Suomen luonnonsuojeluliiton

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu SEINÄJOKI p pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-375 ASIA: Rimpinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kokkola Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (jäljempänä piiri) on on yksi Suomen luonnonsuojeluliittoon kuuluvasta viidestätoista alueellisesta piiristä. Pohjanmaan piirin toimialueeseen kuuluu vanhan Vaasan läänin alue. Piirin tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua ja ympäristön tilan säilymistä mm. ottamalla kantaa ympäristöä muuttaviin hankkeisiin. Yksi voimakkaasti ympäristöä muuttavia toimia on luonnontilaisen suon muuttaminen turvesuoksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimpinevan turvetuotantohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Ympäristöministeriön hyväksymässä Valtakunnan alueidenkäyttösuunnitelmassa esitetään, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Rimpineva on luonnontilainen suo, jossa on merkittäviä luontoarvoja ja sillä on suurta merkitystä luonnolle. Se on ojittamaton ja luonnontilainen suo, reunaojituksien vähäisiä vaikutuksia lukuun ottamatta. Rimpineva on linnustoltaan rikas ja sieltä on tavattu EU:n direktiivilajeja (79/409 EEC), sekä muita vähälukuisia tai taantuvia lintulajeja. Linnustoselvitys on tehty yli kymmenen vuotta sitten, epäsuotuisaan ajankohtaan ja siihen on käytetty vähäisesti aikaa. Lintuhavainnot on myös tehty päiväaikana (klo ), lajien osalta huonon tuloksen antavana ajankohtana (18.6 ja ). Lajija kappalemäärät ovat jääneet vähäisiksi. Kuitenkin hakemusosassa Rimpinevan linnuston mainitaan olevan rikas, mutta kunnostus ei vaikuta lintuja häiritsevästi, sillä läheisiltä viljelysalueilta tulevat äänet ovat samankaltaisia. Kerrontaa voidaan pitää osoituksena selvitysten heikosta tasosta ja selvitystä voidaan pitää laadultaan riittämättömänä. EU:n vesipuitedirektiiviin (2000/60/EY) liittyvään alueelliseen vesienhoitosuunnitelmaan on esitetty Ullavanjoen kuormituksen alentamistarpeen olevan noin 40% ravinnekuormituksesta. Tavoitteen

2 mukaan jokialueen tulisi olla luokittelun mukaan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Perhonjoen alaosa- Ullavanjoki on yksi maakunnan joki, joissa hyväksi luokiteltu tavoitetila voitaisiin saavuttaa laajamittaisella yhteistyöllä ja vesistökuormituksen alentamisella. Turvetuotanto tulisi kasvattamaan Rimpinevan kuormitusta Ullavanjokeen nykyisestään ravinteiden (P,N) osalta 3-4,5 kertaisesti ja kiintoaineen osalta 3,3-7 kertaisesti. Jokialue on alueellisesti ja myös merkittävä jokialue sen monipuolisen ekologian vuoksi. Siksi jokialueeseen kohdistuvia haitallisia toimia pitää vähentää. Vaelluskalojen kulku on mahdollista nykyisin merestä Ullavanjoen yläosaan saakka kalateiden ansiosta. Hakija ei ole tehnyt vaikutusalueen kalastosta sanottavasti minkäänlaista selvitystä. Piirin saamien tietojen mukaan välittömästi alapuolisessa Ullavanjoessa on elinvoimainen taimenkanta, jota on tuettu istutusten avulla. Alueella on ollut luonnonvaraista taimenta vuosikymmenten ajan ja kanta on vahva laajalla alueella Ullavanjoella. Jokialueella on myös vähäisesti rapuja ja mahdollisesti myös nahkiaista. Ullavanjoen pienet sivuhaarat ja lähdeperäiset virtaamat saattavat olla taimenen kannalta elinehto. Ullavanjoen vedenlaatu on taimenelle riittävä, mutta veden laadun ja määrän alenemista ei pidä sallia. Tuotantoalueet sijaitsevat lähellä, jopa rajautuen I-luokan pohjavesialueeseen. Herlevinharjun pohjavesialueella sijaitsee Ullavan vedenottamo ja sen toiminnalle ei saa asettaa uhkaa. Rimpinevan ollessa lähellä pohjavesialuetta, tulee ko. suoalueita pitää pohjavesien kannalta merkittävinä alueina, sillä suon ojitus saattaa vaikuttaa pohjavesien virtaamiin aiheuttaen pohjavesien purkautumista ojiin. Pohjaveden virtausten muuttaminen ilman lupaa on lainvastaista ja saattaa aiheuttaa alueen vedenotolle ja lähteille merkittäviä muutoksia. Läheisten Kuusisaaren alueen lähteiden (lähteikkö) voidaan katsoa olevan luonnontilaisia ja ne ovat Metsälain ja Vesilain mukaisia kohteita, joita ei saa vaarantaa. Kuusisaaren korpimaisilla lähteillä on voimakkaita rautapitoisia lähdevesipurkaumia, johon vanha ojitus ei ole vaikuttanut luonnonarvoja heikentävästi. Alapuolinen mittava suon kuivatus tulisi kuitenkin erittäin todennäköisesti heikentämään näiden lähteiden tilaa. Hakijan lupahakemuksessa pyydetään lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Uuden turvetuotannon kyseessä ollessa, sellaista lupaa ei tule myöntää. Ympäristönsuojelulain mukaan lupapäätöksen mukaisen toiminnan tai valmistelun voi aloittaa vain, mikäli täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Suon kaivaminen turvetuotannon valmistelua varten on toimenpide, jota ei voida palauttaa alkuperäiseen tilaansa, mikäli muutoksenhaku astuu voimaan. Hakija ei pysty täyttämään lain vaatimusta millään keinoin riittävällä tavalla. Hakija esittää ja vetoaa aikaisempiin oikeuspäätöksiin, että toiminta voitaisiin aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Hakija on kuitenkin vedonnut vain vesistövaikutuksien palautumiseen mahdollisen peruutuksen johdosta. Luonnonarvoja ei voida mitenkään palauttaa, mikäli aluetta valmistellaan tuotantoon ojitustoimin. Hakijan esittämät syyt mm. turvevarojen puutteeseen vedoten eivät ole riittävä syy toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.

3 Hakijan suunnitelma ei ole linjassa yhtiön esittämien ympäristöarvojen kanssa, jossa Vapo Oy sanoo toimivansa luonnonvarojen vastuullisena käyttäjänä ( Lisähuomautuksina nostamme esiin joitakin hakemuspapereista ja taustaaineistoista esiin tulleita puutteita ja virheitä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan II-vaiheen vaihekartassa, joka on hyväksytty valtioneuvostossa on Rimpineva on merkitty virheellisesti jo olemassa olevaksi turvetuotantoalueeksi. Alue kuuluu maakuntakaavoituksessa TV1 ja TV2 alueiden ulkopuoliseen alueeseen, jossa turvetuotannon ei tule aiheuttaa vesistökuormituksen lisääntymistä. Kuormitus tulisi kuotenkin kasvamaan ed. kerrotun mukaan. Kasvillisuus- ja linnustoselvityksen lisäksi alueelta olisi tullut laatia myös selvitys selkärangattomista eliölajeista. Hyönteisselvitys (erityisesti perhoset) ovat jääneet huomioimatta. Muuta uhanalaislajistoa ei ole selvitetty lainkaan hankkeen vaatimalla tarkkuudella (matelijat, lepakot, nisäkkäät ym.). Selvitykset olisi tullut tehdä vaikutusalueen kattavasti. Hankealueelta on puutteellisissa selvityksissä jo tavattu mm. metso, kurki ja sinisuohaukka jotka ovat EU:n direktiivilajeja ja joista metso ja sinisuohaukka ovat silmälläpidettäviä lajeja. Hakemuspaperien kuulutusosan karttaliite on lukijalle kelvottoman huonotasoinen ja esitämme, että jatkossa kuulutusosan kartat olisivat tarkempia ja havainnollisempia. Edellä olevien asioiden johdosta esitämme, ettei Rimpinevalle tule sallia turpeen kaivuuta ja nostoa. Rimpineva on lähes kokonaan Vapon omistuksessa ja esitämme, että Vapo luopuu Rimpinevan turvetuotannosta. Seinäjoella Seppo J Ojala Puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Teemu Tuovinen Aluesihteeri LIITTEET LIITE 1 Kuva- ja karttaliite suoalueesta

4 LIITE 1 Kartta 1. Herlevinharjun lähteet sekä pohjavesialueen ja turvetuotantoalueen raja. Kuva 1. Herlevinharjun lähteet sekä pohjavesialueen ja turvetuotannon raja ilmakuvasta.

5 Kuvia Herlevinharjun lähteiltä, Lähdenevan Kuusisaaren korpimaiselta lähdealueelta, jossa on luonnontilainen ruostevetinen ja runsastuottoinen lähteikköalue. Se on lähimmillään 60 m päässä turvetuotantoalueen rajasta. Ojitus lähdealueella on verrattain vanhaa, eikä se sanottavasti heikennä lähteiden tilaa. Kuusisaaressa on lähdepuro, joka kulkee osittain myös piilopurona. Lähteet ovat merkittävä osa kuusisaaren luontoa ja turvetuotannon kuivaus ja ojitus tulisi aiheuttamaan kohteelle vesilain mukaisen uhkan tai mahdollisen pohjaveden muuttumisen ja heikentämisen, joka on lain vastainen.