Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa

Transkriptio

1 Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Vetovoimainen kunta Innostavassa ja suvaitsevaisessa kunnassa into ja suvaitsevaisuus toteuttavat itse itseään. Panostukset kulttuuriin ja koulutukseen kertautuvat. Elävä ja innostava kunta houkuttelee ihmisiä ja osaamista. Osaaminen houkuttelee osaamista. Menestyvät kaupungit ja kunnat joutuvat jatkuvasti osoittan joustavuutensa ja todistan kiinnostavuutensa.

2 Koulutus ja kulttuuri kunnan ja alueen elinvoimaisuuden tae Koulutus- ja elinkeinopolitiikan rajapinnat: Osaaminen yksi Suomen keskeisimmistä kilpailutekijöistä Kyky uusintaa paikallista ja alueellista tietopääo edellyttää vahvaa ja monipuolista perussivistystä Osaamisen kehittäminen ja paikallisen elinkeinoelämän välinen yhteistyö on noussut niin kansallisesti kuin EU:ssa yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi työvoiman tarpeen ennakointi ja ammatillinen koulutus Kuntien ja alueiden elinvoimaisuuden vahvistamisessa koulutuksen ja elinkeinopolitiikan yhteys alueen kehittämisen kulmakiviä 2 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut vetovoimatekijöinä sekä paikallisen ja alueellisen innovaatiotoiminnan vahvistajana: Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarjonta vaikuttaa mm. kunnan mahdollisuuksiin houkutella uusia asukkaita ja työvoi Kulttuuripalvelut osaltaan vahvistavat kuntien ja alueiden innovaatiopotentiaalia ja edistävät luovan talouden kehitystä Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluilla myös hyvinvointia, osallisuutta lisäävä merkitys ja ne ovat myös työllisyyttä lisääviä 3

3 Koulutus ja kulttuuri kunnan ja alueen elinvoimaisuuden tae Osana alueen ja kuntien tuloksellista elinkeinopolitiikkaa Vaikutukset kunnan verotulopohjaan Vaikutukset kunnan ja alueen identiteettiin Koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarkastelu kunnissa osana kuntauudistusta, ei erillisinä sektorikohtaisesti valtion ohjaamana Kuntien rooli merkittävä: - lakisääteisenä tehtävänä esi- ja perusopetus, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. - Lakisääteinen rahoitusvastuu koulutuksesta, yliopistoja lukuun ottamatta - Järjestämis- tai ylläpitämisluvalla lukio, ammatillinen, ammattikorkeakoulu, kansalaisopisto 4 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet vuotiaat vuonna 2010 Maakunta vuotiaat v. tutkinnon suorittaneet % Uusi ,5 % Varsinais-Suomi ,8 % Satakunta ,2 % Kanta-Häme ,9 % Pirkan ,4 % Päijät-Häme ,0 % Kymenlaakso ,6 % Karjala ,2 % Savo ,2 % -Savo ,2 % -Karjala ,0 % Keski-Suomi ,9 % ,0 % ,2 % Keski ,9 % ,5 % Kainuu ,4 % Lappi ,8 % yhteensä ,7 % Lisätietoja: Mikko Svartsjö, Kuntaliitto 5 Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

4 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU KEVÄT 2012 Ammatillinen koulutus aloituspaikat, hakeneet ja valitut Lähde:OPH, yhteishakurekisteri Uusim aa Varsin ais- Suomi Sataku nta Kanta- Häme Pirkan Päijät- Häme Kymen laakso Karjala Savo -Savo - Karjala Keski- Suomi Keski- - Aloituspaikat sij. hakijat Valitut Kainuu Lappi Yhteishaussa hakevat sekä nuoret että aikuiset Aloituspaikat 1. sij. hakijat Valitut Lisätietoja: Mikko Nislin, Kuntaliitto 6 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU KEVÄT 2012 Lukiokoulutuken aloituspaikat, hakeneet ja valitut makunnittain (Lähde:OPH, yhteishakurekisteri Aloituspaikat 1. sij. hakijat Valitut Uusima a Varsina is- Suomi Sataku nta Kanta- Häme Pirkan Päijät- Häme Kymenl aakso Karjala Savo -Savo -Karjala Keski- Suomi Keski- - Aloituspaikat sij. hakijat Valitut Yhteishaussa hakevat sekä nuoret että aikuiset Kainuu Lisätietoja. Mikko Nislin, Kuntaliitto Lappi 7

5 Ammatilliseen koulutukseen kevään 2012 yhteishaussa hakeneet peruskoulun 9. luokan päättäneet Ammattikouluun hakeneet Aloituspaikkoja ammatillisessa Ammatilliseen valitut Ammatilliseen valitsematta jääneet Lisätietoja: Mikko Nislin, Kuntaliitto 8 Lukiokoulutukseen kevään 2012 yhteishaussa hakeneet peruskoulun 9. luokan päättäneet Lukioon hakeneet Aloituspaikkoja lukiossa Lukioon valitut Lukioon valitsematta jääneet Lisätietoja: Mikko Nislin, Kuntaliitto 9

6 Perusasteen 9. lk:n päättäneiden haku ja valinta yhteishaussa vuosina Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut 1.sij. 1.sij. 1.sij. Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % 1.sij. Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % YHTEENSÄ , , , ,2 Lukiokoulutus , , , ,6 Ammatillinen koulutus , , , ,7 Lähde:OPH, yhteishakurekisteri Lisätietoja. Mikko Svartsjö, Kuntaliitto 10 TILANNE TÄYDENNYSHAUN JÄLKEEN Ammatillisen koulutuksen täyttämättömiä paikkoja Lukiokoulutuksen täyttämättömiä paikkoja Yhteensä täyttämättömiä paikkoja Lisätietoja. Mikko Svartsjö, Kuntaliitto 11

7 Koulutustaso kunnittain 2010 (kartta) Lähde: Koulutustilastot Tilastokeskus Lisätietoja: Aila Repo (09) 1734 Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin peruskoulun sijaintialueen mukaan Jatkoi heti opiskelua lukiokoulutukses sa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Uudenn kunta - Nylands Lähde: Itä-Uudenn Tilastokeskus, kunta koulutukseen - Östra hakeutumisen Nylands tilastot Varsinais-Suomen kunta - Egentliga Finlands Satakunnan kunta - Satakunta Kanta-Hämeen kunta - Egentliga Tavastlands Pirkann kunta - Birkalands Päijät-Hämeen kunta - Päijänne-Tavastlands Kymenlaakson kunta - Kymmenedalens Karjalan kunta - Södra Karelens Savon kunta - Södra Savolax Savon kunta - Norra Savolax Karjalan kunta - Norra Karelens Keski-Suomen kunta - Mellersta Finlands n kunta - Södra Österbottens n kunta - Österbottens Keski-n kunta - Mellersta Österbottens -n kunta - Norra Österbottens Kainuun kunta - Kajanalands Lapin kunta - Lapplands Ahvenan - Åland Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutumisen tilastot 14

8 Jokaiselle toisen asteen tutkinto Peruskoulunsa päättävällä nuorella oikeus saada opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa Lailla tulee säätää nuorten oikeudesta lukio- tai ammatilliseen peruskoulutukseen Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta kuntien tehtäväksi. Koulutus muodostaa jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen ja sieltä lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen Nuorten lukio- ja ammatillisessa peruskoulutuksessa nykyisenkaltainen järjestämislupamenettely poistuisi peruskuntien osalta, jotta kunta voisi tarjota paikan; yksityisillä järjestämisluvat Lailla tulee säätää vastuu nuorten koulutuksen järjestämisestä kunnille Rahoitus nuorten koulutuksen osalta kuten tähänkin asti kunta valtio suhteessa, ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusvastuu valtiolle Kunnat voisivat edelleen järjestää koulutuksen parhaaksi näkemillään tavoilla oman toimintana tai kuntayhtymissä. Koulutusta voisi tuottaa järjestämisluvalla myös yksityinen taho. Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä toisen asteen loppuun asti15 Koulutus on jatkumo ja osana muita palveluita Kuntaperusteisuus lähtökohtana Vahva peruskunta ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Työssäkäyntialueen kuntien välinen yhteistyö palveluiden järjestämisessä, jottei palvelurakenne pirstaloituisi Valtio - Lainsäädännölliset puitteet - Rahoituksen turvaaminen Työelämä Aikuiskoulutus korkeakoulut Perusopetus Nuorten toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen peruskoulutus Esiopetus Varhaiskasvatus/ päivähoito Kuntalaisten palvelukokonaisuus Koulutuspalvelut Hyvinvoinnin tuki Nuoriso-, liikunta ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntien elinkeinopalvelut 16