Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa mennessä otsikossa esitetystä asiasta.kuulutus luvista pidetään nähtävillä Viitasaaren kaupungin, Äänekosken kaupungin ja Kannonkosken kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla.hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Viitasaaren kaupunginkansliassa, Äänekosken kaupunginkansliassa ja Kannonkosken kunnanvirastossa. Hakemusasiakirjat ovat myös nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. Jari Sojakka Oy toimitti lupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaiselle vuoden 2013 lopussa. Tämän jälkeen lupahakemusta on täydennetty lupaviranomaisen pyytämillä erillisillä selvityksillä elokuussa Ympäristölupaa haetaan turvetuotantoon noin 18 km Viitasaaren keskustasta etelään, noin 23 km Kannonkosken keskustasta kaakkoon ja noin 35 km Äänekosken keskustasta pohjoiseen sijaitsevalle Sarvinevan uudelle turvetuotantoalueelle. Hankkeen tuotantoala on auma-alueineen noin 32,7 ha ja vuosituotantomäärä noin t jyrsinturvetta. Tuotannon arvioidaan kestävän noin 25 vuotta. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa on Sarvinevan alueelle annettu (eo/tu) merkintä, jolla osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on jo turpeen ottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2014/2015, ympärille kaivetaan eristysojat ja tuotantoalueelle rakennettaisiin ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusallas ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet sekä laskeutusallas ja 1,9 ha:n pintavalutuskenttä, joka on suunniteltu toimivaksi sulan maan aikana. Hakemuksen täydennystiedoissa hakija on todennut, että jos aluehallintovirasto harkitsee luvan saannin edellytyksen olevan ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän, niin pintavalutuskenttä toteutetaan ympärivuotisesti toimivana.turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2013) mukaan pintavalutuskenttä poistaa

2 valumavedestä kiintoainetta, rautaa, typpeä, fosforia ja jonkin verran myös orgaanisia aineita. Humusaineita sillä ei ole voitu poistaa, mutta humuksen rautapitoisuutta sen sijaan on onnistuttu vähentämään. Kenttä toimii parhaiten kesällä. Kevät- ja syystulvien aikana sen puhdistusteho heikkenee. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan reittiä metsäoja -Pieni-Korppinen- lso-korppinen- Korppispuro-Hakojärvi- Hakojoki pitkin Keitelejärven Kajamanlahteen. Hankealue on metsäojitettu. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Kymijoen (14) vesistöalueen Viitasaaren reitin, Keiteleen keskiosan (14.42) alueen, Hakojoen (14.423) valuma-alueella. Alueelle on tehty luontoselvitys. Lähin suojelualue on 2,2 km:n etäisyydellä tuotantoalueen länsipuolella sijaitseva Vuorijoen hiuskoukkusammalesiintymä. Kartoituksissa kasvi- ja lintulajistossa ei havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti harvinaisia tai muista syistä erityisesti huomioon otettavia lajeja. Iso Korppinen järven rannalla sijaitsee Metso-metsiensuojeluohjelman mukainen luonnonsuojelualue, josta ympäristölautakunta antoi lausuntonsa ELY -keskukselle ( 63 ). Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Hankealuetta lähin pohjavesialue on Salmelanvuoren pohjavesialue ( ), joka sijaitsee noin 4 kilometriä hankealueesta itään. Kaakkoispuolella noin 6 km päähän sijoittuu Hakolan ( ) pohjavesialue, joka sijaitsee Korppispuron rannalla lähellä Hakojärveä. Tällä pohjavesialueella sijaitsee Kalaniemen vesiosuuskunnan vedenottamo. Lähin asutus sijaitsee yli kahden kilometrin päässä tuotantoalueen reunasta. Tuotantovaiheessa Sarvinevan turvetuotannon vuosittainen bruttopäästö vesistöön on noin 10 kg fosforia, 280 kg typpeä ja kg kiintoainetta sekä kemiallisen hapenkulutuksen (COD) bruttoarvo noin kgo2/vuosi. Hakija katsoo, että vaikutukset vesistöön, kalastoon ja kalastukseen ovat vähäiset, ja esittää mahdollisen kalataloudellisen haitan korvattavaksi vuotuisella kalatalousmaksulla. Hakija hakee lisäksi toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta vesiensuojelurakenteiden toteuttamiselle. Sarvinevan vedet laskevat noin 4 km kuljettuaan Pieni-Karppinen-nimiseen järveen lounaasta päin. Pieni-Karppiseen laskeva puro kerää tällä hetkellä vesiä metsäojitetuilta soilta melko laajalta alueelta. Läheltä järveä puron vesi on hyvin sameaa ja

3 humuspitoista. Sarvinevalta Pieni-Karppiseen laskee karttatarkastelun perusteella myös kaksi muuta metsäojaa. Pieni-Karppinen järvestä veden laatua on selvitetty viimeksi talvella 1987 otetulla näytteellä. Kokonaisfosforin pitoisuus 19 µg/l ilmentää lievää rehevyyttä ja typpipitoisuus 530 µg/l melko rehevää järveä. Kokonaisravinnesuhteiden perusteella fosfori on perustuotantoa rajoittava minimiravinne. Happitilanne järvessä on hyvä. Veden ph on humusvesille tyypillinen 6,3. Väriluku-, kemiallinen hapenkulutusja sameusarvot ilmentävät ruskeaa, runsashumuksista, lievästi sameaa vettä. Veden rautapitoisuus 1100 µg/l on varsin korkea. Vesien kulkureitillä Iso-Korppisessa ja siitä eteenpäin vesi kirkastuu ja erityisesti rautapitoisuus laskee selvästi. Tällä valuma-alueen osalla vesiä tulee myös kangasmaastosta. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantovaiheesta aiheutuva päästö. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden melu voi syntyä ympäri vuorokauden. Symo Oy:n (2007) mittausten mukaan jyrsintuotantoon liittyvissä työvaiheissa melutaso ylittää alle 150 m etäsyydellä 55 db (A) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa. Toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaavat siten liikennemelua. Yleensä loka-huhtikuulle ajoittuvan toimitusvaiheen aikana tietyn suon varastot puretaan pääsääntöisesti yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa. Kentän kunnostukseen liittyvissä työvaiheissa ( tasausruuvi ja kannonjyrsintä ), jotka suoritetaan ennen tuotannon aloittamista, melutaso ylittää 55 db (A) alle 350 m etäisyydellä otollisissa olosuhteissa. Valmistelijan esityksiä: Tuotantoalueen eristysojien teon yhteydessä tulee varmistua siltä, Valmistelu: Ympäristötarkastaja Unto Huttunen

4 Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan, että tuotantoalueen eristysojien teon yhteydessä tulee varmistua siltä, Päätös: Ympäristölautakunta päätti ympäristöpäällikön kokouksessa täydentämän ehdotuksen mukaisesti yksimielisesti esittää lausuntonaan seuraavaa: Turvetuotantoalue on uusi ja tarkoitettu pitkäaikaiseksi. Nostoalue sijaitsee pääosin Kannonkosken ja Viitasaaren alueella ja jyrsinturve toimitetaan Jyväskylään, joten hankkeen hyödyt kohdistuvat näihin kuntiin, mutta haitat (vesistövaikutukset) pääasiassa Äänekoskelle, kuten ympäristölautakunta maakuntakaavan turvekaavan yhteydessäkin on lausunut ja sen vuoksi vastustanut turvetuotantoaluemerkintää. Hakemuksessa ei ole riittävästi selvitetty vaikutusalueen laajuutta alapuolisessa vesistössä, erityisesti mahdollisia vaikutuksia Kalaniemen vesiosuuskunnan vedenottamoon ja Keitelejärven Kajamanlahteen. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman arvion mukaan Keiteleen vedenlaatu on tällä hetkellä tavoitetilassa, eli veden laatu on hyvä. Pysymistä hyvässä tilassa ei saa vaarantaa. Vireillä olevissa vesienhoidon suunnitteluun liittyvissä asiakirjoissa on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen osalta keskeisiksi kysymyksiksi vuosina nostettu mm. turvetuotannon päästöjen saaminen hallintaan sekä erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen. Asiakirjassa todetaan, että uusien turvetuotantoalueiden hakemuksia on tällä hetkellä ennätysmäärä vireillä aluehallintovirastoissa. Uusien turvetuotantoalueiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesienhoidon tavoitteet eli vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän ja erinomaisen tilan säilyttäminen voidaan turvata. Ojitettujen pintavalutuskenttien tehoon suhtaudutaan kriittisesti erityisesti rankkasateiden ja valumahuippujen aikana. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, tulisi vähimmäisvaatimuksena olla ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä, jonka mitoituksessa ja rakenteessa on otettu huomioon keskivirtaamaa huomattavasti suuremmat vesimäärät syys-talvisateilla ja sulamisvesien aikaan. Vesien suojelurakenteiden ja -menetelmien tulee edustaa parasta

5 käyttökelpoista tekniikkaa ja siten uuden turvetuotantoalueen kyseessä ollen harkittavaksi tulisi ottaa myös valumavesien kemiallisen puhdistamisen vaatimus. Tuotantoalueen eristysojien teon yhteydessä tulee varmistua siltä, Mikäli toiminnalle kuitenkin myönnetään ympäristölupa, esittää Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta, että Sarvinevan turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailutiedot toimitetaan Äänekosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aloituslupaa ennen lainvoimaisuutta ei tulisi myöntää.