Liite 2 67050357. BJ 10.11.2006 Pieksänmaan kunta n luontoselvitys Järvi- ja jokikohtaiset kuvaukset
Luontoselvitys LIITE 2 1 1. JÄRVET JA JOET 3 1.1 SELVITYSALUEEN JÄRVIEN LUONNONYMPÄRISTÖ 3 1.1.1 Valkeinen (1.6 ha) 3 1.1.2 Jokijärvi ja Lammuste 4 1.1.3 Pasko-Loukee (0.5 ha) 4 1.1.4 Loukee 5 1.1.5 Pyhäluoman lampi 6 1.1.6 Mäkilampi 6 1.1.7 Surmalampi 7 1.1.8 Kalalammit 7 1.1.9 Joutee 7 1.1.10 Valkealampi 8 1.1.11 Kolmipohja 9 1.1.12 Asonlampi 10 1.1.13 Sinilampi (1.7 ha) 10 1.1.14 Paihmaa 10 1.1.15 Alalampi 11 1.1.16 Ahvenlampi 11 1.1.17 Pahalampi (1.7 ha) 12 1.1.18 Härkäjärvi 12 1.1.19 Letvelampi (pohjoinen) 13 1.1.20 Kataaselkä ja Kärsäselkä (Kyyvesi) 13 1.1.21 Haapalampi 14 1.1.22 Palvalampi-Nykäsenjoki 14 1.1.23 Pitkäsjärvi 15 1.1.24 Kaletonlampi (0.8 ha) 17 1.1.25 Pentinlampi 17 1.1.26 Pyhäluoma 17 1.1.27 Likolampi 18 1.1.28 Vehvaa 19 1.1.29 Niskajärvi 20 1.1.30 Iso-Nivu 21 1.1.31 Pieni-Nivu 22 1.1.32 Lounaanlampi 22 1.1.33 Iso-Naakkima 23 1.1.34 Tärpättilampi (0.6 ha) 24 1.1.35 Pieni-Naakkima 25 1.1.36 Musta Yölampi 26 1.1.37 Kirkas Yölampi 26 1.1.38 Yölammen itäpuolen 0.5 ha:n pikkulampi (nimetön) 26 1.1.39 Kalaton (0.6 ha) ja Valkeisenkankaan nimetön lampi (0.2 ha) 27 1.1.40 Pieni-Valkeinen 27 1.1.41 Iso-Valkeinen 28 1.1.42 Papinlampi 29 1.1.43 Kortelampi 29 1.1.44 Putama (0.4 ha) 29
Luontoselvitys LIITE 2 2 1.1.45 Lauttalampi 30 1.1.46 Väärä Tervalampi 30 1.1.47 Musta Tervalampi 30 1.1.48 Kaatronlampi 31 1.1.49 Kissalampi 31 1.1.50 Iso-Syvä 31 1.1.51 Tuomaankankaan lampi (0.3 ha) 32 1.1.52 Naarajärvi 32 1.1.53 Alanteenlampi 35 1.2 SELVITYSALUEEN JOKIALUEIDEN LUONNONYMPÄRISTÖ 36 1.2.1 Naarajoki 36 1.2.2 Rantojoki 37 1.2.3 Niskakoskenjoki 37 1.2.4 Törmäjoki 38 1.2.5 Loukeen laskupuro 38 1.2.6 Perkainjoki ja Perkainpuro 38 1.2.7 Pyhäluoman lammen laskupuro 39
Luontoselvitys LIITE 2 3 1. JÄRVET JA JOET 1.1 SELVITYSALUEEN JÄRVIEN LUONNONYMPÄRISTÖ Luontoarvio on tehty järvi- ja jokikohtaisesti. Aluejaon numerointi noudattaa inventointijärjestystä alkaen maantien nro 447 Pieksänmaa Kangasniemi pohjoispuolisista järvistä jatkuen maantien eteläpuolella lännestä itään. Kunkin järven yhteydessä on yleiskuvaus järven ympäristöstä, rannoista ja saarista sekä luonnehdinta metsistä, pelloista ja rakennetuista ympäristöistä. Maastossa todetut erityiset luontokohteet tai alueet on listattu kuvausten jälkeen. Luontokohteet/alueet on arvotettu samalla asteikolla 1-4 kuin rantaviiva (luokka 1 = Suojeluarvoja omaava ympäristö, luokka 2 = huomattavia luontoarvoja omaava ympäristö, luokka 3 = Joitakin luontoarvoja, luokka 4 = Tavallinen ympäristö). Luontokarttaan (liite 1) on kirjattu sekä rantojen luokittelu että numeroidut arvokkaat lintu- ja luontokohteet. 1.1.1 Valkeinen (1.6 ha) Yleistä: Valkeinen on arvokas pienvesi (valtakunnallinen pienvesi-inventointi 1994). Rannat ovat rakentamattomia. Lähialueen ojat ovat umpeutuneita. Järven ympäristö on monipuolinen, puusto on mäntyä sekä hies- ja rauduskoivua. Eläimet ja linnut: Valkeisen rannat ovat soistuneet ja karut. Ranta-alueilla tavattu lintulajisto oli tavanomaista (mm. varpushaukka). Luontokohteet: Valkeinen on luokiteltu arvokkaaksi pienvesikohteeksi, luokka 4. Kuva 1. Valkeisen rannalta raate, vehka ja pyöreälehtikihokki ovat yleisiä. 1 Arvokas pienvesi lk 4 1 Pienvesi-inventointi, MVOY 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Arvoluokan 1 ranta-alueina järven rannat tulisi jättää rakentamatta.
1.1.2 Jokijärvi ja Lammuste Pieksänmaan kunta 67050357. BJ Luontoselvitys LIITE 2 4 Yleistä: Jokijärven länsirannalla on rehevää kasvillisuutta ja OMT-MT tyypin metsiä. Kuivia kankaita, joilla kasvaa tavallista varvikkoa ja muuta lajistoa, on yleisesti järvien loivilla rinteillä. Rannoilla kasvaa suopursua ja juolukkaa. Kosteilla ja rehevillä rannoilla kasvaa monipuolista lajistoa: ulpukka, lumme, järviruoko, ojasorsimo, saroja. Kivikkoisilla rannoilla on paikoin tervaleppää ja iäkkäitä mäntyjä. Jokijärven länsipuolella ja Lammusteen itäpuolella on laajoja karuja kivikoita. Kivikot ovat muuta ympäristöä vaativampia elinympäristöjä. Perkainjoki ja Niskakoskenjoki ovat järvien merkittävimmät virtavedet ja luontokohteista merkittävimmät ovat kolme purolehtoa, karu salmi ja kosteikko. Eläimet ja linnut: Jokijärven ja Lammusten ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Järvien ympäristössä ei ole erityisen merkittäviä linnustokohteita. Puro- ja jokivarsilla havaittiin runsaasti mm. neitokorentoja. Kuvat 2 ja 3. Jokijärven ja Lammusteen välinen salmi (4), Perkainpuro. Metsäisessä karun salmen rannoilla esiintyviä kenttäkerroksen lajeja ovat metsäkastikka, kielo, metsämaitikka, kangaskorte, puolukka, juolukka, variksenmarja ja mustikka. Itärannalla on paikoin kuusia, mutta muuten rannalla puuston muodostaa mänty ja lehtipuut. Salmen länsipuolen metsä on vanhaa kuusikkoa, jossa kasvaa saniaisia ja myös sudenmarjaa, kieloa, oravanmarjaa ja riidenliekoa. Alueilla on joitakin soistumia. 2 Kosteikko 3 Maa ja Vesi Oy 2005 3 Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 4 Metsäinen karu salmi 3 Maa ja Vesi Oy 2005 5 Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 6 Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokan 2 ja 3 alueille tulisi välttää. 1.1.3 Pasko-Loukee (0.5 ha) Yleistä: Pasko-Loukee on pieni, umpeutuva lampi, jonka rannoilla on nuorta mäntyä. Rannoilla on ojitusta, lampi on verraten karu. Lammen läheltä lähtee kaivettuja, umpeutuvia ojia kohden Loukeeta. Läheisellä tiellä on ollut vaikutusta lammen luonnontilaan. Eläimet ja linnut: Alueen linnusto on ranta-alueilla tavallista ja niukkaa. Lammen ympäristössä ei ole tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja.
Luontoselvitys LIITE 2 5 1.1.4 Loukee Luontokohteet: Ei erityisiä luontokohteita. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lammen vähäinen koko asettaa rajoituksia rakentamiselle. Yleistä: Loukeen rannat ovat metsäisiä etenkin järven pohjoisosassa. Itärannan edustalla kasvaa järviruokoa. Ulpukka, järvikorte ja sarat ovat ranta-alueille tyypillisiä. Järvessä on kookkaita saaria mm. Suurisaari, Kalliosaari ja Matilaisensaari. Hakkuiden vuoksi saarten luontoarvot ovat heikentyneet. Ranta-alueiden metsät ovat MT-tyyppiä. Erilaiset varvut ovat rantavyöhykkeessä yleisiä. Ranta-alueen luonto on metsää, kosteikkoja ja puroalueita. Paikoin on kivikkoisia rantoja. Lännestä Loukeeseen laskee Rutakonjoki. Kaakkoisrannalta laskee puro Pyhäluomaan. Eläimet ja linnut: Järvellä tai rannoilla ei havaittu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Aikaisempien havaintojen mukaan alueella on pesinyt laulujoutsen lähellä Rutakonjoen suistoa. Luontokohteet: Järven rannalla on useita paikallisesti arvokkaita luontokohteita (puroja ja niiden ympäristöjä, metsäalueita, saaria, kivikkoa). Pyhäluoman suuntaan laskevan puron ympäristö (18) on kivikkoinen. Rannoilla on järvikaislaa, ratamosarpiota, vehkaa, raatetta, ulpukkaa, uistinvitaa ja useita saroja. Puustoa on harvennettu lähelle puroa hakkuiden yhteydessä. Tyrväälänlahti (14) järven lounaisosassa on paikallisesti merkittävä alue. Vesialueella on ulpukkaa, rannoilla lehtipuustoa, pajuja, saroja, vehkaa, ratamosarpiota ja järviruokoa. Ranta syvenee tasaisesti, kivikkoinen ranta on idyllinen. Kuvat 4 ja 5. Loukeen itärannan rantametsä, Kalliosaaren (7)länsiranta. Luoteesta Loukeeseen laskee Rutakonjoki. Sen rantojen ylispuuna kasvaa mäntyä ja kuusta. Joen lähellä on kangasmaita, uoma on monipuolinen ja mutkitteleva. Jokivarsi on lehtipuuvaltainen, päälajeina ovat koivut, lepät ja pajut. Saarista Suurisaari on hakkuiden myötä muuttunut. Sen metsäluonto on MT-tyyppiä. Ranta-alueella on karuun kivikkoon sopeutuneita rantakasveja. Kalliosaari ja Matilaisensaari ovat luonnontilaisempia ja niissä on kivikkoa, lohkareikkoa ja kookasta puustoa. Matilaisensaari (7) on metsäinen kokonaisuus, kenttäkerroksessa on heiniä (metsälauha, metsäkastikka, tesma ja polvipuntarpää), saroja ja varpuja.
Luontoselvitys LIITE 2 6 7 Saaria 2 Maa ja Vesi Oy 2005 8 Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 9 Puroalue 3 Maa ja Vesi Oy 2005 10 Metsäalue 3 Maa ja Vesi Oy 2005 11 Puro 3 Maa ja Vesi Oy 2005 12 Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 13 Puro 3 Maa ja Vesi Oy 2005 14 Puro 3 Maa ja Vesi Oy 2005 15 Karua kivikkoa 1 ML-kohde Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.5 Pyhäluoman lampi 1.1.6 Mäkilampi Yleistä: Pyhäluoman lammeksi nimetyn mahdollisesti patoamalla tehdyn järven rannalla on pääasiassa metsäistä elinympäristöä. Eteläpuolella on vanhoja peltoja (nykyään niittyjä). Lammen alajuoksulla on mylly, joka on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Myllyn lähirannassa on yksittäinen iso kuusi. Kivikkoinen puron ympäristö on rehevä ja kasvillisuudeltaan monipuolinen. Eläimet ja linnut: Lammen ympäristössä ei havaittu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lammen rannoilla ei ole erityisiä luontokohteita. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Luontoarvot eivät aseta rajoituksia lammen rakentamiselle. Puroalueita ja kosteikkoja tulee välttää rakentamisessa. Yleistä: Lammen ympäristössä on rehevää kasvillisuutta. Saroja, vihvilöitä ja järviruokoa kasvaa rannoilla runsaasti. Lammen etelärannan maisema on edustava. Rannoilla on lehtipuita ja pajupensaita runsaasti. Rantojen takametsissä on paikoin hakkuita ja harvennuksia. Metsätyypit OMT ja MT vaihtelevat korkeusolojen ja kallioisuuden mukaan. Eläimet ja linnut: Järven rannoilla havaittiin harmaalokkeja, rantasipejä ja eteläpäässä luhtahuitti. Lammen ympäristössä ei tavattu muita arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Mäkilammen koillisrannalla on sekametsää, jossa on runsas metsälajisto. Alueella kasvaa mm. sudenmarjaa ja kieloa. Eteläisen lahden ranta-alueen metsä on lehtipuuvaltaisempi. Kasvillisuutta luonnehtivat järviruoko, järvikorte ja kurjenjalka.
Luontoselvitys LIITE 2 7 Kuvat 6 ja 7. Pyhäluoman lammen mylly, Mäkilammen pohjoisranta. 16 Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy 2005 17 Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.7 Surmalampi Yleistä: Surmalammen ympäristössä on hakkuita ja peltoa. Metsätyyppi on tuore kangas (MT). Hakkuualueilla on nuorta puustoa, mänty ja koivu valtalajeina. Ranta-alueiden luonnontilaa vähentävät rannoilla tehdyt maanrakennustyöt. Eläimet ja linnut: Lammen ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lammen rannoilla ei ole erityisiä luontokohteita. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Luontoarvot eivät aseta esteitä rakentamiselle. 1.1.8 Kalalammit 1.1.9 Joutee Yleistä: Kalalammit ovat ainakin osaksi kaivettuja/tekolampia ja rannoiltaan tavanomaisia. Länsirannalla on MT-tyypin kasvillisuutta. Puusto on nuorta pensaikkoa ja havupuutaimikkoa. Eläimet ja linnut: Lampien rannoilla matalikkoja. Niillä tai ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Kalalammilla ei ole varsinaisia luontokohteita. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Kalalampien käyttöä rakentamiseen rajoittaa niiden mataluus. Yleistä: Jouteen ympäristö on tavanomaista. Metsätyyppi on MT ja OMT. Rantametsät ovat ehjiä. Järven vesi on humuspitoista. Monin paikoin rannat ovat matalia ja kivikkoisia. Järvi on karun tuntuinen. Rannat ovat sekametsäisiä erityisesti purojen ympärillä. Maatalousalueita on pohjoiseen lahden rannalla sekä järven länsirannalla.
Luontoselvitys LIITE 2 8 Eläimet ja linnut: Järvellä on tavattu lokkeja, kalatiiroja ja sorsia. Linnuston kannalta merkittäviä ovat keskellä järveä oleva saari sekä järveen kurottuvat niemet. Itärannalla havaittiin pikkulokki. Metsälinnuista tavattiin luoteisen niemen tuntumassa palokärki, pyy ja kaakkoisella metsäalueella varpushaukka ja sepelkyyhkyjä. Luontokohteet: Rantaluhta ja kivikkovyöhyke (26) voi olla metsälain mukainen elinympäristö. Jouteen keskellä olevassa saaressa on lehtipuita (haapa ja tervaleppä) ja muutamia kookkaita mäntyjä. Saari on linnustollisesti ja maisemallisesti merkittävä. Kuvat 8 ja 9. Jouteen länsirantaa, koillisesta laskeva puro. Jouteen itärannalla on kaksi puroa (28), joiden lähialueella kookkaita haapoja ja kuusia. Ympäristö on monipuolinen, mm. tuomia, pajuja, leppiä ja koivuja on paljon. Kenttäkerroksen lajisto on rehevä. Järven kaakkoispuolella on MT-tyypin metsää ja edustava metsä kohteessa 30. Kuusikkoa ja sekametsää on monin paikoin. Kenttäkerroksessa on mm. mustikkaa, rätvänää, kultapiiskua, käenkaalta, lillukkaa, metsäkastikkaa ja oravanmarjaa. 26 Rantaluhta ja kivikkoa 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 27 Lehtosaari 1 Maa ja Vesi Oy 2005 28 Purot 3 Maa ja Vesi Oy 2005 29 Metsäinen kivikkoranta 3 Maa ja Vesi Oy 2005 30 Metsäalue ja puro 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lehtosaari (27) ei sovellu rakentamiseen. Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.10 Valkealampi Yleistä: Valkealampi on pitkänomainen lampi, jonka itäranta on metsäinen. Itärannalla on pieni peltolaikku maatilan yhteydessä. Järvessä on runsaasti kelluslehtisiä vesikasveja. Rantametsien ojitukset vähentävät rantojen arvoa lammen pohjoisosassa. Lampi on kahden kuivahkon kankaan välimaastossa, metsätyppi on MT. Itäranta on maisemallisesti säilynyttä. Järven länsirannalla on tehty hakkuita. Eläimet ja linnut: Lammen rannoilla on linnusto tavanomaista. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Peltojen pohjoispuolella on vanhaa metsää, jossa paikoin runsaasti saniaisia. Alue on monipuolista MT- ja OMT-tyypin kangasmetsää. 18 Vanhaa metsää 2 Maa ja Vesi Oy 2005
Luontoselvitys LIITE 2 9 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Vanhan metsän alue tulisi jättää rakentamattomaksi. 1.1.11 Kolmipohja Yleistä: Kolmipohja on suurin selvitysalueen länsiosan järvistä. Rannoilla on metsiä ja peltoja. Ruovikoita ja muuta vesikasvillisuutta on runsaasti. Lahdissa kasvaa mm. saroja, järviruokoa, järvikortetta, ulpukkaa ja uistinvitaa. Järvessä on kaksi niemeä, joista Keltaniemi kuuluu selvitysalueeseen. Puolukkakankaan eteläosassa kasvaa koivikkoa rannasta 70 metrin päähän rinteeseen. Eläimet ja linnut: Heikkolan lahti (19) ja Rajapuron lehto (23) ovat linnustollisesti runsaita ja monipuolisia. Lintulajit kohteessa 19 olivat keltavästäräkki ja rytikerttunen. Alueella ei tavattu EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Luontokohteista puron suisto ja siihen rajoittuva avosuo (19) Kolmipohjan pohjoispäässä on merkittävä. Järvellä on runsaasti kelluslehtisiä kasveja ja puron suistossa myös järvikortetta, järviruokoa, ruokohelpiä ja saroja (viiltosara, pullosara, hakarasara ja jokapaikansara). Kuvat 10 ja 11. Kolmipohjan Isojoki, Asonlammen Purasenjoki. 19 Puron suisto - avosuo 2 Maa ja Vesi Oy 2005 20 Puro 3 Maa ja Vesi Oy 2005 22 Metsäalue 3 Maa ja Vesi Oy 2005 23 Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää.
1.1.12 Asonlampi Pieksänmaan kunta 67050357. BJ Luontoselvitys LIITE 2 10 Yleistä: Asonlampeen laskee Rajapuro Kolmipohjasta ja Kylmäjoki pohjoisesta. Asonlammesta laskee Purasenjoki etelään Paihmaaseen. Lammen rannat ovat metsäisiä mutta hakkuita, eri-ikäisiä taimikoita ja lehtipuupensaikkoja on runsaasti. Eläimet ja linnut: Asonlammen pohjoisrannalla havaittiin mm. lehtokerttu, sirittäjä, pajulintu, tiltaltti, kirjosieppo sekä keltasirkku. Luontokohteet: Purasenjoen varrella kasvaa tervaleppää ja myös havupuita. Muut puulajit ovat pihlaja, harmaaleppä sekä hies- ja rauduskoivu. Saniaisia ja muita rehevän ympäristön lajeja on alueella runsaasti. Rajapuron ympäristössä on runsaasti koivikkoa. Harmaaleppää on paljon, kenttäkerroksen lajisto on tavanomaista (korpi- ja metsäkastikka, koiran- ja vuohenputki, mesiangervo ja kurjenjalka). 24 Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 25 Jokiympäristö 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.13 Sinilampi (1.7 ha) Yleistä: Sinilampi on pieni lampi suomaastossa. Rannat kasvavat nuorta puustoa, pääasiassa mäntyä. Lammen eteläranta on peltoa ja soistuvaa rantaa. Pohjoisrannan ojat alentavat lammen luontoarvoa. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: 21 Lampi 2 Maa ja Vesi Oy 2005 1.1.14 Paihmaa Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lammen vähäinen koko rajoittaa rakentamista. Rakentamista arvoluokkaan 2 kuuluvalle alueelle tulisi välttää. Yleistä: Paihmaan rannat ovat vaihtelevia. Vain järven itäranta kuuluu selvityksen piiriin. Säilyneet metsät ovat järven etelärannalla sekä jokien ja purojen yhteydessä. Itärannan metsäkaistan takana on peltotilkkuja. Alueella on tehty runsaasti hakkuita. Eläimet ja linnut: Itärannan edustalla oleva saari (33) on tärkeä linnustolle. Luontokohteet: Itärannalla oleva saari ympäristöineen on tärkeä linnustolle ja myös kasvilajistollisesti hieno kohde (mm. isotalvikkia, syyläjuurta, metsäalvejuurta, metsäimarretta, suo-orvokkia ja rentukkaa). Purasenjoen suistossa ympäristö on rehevää. Jokivarressa on hakkuiden jälkeen niukasti puita. Rannan tuntumassa kasvaa runsaasti vesikasvillisuutta mm. suokortetta, järvikortetta, järviruokoa, ruokohelpiä, suoputkea ja kelluslehtisistä ulpukkaa, uistinvitaa ja lummetta.
Luontoselvitys LIITE 2 11 Kuvat 12 ja 13. Paihmaan etelärannan metsä, Paihmaan rantakasvillisuutta. Järven eteläosassa on arvokasta MT tyypin metsää (35). Rannalla on lehtomaisia laikkuja. Kivikkoisessa ympäristössä kasvaa myös saroja, järviruokoa ja järvikortetta, kurjenjalkaa ja muita kosteikkolajeja. 32 Jokiympäristö 3 Maa ja Vesi Oy 2005 33 Pieni saari 2 Maa ja Vesi Oy 2005 34 Matalikko 3 Maa ja Vesi Oy 2005 35 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Keskellä järveä on kaksi konnanulpukan (uhanalaisrekisteri, alueellisesti uhanalainen) ja järven rannassa kaksi kalvasärviän (uhanalaisrekisteri, alueellisesti uhanalainen) kasvupaikkaa (liitekartta 1). Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.15 Alalampi Yleistä: Alalampi on monipuolinen ympäristö, jolla on linnuston lisäksi maisemallisesti huomionarvoisia peltoalueita ja metsiä. Metsätyyppi on MT. Paikallisesti, lähinnä rannan tuntumassa esiintyy lehtomaisen kankaan lajeja. Eläimet ja linnut: Palokärki, joka havaittiin Alalammen pohjoisessa metsässä. Luontokohteet: Pohjoinen ja eteläinen metsäkohde ovat samantyyppisiä. Pohjoisrannalla on enemmän lehtipuustoa, etelärannalla sekametsää. Puista ja pensaista kaakkois- ja etelärannalla on tervaleppää, lehtokuusamaa, harmaaleppää, pajuja, tuomia, pihlajia ja katajia. Rantaviivan tuntumassa kasvaa kurjenjalkaa, saroja (mm. hakarasara) ja suoputki. Vesikasveista alueella kasvaa runsaasti ulpukkaa. Eteläisen metsän reunalla on puro. 31 Sekametsää 3 Maa ja Vesi Oy 2005 36 Lehtimetsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkaan 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.16 Ahvenlampi Yleistä: Ahvenlampi on rehevöitynyt eikä enää luonnontilainen. Lammen pohjoispuolella on peltoalueita. Kohteella on linnustollista merkitystä pajukkoisten ja lehtipuuval-
Luontoselvitys LIITE 2 12 taisten metsänreunojen vuoksi. Lammen ympäri kulkee vanha polku/kärrytie. Rantakasvillisuus on kortteita, ruokoja ja saroja sekä sammaleita, tupasvillaa ja paikoin leveäosmankäämiä. Eläimet ja linnut: Rantapuusto on havupuuvoittoista, paikoin on myös pajuvaltaisia reuna-alueita, joissa pesivät mm. ruokokerttunen, pajulintu ja tiltaltti. Luontokohteet: Lampi on merkittävä lähialueen ympäristön kannalta. Kuvat 14 ja 15. Alalampi, Pahalammen kaakkoisrantaa. 37 Rehevä lampi 1 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Ranta-alue ei sovellu rakentamiseen. Lampi on umpeutuva, matala ja rehevä. 1.1.17 Pahalampi (1.7 ha) 1.1.18 Härkäjärvi Yleistä: Pahalammen rannat ovat suota ja männikköä. Lammen rannalla on matalaa varvikkoa ja pohjoisrannalla on suopursutyypin kasvillisuutta. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lampi on tavanomainen suolampi. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lammen vähäinen koko ja laatu rajoittaa rakentamista. Yleistä: Härkäjärven rannat ovat matalia. Rannoilla ja rantavesissä kasvaa järviruokoa, leveäosmankäämiä, uistinvitaa, ulpukkaa, siimapalpakkoa, rantapalpakkoa, saroja ja pajukkoa. Pohjoisrannalla on runsaasti koivikkoa ja harmaaleppää. Härkäjärvestä laskee Törmäjoki Letvelampeen. Eläimet ja linnut: Ranta-alue soveltuu linnustolle. Pohjoisrannalla pesii todennäköisesti laulujoutsen. Luontokohteet: Pohjoisrantaa ei ole tulkittu erityiseksi luontokohteeksi. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rannat ovat varsin reheviä ja sulkeutuneita ja rakentamisen kannalta epäedullisia.
1.1.19 Letvelampi (pohjoinen) Pieksänmaan kunta 67050357. BJ Luontoselvitys LIITE 2 13 Yleistä: Letvelammen kaksiosaisen lammen pohjoisosa on rehevä, umpeen kasvava ja matala. Rannoilla kasvaa järviruokoa, leveäosmankäämiä, saroja ja pajukkoa. Letvelammestä lähtee laskupuro itään kohti Kataaselkää (Kyyvesi). Puron ympäristö on kortteinen ja rehevä ja puron molemmin puolin kasvaa tervaleppää. Eläimet ja linnut: Paikallisen henkilön mukaan järvi on ollut aiemmin hyvä ja maineikas mm. sorsastuksen kannalta mutta kanta on harventunut. Lammella on linnustoarvoa muutonaikaisena levähdyspaikkana. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Letvelampi on paikallisesti tunnettu ja merkittävä lintujärvi ja monipuolinen lintujen, erityisesti sorsien, pesimäpaikka. Kuvat 16 ja 17. Härkäjärvi, Letvelampeen laskeva puro. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rannat ovat rehevät ja sulkeutuneet ja rakentamisen kannalta epäedulliset. Kunnostus lintuvetenä edistäisi soveltuvuutta linnuille. 1.1.20 Kataaselkä ja Kärsäselkä (Kyyvesi) Yleistä: Järvellä on runsaasti vesikasvillisuutta. Mataluus ja kivikkoisuus ovat silmiinpistäviä pohjoisten osien lahdissa. Saarien rannat ovat kivikkoiset. Ranta-alueiden metsät ovat vaihtelevia, lehtipuumetsiköitä ja nuoria pensaikoita on runsaasti. Mänty- ja kuusimetsiä on kolmannes metsistä. Peltoja on paikoin rantojen tuntumassa mutta ei aivan rannassa Rauhalan tilaa lukuun ottamatta. Eläimet ja linnut: Kivikkoisuus, luhtarantaisuus ja runsas vesikasvillisuus sopivat monille lajeille hyvin. Kataaselän pohjoisessa perukassa on luhtarantaa, jossa pesii mm. laulujoutsen, silkkiuikku, telkkä ja ruokokerttunen. Kataasaaren lähellä on havaittu silkkiuikkupareja sekä harmaa- ja kalalokkipareja, tavi, nokikana ja rantasipi. Luontokohteet: Kataasaaren (42) luonto on kivikkoista ja paikoin karua. Saaren sisäosissa on reheviä metsälaikkuja. Puusto on mm. tervaleppää, raitaa ja lehtokuusamaa. Kohteet 39 ja 40 ovat umpeutuvia lahtia. Vesikasvillisuus on runsasta (lumme, ulpukka, uistinvita, ratamosarpio, järvikorte, järvikaisla, järviruoko, suoputki, rantakukka, rantaalpi, terttualpi ja kurjenjalka).
Luontoselvitys LIITE 2 14 Puro- ja metsäkohde (41) on kokonaisuus. Metsän iäkkyydestä kertoo löytynyt yövilkka. Puron varrella on runsaasti saniaisia ja muita rehevälle puron ympäristölle tyypillisiä lajeja. Puron suistossa havaittiin metsäviklo. Kuvat 18 ja 19. Kyyveden pohjoisosien reheviä ja matalia rantoja Kataaselältä. 39 Umpeutuva lahti 2 Maa ja Vesi Oy 2005 40 Umpeutuva lahti 2 Maa ja Vesi Oy 2005 41 Puro ja metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 42 Matalikkoa ja saaria 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille sekä yleensäkin matalimmille rannoille ja saarille tulisi välttää. 1.1.21 Haapalampi Yleistä: Haapalammen eteläpuolella on risukkoa hakkuiden vuoksi. Hakkuut ovat vaikuttaneet ojitetun lammen tilaan. Länsirannalla on nuorehkoa havumetsää ja itärannalla sekametsää. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Lintulajisto koostui tavanomaista metsien lajeista. Luontokohteet: Harjukankaan metsissä on monimuotoista puulajistoa, tavallisten puulajien lisäksi mm. lehtokuusamaa, korpipaatsamaa, harmaa- ja tervaleppää sekä pajuista mm. kiiltopajua ja raitaa. Paikoin kankaalla on katajia. Metsätyyppi on yleisesti MT. Ranta-alueella on paikoin rehevää kasvillisuutta. 43 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkaan 3 kuuluvalle alueelle tulisi välttää. 1.1.22 Palvalampi-Nykäsenjoki Yleistä: Palvalammen ympäristö on jokimainen. Pohjoisrannan puusto on monipuolista. Rannoilla on lehtipuita ja pensaita sekä haaparyppäitä. Lehtomainen OMT kangas on yleinen metsätyyppi. Myös kuusikkoisia alueita on ja tällöin kenttäkerros on niukempaa MT-tyyppiä. Metsissä on paikoin ojia ja hakkuita. Vesikasveista rannoilla tavataan mm. kurjenjalkaa, vehkaa ja raatetta.
Luontoselvitys LIITE 2 15 Eläimet ja linnut: Linnusto ja eläimistö on tavallista. Alueella ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Rantametsät ovat monin paikoin näyttäviä. Rannassa myös hakkuualueita. Länsipuolen rannat ovat metsäisiä. Kaikissa luontokohteissa (44 48) on lehtomaisia kangaslaikkuja (OMT), joilla tavattiin mm. oravanmarja, kielo, pikkutalvikki, isotalvikki ja sienistä kangassieniä, tatteja ja kantarelleja. Kohteet 47 ja 48 ovat kohteista iältään ja lajistoltaan monipuolisimmat ja kehittyneimmät. Kuvat 20 ja 21. Kuvissa on Haapalammen reunaa ja Palvalammen eteläosan jokimaista rantaa. 44 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 45 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 46 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 47 Vanha sekametsä 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. Virkistyskäytön kannalta jokimaiset kapeat vesialueet tulisi jättää rakentamatta. 1.1.23 Pitkäsjärvi Yleistä: Pitkäsjärven eteläosassa on kolme pitkää niemeä (Riihiniemi, Matkusniemi ja Kotaniemi). Niemissä ovat alueen kauneimmat järvenrantametsät ja niemien kärjillä on suuri maisemallinen merkitys. Maisemallista merkitystä on myös maanviljelyalueilla ja talouskeskuksilla. Pitkäsjärven ranta-alueiden metsätyyppi on pääosin MT. Luontokohteet ovat Pitkäsjärven rantojen erikoisimpia yksityiskohtia. Riihilahden suunnassa on tavanomaista talousmetsää. Ylispuusto on mäntyvaltainen. Ympäristö on heinäistä ja varvikkoista. Kulttuurivaikutus on vahva Matkusniemen kohdalla, jossa Pitkäsjoen yli on kapea silta. Tyypillisiä vesikasveja ovat ulpukka, lumme, järvikorte, järviruoko, ruokohelpi ja ratamosarpio. Eläimet ja linnut: Linnustollisesti merkittäviä alueita ovat saaret sekä kivikkoiset matalat järvien kohdat. Parhaat lintupaikat ovat Humalalahdessa, Pekansalmessa sekä pohjoisrannan metsäisten saarten (53) yhteydessä. Kotalahti on merkittävä runsaan vesikasvillisuuden vuoksi. Lintuhavainnot pelto- ja metsäalueiden tuntumassa olivat hiirihaukka (Kotalahti), pikkulokki (Pekansalmi) ja palokärki (Matkusniemi). Kotalahden perukoilla havaittiin mm. naurulokki, punarinta, pikkulepinkäinen, hemppo ja keltasirkkuja. Porsaskosken pellon tuntumassa havaittiin kuovi. Riihilahdella oli telkkiä, laulujoutsenpari ja sinisorsia.
Luontoselvitys LIITE 2 16 Luontokohteet: Pitkäsjärven Sarkalahden pohjoisosassa on kapea metsäkaista, jossa kasvaa mm. vehka, kurjenjalka, järvikorte, saniaisia ja muita kosteikkolajeja. Metsässä on myös lehtipuita. Kohde 52 on mahdollinen metsälain mukainen purokohde. Riihiniemen kärki on pääasiassa männikköä mutta myös lehtoista ja varvikkoista ympäristöä. Rannoilla on ruovikkoa kapeana vyöhykkeenä ja sen takana kasvaa koivuja. Kosteissa painanteissa on rehevämpiä kuusikoita, joiden kasvillisuus on rehevää mm. saniaisia, vehkaa ja tervaleppää. Pekanniemessä ja Matkusniemessä on samantyyppisiä niemenkärkimetsiä. Matkusniemi (57) on näyttävä, vaikka rannassa on paikoin hakkuita. Länsirannan metsät ovat kuusikkoa ja korkeata puustoa. Jokien ja purojen rannoilla on selkeitä luontoarvoja mm. Pekansalmen kohdalla. Humalalahdessa sähkölinjasta aiheutuu maisemallista haittaa. Porsaskosken kulttuurimiljöö (55) on paikallisesti huomionarvoinen. Pienen kosken tuntumassa on vanhaa rakennuskulttuuria. Kapean rännin rantavyöhyke on rakentamisesta huolimatta kasvistollisesti monipuolinen. Puulajit ovat tavanomaisia, koivut ja kuuset kasvavat edustavina ryhminä. Kuvat 22 ja 23. Pitkäsjärven Matkusniemen hakkuut, Riihiniemen maatila. Kotalahti (58) on rehevä lahti, jolla on linnustollista paikallisarvoa. Ympäristön kasvillisuus on rehevää (mm. ojasorsimo, ratamosarpio, järvikorte, suokorte, jokapaikansara, luhtasara, viiltosara, pullosara, vehka, kurjenjalka, ruokohelpi, uistinvita ja siimapalpakko). 48 Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy 2005 49 Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy 2005 50 Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy 2005 51 Metsää 4 Maa ja Vesi Oy 2005 52 Sekametsää, puro ja ruovikkoa 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 53 Metsäinen saariryhmä 2 Maa ja Vesi Oy 2005 54 Rantametsä ja niemi 2 Maa ja Vesi Oy 2005 55 Kulttuurimiljöö 1 Maa ja Vesi Oy 2005 56 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 57 Rantametsä 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 58 Rehevä lintulahti 1 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. Maisemallisesti arat niemenkärjet tulee säästää
Luontoselvitys LIITE 2 17 metsäisinä ja rakentamattomina. Tärkeät metsäalueet ovat monin paikoin yhteydessä ranta-alueiden kivikkoalueisiin. Kosteikot tulisi jättää rakentamattomaksi. 1.1.24 Kaletonlampi (0.8 ha) Yleistä: Kaletonlammen rannoista on yli puolet hakattu. Rantaan on jätetty viiden metrin vyöhyke puustoa. Metsätyyppi lammen rannoilla on MT. Varvikko on hallitsevaa. Rannoilla on sammalikkoja ja vesikasvillisuutta. Eläimet ja linnut: Linnusto oli niukkaa. Rantavedessä havaittiin kaksi tavia. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Kaletonlammesta laskee puro kohti pohjoista ja Pentinlampea. Puron kasvillisuuteen kuuluvat mm. ratamosarpio, vehka, ojasorsimo, rantatädyke ja paikoin rehevät pajut (mustuvapaju, raita ja kiiltopaju). Puroa on muutettu ja kaivettu mutta kohde voi silti olla metsälain mukainen lähes luonnontilainen puro. 66 Puro 2 ML Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lammen vähäinen koko rajoittaa rakentamista. Kohteen 66 lähelle rakentamista tulisi välttää. 1.1.25 Pentinlampi 1.1.26 Pyhäluoma Yleistä: Lammen ympäristö on rehevää ja kasvilajisto on monipuolista. Ojitus kuitenkin heikentää lammen tilaa. Puusto on rannoilla näyttävää. Paras metsä on lounaisrannalla. Vesikasvillisuus on runsasta ja kelluslehtiset, esim. ulpukka ja uistinvita, näyttävät peittävän lähes koko lammen pinnan. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei havaittu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lounaisrannan metsä on hyvin säilynyttä metsäaluetta. Puusto on tavanomaista, joukossa on muutamia kookkaita ja vanhoja puuyksilöitä, rauduskoivuja, mäntyjä ja kuusia. Metsän ja lammen väliin jää luhtainen rantavyöhyke. 67 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkaan 3 kuuluvalle alueelle tulisi välttää. Yleistä: Etelärannalla on pieni kallioalue. Muutoin järven ympäristö on tavanomaista. Metsäiset ja viljellyt alueet vuorottelevat. Maatilojen ympäristöt ovat hyväkuntoisia ja niillä on paikallista maisemallista arvoa. Loukeesta laskee järveen puro. Järvestä laskee Rantojoki kaakkoon. Yksi merkittävistä luontokohteista on juuri Rantojoen luusua (62), joka on ympäristöltään rehevä ja kasvilajistoltaan monipuolinen. Rantametsät ovat vaihtelevia. Iäkkäitä metsiä on mm. koillisrannalla. Muutoin metsät ovat talousmetsiä ja niiden ikä vaihtelee vasta hakatuista metsistä nuoriin taimikoihin
Luontoselvitys LIITE 2 18 sekä varttuviin kuusikoihin. Metsätyyppi on pääasiassa OMT. MT-tyypin metsiä on länsirannalla. Eläimet ja linnut: Järven pohjoisosassa havaittiin pesivä laulujoutsenpari. Samalla alueella todettiin naurulokkeja, rantasipi, sinisorsia, silkkiuikkupari ja keltasirkkuja. Rantojoen luusuassa havaittiin mm. västäräkkejä, telkkiä, sinisorsia. Luhtaisen suiston lähellä havaittiin mm. käpytikka ja keltavästäräkki. Luontokohteet: Etelärannalla (61) on pieni kallioalue, joka on yksi harvoista järven rannalla. Sillä on paikallista maisemallista arvoa ja se on myös mahdollisesti metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Kuvat 24 ja 25. Kuvissa on Pyhäluoman Porsaskoskea ja itärantaa järven yli kuvattuna. Rantojoen luusua on alueellisesti tärkeä. Suiston edustalla oleva saari on kasvanut jo yhteen mannermaan kanssa. Lehtipuut ovat alueella hallitsevia. Lajisto on monipuolinen: lehtokuusama, korpipaatsama, hies- ja rauduskoivu, haapa, harmaa- ja tervaleppä, raita, mustuvapaju, kiiltopaju ja halava. Saroja ja järvikortetta on paljon, lisäksi mm. ulpukkaa, siimapalpakkoa, rantapalpakkoa, leveäosmankäämiä, vehkaa ja ratamosarpiota. 61 Kallioniemi 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 62 Jokisuisto 1 Maa ja Vesi Oy 2005 63 Metsä 2 Maa ja Vesi Oy 2005 64 Purosuisto 3 Maa ja Vesi Oy 2005 65 Puro 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.27 Likolampi Yleistä: Lammen vesipinta on laajalti kelluslehtisten vesikasvien peitossa. Metsä itärannalla on tiheää, lajeina mm. koivua, kuusta ja mäntyä. Ympäristö on rehevää ja monipuolista. Rannoilla on talousmetsää. Isosuon puoleisella reunalla on varttuvaa mäntymetsää. Lammen pohjoisrannalla on peltoalueita, joilta tulee valunnan mukana alueelle kuormitusta. Etelärannalla on ojitusta. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lammen itärannalla oleva metsä on monipuolinen puustoltaan ja kenttäkerroksen lajistoltaan. Mänty ja kuusi ovat valtapuita. Lehtipuista tavataan koivujen ja leppien lisäksi haapaa, lehtokuusamaa, tuomea, pihlajaa ja korpipaatsamaa. Kenttäker-
Luontoselvitys LIITE 2 19 roksen lajisto on paikoin valoisuudesta johtuen heinäinen (metsälauha, korpikastikka, nuokkuhelmikkä ja lampaannata). Rannassa on kookasta puustoa, pääosin lehtipuita. Itärannan vesikasvillisuus on niukkaa, länsirannalla vesikasveja on paljon. 59 Purot/ojat 3 Maa ja Vesi Oy 2005 60 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 1.1.28 Vehvaa Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkaan 3 kuuluvalle alueelle tulisi välttää. Yleistä: Vehvaan rantojen tuntumassa on useita peltoja. Silti metsäisyys on järven rannoilla vallitsevaa. Rakennetut alueet ovat länsirannalla. Itä- ja kaakkoisrannalla ovat parhaat ja vanhimmat metsäalueet. Eläimet ja linnut: Koivusaari, Joensuusaari, Rengaskivi, Pönttösaari ja Pohjoislahden kaksi saarta ovat linnustollisesti tärkeitä. Saarissa havaittiin mm. kala-, nauru- ja harmaalokkeja ja järven etelärannalla myös selkälokki. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Vehvaan itä- ja kaakkoisrannalla on neljä vanhaa metsäaluetta (90, 91, 92 ja 93), joissa lajisto on monipuolinen. Metsätyyppi on MT ja OMT, mustikka ja puolukka valtalajeina. Ylispuuna ovat mänty, kuusi ja rauduskoivu. Pihlajaa ja muita nuoria lehtipuita on runsaasti sekä rannoilla harmaa- ja tervaleppää. Pensaskerroksen muita lajeja ovat kataja, tuomi, lehtokuusama ja korpipaatsama. Kenttäkerrosta koristavat mm. metsäalvejuuri, juolukka, riidenlieko, oravanmarja, lillukka, kevätpiippo, käenkaali ja ahomansikka. Pohjakerroksessa havaittiin mm. metsälehväsammal, seinäsammal, karhunsammal sp. ja metsäkerrossammal. Kuvat 26 ja 27. Vehvaan Etelärannan metsäkohteita ja soistuvaa reunametsää. Järven saarista tärkeimmät ovat Koivu- ja Joensuusaari (87 ja 89). Kumpikin saari on lehtipuuvaltaisesti sekametsäinen. Heinävaltaisuus on yleistä. Varvikoita on runsaasti saarten keskiosissa. Koivusaaressa todettiin mm. pelto-orvokki, riidenlieko ja metsävirna. Joensuusaaressa havaittiin mm. kurjenjalka, mesiangervo, syyläjuuri, lillukka, ulpukka ja uistinvita.
Luontoselvitys LIITE 2 20 86 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 87 Saaria 1 Maa ja Vesi Oy 2005 88 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 89 Saaria 1 Maa ja Vesi Oy 2005 90 Sekametsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 91 Sekametsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 92 Sekametsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 93 Sekametsä 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.29 Niskajärvi Yleistä: Länsirannan metsät ja purot ovat paikallisesti edustavia. Länsirannalla on runsaasti rakennettua ympäristöä, mm. kolme isoa maatilaa sekä ojitettuja rantametsiä ja hakkuualueita. Puusto on ranta-alueilla tavanomaista, samoin metsätyyppi (MT). Pohjoisrannat ovat yleisesti matalia ja ojitettuja. Paikoin ojitukset ovat kasvaneet umpeen. Pohjoisrannalla on pieniä saravaltaisia rantaluhtia niemissä ja lahdissa. Niskajärven pohjoisosassa on pieniä, linnustolle merkittäviä saaria ja kareja. Suurimmilla saarilla on loma-asuntoja mutta saarten suojaisat ja kivikkoiset rannat ovat vielä hyväkuntoisia. Itäranta on rakennettua ympäristöä. Etelässä Särenmättäänsalmen itärannassa on edustava metsikkö. Eläimet ja linnut: Järven pienillä saarilla ja kareilla on paikallista linnustollista arvoa (Koivu- ja Haapasaari sekä kivikkoiset ja saraikkoiset alueet niiden välissä). Lätinsaarissa (81) havaittiin mm. lokkeja, kalatiiroja, isokoskelo ja haapana. Luontokohteet: Naarajoen suisto on kasvillisuudeltaan monipuolinen. Rannoilla ja vedessä kasvaa vesi- ja kosteikkokasveja. Jokisuistolla on linnustollista arvoa. Kuvat 28 ja 29. Niskajärveen laskevan Naarajoen uomaa, rannan kangasmetsää. Pohjoisrannoilla on tärkeitä niemiä maisemallisesti, kasvilajistollisesti ja linnustollisesti. Niemille on yhteistä sarojen runsaus ja ranta-alueiden mataluus. Kasveista havaittiin pystykeiholehti ja haarapalpakko (73). Haapasaaren eteläpuolisilla luodoilla tavattiin saraikon ja järvikortteen seasta ratamosarpiota, kurjenjalkaa ja nuottaruohoa (76). Kohteet 73 ja 74 ovat mahdollisesti metsälain tarkoittamia rantaluhtia. Rannoilla on runsaslajisesti lehtipuita ja saroja.
Luontoselvitys LIITE 2 21 1.1.30 Iso-Nivu Metsäiset Lätinsaaret ovat maisemallisesti arvokkaita. Kasvilajistoa ovat sarat ja kurjenjalka sekä saaren sisäosissa mm. metsäkastikka, korpikastikka, metsälauha, päivänkakkara, mustikka, metsätähti ja riidenlieko. Saarten välillä on ulpukan muodostama vesikasvivyöhyke (78). Laurikanlahden rannat ovat sekametsää. Metsissä on mm. sudenmarjaa, nuokkuhelmikkää ja koiranheisiä. Metsätyyppi on lehtomainen. Talvilahden rannalla on pieni lampare, jossa kasvillisuus on monipuolista ja tavallista. Lampareen reunoilla on myös kaivun vanhoja jälkiä (69). 68 Puro 4 Maa ja Vesi Oy 2005 69 Lampare 3 Maa ja Vesi Oy 2005 70 Metsä 4 Maa ja Vesi Oy 2005 71 Niemi ja maisema 2 Maa ja Vesi Oy 2005 72 Jokisuisto ja maisema 2 Maa ja Vesi Oy 2005 73 Rehevä kivikkoniemi 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 74 Rehevä matalikkoniemi 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 75 Pikkusaaria 3 Maa ja Vesi Oy 2005 76 Pikkusaaria 2 Maa ja Vesi Oy 2005 77 Lintumatalikko 2 Maa ja Vesi Oy 2005 78 Metsäinen saaripari 2 Maa ja Vesi Oy 2005 79 Sekametsä 2 Maa ja Vesi Oy 2005 80 Sekametsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 81 Pikkusaaria ja linnusto 1 Maa ja Vesi Oy 2005 82 Puro 4 Maa ja Vesi Oy 2005 83 Avoin niemi 2 Maa ja Vesi Oy 2005 84 Metsä ja joki 1 Maa ja Vesi Oy 2005 85 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Paikallisesti tärkeitä ovat matalat luhtaiset rannat, purojen ja jokien suistot, maisemallisesti arvokkaat niemet ja linnustoltaan monipuoliset pikkusaaret ja kariko Rakentamista arvoluokkiin1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. Yleistä: Iso-Nivun rannat ovat monin paikoin reheviä. Rannoilla on kaksi maatilaa, pohjoisen lahden perukassa ja Huhtiniemi itärannan keskivaiheilla. Kasvillisuudelle ovat tyypillisiä MT ja VT -tyypin metsät sekä paikoin kuivemmat lehtolaikut lounaisrinteillä. Eläimet ja linnut: Eteläisessä lahdessa havaittiin lapasorsa. Aiemmin alueella on havaittu laulujoutsen. Luontokohteet: Luodelahti (96) on rehevä kokonaisuus. Saroja ja vesikasvillisuutta on runsaasti, mm. järviruoko, järvikorte, uistinvita, ahvenvita, ulpukka, ratamosarpio, kurjenjalka ja kurjenmiekka.
Luontoselvitys LIITE 2 22 Kuvat 30 ja 31. Iso- ja Pieni-Nivu. Luodelahdesta Naarajärveen laskeva Nivunpuro on säästynyt hakkuilta. Puron luonnontilaisuutta heikentävät lukuisat ojat. Luusuan kohdalla on korkeata varvikkoa, mm. suopursua ja juolukkaa. 94 Ranta ja ruovikkoa 2 Maa ja Vesi Oy 2005 95 Puro 3 Maa ja Vesi Oy 2005 96 Ruovikko 2 Maa ja Vesi Oy 2005 97 Ruovikko 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. 1.1.31 Pieni-Nivu Yleistä: Pieni-Nivun rannoilla ovat Hakalan, Nivunrannan ja Aholan maatilat. Järvi on Iso-Nivuun verrattuna humuspitoisempi ja karumpi. Vesikasvillisuutta on vain rannoilla (ulpukkaa ja saroja). Eteläranta on nevamainen ja saraikkoinen. Eläimet ja linnut: Pohjoisen ja eteläisen lahden alueilla havaittiin runsaasti tavanomaisia lintulajeja. Luontokohteet: Tärkein luontokohde alueella on puuton lammen rannan suo (99), joka on ojittamaton ja kasvilajistollisesti monipuolinen. Alueella todettiin mm. karpalo, juolukka, mustikka, sianpuolukka, vaivero, useita pajuja, raate, jouhisara, suokukka ja mesiangervo. Saroista tavataan yleisimpiä lajeja. Kohteen luonnontilaan kelkkailureitillä on ollut vai vähän vaikutusta. Maisemallisesti alue on sähkölinjasta huolimatta kunnossa. 98 Rehevä lahti 4 Maa ja Vesi Oy 2005 99 Puuton rantasuo 1 (Natura) Maa ja Vesi Oy 2005 Rakentamista arvoluokkaan1 kuuluvalle alueelle tulisi välttää. 1.1.32 Lounaanlampi Yleistä: Lounaanlammen ympäristössä on varttuvaa puustoa. Paikoin on lehtipuupensaikkoja, etäämpänä männyt yleistyvät. Rantoja on ojitettu. Joki- ja purosuistot ovat reheviä.
Luontoselvitys LIITE 2 23 Lounaanlampi on osa Suurenaukeansuo-Isosuo-Pohjalampi -Natura-aluetta, jonka perusteena ovat luonto- ja lintudirektiivi (SCI ja SPA). Eläimet ja linnut: Linnuista havaittiin tavi ja haapana. Naarajoki on suoalueita yhdistävä vesireitti ja mm. saukon (luontodirektiivin liite IVa) elinaluetta (Natura-tiedot). Tarkempaa tietoa tai havaintoa saukon elinympäristön sijainnista ei ole. Luontokohteet: Lammen itärannan kasvilajisto on mm. kurjenmiekkaa, viiltosaraa, haarapalpakkoa, tupasvillaa, juolukkaa, suopursua, variksenmarjaa, isokarpaloa ja pensaita (raita, kiiltopaju, harmaaleppä, tervaleppä, lehtokuusama, korpipaatsama ja nuoria koivuja). Jokisuistossa on kookkaita hies- ja rauduskoivuja. Jokivesi on varsin humuspitoista. 100 Lampi ja joki 1 Natura Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rantoja ei tulisi rakentaa. 1.1.33 Iso-Naakkima Yleistä: Iso-Naakkima on alueen kookkain järvi. Pohjoisranta (Kaivannonhiekka Marketanhiekka) on hiekkarantainen. Koiraniemen edustalla ovat Kimarinsaari ja Mähönsaari sekä useita pienempiä saaria. Merkittäviä ovat myös puro Iso- ja Pieni-Naakkiman välillä sekä Ketvelen kannas järvien välillä. Ketvelen harjulla kasvillisuus on mm. variksenmarjaa, kanervaa, puolukkaa, mustikkaa, metsäkastikkaa, kieloa ja tavallisia jäkäliä. Järven etelärannassa on Multlahden koillispuolella joukko saaria. Lounaispuolella on Itälahden erottamina Multniemi ja Haapaniemi. Eläimet ja linnut: Multniemessä nähtiin pyitä ja käki. Kaivannonhiekalla havaittiin selkä- ja harmaalokkeja. Kimarinsaaren rannoilla havaittiin rantasipejä ja sinisorsia. Tuomarinsaarella oli sinisorsia, telkkiä ja silkkiuikkuja, kalatiiroja sekä harmaa- ja kalalokkeja. Keltiäissaaren ulkoluodoilla havaittiin mm. selkälokki ja silkkiuikkuja. Luontokohteet: Järven erikoisin ja hienoin luontokohde on Kaivannonhiekka (todennäköisesti LS-lain tarkoittama luontotyyppi), kohde 101. Ympäristö on vesikasvillisuudeltaan runsas (mm. siimapalpakko, järviruoko, järvisätkin ja saroja). Hiekkaranta on monin paikoin runsaat 10 metriä leveä. Rannalla kasvaa mm. ahosuolaheinä, hietakastikka, ruokohelpi, sianpuolukka, puolukka ja kanerva. Rannan yhteyteen liittyy rehevä, lyhyt ja osin kaivettu puro (102), joka laskee Iso- Naakkimaan. Kaivannonhiekan ja Marketanhiekan (107) reunoilla on rantaluhtaa (106, 110). Myös Koiralahdessa on rantaluhtaa, johon liittyy purokosteikko (111). Kuvat 32 ja 33. Iso-Naakkiman pohjoinen hiekkaranta, järven selkävesi.
Luontoselvitys LIITE 2 24 Multniemen Itälahden ranta mäntykangasta. Matalassa rannassa kasvavat mm. järviruoko, rantakukka, ojasorsimo, raate, terttualpi, ranta-alpi ja ratamosarpio. Pajuista rantatörmän tuntumassa kasvaa mm. halavaa, raitaa, kiiltopajua ja mustuvapajua. Metsien yleisin heinä on metsäkastikka. Rannan tuntumassa on myös korpikastikkaa ja runsaasti saroja. Järven lintusaaret ovat pieniä. Niiden kasvilajisto on samankaltaista saarien koosta ja sijainnista riippumasta. Saarten keskellä on juolukkaa, suopursua, mäntyä ja puolukkaa, kanervaa sekä variksenmarjaa. Koivuja, pajuja ja terva- ja harmaaleppiä on alavilla rannoilla. Haapaniemessä (116) on kookasta männikköä ja varttuvaa lehtipuustoa. Lehtipuut ovat kookkaita koivuja ja OMT-tyypin metsässä myös varttuvaa koivikkoa. Kenttäkerroksen lajeja ovat lillukka, nuokkuhelmikkä, pujo, vadelma sekä rannassa sarat ja järvikorte. Niemeen vievän tien varrella on omakotitalojen hoidettuja piha-alueita ja puutarhoja. Rehevillä lahdilla (117, 118) kasvaa heiniä, mesiangervoa ja pajuja, pihlajaa, leppiä, koivuja ja tuomea. Korkeata ruohikkoa on avoimilla metsälaikuilla. Niemen kärjessä on varttuvia ja kookkaita haapoja. Sisämaassa on yleisesti mm. mustikkaa, puolukkaa, kanervaa ja variksenmarjaa. Puusto on alueella tavanomaista, varttuvia koivuja ja kookasta mäntyä. 101 Hiekkaranta 1 LSL Maa ja Vesi Oy 2005 102 Puro 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 106 Luhtaranta 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 107 Hiekkaranta 1 LSL Maa ja Vesi Oy 2005 108 Isoja saaria 2 Maa ja Vesi Oy 2005 109 Pieniä lintusaaria 1 Maa ja Vesi Oy 2005 110 Luhtaranta 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 111 Luhtaranta 1 ML Maa ja Vesi Oy 2005 112 Jokiympäristö 2 Maa ja Vesi Oy 2005 113 Pieniä lintusaaria 1 Maa ja Vesi Oy 2005 114 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 115 Niemi ja maisema 2 Maa ja Vesi Oy 2005 116 Niemi ja maisema 2 Maa ja Vesi Oy 2005 117 Ruovikko 3 Maa ja Vesi Oy 2005 118 Ruovikko 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. Luonnonympäristön kannalta rakentamisrajoitukset koskevat lähinnä hiekkarantaosuuksia, pieniä lintuluotoja ja osia saarista. 1.1.34 Tärpättilampi (0.6 ha) Yleistä: Tärpättilammen ympäristö on suota ja puustoltaan mäntyä. Rannat on ojitettu. Lammen vedet purkautuvat etelärannan kaivetun ojan suuntaan. Ojan varrella on korkeaa suopursu- ja juolukkakasvustoa, jonka seassa karpaloa, sianpuolukkaa ja vaivaiskoivua. Eläimet ja linnut: Rantakankaalla havaittiin käki ja tavanomaista metsälinnustoa. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Ei erityisiä luontokohteita.
Luontoselvitys LIITE 2 25 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamiseen pieni ja matala lampi ei ole erityisen soveltuva. 1.1.35 Pieni-Naakkima Yleistä: Itärannan metsät ovat koivua, mäntyä ja paikoin kuusta. Kastikoita, kieloa, ahomansikkaa, metsämaitikkaa, vuohenputkea, mustikkaa, puolukkaa, juolukkaa ja laikuittain suopursua esiintyy. Jotkin olevat rakennuspaikat ja tilat ovat koivukujantein reunustettuja. Pieni-Naakkiman erottaa Iso-Naakkimasta vain kapea Ketvelen harju. Ketvelen kohdalla ylispuuna on mänty. Sen alla kasvaa pihlajia ja muiden lehtipuiden taimia. Loma-asuntojen lähellä tuomi, haapa, harmaaleppä ja kataja yleistyneet. Järven pohjoisrannalla ovat ainoat maanviljelysalueet. Kankkulahdessa samoin kuin muilla matalilla rannoilla on kapeita, pienialaisia rantaluhtia. Eläimet ja linnut: Välijoen rannassa havaittiin majavan puunkaatojälkiä. Linnuista havaittiin palokärki. Naurulokkeja, kalalokkeja ja harmaalokkeja sekä kalatiiroja on alueen useimmilla pikkusaarilla pesivinä yhdyskuntina. Tärkeäksi kohteeksi koettiin Kankkulahden edustan pikkusaaret. Järven länsirannalla nähtiin kuikka. Halttulassa nähtiin hiirihaukkoja. Luontokohteet: Välijoen ympäristön kohteessa on runsaasti saniaisia mm. metsäalvejuurta, hiirenporrasta, sananjalkaa, korpi- ja metsäimarretta. Puusto on tavallisia lehti- ja havupuulajeja. Harmaaleppiä, tuomia ja pajuja on paljon. Järvikorte, järviruoko, rantaluikka, ranta-alpi ja terttualpi ovat yleisiä luhtarantojen tuntumassa. Rannoilla on paikoin nuorten lehtipuiden kelottuneita runkoja. Vastaavanlaisia rantaluhtia ovat kohteet 122, 124 ja 129. Muissa luontokohteissa on kivikoita ja samoja kasveja mutta pintaalaltaan ne ovat pienialaisia. Kuvat 34 ja 35. Välijoen ympäristö, hiirihaukka. Pieni-Naakkiman itärannan puroalueella (121) on mustuvapajua, pihlajaa. Hakkuut ulottuvat lähelle puroa. Lehtipuustoa on paljon. Puro on edustava ja lähes luonnontilainen. Puron ympäristössä kasvaa mm. metsäalvejuuri, metsäimarre, korpi-imarre ja hiirenporras, ojakellukka ja ruokohelpi. Rantoja reunustaa hyväkuntoinen sekametsä (rantametsä, kohteet 119 ja 126). Pieni-Naakkiman suurin saari on edustava. Sen keskellä kasvaa kookkaita mäntyjä ja reunoilla iäkkäitä rauduskoivuja. Rannoilla on lyhyempää puustoa. Rannoilla todettiin viiltosaraa, pullosaraa, ruokohelpiä ja ulpukkaa. Raidat ja haavat täydentävät kokonaisuutta samoin kuin avoimien alueiden katajat.