Kuntaliiton sivistyspoliittisen ohjelma 2025 - ohjelman esittely ja keskeisiä tavoitteita sektoreittain - asiakirja valmisteltu opetus- ja kulttuuriyksikössä
Sivistyspoliittinen ohjelma SISU vuoteen 2025 Kuntaliiton hallitus hyväksyi 4.12.2014 politiikkaohjelman, jossa linjataan Kuntaliiton koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa vuoteen 2025. Kuntalaisten hyvinvointia tukevat ja ylläpitävät opetus- ja kulttuuripalvelut on mahdollista järjestää eri puolilla Suomea. Kunnat tarvitsevat riittävää toimivaltaa ja resursseja annettujen tehtävien hoitamiseksi. Sivistyksen suunta 2025
Toimintaympäristön muutos kohti vuotta 2025? Väestö- ja koulutusrakenteen muutokset Julkisen talouden, erityisesti kuntatalouden kehityssuunnat Teknologinen muutos ja mahdollisuudet Yksilöllistyminen ja uusi yhteisöllisyys Kansainvälistyvä yhteiskunta ja maahanmuutto
Sisu-prosessi vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuriyksikön asiantuntijat kirjoittajina Sidosryhmien palaute: kevät ja kesä Kommentointivaihe Kuntaliitossa elosyyskuussa Ylisektoraalinen tarkastelu, jossa erityisesti: tieto- ja viestintäteknologiset mahdollisuudet elinvoima- ja työllisyysvaikutukset maahanmuutto- ja kansainvälisyysasiat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat ikäryhmätarkastelu: lapset, nuoret ja ikääntyvät 4 Sivistyksen suunta 2025
OHJELMARAKENNE Visio vuodelle 2025 ESIPUHE JOHDANTO Tätä Kuntaliitto tavoittelee ELINIKÄINEN OPPIMINEN VARHAISKASVATUS Näillä toimilla tavoitteisiin ESIOPETUS PERUSOPETUS NUORTEN PERUSOPETUKSEN JÄLKEINEN KOULUTUS LUKIOKOULUTUS NUORTEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS AMMATTIKORKEAKOULUTUS AIKUISKOULUTUS VAPAA SIVISTYSTYÖ JA KANSALAISOPISTOT KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTA NUORISOTYÖ 5 Sivistyksen suunta 2025
Yksilön toimintaedellytykset sekä paikallisyhteisöjen elinvoimaisuus rakentuu elinikäiselle oppimiselle Elinikäinen oppiminen on sivistyksen, osaamisen ja tulevaisuuden rakentamisen edellytys Oppiminen ja osaamisen kehittyminen nähdään jatkumona. Se toteutuu varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja jatkuu aina korkeaasteelle saakka. Kouluttautumisen eri muotoja aikuisille elämän eri vaiheissa.
Varhaiskasvatuksella lapsilähtöinen oppimisen alkupolku Alle kouluikäisille varhaiskasvatusta monipuolisesti ja laajaalaisesti Toiminnalla tuetaan vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia Kaikilla lapsilla oikeus palveluun Toiminta on tehokasta Vert. kustannukset/lapsi alle OECD-maiden keskitason (Education at Glance 2014)
Esiopetus tukee koulunkäynnin aloitusta Tieto- ja viestintäteknologia osaksi esiopetusta tvt-teknologiaan tutustumista ja leikinomaista työskentelyä Esiopetus on osa maahanmuuttajien ja vieraskielisten kotouttamista lapsen kieli- ja kulttuuriidentiteettiä vahvistetaan monipuolisesti monikielisyyttä tuetaan lapset oppivat kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja
Perusopetus on oppimista ja hyvinvointia Perusopetuslain kokonaisuudistus Säädetään yleiset raamit ja tavoitteet koulutukselle Opetuksen järjestäjä päättää raamien puitteissa perusopetuksen toteuttamisesta Koulutusjärjestelmä on tehokas ja laadukas (GEMS Education Solutions, kansainvälinen vertailututkimus) Kuntaperustaisella perusopetuksella välineitä ja mahdollisuuksia huomioida yksilölliset tavoitteet ja oppilaiden erilaisuus Opetus pohjautuu ilmiöpohjaiselle pedagogiikalle: opettajankoulutuksen ja opettajan toimenkuvien uudistaminen
Avoimet oppimisympäristöt väline ja toimintaympäristö Etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksen hyödyntäminen ja kehittäminen kaikilla kouluasteilla. Tiedonhallintaa ja lukutaitoja oppia löytämään, hyödyntämään, arvioimaan ja jakamaan tietoa muiden kanssa Digitaalisissa ympäristöissä yhteydenpitoa eri toimijoiden välillä ja asiantuntijuutta tukemaan oppilaan oppimista Sosiaalinen media oppilas/opiskelija aktiivinen sisällöntuottaja ja tiedon vastaanottaja Oppisisällöt verkossa yhteinen valtakunnallinen pilvipalvelu oppisisällöille ja digitaalisille oppimisympäristöille opintosuoristukset sähköisessä opintorekisterissä
Nuorten perusopetuksen jälkeinen koulutus Jokainen nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon Kunnat vastaavat 6 18-vuotiaiden lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksen lisäksi lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta kehitetään omina koulutusmuotoinaan Yleinen jatko-opintokelpoisuus yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin voidaan saavuttaa sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen väylän kautta
Lukiokoulutus rakentamassa osaamisperustaa Lukiokoulutusta on saatavilla koko maassa Valtakunnallinen kehittämisohjelma: laadukasta toisen asteen yleissivistävää koulutusta sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen Lukiotutkinto tasa-arvoistaa toisen asteen koulutuksen
Ammatillisella koulutuksella työelämälähtöistä osaamista Nuorten ammatillinen peruskoulutus 2+1 mallilla: kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitosmuotoisesti ja kolmas oppisopimuskoulutusta Nuorelle ammatillisia perustaitoja ja työelämälähtöistä osaamista elinikäistä oppimista tukien Koulutus työelämän aktiivinen uudistaja alueilla
Korkea-asteen opinnoilla osaamista kuntien ja elinkeinoelämän työvoimatarpeisiin Ammattikorkeakoulujen koulutus ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta vastaa alueiden muuttuviin tarpeisiin ja tukee niiden kehittymistä Kunnat vaikuttavat korkeakoulutuksen kohdentamiseen ja koulutustarpeiden ennakoimiseen
Aikuisten kouluttautumisen eri muodot vastaavat yksilöllisiin koulutustarpeisiin Joustavilla koulutuspalveluilla vastataan nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin Erityisesti ilman tutkintoja olevat ja opintonsa keskeyttäneet sekä ammatin vaihtajat huomioiden Tavoite: Selvitetään aikuiskoulutuksen hallinnoinnin ja rahoituksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle
Vapaa sivistystyö vastaa paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin Opistot tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle, yhteisöllisyyden kasvulle ja kulttuuritoiminnalle kattavasti koko Suomessa Opistojen lähi- ja etäpalvelujen verkosto tukee opetuspalvelujen saatavuutta Yhteistyötä tehdään eri koulutusasteiden kanssa
Kirjastopalveluilla ylläpidetään aktiivisen kansalaisen perustaitoja Lukutaidon turvaaminen ja uusien virtuaalisten luku- ja tiedonhallintataitojen edistäminen Huomioidaan väestön kielellisesti, kulttuurisesti sekä sosiaalisesti erilaisia palvelutarpeita Tukee kuntalaisten sivistystarpeita, hyvinvointia ja elinikäistä oppimista
Kulttuuripalveluilla alueille elinvoimaisuutta ja kuntalaisille hyvinvointia Kulttuuripalveluilla on suuri merkitys hyvinvointia vahvistavana peruspalveluna sekä ennaltaehkäisevänä toimintana Yhteistyötä sektoreiden välillä; kulttuuripalvelut osana muita palveluketjuja Kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien avulla lastenkulttuuri jokaisen oikeudeksi
Liikuntapalveluilla arki- ja lähiliikuntaan kannustavia asuinympäristöjä Koulupihat arki- ja lähiliikuntapaikkoina Nuorten uuden liikuntakulttuurin toimintaedellytysten huomioiminen Liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa liikuntapaikkarakentamisen harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan liikunnan harrastamismahdollisuudet
Nuorisotyö on nuorista välittämistä ja kasvun tukemista nuorten omissa yhteisöissä Nuorisotyöllä on vahva rooli monialaisissa palveluketjuissa Eri hallinnonalat hoitavat aktiivisesti nuorisoasioita Panostetaan ennaltaehkäisyyn: perusnuorisotyöhön voimavaroja