Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 1
Tausta ja tavoitteet Monipalko -hankkeessa tutkittiin yksittäisten kasvien tuottoa ja tuottovaihteluita simulointimalleilla merkityksellistä yksittäisen kasvin viljelyyn liittyvän riskin kannalta Yksittäisten kasvien vaihtelun lisäksi niiden tuottovaihtelun suhde toisiinsa on merkittävä riskin kannalta Otetaan huomioon sekä katetuoton odotusarvo että sen vaihtelu eri kasviyhdistelmillä Tavoitteena selvittää, tulevatko öljy- ja palkokasvit mukaan optimiportfolioon Ei varsinaisesti tarkastella riskipreferenssejä www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 2
Odotusarvo varianssi malli Tarkastellaan katetuottoa ja sen vaihtelua määritetään ns. E-V mallin avulla tehokas rintama eli kullakin odotetun tuoton tasolla minimivarianssin tuottava viljelykasvien yhdistelmä vaihtelun määrityksessä käytetään hyväksi sitä, että tuoton vaihtelu aiheutuu pelkästään sadon vaihtelusta, koska tuki on kullakin kasvilla vakio ja hinta pidetään kunakin tarkasteluvuonna vakiona Aluksi annetaan viljelyalojen määräytyä vapaasti ottamatta huomioon viljelykiertorajoitusta Sen jälkeen viljelykiertorajoitus otetaan huomioon -> varianssi kasvaa hajauttamismahdollisuuksien vähentyessä www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 3
Laskelmien oletukset Kasvituotteiden hinnat korreloivat voimakkaasti (r > 0.9), joten hintavaihtelua ei juurikaan voida hallita eri kasvien viljelyosuuksia muuttamalla Tarvitaan muita suojautumiskeinoja Panosten ja tuotosten hinnat ovat vaihdelleet voimakkaasti viime vuosina Tarkastelu vuoden 2011 hintatasolla (2010-2012) ProAgrian Tuottopehtorin katelaskelmapohjia soveltaen Alue-esimerkkinä Varsinais-Suomi Keskihehtaarisadot 2003-2012 Vaihtelu johdetaan MTT:n koeaineistosta (Jauhiainen) ja TIKE:n alueellisten hehtaarisatojen aineistosta Tarkasteltavat kasvit: (syys)ruis, syysvehnä, kevätvehnä, ohra, kaura, herne, öljykasvit (2/3 viljelyalasta Varsinais-Suomessa) www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 4
Odotettu kate (100 /ha) Odotusarvo-varianssi 2011 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Varianssi (100 /ha) www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 5
Odotettu kate (100 /ha) Osuus peltoalasta 2011 hinnoin ei rajoitteita 7,03 7 6,9 6,6 6,3 6 5,7 R SV KV O K H Ö 5,61 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus peltoalasta www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 6
Odotettu kate (100 /ha) Osuus peltoalasta 2011 hinnoin ei rajoitteita (herneen kate -70 ) 7,03 7 6,9 6,6 6,3 6 5,7 R SV KV O K H Ö 5,61 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus peltoalasta www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 7
Odotettu kate (100 /ha) Osuus peltoalasta 2011 hinnoin ei rajoitteita (herneen kate -140 ) 7,03 7 6,9 6,6 6,3 6 5,7 R SV KV O K H Ö 5,61 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus peltoalasta www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 8
Osuus peltoalasta eri aineistoissa ja oletuksilla 2011 hinnoin TIKE_hk+ TIKE MTT_hvk+ MTT_hv+ MTT R SV KV O K H Ö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus peltoalasta Odotettu kate 2012 pellon käytöllä noin 660 euroa/ha hv+ - herneen varianssi rypsin tasolle hvk+ - edellisen lisäksi muuttuvat + 70 euroa www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 9
Minimivarianssiportfolio eri pellonkäytön rajoitteilla 2011 hinnoin Max_5 Max_10 Max_15 Ei rajaa Tod_2012 R SV KV O K H Ö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus peltoalasta Pellon käytön rajoitteet: syysviljaa, hernettä tai kevätrypsiä enintään peltoalasta Odotettu kate 660 /ha www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 10
Johtopäätökset (1) Herne usein mukana E-V optimiportfoliossa Vaihtelu poikkeaa muista kasveista, myös kevätviljat ja syysviljat poikkeavat toisistaan Koeaineistoissa herneen satovaihtelu vähäisintä, Tiken alueellisissa aineistoissa muita kasveja suurempaa, rypsin vaihtelu myös suurta Markkinaodotukset ohjaavat pelkän satovaihtelun tuottaman vaihtelun lisäksi E-V mallissa optimaalinen portfolio riippuu odotetun tuoton tasosta. www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 11
Johtopäätökset (2) Kun tuotto-odotus nostetaan niin suureksi, että sen voi tuottaa vain yksi kasvi, koko tuotanto ohjautuu mallissa yhteen tuotteeseen. Hyötytarkastelu, eli riskipreferenssin liittäminen tarkasteluun, tuottaisi optimituloksen, ei pelkästään tehokasta pintaa. E,V mallin perusteella riskin karttamisen asteen pitää olla korkea, jotta alemman tuoton antava portfolio valittaisiin. Siten riskin huomioon ottaminen ei välttämättä muuttaisi portfoliota. Valintoihin vaikuttavat lisäksi kierto- ym. rajoitteet. www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 12