Metsätalouden vesiensuojelu

Transkriptio

1 Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus syntyy? Metsätalouden vesistökuormituksen ominaispiirteitä Metsätalouden vesiensuojelun tavoitteet Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät Vesienhoidossa ehdotetut metsätalouden toimenpiteet

3 Mistä metsätalouden vesistökuormitus syntyy? 1/2 Metsätalouden toimenpiteistä: Kunnostusojitus ( ha 2010, metsätalousmaata 26 milj. ha) Hakkuut ja maanmuokkaus ( ja ha 2010) Lannoitus ( ha 2010) Kannonnosto (lämpö- ja voimalaitokset 2010: m 3 ) Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2011; Suomen ympäristö 10/2010

4 Mistä metsätalouden vesistökuormitus syntyy? 2/2 Metsänuudistaminen kivennäismailla Metsänuudistaminen turv la Lähde: Suomen ympäristö 10/2010

5 Metsätalouden kuormituksen ominaispiirteitä Itä- ja Pohjois-Suomessa metsätalouden kuormitus järvien osalta vastaa maatalouden kuormitusta. 1 Metsätalouden kuormitus laaja-alaisempaa talousmetsien osuus maa-alastamme n. ⅔. 2 Metsätalouden kuormitus kohdistuu etenkin puhtaina säilyneisiin latvavesiin. 3 1 Päivänen 2007: Suot ja suometsät. 2 Rekolainen ym. 2006: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Taustaselvitys, Osa II, Rehevöitymisen vähentäminen. 3 Ympäristöministeriö 2007: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015.

6 Metsätalouden vesiensuojelun tavoitteet Tavoitteena pidättää kiintoaine toimenpidealueelle, ja estää sen päätyminen vesistöön. Minimoida kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutuminen toimenpidealueilta. Kunnostusojituksissa tavoitteena minimoida ojien syöpyminen ja sitä kautta kiintoaineen liikkeelle lähtö. Olennaista välttää turhia ja turhan järeitä toimenpiteitä, maanpinnan perusteetonta rikkomista sekä hidastaa virtaamia. Pohjavesialueilla tavoitteena ehkäistä haitat pohjavesille, happamilla sulfaattimailla estää happamuus- ja metallikuormituksen syntyminen.

7 Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät 1/3 Metsänuudistaminen (hakkuut ja maanmuokkaus) Metsänkäsittelyalueen ja vesistön välille vähintään viisi metriä leveä suojakaista. Leveys riippuu kohteen maalajista ja kaltevuudesta. Suojakaistan maanpintaa ei rikota (ei muokata, nosteta kantoja tai ajeta koneilla) eikä kaistaa lannoiteta tai käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Arvopuusto voidaan poistaa, mutta pensaskerrosta ei raivata kuin maisemallisista syistä. Hakkuutähteitä ei jätetä suojakaistalle. Arvokkaat elinympäristöt: kohteen ominaispiirteet säilyttävä rajaus Energiapuun korjuu Suojakaista, jolla maanpinta rikkomaton, vesistöjen ja pienvesien varsilla 7 m, ojien varsilla 3 m.

8 Suojakaista Vesistön varrella Luonnontilaisen puron varrella Estää kiintoainesta huuhtoutumasta vesistöön ja mahdollisesti sitoo ravinteita.

9 Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät 2/3 Kunnostusojitus jaettu vesienhoidossa Perusrakenteisiin: lietekuopat, kaivu- ja perkauskatkot, laskeutusaltaat ja pienimuotoinen pintavalutus Tehostettuun vesiensuojeluun: pohjapadot, pintavalutus ja kosteikot.

10 Lietekuoppa Kiintoainesta pidättyy syvennykseen/levennykseen.

11 Laskeutusallas Hidastaa virtaamaa, jolloin kiintoaineen kulkeutuminen hidastuu ja pidättyminen tehostuu.

12 Putkipato Hidastaa virtaamaa, jolloin kiintoaineen pidättyminen laskeutusaltaaseen altaaseen tehostuu.

13 Muita patovaihtoehtoja Pohjapato V-pato Pato laskeutusaltaan jälkeen vanhan ojan tukkeena ennen pintavalutusta Hidastavat virtaamaa, jolloin kiintoaineen kulkeutuminen hidastuu ja pidättyminen tehostuu.

14 Pintavalutus Perattu laskuoja Perattu laskuoja Peratut laskuojat tai täydennysojat Laskeutusallas Mahdollinen pato tai kampaoja Pintavalutuskenttä (muoto riippuu maastonmuodoista eli veden luontaisista virtausreiteistä ja vesien johtamisesta kentälle) Pintavalutuskenttä Pidättää kiintoainetta ja voi sitoa ravinteita. Vanhoihin ajouriin muodostuneita oikovirtauksia pintavalutuskentällä

15 Kosteikko Kaihlalammen kosteikko, luonnonhoitohanke Rastunsuo, turvetuotannon jälkikäyttö Kuva: Pia Högmander Hidastavat virtaamaa, jolloin kiintoaineen kulkeutuminen hidastuu ja pidättyminen tehostuu.

16 Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät 3/3 Pohjavesialueet Sertifioinnin mukaan vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) ja soveltuvilla (luokka II) pohjavesi-alueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Kantoja ei korjata luokan I pohjavesialueilta. Ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden laatua ja määrää sekä aiheuttaa paineellisen pohjaveden purkautumista. Maanmuokkaus voi lisätä aineiden huuhtoutumista pohjavesiin. Onnettomuustapauksissa pohjaveden pilaantumisriski tavallista suurempi.

17 Vesienhoidossa ehdotetut metsätalouden toimenpiteet Suomi Saarijärven reitti Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (ha) Lannoituksen suojakaistat (ha) Hakkuiden suojavyöhykkeet (ha) Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta + kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (kpl) Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (ha/v) Koulutus ja neuvonta (kpl/v) Lähteet: Vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä kaudelle Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015

18 Kiitos!