SAVONLINNAN KAUPUNKI liite A VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvio ja -suunnitelman on laadittava siten, että ne toteuttavat Savonlinnan kaupungin strategiaa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Strategian mukaisesti kaupungin taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti siten, että Savonlinna ei ajaudu ns. kriisikunnaksi, ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tämä edellyttää jo valtuustossa 2.7.2013, 17.2.2014 ja 22.12.2014 päätettyjen pitkän aikavälin talouden tasapainottamisohjelmien täytäntöönpanoa niin, että niihin jo hyväksytyt tasapainotuskeinot saadaan toteutettua. Lisäksi taloussuunnitelman kehysraami edellyttää uusien talouden tasapainotustoimenpiteiden sisällyttämistä hallintokuntien taloussuunnitelmiin huomioiden uuden hallitusohjelman kunnille määrittelemät kestävyysvajeen tasapainottamistoimenpiteet. Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kaupungin taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa vuoden 2015 tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien eli viimeistään vuonna 2019. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Erillistä tasapainotusohjelmaa ei laadita taloussuunnitelmaan, vaan tarvittavat tasapainotustoimet sisällytetään taloussuunnitelmaan asianomaisille tulosalueille ja niistä tehdään erittely tulosalueen tavoitekortille. 2. Talousarvion laadintaperusteet ja raami Vuoden 2016 talousarviossa toimintakateraami on lautakunta-/toimialakohtainen. Toimiala käyttää omaa harkintaansa siitä, miten toimialakohtainen raami jakautuu tulosalueiden kesken. Raami on kauttaaltaan laskettu valtuustossa jo hyväksyttyjen tasapainotuskeinojen ja nyt valmistelussa olevan pitkänajan talouden tasapainottamisohjelman perusteella. Toimintakate on -0,36 % vuoden 2015 muutetun talousarvion toimintakatetasosta - 198 700 000, kun ennuste tilikauden tulokseksi on nolla. Talousarvioehdotus on sovitettava annettuun raamiin. Toimintojen ja palveluiden tuottamistapojen vaihtoehdot pitää tarkastella ja kaikki vaihtoehtoiset ja ennen kaikkea edullisimmat tuotantotavat on tutkittava ja niihin siirtymisestä on tehtävä selkeä suunnitelma, mikä sisällytetään myös pitkän aikavälin talouden tasapainotusohjelmaan. Suunnitelma on esitettävä yhdessä talousarvion kanssa, jos se ei ole sisältynyt talouden tasapainotusohjelmaan. Talousarvioehdotuksessa on tuotava esille uudet kohteet, joihin talousarviossa ei aiemmin ole osoitettu määrärahaa sekä voimassa oleviin sopimuksiin perustuvat olennaiset hintojen korotukset. Liitteenä 1;TA2016, TS2016 TS2019 raamilaskelma Sekä talousarvio ja että suunnitelma laaditaan vuoden 2015 rahanarvoon. Valtiovarainministeriön kevään 2015 ennusteen mukainen inflaatio jää 0,3 %:iin vuonna 2015. Tätä kustannustason muutosta voidaan käyttää tarkempien toimialakohtaisten kustannustason nousuarvioiden puuttuessa mm. arvioitaessa palvelujen ostojen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä muiden menojen määrärahoja. Tavoite taksakorotuksille on 10 %. Raamin ylittävät esitykset hylätään ja palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
3. Investoinnit Investoinniksi lasketaan yli 8 500 euron uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet. Investoinniksi voidaan katsoa myös hanke, joka on luonteeltaan investointi. Määrärahavaraukset tehdään ilman arvonlisäveroa. Hallintokuntien on tehtävä ehdotuksensa investointiohjelmaan siten, että hankkeelle esitetään seuraavat tekijät: - kustannusarvio ja sen jakautuminen eri vuosille - hankkeeseen saatavat rahoitusosuudet - nettorahoitus - hankkeen vaikutus käyttötalouteen ja suunnitelman mukaiset poistot Hankkeet on asetettava tärkeysjärjestykseen. Investoinnit mitoitetaan siten, että välttämättömät investoinnit kyetään toteuttamaan. Talousarvion investointiosan raami on sama kuin vuosien 2016 2020 poistot. Etusijalla ovat investoinnit, joilla palvelurakennetta ja kustannustehokkuutta kehitetään suunnitelmallisesti. Hallintokuntien on arvioitava talousarvioon myös investointeihin liittyvät poistonsa. 4. Hankinnat Hankintoihin tarvittavat määrärahat varataan talousarvioon ja -suunnitelmaan pääsääntöisesti ilman arvonlisäveroa. Myyntihintoihin sisältyvää arvonlisäveroa ei esitetä tuloarviossa. Hankintojen hyvän suunnittelun, riittävän markkinakartoituksen tekemiseksi ja tavoitteiden mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi toimialojen hankintojen ennakointia parannetaan seuraavilla toimenpiteillä: Toimialat laativat taloussuunnitelman liitteeksi erillisen raportin tulevista hankinnoistaan (tavarat/ palvelut/urakat) siten, että raporttiin listataan taloussuunnitelmakauden aikana tehtävät hankinnat. Tämä koskee sekä uusia hankintakohteita että taloussuunnitelmakauden aikana päättyviä hankintasopimuksia. Uudet hankintakohteet tulee yksilöidä raporttiin siten, että niistä listataan hankinnan kohde, arvioitu arvo, hankinnan toteuttamisajankohta ja vastuuhenkilö. Päättyvistä sopimuksista listataan hankinnan kohde, sopimuksen päättymisajankohta, arvioitu vuosittainen arvo sekä hankinnan vastuuhenkilö. 5. Henkilöstö Hallintokuntien pitää liittää talousarvioehdotukseen henkilöstösuunnitelma vuosille 2016-2019. Henkilöstösuunnitelman on perustuttava kaupungin strategiassa johdettuihin rakenteellisiin ratkaisuihin. Henkilöstöpalvelut toimittaa hallintokunnille heinäkuun aikana henkilöstösuunnitelman laadintataulukon lähtötietoineen. Palkoissa käytetään valmisteluvaiheessa 0,25 % korotusvarausta. Henkilösivukulut ovat Kuntaliiton esitykseen perustuen 23,42 % palkoista. Palkkamäärärahoja ei varata sellaisille tyhjille vakansseille, joille ei ole täyttölupaa. Mahdollisten kesätyöntekijöiden ja tiedossa olevien sijaisten palkkakulut on kuitenkin huomioitava talousarviossa. Sijaismäärärahoja on tarkasteltava erityisen kriittisesti.
6. Toiminnalliset tavoitteet Myös toiminnalliset tavoitteet johdetaan kaupungin strategiasta. Tavoitteiden laadinnassa korostetaan erityisesti mitattavuutta. Tavoitteista laaditaan erilliset taulukot. Talousarvion laadinnassa on huomioitava, että valtuuston käsittelyssä olevien tavoitteiden pitää olla helposti seurattavia. Lautakunnat voivat asettaa myös tarkempia tavoitteita oman hallintokuntansa osalle. Näiden on kuitenkin oltava kaupungin strategian mukaisia. Asukaslukutietona käytetään v. 2016 35 590, v. 2017 35 390, v. 2018 35 190 ja v. 2019 34 990 asukasta. 7. Talousarvion tekninen valmistelu Siivous-, ruoka- ja toimitilapalvelut sekä keskushallinto laativat omat talousarvionsa ensimmäisinä. Niiden muille hallintokunnille kohdistamat sisäiset laskutukset (ns. vyörytykset) pitää toimittaa 3.7.2015 mennessä keskushallinnon talous- ja henkilöstöpalveluun taloussuunnittelijalle, joka sisällyttää ne hallintokuntien talousarvioehdotukseen. Sisäiset ja ulkoiset menot pitää eritellä talousarviossa eli jokaiselle sisäiselle menolle tai tulolle on oltava oma sisäinen vastineensa. Käytännössä tämä on osoittautunut vaikeaksi, joten vuoden 2016 sisäiset kirjaukset tehdään vasta talousjohtajan hyväksymisen jälkeen. Talousjohtajalle on esitettävä tosite budjettiin niin, että sisäinen tulo että meno on nähtävissä samalla asiapaperilla. 8. Aikataulu Siivous-, ruoka- ja toimitilapalvelujen sekä keskushallinnon on laadittava oma talousarvioehdotuksensa 3.7.2015 mennessä. Talousarvion ensimmäisten lukujen on oltava valmiina 11.8.2015, jotta ehditään kokoamaan koko kaupungin taloudellista tilannetta kuvaavat luvut. Johtoryhmä käy hallintokuntien alustavat taloussuunnitelmaesitykset lävitse 17.8.2015. Hallintokuntien talousarvioesitysten pitää olla kokonaisuudessaan valmiina 9.9.2015. Budjetti käsitellään 3. ja 4.11.2015 kaupunginhallituksessa ja päätetään 16.11.2015 kaupunginvaltuustossa. Yksityiskohtainen laadinta-aikataulu on liitteenä 2. SAVONLINNAN KAUPUNGINHALLITUS Liitteet Janne Laine, kaupunginjohtaja Nro 1 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2016 2019 taloussuunnitelman laadintakehys Nro 2 Laadinta-aikataulu Nro 3 Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, kevät 2015 Nro 4 Hallitusohjelma ja sen liite (on toimitettu toimialoille 28.5.2015)
TALOUSARVIORAAMI TOIMIALOITTAIN VUODELLE 2016 liite 1 MuutTA15 TS2016 Keskushallinto Tulot 6 764 797 6 600 000 Menot 13 644 411-13 500 000 Netto 6 892 084-6 900 000 Poistot 10 642 10 600 Perusturva Tulot 7 788 677 8 100 000 Menot 146 987 762-145 800 000 Netto 139 199 084-137 700 000 Poistot 0 0 Sivistystoimi Tulot 4 853 029 4 400 000 Menot 60 467 384-60 100 000 Netto 55 614 355-55 700 000 Poistot 414 647 420 000 Tekninen toimi Tulot 37 419 681 37 100 000 Menot 34 432 984-34 800 000 Netto 2 986 697 2 300 000 Poistot 8 206 095 8 170 000 YHTEENSÄ Tulot 56 200 000 Menot -254 200 000 Netto -198 000 000 Poistot -8 600 000 Investoinnit (netto) 8 600 000
liite 2 TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2019 JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEN LAADINTA-AIKATAULU 27.5.2015 Hallitusneuvottelujen osapuolet julistavat hallitusohjelman 27.5.2015 Kaupunginhallituksen suunnittelupalaverin linjaukset talouden tasapainottamiseen ja sen kohdentuminen eri toimialoille Kesäkuu 1.6.2015 Johtoryhmä käy lävitse hallitusohjelman sisällön ja tekee vaikutusarvioinnin ko. ohjelman kohdentumisesta eri toimialoille 15.6.2015 Kaupunginhallitus päättää taloussuunnitelmaraamista vuodelle 2016, jossa on huomioitu talouden tasapainottaminen toimialoittain. Konserniohjeistus konserniyhteisöille. Elokuu 17.8.2015, klo 9 15 Johtoryhmä: Hallintokunnittaiset alustavat TA2016 ja TS2017 2019 esitykset 24.8.2015, klo 15 19 Kaupunginhallituksen suunnittelupalaveri - lopullinen valmistelulinjaus 25.8.2015, klo 16 Lautakuntien yhteinen osio, talouskehyksen esittely, kaupunginjohtaja ja tj Syyskuu 9.9.2015 Lautakuntien sekä konsernin tyttärien taloussuunnitelma- ja tasapainottamisesitykset 21.9.2015, klo 9 20 Valtuustoseminaari; Tilintarkastajan alustus, tasapainotustoimenpiteiden esittely ja valtuustoryhmien linjaukset tasapainotukseen sekä hakevat mahdollista yhteistä näkemystä (Materiaali lähetetään viimeistään 17.9.15 klo 16.00 mennessä luottamushenkilöportaaliin) 30.9.2015, klo 15 20 1. Valtuustoseminaari: Tasapainotustoimenpiteiden käsittely ja haetaan valtuustoryhmien yhteistä linjaa, jotta talous on tasapainossa ja alijäämät katettu vuoteen 2019 mennessä Lokakuu (Materiaalin mahdollinen täydentäminen 28.9.2015 klo 16.00 mennessä luottamushenkilöportaaliin) 26.10.2015 Kaupunginjohtajan esitys taloussuunnitelmaksi 2016 2019 26.10.2015, klo 13 Tiedotustilaisuus medialle
26.10.2015 Taloussuunnitelmakirja saatetaan valtuutetuille ja suunnitteluryhmän jäsenille tiedoksi Marraskuu 2.11.2015, klo 14-20 Valtuustoseminaari: Taloussuunnitelman sisällön esittely ja mahdolliset muutosesitykset, jotka kaupunginhallitus käsittelee 3. 4.11. 3. ja 4.11.2015, klo 9.00 Kaupunginhallituksen päätösesitys valtuustolle taloussuunnitelmaksi ajalle 2016 2019 (sisältäen tasapainotuksen) sekä veroprosenteiksi vuodelle 2016 16.11.2015 Kaupunginvaltuuston kokous; käsiteltävät asiat mm. 1) taloussuunnitelma ajalle 2016 2018, johon sisältyy talouden tasapainotus ko. ajalle 2) tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 (ilmoitus verottajalle 17.11.15) (Valtuutetuille lähetetään luottamushenkilöportaaliin taloussuunnitelmaasiakirja ajalle 2016 2019, johon sisältyy talouden tasapainotus vuoteen 2019 asti, 11.11.2015 klo 16.00 mennessä edellytyksellä, että kaupunginhallitus on saanut taloussuunnitelmaesityksen valmiiksi 4.11.15) --------------------------------------------------------------------------------------------------------
liite 3 Taloudellinen katsaus, kevät 2015 Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo pidemmän aikaa supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Inflaatio jää 0,3 prosenttiin ja siitä iso osa on veronkorotusten hintoja nostavaa vaikutusta. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyntäerät vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy edellisvuodesta 3 %, mutta kotimaisen kysynnän virkoamisen johdosta myös tuonti kasvaa miltei yhtä paljon. Yksityisten investointien kasvu on 4,5 % ja yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,8 %. Työttömyysasteeksi ennustetaan 8,6 %. Inflaatio hiukan kiihtyy, mutta edelleen pysytään reilusti alle kahdessa prosentissa. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,5 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää hyvin pieneksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat edelleen negatiiviset. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden tilan paranemiselle. Ennustetun kaltainen talouskehitys ei itsessään tule merkittävästi kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon ja tulee ylittämään sen myös tänä vuonna. Myös 60 prosentin velkaraja on ylittymässä. Syvä alijäämä johtuu ennen muuta pitkään jatkuneesta matalasuhdanteesta. Talous kasvaa vaimeasti lähivuosina, eikä kasvu yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Alijäämä tulee kuitenkin pienenemään viriävän talouskasvun vuoksi. Valtiovarainministeriön julkaisu 17a/2015 (2.4.2015)