Isojoki on Natura-vesistö ja myös koko Kärkiluoma on Natura-vesistöksi

2 luokiteltua aluetta. Kärkiluoma kulkee kansallispuistossa noin 1,5 km matkan turvetuotannoksi kaavaillun alueen yläpuolella. Vesiensuojeluratkaisuksi on esitetty sulan maan aikaista pintavalutuskenttää, jota hakija esittää normaalia paremmaksi vesiensuojelumenetelmäksi. Käytännössä vesiensuojelun taso ei ole turvetuotantoon riittävä ilman ympärivuotista toimintaa kun kyseessä on kohtalaisen laaja turvealue. Vesiensuojelumenetelmän reduktioksi on esitetty 68% kiintoaineen osalta (kuormitus 273 kg/a), mutta mihin ilmoitettu teho perustuu. Huomioitavaa on, että suurin osa kuormituksesta tulee tuotantoajan ulkopuolella, eikä sitä ole hakemuksessa huomioitu millään tavoin. Pintavalutuskenttä on ojitettua rämettä, jonka ei voida katsoa olevan pintavalutuskentäksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustava paikka. Kärkikeitaalta laskevan lähdeojan luonnontilaa ei ole myöskään selvitetty. Alaosastaan se on ainakin luonnontilaisen kaltaista pientä puroa. Pohjavedenpinnan korkeutta tai sen mahdollista purkautumista suo-ojiin ei ole selvitetty. Vaikka alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta, on paineellisen pohjaveden purkautumiseen riski vesiensuojelurakenteita tehtäessä tai mineraalimaahan kaivettaessa. Esitettyjen kuormitustarkkailujen ja vesistötarkkailujen tekeminen voidaan katsoa olevan vesistön luonteeseen nähden täysin riittämättömiä. Vuositasolla kuntoonpanovaiheessa 6 kuormitusnäytettä ja kolme vesistönäytettä vuodessa ja tuotantoaikana kolme kuormitusnäytettä vuodessa sekä kolme vesistönäytettä joka toinen vuosi ei voi antaa vedenlaadusta minkäänlaista luotettavaa kuvaa. Hakemuksessakin on esitetty vain vuosien 1972 ja 1977 vesinäytetuloksia, joiden perusteella ei voida päätellä mitään vesien nykyisestä laadusta. Turvetuotannon yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaamiseksi on kaavaan otettu suunnittelumääräykset. Keskeisenä ajatuksena on tuoda esiin kaavaehdotuksessa EU:n vesipuitedirektiivin tavoite pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä. Samoin valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulee mukaan tavoite keskittää turvetuotanto ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin ja jo ojitetuille soille, joka on myös maakuntakaavan I-suunnittelumääräys turvetuotannon osalta. Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa oleva IsojoenLapväärtinjoen vesistöaluetta koskeva suunnittelumääräys IV, jonka mukaan valumaalueen kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Tämän perusteella turpeentuotantoa ei voitaisi lisätä. Alueen virtaamia ja kuormitusta on laskettu täysin teoreettiselta pohjalta ilman ensimmäistäkään ajantasaista vesinäytettä tai muuta valuma-alueeseen liittyvää mittausta tai selvitystä. Virtaamatiedot on laskettu tuntemattomasta Norrskogdiketin vesistöstä, jonka luonne on aivan varmasti täysin erilainen kuin Kärkikeitaan alueen hydrologia. Kuormituslisäykset on laskettu teoreettisesti ja laskelmissa myönnetään mahdolliset epätarkkuudet. Kuormituslaskelmissa ei ole ensimmäistäkään tutkittua tai konkreettista yhteyttä Kärkikeitaan alueeseen, jonka perusteella alueen luonteesta saisi minkäänlaista kuvaa. Kärkiluoman valuma-alue on korkealla olevaa harjualuetta jossa on alueellisesti korkeat sade- ja lumimäärät vuosittain. Valuma-alueella on myös poikkeuksellisen paljon pohjavesipurkaumia, muuttaen valuma-alueen virtaamia pelkästään pintavesivaikutteisiin puroihin verrattuna. Kärkiluoman valuma-alueesta >90% on pelkästään metsämaata, joten alueen kuormituksen voidaan arvioida olevan mahdollisimman pieni ja vesistön säilyvän niin luonnontilaisena kuin mahdollista. Lähdeluoman yläpuolisesta valuma-alueesta Kärkiluomassa >75% sijaitsee kansallispuiston alueella. Kärkikeitaan tuotantoalueen pinta-ala on noin 30% alapuolisen Lähdeojan valumaalueesta. Hankealue on Kärkiluoman valuma-alueesta Lähdeojan yläpuolisella alueella 4% ja koko Kärkiluoman valuma-alueesta >2%. Tämä on pienelle vesistöalueelle sen kuormituksen ja ekologisen kestävyyden osalta merkittävän suuri osuus.

3 Linnusto: Linnustoselvityksessä on löytynyt vain 12 lajia, parimäärältään 43 paria. Lajitiheys on 63,2 paria / km2. Ainoa huomioimisen arvoinen lintulaji on ollut liro, joka on EU:n lintudirektiivin laji ja alueellisesti uhanalainen. Linnustokartoitukseen on käytetty kahtena päivänä yhteensä 8 tuntia, touko- ja kesäkuun 10 päivänä. Linnustoselvityksen voidaan katsoa olevan pinta-alaan nähden varsin vähäinen, eikä linnustoa ole selvitetty hankkeen vaikutusalueelta, vaan pelkästään tuotantoalueelta. Linnuston osalta on huomioitava, että Kärkikeidas on todennäköistä teerien, metsojen ja riekon elinaluetta ja lisääntymisreviiriä. Ehkä kuitenkin tärkeimpänä huomioitavana lajina Lauhanvuoren pohjoispuolen lajina on maakotka. Sen pesimäpaikasta ei ole selvyyttä, mutta useiden havaintojen perusteella jo monien vuosien aikana on saatu selvyys siitä, että maakotkalla olisi reviiri Lauhanvuoren pohjois- tai luoteispuolella, koska maakotkasta ja myös nuorista lentopoikasista on saatu havaintoja. Alue on kuitenkin erämainen ja laaja, joten lajin mahdollista pesäpaikkaa ei ole kyetty selvittämään. Maakotka on erityisesti kevättalvella erityisen häiriöherkkä. Kasvillisuus: Kasvillisuuden osalta alue on selvitetty heinäkuun alun helteillä, jolloin mahdolliset kausikosteat allikot ovat kuivuneet. Uhanalaista suolajistoa ei löydetty. Suotyypeistä silmälläpidettävät suotyypit ovat isovarpuräme ja kanervarahkaräme. Vaarantuneista suotyypeistä suolta on tavattu lyhytkorsinevaa. Kalasto: Kalaston osalta hakemus on puutteellinen ja harhaanjohtava. Yksi puhelintiedustelu ei voi edustaa alueen kalastotietoa vaan hakijan olisi tullut selvittää kalastoa kalastoselvityksin. Kuitenkin on yleisesti tiedossa, että Isojoki-Lapväärtinjoki on kalastollisesti merkittävää aluetta koko maanlaajuiselta kannalta erittäin uhanalaisen (EN) meritaimenen osalta. Meritaimen nousee ylös Heikkilänjokeen saakka lisääntymisalueille ja laji on tavattu aina Isojoen Möykystä saakka, joka on aivan Kärkiluoman haaran alapuolisella alueella. Heikkilänjoessa, Uuronluomassa ja sen sivuhaaroissa sekä Kärkiluomassa on yläosiin saakka voimakas luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, joka on paikallinen, mutta on geneettisesti meritaimenen kanssa samaa perimää omaavaa kantaa. Paikalliset taimenpopulaatiot toimivat geenipankkina uhanalaisen meritaimenen säilymiseksi ja ovat merkittävä osa vaeltavan meritaimenen säilymistä. Kärkiluomassa tehdyn kartoituksen perusteella (T.Tuovinen, julkaisematon) vuonna 2008 tavattiin silmämääräisesti satoja 1-2 -vuotiaita taimenia koko Kärkiluoman varrella. Kärkiluoma soveltuu erinomaisesti taimenen lisääntymis- ja elinalueeksi. Kärkiluoman alaosassa ja Lähdeojan alapuolisella alueella on virta-alueita jotka toimivat taimenen lisääntymisalueina. Lähdeojan alapuolinen, noin 1 km mittainen virta-alue on merkittävin virta-alue Kärkiluoman yläosassa. Alue on myös luonnontilainen, perkaamaton alue. Samanlaista luonnontilassa olevaa aluetta löytyy aivan Kärkiluoman yläosalta, kansallispuiston alueelta. Luonnontilaisia puroja on maassamme vain <2% pienvesistä ja niiden voidaan katsoa olevan uhanalainen luontotyyppi (Suomen ympäristö 8/2008). Tärkeät lajit: Tiedossa on myös, että Heikkilänjoen valuma-alueella puroissa tavataan mm. reliktinä säilynyttä purokatkaa (Gammarus pulex), jota on löydetty Uuronluomasta, Heikkilänjoelta ja Kärkiluomasta. Huomioitavaa on myös Kärkiluoman pohjavesien osuus virtaamasta, joka mahdollistaa vaateliaiden lajien menestymisen vesistössä. Kärkiluoman valuma-alueella on kymmeniä merkittäviä pohjavesipurkaumia, joista osa on antoisuudeltaan kymmeniä litroja sekunnissa. Kärkiluomaa voidaan kokonaisuudessaan pitää herkkänä ja maakunnallisesti merkittävänä pienvetenä, jonka luonnontilaa ei pidä vaarantaa. Heikkilänjoen alaosalla tavataan luonnonvaraisesti lisääntyvää jokirapua, jonka kanta on

4 niukka. Isojoen pääuomassa, Heikkilänjoen haaran alapuolella Vanhassakylässä tavataan jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Nämä kaikki ovat muutoksille herkkiä lajeja raakun ollessa erittäin uhanalainen. Selvitykset: Arvio Natura-arvion tarpeesta ei ole riittävässä määrin perusteltu eikä sitä voida pitää riittävänä selvityksenä natura-arvioinnin tarpeesta. Kansallispuisto on natura-alueista tärkein ja luonnonsuojelullisesti merkittävin osa suojeltua luontoa luonnonpuistojen jälkeen. Jo mahdollinen meluhäiriö muuttaa puiston luonnetta ja heikentää häiriöttömän luontokokemuksen saamista. Melu saattaa myös häiritä herkimpiä lajeja (kuten maakotka). Myös vesistössä elävien lajien mahdolliset muutokset saattavat vaikuttaa Natura-alueen luontoon. Natura-alueella on melurajana 40 db yöaikana, joten raja saattaa ylittyä varsin herkästi. EU:n luontodirektiiviä noudatettaessa olisi alueen muistakin luontoarvoista kuin kasvillisuudesta ja linnustosta olla luotettava selvitys. Hyönteisselvitys on käytännössä jäänyt huomioimatta hankkeen vaikutusalueella, myös vesistön osalta. Muutakaan uhanalaislajistoa ei ole selvitetty lainkaan (matelijat, kalat, hyönteiset, lepakot, nisäkkäät ym.). EU:n luonto- ja lintudirektiivi koskettaa kaikkia lajiryhmiä ja selvitykset olisi tullut tehdä koko vaikutusalueen ja lajiryhmät kattavasti. Siten hakemusta tulee pitää puutteellisena eikä voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia lajiryhmiä ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista. On selvää, että alueella on uhanalaisia lajeja turvetuotannon vaikutusalueella. Lisätietoa Kärkiluoman valuma-alueesta sekä Lauhanvuoren alueen suunnitelmista löytyy vähäisesti seuraavista raporteista, jotka löytyvät sähköisenä. Lauhanvuoren alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma: uhanvuori%20hks_1.1.pdf Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja 2010: Muuta: Tuotantoalueen lähistössä asuu tai käyttää vapaa-aikanaan asuntoja 2 kiinteistöä, joista lähin asuttu rakennus <400 m päässä. Suurimpana haittana ovat melu, pöly sekä liikennerasitus, joka muodostaa melua, pölyä ja liikenteellisiä riskejä. Hiljaisella erämaaalueella ympärivuotinen liikenne, myös talviaikainen kuormaus ja kuljetus aiheuttaa häiriötä. Maanomistustietoja ei ole esitetty Kauhajoen puolen tilojen osalta. On epäselvää, miksi niitä ei ole esitetty pyynnöstä huolimatta. Tiedossa on, että rajan tuntumassa on lisää valtion omistamia alueita, mutta rajautuuko metsähallituksen maita useammasta suunnasta hankealueeseen, on selvittämättä? Tila rajautuu koillispuoleltaan kunnanrajaan ja vain Isojoen puoliset tilat on esitetty hakemuksessa. Hakemus ei ole useiden edellä esitettyjen asioiden osalta riittävästi laadittu ja sitä tulee pitää päätöksentekoa ajatellen harhaanjohtavana ja huomattavan puutteellisena. Hakemus on laadittu vääriin, puutteellisiin tai vanhoihin ja vajavaisiin tietoihin pohjautuen ja osoittaa sen, että hakija ja hänen konsulttinsa eivät ole selvittäneet alueen todellista tilaa lupapäätöksen tekemistä edellyttävällä tavalla. Seinäjoella Seppo J Ojala Puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Teemu Tuovinen Aluesihteeri

5 KARTTALIITE Kartta 1. Kärkikeitaan suunniteltu turvetuotantoalue peruskartalla. Kartta 2. Kärkikeitaan suunniteltu turvetuotantoalue väärävärikuvassa.

6 Kartta 3. Kärkikeitaan suunniteltu turvetuotantoalue sijoittuisi aivan Lauhanvuoren kansallispuiston läheisyyteen, osittain rajautuen metsähallituksen maihin. Kansallispuiston rajapiirroksessa saattaa olla epätarkkuutta siten, että nykyisin alueet saattavat olla paikoin jopa esitettyä laajemmallakin.