Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen Använd din röst.

Transkriptio

1 Opetus ja kulttuuri Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen Använd din röst.

2 Kunta huolehtii kuntalaisten opetusja kulttuuripalveluista Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuosittain yli 8 miljardia euroa opetus- ja kulttuuripalvelujen järjestämiseen. Kunta-alan henkilöstöstä n työskentelee sivistystoimessa opetus-, kirjasto-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen piirissä Kulttuuri- ja liikuntapalvelut vahvistavat ihmisen hyvinvointia ja ovat ongelmia ennaltaehkäisevinä myös keino katkaista sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavaa kustannuskierrettä. Taiteen ja kulttuurin aloilla on merkittävä vaikutus kaikkien alueiden kehittymiselle ja elinvoimaisuudelle

3 Esiopetus Kunnat järjestävät maksutonta esiopetusta kaikille kunnan alueella asuville lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus on lapsille vapaaehtoista ja maksutonta. Esiopetuksen piirissä on vuosittain yli lasta. Kuusivuotiaista 98 % osallistuu esiopetukseen. Esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, jolla luodaan pohja kaikelle oppimiselle. Esiopetusta voidaan järjestää päivähoitopaikassa, koulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetusta käyvillä lapsilla on samat oikeudet maksuttomaan koulukuljetukseen kuin peruskoulua käyvillä oppilailla

4 Perusopetus 1 (2) Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kunta voi järjestää perusopetuspalvelut itse tai hankkia palvelut muilta kunnilta tai koulutuksen järjestäjiltä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan perusopetuslain mukaista opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Oppilas voi hakeutua myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun. Peruskoulun opetus, oppikirjat ja kouluruokailu sekä koulussa tai koulumatkalla tapahtuneen tapaturman hoito ovat lapsille maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut

5 Perusopetus 2 (2) Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kokonaiskustannukset ovat tällä hetkellä noin 3,9 miljardia euroa. Laskennallisista kustannuksista kunnat maksavat 68,58 % (2,7 miljardia ) ja valtio 31,42 % ( 1,3 miljardia ). Esi- ja perusopetuksen valtionosuus määräytyy kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisesti. Esi- ja perusopetuksessa valtionosuus lasketaan ikäluokkaperusteisesti 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Valtionosuuden laskennallisten kustannusten määräytymisperusteena on perusopetuksen perushinta, joka vahvistetaan asetuksella vuosittain

6 Lukiokoulutus 1 (2) Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja myös muissa oppilaitoksissa. Lukioita on n Tutkintoon johtavassa lukiokoulutuksessa opiskelee n opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa

7 Lukiokoulutus 2 (2) Koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi perinteisen kuntamallin, isäntäkuntamallin, yhteisen ylläpitäjän tai kuntayhtymän kautta. Koulutuksen järjestäjät voivat lisäksi soveltaa ostopalvelusopimuksia, tilaaja-tuottajatoimintatapaa ja erilaisia yhteistyömalleja siltä osin kun lukiolaissa on koulutuksen järjestämisestä säädetty. Kunnilla ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta järjestää lukiokoulutusta kunnassaan, mutta jokainen kunta osallistuu siitä riippumatta lukiokoulutuksen kustannuksiin kunnan asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Lukiokoulutuksessa vahvistetaan vuosittain järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan perusteella, joka vuonna 2012 on 6 704,40 euroa

8 Ammatillinen peruskoulutus 1 (2) Ammatillinen peruskoulutus on kuntalaisten ja työelämän tarpeisiin perustuvaa julkista koulutuspalvelua, jolla on osaltaan selkeitä aluekehitysvaikutuksia. Koulutus tähtää ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen järjestäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään järjestämislupaan koulutuksen järjestäjälle. Valtaosa on kuntien ja koulutuskuntayhtymien järjestämää. Koulutuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista ja opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus kuten kaikkeen toisen asteen koulutukseen. Kunnilla ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta järjestää ammatillista peruskoulutusta kunnassaan, mutta jokainen kunta osallistuu sekä oppilaitosmuotoisen että oppisopimusmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin kunnan asukaskohtaisella rahoitusosuudella

9 Ammatillinen peruskoulutus 2 (2) Ammatillisen peruskoulutuksen osalta vahvistetaan vuosittain järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat, jotka perustuvat ammatilliselle koulutukselle vahvistettuun keskimääräiseen yksikköhintaan. Vuonna 2012 keskimääräinen yksikköhinta on ,17 euroa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan saaneilla on mahdollisuus järjestää myös peruskoulutusta oppisopimusmuotoisena. Oppisopimuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus on pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena järjestettyä peruskoulutusta, jossa ei ole määrällistä säätelyä

10 Ammatillinen lisäkoulutus 1 (2) Ammatillinen lisäkoulutus on pääasiassa aikuisväestölle suunnattua työelämälähtöistä koulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksen järjestäjille myönnetään koulutuksen järjestämislupiin perustuen rahoitusta näyttötutkintoon valmistavien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Ammatillinen lisäkoulutus on pääosin valtion rahoittamaa koulutusta. Kunnilla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osallistua ammatillisen lisäkoulutuksen rahoittamiseen

11 Ammatillinen lisäkoulutus 2 (2) Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta, ei lisäkoulutuksen omista toteutuneista kustannuksista. Yksikköhintaa porrastetaan hintaryhmittäin, erityisopetuksessa olevien osalta sekä tuloksellisuuden perusteella. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosentti on 85,60 ja henkilöstökoulutuksen 47,23 prosenttia. Osan koulutuksesta maksavat opiskelijat ja työnantajat. Oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain yksikköhinnat valtion talousarvion rajoissa erikseen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja erikseen muuta ammatillista lisäkoulutusta varten. Yksikköhinnoissa otetaan huomioon erityisopetuksessa olevat ja tuloksellisuusrahoitus

12 Ammattikorkeakoulut 1 (2) Suomessa on 27 ammattikorkeakoulua ja niillä noin 160 toimipistettä 70:llä paikkakunnalla. Ammattikorkeakouluissa on kahdeksan koulutusalaa ja niissä opiskelee vuosittain yli opiskelijaa. Nuorten koulutuksen osuus vuonna 2009 oli noin 80 %. Ammattikorkeakoulut ovat ylläpitomuodoltaan kunnallisia tai yksityisiä. Ylläpitäjän tehtävänä on päättää ammattikorkeakoulun strategiasta ja taloudesta. Kuntien näkökulmat koulutustarpeista ja aluekehitystä tukevista hankkeista ja muut omistajaohjaukseen liittyvät seikat välittyvät omistaja-ylläpitäjien hallitustyöskentelyn kautta ammattikorkeakoulujen toimintaan

13 Ammattikorkeakoulut 2 (2) Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää, mikä merkitsee mm. sitä, että kunnat osallistuvat kustannuksiin asukasta kohden lasketulla rahoitusosuudella. Jokainen kunta osallistuu ammattikorkeakoulujärjestelmän rahoittamiseen. Kunnat rahoittavat toiminnasta 58,11 %, valtio 41,89 %. Vuoden 2012 valtion talousarvioesityksessä kuntien rahoitusosuus ammattikorkeakoulujen toimintaan on 512,3 ja valtion 409,2 milj

14 Liikuntatoimi 1 (2) Kunnissa on noin liikuntapaikkaa joista ulkokenttiä noin ja sisäliikuntatiloja noin (mm. 302 uimahallia ja 212 jäähallia, joissa on 250 rataa) Liikuntapaikoista noin % on kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia Kuntien liikuntatoimi työllistää noin työntekijää, joista 38,7 % on naisia

15 Liikuntatoimi 2 (2) Liikuntaan kunnat käyttävät yhteensä noin 700 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 100 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen Asukasta kohden kunnat käyttävät liikuntaan 132 euroa vuodessa Valtion panos liikuntaan on noin 144 miljoonaa euroa vuodessa Kuntien käyttötaloudesta vuonna 2010 (noin 33 miljardia euroa) noin 40 prosenttia eli 13 miljardia euroa kohdistuu suoraan lapsiin ja nuoriin

16 Nuorisotoimi 1 (2) Kunnissa on yli nuorisotilaa, jotka ovat pääosin kuntien omistamia ja hoitamia Nuorisotoimessa töitä tekee noin työntekijää, joista 63,8 % on naisia Kunnissa on yli 200 nuorten työpajaa ja 265 kunnassa on työpajapalveluja. Työpajaohjaajia on noin (2010) ja asiakkaita (2009)

17 Nuorisotoimi 2 (2) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja on 271 kunnassa Aloitekanava sekä nuorten kuulemisväline on 142 kunnassa Etsivää nuorisotyötä tehdään 232 kunnassa (2010) Kunnissa on yli 200 nuorten osallisuus- ja vaikuttajaryhmää Nuorisotyöhön kunnat käyttävät vuosittain noin 200 miljoonaa euroa Asukasta kohden kunnat käyttävät nuorisotyöhön 35 euroa vuodessa Valtion nuorisobudjetti on noin 52 miljoonaa euroa

18 Kulttuuripalvelut 1 (2) Kunnat ylläpitävät monipuolisia kulttuuripalveluja maassamme. Kunta on parhaimmillaan paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan koordinaattori, verkostojen rakentaja ja tärkeä yhteyspiste alueen kulttuuritoimijoille Avustamalla toimijoita kunta luo mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammatilliselle taidetoiminnalle Kunnat ylläpitävät teattereita, orkestereita ja museoita sekä avustavat muiden omistamia laitoksia

19 Kulttuuripalvelut 2 (2) Kunnat tarjoavat taideopetusta ja taiteen perusopetusta lapsille ja aikuisille Kunnat järjestävät kulttuuritapahtumia ja tukevat myös muiden organisoimia tapahtumia. Kunnat järjestävät kulttuuritoimintaa vuosittain yhteensä noin 428 miljoonalla eurolla Asukasta kohden kunnat käyttävät vuosittain keskimäärin 79 euroa/asukas. Luku vaihtelee kuitenkin huomattavasti kunnan koosta riippuen

20 Kirjastopalvelut 1 (2) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Suomen jokaisessa kunnassa on yleinen kirjasto. Pää- ja sivukirjastoja oli vuonna 2010 yhteensä 798. Kirjastojen lisäksi maata kiersi 154 kirjastoautoa ja yksi kirjastovene. Valtaosa kunnista tekee kirjastoyhteistyötä siten, että myös naapurikuntien kirjastopalveluja voi työ- ja asiointimatkoilla käyttää vapaasti Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Kirjastot tarjoavat myös verkkopalveluja ja -aineistoja sekä opastavat asiakkaita niiden käyttöön

21 Kirjastopalvelut 2 (2) Kirjastokäyntejä kertyi noin 10 per asukas ja kuntien kirjastoista lainattiin keskimäärin 18 lainaa jokaista asukasta kohti vuonna Kirjastojen toimintakulut asukasta kohti olivat keskimäärin 56 euroa Kirjastopalvelujen rahoitus perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohden määrättyyn perushintaan. Valtio osallistuu kirjastopalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti vuonna 2012 on 31,42 % Kirjastojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaa, että niillä kuntalaisten hyvinvoinnin lisäksi on suuri merkitys muun muassa elinikäiselle oppimiselle ja maahanmuuttajien kotoutumiselle

22 Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Kirjasto 3,5 %, 321 milj. Muu opetustoimi 4,4 %, 404 milj. Kansalaisopistojen + muu vapaa sivistystyö 2,0 %, 185 milj. Nuorisotoimi 2,0 %, 190 milj. Liikunta ja ulkoilu 6,2 %, 577 milj. Ammattikorkeakoulutoiminta 4,6 %, 430 milj Museot, teatterit, musiikkitalot ym. 3,0 %, 277 milj Muu kulttuuritoiminta 1,5 %, 138 milj. Hallinto 2,1 %, 191 milj Perusopetus 46,9 %, milj. Ammatillinen koulutus 16,9 %, milj Lukiokoulutus 7,0 %, 652 milj. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset yht. 9,30 mrd. (= toimintamenot + poistot + vyörytyserät) /hp Lähde: Tilastokeskus

23 Ammatillisen peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitus vuonna 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kuntien osuus rahoituksesta 1,947 mrd. = 364,18 /asukas, josta 58,11 % 41,89 % 3,351 mrd. Valtion osuus rahoituksesta 1,404 mrd. Lukio 76 /asukas Amm. 190 /asukas Amk 98 /asukas Kunnat Koulutuksen järjestäjien/ylläpitäjien yksikköhintarahoitus sisältää kuntien rahoitusosuuden Kuntayhtymät Yksityiset kuntaomisteiset osakeyhtiöt säätiöt ja yhdistykset Ammatillinen peruskoulutus sis. oppisopimuksen peruskoulutuksen Lähde: Raportti ZE6OC12/OKM

24 Lue lisää