HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017

HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 KAUPUNGINVALTUUSTO 11.11.2013

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 2 HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 2. HEINOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 4 3. YLEISPERUSTELUT 3.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman lakiperusta 6 3.2 Kaupungin yleistavoitteet ja toimintaperiaatteet 6 3.3 Suunnittelun lähtökohdat ja ennusteet 7 3.4 Talousarviokehykset ja keskeiset oletukset 9 3.5 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma 14 3.6 Talouden tasapainottaminen 17 3.7 Täytäntöönpano-ohjeet 18 KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto 23 Sosiaali- ja terveystoimi 28 Sivistystoimi 48 Tekninen toimi 69 TULOSLASKELMAOSA 86 INVESTOINTIOSA 88 RAHOITUSOSA 94 LIITTEET Tase 1.1.2013 95 Tilivelvolliset 2014 97 Käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden erittely 99

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 3 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomi on rakennemuutoksessa. Valtion talous heikkenee, koska vienti ei vedä. Kuntataloudella on merkittävä rooli julkisen hallinnon kustannusten kokonaisuudessa, joten talouden oikaisua haetaan kunnista. Valtio tulee aktiivisesti vaikuttamaan kuntatalouteen ja sen suunnitteluun. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, uusi vuosittain tarkistettava taloudenohjausjärjestelmä luodaan sekä peruspalveluohjausmenetelmä otetaan käyttöön - kaikkien näiden pitäisi olla valmiina tiedotettavaksi vielä tämän vuoden aikana. Yksikään kunta ei voi välttyä kuntauudistuksesta eikä sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen uudistamissuunnitelmista. Heinolassa on nyt päätettävä, kuinka kaupunkimme itse valmistautuu tulevaisuuteen. Rakennammeko harkitut, suunnitelmalliset askelmerkit elämään tiukkenevassa taloudessa vai odotammeko vielä ja otamme myöhemmin käyttöön ison kriisiluudan ja kaaosteorian? Heinolalla on tällä hetkellä turvallinen taloudellinen tilanne jatkaa suunnitelmallista talouden hallintaa. Meillä on ylijäämäpuskuri ja rahasto, jonka taloudellinen, mutta myös henkinen arvo on erittäin painava. Heinolalla on kuitenkin myös ehkä suurempia haasteita kuin muilla kunnilla: työttömyysprosentti jatkaa nousuaan, kaupunkimme asukasmäärä hupenee ja näistä johtuen verotulokertymät pienenevät. Meidän tulee muuttaa toimintaamme, jotta tulot riittävät menojen kattamiseen. Kaikkien meidän on sitouduttava päätettyyn talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä strategian tavoitteisiin ja visioon. Kaupunkimme elinvoima täytyy elpyä asumisen ja työn tekemisen turvaamiseksi. Konsernihallinnossa tulee olla voimaa vastata elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemiseen. Siellä tulee olla valmius siihen, että työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät vastuut tulevat putoamaan kaupunkien syliin. Konsernihallinnon tulee pystyä vankasti auttamaan muita tulosalueita, jotka osaltaan vastaavat kaupunkilaisille järjestettävistä tai tuotettavista suorista palveluista. Jos tämä moottori ei toimi tehokkaasti, koko kone yskii. Sivistystoimi on tehnyt rakennemuutosta jo kolme vuotta. Raskaat muutostyöt alkavat olla valmiina, joten nyt pitää tehdä arvio ja analyysi siitä, mitä on saatu aikaan. Sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit pitää pystyä laittamaan kuntoon ja hoitamaan näin vastuut lasten ja aikuisten turvallisuudesta. Toiminnan laatu ja ennaltaehkäisevä merkitys täytyy jatkossa vielä selvemmin näkyä mm lasten suojeluun liittyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimessa tehdään aktiivista muutostyötä toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi sekä kulurakenteen keventämiseksi. Tehty työ näkyy mm siinä, että lastensuojelun kulukäyrä on kääntynyt laskusuuntaan ja vuoden 2014 talousarvioesityksessä on pystytty pienentämään tulosalueen budjettia. Teknisen toimen ja samalla myös koko kaupungin yhteinen haaste ovat maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät ongelmat. Arvovaltasyistä yms. tai yksittäisten edunvalvonnallisten erimielisyyksien takia maankäyttösopimusten tai kaavojen hyväksymiseen menee valittamisten vuoksi luvattoman kauan, useita vuosia ja ne, ketkä tästä kärsivät, ovat yksityishenkilöitä tai yrityksiä, joille asioiden eteneminen olisi erittäin tärkeää.

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 4 Teknisen toimen vastauksia tiukkenevaan taloustilanteeseen odotetaan joustavammasta toiminnasta, kustannustietoisesta työnjohtamisesta sekä siitä, että tiiviimpi yhteistyö muiden kaupungin toimijoiden kanssa tuottaa myös tekniselle toimelle hyötyä ja tukea. Heinola on mainettaan parempi kaupunki. Täällä on erittäin paljon loistavia asioita, pystyviä ihmisiä ja uinuvaa innostusta. Meidän haasteemme onkin nyt se, että saamme koottua kaiken tämän hyvän tahdon yhteiseen päämäärään. Pirjo Hepo-oja va.kaupunginjohtaja 2. HEINOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA v. 2020 Heinolan kaupungin strategiaa on työstetty kevään ja syksyn 2013 aikana. Valtuusto on hyväksynyt kaupungin Heinolan kaupungin strategian visioksi vuoteen 2020, arvot, toiminta-ajatuksen, kriittiset pitkän aikavälin tavoitteet (katso alla oleva kuvio). Kuluvan syksyn aikana on täsmennetty strategisia tavoitteita ja niiden luonnoksia esiteltiin talousarvioseminaarissa. Työ jatkuu edelleen strategiaryhmässä yhdessä poliitikkojen kanssa. Samanaikaisesti tulosalueet aloittavat strategiapäivittämistyöskentelynsä. Tavoitteena on, että keväällä 2014 olisi valmiina täsmennys kaupungin strategiasta sekä tulosalueiden osastrategiat. Heinolan kaupungin strategian ydinasiat vuoteen 2020

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 5 Samaan aikaan on valmisteltu elinkeinostrategiaa elinkeinotoimikunnassa. Elinkeinostrategian sen hetkinen versio on esitelty syksyllä valtuustolle, mutta asiakirja ei ole ollut kaupunginhallituksen- ja valtuuston käsittelyssä. Koska kaupungin strategian ja elinkeinostrategian yhteensovittamista ei ole saatu tässä vaiheessa tehtyä, niin alla olevassa yhteenvetoluonnoksessa kerrotaan lyhyesti elinkeinostrategian keskeiset asiat, visio, painopisteet (strategiset kärjet) ja välineet. Heinolan elinkeinostrategia 2020: Visio, painopisteet (strategiset kärjet) ja välineet

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 6 Tarkoituksena on jatkaa seuraavaksi kaupungin strategian ja elinkeinostrategian yhteensovittamista yhteiseksi päästrategiaksi. Vuoden 2014 talousarvion asetettujen sitovien sekä toiminnallisten tavoitteiden taustalla ovat olleet aiemmat kaupungin ja tulosalueiden strategiat. Tavoitteet yhteen sovitetaan uuden Heinolan kaupungin strategian ja elinkeinostrategian mukaisesti. Vuoden 2014 toimintaa ja taloutta ohjaavat Heinolan kaupungin strategia ja elinkeinostrategia. 3. YLEISPERUSTELUT 3.1 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAKIPERUSTA Kuntalain 65 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, joiden mukaan:: "Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Heinolan vuoden 2013 aloittavassa taseessa kumulatiivinen ylijäämä oli 10,5 milj. euroa. 3.2 KAUPUNGIN YLEISTAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET Heinola turvaa kaupunkilaisille laadukkaat peruspalvelut suunnitelmakaudella. Talouspohjan tulee säilyä vakaana. Toiminnan kehittämisen tulee perustua parannettuun kustannustehokkuuteen. Heinola toteuttaa kaupunginvaltuustossa hyväksytyn strategian linjauksia kaupungin kehittämisessä ja jatkaa myönteisen kuntakuvan luomista siten, että Heinola on houkutteleva asuinkunta, työpaikkakunta ja kunta, joka antaa hyvän pohjan jo olemassa oleville sekä uusille alkaville yrityksille. Näiden toimien tavoitteena on kaupungin työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja työttömyyden alentaminen. Kaavoitus sekä jo olemassa olevien alueiden käytön tehostaminen on edellytys kaupungin kehittymiselle. Suunnitelmakaudella lisätään eri tahojen yhteistyötä ja sitä kautta haetaan uusia laadukkaita, kustannustehokkaita toimintatapoja, joilla vaikutetaan väestömäärän kasvuun sekä talouspohjan kestävään kehittymiseen.

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 7 3.3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ENNUSTEET Yleinen talouskehitys Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2012 0,2% ja vuoden 2013 BKT:n ennakoidaan supistuvan 0,4 %. Euroopan talouskehitys on heikkoa ja maailmankaupan kasvukin on hidasta. Merkittävää ulkomaisen kysynnän piristymistä ei valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ole odotettavissa pariin vuoteen. Vuoden 2014 talouskasvuksi ennustetaan 1,2% ja vuonna 2015 kasvuksi odotetaan 1,9 %. Keskimääräisen virallisen työttömyysasteen (tilastokeskus) ennakoidaan kohoavan vuonna 2013 8,3%:iin, laskevan vuonna 2014 8,1%:iin ja vuonna 2015 7,8%:iin. Pankkikriisin käynnistämää lamaa torjuttiin elvyttävällä finanssipolitiikalla ja ohjauskorkojen laskuilla. Tässä tilanteessa euroalueen tukipaketteihin sitoutuneet valtiot ovat hillitsemässä velkaantumista. Lamasta huolimatta suuria elvytystoimia ei ole odotettavissa. EKP:n ja suurimpien kehittyneiden maiden keskuspankkien ohjauskorot ovat 0,25-0,50 tuntumassa. Korot ovat edelleen hyvin alhaisella tasolla eikä korkopolitiikasta ole talouden vauhdittajaksi. Rahamarkkinoilla 12 kk:n euribor -korko on 0,5 %:n tuntumassa ja lyhyemmät korot tätä alemmilla tasoilla. Suuria paineita korkojen nousulle ei ole ja korkotaso säilyy alhaisena todennäköisesti useamman vuoden. Kuntatalouden ennusteet vuoteen 2016 Vuosina 2008-2009 koettu syvä taantuma ja lyhyen nousun jälkeen alkanut hitaan kasvun kausi ei vaikuttanut kuntatalouteen niin voimakkaasti kuin odotettiin. Omien säästöpäätösten ohella valtion elvytystoimet, kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus, kela-maksun poistaminen sekä takautuvasti korotettu kuntaryhmän ansio- ja pääomaverotulotulojen jako-osuus vahvistivat keskimääräisesti katsoen vuoteen 2011 saakka kuntien talouksia. Kuntien vuosikate vuonna 2012 oli keskimäärin 71 % poistoista, lainaa oli 2261 / asukas ja taseeseen kertynyt ylijäämää oli keskimäärin 1224 /asukas. Heinolassa vuosikate oli 105 % poistoista, lainaa oli 2 229 / asukas ja taseeseen kertynyttä ylijäämää 522 /asukas. Vuoden 2013 kunnallisveroprosentti (20,50) pidettiin edellisen vuoden tasolla ja kiinteistöveroprosentteihin tehtiin vain vähäinen muutos. Vuoden 2013 tulosennuste on kolmen vuosineljänneksen toteutuman perusteella talousarvion mukainen eli 0,1 M ylijäämäinen. Kuntien toimintaympäristö uudelle suunnittelukaudelle lähdettäessä on suuressa muutoksessa. Kuntarakennelaki edellyttää kunnilta yhteistoimintaselvityksiä viimeistään 1.7.2014. Valtion keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kuntauudistus, jolla tavoitellaan suurempaa kuntakokoa ja ns. vahvoihin peruskuntiin tukeutuvaa palvelurakennetta. Tähän liittyen valmisteilla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita koskeva uudistus sekä valtionosuuslakien ja kuntalain kokonaisuudistus. Uusien valtionosuusperusteiden on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Kuntien suurimmat menopaineet syntyvät terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja muissa sosiaalipalveluissa suurten ikäluokkien tullessa näiden palvelujen piiriin.

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 8 Heinolassa vanhimpien ikäluokkien kasvu on muuta maata nopeampaa, mikä edellyttää vielä suurempaa palvelujen sopeuttamista. Koko maan työllisyystilanne on edelleen heikentymässä. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste oli 7,7%. ELY-keskusten tietojen mukaan v. 2013 heinäkuun lopussa koko maassa oli 290 245 työtöntä työnhakijaa, mikä on 11,1 % työvoimasta (08 / 2012: 9,5%). Heinolassa työttömänä oli 1 252 henkeä (14,0%; 8 /2012:12,5%). Taloussuunnitelmassa oletetaan, että euron, valtionvelkojen ja ongelmapankkien ympärillä käytävä spekulointi vähitellen rauhoittuu, että ongelmiin saadaan ratkaisut ja että kansainvälinen talous alkaa elpyä. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät kehittyneiden maiden velka-ongelmien ratkaisuihin ja Lähi-Idän poliittiseen kuohuntaan. Mikäli inflaatio vielä odotusten vastaisesti kiihtyisi, korkotason nousu toisi suuria vaikeuksia jo muutenkin synkkiin talousnäkymiin Monet keskeiset kunta-valtio -suhteeseen ja kunnallistalouteen vaikuttavat seikat ovat vain arvailtavissa. Heinolan verotulo- ja valtionosuusennusteet on laadittu Suomen kuntaliiton, valtion peruspalveluohjelman ja uuden hallitusohjelman tietojen pohjalta. Osa epävarmuuksista ratkeaa, kun valtion ensi vuoden talousarvio saadaan hyväksytyksi. Oletetaan, että kuntien ja valtion väliset tehtävämuutokset ja kustannusten jako toteutetaan siten, että valtion rahoitusosuus ei ratkaisevasti muutu tai jos tällaisia muutoksia toteutetaan, että valtionosuusmenetykset kompensoidaan jollain tavalla. Valtio ei voi merkittävästi vetäytyä nykyisistä rahoitusvastuistaan purkamatta palveluvelvoitteita ja kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa. Tunnuslukuja Asukasluku 2008 2013 ja arvio vuosille 2014 2015 TUNNUSLUKU / MITTARI 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 asukasmäärä 20 545 20 374 20 258 20 164 20 051 20 115 20 145 20 180 erotus edelliseen vuoteen -67-171 -116-94 -113 +66 +30 +35 Ikäjakauma vuoden lopussa 2008 2012 TUNNUSLUKU / MITTARI 2008 % 2009 2010 2011 2012 % 0 14 -vuotiaat 2 960 14,7 2 868 2 779 2 725 2 643 13,2 15 64 -vuotiaat 13 092 65,0 12 884 12 699 12 464 12 206 60,9 65 74 -vuotiaat 2 081 10,3 2 559 2 637 2 787 2 940 14,7 75 -vuotiaat 2 012 10,0 2 063 2 143 2 188 2 262 11,3 Työttömyysaste; vuosikeskiarvo 2008 2012 ja 30.6.2013 / ELY-Keskus TUNNUSLUKU / MITTARI 2008 2009 2010 2011 2012 31.8.2013 työttömyys % Heinola 9,5 14,6 14,2 13,4 13,1 14,0 työttömyys % Heinolan seutu 9,6 12,7 13,2 13,9 12,3 12,8 työttömyys % Päijät-Häme 9,7 13,0 12,9 11,7 12,1 13,4 työttömyys % Koko maa 7,6 9,8 10,0 9,4 9,8 11,1

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 9 Elinkeinorakenne 2007 2010 asukasluku työpaikat maa- ja metsätalous jalostus palvelut tuntematon kpl / % kpl / % kpl / % kpl / % 2010 20 258 7 276 196 / 2,8 2 634 / 36,2 4 376 / 60,1 62 / 0,9 2009 20 374 7 474 196 / 2,6 2 559 / 34,8 4 690 / 61,7 70 / 0,9 2008 20 545 8 327 222 / 2,7 3 291 / 39,5 4 759 / 57,2 55 / 0,7 2007 20 612 8 388 215 / 2,6 3 300 / 39,3 4 759 / 57,2 79 / 0,9 Veroprosentit vuosina 2003 2014 TUNNUSLUKU / MITTARI 2003-2004 2005-2008 2009 2010 2011-2012 2013-2014 kunnan tulovero 18,75 19,00 20,00 21,00 20,50 20,50 yleinen kiinteistövero 0,75 0,76 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asunto 0,25 0,32 0,50 0,50 0,50 0,50 muu asuinrakennus 0,75 0,83 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton asuinpaikka (0,75) (0,76) (1,00) (1,00) (1,00) 2,50 3.4 TALOUSKEHITYS JA KESKEISET OLETUKSET Verot Kunnallisveron tuotto on kehittynyt Heinolassa jo pitkään hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tämä on näkynyt kaupungin kuntajako-osuuden pienentymisenä. Myös kuntien välisessä verotulotasauksessa Heinola on siirtynyt maksajasta tasauksen saajaksi. Vuoden 2012 verotustiedot saadaan lokakuun lopussa. Kaupungille vuodelta 2012 maksuun pantavat kunnallisverot kasvavat ennakkotietojen mukaan 0,4%. Kunnille tilitettävien kunnallisverojen ennustetaan kasvavan vuonna 2013 5,3 % ja vuonna 2014 1,4 % maan keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (19,38) arvioituna. Heinolan kunnallisveroprosentin oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla (20,50 %) koko suunnittelukauden ja vuonna 2014 veron tuoton arvioidaan olevan 62,4 M (+1,6 %). Kuntien yhteisöverotulojen tuotto on suhdannetekijöistä johtuen laskenut ja verokannan alennus 1.1.2014 lähtien 24,5 %:sta 20%:iin pienentää veron tuottoa. Veromenetysten kompensoimiseksi kuntien jako-osuutta korotetaan alustavien tietojen mukaan 34,86 %: iin (2015: 33,85%) Heinolan kuntajako-osuuden arvioidaan olevan tästä 0,24 % koko suunnittelukauden. Kaupungin jako-osuus oli vuonna 2003 0,47 % ja vuonna 2013 0,263 %. Vuoden 2014 jako-osuudet vahvistetaan lopulliseksi tammikuussa 2014. Yhteisöveron kertymäksi ennakoidaan 3,3 M.

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 10 Kiinteistöveroprosentit on oletettu pidettävän vuosina 2015-2017 vuodelle 2014 päätetyllä tasolla. Kiinteistöveroprosentti Tuottoarvio 2014 * yleinen 1,00 % 3,400 M * vakinainen asunto 0,50 % 2,100 M * muu asunto 1,00 % 0,600 M * voimalaitos (ei verotettavia kiinteistöjä) 2,50 % 0,000 6,100 M Verotulojen kehitys 2003-2017 (2013-2017 ennusteita / taloussuunnitelma) Milj. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kunnallisvero 46,8 46,8 48,9 49,6 52,2 56,8 58,5 59,2 60,1 60,1 61,4 62,4 62,5 62,9 63,4 Kiinteistövero 2,5 2,7 2,9 2,9 3,2 3,4 5,0 5,1 5,3 5,3 5,6 6,1 6,2 6,2 6,3 Yhteisövero 4,6 3,8 3,6 3,9 4,0 4,4 3,7 4,0 3,8 2,6 3,1 3,2 3,3 2,9 2,9 Yhteensä 53,9 53,3 55,4 56,4 59,4 64,6 67,2 68,4 69,1 68,0 70,1 71,7 71,9 72,0 72,6 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmässä yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen, taiteen perusopetuksen, yleisen kirjaston ja kulttuuripalvelujen valtionosuus sekä verotulotasaus muodostavat ns. yhden putken valtionosuuden. Tämän lisäksi kaupunki saa muuta OKM:n myöntämää valtionosuutta lukiokoulutukseen, pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin, aamu- ja iltapäivätoimintaan, musiikkioppilaitostoimintaan, liikuntaan, nuorisotyöhön ja museotoimintaan. OKM:n valtionosuudesta vähennetään kunnan rahoitusosuus lukion ja muun ylläpitäjämallin mukaisen vos-rahoituksen kustannuksiin (n. 357 / as). Vuoden 2014 valtionosuuksiin liittyy uusia leikkauksia, mm, OKM:n valtionosuuksien indeksitarkastuksista ollaan luopumassa. Seuraavassa ovat arviot tulevista valtionosuuksista, jotka vahvistetaan joulukuun lopussa v. 2013: Peruspalvelujen valtionosuus (VM) 38,970 M Verotulotasaus (VM) 3,380 M Muut valtionosuudet (OKM) 3,610 M Kunnan rahoitusosuus ylläpitäjämallin mukaisen vos-rahoituksen kustannuksiin (OKM) - 7,200 M Yhteensä 38,760 M Perustoimeentulotukeen saatava kustannusperusteinen 50 %:n valtionosuus (1,228 M ) käsitellään toimeentulotuen yhteydessä käyttötulona.

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 11 Lainakanta ja omavaraisuus 2007 2014 TUNNUSLUKU / MITTARI 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e lainakanta, 1 000 euroa 46 908 50 882 59 512 53 436 47 747 44 702 51 100 52 300 lainakanta / asukas 2 275 2 476 2 921 2 637 2 363 2 229 2 540 2 615 omavaraisuusaste 68,9 60,8 59,8 62,5 64,4 64,6 65,0 64,0 Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, tappion sietokykyä ja ylipäätään kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omat varat muodostavat puskurin mahdollisia tappioita varten. Lainakanta kasvaa vuosina 2014-2016 ja supistuu vuonna 2017. Kehitys riippuu siitä, miten aktiivisesti investointeja rahoitetaan energiarahaston sijoitustuottoja kotiuttamalla. Lainojen korkomenoiksi v. 2014 arvioidaan 1,2 M. Oheisesta kuvasta näkyy lainakannan kehitys taloussuunnitelman 2014-2017 pohjalta. Lainakanta 1996-2017 3500 3000 2500 2000 /asukas 1500 1000 500 0 65 55 45 35 Milj. 25 15 5-5 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 / as milj. Sijoitusten tuotot ja kulut Heinola Energia Oy:n kauppahinta 51,634 M (307 Mmk) on sijoitettu syyskuussa 1999 valtuuston hyväksymiä periaatteita noudattaen pitkällä tähtäyksellä. Tämän vakuudeksi perustettiin kaupungin omaan pääomaan kuuluva rahasto (Heinolan energiarahasto), johon siirrettiin vuoden 1999 ylijäämäisestä tuloksesta siirtokelpoiset varat. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata pääoman reaaliarvon säilyminen sekä tuottaa kaupungille pääomatuloja. Sijoitusten tuottotavoitteeksi on asetettu kuusi prosenttia eli pitkän ajanjakson inflaatio huomioon ottaen tavoitellaan runsaan 4%:n reaalituottoa. Energiarahaston sijoitukset on tehty sijoitusrahastojen kautta. Sijoitusten markkina-arvo syyskuun lopussa 2013 oli 68,7 M. Pääomasta 11% oli sijoitettuna osakerahastoihin, 2 % pääomaturvattuihin lainoihin ja yhdistelmärahastoihin ja loput 87 % korkorahastoihin. Sijoitustoiminnan tarkempi ohjaus määritellään varainhoitosopimuksissa. Sijoitustuottoja on kotiutettu vuosina 2001-2008 yhteensä 21,9 M. Sijoitustoiminnan alusta laskettu vuosituotto oli elokuun lopussa 5,0%. Epävarmasta taloussuhdanteesta

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 12 johtuen tuotto-odotukset ovat poikkeuksellisen alhaalla. Sijoitusten vuoden 2014 kirjanpidolliseksi nettotuotoksi on arvioitu 2,38M (3,3 %). Pääoman kotiutuksia voidaan tulevaisuudessa käyttää investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja elinkeinojen kehittämiseen valtuuston erikseen päättämällä tavalla. Kotiutus on vaihtoehto pitkäaikaiselle lainanotolle. Tuotot käsitellään kirjanpitolain mukaisesti tuloslaskelmassa ja kotiutukset rahoituslaskelmassa. 75 HEINOLAN ENERGIARAHASTON SIJOITUKSET 13.9.1999-31.9.2013 (MILJ. EUROA) 70 65 60 55 50 kotiutus 3,0 M kotiutus 1,7 M kotiutus 4,9 M 45 kotiutus 1,7 M kotiutus 6,4 M kotiutus 4,2 M 40 9\99 12\99 3 69 12\00 3 6 9 12\01 3 6 9 12\02 3 69 12\03 3 69 12\04 3 6 9 12\05 3 6 9 12\06 3 69 12\07 3 6 9 12\08 3 6 9 12/09 3 6 9 12\10 3 69 12\11 3 6 9 12\12 3 6 9 Markkina-arvo 6%/ v 5%/v 70 ENERGIARAHASTON ARVO 1999-2013 (elinkust. ind. 9/99: 1455) 65 60 55 50 45 40 9\99 12\99 12\00 12\01 12\02 12\03 12\04 12\05 12\06 12\07 12\08 12/09 12\10 12\11 12\12 9\13 Markkina-arvo Reaaliarvo

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 13 Korkomenot Korkotaso on edelleen poikkeuksellisen alhainen: lyhimmät euribor-korot 0,4 %:n tuntumassa ja pitkät lainakorot n. 1,5 %:ssa. Kaupungin vanhojen talousarviolainojen keskikorko on keskimäärin 2,8 % ja niistä 98% on kiinteäkorkoisia. Virallisessa tilastoinnissa lainakantaan sisällytetään kaikki korollinen vieras pääoma eli myös maksuvalmiusluotot, joita kaupungilla on vuoden aikaan vaihtelevia määriä. Henkilöstömenot Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset päättyvät 28.2.2014. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat solmineet 30.8.2013 Työllisyys- ja Kasvusopimuksen, joka tähtää uusien noin kolmen vuoden pituisten sopimusten solmimiseen. Kahden ensimmäisen vuoden sopimuskorotus on 20 ja 0,4%:n yleiskorotus. Vuoden 2015 kesällä neuvotellaan vuosien 2015-2016 sopimusmuutoksista. Lakisääteiset palkkaperusteiset työnantajamaksut: 4100 Sairausvakuutus maksu 2,150 % 4110 Työttömyysvakuutusmaksu 2,854 % 4140 Tapaturmavakuutusmaksu 0,400 % 4150 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,060 % 4175 KuEL-maksu ( palkkaperusteinen) 16,750 % 4177 VaEL-maksu / opettajat 21,680 % 4178 Muut työeläkemaksut / Tyel 18,6 / 17,5 % Ennakoidut työnantajamaksut ovat kunnallisen eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta palkasta yhteensä 22,214 % ja valtion eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta 27,144 %. Kuntien eläkevakuutus perii lisäksi laskuttamalla eläkemenoperusteista KuEL-maksua (tili 4174;). Vuoden 2014 maksuosuudet (3,6 M ) on arvioitu vähentämällä vuoden 2013 maksuosuutta 8,0 %. KuEL:n ns. varhe -maksuihin (4172) ja työllistämismenoihin on varattu keskitetysti yksi käyttövarausmääräraha (0,523 M ), joka jaetaan tulosalueille käytön suhteessa. HENKILÖTYÖPANOS (vakituiset ja määräaikaiset) 2010 2011 2012 Arvio 2013 Muutokset 2014 Konsernihallinto 34 37,8 42,1 41 0,5 Sivistystoimi 391,2 394,2 386,3 385 0,5 Sosiaali- ja terveystoimi 379,8 384 405,1 413 10,0 Tekninen toimi 224,9 225,8 231 226 0,3 Yhteensä 1 029,9 1 041,8 1 064,5 1 065 11,3

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 14 3.5 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelman tunnuslukuja 2008 2009 2010 2011 2012 TA 2013 TA 2014 Asukasmäärä 20 545 20 374 20 258 20 164 20 056 20 000 20 000 Toimintatuotot % toimintakuluista 16,6 16,6 16,7 17,0 18,2 15,5 16,0 Vuosikate % poistoista -65,3 197,7 157,2 126,8 104,9 101,3 123,4 Vuosikate / asukas -146 521 407 340 255 272 327 Poisto % 25,9 30,2 28,7 28,0 22,0 28,4 26,4 Poistot / asukas 222 264 259 268 243 268 265 Toimintatuottojen % -osuus toimintakuluista: 100 x toimintatuotot / toimintakulut (ulkoiset tuotot ja kulut) Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelussuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla toiminnan tuotoilla. Vuosikate % poistoista: 100 x vuosikate / poistot Poisto %: 100 x poistot käyttöomaisuudesta / ulkoiset toimintatuotot 2008 2009 2010 2011 2012 TA 2013 TA 2014 Valtionosuudet / asukas 1 174,79 1 338,93 1 452,61 1 618,38 1 738,13 1 869 1 938 Valtionosuudet % 22,76 25,49 26,93 28,88 28,70 27,7 30,9 toimintamenoista Nettomenot / asukas 4 273,38 4 359,37 4 468,95 4 627,53 4 909,40 5 122 5 255 (toimintakate, kaupunki) Ulkoiset tuotot ja kulut Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu verotulojen, valtionosuuksien ja ulkoisten toimintatuottojen sekä ulkoisten toimintakulujen kehitystä. Kaupungin palveluntuottajien sisäisesti myymien palvelujen ja vuokrien yhteismäärä vuonna 2014 on 13,7 M, mikä sisältyy käyttötalouden määrärahoihin ja tuloarvioihin mutta ei kuviossa eriteltyihin eriin. Valtionosuuksien osuus tuotoista on kasvanut selvästi. Vuonna 2008 valtionosuudet olivat 23% ulkoisista toimintatuotoista ja vuonna 2014 niiden osuus on 30%. Samaan aikaan verotulojen suhteellinen osuus on laskenut 61:stä 55:een eli kuusi prosenttiyksikköä. Ulkoisten toimintatuottojen osuus on laskenut 16%:sta 15 % :iin.

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 15 Ulkoiset toimintatuotot, verot ja valtionosuudet sekä toimintakulut 2008-2014 1000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2008 Tuotot 2008 Kulut 2009 Tuotot 2009 Kulut 2010 Tuotot 2010 Kulut 2011 Tuotot 2011 Kulut 2012 Tuotot 2012 Kulut 2013 Tuotot 2013 Kulut 2014 Tuotot 2014 Kulut Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Toimintakulut

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 16 HEINOLAN KAUPUNKI SISÄINEN TULOSLASKELMA TP 2011 1000 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 13 290 14 350 14 270 14 481 330 14 410 14 345 14 345 1,5 MAKSUTUOTOT 7 501 7 677 7 538 7 372 370 7 375 7 340 7 340-2,2 TUET JA AVUSTUKSET 2 735 2 858 2 636 3 331 890 2 605 2 418 2 414 26,4 VUOKRATUOTOT 7 097 7 661 7 207 7 867 590 7 879 7 879 7 879 9,2 MUUT TOIMINTATUOTOT 1 258 3 086 998 876 810 890 890 890-12,1 TOIMINTATUOTOT 31 881 35 632 32 649 33 929 990 33 159 32 872 32 868 3,9 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 428 473 383 269 500 255 255 255-29,6 32 308 36 105 33 032 34 199 490 33 414 33 127 33 123 3,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -40 434-43 512-44 614-45 606 190-46 083-46 062-46 088 2,3 ELÄKEKULUT -11 001-11 275-11 860-12 089 400-12 413-12 410-12 411 1,9 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -2 350-2 565-2 599-2 494 560-2 505-2 505-2 505-4,0-53 784-57 353-59 073-60 190 150-61 001-60 977-61 004 1,9 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -32 335-34 075-33 461-34 266 630-34 267-34 266-34 266 2,4 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -20 972-22 614-23 674-24 011 380-23 374-22 944-22 939 1,4-53 307-56 689-57 135-58 278 010-57 641-57 210-57 205 2,0 AINEET,TARVIKKEET JA TAVARAT -7 674-7 698-7 689-8 103 260-8 011-8 004-8 005 5,4 AVUSTUKSET -5 732-6 102-6 464-6 915 650-6 878-6 878-6 878 7,0 VUOKRAKULUT -4 809-5 216-5 561-5 767 860-5 714-5 692-5 692 3,7 MUUT TOIMINTAKULUT -312-1 889-440 -280 410-297 -297-297 -36,2 TOIMINTAKULUT -125 618-134 947-136 362-139 535 340-139 542-139 058-139 081 2,3 TOIMINTAKATE -93 310-98 841-103 330-105 335 850-106 128-105 931-105 958 1,9 VEROTULOT 69 128 67 998 70 100 71 700 000 71 940 71 960 72 600 2,3 VALTIONOSUUDET 32 633 34 860 37 600 38 760 000 38 400 38 400 38 400 3,1 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT 343 241 32 43 000 46 39 33 36,3 MUUT RAHOITUSTUOTOT 4 016 3 791 2 790 3 232 000 3 230 3 230 3 230 15,8 KORKOKULUT -1 484-1 300-1 119-1 210 000-1 435-1 353-1 494 8,1 MUUT RAHOITUSKULUT -4 471-1 643-905 -910 000-900 -900-900 0,6-1 596 1 089 797 1 155 000 941 1 016 869 44,8 VUOSIKATE 6 855 5 106 5 168 6 279 150 5 153 5 445 5 911 21,5 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -5 405-4 867-5 400-5 300 000-5 300-5 300-5 300-1,9 TILIKAUDEN TULOS 1 450 238-232 979 150-147 145 611 POISTOERON LIS.(-)TAI VÄH.(+) -84 255 0 0 0 0 0 0,0 VARAUSTEN LIS.(-)TAI VÄH.(+) 372 28 0 0 0 0 0 0,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(+) / ALIJ.(-) 1 738 521-232 979 150-147 145 611

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 17 HEINOLAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 1000 1000 1000 1000 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 5 168 6 279 150 5 153 5 445 5 911 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 0 0 0 0 0 5 168 6 279 150 5 153 5 445 5 911 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -11 928-7 928 520-12 209-11 908-4 995 RAHOITUSOSUUDET INV.MENOIHIN 410 540 400 1 470 1 010 0 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT 309 409 250 9 9 9-11 209-6 978 870-10 730-10 889-4 986 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -6 041-699 720-5 577-5 444 925 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET 0-30 000-30 -30-30 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET 14 28 200 28 28 28 14-1 800 0-2 -2 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 9 200 12 000 000 21 500 17 000 17 900 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -4 623-10 786 800-16 187-11 987-18 907 4 577 1 213 200 5 313 5 013-1 007 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 0 0 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 4 591 1 211 400 5 311 5 011-1 009 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 450 511 680-266 -433-84 Toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen vuosina 2014-2016. Rahoitustarve katetaan lainanotolla ja kotiuttamalla energiarahaston sijoituksia. Kotiutuksista päätetään erikseen laina- ja sijoitusmarkkinoiden tilanteesta riippuen. 3.6 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa vahvistettaessa on päätettävä, miten edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä katetaan suunnitelmakaudella. Lisäksi taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 18 toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Vuoden 2013 aloittavassa taseessa ylijäämä edellisiltä tilikausilta oli yhteensä 10,472 milj. euroa. Vuoden 2013 tuloksen ennustetaan olevan ns. nollatulos. Vuosien 2014-2017 tulokset yhteen laskettuina taloussuunnitelma on 2,676 M ylijäämäinen. Kun arvioidaan, että suunnitelmapoistot (5,0 5,5 M ) vastaavat vuosittain keskimääräisten korvausinvestointien tarvetta, vuosikatteen tarjoama investointien tulorahoitus on vuoden 1996 jälkeen ollut riittävä vain vuosina 2006 ja jaksolla 2009-2012., jolloin keskimääräiset nettoinvestoinnit ovat olleet 4,3 M eli noin 1M poistoja pienemmät. Muina vuosina tulorahoituksen vaje on rahoitettu velanotolla ja energiarahaston sijoituksia kotiuttamalla. Tulorahoituksen riittämättömyys ja investointien voimakas vaihtelu käyvät ilmi oheisesta kuviosta. Vuosien 2006, 2008 ja 2009 poikkeukselliset vuosikatteet johtuvat suurista energiarahaston kirjanpidollisen tuoton vaihteluista. Kaupungin talous on vahvistunut merkittävästi vuosina 2009-2012. Kaupungin taloutta tulee ohjata siten, että nettoinvestointien ja vuosikatteen erotus on pitkällä aikavälillä tasapainossa. Laaditaan omaisuuden myynnin ja jalostamisen ohjelma. Laaditaan tuottavuusohjelma 2014-2016 yhdessä tulosalueiden kanssa. (1000 ) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 -4000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosikate ja nettoinvestoinnit 1993-2014 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosikate Nettoinvestoinnit 3.7 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Talousarviota koskevat säännökset Kuntalain 64 :n 4 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa valtuusto hyväksyy toimielinten toimintatavoitteet ja talousarvion. Kaupunginhallitus ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelmaan liittyvää päätösvaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 19 Talousarvion toteuttamista säätelevät kirjanpitolaki, KILAN:n kuntajaoston ohjeet sekä kaupungin omat säännökset ja ohjeet. Talousarvio perustuu kirjanpidon kanssa yhteisille tilipuitteille. Kaupungin tilikausi on kalenterivuosi. Kirjanpitolain säännöksistä keskeisimmät ovat: 1) Menojen ja tulojen käsittely erillisillä tileillä (bruttoperiaate) 2) Suoriteperusteinen kirjaaminen eli menojen ja tulojen kohdistaminen tavaran, palvelun tai muun suoritteen luovutuksen ajankohtaan 3) Investointien ym. pitkäaikaisten hyödykkeiden aktivointi ja kirjaaminen kuluksi vuosipoistoina Taloutta koskevia kaupungin omia säännöksiä ovat mm. hallintosääntö, tulosalueiden johtosäännöt, konserniohjeet, talousarviossa annetut ohjeet ja varojen käytölle asetetut ehdot sekä valtuuston asettamat sitovat tavoitteet. Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmat Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sitovat toimielimiä valtuustoon nähden sekä euromääräisesti että käyttötarkoituksen ja asetettujen sitovien tavoitteiden kautta. Talousarvio on pääosin bruttositova paitsi niiden oheisessa taulukossa mainittujen tehtävien kohdalla, joissa sitovuudeksi on merkitty nettositovuus. Bruttositovat määrärahat ja tuloarviot ovat erikseen valtuustoon nähden sitovia. Nettositovuudessa sitova erä on tehtävän menojen ja tulojen erotus. Käyttötalousosassa, tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa sitovuus on tehtävätasolla (TH) paitsi erikoissairaanhoidossa (TH 260), jossa sitovuus on osatehtävillä 2600 Kaupunginsairaala ja 2650 Erikoissairaanhoidon ostopalvelut. VUODEN 2014 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUSOSA Määräraha (-) Tuloarvio(+) KONSERNIHALLINTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA 100 VAALIT -41 260 20 000 TARKASTUSLAUTAKUNTA 105 TARKASTUSTOIMI -73 000 KAUPUNGINHALLITUS 110 YLEISHALLINTO -7 846 770 2 188 250 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 200 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO -2 054 710 67 000 210 TUTKIMUS JA TUKIPALVELUT -2 763 380 145 640 230 PERUSTERVEYDENHUOLTO -13 783 240 1 496 200

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2017 20 Määräraha (-) Tuloarvio(+) 2600 KAUPUNGINSAIRAALA (ESH) -1 451 180 310 000 2650 ERIKOISSAIRAANHOIDON OSTOPALVELUT -18 833 430 270 KOTI- JA VANHUSPALVELUT -16 377 010 3 697 530 280 VAMMAISTEN ERITYISPALVELUT -5 536 800 125 000 290 SOSIAALIPALVELUT -13 282 930 2 282 360 SIVISTYSTOIMI SIVISTYSLAUTAKUNTA 400 OPETUS- JA KOULUPALVELUIDEN HALLINTO -477 340 410 PERUSKOULUTUS -13 913 350 482 160 416 LUKIOKOULUTUS -1 942 380 121 400 417 MUSIIKKIOPETUS -629 330 144 100 418 MUU KOULUTUS -410 940 420 VARHAISKASVATUSPALVELUT -9 150 890 962 500 430 KIRJASTOPALVELUT -974 680 67 000 440 NUORISOPALVELUT -1 503 880 657 130 LIIKUNTA- JA KULTTUURILAUTAKUNTA 450 KULTTUURIPALVELUT, MUSEOT -1 556 500 728 710 475 LIIKUNTAPALVELUT -1 965 770 362 570 TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI -3 284 420 392 340 502 MAANKÄYTTÖ JA MITTAUSTOIMI -1 489 160 1 306 200 504 METSÄ- JA KALATALOUS -290 790 590 410 505 KUNNALLISTEKNISET TYÖT JA PUISTOT -4 703 730 1 974 020 516 VESIHUOLTO -2 666 800 3 679 780 520 RAKENNUKSET JA ISÄNNÖINTI -5 531 570 5 366 980 550 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT -6 514 560 6 569 510 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 594 YMPÄRISTÖTOIMI -700 700 110 700 596 RAKENNUSVALVONTA -364 840 302 000 TULOSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ -140 115 340 34 149 490 700 VEROTUS 71 700 000 710 KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET 38 760 000 720 KOROT JA MUU RAHOITUS (nettositova) 1 785 000 INVESTOINTIOSA (bruttositova) Sitovuus on osoitettu investointien taulukossa merkinnällä Sitova RAHOITUSOSA 900 LAINANANTO (nettositova) -1 800 910 TALOUSARVIOLAINAT (nettositova) 1 213 200