Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto, Tampere ja muut seudun kunnat, Pirkanmaan Jätehuolto ja Tampereen Sähkölaitos. Seitsemän kohdealuetta, joissa järjestetty tapahtumia. Projektin päätösseminaari pidetään ti 6.11. Vapriikissa.
Ilmastonmuutos ja arki Asuminen, liikkuminen ja ruoka aiheuttavat suurimman osan kotitalouksien ilmastovaikutuksesta. Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikaista ilmastokuormaa. Ruoka on noin neljäsosa hiilijalanjäljestämme!
Ruoka ¼ hiilijalanjäljestä Yllättävän iso! Päästöjä on vaikea tietää, koska ovat epäsuoria. Ruokavalintoja ohjaavat myös: hinta, makutottumukset ja terveellisyys. Myös muut ympäristönäkökohdat ja eettisyys vaikuttavat. Ilmasto ja ympäristövaikutusten pienentämisessä muutamalla perussäännöllä pääsee pitkälle!
Ruoan elinkaari Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuvat alkutuotannossa, noin 44 prosenttia. Elintarviketeollisuus, kuljetukset, kauppa ja ravintolat aiheuttavat kukin noin viisi prosenttia ilmastovaikutuksista. Kodeissa ilmastovaikutukset syntyvät ruoan valmistuksesta ja säilytyksestä. 5
Ruoka aine Naudanliha, lammas Juusto Sika, siipikarja Kasvihuonetuotteet talvella Maito kuiva papu peruna, juurekset Ilmastovaikutus CO2 ekv / 1 kg ruokaa 15 kg 13 kg 5 kg 5 kg 1 kg 0,7 kg 0,2 kg Lähde: Envimat tutkimus (Seppälä yms. 2009) 6
Syö kasviksia! (1/3) Eläinkunnan tuotteilla monta ilmastoa kuormittavaa vaihetta. Lisäksi märehtijöiden metaanipäästöt. Eläinperäisen proteiinin korvaaminen kasvisperäisellä proteiinilla on yksi tehokkaimmista keinoista pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Suurin osa Suomeen tuodusta soijasta päätyy eläinten ravinnoksi.
Syö kasviksia! (2/3) Suomalainen syö vuodessa 76 kg lihaa ja käyttää 183 kg nestemäisiä maitotuotteita (Ravintotase 2010). Vuotuisen lihansyönnin ilmastotaakka vastaa 3000 km autoilua. Naudanlihan päästöt isommat kuin riistan, porsaan, broilerin tai kalan. Kuljetuksilla ja pakkauksilla yleisesti ajateltua pienempi merkitys. Suurin osa päästöistä syntyy alkutuotannossa (viljely ja karjankasvatus).
Syö kasviksia! (3/3) Syömme lihaa yli suositusten. Ravitsemussuositusten noudattaminen > myös ympäristön kannalta nykyistä parempi ruokavalio. Erilaisten ruokavalioiden hiilijalanjälki (kg CO2e/vuosi) Keskiverto suomalainen ruokavalio 1700 Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio 1400 Vegaaninen ruokavalio 900 Vähennä lihan määrää ruoissa, korvaa lihaproteiini kasvisproteiinilla, pidä kasvisruokapäiviä.
Suosi kotimaista kalaa! Ilmasto ja ympäristövaikutusten kannalta hyviä valintoja ovat kotimaiset villikalat, kuten muikku, silakka ja hauki. Kalankasvatus rasittaa ilmastoa ja ympäristöä. Suurin ongelma on ravinnekuormitus, joka rehevöittää vesistöjä. Lohikilon tuottamisen ilmastovaikutus on samaa luokkaa kuin broilerin. Kalatuotteiden ilmastovaikutusta lisäävät kylmäketju ja maailmanlaajuiset kuljetukset (jalostus ja leikkaus). Kuluttajan kalaopas verkossa: wwf.fi/kalaopas 10
Pienet päästöt: kausituotteet (myös ulkomaiset) kasvisruoka, viljatuotteet hyvin säilyvät kuivaruoat peruna, avomaan hedelmät, vihannekset ja marjat metsän ja lähivesien antimet oman kasvimaan tai parvekeviljelmän tuotteet Suuret päästöt: eläinkunnan tuotteet erityisesti naudanliha, juusto pakasteet, kasvihuonetuotteet, riisi lentorahtina tuodut ulkomaiset tuotteet 11
Suosi sesonkeja! Syksy: kurkku, tomaatti, kurpitsa, marjat, sienet Talvi: peruna, juurekset, kaali, sitrushedelmät, idut, kalat Kevät: parsa, villivihannekset, raparperi, kotimainen kala.. Kesä: uudet perunat, mansikat, herneet, porkkanat, yrtit Kausiruoan tunnistaa edullisuudesta!
Älä heitä hukkaan! Suunnittele ostokset ja osta se mikä tulee syödyksi. Suosi hyvin säilyviä tuotteita. Hyödynnä tähteet. Vietä jääkaapin ja ruokakomeron tyhjennyspäiviä. Osta taloutesi kokoon nähden sopivia pakkauksia. Kotitalouksissa päätyy roskiin n. 20 30 kg ruokaa vuodessa. Kohtuudella syöminen on myös ilmastovalinta.
Pienennä vielä ilmastovaikutuksia! Kävellen tai pyöräillen lähikauppaan. Noin kolmannes automatkoista on alle kolmen km:n mittaisia. Jos käyt kaupassa autolla, tee ostokset vain kerran tai pari viikossa. Kotona muista energiatehokas ruoanlaitto: kattiloiden kannet, oikeankokoiset kattilat, uuni vs. mikro. Kylmälaitteiden oikeat lämpötilat: pakastin + 18 ja jääkaapin + 5 14
ILMANKOS projekti ja ruoan ilmastovaikutusten vähentäminen Lihaton tammikuu facebook tapahtuma vuosittain Ilmastovastuullisen ruoan kokkausillat Kauppakierrokset: ruoan ympäristövaikutukset Ilmastoperheiden ruokahävikkiseuranta Villiyrttiretket lähiluontoon Puutarha parvekkeelle illat Kotitalousopettajien työpajat Lapsiperheiden ympäristöopas MLL:n kanssa Lisätietoja hyvien käytäntöjen esitteestä ja verkkosivuilta www.ilmankos.fi. Kysy lisää! Leena Karppi p. 040 8016865 leena.karppi@tampere.fi 15