Tammelan Oksjärven suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Alueella pesi vähintään 2 rantasipiparia Suomen Luontotieto Oy 19/2013 Jyrki Matikainen
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Alueiden yleiskuvaus... 4 3.2 Liito-oravaselvitys... 6 3.2.1 Johdanto... 6 3.2.2 Käytetty menetelmä... 6 3.2.3 Tulokset... 7 3.3.1 Alueella pesivät /havaitut Lintudirektiivin (Council Directive... 79/409/ETY) liitteen I pesimälajit... 7 3.3.2 Alueella pesivät /esiintyvät... kansallisessa uhanalaisluokituksessa... (Rassi ym. 2010) mainitut lintulajit... 8 4. Yhteenveto... 8 5. Lähteet ja kirjallisuus... 9 6. Liitteet... 10 2
1. Johdanto Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi keväällä 2013 Suomen Luontotieto Oy:ltä Tammelan Oksjärven suunnittelualueen luontoarvojen perusselvityksen. Alueella on kaksi erillistä rantaasemakaava-aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslainvaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelussa tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Koko alueelta etsittiin uhanalaisia putkilokasvilajeja ja kesäasuntojen pihapiirejä lukuun ottamatta alueesta tehtiin lohkokohtaiset yleiskuvaukset. Kaikkia alueita ei siis yksityiskohtaisesti kuvattu, vaikka ne inventoitiinkin. Erityishuomio kiinnitettiin niille alueille, joihin maankäyttöä on alustavasti suunniteltu. Maastoselvityksessä etsittiin uhanalaisten tai vaateliaiden putkilokasvien lisäksi uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet ja puiden runkojen ja kallioiden epifyyttilajit). Alueelta tehtiin jätöshavaintoihin perustuva liito-oravaselvitys. Pesimälinnustoselvitys toteutettiin sovellettua kartoituslaskentamenetelmää käyttäen (Koskimies 1998), kuitenkin siten, että inventointi koski vain Lintudirektiivin liitteen I pesimälajeja sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) mainittuja lajeja. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynneillä 3.6 sekä 2.8. Kesäkuun alun käynnillä myös alueen pesimälinnusto kartoitettiin. Alueelta haettiin lepakoille sopivia talvehtimisraunioita ja mahdollisia lepakoiden pesintään sopivia kohteita, mutta systemaattista lepakkoselvitystä ei alueelta tehty. Lohkon 1 harvennettua rantametsää 3
3. Tulokset 3.1 Alueiden yleiskuvaus Alueet jaettiin pinnanmuodon ja metsän kasvuvaiheen perusteella yhteensä 6 lohkoon, joista kustakin tehtiin lyhyt kasvillisuuden ja muiden luontoarvojen kuvaus. Levonnokka (2-39) Lohko 1 Lohko käsittää Oksjärven rantaan rajautuvan moreeniselänteen. Mäntyä (Pinus sylvestris) kasvava alue on hakattu puoliavoimeksi viime talvena. Myös osa alueeseen rajautuvasta entisestä rämeestä on harvennushakattu. Puusto on lohkon alueella lähes puhdasta männikköä eikä tavallista rannan lehtipuureunusta ole alueella kuin muutamin paikoin. Metsätyyppi on puolukkatyypin kangasta. Rantavyöhyke on alueella kapea ja vain muutamassa poukamassa kasvaa hieman rehevämpää rantakasvillisuutta kuten ranta-alpia (Lysimachia vulgaris) ja raatetta (Menyanthes trifoliata). Lohkon pesimälinnustoon kuuluu rantasipi ja järvellä havaittiin laulujoutsenpari sekä kuikka. Lohko 2 Valtaosa suunnittelualueesta on ojitettua entistä suurvarpurämettä (Kotamäensuo), jossa soinen luontotyyppi on jo muuttunut metsäiseksi luontotyypiksi. Alue on erittäin kuivaa, mutta suokasvillisuus on paikoin vielä vallitsevana. Alueen aluskasvillisuuden valtalaji on suopursu (Rhododendron tomentosum) ja muista suokasveista alueella esiintyy mm. hilla (Rubus chamaemorus), isokarpalo (Vaccinium oxycoccos), tupasvilla (Eriophorum vaginatum), vaivaiskoivu (Betula nana) ja niukkana esiintynyt pyöreälehtikihokki (Drosophila rotundifolia). Osa entisestä suoalueesta on harvennettu. Alueen pesimälinnustoon kuuluu pyy ja alueella havaittiin myös teeren talvisia jätöksiä. Lohko 2. Entistä suurvarpurämettä 4
Lohko 3 Lohkon poikki kulkevan tien luoteispuoli on erittäin tiheää taimikkoa, jossa männyn seassa kasvaa runsaasti kuusta ja hies- ja rauduskoivua. Tien itäpuolella on pieni soistuma, jossa aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. hilla. Osa alueesta on tuoretta avohakkuualuetta. Lohkon luontoarvot ovat tavanomaiset. Kivimäki (2-41) Lohko 4 Lohko käsittää koko Kivimäen niemen, jossa on useita ympäristötyyppejä. Alueen keskiosassa on nuorta taimivaiheen harvennettua rauduskoivikkoa. Tällä alueella aluskasvillisuus on rehevää ja aluskasvillisuuden valtalajistoon kuuluu metsänalvejuuri (Dryopteris carthusiana), korpi-imarre (Thelypteris phegopteris) ja metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea). Alueella on myös paikoin laajoja sananjalkakasvustoja (Pteridium aquilinum). Suurin osa alueesta on kuusivaltaista nuorehkoa metsää, josta osa on harvennettua. Lohkon länsireunalla on jyrkkärinteinen mäki, jonka päällä ja reunamilla on sammalten peittämää louhikkoa. Alue on harjun reunamuodostumaa. Kokonaisuudessaan alueella on keskimääräistä enemmän lahopuuta ja mäkialueen lähellä on myös pienikokoista maakeloa. Alueella havaittiin varoitteleva nuolihaukka, joka todennäköisesti pesii alueen itäosan taimikkoalueen siemenpuumännyissä. Ainakin kahdessa kookkaassa männyssä on varislinnun vanha risupesä, joka soveltuu nuolihaukan pesäpuuksi. Lohko 5 Kivimäen itäosan poikki kulkeva noro on luonnontilainen ainoastaan paikallistien ja järven väliseltä alueelta. Tien eteläpuolella noroa on kaivettu ja uomaa oikaistu. Noron varsi on Lohkon 4 louhikkoista mäkeä 5
reheväkasvuinen ja sen reunoilla kasvaa runsaasti hiirenporrasta (Athyrium filix-femina), metsänalvejuurta sekä paikoin myös korpi-imarretta. Noron varressa havaittiin lehtokurppapoikue ja alueella pesi myös rautiainen Lohko 6. Tien eteläpuolella on melko reheväpohjaista, juuri taimivaiheen ohittanutta viljelymetsää, jossa puuston korkeus on noin 8-10 metriä. Metsätyyppi on taimikon pioneerikasvivaiheen jälkeen palautumassa oravanmarjatyypin tuoreeksi kankaaksi. Aluskasvillisuuden valtalajistoon kuuluu mustikka (Vaccinium myrtillus), oravanmarja (Platanthera bifolia), käenkaali (Oxalis acetosella), metsäkastikka ja metsälauha. Hieman vaateliaammasta lajistosta mainittakoon jänönsalaatti (Mycelis muralis). Lohkon pesimälinnustoon kuuluu pyy. 3.2 Liito-oravaselvitys 3.2.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 3.2.2 Käytetty menetelmä Suunnittelualueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen 2.4.2013. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueelta haettiin mahdollisia pesä- ja Lohkon 6 taimikkoa 6
päivälepokoloja. Alueelta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. 3.2.3 Tulokset Suunnittelualueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta ja osa inventointialueesta on liitooravalle soveltumatonta elinympäristöä, kuten nuoria mäntytaimikoita tai avohakkuualuetta. Kivimäen niemen reunamilla (mm. venesataman vieressä) on muutamin paikoin pienialaisia, hieman vanhempia kuusi-koivu sekametsälaikkuja, mutta näiltäkään kohteilta ei liito-oravia löytynyt. Alueella on niukasti haapakasvustoja eikä liito-oravalle optimaalisia haapa-kuusi sekametsäkuvioita ole alueella. Alueen metsäkuvioiden varttuessa liito-oravan elinmahdollisuudet alueella paranevat, mikäli harvennushakkuissa säästetään lehtipuita monilajisesti. 3.3. Pesimälinnustoselvitys Alueella ei ole pysyvän pesän rakentavien petolintujen pesiä, mutta alue kuuluu varmasti useamman petolinnun saalistusaluseen. Kivimäen niemessä havaittiin varoitteleva nuolihaukka ja laji pesi alueella hyvin todennäköisesti. Alueen pesimälinnusto on pääosin tavanomaista havumetsien peruslajistoa. Kolojen puute näkyy alueella kololintujen niukkuutena. 3.3.1 Alueella pesivät /havaitut Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajit. Kuikka (Gavia arctica) 1 pari Kesäkuun käynnillä havaittiin Oksjärvellä kuikkapari, joka myös soidinsi järvellä. Lajin pesintää ei kuitenkaan varmistettu. Laji pesii suojaisilla kareilla tai saarissa, mutta myös rauhallisilla rantaosuuksilla, joita löytyy jonkin verran järven itäosista. Suunnittelualueella laji ei kuitenkaan pesinyt. Kuikka saattaa pesiä Oksjärvellä 7
Laulujoutsen (Cygnus cygnys) 1-2 paria? Oksjärvellä havaittiin jokaisella käyntikerralla laulujoutsenia. Lajin pesintää ei kuitenkaan varmistettu. Laji saattoi pesiä jossain järven ranta-alueella, mutta kyseessä saattoivat olla myös pesimättömät tai pesinnässään epäonnistuneet linnut. Teeri (Tetrao tetrix) 1 pari Kotamäensuon reunoilla havaittiin useissa kohdin teeren talvisia jätöksiä ja laji pesinee alueella. Lajin pesinnän varmistaminen vaatii joko pesä- tai poikuehavaintoa. Pyy (Bonasa bonasa) 2 paria Pyy esiintyy runsaana Etelä-Hämeen alueella ja todellinen parimäärä saattaa olla suunnittelualueella havaittua suurempi. Laji suosii kosteapohjaisia kuusikoita, joissa aluspuustoon kuuluu lehtipuita ja erityisesti harmaaleppää. Kasvillisuusselvityksen yhteydessä lohkon 2 alueella havaittiin pyypoikue (vähintään 7 poikasta) ja linnustoselvityksen yhteydessä lohkon 6 alueella havaittiin pyypari. Palokärki (Dryocopus martius) 1pari Kivimäen niemessä havaittiin ääntelevä aikuinen palokärki liito-oravaselvityksen yhteydessä ja lajin ruokailujälkiä näkyi koko suunnittelualueella. Pesäkoloa tai poikuetta ei kuitenkaan havaittu. Alueella on niukasti lajille riittävän suurirunkoisia puita pesäkolon tekemiseen. Palokärjen reviiri on usean neliökilometrin laajuinen ja lajin ruokailulennot voivat ulottua kilometrienkin päähän pesältä. 3.3.2 Alueella pesivät /esiintyvät kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) mainitut lintulajit Teeri (Tetrao tetrix) kts. 3.3.1 (NT= silmälläpidettävä) Rantasipi (Actitis hypoleucos) 1 pari (NT= silmälläpidettävä) Kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin lajeihin luokiteltu rantasipi on alueen lampareilla ja järvillä yleinen pesimälintu. Laji pesi kummallakin suunnittelualueella yhden parin voimin. 4. Yhteenveto Nyt inventoidulla suunnittelualueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Lohkon 4 noro on Metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö ja se on huomioitava alueen metsänkäsittelytoimenpiteitä suunniteltaessa. Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten luonnontilaisia lähteitä ei suunnittelualueella ole. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Kaikki alueen metsät ovat talousmetsäkäytössä eikä alueella ole vanhan metsän kuvioita. Kotamäensuo on ojitettu ja soinen luontotyyppi on korvautumassa metsäisellä luontotyypillä. Alueella ei havaittu viitasammakoita ja sopivien kutulammikoiden niukkuus rajoittaa lajin esiintymistä alueella. Alueella ei havaittu liito-oravia eikä alueella ole lajille optimaalista elinympäristöä. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy tai pesii palokärki, pyy ja teeri. Lisäksi Oksjärven pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen ja kuikka, jotka kummatkin ovat myös Lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin kuuluva rantasipi pesii kummallakin erillisalueella. Alueella ei ole lepakoiden talvehtimispaikoiksi sopivia louhikoita. Lepakoita saattaa pesiä alueen vapaa-ajan asunnoissa. Järven ranta-alueet ovat tyypillistä saalistusaluetta mm. vesisiipoille. Alueella ei havaittu uhanalaista putkilokasvilajistoa. 8
5. Lähteet ja kirjallisuus Finnlund, M; 1986. Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): 28-30 Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33-46. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R. 2012 (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa tavattavat lintudirektiivin I liitteen lajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi Ympäristöministeriö 2007b: Suomen kansainväliset vastuulajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1891&lan=fi Ympäristöministeriö 2007c: Suomen kansainväliset vastuulajit, linnut. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9837&lan=fi 9
6. Liitteet Luontoselvityksen lohkokartat 10