SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMARAAMI JA LAADINTAOHJE. L ä h t ö t i l a n n e

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMARAAMI JA LAADINTAOHJE L ä h t ö t i l a n n e Savonlinnan kaupunki on päättyneen valtuustokauden aikana sopeuttanut taloutta, rationalisoinut ja priorisoinut palvelutuotantoa, myynyt tarpeetonta käyttöomaisuutta sekä sopeuttanut henkilöstöä (ilman irtisanomisia) palvelutuotannon tarpeita vastaavaksi. Kaupungin talouden sopeuttamisen perimmäisenä syynä oli kuntien yli 2,2 mrd. euron suuruiset valtionosuusleikkaukset sekä peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön uudistus vuoden 2015 alusta lukien, jotka vähensivät Savonlinnan kaupungin valtionosuustulopohjaa ajalla yli 12 milj. euroa. Samalla valtio lisäsi kuntien velvoitteita ja tehtäviä, jotka lisäsivät toimintamenoja vuositasolla n. 2 milj. euroa. Kaupungin talous oli tasapinossa FCG:n vuoden 2016 odotekustannusanalyysin, liite nro 1, perusteella voi todeta, että kaupungin toimintamenot luukuunottamatta sosiaali ja terveyspalveluja sekä perusopetusta ovat vertailukuntaryhmän keskiarvossa tai selvästi sen alle. Kaikkein tehokkaimmaksi on saatu keskushallinnon palvelutoiminta, joka verrokkikuntiin nähden on lähes puolet halvemmin tuotettu. Tavoitteena tulevalla taloussuunnitelmakaudella on palveluluiden järjestäminen kuntalaisille vähintäänkin tyydyttävällä tasolla niin, että sote menojen kasvu ei vaaranna muuta palvelutuotantoa. Raami on laadittu voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. S i s ä l t ö k u v a u s Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulujen raju kasvu vuonna 2017 (muutos- % v:sta 2016 oli 5,08) ja se, että em. menojen kustannuskehitys ei laske tulevina suunnitelmavuosina, vaan kasvaisivat v. 3 milj. e/v, johtaa siihen, että kaupungin talous kriisiytyy uudelleen. Ilman vaikuttavia talouden sopeutustoimia kumulatiivinen alijäämä kaupungin taseessa kasvaa tulevan taloussuunnitelmakauden lopussa n. 30 milj. euroon. Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi on kaksi vaihtoehtoa: 1) Kunnallisveron korotus 1,6 % -yksikköä vuonna 2019 sekä kiinteistöverojen korotus vuoden 2017 tasolle. Tällä tulopohjalisäyksellä sote- menojen kasvu vuositasolla voisi jatkua vuoden 2018 tasoon (144 milj.e) verrattuna yli 3 milj. euroa/v eikä palveluverkkoon tarvitsisi tehdä muutoksia, vaikka asukas-/asiakaspohja vähenee merkittävästi; 2) Palvelurakenteen ennakoiva sopeuttaminen vähenevään asiakaspohjaan sekä sote menojen nousun rajaaminen vuoden 2017 tasolle vuonna 2018, muutos-% enintään 1,37% vuonna 2019 ja vuodet muutos 0 %. Lisäksi kiinteistöverojen nosto vuoden 2017 tasolle vuonna 2019, n. 0,5 milj. euroa. Tuloveroprosenttia johdutaan korottamaan vuonna 2021 yhdellä prosenttiyksiköllä, jotta kaupungin talous on tasapainossa vuonna Taloussuunnitelmaraami Taloussuunnitelmakauden laadinta perustuu edellä esitettyyn vaihtoehtoon 2. Tavoitteena on, että kuntalaisten verorasitusta ei tuloverotuksen osalta lisätä taloussuunnitelmakauden alkuvuosina ja palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti, reagoiden nopeasti muuttuvaan asiakaspohjaan. Sisältö 1) valtuuston vuosina 2013 ja 2014 hyväksymät talouden tasapainotusohjelmat talouden sopeuttamiseksi) yhteensä 22 milj. euroa (kumulatiivinen) Keskeisiä sopeuttamistoimia ovat olleet:

2 - henkilöstön vähennys -225 htv, josta nyt on saavutettu -174,8 htv, (henkilöstökulujen vähennys vuositasolla n. 9 milj. euroa. Henkilöstösuunnitelmassa valtuuston hyväksymä henkilöstön vähentämistavoite on -35 htv, mikä ei sisällä valmistelussa olevan kouluverkon henkilöstöä (n. 20 hrv). Toimitilojen vähentäminen n hm2, nettovaikutus vuositasolla n. -1 mij. euroa. 2) kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusratkaisun - vuoden 2018 sopimuskorotukset 1,3 % (kustannusvaikutus 0,86 %) - vuoden 2019 kertaerän keskimäärin 260 euroa/työntekijä kustannus kohdentuu vuodelle 2018, sekä sopimuskorotuksen 2,16 % (kustannusvaikutus 2,36 %). Yhteensä sopimuskausi 3,5 % (korkoa korolle) 3) vuoden 2018 talousarviomuutoksen, jolla on pyritty sopeuttamaan kaupungin taloutta kasvavien sote-menojen johdosta. Hyväksyttyyn talousarvioon nähden vuoden 2018 talousarviomuutoksessa määrärahaa lisätään vuodelle 2018 sote menoihin on 7 milj. euroa. Vuonna 2019 sote-menojen kasvu saa olla enintään 2 milj. euroa ja vuodesta 2020 alkaen ne eivät saa kasvaa. Muut taloudellisen tasapainoon vaikuttavat tekijät Kesäkuussa 2016 hyväksytty kilpailukykysopimus leikkaa kuntapuolen henkilöstön lomarahoja 30 % ajanjaksolla Kilpailukykysopimus rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä eli saavutettava kuntien menosäästö leikataan kuntien valtionosuustulosta. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu raamissa toimialoittain henkilöstön palkkasummien suhteessa. Valtuuston taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättämästä palveluverkkokarsinnasta on huomioitu raamissa toimintakulujen vähennyksenä -1,5 milj. euroa. Leikkauksesta on vuosille jaksotettu e/v ja vuosille e/v. Kouluverkkotyöryhmän tulee ottaa tämä huomioon asian valmistelussa. Vastaavasti uuden opetusyksikön käyttökulut on arvioitu katettavaksi kotikuntakorvausmenovähennyksellä ja sivistystoimen kouluverkon etupainotteisella karsinnalla. Opettajakoulutuksen lakkaaminen vuonna 2018 tulee aiheuttamaan sen, että - kaupungin väestömäärän on arvioitu vähenevän n asukkaalla - ostovoiman menetys on vuositasolla arviolta n. 10 milj. euroa - vuokrataloyhtiöiden taloudet kriisiytyvät OKL:n lakkautuksen tulopohjaa vähentävät vaikutukset on huomioitu vero- ja valtionosuustulopohjassa. Mikäli ne eivät osoittaudu riittäviksi, on niihin reagoitava välittömästi talousarviomuutoksen kautta, jotta taloudellinen tasapaino pystytään ylläpitämään. Verotuloarvio Raami sisältää vuodelle 2019 kiinteistöveroprosenttien korotuksen vuoden 2017 tasolle, tuottoarvio n. 0,5 milj. e. Taloussuunnitelmavuodelle 2021 sisältyy 1,0 prosenttiyksikön suuruisen tuloverokorotus, tuottoarvio n. 5 milj. euroa. Näillä korotuksilla katetaan sote-menojen kasvu vuosina Valtuuston vuoden 2018 hyväksymään talousarvioon nähden sosiaali- ja terveyspalvelujen menot kasvavat ajalla yhteensä 9 milj. euroa. Ilman vuoden 2018 sopeuttamistoimi kasvu olisi 11 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksella ja negatiivisella väestökehityksellä on negatiivinen vaikutus kaupungin verotulopohjaan taloussuunnitelmakauden aikana. Taloussuunnitelmavuosina verotulon kasvuksi on arvioitu keskimäärin alle 1 %, kun huomioidaan opettajakoulutuksen lakkaaminen ja sen vaikutus väestökehitykseen. Negatiivisen väestökehityksen vaikutus verotulokertymään oli nähtävissä jo vuoden 2017 tilinpäätöksessä, kun verotulot olivat yli euroa pienemmät kuin vuonna 2016.

3 Kuntien keskimääräinen verotulojen kasvuksi vuonna 2018 on alle 3 % ja vuonna 2019 sen on arvioitu olevan 4,5 %. Savonlinnan osalta edellä mainituista tekijöistä johtuen kasvuennuste ilman veronkorotuksia on alle 1 %. Valtionosuus Valtionosuuksiin ei vuonna 2019 tehdä indeksikorotuksia. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuoden 2016 toteutuneiden kustannusten pohjalta vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 213,5 milj. euroa; leikkaus -41 e/as vuonna Lomarahaleikkauksesta (-30 %) johtuva valtionosuusleikkaus kompensoidaan kunnille vuonna 2020 takaisin, yhteensä 237 milj. euroa, kun em. leikkaus päättyy. Valtionosuustulot tulevat laskemaan vuoden 2018 tasosta vuoteen 2022 mennessä, mutta kotikuntakorvausmenon vähenemisestä johtuen (normaalikoulun oppilaille kaupunki järjestää opetuksen) ne tulevat pysymään taloussuunnitelmakauden loppuun vuoden 2019 tasolla. Valtionosuustuloon tehtävät lisäykset ovat pääsääntöisesti veromenetysten kompensaatioita vuodesta 2010 alkaen yhteensä n. 9,5 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus vuonna 2019 on negatiivinen n. 2,4 milj. euroa, jossa on huomioitu ammatillisen koulutuksen reformin omarahoitusosuuden aleneminen 1,2 milj. euroa. Toimintatuotot ja -kulut, olennaiset muutokset Toimintatuotot ja kulut ovat talousarviossa ja taloussuunnitelmavuosilta laskettu pääsääntöisesti vuoden 2018 talousarvion ja talousarviomuutokseen pohjautuen. Maksu ja taksoja tulee korottaa vähintään 3 %. Sote asiakaspalvelujen ostot on arvioitu vuodelle 2019 vuoden 2017 tasoon eli 144 milj. euroa + 2 milj. euroa ja vuodesta 2020 kasvua ei saa olla vuoteen 2019 verrattuna. Sote uudistusta ei ole huomioitu raamivalmistelussa, koska sitä koskeva valmistelu on kesken. Monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelun toiminnan painopiste on vaikeimmin työllistettävien työllistämisessä. Savonlinnan kaupungin lisäksi toiminnassa ovat mukana ja rahoittajina Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat. Kaupunki panostus pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseen on n. 5 milj. euroa vuositasolla. Työllistäminen kaikkine osa-alueineen siirtyi vuoden 2017 alusta keskushallinnon toimialan vastuualueelle. Maahanmuuttopalvelujen toimintamenojen kasvu, kun valtion 100 % avustus lakkaa, on huomioitu raamissa vuodesta 2020 alkaen. Raamissa on huomioitu Normaalikoulun lakkaaminen vuonna 2018 ja sen edellyttämät perusopetuksenopetuspalvelujen lisäämistarve. Varhaiskasvatuksen osalta palveluverkko tehostuu, kun yksi päiväkoti lopettaa toimintansa elokuun alussa Omaisuuden myyntituloarvio on ajalla on 1,8 milj. euroa. Myyntituloarvion toteutumisen edellytyksenä on, että myös sote-kiinteistöt ovat myyntilistalla. Ennen kuin kiinteistöjä myydään tulee olla varmuus siitä, ettei kiinteistön myynti muodostu kaupungille tappiolliseksi. Jos kiinteistön myynti johtaa vähäiseen alaskirjaukseen, tulee kustannustehokkuuden lisäys saavuttaa lyhyellä aikajänteellä ylläpitokustannusten kautta. Konserni/konserniriskit Konserniriskeihin ei olla varauduttu taloussuunnitelmassa. Erityisen suuri riski on Savonlinnan Opiskelija Asunnot Oy:n osalla OKL:n lakkautumisen johdosta. Konserniriskien hallinta edellyttää konsernirakenteen selkeyttämistä ja yhtiöiden realisointia. Valtuusto on vuoden 2017 talousarviossa asettanut myyntitavoitteeksi 1,5 milj. euroa, josta on tähän mennessä toteutunut alle puolet. Taloussuunnitelmaraamissa ei olla varauduttu myöskään vuonna 2022 Savonlinnan pääterveysaseman alaskirjaukseen n. 3 milj. euroa. Vuosikate ja poistot Vuosikate kaikkien taloussuunnitelmavuosien osalta riittäisi kattamaan poistot n. 8 milj. euroa

4 Tulos Taloussuunnitelmaraami pohjautuu siihen, että taloussuunnitelman viimeisenä vuonna talous on tasapainossa. Investoinnit Talousarvion investointiosan raami on 10 milj. euroa. Etusijalla ovat investoinnit, joilla palvelurakenteen kustannustehokkuutta lisätään suunnitelmallisesti. Investointiraamikehysrajoite ei koske SSSOy:n osakkeiden ostamista. Kaupungin tavoitteena on lisätä omistustaan SSSOy:ssä. Osakkeiden ostaminen on tuotannollinen investointi ja se ei heikennä kaupungin talouslukuja, koska taseessa velan vastineeksi kirjautuu käyttöomaisuusvarallisuutta (osakevarallisuutta) ja käyttötaloudessa hankinnan rahoituksesta aiheutuvat korkomenot tällä hetkellä saadaan katetuksi osinkotuotoilla. Tavoitteena on pysyttää asukaskohtainen velkamäärä valtakunnan keskiarvossa n e/as. Talouden kehitysnäkymät Talouden kehitysnäkymät jatkossa ovat, että toimintatuotot eivät kasva ilman omaisuuden myyntiä. Palveluverkosta ja väestön ikääntymisestä johtuen toimintakulut tulevat kasvamaan. Suuri riski on sote-menojen kasvu, joka tulee vaarantamaan kaupungin muun palvelurakenteen kehittämisen. Verotulojen kasvu on arviolta vuodesta 2019 lähtien alle 1 % suuruusluokkaa vuositasolla ilman veronkorotuksia. Valtionosuustulo tulee hieman laskemaan. Yleinen kustannustason nousu on n. 1,5 %. Henkilöstökuluissa on huomioitu henkilöstön ansiotason nousu sekä henkilöstösuunnitelman 35 htv vähennystavoite sekä sivistystoimen palvelurakenteen mahdollinen supistaminen. Mikäli palveluverkkoa ei karsita tulevat toimintakulut kasvamaan taloussuunnitelma kauden loppuun mennessä n. 3 milj. euroa. Rahoitusmenot- ja tulot tulevat maltillisesti nousemaan tulevalla taloussuunnitelmakaudella. Savonlinnassa Kaupunginjohtaja Janne Laine

5 LAADINTAOHJE 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvio ja -suunnitelman on laadittava siten, että ne toteuttavat Savonlinnan kaupungin strategiaa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet, jotka pohjautuvat uuteen kaupunkistrategiaan. Talouden osalta tavoitteena on, että edellytykset kaupungin palvelutehtävien hoitamiseen turvataan ja talous saadaan pidettyä tasapainossa. Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Mikäli taloussuunnitelma tulee muodostumaan alijäämäiseksi, tullee kunnan taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Erillistä tasapainotusohjelmaa ei laadita taloussuunnitelmaan, vaan tarvittavat tasapainotustoimet sisällytetään taloussuunnitelmaan asianomaisille tulosalueille ja niistä tehdään erittely tulosalueen tavoitekortille. 2. Talousarvion laadintaperusteet ja raami Vuoden 2019 talousarviossa toimintakateraami on lautakunta-/toimialakohtainen. Toimiala käyttää omaa harkintaansa siitä, miten toimialakohtainen raami jakautuu tulosalueiden kesken. Raamin laskentaperusteet ja sisältö on tuotu esille kohdassa; S i s ä l t ö k u v a u s Kaikki konsernin tyttäret laativat tavoitekortin taloussuunnitelmakaudelle Talousarvioehdotus on sovitettava annettuun raamiin. Toimintojen ja palveluiden tuottamistapojen vaihtoehdot pitää tarkastella ja kaikki vaihtoehtoiset ja ennen kaikkea edullisimmat tuotantotavat on tutkittava ja niihin siirtymisestä on tehtävä selkeä suunnitelma. Suunnitelma on esitettävä yhdessä talousarvion kanssa. Talousarvioehdotuksessa on tuotava esille uudet kohteet, joihin talousarviossa ei aiemmin ole osoitettu määrärahaa sekä voimassa oleviin sopimuksiin perustuvat olennaiset hintojen korotukset. Liitteenä nro 2; TA2019, TS2019 TS2022 laadintakehys toimialoittain sekä liitteenä nro taloussuunnitelmakauden tuloslaskema-arvio) Sekä talousarvio ja että suunnitelma laaditaan vuoden 2018 rahanarvoon. Valtiovarainministeriön kevään 2018 ennusteen mukainen inflaatio jää alhaiseksi vuonna 2019 ollen n. 1,3 %. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan n. 1,5 %. Tätä kustannustasomuutosta voidaan käyttää tarkempien toimialakohtaisten kustannustason nousuarvioiden puuttuessa mm. arvioitaessa palvelujen ostojen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä muiden menojen määrärahoja. 3. Investoinnit Investoinniksi lasketaan yli euron uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet. Investoinniksi voidaan katsoa myös hanke, joka on luonteeltaan investointi. Määrärahavaraukset tehdään ilman arvonlisäveroa. Hallintokuntien on tehtävä ehdotuksensa investointiohjelmaan siten, että hankkeelle esitetään seuraavat tekijät: - kustannusarvio ja sen jakautuminen eri vuosille - hankkeeseen saatavat rahoitusosuudet - nettorahoitus - hankkeen vaikutus käyttötalouteen ja suunnitelman mukaiset poistot Hankkeet on asetettava tärkeysjärjestykseen. Investoinnit mitoitetaan siten, että välttämättömät investoinnit kyetään toteuttamaan. Talousarvion investointiosan raami on 10 milj. euroa. Etusijalla ovat investoinnit, joilla palvelurakennetta ja kustannustehokkuutta kehitetään suunnitelmallisesti.

6 4. Hankinnat Hankintoihin tarvittavat määrärahat varataan talousarvioon ja -suunnitelmaan pääsääntöisesti ilman arvonlisäveroa. Myyntihintoihin sisältyvää arvonlisäveroa ei esitetä tuloarviossa. Hankintojen hyvän suunnittelun, riittävän markkinakartoituksen tekemiseksi ja tavoitteiden mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi toimialojen hankintojen ennakointia parannetaan seuraavilla toimenpiteillä: Toimialat laativat taloussuunnitelman liitteeksi erillisen raportin tulevista hankinnoistaan (tavarat/ palvelut/urakat) siten, että raporttiin listataan taloussuunnitelmakauden aikana tehtävät hankinnat. Tämä koskee sekä uusia hankintakohteita että taloussuunnitelmakauden aikana päättyviä hankintasopimuksia. Uudet hankintakohteet tulee yksilöidä raporttiin siten, että niistä listataan hankinnan kohde, arvioitu arvo, hankinnan toteuttamisajankohta ja vastuuhenkilö. Päättyvistä sopimuksista listataan hankinnan kohde, sopimuksen päättymisajankohta, arvioitu vuosittainen arvo sekä hankinnan vastuuhenkilö. 5. Henkilöstö Hallintokuntien pitää liittää talousarvioehdotukseen henkilöstösuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelman on perustuttava kaupungin strategiassa johdettuihin rakenteellisiin ratkaisuihin ja tavoiteorganisaation valmistelussa annettuun henkilöstön vähentämistavoitteeseen. Henkilöstösuunnitelmaan kirjataan henkilöstön määrällisen tarpeen lisäksi laadullinen tarve, missä kuvataan tulevina vuosina toimialalla tarvittava osaaminen sekä osaamisen siirtämisen suunnitelma henkilöstön eläköityessä. Henkilöstöpalvelut toimittaa hallintokunnille heinäkuun aikana henkilöstösuunnitelman laadintataulukon lähtötietoineen. Talouspalvelu laskee toimiala/tulosalueelle sen olemassa olevan henkilöstön palkkakulut sivukuluineen. Raamissa on huomioitu kunta-alan työ- ja virkasopimuksiin liittyvät ansiotason nousut. Henkilösivukulut lasketaan 20,300 % palkoista (henkilöstösivukulu -%:t ovat valmiina taloussuunnitteluohjelmassa). Palkkamäärärahoja ei varata sellaisille tyhjille vakansseille, joille ei ole täyttölupaa. Mahdollisten kesätyöntekijöiden ja tiedossa olevien sijaisten palkkakulut on kuitenkin huomioitava talousarviossa. Sijaismäärärahoja on tarkasteltava erityisen kriittisesti. 6. Toiminnalliset tavoitteet, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Myös toiminnalliset tavoitteet johdetaan kaupungin strategiasta. Tavoitteiden laadinnassa korostetaan erityisesti mitattavuutta. Tavoitteista laaditaan erilliset taulukot, jotka tulevat pohjautumaan valtuuston syyskuussa hyväksymään uuteen kaupunkistrategiaan. Talousarvion laadinnassa on huomioitava, että valtuuston käsittelyssä olevien tavoitteiden pitää olla helposti seurattavia. Lautakunnat voivat asettaa myös tarkempia tavoitteita oman hallintokuntansa osalle. Näiden on kuitenkin oltava kaupungin strategian mukaisia. Asukaslukutietona käytetään v , v , v ja v asukasta. Talousarvion valmistelun yhteydessä palvelukokonaisuudet analysoivat toimintaympäristön muutoksia, tunnistavat tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioivat niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä. 7. Talousarvion tekninen valmistelu Siivous-, ruoka- ja toimitilapalvelut sekä keskushallinto laativat omat talousarvionsa ensimmäisinä. Niiden muille hallintokunnille kohdistamat sisäiset meno- ja tuloarviot tulee toimittaa mennessä talousjohtajalle, joka yhdessä talouspalvelun muun henkilöstön kanssa sisällyttää ne hallintokuntien talousarvioehdotukseen. Sisäiset ja ulkoiset menot pitää eritellä talousarviossa eli jokaiselle sisäiselle menolle tai tulolle on oltava oma sisäinen vastineensa. Käytännössä tämä on osoittautunut vaikeaksi, joten vuoden 2019 sisäiset kirjaukset tehdään vasta talousjohtajan hyväksymisen jälkeen. Talousjohtajalle on esitettävä tosite budjettiin niin, että sisäinen tulo että meno on nähtävissä samalla asiapaperilla.

7 8. Aikataulu Yksityiskohtainen laadinta-aikataulu on liitteenä nro 4. SAVONLINNAN KAUPUNGINHALLITUS Liitteet Janne Laine, kaupunginjohtaja Nro 1 FCG odotekustannusvertailu 2016 Nro 2 Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys toimialoittain Nro 3 Taloussuunnitelmakauden tuloslaskema-arvio Nro 4 Laadinta-aikataulu

8 Liite 2 Toimialakohtainen käyttötalouden laadintakehys ts Ta nettomuutos Ta+Ta-mu + lisäys/- vähennys TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 TS2022 Keskushallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistystoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tekninen toimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kaikki yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

9 TULOSLASKELMA TA TA2019 TS2020 TS2021 TS2022 Ta-muutos TOIMINTATUOTOT M % TOIMINTAKULUT M % TOIMINTAKATE M % Verotulot M % Valtionosuudet M % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut ,7 % -1,3 % 1,0 % 1,0 % 1,5 % ,6 % 0,7 % 0,2 % 0,4 % 0,1 % ,3 % 1,1 % 0,4 % 4,4 % 0,9 % ,2 % -3,3 % 2,5 % 0,5 % 0,7 % VUOSIKATE apusarake (vuosikate) Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Taseoikaisu/Poistoero Kumulatiivinen alijäämä

10 Liite nro 4 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA-AIKATAULU Kaupunginhallitus, taloussuunnitelmaraami ajalle ja laadintaohje Keskushallinnon ja toimitilapalvelun taloussuunnitelmaesitykset talouspalveluun Konserniyhteisöjen taloussuunnitelmaesitykset tavoitekortteineen talouspalveluun Syyskuussa Konsernin tavoitekorttineuvottelut Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja konsernivastuuviranhaltija Syyskuun lopulla Johtoryhmä, hallintokuntien alustavat TA2019 ja TS esitykset, paikalla myös tulosalueiden vastuuviranhaltijat Lautakuntien talousarvioesitykset valmiina Lokakuun lopussa Kaupunginjohtajan esitys taloussuunnitelmaksi ja tiedotustilaisuus medialle YT menettely ennen kaupunginhallituksen taloussuunnitelman käsittelyä Marraskuussa KH:n esitys valtuustolle taloussuunnitelmaksi sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenteiksi 2019 YT menettely ennen valtuuston kokousta Valtuuston päätös tulo- ja kiinteistöveroprosenteiksi 2019 ja Talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille

11