Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymiä. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Transkriptio

1 Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymiä Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

2 OKM: Toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistaminen. HE lähtenyt lausunnolle Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, HE lähtenyt lausunnolle Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, HE-luonnos lausunnolla Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän elinvoimaiset ja vahvat vapaan sivistystyön ylläpitäjät, HE lausunnolla, työryhmän määräaika Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva uudistus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointi keväällä Terhi Päivärinta

3 Lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi Käyttöön rahoitusindeksi Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneisiin suoritteisiin tai edeltävinä kolmena vuonna toteutuneiden suoritteiden keskiarvoon (esim. vuoden 2021 rahoitus vuosien 2017, 2018, 2019) Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta, tutkinnon suorittaneista 2 vuoden ajalta, lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa 2021 ja muissa koulutusmuodoissa Terhi Päivärinta

4 Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien, Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vst-uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa Terhi Päivärinta

5 Yleiset periaatteet Turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus Säätely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan niin että ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi Ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla Verkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta, selkeä työnjako alueella Huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueen koulutustarjonta, huomioon myös valtakunnallinen koulutustarve Turvataan koulutustarjonta myös ruotsiksi Opetuskieli on joko suomi tai ruotsi Terhi Päivärinta

6 Arvioidaan ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vst:n kokonaisuutta, huomioidaan myös mahdollinen perusopetus ja taiteen perusopetus Saavutettavuus toteutetaan siten, että nuorilla tasapuoliset mahdollisuudet hakeutua joko lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta Järjestäjällä/ylläpitäjällä oltava taloudelliset edellytykset toteuttaa koulutus laadukkaasti ja tuloksellisesti, vakavaraisuus Järjestäjällä oltava koulutustehtävän edellyttämä vahva osaaminen, henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja välineet ja yhteistyösuhteet Keskeiset periaatteet ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus Päätös perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan Terhi Päivärinta

7 Toisen asteen rahoitus- ja rakenneprosessi (OKM) 08-09/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit 10/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen) 09-11/2014 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 10-11/2014 HE:t annetaan Lakimuutokset vahvistettu 01/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 08/2015 Järjestämislupahakemukset 01-03/2016 Päätökset järjestämisluvista 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan Terhi Päivärinta

8 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet: Jokaisen kansalaisen yhtäläinen mahdollisuus perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on turvattu sivistyksellisenä perusoikeutena. Perustuslain mukaan vastuu sen turvaamiseen kuuluu julkiselle vallalle, valtiolle ja kunnille Nuorten sivistyksellisen oikeuden toteuttaminen edellyttää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus jatkaa opintojaan toisella asteella, joko lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tosiasiallinen mahdollisuus koulutukseen edellyttää, että nuori voi opiskella kotoa käsin. Ammatillinen aikuiskoulutus tukee alueen työllisyyttä ja elinkeinoelämää sekä vahvistaa alueen väestön osaamista Rahoitusperiaatteen toteutumisen edellytyksenä on riittävä valtion rahoitus turvaamaan lakisääteiset tehtävät Toisen asteen koulutuksen järjestämisen ja rahoituksen vastuu tulee perustua valtion ja kuntien kumppanuuteen Terhi Päivärinta

9 Muutokset haastavat koulutuksen järjestämisen Toimintaympäristön muutos ja väestön kehitys haastavat kuntia Taloudelliset toimintaedellytykset muuttuvat ja taloudelliset resurssit pienenevät Tulevaisuuden ennakoinnin avulla varaudutaan välttämättömien muutosten tekemiseen Vuoropuhelu kunnissa ja alueilla väistämätöntä ja välttämätöntä Terhi Päivärinta

10 Kunnilla kokonaisvastuu nuoristaan Kuntien tulee yhdessä tarkastella kokonaisvaltaisesti alueellista nuorten ja aikuisten koulutustarpeita ja - tarjontaa. Tarkastelua tulee tehdä myös alueen elinvoimaisuuden turvaamisen ja edistämisen näkökulmasta. Alueen kuntien tulee sopia, minkälainen koulutuksen järjestäjäverkko on tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain tarpeisiin nähden. Kunta voi järjestää koulutuksen yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Koulutuspalvelujen tuottajana voi toimia myös yksityinen taho Terhi Päivärinta

11 Tavoitteena koulutusmahdollisuudet turvaava järjestäjäverkko ja rahoitusjärjestelmä Lukio ja nuorten ammatillinen peruskoulutus: Koulutustakuun toteutuminen Väestön elinikäisen osaamisen kehittämistarpeet Uudistus toteutettava alueen nuoria ja aikuisia sekä yhteiskuntaa palvelevan järjestelmän avulla Perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla oikeus saada koulutuspaikka joko lukiosta tai amm. peruskoulutuksesta Kokonaisvastuu nuorista kunnilla Koulutuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehdittava niin, että koulutuksen osallistuminen pääosin kotoa käsin Terhi Päivärinta

12 Koulutusverkkoa kehitetään ja rationalisoidaan alueellisten koulutus- ja elinkeinopoliittisten linjausten ja kehittämisstrategioiden pohjalta. Riittävän vahva kunta ja tiivis alueellinen yhteistyö turvaavat edellytykset lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiselle Tarjontaa on tarkasteltava samanaikaisesti Järjestämiselle, ylläpidolle ja yhteistyölle erilaisia toteuttamistapoja Organisointitapaan vaikuttavat paikalliset ja alueelliset tarpeet ja mahdollisuudet Päätökset tehdään kunnissa Terhi Päivärinta

13 Ammatillinen aikuiskoulutus: Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisluvat ja sääntely tulee olla erilliset. Sama koulutuksen järjestäjä voi järjestää sekä ammatillista peruskoulutusta että ammatillista aikuiskoulutusta. Ammatilliseen aikuiskoulutuksen järjestämislupaan sisältyy näyttötutkintoihin valmistava koulutus sekä muu ammatillinen lisäkoulutus, jota voitaisiin järjestää sekä oppilaitosmuotoisena että oppisopimuskoulutuksena. Nuorten ammatillisella peruskoulutuksella on erilainen ohjaustarve ja tutkinnon suorittamistapa kuin ammatillisella aikuiskoulutuksella. Kumpaakin koulutusta tulee voida tarkastella ja kehittää niiden omien tarpeiden mukaisesti Terhi Päivärinta

14 Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoitus Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusvastuun tulee säilyä jatkossakin kunnilla ja valtiolla ja julkisrahoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus tulee siirtää valtiolle. Rahoitusperiaatteen toteutuminen edellyttää valtion osallistumista rahoitukseen riittävästi koulutuksen järjestäjän lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Selvitetään mahdollisuudet koota ammatillinen aikuiskoulutus yhdeksi kokonaisuudeksi ja siirtää TEM:in rahoittaman työpoliittisen koulutuksen rahoitus ja hallinnointi OKM:n hallinnon alalle. TEM varmistaisi työttömän työttömyysturvan saannin edellytykset ja rahoittaisi kulukorvauksen koulutuksen ajalta. Lukiokoulutuksen rahoittamista on kehitettävä siten, että lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus olisi samalla tasolla ammatillisen peruskoulutuksen yhteiskuntatieteellisen koulutusalan yksikköhintarahoituksen kanssa Terhi Päivärinta

15 Rahoitus- ja säätelyjärjestelmä: Nykyinen malli Rahoitus kunta-valtio Rahoitus valtio Kunta/valtio-rahoitus Valtion rahoitus Näyttötutkinto perustaiset ammatilliset tutkinnot Ammatillinen lisäkoulutus Lukiokoulutus - Lukion oppimäärä - Ylioppilastutkinto Luva Lisäopetus Ammatilliset perustutkinnot Opetussuunnitelmaperusteinen (nuoret) Valmentavat koulutukset Erikoisammattitutkinto Ammattitutkinto Oppisopimuskoulutus Lisäkoulutus Näyttötutkintoperustainen (aikuiset) Oppisopimus koulutus Ammatilliset perustutkinnot Perusopetus

16 Rahoitus- ja säätelyjärjestelmä: Kuntaliiton kehittämisehdotus Kunta/valtio-rahoitus Valtion rahoitus ja oma säätelyjärjestelmä Yhteisvalinnan kautta hakeudutaan lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen Yhteisvalinnassa saa hakea vain vailla ammattiin suuntautunutta tutkintoa olevan Erillisvalinnoilla muut, tätä määrää voidaan seurata nyt Jos ammatillinen peruskoulutus koottaisiin omaksi kokonaisuudekseen, voitaisiin väljentää/vapauttaa määrällisestä säätelystä, koska ikäluokka /vailla ammattiin suuntautunutta tutkintoa olevien määrä säätelisi ylös ja alas Lukiotutkinto Lukion oppimäärä + ylioppilastutkinto Ammatillinen peruskoulutus Perustutkinnot Koulutusta voidaan järjestää oppilaitos tai oppisopimuskoulutuksena Luva Lisäopetus Valmentavat koulutukset Perusopetus Näyttötutkintoperusteiset ammatilliset tutkinnot Erikoisammattitutkinto Ammattitutkinto Perustutkinnot Koulutusta voidaan järjestää oppilaitos tai oppisopimusko ulutuksena Ammatillinen aikuiskoulutus

17 Kuntaliiton esitys lukio-, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi järjestämiseksi Kunta/kunnat suunnittelevat ja arvioivat mikä on alueen tarpeita kansalliset kielet huomioon ottaen parhaiten palveleva kokonaispalvelupaketti Koulutuksen järjestäminen - Vahva kunta - Seutukunta - Kuntayhtymä tai - Yksityinen taho Perusopetus Yliopistot Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupa Lukiokoulutuksen järjestämislupa Vapaan sivistystyön järjestämislupa Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmä Työelämä Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Laki Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Lukiolaki Laki vapaasta sivistystyöstä Ammattikorkeakoulut

18 Kuntaliiton yksiköiden palvelusähköpostit Alueet ja yhdyskunnat Kuntatalous Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

19 KT:n opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat Lakiyksikkö Opetus ja kulttuuri

20 Kuntaliiton yksiköiden palvelusähköpostit

21 Sivistyspoliittinen ohjelma SISU vuoteen 2025 v Kuntaliiton hallitus hyväksyy politiikkaohjelman hallituskaudelle: linjataan koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa vuoteen v Kuntalaisten hyvinvointia tukevat ja ylläpitävät opetus- ja kulttuuripalvelut on mahdollista järjestää eri puolilla Suomea. v Kunnat tarvitsevat riittävää toimivaltaa ja resursseja annettujen tehtävien hoitamiseksi

22 Toimintaympäristön muutos kohti vuotta 2025? v Väestö- ja koulutusrakenteen muutokset v Julkisen talouden, erityisesti kuntatalouden kehityssuunnat v Teknologinen muutos ja mahdollisuudet v Yksilöllistyminen ja uusi yhteisöllisyys v Kansainvälistyvä yhteiskunta ja maahanmuutto

23 Yksilön toimintaedellytykset sekä paikallisyhteisöjen elinvoimaisuus rakentuu elinikäiselle oppimiselle Elinikäinen oppiminen on sivistyksen, osaamisen ja tulevaisuuden rakentamisen edellytys. Oppiminen ja osaamisen kehittyminen nähdään jatkumona. Se toteutuu varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja jatkuu aina korkeaasteelle saakka. Kouluttautumisen eri muotoja aikuisille elämän eri vaiheissa

24 Muutama huomio keskeisistä toimista: Nuorten perusopetuksen jälkeinen koulutus Jokainen nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon. Kunnat vastaavat 6 18-vuotiaiden lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksen lisäksi lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta kehitetään omina koulutusmuotoinaan. Yleinen jatko-opintokelpoisuus voidaan saavuttaa sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen väylän kautta

25 Muutama huomio keskeisistä toimista: lukiokoulutus ja nuorten ammatillinen peruskoulutus Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että käynnistetään valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämisohjelma. Kuntaliitto vaikuttaa aktiivisesti nuorten amm. peruskoulutuksen tutkintorakenteeseen sekä opetussuunnitelmien sisältöihin:» perustutkintojen laajuus on rajattu.» tutkinnot muodostuvat alkuvaiheen koulutusalakohtaisista tutkinnon osista.» opintojen edetessä enemmän ammattialakohtaisia opintoja.» opintojen loppuvaihe suoritetaan pääsääntöisesti oppisopimuskoulutuksena

26 Muutama huomio keskeisistä toimista Aikuiskoulutus oma kokonaisuus Eri koulutusmuodoilla vastataan yksilöllisiin koulutustarpeisiin. Kuntaliiton tavoitteena on, että aikuiskoulutuksen hallinnointi ja rahoitus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Työpoliittinen koulutus toteutuu jatkossa kokonaisuudessaan omaehtoisena opiskeluna, siten, että TEhallinto vastaa työttömyysetuuksien myöntämisestä