82122815 12.2.2010 Kiteen kaupunki Rääkkylän kunta Kesälahden kunta Oriveden rantasayleiskaava Tavitteet
82122815 Kiteen kaupunki Rääkkylän kunta Kesälahden kunta Oriveden rantasayleiskaava Tavitteet 12.2.2010 Viite 82122815 Kirjittanut Markus Hytönen Sisällys 1. Jhdant 1 2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet 1 3. Maakuntakaavan tavitteet 2 4. Kiteen kaupungin, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien esittämät tavitteet 3 5. Muiden viranmaisten esittämät tavitteet 4 5.1 Phjis-Karjalan ympäristökeskus 4 5.2 Phjis-Karjalan maakuntaliitt 4 5.3 Metsähallitus 4 5.4 Musevirast 4 5.5 Ssiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli liikelaits 4 6. Ohjausryhmän esittämät tavitteet 5 7. Oriveden rantasayleiskaavan tiivistetyt tavitteet 5
1. Jhdant Laajan rantasayleiskaavitushankkeen alkuvaiheessa n tarkituksenmukaista laatia työlle tavitteet, jtta eri taht tietävät työn tarkituksen ja että työtä laaditaan näiden tavitteiden mukaisesti. Rantasayleiskaavan tavitteet mudstuvat eri tahjen, lainsäädännön ja hyvien suunnitteluperiaatteiden yhteen kkamisesta ja niiden perusteella mudstettavissa lpullisissa Oriveden rantasayleiskaavan tavitteissa. Samin kuin mititusperiaatteet, myös tavitteet hyväksytetään Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Kesälahden kuntien valtuustissa. Niiden valmisteluun sallistuvat Oriveden rantasayleiskaavatyötä varten valittu hjausryhmä jka kstuu kuntien virka- ja luttamusmiehistä sekä Phjis- Karjalan ELY-keskuksesta. Tavitteet mudstuvat: valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista maakuntakaavan tavitteista maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen ja lunnnsujeluun liittyvän lainsäädännön hjaavasta vaikutuksesta hjausryhmässä esiin tulleista tavitteista viranmaisten tavitteista Lisäksi tavitteet mudstuvat yleisesti hyviksi tdetuista tavitteista rantasayleiskaavatöissä. Nämä yleensä sisältyvät edellä mainittuihin llen yleisiä hyviä suunnitteluperiaatteita kiteyttäen työn tarkitusta. 2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (Valtineuvstn päätös 30.11.2000) vat saaneet lainviman 26.11.2001. Lisäksi niitä n tarkistettu 2008 ja tarkistus n tullut vimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain sekä - asetuksen mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, jhn kuuluvat lisäksi maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavitteita ja niistä jhdettuja kaavjen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa n hulehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavitteiden humin ttamisesta siten, että edistetään niiden tteuttamista (MRL 24 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n jaettu yleistavitteisiin ja erityistavitteisiin. Oriveden rantasayleiskaavassa leellisia näistä vat: Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Viranmaisten laatimat valtakunnalliset inventinnit tetaan humin alueidenkäytön suunnittelun lähtökhtina. Valtakunnallisesti arvkkailla khteilla ja alueilla n alueidenkäytön svelluttava niiden histrialliseen kehitykseen. Lunnn mnimutisuuden säilyminen Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lma-asutus n mititettava siten, että turvataan luntarviltaan arvkkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lma-asumisen viihtyisyys. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa n maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan timintja suunnattava mahdllisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverksta sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Ilmastnmuuts 1
Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Vuksen vesistöalueella hjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järvilunnn, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti humiita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Oriveden rantasayleiskaavassa tämä tulee humiida ainakin vakituisen asutuksen sijittamisessa ja määrässä. 3. Maakuntakaavan tavitteet Vimassa levassa Phjis-Karjalan maakuntakaavassa (I-vaihe 20.12.2007) n sitettu Oriveden rantasayleiskaavan alueelle useita eri merkintöjä. Laajimpia aluevarausmerkintöjä vat sujeluun liittyvät merkinnät, jtka tulee sittaa myös rantasayleiskaavaan. Oriveden rantasayleiskaavan tavitteiden kannalta leellisempina merkintöinä vat kuitenkin merkinnät, jtka sittavat lmarakentamisen tiheyttä ja laatua eri alueilla. Rantasayleiskaavatyön kannalta leellisia merkintöjä vat seuraavat: Rantjen käytön kehittämisen khdealue (rk) Kehittämisperiaatemerkinnällä sitetaan Phjis-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Killisen luntvyöhykkeen alue. Suunnittelumääräys: Yksityiskhtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa n kiinnitettävä erityistä humita lunnnympäristön kestävään käyttöön, vesihulln järjestämiseen sekä rakentamisen sveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mititettaessa n jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jkamiehenikeudella tapahtuvaan rantjen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee lla vapaata rantaviivaa nin 60 % ja rakennettua rantaviivaa nin 40 %. Rantarakentamisen slmukhta (ra) Khdemerkinnällä sitetaan Phjis-Karjalan suurvesistöalueiden rantjen käytön timinnalliset slmukhdat, jilla tarkitetaan tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivutisen asumisen, eri elinkeintimintjen ja muun vapaa-ajan timintjen kehitettäviä khteita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä humita lunnnympäristön kestävään käyttöön, vesihulln järjestämiseen sekä rakentamisen sveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mititus vi slmukhdissa lla muita ranta-alueita suurempi kuitenkin siten, että nin 50 % muunnetusta rantaviivasta n rakennettua ja nin 50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ttaa humin, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi siten, että se mahdllistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeintimintihin suuntautuneissa slmukhdissa elinkeintiminnan kehittämisen mahdllisuudet n erityisesti tettava humin. ra -khdemerkinnän hjeellinen enimmäisulttuvuus khdemerkinnän keskipisteestä n nin 3 kilmetriä suurvesistöillä (rk) ja nin 5 kilmetriä Killisen luntvyöhykkeen alueella (rk-1). Rääkkylän taajama ympäristöineen sekä Puhksen lähialueet n merkitty taajamaseudun kehittämisen khdealueena (tkk): Merkinnällä sitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jlla n tarvetta maankäytön hjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensvittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkstn sekä kulttuuriarvjen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ttaa humin taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkstjen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinjen kannalta hyvät peltalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. 2
Jitakin kyliä n merkitty merkinnällä kyläalue (at, at-1) "Khdemerkinnällä sitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jtka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeintimintjen kannalta vat tärkeitä kehittämisen khteita. Lisämerkinnällä -1 sitetaan rantakyliä, jita pidetään susiteltavina pysyvän ja lma-asutuksen alueina. Suunnittelumääräys: Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää humita rakentamisen speuttamiseen levaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihulln järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti hjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita susitellaan pysyvän asutuksen ja tavanmaista haja-asutusta tiiviimmän lma-asutuksen alueina. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita." Phjis-Karjalan maakuntakaavan selstuksen mukaan Suurvesistöjä, (jihin myös Orivesi kuuluu) tulee humiida seuraavat tavitteet: Suurvesistöt vat maakunnan vetvimatekijä ja tarjavat suunnitellusti laadukkaita asumispaikkja pysyvälle ja vapaa-ajan asutukselle, matkailuelinkeinlle, virkistyksen ja vapaa-ajan timinnille sekä elinkeinelämän kuljetuksille ja veneilylle. Kaikki suurvesistöt vat kknaisuutena yleiskaavituksen parissa. Suurvesistöjen rantakylien ja rantarakentamisen slmukhtien maankäyttöä hjataan tarkemmin ajantasaistetuilla yleiskaavilla ja tarvittaessa asemakaavilla. Ympärivutinen asuminen suurvesistöjen ranta-alueilla lisääntyy ja keskittyy rantarakentamisen slmukhtiin. Vapaa-ajan asutus sijittuu tiiviimpänä rantarakentamisen slmukhtiin lemassa levien kyläalueiden ja palvelujen läheisyyteen sekä harvempana niiden ulkpulelle Oriveden kaakkisrannalle n merkitty kaksi kulttuuriympäristön tai maisemavaalimisen kannalta tärkeää aluetta (ma). Alueen läheisyyteen n merkitty myös Puhksen tellisuusalue, taajamatimintjenalue (a), satama-alueita (LS, LS-2, LS1-v) ja energiahulln alue (EN), jlla n MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajitus sekä mttrikelkkareitti, jka jhtaa aina Rääkkylään saakka. Puhksesta lähtien luteeseen jhtavana n merkitty syväväylä sekä phjisempana tähän liittyvä laivaväylä. Muljulan alueelle n merkitty virkistysalueita. Maakuntakaavaan n lisäksi merkitty valtakunnalliset sujelualueet, kuten Natura, lunnnsujelu ja phjavesialueet. Lisäksi Phjis-Karjalan maakuntavaltuust n hyväksynyt kkuksessaan 4.5.2009 maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe). 2. vaihe n ympäristöministeriön hyväksyttävänä. Siinä n keskitytty maa-aineisten ttn, gelgisesti arvkkaisiin mudstumiin sekä muinaismuistihin. Kaavaalueelle jää ainakin useita muinaismuistja sekä jitakin gelgisesti arvkkaita mudstumia. 4. Kiteen kaupungin, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien esittämät tavitteet Oriveden rantasayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena, jllin se ikeuttaa suriin rakennuslupiin ja vähentää pikkeamislupa menettelyä. Rakentaminen ja muu maankäyttö tulee suunnitella siten, että ympäristöön khdistuva haitta jää mahdllisimman vähäiseksi ja rakentaminen spii maisemaan ja muuhun ympäristöön sekä edistää eläimistölle ja kasvistlle tärkeiden minaispiirteiden säilymistä. Kaava tulee perustua riittäviin selvityksiin esittäen rakennetusta ympäristöstä kknaisrakenne, histria, muinaismuistlain njalla rauhitetut khteet, valtakunnalliset ja maakunnalliset arvkkaat kulttuurihistrialliset khteet, muut maakunnallisesti tai paikallisesti arvkkaat khteet, asuminen, palvelut, virkistys ja ulkilu, liikenne, vesiliikenteen histriaa, venesatamat, -valkamat ja väylät, uitt, tiestö sekä yhdyskuntatekninen hult. 3
Lunnnympäristöstä tulee selvittää kalli- ja maaperä, vesistöt, vedenkäyttökelpisuus, kasvillisuus, linnust, luntarvjen ja/tai virkistyskäyttöarvjen perusteella arvkkaiksi lukitellut khteet, valtakunnallista sujelua maavat khteet, alueellista ja paikallista erityisarva maavat khteet ja paikallista sujelua maavat khteet. 5. Muiden viranmaisten esittämät tavitteet 5.1 Phjis-Karjalan ympäristökeskus Alue tulisi jakaa laajuutensa jhdsta esimerkiksi klmeen kaavaprsessiin sekä vaiheistaa. Kknaisuutta lisi tällöin helpmpi hallita ja kaava saattaisi lla valmis npeammin. Ennen kaavalunnksen laatimista n kiinnitettävä erityistä humiita selkeiden mititusperiaatteiden laatimiseen, jtka vat maanmistajien ja viranmaisten hyväksyttävissä ennen laskelman laatimista. Lisäksi tilakhtaisen taulukinnin tulee lla erityisen selkeä. Kaavituksen aikataulu tulisi lla riittävän väljä. Saimaan nrppa tulee humiida kaavituksessa, kska alueella elää Phjis-Karjalan viimeiset yksilöt. Erityisesti tulee kiinnittää humiita rakennuspaikkjen määrään, sijittumiseen sekä vesija jää liikenteeseen. Alueen lunt- ja linnustselvitykseen tulee varata riittävä aikaa alueen llessa näin laaja. Erityisinä lajeina alueella vat kalasääski, valkselkätikka, selkävesilinnust sekä muuttlintujen levähdyspaikat. Mahdlliseen Natura-arviintiin tulee varautua j kaavaprsessin alkuvaiheessa. 5.2 Phjis-Karjalan maakuntaliitt Rantjenkäytönsuunnittelussa tulee varmistaa, että ranta-alueiden maankäyttö n mahdllisimman kestävää sekä kunnan kehittämisen että ympäristön kannalta. Erityisen tärkeää n että, vakituisen asutuksen hjaaminen n sa kunnan kknaisvaltaista kehittämistä. Kaavan laatiminen yhdessä vaiheessa n kaavanlaatijan kannalta haastavaa. 5.3 Metsähallitus Natura 2000-alueet sekä Saimaan nrpan sujeluun liittyvät tiedt humiidaan tärkeinä asiina suunnittelussa. 5.4 Musevirast Alueelle tulisi tehdä muinaisjäännösinventinti, kska täysin kattavaa lemassa levaa tieta alueelta ei le lemassa. Kaavan vaikutusten arviinnissa tulee valtakunnallisesti arvkkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen lisäksi humiida vaikutukset maakunnallisiin ja paikallisiin khteisiin. 5.5 Ssiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli liikelaits Kaavamääräykset tulisi yhtenäistää Puruveden ja Pyhäjärven rantasayleiskaavjen kanssa. Lisäksi tulisi arviida vaikutuspiirin läheisyydessä levien lampien ja pikkujärvien mukaan ttaminen. 4
6. Ohjausryhmän esittämät tavitteet Ohjausryhmä n esittänyt, että kaavaprsessi jaetaan kahteen saan seuraavasti: 1) Rääkkylä 2) Kitee ja Kesälahti Erityisen tärkeää n valmistella hulella hyvät mititusperiaatteet, jita nudatetaan. Mititusperiaatteissa tulee humiida rakennetut viemärit, jiden vaikutuspiirissä sallitaan tiheämpi rakentaminen. Erillistä Musevirastn esittämää arkelgista inventintia ei le tarpeen tehdä. 7. Oriveden rantasayleiskaavan tiivistetyt tavitteet Oriveden rantasayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena rantasayleiskaavana, jka ikeuttaa suriin rakennuslupiin. Tästä jhtuen kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, jtta maanmistajat tulevat tasapulisesti khdelluiksi sekä ympäristö- ja virkistysarvt turvatuiksi. Laadittavina selvityksinä suurimpia vat lunt- ja maisemaselvitys sekä rakennusikeuslaskelma. Muut selvitykset perustuvat j lemassa leviin laadittuihin selvityksiin sekä aineistihin. Uusi mudstuva rakennusikeus n määrältään ja sijainniltaan sellainen, että ympäristöarvt ja virkistyskäyttö tulee turvatuiksi. Tisaalta määrän tulee lla riittävä, jtta maanmistajat tulevat tasapulisesti khdelluiksi. Rakennusikeuslaskelma laaditaan svittujen mititusperiaatteiden mukaisesti. Rakennusikeuslaskelma perustuu emätilaselvitykseen ja muunnettuun rantaviivaan. Merkityksellisimpänä Oriveden rantasayleiskaavassa ratkaistavana asiana n lpulta sittaa alueet, jtka rakennetaan ja alueet, jtka jätetään vapaaksi rakentamiselta. Oriveden rantasayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin lunnn-, maiseman ja rakennetun ympäristön suhteen. Kuntien esittämissä tavitteissa n tarkemmin esitetty mitä kaikkea näiltä sin tulee selvittää. 5
YHTEYSTIEDOT Tiedustelut ja valmistelu Rambll Finland Oy Knsultin yhteyshenkilö Kaavitusinsinööri Markus Hytönen puh. 020 755 7827 markus.hytnen@rambll.fi Terveystie 2, 15870 Hllla Yksikönpäällikkö Matti Kautt Puh. 020 755 7841 mattti.kautt@rambll.fi Terveystie 2, 15870 Hllla Valmistelun hjauksesta vastaa Kiteen kaupunki tekninen jhtaja Rist Asikainen puh. 040 105 1201 rist.asikainen@kitee.fi Rääkkylän kunta rakennustarkastaja Pentti Kesti puh. 040 105 3201 pentti.kesti@raakkyla.fi Kesälahden kunta tekninen jhtaja Sile Karhinen puh. 040 105 2201 sile.karhinen@kesalahti.fi