Selvitys Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen toiminnasta ja taloudesta 2010 Kiteen kaupunginhallitus 10.5.2011 118
Sisällysluettelo 1. Yleistä... 4 1.1. Toimeksianto... 4 1.2. Selvityksen muoto... 4 1.3. Selvitystyöryhmä... 5 1.4. Selvityksen käsittely... 5 2. Yhteenveto selvityksen tuloksista ja vastaukset selvitystä pyytäneille tahoille... 5 2.1. Helli -liikelaitoksen maksuosuuksien perintä/ ennakot ja lopulliset maksuosuudet... 5 2.2. Helli-liikelaitoksen palvelusuoritteiden kohdentamisen oikeellisuus v.2010... 6 2.3. Talousarvion seurannan ja raportoinnin riittävyys Helli-liikelaitoksessa v. 2010 ja toimenpiteet sen parantamiseksi... 6 2.4. Menoja lisänneet budjetoimattomat tai liian pienenä budjetoidut kohteet Hellissä 2010... 7 2.4.1. Lainsäädännön muutos... 7 2.4.2. Palvelujen käytön muutos... 7 2.4.3. Kunnittainen palvelujen käytön muutos ja suurimmat poikkeamat... 7 2.4.4. Muut tekijät... 8 2.5. Kuntien maksuosuuksien ylitysten syyt... 9 2.5.1 Kuntien maksuosuudet ja niiden muutokset/valmistelu... 9 2.5.2. Ylitysten syitä... 9 3. Yksityiskohtainen selvitys... 9 3.1. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemien tilausten toteumaan vaikuttaneet tekijät kunnittain ja palvelualueittain... 9 3.1.1. Lasten ja nuorten palvelut... 9 3.1.2. Aikuisten palvelut... 10 3.1.3. Ikäihmisten palvelut... 10 3.1.4. Suun terveydenhuolto... 14 3.1.5. Ympäristöterveydenhuolto... 14 3.2. Helli-liikelaitoksen palvelusuoritteiden (hoitopäivät, käyntikerrat ym.) kirjaaminen ja kohdentaminen... 14 3.3. Hellin talousarvion seuranta ja toteutumisen arviointi v.2010... 14 3.4. Helli-liikelaitoksen raportointi talousarvion toteutumisesta vuoden 2010 osalta sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnille... 15 3.5. Helli -liikelaitoksen hallintokulut... 17 3.5.1. Hellin hallintokulut... 17
3.5.2. Hallintokulujen kohdentamisen periaatteet ja hallintokulujen jakautuminen kunnittain... 19 3.6. Hellin matkakustannukset... 20 4. Lopuksi... 20 5. Liitteet... 21 Liite 1: Selvitys lasten ja nuorten palveluista... 21 Liite 2: Selvitys aikuisten palveluista... 21 Liite 3: Selvitys hoito- ja hoivapalveluista... 21 Liite 4: Laitoshoidon hoitopäivien vertailu... 21 Liite 5: Yhteenveto Helli liikelaitoksen palveluprosessien matkakustannusten kuntakohtaisesta jakautumisesta vuosina 2009 ja 2010... 21
Selvitys sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen toiminasta ja taloudesta vuodelta 2010 1. Yleistä 1.1. Toimeksianto 1.2. Selvityksen muoto Kiteen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen lopulliset maksuosuudet v. 2010 olivat yhteensä 44,2 milj. euroa ylittyen arvioidusta 2,1 milj. euroa ja kasvaen edellisestä vuodesta 8,5 %. Tilivelvollisia Hellissä ovat johtokunnan jäsenet ja liikelaitoksen johtaja. Seuraavat tahot ovat pyytäneet Kiteen kaupunginhallitukselta selvityksen Helliliikelaitoksen vuoden 2010 toiminnasta ja taloudesta: Tohmajärven kunnanhallitus 31.3.2011 123 ja asiaa koskeva 5.4.2011 päivätty kirje Rääkkylän kunnanhallitus 18.4.2011 90 Lisäksi Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta pyysi 12.4.2011 38 Helliliikelaitokselta sekä kunnittain että kutakin palvelualuetta koskien selvityksen tilausten toteutumaan vaikuttaneista tekijöitä erityisesti syys-joulukuun 2010 ajalta 6.5.2011 mennessä. Rääkkylän kunnan kanssa on sovittu, että heidän edellyttämäänsä erityistilintarkastusta ei tehdä, vaan tämä selvitys korvaa sen. Rääkkylän kunta ei ollut asettanut määräaikaa selvityksen laatimiselle, muut pyysivät selvitystä 6.5.2011 mennessä. Kaupunginhallitus on käsitellyt selvityspyynnöt ja todennut, että selvitys tehdään. Kaupunginhallitus antaa myös Helli-liikelaitokselta pyydetyn selvityksen, koska Helli-liikelaitoksen seuraava johtokunnan kokous on 16.5.2011. Tarkoituksenmukaista oli laatia yksi selvitys, joka annetaan Keski-Karjalan sosiaalija terveyslautakunnalle, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnanhallituksille ja Helli-liikelaitoksen johtokunnalle. Selvityksessä on annettu vastaukset selvityspyynnöissä esitettyihin kysymyksiin. Selvityksessä käytetyt tietolähteet on mainittu asianomaisten taulukoiden ja kuvien yhteydessä. Selvityksen liitteinä on palvelualueittain kuntakohtaiset selvitykset toteutumisesta (liitteet 1-3), laitoshoidon hoitopäivien vertailu (liite 4) ja matkakustannukset (liite 5) 4
1.3. Selvitystyöryhmä 1.4. Selvityksen käsittely Selvitystyöryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: vs. kaupunginjohtaja Eeva- Liisa Auvinen, Helli-liikelaitoksen johtaja Airi Turunen (ajalla 4.-6.5.2011), Hellin vs. johtaja, ikäihmisten palvelujohtaja Aulikki Hautsalo, lasten ja nuorten palvelujohtaja Eine Kettunen, hallintopäällikkö Kaisu Iittiläinen (26.4. lähtien) ja pääkirjanpitäjä Sari Mikkonen. Lisäksi selvitystyöhön on osallistunut työryhmän pyynnön mukaisesti Kiteen kaupungin ja Helli-liikelaitoksen muita viranhaltijoita ja työntekijöitä sekä PTTK Oy:n edustaja. Työryhmä kokoontui neljä kertaa: 12.4., 20.4., 3.5. ja 5.5.2011. Tämän asiakirjan laativat Auvinen, Hautsalo, Kettunen ja Iittiläinen. Kaupunginhallitus käsittelee selvityksen 10.5.2011, jonka jälkeen se lähetetään kohdassa 1.1. mainituille tahoille. 2. Yhteenveto selvityksen tuloksista ja vastaukset selvitystä pyytäneille tahoille Tässä luvussa esitetään yhteenveto selvityksen tuloksista, joista osa toimii myös vastauksena selvitystä pyytäneille tahoille. Lisäksi tässä yhteenvedossa analysoidaan myös Helli-liikelaitoksen yli-/alijäämän käsittelyä ja lopullisten maksuosuuksien perimistä, koska tähän asiaan viitattiin myös selvityspyynnöissä ja Tohmajärven kunnanhallitus viittasi sekä yhteistoiminta- että palvelusopimuksen rikkomiseen ja Rääkkylän kunnanhallitus viittasi sopimusrikkomiseen. 2.1. Helli -liikelaitoksen maksuosuuksien perintä/ ennakot ja lopulliset maksuosuudet 1.1.2009 voimaan tulleen Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksen kohdan 5. mukaan sopimuskunnat maksavat talousarvioon perustuvat maksuosuudet sosiaali- ja terveyslautakunnalle kahdesti kuukaudessa sovittuina ajankohtina. Helli-liikelaitos laskuttaa sosiaali- ja terveyslautakuntaa vastaavina ajankohtina. Sopimuksen mukaan Hellin tilikaudelta kertynyt yli-/ alijäämä kirjataan liikelaitoksen taseeseen yli-/ alijäämätilille. Sopimus lähti siitä, että mahdollinen alijäämä katetaan suunnitelmakaudella hintojen korotuksilla. Tilivuoden yli- tai alijäämän käsittely sopimuksessa todetulla tavalla on todettu ongelmalliseksi. Yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvien kuntien tilintarkastajat antoivat muistion 18.11.2009, jossa totesivat, että jos vuosittainen tasauslaskutus jätetään tekemättä, millä tavalla kullekin kunnalle kuuluvat yli- tai alijäämät otetaan huomioon tulevina vuosina, jotta kustannusten aiheuttamisperiaate tulee kunnittain huomioiduksi tuotteistamisen ollessa vielä kesken. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen oli valmisteilla vuonna 2010 mm. Hellin lopullisten maksuosuuksien käsittelyn osalta. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yhteistoimintasopimuksen 26.10.2010 163 ja lähetti sen kuntien valtuustoille hyväksyttäväksi. Tämän sopimuksen kohdan 5. mukaan Helli -liikelaitos tekee tasauslaskun, joka määräytyy budjetoitujen yksikköhintojen ja toteutuneiden suoritemäärien mukaisesti. Näin on menetelty Hellin vuoden 2010 tilinpäätöksessä ja 5
tasauslasku, lopullisten maksuosuuksien lisäys ennakoihin, 2,1 milj. euroa, on merkitty tuloksi ja saatavaksi kunnilta. Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi yhteistoimintasopimuksen 15.11.2010 87 sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen mukaisesti tehden siihen tarkennuksen, mikä ei koskenut puheena olevaa asiaa. Tosiasiallisesti kaikki kunnat hyväksyivät Helli-liikelaitoksen vuoden 2009 tilinpäätöksen lopulliset maksuosuudet kolmen kunnan maksaessa lisää ja yhden saadessa palautusta. Kunnat ovat siis hyväksyneet vuonna 2009 tasauslaskun Helliltä ja menettelystä on näin muodostunut käytäntö. Näin ollen kuntien velvollisuus on maksaa Helli-liikelaitoksen vuoden 2010 kuntakohtaiset lopulliset maksuosuudet. 2.2. Helli-liikelaitoksen palvelusuoritteiden kohdentamisen oikeellisuus v.2010 Palvelusuoritteiden kirjaamiskäytännöt Helli-liikelaitoksessa kartoitettiin. Vuonna 2010 on ollut yhteiset tavat kirjata suoritteet. 2010 tilinpäätöstietoja voidaan pitää luotettavina. PTTK Oy:n asiantuntijat ovat kouluttaneet henkilökuntaa kirjaamisessa. 2.3. Talousarvion seurannan ja raportoinnin riittävyys Helli-liikelaitoksessa v. 2010 ja toimenpiteet sen parantamiseksi Helli-liikelaitoksen talouden ja toiminnan seurantaa on tehty, mutta analyysissä on puutteita. Osittain se johtuu raportointiongelmista, osittain Hellin omasta toiminnasta. Helli-liikelaitoksen raportointi ei toteutunut vuonna 2010 yhteistoimintasopimuksen edellyttämällä tavalla. Alkuvuodesta sitä vaikeutti merkittävästi Tilike-liikelaitoksen raportointiongelmat. Elokuun toteutumisraportin pohjalta ja myöhemmin syksyllä 2010 Hellin johtajan ja johtokunnan olisi tullut nähdä, että talousarvio ylittyy merkittävästi ja saattaa sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta kuntien tietoon mahdollinen ylitys ja/tai kuroa omin toimenpitein syntyvä ylitys kiinni. Johtokunta valitsi liikelaitoksen johtajan esityksestä linjan, että suuria yllätyksiä ei tulisi vaan kehitys jatkuisi tasaisena. Nyt voidaan todeta, että valittu linja oli virheellinen. Tasaisen taulukon seuranta ei ole riittävää. Osa kuntien maksuosuuksien ylityksistä oli myös sellaisia, joita ei ole voinut ainakaan tarkalla tasolla arvioida Kiteen kaupunki lisäsi resursseja Tilike-kuntatilitoimistoon syksyllä 2010 ja on määrätietoisesti kehittänyt tilitoimistoa. Hellin viime vuoden tilinpäätös valmistui maaliskuussa. Tavoitteena on se, että liikelaitoksen tilinpäätöksen valmistuu vuoden 2011 osalta helmikuun loppuun mennessä 2012. Alkuvuonna 2011 on ollut vielä viivettä raporteissa, mutta huhtikuusta eteenpäin raportit toimitetaan kuukausittain ja tarkemmat kolmannesvuosiraportit 30.4. ja 31.8. tilanteista. Helli-liikelaitoksen omaa talousosaamista vahvistetaan koulutuksellisin keinoin. Lisähenkilöstöön ei ole mahdollisuuksia eikä tarvetta. 6
2.4. Menoja lisänneet budjetoimattomat tai liian pienenä budjetoidut kohteet Hellissä 2010 2.4.1. Lainsäädännön muutos Lait määrittävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 laajensi 1.9.2009 alkaen vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun subjektiiviseksi oikeudeksi, mikä on lisännyt asiakasmääriä ja kustannuksia. Lain tuomiin muutoksiin palvelujen käytössä varauduttiin korotetuin määrärahoin, mutta ne eivät riittäneet. Vammaispalvelujen nettokustannukset kasvoivat yhteensä 0,95 milj. euroa (22 %) edellisestä vuodesta. 2.4.2. Palvelujen käytön muutos Kaikille kunnille yhteisiä kustannuksia korottavia tekijöitä Hellissä vuonna 2010 olivat 1. vammaispalvelujen huomattava lisääntyminen lainmuutoksen seurauksena, asiakasmäärät lähes nelinkertaistuivat ja kustannukset nousivat (Kiteellä 31 % ja Tohmajärvellä 18 %) 2. ikäihmisten palveluissa omaishoidon tuen indeksikorotuksen suuruus 3,27 % tuli tietoon joulukuussa 2009 ja siihen ei oltu varauduttu, omaishoidon asiakkuuksien lisääntyminen ja toiminnan yhtenäistäminen yhteistoiminta-alueella korotti kustannuksia 3. ikäihmisten palveluissa tehostetun palveluasuminen lisääntyminen ja hintojen korotukset kilpailutuksen myötä kaikkiaan noin 130 000 euroa 1.3.2010 alkaen. Tohmajärvellä vuodeosaston remontin aikaiset muutokset ja uusiin tiloihin muutto 1.11.2010 lisäsivät kustannuksia mm. palveluostoina 4. ATK-palvelujen kustannusten nousu näkyy kaikissa kunnissa 5. ostopalvelujen hintojen nousu niin kunnilta hankittavissa palveluissa kuin muilta toimittajilta hankituissa palveluissakin 6. lääkäripalvelujen kustannusten nousu Kiteen kaupungin kiinteistöissä on ollut sisätilaongelmia ja henkilöstölle on jouduttu etsimään korvaavia tiloja. Nämä ennakoimattomat kulut, 33 522 euroa, ovat jakautuneet hallinnon vyörytyksinä osittain kaikille kunnille ja Kiteen kotihoidolle. Ympäristöterveydenhuollon menot ylittyivät koko alueella budjetoituun nähden 164 854 euroa. 2.4.3. Kunnittainen palvelujen käytön muutos ja suurimmat poikkeamat Kesälahti - aikuisten palveluissa toimeentulotuki ja työmarkkinatuki ylittyivät 11 269 euroa. Mielenterveyspalveluiden osto ylittyi 27 711 eurolla ja päihdepalveluiden osto 12 662 eurolla budjetoidusta. Vammaispalvelut ylittyivät 12 520 euroa budjetoidusta. - ikäihmisten palveluissa suurimmat poikkeamat palvelujen käytössä ja kustannuksissa olivat tehostetun palvelun 66 000 euron nousu ostopalveluhintojen kohoamisen vuoksi ja omaishoidontuen nousu 15 000 euroa. - ympäristöterveydenhuollon kustannukset nousivat budjetoidusta 42 000 euroa 7
Kitee - lasten ja nuorten palveluissa avohuollon tukitoimena kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kasvanut 200 % ja kustannukset ylittyivät siltä osin 175 863 euroa - aikuisten palveluissa mielenterveyspalveluiden ostot ylittyivät 132 937 euroa ja päihdepalveluiden ostot ylittyivät 101 453 euroa budjetoidusta. Kehitysvammahuollon palvelujen kustannukset ylittyivät 28 637 euroa budjetoidusta. Vammaispalvelut ylittyivät 315 564 euroa budjetoidusta. Lääkäripalveluiden brutto ylittyi 457 887 euroa, hammashuollossa nousu on 52 924 euroa, laboratoriokustannuksissa 72 821 euroa ja kuvantamispalveluissa 96 869 euroa. Sairaankuljetus ylittyi 27 379 euroa budjetoidusta. Kaikkiaan ylitys selvityksessä esitetyssä taulukossa on 709 160 euroa. - ikäihmisten palveluissa omaishoidon tuen määrä ylittyi budjetoidusta n. 37 000 euroa ja hoito- ja ilmaisjakelutarvikkeiden käytön kasvu oli 41 640 euroa. - ympäristöterveydenhuollon kustannukset ylittyivät budjetoidusta 39 616 euroa. Rääkkylä - aikuisten palveluissa mielenterveyspalveluiden ostot ylittyivät 19 478 euroa. Kehitysvammahuollon palvelujen kustannukset nousivat 21 508 euroa budjetoidusta. Vastaanottotoiminnan kustannuksien kokonaisnousu oli 63 521 euroa, jossa merkittävät nousut olivat lääkäripalveluissa, laboratoriopalveluissa ja sairaankuljetuksessa. - ikäihmisten palveluissa suhteessa eniten nousi hoito- ja ilmaistarvikkeiden kustannukset eli 30 452 euroa. Henkilöstökuluja oli n. 60 000 euroa v. 2010 talousarvioon suunniteltua enemmän johtuen pakollisista sijaistuksista ja vajaan henkilömitoituksen täydentämisestä. - ympäristöterveydenhuollon kustannukset nousivat budjetoidusta 63 632 euroa 2.4.4. Muut tekijät Tohmajärvi - lasten ja nuorten palveluissa avohuollon palvelut ylittyivät 44 892 euroa asiakasmäärä ylitti 26 lasta tai perhettä tilauksesta, tukitoimena kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kasvanut 12 henkilöä ja nousu 136 727 euroa, päivähoidon asiakkaiden määrä kasvoi 24 lapsella tilauksesta, mikä nosti nettokustannuksia 33 000 euroa arvioidusta. - aikuisten palveluissa mielenterveyspalveluiden osto on noussut 51 786 euroa budjetoidusta. Kehitysvammahuollon palvelujen kustannukset nousivat 27 448 euroa budjetoidusta. Vammaispalvelut nousivat 60 936 euroa budjetoidusta. Vastaanottotoiminnan kustannuksien kokonaisnousu oli 172 393 euroa, jossa merkittävät nousut olivat lääkäripalveluissa ja sairaankuljetuksessa. - ikäihmisten palveluissa ylittyivät tehostetun palveluasumisen kustannukset 450 000 euroa, josta suurin osa johtui oman koulutetun henkilökunnan palkkauksesta. Tehostetun palveluasumisen ostopalveluissa netto nousi 127 000 euroa johtuen kilpailutuksen nostamista hinnoista. Kotihoidon menot nousivat 62 000 euroa budjetoidusta, joista hoito- ja ilmaisjakelutarvikkeiden osuus oli 18 000 euroa. - ympäristöterveydenhuollon kustannukset nousivat budjetoidusta 19 876 euroa. Yleistä kustannusten tason nousua ei v. 2010 talousarviossa ole otettu huomioon. Lomapalkkavelan kasvu oli Hellin vuoden 2010 tilinpäätöksessä 0,7 milj. euroa. Siihen ei oltu varauduttu. Kasvun selittäjinä oli mm. liikelaitoksen henkilöstön säästövapaiden määrä n. 220 000 euroa, siirtosopimuksen mukainen lisäkustannus ympäristöterveydenhuollon henkilöstön siirtyessä Joensuun kaupungin palvelukseen sekä pitämättömien vuosilomien määrän kasvu. 8
2.5. Kuntien maksuosuuksien ylitysten syyt 2.5.1 Kuntien maksuosuudet ja niiden muutokset/valmistelu Sosiaali- ja terveyslautakunnan 13.10.2009 antama raami Hellille oli 37,9 milj. euroa. Helli-liikelaitoksen omien laskelmien mukaan kuntaosuuksien olisi pitänyt olla 40 milj. euroa, mutta johtokunta 23.11.2009 hyväksyi tilaajan raamin mukaisen talousarvion. Tässä päätöksessä johtokunta totesi, että tilaajan kanssa neuvotellaan, miten palvelurakennetta ja palvelujen tuottamistapoja muutetaan vuonna 2010. Helli lähetti kuntiin ennen niiden talousarviokäsittelyä tiedon siitä, että Helli on hyväksynyt 2,1 milj. euroa alijäämäisen talousarvion. Kunnat muuttivat esityksiään ja nettolisäys Hellille oli 0,8 milj. euroa. Näin alijäämää oli 1,3 milj. euroa. Hellin johtokunta hyväksyi käyttösuunnitelman 22.2.2010 ja päätti hakea ratkaisuja 1,3 milj. euron alijäämään tilaajan kanssa käytävin neuvotteluin. Neuvottelut käytiin ja Hellin johtokunta (3.5.2010) päätti, että liikelaitoksen talousarviota pienennetään 0,5 milj. euroa ja 0,8 milj. eurolla tilausta pitää pienentää tai korottaa maksuosuutta. Johtokunnan päättämää 0,5 miljoonan euron pienennystä ei viety käyttösuunnitelmaan. Elokuun toteutuman perusteella kunnat hyväksyivät lisämaksuosuuksia Hellille 0,57 milj. euroa. Ohilaskutettavat erät siirrettiin maksuosuuksiin. Tällöin kuntien maksuosuudet olivat 42 milj. euroa. Lopullinen kuntamaksuosuuksien toteutuma oli 44,2 milj. euroa. 2.5.2. Ylitysten syitä 3. Yksityiskohtainen selvitys Kuntien maksuosuudet ylittyivät kuntien budjetoimista maksuosuuksista 2,1 milj. euroa. Ylitysten syitä on analysoitu tässä selvityksessä laajasti. Yhteenvetona todetaan syinä seuraavat: Hellin talousarvion valmistelu ja päätösten loppuunsaattaminen eivät kaikilta osin toteutuneet tyydyttävällä tavalla. 3.5.2010 johtokunnan päättämää talousarvion 0,5 milj. euron pienennystä ei viety käyttösuunnitelmaan ollenkaan. Hellin talousarvion seurannassa oli vaikeuksia alkuvuodesta johtuen Tilikekuntatilitoimiston raportointiongelmista Loppuvuodesta Helli-liikelaitoksen johtaja ja johtokunta arvioivat talousarvion toteutumista liian optimistisesti ja eivät esittäneet riittävästi maksuosuuksia ja/tai toteuttaneet sopeuttamistoimia. Palvelujen käyttö kasvoi loppuvuodesta joiltakin osin arvioitua enemmän 3.1. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemien tilausten toteumaan vaikuttaneet tekijät kunnittain ja palvelualueittain 3.1.1. Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut toteutuivat terveysneuvonnan osalta suunnitellusti. Varhaiskasvatuksen palveluissa kasvoivat asiakasmäärät tilausta suuremmaksi Tohmajärvellä ja Kiteellä. Kesälahden osalta varhaispalvelut toteutuivat tilauksen mukaisesti. Rääkkylässä varhaiskasvatuspalvelujen tarve oli hiukan tilausta pienempi. Kaikkien kuntien osalta varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisessä tapahtui tehostumista. Tohmajärven varhaiskasvatuspalvelujen palvelujen bruttokustannukset ylittyivät 33 000 9
euroa. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä pysyi tilauksen mukaisena Rääkkylässä ja pieneni kaikissa muissa kunnissa. Perhepalvelujen oma palvelutuotanto toteutui suunnitelman mukaisesti, mutta kustannusten nousua tapahtui ostopalvelujen osalta. Kesälahdella ja Rääkkylässä perhepalvelut toteutuivat tilausta pienempänä, kun kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä väheni. Kiteellä ja Tohmajärvellä perhepalvelujen tarve oli tilausta suurempi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta. Osavuotisraportissa 31.8.2010 edellä mainittujen kuntien perhepalvelujen tilauksen kasvu ja siitä aiheutuneet ylitykset on ollut nähtävissä ja ylitystarve on ilmaistu kohdentaen se Tohmajärven ja Kiteen tilauksiin. Osavuotisraportin tekemisen aikana kaikkia kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrää ei vielä tiedetty eikä ylityksen suuruutta ole voinut ennakoida tarkasti. Elokuun toteuman ja syyskuun aikana tehtyjen sijoitusten pohjalta kustannusten ylitykseksi arvioitiin yhteensä noin 100 000 euroa. 3.1.2. Aikuisten palvelut 3.1.3. Ikäihmisten palvelut Asiakkaiden ja toimeentulotukea saavien määrä aikuissosiaalityössä on kasvanut. Myös työllistämistoiminnan piirissä olevien määrä on kasvanut huomattavasti muissa kunnissa paitsi Kesälahdella. Työmarkkina- ja toimeentulotuen bruttokustannukset alittuvat kaikissa muissa kunnissa paitsi Kesälahdella. Aikuissosiaalityön asiakkaista 47 % on kiteeläisiä, 27 % tohmajärveläisiä, 14 % rääkkyläläisiä ja 12 % kesälahtelaisia. Vammaispalvelujen asiakasmäärät ja kustannukset nousivat huomattavasti koko alueella. Mielenterveyspalvelujen asiakkaiden määrä on kasvanut tilausta isommaksi kaikissa muissa kunnissa paitsi Rääkkylässä. Asiakkaiden määrän myötä myös bruttokustannukset ovat ylittäneet tilauksessa varatun määrärahan. Päihdepalveluja on järjestetty tarpeen mukaisesti. Kiteellä ja Tohmajärvellä asiakasmäärä ja kustannukset ovat ylittäneet palveluarvion huomattavasti ja Rääkkylässä palvelut ja kustannukset ovat toteutuneet arvioidusti. Kesälahdella kustannusten nousu on ollut asiakasmäärään nähden korkea. Lääkäripalvelujen kustannukset ovat olleet budjetoitua korkeammat johtuen lääkäripalvelujen kilpailuttamisen epäonnistumisesta ja virkalääkäreiden rekrytointivaikeuksista. Laboratoriotutkimusten kustannukset nousivat arvioitua suuremmaksi kaikissa muissa kunnissa paitsi Kesälahdella. Ikäihmisten palveluiden nettokustannukset vyörytyserien jälkeen olivat 188 328 euroa eli 1 % budjetoitua suuremmat. Omaishoidon palkkioiden indeksikorotus v. 2010 oli 3,27 %. Asiakasmäärät pysyivät lähes ennallaan, mutta korkeampaan maksuluokkaan kuuluvia oli enemmän (hoitoisuus ja sitovuus lisääntynyt). Kaikkiaan alueella omaishoidon tukea maksettiin 93.843 euroa eli 12 % budjetoitua enemmän. Palvelujen ostot lisääntyivät joka kunnassa. Tämä johtuu omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien korvaamisen huomattavasta lisääntymisestä palveluseteleillä. Kotihoidossa asiakasmäärät ovat olleet suurin piirtein ennallaan, mutta hoidon tarve (RAVA-arvot nousseet) on lisääntynyt ja samalla hoitotarvikkeiden tarve ja niiden tuomat kustannukset. 10
Tehostettu palveluasuminen kilpailutettiin ja sen vaikutti hintoja nostavasti 1.3.2010 alkaen kokonaisuudessaan noin 130 000 euroa. Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien määrä oli budjetoituun nähden n. 5 300 htpv suurempi = 14.5 asiakkaan lisäys, josta on aiheutunut lisää kuluja samoin kuin henkilöstörakenteen muutoksesta Tohmajärvellä. Laitoshoidon asiakastuloja kertyi n. 180.000 euroa arvioitua enemmän asiakasmaksulakimuutoksen astuttua voimaan 1.1.2010. Laitoshoidossa olevilla pitkäaikaispotilailla on mahdollisuus saada Kelan hoitotukea, jonka vuoksi tulotaso on noussut ja tuloihin perustuva pitkäaikaishoidon maksu noussut. Kulut olivat 500.000 euroa arvioitua pienemmät. Laitoshoidon osalta budjetoituun nähden hoitopäivien määrä alittui n. 7600 htpv (21 potilasta) verran. Kesälahdella tehostetun palveluasumisen kustannukset nousivat. Ostopalvelun hinnan prosentuaalinen nousu oli 8-23 % ja korotus koski jo olemassa olevaa palvelua ja uusia hoitosuhteita. Tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen ostopalveluhintoja nostava kuluvaikutus oli 66 000 euroa. Oman henkilöstön palkkavaraukset olivat riittämättömät. Omaishoidontuen asiakasmäärä nousi hieman, mutta n. 15000 kustannusten nousu johtuu indeksikorotuksesta ja hoitoisuusluokkien korotuksista. Hoito- ja ilmaistarvikkeiden kustannukset nousivat n. 10 000 euroa edellisestä vuodesta. Kiteellä omat laitoshoidon päivät vähenivät ja bruttokustannukset alenivat. Tehostetussa palveluasumisessa hoitopäivien lukumäärä nousi suunnitellusta vuositasolla kahden hoitopaikan verran, mikä lisäsi palvelun kokonaiskustannuksia suunnitellusta, vaikka samalla asiakasmaksutuotot lisääntyivät. Palvelun hinnat nousivat vuoden vaihteesta alkaen. Omaishoidon tuen määrä on noussut budjetoidusta n. 37 000 euroa, mikä johtuu tuen indeksikorotuksesta sekä selvästi aliarvioidusta budjetoinnista vuodelle 2010. Kotihoidon kuluja ovat kasvattaneet mm. hoito- ja ilmaisjakelutarvikkeiden käytön kasvu (+ 41 640 euroa ed. vuosi). Näihin kuuluvat mm. vaipat, toistokatetrit, avannetarvikkeet ja diabetestarvikkeet. Myös yksityiset hoitokodit saavat asiakkailleen nämä tarvikkeet. Rääkkylässä laitoshoidon hoitopäivähintojen nousu nosti kustannuksia, selityksenä mm. alhaisen henkilöstömitoituksen kattaminen eli 3,5 kk ajan lisäresursointi (1 hoitaja, n. 10 000 ) sekä selvät, pakolliset sijaistamistarpeet. Tehostetussa palveluasumisessa tulot pienenivät ja henkilöstömenot sekä ostopalvelumenot nousivat. Hoitotarvikekulut ovat nousseet 30 452 euroa edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu kotona hoidettavien asiakkaiden kunnon heikentymisestä. Myös yksityisten hoitokotien asiakkaat saavat hoitotarvikkeet kotihoidon kustannuksista. Tohmajärvellä laitoshoitopäiviä oli suunniteltua vähemmän (remontti). Siirtymää oli tehostettuun palveluasumiseen, jossa hoitopäivät nousivat 3679 eli 10 as/pv. edellisestä vuodesta ja nettokulut nousivat kaikkiaan vuodelle 2010 budjetoidusta noin 450 000, josta suurin osuus tulee henkilöstökulujen noususta (mm. tilapäisten ja työllistettyjen tilalle otettiin lähihoitajaksi koulutettuja sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös / tilaus 10.6.2010 82, kaupunginjohtajan täyttöluvalla). Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen netto ylittyi n. 127 000, yhtenä vaikuttavana tekijänä mm. tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen nostamat hinnat. Ikäihmisten palvelujen toteuman kooste on seuraavissa kunnittaisissa taulukoissa. 11
Ikäihmisten palvelut v.2010 Tasaisen taulukon toteuman mukaan elokuun lopussa menot olisivat n. 67 % koko vuoden bruttomenoista. Kesälahti 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 1.Pitkäaikaishoito 60 90 85 2. Akuutti-, lyhytaik. ja kunt.hoito 70 106 108 3. Omaishoidontuki 67 115 113 4. Tehostettu palveluasuminen 76 116 109 5. Kotihoito 60 89 76 Havainto: suhteellisesti suurimmat nousut elokuusta joulukuuhun 2010 ovat omaishoidontuen ja tehostetun palveluasumisen kustannuksissa. 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähde: Kuntamaisema 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % Tasaisen taulukon toteuman mukaan elokuun lopussa menot olisivat n. 67 % koko vuoden bruttomenoista. Kitee 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 1.Pitkäaikaishoito 61 97 90 2. Akuutti-, lyhytaik. ja kunt.hoito 57 88 91 3. Omaishoidontuki 65 110 116 4. Tehostettu palveluasuminen 67 63 102 5. Kotihoito 68 103 82 Havainto: suhteellisesti suurimmat nousut elokuusta joulukuuhun ovat omaishoidontuen ja kotihoidon kustannuksissa. 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähde: Kuntamaisema 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 12
Tasaisen taulukon toteuman mukaan elokuun lopussa menot olisivat n. 67 % koko vuoden bruttomenoista. Rääkkylä 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 1.Pitkäaikaishoito 69 102 84 2. Akuutti-, lyhytaik. ja kunt.hoito 60 101 92 3. Omaishoidontuki 60 105 103 4. Tehostettu palveluasuminen 72 106 96 5. Kotihoito 72 108 71 120 100 80 60 40 20 0 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % Havainto: suhteellisesti suurimmat nousut elokuusta joulukuuhun ovat omaishoidontuen, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon kustannuksissa. Lähde: Kuntamaisema Tasaisen taulukon toteuman mukaan elokuun lopussa menot olisivat n. 67 % koko vuoden bruttomenoista. Tohmajärvi 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 1.Pitkäaikaishoito 56 95 83 2. Akuutti-, lyhytaik. ja kunt.hoito 56 84 81 3. Omaishoidontuki 64 120 100 4. Tehostettu palveluasuminen 80 129 100 5. Kotihoito 71 106 80 140 120 100 80 60 40 20 0 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % Havainto: suhteellisesti suurimmat nousut elokuusta joulukuuhun ovat omaishoidontuen, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon kustannuksissa. Lähde: Kuntamaisema 13
3.1.4. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelujen kustannukset alittuivat lukuun ottamatta Kiteen kaupunkia. Kiteellä otettiin käyttöön uudet toimitilat, mikä aiheutti ylimääräistä kustannusta. Toiminta hajautettiin kesän 2010 ajaksi muihin kuntiin, mikä aiheutti ylimääräisiä matkakustannuksia ja muita kuluja, mm. hankittiin autoklaavi loppuun käytetyn tilalle. 3.1.5. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon kustannukset nousivat vuodesta 2009, koska eläinlääkäreiden palkkoihin tehtiin takautuvasti v 2010 alusta paikallissopimuksella tasokorotus, johon määrärahoja ei oltu varattu. Kesälahden kunnan kustannukset nousivat budjetoidusta 42 000 euroa, Kiteen kustannukset nousivat 39 616 euroa, Rääkkylässä nousu oli 63 632 euroa ja Tohmajärvellä 19 876 euroa. 3.2. Helli-liikelaitoksen palvelusuoritteiden (hoitopäivät, käyntikerrat ym.) kirjaaminen ja kohdentaminen Tehdyn selvityksen arvioinnissa on suoritetietojen tarkastelussa otettava huomioon, että vuoden 2009 suoritetiedot on kerätty kolmesta eri potilastietojärjestelmästä. Alkuvuonna huhtikuun loppuun asti oli käytössä Pegasos ja Effica ja 1.5.2009 alkaen Mediatri. Asiakkuuksien saaminen ns. yhden sotun periaatteella ei ollut mahdollista, koska niitä jouduttiin arvioimaan sekä vuoden 2009 tilinpäätökseen että vuoden 2010 tilauksiin. Näin ollen vuoden 2009 toteutuneita ja vuoden 2010 arvioituja suoritetietoja ei voida aukottomasti verrata vuoden 2010 tilinpäätöstietoihin. Hellin ensimmäisenä toimintavuonna 2009 myös kunnissa ja kuntayhtymässä olleet erilaiset kirjaamiskäytännöt toivat kirjavuutta. Käytäntöjä on yhtenäistetty ja vuonna 2010 on ollut yhteiset tavat kirjata suoritteet. 2010 tilinpäätöstietoja voidaan pitää luotettavina. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n asiantuntijat ovat kouluttaneet henkilöstöä suoritteiden kirjaamiskäytäntöihin. Laajin koulutus on kohdistunut uuden potilastietojärjestelmä Mediatrin käyttöön. Kaikki Mediatria käyttävät henkilöt on koulutettu ohjelman käyttöönottovaiheessa ja kertauskoulutettu tarpeen mukaan vuosina 2009-2010. Uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan kuuluu myös Mediatrin kirjaamiskäytäntöjen kouluttaminen. Kirjaamisen oikeellisuutta seurataan ja tehdään tarvittavat korjaukset Mediatrin tilastoinnista vastaavan henkilön toimesta. Palvelujohtajat ja päälliköt seuraavat kirjaamista osavuotisraporttien yhteydessä. Tilastoinnissa avoterveydenhuollon käyntitilasto perustuu Avo-Hilmoon (THL), osasto- ja palveluasumisen hoitopäivät sisään- ja uloskirjaukseen ja kotihoito kotihoitotapahtumien tilastointiin. Mediatrin raportoinnissa käyntimääriä ja asiakkuuksia voidaan seurata kotikunnittain, palveluluokittain ja tapahtumayksiköittäin. Hoitopäiväraportit ja asiakkaat ovat saatavilla kotikunnittain, hoitopäivittäin ja yksiköittäin ja kotihoitotapahtumat ja asiakkaat kotikunnittain, tapahtumittain ja yksiköittäin. 3.3. Hellin talousarvion seuranta ja toteutumisen arviointi v.2010 Talousseurannan merkitystä liikelaitoksessa on korostettu, mutta systemaattista, toistuvaa arviointia ei ole ollut. Koko liikelaitoksen osalta arviointia ovat tehneet liikelaitoksen johtaja yhdessä talouspäällikön kanssa kuukausiraporttien yhteydessä. Talo- 14
uspäällikön tehtävänä on ollut ennusteen tekeminen talouden tilanteesta ja arvioinnin teko ottaen huomioon mahdolliset laskuttamattomat menot ja tulot sekä tiedossa olevat kirjaamattomat erät. Palvelujohtajat ja päälliköt ovat seuranneet taloutta omien vastuualueittensa bruttokustannusten ja palvelualueen tulojen osalta talouden seurantaohjelma TANE:sta. Kustannusten ja palvelutuotannon seuranta sekä henkilöstön käytön ja työvuorojen suunnittelu asiakasmäärien pohjalta on vaikuttanut toiminnan järjestämiseen ja tuonut kustannustehokkuutta esimerkiksi varhaiskasvatuksen palveluissa. Toimintaan ja palvelujen tuottamiseen liittyviä tilanteita on valmisteltu ja ratkaistu huomioiden ratkaisun vaikutus talouteen. Vuonna 2010 päälliköt raportoivat palvelujohtajille tai palvelujohtajan puuttuessa liikelaitoksen johtajalle tekemistään huomioista talouden toteutumisessa ja palvelutarpeissa. Palvelujohtajat raportoivat liikelaitoksen johtajalle. Palvelualueiden bruttokustannusten ja tulojen toteuman suhdetta kuntien maksuosuuksiin arvioidaan osavuotisraporttien tekemisen yhteydessä koko liikelaitoksen tasolla kunnittain. Osavuotisraportoinnissa Kuntamaisemaan viedään kaikkien kustannuspaikkojen bruttokustannukset ja tulot, jonka jälkeen tehdään yhteisten kustannusten ja hallinnon vyörytykset kaikille kustannuspaikoille. Vasta vyörytysten jälkeen on mahdollista tehdä palvelutilausten toteumien ja talouden arviointi suhteessa kuntien maksuosuuksiin. Hellin talouden kokonaisseuranta on tehty johtotiimissä yhteistyössä talouspäällikön kanssa elokuun toteutuman yhteydessä. Alkuvuoden arvio koko Hellin tasolla oli optimistinen, mutta kilpailutusten tuomista lisäkustannuksista ja yleisestä kustannusten noususta samoin kuin maksuosuuksien pienuudesta suhteessa tilattuihin palveluihin keskusteltiin useissa yhteyksissä jo tuolloin. Elokuun lopun tilanteen perusteella tehdystä osavuotisraportista ja sen perusteella tehdystä arvion oikeellisuudesta keskusteltiin laajasti. Maksuosuuksien riittävyydestä oli erilaisia käsityksiä Hellin sisällä. Johtokunta valitsi liikelaitoksen johtajan esityksestä linjan, että suuria yllätyksiä ei tulisi vaan kehitys jatkuisi tasaisena. Nyt voidaan todeta, että valittu linja oli virheellinen. Tasaisen taulukon seuranta ei ole riittävää. 3.4. Helli-liikelaitoksen raportointi talousarvion toteutumisesta vuoden 2010 osalta sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnille Yhteistoimintasopimuksen mukaan liikelaitos raportoi yhteislautakunnalle kuukausittain talousarvion toteutumisesta ja toimittaa osavuotisraportit toiminnan ja talouden toteutumisesta samanaikaisesti kuntien normaalin käytännön mukaan. Raportoinnin tasot määräytyvät palvelu- ja tuotantosopimusten mukaan. Tuotantosopimus ei ollut vuonna 2010 käytettävissä, koska se hyväksyttiin vuoden 2010 osalta sosiaali- ja terveyslautakunnassa 18.1.2011 9. Helli-liikelaitos tuottaa osavuotisraportin Kiteen kaupungin raportointiohjeiden mukaisesti kolmannesvuosittain ja siinä todetaan talouden ja toiminnan seuranta kunnittain ja palvelualueiden sisäinen meno- ja tulokehitys. Seuraavassa taulukossa on esitetty talousarvion toteumaa koskevat käsittelyt sekä johtokunnassa että sosiaali- ja terveyslautakunnassa. 15
Talouden seurantaraporttien käsittely Hellin johtokunnassa ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa v. 2010 johtokunta lautakunta Seurattu ajanjakso Kokousaika Päätös Kokousaika Päätös tammi-helmikuu ja arvio 3.5.2010 51 näyttää hyvältä, mutta 10.6.2010 91 merkitty tiedoksi maaliskuun toteumasta ei voida vetää lopullisia johtopäätöksiä 1/3 vuosi: tammi-huhtikuu tilanne 11.6.2010 88 Merkitään tiedoksi 22.6.2010 97 merkitty tiedoksi ja lähetetty sopimuskunnille tammi-kesäkuu 16.8.2010 94 Merkitään tiedoksi 2/3 vuosi: tammi-elokuu 11.10.2010 109 hyväksytty ja lähetetty kuntamaiseman taulukot tilaajalle ja tilaajan kautta peruskuntiin tammi-syyskuu 25.10.2010 115 noudattaa osavuotiskatsauksessa esitettyjä arvioita loppuvuoden kustannusten toteumasta. Taloudellinen kehitys näyttää tasaiselta 21.9.2010 139 merkitty tiedoksi, liitteenä tuloslaskelma 12.10.2010 153 merkitty tiedoksi ja lähetetty sopimuskunnille 16.11.2010 184 Merkitty Jari Tuonosen sähköpostilla 8.11.2010 annettu selvitys tiedoksi: Syyskuun osalta kirjanpito on aikataulussaan ja myös lokakuun kirjaukset ovat edistyneet hyvin. Laskelmissa pitäisi kuitenkin ottaa vielä huomioon alkuvuonna liian pieninä laskutetut maksuosuudet ja laskuttamattomat ohilaskutettavat erät, jotka laskutetaan syys-joulukuussa ja joilla on huomattava vaikutus Hellin tulokseen. Tämän vuoksi syyskuun toteuma ei ehdi lautakunnan kokoukseen 16.11.2010. Jari Tuononen kertoo, että seuraava talouden raportointi valmistuu Hellin johtokunnan kokoukseen 23.11.2010. tammi-lokakuu 23.11.2010 124 Merkitään tiedoksi. Lokakuun lopun toteuman 14.12.2010 194 merkitään tiedoksi liikelaitoksen tuloslaskelma 31.10.2010 perusteella liikelaitoksen talous kehittyy arvioidun tasaisen meno-tulokehityksen mukaisesti. Liikelaitoksen johtaja on ollut selvittämässä taloustilannetta sosiaali- ja terveyslautakunnassa 10.6.2010, 22.6.2010 ja 12.10.2010. Talouspäällikkö on ollut 10.6.2010 Palveluasumisen päällikkö ja hoitotyön päällikkö ovat olleet 12.10.2010. 16
Taulukosta voidaan todeta, että Helli-liikelaitos ei ole pystynyt toimittamaan siltä edellytettyjä raportteja ja että raporttien toimittamisessa on ollut viiveitä koko vuoden ajan. Ensimmäinen raportti koskien tammi-helmikuuta ja arviota maaliskuusta on käsitelty johtokunnassa 3.5.2010 ja seuraava eli ensimmäinen osavuotisraportti tammihuhtikuun tilanteesta kesäkuussa koko Helli-liikelaitoksen osalta. Siihen ei saatu kunnittaisia tietoja. Toinen osavuotisraportti koskien elokuun lopun tilannetta käsiteltiin johtokunnassa 11.10.2010 ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa lopullisesti 12.10.2010. Loppuvuonna koko Helliä koskevina seurantatietoina on käsitelty syyskuun ja lokakuun lopun tilanteet. Elokuun lopun tilanteesta tehdyssä osavuotisraportissa on sanalliset selvitykset, joissa on erikseen kohta: viestit tilaajalle. Näissä viesteissä liikelaitos on raportoinut sanallisesti havainnoistaan, ennustanut tulevaisuutta niin toiminnan kuin talouden näkökulmasta ja nostanut esille merkityksellisiä asioita. Talouden ja tilausten toteutumisesta raportoidaan tilaajaorganisaatiolle, jonka tehtävänä on viedä asiat käsittelyyn sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja keskustella tilausten toteutumisista kuntien kanssa. 3.5. Helli -liikelaitoksen hallintokulut 3.5.1. Hellin hallintokulut Helli-liikelaitoksen hallinnon bruttokustannukset olivat yhteensä 1 612 939,23. Kustannuksiin sisältyivät johtokunnan, yleishallinnon, yhteistyötoimikunnan, työsuojelun, rahoituserien ja tilintarkastuksen kulut. Kustannusten yksityiskohtaisempi jakautuminen vuosilta 2009 ja 2010 eritellään alla olevissa taulukoissa. Johtokunnan kulut 2009 2010 erotus Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalkkiot (luottamusmiespalkkiot) 5 131,09 15 606,88 10 475,79 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 533,00 756,16 233,16 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 2 032,51 5 208,58 3 176,07 Yhteensä 7 969,60 21 571,62 13 875,02 Kokousten lukumäärä, kpl 10 12 2 Osa v. 2009 luottamusmiesten kokouspalkkioista ja matkakustannuksista maksettiin vuoden 2010 puolella. V 2010 kustannuksiin sisältyy 39,72 ansionmenetyskorvauksia (v. 2009 90,68 ). Hallinnon bruttokulut v 2009 v 2010 muutos Henkilöstömenot 417 380,12 316188,07-101 192,05 Palvelujen ostot 748 661,83 1 015 899,63 267 237,80 Aineet, tarvikkeet, tavarat 10 036,48 7851,34-2185,14 Muut menot 42 869,23 37 962,14 162,87 Yhteensä 1 218 947,66 1377901,18 164 023,48 17
Henkilöstömenot muodostuvat liikelaitoksen johtajan, hallintopäällikön, hallintosihteerin ja yleishallinnossa olevien toimistosihteerien palkoista. Ostopalveluista suurimman menoerän ovat aiheuttaneet työterveyshuollon kustannukset, jotka olivat yhteensä 333 780,51. Menolisäystä vuoteen 2009 oli yhteensä 204 919,09. Muut ostopalvelukustannukset ovat henkilöstöhallinnon ostopalvelut 87 185,21, ATK-kustannukset 70524,59, asianajokustannukset 18 858, Tilikkeen palveluitten kustannukset 431 906, 76 ja Joensuun hankintatoimen palveluitten kustannukset, yhteensä 9 960. Puhelinvaihteen kustannukset olivat vuonna 2009 3925,39 ja vuonna 2010 12 252,51. Kustannusten kasvu johtuu siirtymisestä Lieksaan keskitetyn maakunnallisen puhelinvaihteen käyttäjäksi. Muut hallintopalveluiden kulut YHTEISTYÖTOIMIKUNTA v. 2009 v. 2010 Muutos Palkat sivukuluineen 28 508,38 41 082,92 12 574,54 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 59 637,67 30 800,79-28 836,88 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 932,68 1 383,72 451,04 Yhteensä 89 078,73 73 267,43-15 811,30 TYÖSUOJELU Palkat sivukuluineen 554,95 21 092,61 20 537,66 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 19 324,59 20 814,49 1 489,90 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 144 785,8 641,8 Yhteensä 20 023,54 42 692,90 22 669,36 RAHOITUSERIEN KULUT 10 002,24 10 006,50 4,26 TILINTARKASTUS JA TALOUDEN KON- SULTOINTI Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 15 435,79 25 626,45 10 190,66 LÄÄKÄRIPALVELUJEN HALLINTO Palkat sivukuluineen 31 981,33 28 615,58-3 365,75 Asiakaspalvelujen ostot muilta 0 12 086,57 12 086,57 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 152,25 16 395,00 16 242,75 Painatukset ja ilmoitukset 727,8 2 244,68 1 516,88 Puhelinkustannukset 615,19 97,74-517,45 Tietoliikennekustannukset 897,8 0-897,8 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 21 30,06 9,06 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 276,87 57,3-219,57 Toimistotarvikkeet 713,71 733,22 19,51 Kalusto & irtaimisto 672,3 0-672,3 Vuokrat 3 483,65 1 609,00-1 874,65 Yhteensä 39 541,90 61 869,15 22 327,25 18
3.5.2. Hallintokulujen kohdentamisen periaatteet ja hallintokulujen jakautuminen kunnittain Helli-liikelaitoksen hallinnon kulut (johtokunta, yleishallinto, yhteistyötoimikunta, työsuojelu, rahoituserät, tilintarkastus ja lääkäripalvelujen hallinto) on jaettu bruttomenojen suhteessa, minkä valtuustot ovat hyväksyneet vyörytysperiaatteen erillisillä päätöksillä Hellin kustannuspaikoille. Kulujen jakautuminen palvelualueittain ja kunnittain ilmenee alla olevista taulukoista. Hellin hallinnossa olevat ATK-kulut on vyörytetty yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannuspaikoille asianomaisessa toimipisteessä olevien työasemien suhteessa. Hallinto Yhteensä Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Muut Aikuispsyka 36 321 16 787 5 766 6 146 7 622 0 Aikuissosiaali 78 651 35 777 10 253 12 250 20 372 0 Hallinto Hoito ja hoiva 553 921 247 134 81 651 88 626 136 125 386 Kuntoutus 11 613 4 700 1 445 1 742 3 647 79 Perhepalvelut 39 622 13 089 4 684 4 447 16 952 449 Suunterveys 39 370 19 750 5 250 4 107 9 835 428 Työterveys 16 041 Vammaispalvelu 97 542 43 316 11 255 23 554 18 197 1 220 Varhaiskasvatus 124 380 65 785 12 718 12 742 32 759 376 Vastaanotto 140 567 54 890 18 690 21 602 37 473 7 911 Yhteensä 1 138 028 501 230 151 713 175 215 282 980 10 850 2010 TP Hallinto Yhteensä Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Muut Aikuispsyka 62 127 30 482 8 555 8 439 14 652 0 Aikuissosiaali 97 418 44 850 12 022 14 409 26 041 96 Hallinto Hoito ja hoiva 616 026 268 363 88 705 98 231 160 198 529 Kuntoutus 19 663 9 818 891 2 596 6 098 261 Perhepalvelut 71 133 23 840 6 998 5 367 34 600 328 Suunterveys 51 534 25 852 6 758 6 975 11 122 827 Työterveys 22 441 0 0 0 0 0 Vammaispalvelu 163 011 73 690 21 710 34 133 31 640 1 839 Varhaiskasvatus 174 936 91 728 17 938 15 954 48 668 648 Vastaanotto 200 563 85 760 24 220 30 247 51 946 8 391 Yhteensä 1 478 853 654 382 187 796 216 351 384 964 12 918 19
3.6. Hellin matkakustannukset 4. Lopuksi Palvelutuotannosta aiheutuneet matkakustannukset ovat kasvaneet yhteensä 55 300 euroa. Kuntakohtaiset matkakustannukset ovat kasvaneet eniten Tohmajärvellä ja Kiteellä. Hammashuollon matkakustannukset ovat nousseet 6700. Kustannusten nousu johtuu Kiteen hammashoitolan remontista. Eläinlääkintähuollon matkakustannukset ovat nousseet 5000. Lasten ja nuorten palvelujen matkakustannukset ovat nousseet 13 800 vuodesta 2009, nousua on tapahtunut perhepalvelujen matkakustannuksissa. Aikuisten palvelujen matkakustannukset ovat nousseet saman verran 13 400. Hellin hallintohenkilöstön matkakustannukset ovat pienentyneet vuoden 2009 tasosta 2 673 euroa. Tarkemmat erittelyt matkakustannuksista 2009 ja 2010 löytyvät liitteenä 5 olevasta taulukoista. Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimus hyväksyttiin sopimuskuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä vuonna 2008 ja sopimus tuli voimaan 1.1.2009. Yhteistoimintasopimuksessa kunnat sitoutuivat yhteistoimintaalueen toiminnassa ja kehittämisessä noudattamaan yhdessä hyväksyttyjä periaatteita (yhteistoimintasopimuksen 2. luku Sopimuksen tarkoitus). Yhtenä periaatteena oli kehittää ohjaus- ja johtamismalleja niin, että kunnat voivat ohjata jäntevästi yhteisen järjestämisorganisaation Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta) kautta yhteisen tuotanto-organisaation (sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitos) toimintaa. Tämä periaate ei ole toteutunut riittävällä tavalla. Yhteistoimintasopimuksen mukaisella tavalla toimiminen edellyttää sitä, että hyvissä ajoin etukäteen valmistellaan toimintaa ohjaavat peruspalveluohjelma (yhteinen kuntien kesken, laaditaan kerran valtuustokaudessa) palvelusopimus (laaditaan kunkin kunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan välillä vuosittain ja hyväksytään sekä kunnissa että lautakunnassa) ja tuotantosopimus (laaditaan sosiaali- ja terveyslautakunnan välillä vuosittain). Vuoden 2009 peruspalveluohjelma laadittiin ja hyväksyttiin kuntien valtuustoissa vuonna 2008. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 26.10.2010 162 peruspalveluohjelman vuosille 2010-2013 ja lähetti sen valtuustoille hyväksyttäväksi. Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi sen 15.11.2010 86. Muut kunnat ovat joko jättäneet peruspalveluohjelman pöydälle tai eivät ole vieneet käsittelyyn asiaa. Vuoden 2009 tuotantosopimuksen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 14.1.2010 8 ja vuoden 2010 tuotantosopimuksen 18.1.2011 9 tarkentaen sitä Kesälahden osalta 15.2.12011 16. Voidaan todeta, että yhteistoiminta-sopimuksen mukaiset keskeiset sopimukset on vuoden 2009 peruspalveluohjelmaa lukuun ottamatta hyväksytty jälkikäteen tai niitä ei ole hyväksytty. Vastuut ovat näin ollen epäselviä. 20
Edellä oleva tarkoittaa sitä, että 1) kunnat 2) sosiaali- ja terveyslautakunta (tilaaja) ja 3) sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos (tuottaja) -kolmikantamalli ei ole toiminut Keski-Karjalassa. Osittain tästä johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaaminen ei ole toiminut toivotulla tavalla. Helli -liikelaitoksen vuoden 2010 talousarvion laadinta oli osaltaan edellä todetusta johtuen ongelmallista. Helli-liikelaitoksen talousarvion oma käsittelykään ei toiminut moitteettomasti. Johtokunnan päättämää talousarvion 0,5 milj. euron pienennystä ei viety käyttösuunnitelmaan. Liikelaitoksen talouden seurannan puutteet vuonna 2010 eivät johtuneet yhteistoimintasopimuksesta, vaan Kiteen kaupungin ja Helli- liikelaitoksen aiemmin tässä selvityksessä todetuista raportoinnin puutteista. Kiteen kaupungin Tilike-liikelaitoksen raportointi ei toiminut alkuvuodesta 2010. Se vaikeutti Helli-liikelaitoksen toiminnan ja talouden seurantaa. Loppuvuodesta taas Helli-liikelaitoksen oma arviointi talouden toteutumisesta oli liian optimistinen. Joidenkin palvelujen käyttö oli erityisesti loppuvuodesta arvioitua suurempaa ja se nosti kustannuksia. Selvityksen perusteella todetaan lopuksi, että Helli-liikelaitoksen toteutuneet menot ovat todellisia ja perustuvat palvelujen tuottamiseen yhteistoiminta-alueella. 5. Liitteet Liite 1: Selvitys lasten ja nuorten palveluista Liite 2: Selvitys aikuisten palveluista Liite 3: Selvitys hoito- ja hoivapalveluista Liite 4: Laitoshoidon hoitopäivien vertailu Liite 5: Yhteenveto Helli liikelaitoksen palveluprosessien matkakustannusten kuntakohtaisesta jakautumisesta vuosina 2009 ja 2010 21