Valtionkatu SEINÄJOKI p MUISTUTUS Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI p MUISTUTUS pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL HELSINKI DRNO: LSY-2009-Y-66 ASIA: Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on on yksi Suomen luonnonsuojeluliittoon kuuluvasta viidestätoista alueellisesta piiristä. Pohjanmaan piirin toimialueeseen kuuluu vanhan Vaasan läänin alue. Piirin tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua ja ympäristön tilan säilymistä mm. ottamalla kantaa ympäristöä muuttaviin hankkeisiin. Yksi voimakkaasti ympäristöä muuttavia toimia on luonnontilaisen suon muuttaminen turvesuoksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Lintunevan turvetuotantohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Lakeihin, asetuksiin ja ohjelmiin perustuvat tekijät: Etelä-Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa esitetään, että turvetuotantoon tulee ensisijaisesti jo entisiin turvetuotantoalueisiin liittyviä soita tai ojitettuja soita tai sellaisia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Lintuneva on laaja ja ojittamaton luonnontilainen suo, jolla on maakunnallista merkitystä luontoarvojensa osalta, mm. EU:n luontodirektiivin mukaisten lajien elinalueena. Ympäristöministeriön hyväksymässä Valtakunnan alueidenkäyttö-suunnitelmassa esitetään, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Vesiensuojelun osalta maakuntakaavassa on määritelty, että Kyrönjoen valuma-alueella on voimassa suunnittelumääräys II, jonka mukaan kokonaiskuormitus pysyy vähintään samalla tasolla. Tähän tavoitteeseen ei päästä koko ajan vain lisäämällä turvetuotantoa. Lintuneva on luonnontilainen suo, jossa on merkittäviä luontoarvoja ja sillä on suurta merkitystä luonnolle. Lintuneva on ojittamaton ja luonnontilainen suo, reunaojituksien vähäisiä vaikutuksia lukuun ottamatta. Lintuneva on

2 linnustoltaan rikas ja sieltä on tavattu EU:n direktiivilajeja (79/409 EEC), sekä muita vähälukuisia tai taantuvia lintulajeja. Yksittäisiä asioita hankkeeseen liittyen: Vapo Oy:llä on luvanhakijana taktiikka, jolla aiotaan sivuuttaa ympäristövaikutusten arviointilain vaatimukset täydellisesti. Hakija kertoo, että heillä on alueelta hallinnassa 157 ha suota, mutta nyt lupaa haetaan vain 137 ha alalle. Jurva-Kauhajoki -tien länsipuolella on noin 20 ha tuotantokelpoista turvemaata hakijan omistuksessa, mutta hankkeen tässä vaiheessa sinne ei haeta tuotantolupaa. Todennäköisesti hakija suunnittelee laajentavansa tuotantoa myöhemmin lopulle alalle ja välttäisi näin Yvaprosessin. Ellei näin olisi, hakija sijoittaisi eteläosan valumavesille tarkoitetun pintavalutuskentän muuhun, luonnollisempaan paikkaan. Eteläosan vedet tultaisiin johtamaan keinotekoisesti, virtaussuuntaa vasten Lintulampien läheisyyteen rakennettavalle pintavalutuskentälle, joka sijaitsisi Jurva-Kauhajoki -tien länsipuolella. Kenttä tulisi suoallikon ja länsipuolen harjun reunalla olevan vapaa-ajanasunnon välittömään läheisyyteen. Välimatkaa kumpaankin jäisi vain kymmeniä metrejä. Sijoituspaikka pintavalutuskentälle on huonoin mahdollinen. Kentän perustamisessa jouduttaisiin joka tapauksessa kaivamaan kentän reunusojat, joiden takia allikoisen suoalueen luonnontilaiset vesivirtaamat tulisivat muuttumaan. Pintavalutuskentän alueen luonnollinen virtaamasuunta on itäpuolen allikkoon, koska suo on huomattavasti lammen pintaa ylempänä ja allikon länsireunalla on selkeästi havaittavissa suolta tulevaa virtaamaan lampeen (jää pysyy sulana virtauspaikoissa) Lampeen ohjautuva vesimäärä on suon länsi- ja pohjoispuolelta merkittävä, sillä lammesta lähtevässä ojassa on virtaamaa myös alivirtaamakaudella. Pintavalituskentän rakentaminen alueelle olisi Vesilain 15 vastaista, sillä se heikentäisi suolampea. Vesien johtaminen etelään, Norinluomaan ja Kainastonjokeen heikentäisi näiden vesistöjen tilaa nykyisestään. Kainastonjoen alueella on tehty tulvasuojelutöitä, jossa Lintunevan kuivattaminen omalta osaltaan lisäisi yhä ääreviä ali- ja ylivirtaamia. Lisäksi mm. Norinluomassa ja Kainastonjoessa on paikoin luonnonvaraista taimenta satunnaisesti. Kainaston keskustan alapuolella taimenta tavataan jo varsin yleisesti sekä myös satunnaisesti mm. rapua ainakin Kauhajoen yhtymäkohdassa. Tuotantoalueet sijaitsevat lähellä, jopa rajautuvat pohjavesialueeseen. Alueen rajautuessa pitkän matkaa Lintuharjun pohjavesialueeseen tulee ko. suoalueita pitää pohjavesien muodostumisen kannalta merkittävinä alueina. Alue on maaston muodoltaan sen kaltainen, että pohjoisosassa suo nousee koholle kohti Lintuharjua. On hyvin todennäköistä, että alueen pohjoisosa on jossakin yhteydessä Lintuharjun pohjavesialueeseen. Pohjoisosassa myös mineraalimaa-ainekset ovat melko lähellä maanpintaa. Vaikka asiasta GTK on tehnyt tutkimusta, tarkempi selvitys olisi varovaisuusperiaatteen mukaan toimittaessa hyväksi. Pohjoisosan pintavalutuskenttä on esitetty rakennettavaksi em. alueelle, lähelle Lintuharjua. Pintavalutuskentälle suunniteltu alue on maasto- ja karttatarkastelun perusteella osittain ojitettua rämettä, johon saattaa syntyä

3 oikovirtauksia ojituksen takia. Lisäksi pintavalutuskentän itälaidalla koivikkoisessa rämemuuttumassa kulkeva vanha uoma saattaa olla Metsälain 10 mukainen noro, joka tuhoutuisi turvetuotannon takia. Alueet, jotka mahdollisesti eivät ole tässä vaiheessa Vapon omistuksessa tai virallisessa hallinnassa, ei niiden tilojen osalta tule käsitellä lupahakemusta. Lintunevan luonnollinen vedenkulku ohjautuu suon laidoilta suon keskivaiheille, josta vedet virtaavat märkää oligotrofista lyhytkorsinevaa, suon pohjoisosaan ja lopuksi vedet kulkeutuvat piilopuroa pitkin vasta kaivettuun pohjoispään reunaojaan. Ojittamattoman ja maa-aineslain mukaan kauniina pidettävän maiseman (turpeenkaivuu vrt. mullan kaivaminen) geologia näkyy suolla erityisen hyvin. Länsireunan lähes umpeutunut oja pohjavesialueen rajalla tuskin vaikuttaa suon virtauksiin juurikaan. Koko siltä alueelta, missä suo rajautuu pohjavesialueeseen, saattaa pintavesiä imeytyä pohjaveteen jossakin määrin. Ojitukset ulottuisivat länsi- ja pohjoisosassa hyvin herkästi mineraalimaahan saakka. Lintunevan turvetuotannon jätevesien johtaminen pohjoiseen, kohti Närpiönjokea on lainsäädännöllisesti hankalaa. Turvetuotannon valumavedet on rinnastettava jätevesiin, joita ei saa johtaa pohjavesialueelle. Lintuluoma virtaa Lintukankaan pohjavesialueen halki useiden kilometrien matkan. Se, imeytyykö Lintuluoman virtaamasta osa pohjaveteen on täysin tutkimaton asia. Alueen maa- ja metsätalousmaat ovat monin paikoin ojitettuja ja Lintunevan merkitys Säläisjärven veden turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeä. Lintuneva turvaa alivirtaamakaudella osaltaan vedensaantia Säläisjärveen, koska se on lähes ainoita vesivarastona toimivia alueita Säläisjärven valuma-alueella. Järveen tuleva vesimäärä l/s tulee kaikki Lintuluomasta putkea pitkin. Alivirtaama-aikana kaikki Lintuluoman vesi menee käytännössä Säläisjärveen ja turvetuotannon aiheuttama vedenlaadun ja -määrän aleneminen tulisi vaikuttamaan Säläisjärven tilaan huomattavasti. Järvi on erittäin suosittu virkistys- ja kalastuskohde, sekä se on merkittävä matkailupaikka, jonka hyvin hoidettu ympäristö ja virkistysmielessä rakennettu järvi ovat lähikuntienkin asukkaille tärkeä kohde. Järvellä on panostettu huomattavasti mm. uintimahdollisuuksiin sekä kalastukseen voimakkaasti mm. kirjolohi-istutuksin. Lintunevan linnusto ja kasvillisuus on selvitetty hakijan toimesta välttävästi. Jo yhden päivän kartoituksen perusteella alueelta on löydetty keskimääräistä tiheämpi linnusto, joista EU:n lintudirektiivin mukaisia lajeja ovat mm. laulujoutsen, kurki, kapustarinta, liro ja teeri. Alueelta tavataan tunnetusti myös riekko, sekä sieltä on tavattu mm. mustakurkku-uikku ja sinisuohaukka. Suolla harjoitetaan syksyisin mm. hanhien metsästystä. Linnustoselvitys olisi pitänyt tehdä pidemmällä ajanjaksolla ja nykyistä kattavammin lajiston selvittämiseksi. Kasvillisuuden osalta voidaan todeta, että suuri osa suosta on tupasvillarämeeksi luokiteltavaa suotyyppiä, joka on Etelä-Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).

4 EU:n luontodirektiivin mukaista uhanalaislajistoa ei ole hankkeessa selvitetty lainkaan (matelijat, lepakot, nisäkkäät ja selkärangattomat ym.). Selvitykset olisi tullut tehdä vaikutusalueen kattavasti, koska Suomi on vastuussa EU:n määrittämien lajien säilymisestä kansallisella tasolla. Hyönteisselvitys (erityisesti perhoset) ovat jääneet huomioimatta. Alueellisen harrastajan antamien tietojen mukaan suoalueelta on löytynyt kesän 2009 aikana mm. alueellisesti huomioitavia lajeja (NT) kuten; tuhatkarvajalka (Dicallomera fascelina), Kirjotupsukas (Orgyia recens), punemittari (Lythria purpurata) ja alueellisesti uhanalaisia perhoslajeja; suovenhokas (Nola karelica), Rämekulmumittari (Idaea muricata), rämepörhömittari (Lycia lapponaria), suorathayökkönen (Lacanobia w-latinum) ja luumittari (Aspitates gilvaria). Hakijan lupahakemuksessa pyydetään lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Uuden turvetuotannon kyseessä ollessa, sellaista lupaa ei tule myöntää. Ympäristönsuojelulain mukaan lupapäätöksen mukaisen toiminnan tai valmistelun voi aloittaa vain, mikäli täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Suon kaivaminen turvetuotannon valmistelua varten on toimenpide, jota ei voida palauttaa alkuperäiseen tilaansa, mikäli muutoksenhaku astuu voimaan. Hakija ei pysty täyttämään lain vaatimusta millään keinoin riittävällä tavalla. Edellä olevien asioiden johdosta esitämme, ettei Lintunevalle tule sallia turpeen kaivuuta ja nostoa. Lintukeidas on täysin Vapon omistuksessa ja esitämme, että Vapo luopuu Lintukeitaan turvetuotannosta. Suo on tärkeä suoalue jo pelkästään itseisarvona. Lisäksi se on virkistysalue luonnossa liikkujille, erityisesti lähiasukkaille, kuntalaisille, metsästäjille ja marjastajille. Suo on linnuston pesimissuo sekä muuton aikainen ruokailu-, levähdys- ja yöpymissuo. Lintuneva on Kurikan viimeisiä suojelemattomia avosoita, eikä turpeen kaivuuta sinne tule sallia. Huomautuksena korostettakoon vielä, että hakijan suunnitelma ei ole linjassa yhtiön esittämien ympäristöarvojen kanssa, jossa Vapo Oy sanoo toimivansa luonnonvarojen vastuullisena käyttäjänä ( Seinäjoella Seppo J Ojala Puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Teemu Tuovinen Piirisihteeri

5 KUVALIITE Eteläosan pintavalutuskentän alue länteen katsottuna Eteläosan pintavalutuskentän alue pohjoiseen katsottuna

6 Eteläisin allikko Lintulammien alueella, kuvattuna luoteeseen päin. Lintunevan avosuota varsinaisella tuotantoalueella

7 Pohjoisosan tupasvillasuota, josta vedet laskevat kohti pohjoista. Kuvattu etelään. Tupasvillasuo laskee vetensä piilopuroon suon pohjoisosassa.

8 Pohjoisosan pintavalutusalueella kulkeva vanha uoma (mahdollinen noro)