VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212

Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 1 3 TURVETUOTANTO VUONNA 212... 3 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA... 4 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet... 4 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen... 5 4.3 Päästöjen laskenta... 7 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET... 8 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 9 6.1 Tarkkailusoiden valumat... 9 6.1.1 Tuotantokausi... 9 6.1.2 Koko vuosi... 1 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu... 11 6.2.1 Tuotantokausi... 11 6.2.2 Koko vuosi... 13 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt... 13 6.3.1 Tuotantokausi... 13 6.3.2 Koko vuosi... 16 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 17 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 19 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO... 2 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 212 LAPISSA... 21 1 VESISTÖTARKKAILU... 26 1.1 Tarkkailun toteutus... 26 1.1.1 Veden laadun tarkkailu... 26 1.2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus... 27 1.2.1 Simojoen vesistöalue... 27 1.2.2 Kemijoen vesistöalue... 28 1.2.3 Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue... 29 1.2.4 Kaakamojoen vesistöalue... 29 1.3 Vesistötarkkailun tulokset... 29 1.3.1 Simojoki... 29 1.3.1.1 Simojoen pääuoma... 29 1.3.1.2 Luolaoja ja Ylimmäinen Sankajärvi... 33 1.3.1.3 Vähä-Tainijoki... 34 Copyright Pöyry Finland Oy

1.3.2 Kemijoki... 36 1.3.2.1 Kotaoja ja Kemijoen Muljunsilmukka... 36 1.3.2.2 Tiskijoki ja Ternujoki... 37 1.3.2.3 Pahaoja ja Mikonoja... 4 1.3.2.4 Kirakkajoki... 41 1.3.3 Tornionjoki-Muonionjoki... 43 1.3.3.1 Teikojoki... 43 1.3.4 Kaakamojoen vesistöalue... 44 1.3.4.1 Mämmioja... 44 11 HIETALAHDENAAVAN PÖLYTARKKAILU... 46 11.1 Sääolot ja turvetuotanto... 46 11.2 Tarkkailun toteutus... 48 11.3 Tarkkailun tulokset... 49 12 KALATALOUSTARKKAILU... 5 12.1 Sähkökoekalastukset... 5 12.1.1 Aineisto ja menetelmät... 5 12.2 Ternujoki (Suksiaapa, Ternuvuoma)... 51 12.3 Lompolojoki (Teuravuoma)... 52 12.4 Kalastustiedustelut... 53 12.4.1 Javarusjärvi... 53 12.4.2 Ternujoki... 55 13 POHJAELÄINTARKKAILU LOLJUNAAPA KIRAKKAJOKI... 58 13.1 Johdanto... 58 13.2 Tutkimuskohteet sekä pohjaeläinnäytteenotto ja -lajinmääritys... 58 13.3 Virtavesien ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla... 59 13.4 Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta... 59 13.4.1 Tyyppiominaiset taksonit ja EPT -heimojen lukumäärä... 59 13.4.2 Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA)... 6 13.4.3 ELS -arvojen laskenta... 6 13.5 Muut virtavesipohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut... 6 13.5.1 Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus... 6 13.5.2 Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT -indeksi... 61 13.6 Tulokset... 61 13.7 Tulosten tarkastelu... 62 14 YHTEENVETO... 63 15 VIITTEET... 67 2 Copyright Pöyry Finland Oy

Liitteet 3 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Turvetuotantoalueiden sijainti, yleiskartta Turvetuotantoalueiden, vesistötarkkailupaikkojen ja pohjaeläinnäytteenottoalueiden sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantomuodot Päästötarkkailun tulokset Vuosipäästöjen laskennassa käytetty aineisto Vesistötarkkailutulokset Hietalahdenaavan pölytarkkailun laskeumakeräimen sijainti Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Kalastustiedustelukaavake Javarusjärven kalastustiedustelun perustulostus Ternujoen kalastustiedustelun perustulostus Kirakkajoen tutkimuskohteilta havaitut pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät vuonna 212 Liite 15 Kirakkajoen pohjaeläinnäytteenottoalueiden valokuvia 4.9.212 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM Pekka Majuri, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Vapo Oy:llä ja Simon Turvejaloste Oy:llä on Lapissa yhteensä 26 turvetuotantoaluetta, joiden päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 26 215 (Lapin Vesitutkimus Oy 26). Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään 22.3.27. Lapin TEkeskus on hyväksynyt ohjelman eräin lisäyksin päätöksellään 1.1.27 (dnro 3121/5723 26) sekä erillisen Tainijoen rapukannan seurantaohjelman 31.7.27 (dnro 1139/5723 27). Vuoden 212 tarkkailu toteutettiin em. tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan sisältyvät sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen tarkkailut. Tarkkailusta vastasi vuonna 212 Pöyry Finland Oy. Tarkkailun periaatteena on, että osalla tuotantoalueista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden tuotantoalueiden joilla ei tehdä tarkkailua, päästöt lasketaan tarkkailukohteiden ominaispäästöjen avulla. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä tarkkailuraportissa esitetään Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset tarkkailukaudelta 212. Päästötarkkailua toteutettiin 14 kohteella. Lisäksi Keskiaavalla suoritettiin kesällä virtaamamittausta ja Ternuvuomalla keväällä tulvakorkeuden mittausta. Hietalahdenaavalla suoritettiin pölytarkkailu. Vesistötarkkailua toteutettiin Simojoen vuosittaisten vesistötarkkailupisteiden lisäksi yhdeksän päästötarkkailussa olleen tuotantoalueen vesistötarkkailupisteillä. Lisäksi toteutettiin biologista ja kalataloudellista tarkkailua. Kalataloustarkkailu käsitti v. 212 sähkökoekalastuksia Ternu- ja Lompolojoella sekä kalastustiedustelun Ternujoella ja Javarusjärvellä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti Loljunaavan tarkkailuun lisättiin pohjaeläintarkkailuosio (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 211). Muiden turvetuottajien tarkkailut toteutetaan erikseen. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukausi 212 (1.11.211 31.1.212) alkoi keskimääräistä lauhempana (Kuva 2-1), mutta muutoin lämpötilat olivat hyvin tavanomaisia tarkkailukauden loppuun saakka. Koko jakson keskilämpötila oli,9 o C keskimääräistä (1981 21) korkeampi. Tarkkailukauden talven sademäärät olivat kokonaisuutena tavanomaista korkeammat (Kuva 2-2). Erityisesti joulukuussa satoi runsaasti. Myös huhtikuussa satoi tavanomaista enemmän. Runsas lumimäärä voimisti osaltaan kevättulvaa. Alkukesällä satoi hieman keskimääräistä enemmän ja loppukesällä vastaavasti vähemmän. Syksyn, erityisesti syyskuun, sademäärä oli tavanomaista suurempi. Koko tarkkailukauden sadesumma (762 mm) oli 23 % suurempi kuin vuosina 1981 21 keskimäärin (618 mm). Tarkkailukauteen 211 verrattuna talvi oli selvästi lauhempi ja sateisempi. Muina vuodenaikoina lämpötilat olivat matalampia ja sademäärät kokonaisuutena samalla tasolla kuin edellisvuonna. Copyright Pöyry Finland Oy

2 Kuva 2-1 Tarkkailukauden kuukausittaiset keskilämpötilat Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos 211 212). Kuva 2-2 Tarkkailukauden kuukausittaiset sademäärät Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos 211 212). Simojoesta mitattu tarkkailukauden keskivirtaama (MQ 59 m 3 /s) oli vertailujakson (1991 25) keskiarvoa (MQ 45 m 3 /s) 29 % suurempi. Toukokuun tulvahuippu oli tavanomaista voimakkaampi ja sitä myötä toukokuun keskivirtaama oli 57 % korkeampi kuin keskimäärin (Kuva 2-3). Myös heinäkuun sekä tarkkailujakson lopun virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Kemijoen Isohaarassa mitatut virtaamat olivat alkutalvella suurempia kuin vertailujaksolla 1991 25 (Kuva 2-3). Toukokuun tulvahuippu oli Simojen tapaan keskimääräistä voimakkaampi ja sitä myötä toukokuun keskivirtaama oli 3 % tavanomaista korkeampi (Kuva 2-3). Myös heinä- ja lokakuun virtaamat olivat keskimääräistä suurempia. Tarkkailujakson keskivirtaama (MQ 687 m 3 /s) oli 18 % vertailujakson (1991 25) keskiarvoa (MQ 581 m 3 /s) suurempi. Tornionjoen Karungissa mitatut virtaamat olivat koko talven suurempia kuin vuosina 1991 25 keskimäärin (Kuva 2-3). Tulvahuippu oli Simo- ja Kemijoen tapaan normaalia voimakkaampi toukokuun keskivirtaaman oltua 32 % keskimääräistä suurempi. Heinäkuun ja syksyn virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Tarkkailujakson keski- Copyright Pöyry Finland Oy

virtaama (MQ 561 m 3 /s) oli 3 % vertailujakson (1991 25) keskiarvoa (MQ 43 m 3 /s) suurempi. 3 Kuva 2-3 Simojoen, Kemijoen ja Tornionjoen virtaamat 1.11.11 31.1.12 sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla 1991 25 (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 213). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 212 Tässä tarkkailussa ovat mukana Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin läänin alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet lukuun ottamatta niitä tuotantoalueita, joiden kuivatusvedet johdetaan Kuivajokeen tai Iijokeen. Kuivajoen ja Iijoen valuma-alueella sijaitsevat tuotantoalueet ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailussa. Tässä tarkkailussa oli mukana yhteensä 26 tuotantoaluetta, joista kymmenen sijaitsee Simojoen vesistöalueella, yhdeksän Kemijoen vesistöalueella, viisi Tornionjoen vesistöalueella ja kaksi Kaakamojoen vesistöalueella. Turvetuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja tuotantoalueiden perustiedot liitteessä 3. Turvetuotannon kokonaispinta-ala valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa lukuun ottamatta oli 4 29 ha (Taulukko 3-1). Pinta-ala oli 1,2 % pienempi kuin vuonna 211. Tuotannossa oleva pinta-ala kuitenkin kasvoi 34 ha. Vuonna 212 tuotantoalueiden kokonaispinta-alasta noin 1 % oli tuotannosta poistunutta aluetta. Copyright Pöyry Finland Oy

4 Taulukko 3-1 Turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pinta-alat vuonna 212. Pinta-ala yhteensä - sarake ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa alaa. vesistöalue tuotanto- valmiste- kunnostus- tuotan- tuotanto- poistunut jälki- pinta-ala alueita lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä kpl ha ha ha ha ha ha ha Simojoki 1 6, 1515 95 291 15 196 Kemijoki 9 64 1317 56 6 1437 Tornionjoki 5 568 11 167 579 Kaakamojoki 2 73 34 16 18 yhteensä 26 7 3473 95 392 258 429 211 26 94 3439 125 422 229 479 Kesällä 7 %:lla kokonaistuotantoalasta vesienkäsittelynä on pintavalutus, 25 %:lla laskeutusallas ja 5 %:lla ruokohelpikenttä (Taulukko 3-2). Talvella pintavalutus on käytössä 31 %:lla ja laskeutusallas 69 %:lla tuotantoalasta. Noin puolelle laskeutusaltaallisesta alasta on rakennettu virtaamansäätöpadot. Taulukko 3-2 Vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain. vesistöalue pinta- pinta- lask. lask.allas/ ruokohelpivalutus valutus/ allas virtaaman- kenttä/ lask. allas säätö lask.allas Simojoki 564 932 164 247 Kemijoki 552 586 12 197 Tornionjoki 12 31 215 232 Kaakamojoki 39 69 yhteensä 1257 1548 548 479 197 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja kaikkien tuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät sekä tuotantomuodot liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4-1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. 5 vesistöalue luvan haltija kunta lupa lupa voimassa tuotantoalue Simojoki Hirviojanaapa Vapo Oy Ranua PSAVI 135/11/1, 29.12.211 221 Lumiaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSY 12/3/1, PSY 39/5/1 21 * Luola-aapa Vapo Oy Simo PSY 67/7/1, VHO 7/149/1 216 Saariaapa Vapo Oy Simo PSY 4/7/1, VHO 8/253/3 216 Siiviläniemenaapa Vapo Oy Simo PSY 11/4/4 21 * Varesaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSY 61/3/1, PSY 5/7/1 21 * Latva-aapa Simon Turvejaloste Oy Simo PSAVI 64/12/1, 26.6.212 221 Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy Simo PSAVI 63/12/1, 26.6.212 221 Palosuo Simon Turvejaloste Oy Simo PSAVI 138/12/1, 17.12.212 224 Iso-Tuohiaapa Simon Turvejaloste Oy Simo PSAVI 15.1.213, nro 1/213/1 222 Kemijoki Hietalahdenaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 76/9/1, 18.12.29; VHO 1/665/3,3.11.21 219 Isoaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 13/4/1 214 Keskiaapa Vapo Oy Tervola PSY 35/4/1, VHO 5/1281/3 214 Loljunaapa Vapo Oy Keminmaa PSAVI 34/11/1, 18.5.211; VHO 2.1.212, 12/283/1 217 Muljunaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 25/6/1, VHO 7/79/1 215 Rakkaviidanaapa Vapo Oy Tervola PSAVI 3/1/1, 25.1.21 218 Ristivuoma Vapo Oy Tornio PSVEO 62/93/1, PSY 16/2/1 212 Suksiaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 81/4/1, PSY 78/7/1 214 Ternuvuoma Vapo Oy Rovaniemi PSY 12/7/1 214 Tornionjoki Laukkuvuoma Vapo Oy Tornio SRRJK M6/99 2), PSY 82/2/1, PSY 62/5/1, VHO 7/47/1 Leväjänkkä Vapo Oy Tornio SRRJK M28/97 2), PSY 88/2/1 Martimo Vapo Oy Tornio SRRJK M5/99 2), PSY 82/2/, PSY 62/5/1, VHO Teikovuoma Vapo Oy Pello SRRJK M22/3, PSY 93/4/1 213 ** Teuravuoma Vapo Oy Kolari SRRJK M 13//liite 2, PSY 78/2/1 21 * Kaakamojoki Arpela Vapo Oy Tornio PSAVI 47/12/1,31.5.212 219 Korpijärvi Vapo Oy Tornio LAP-131Y294-133 * luvan tarkistamishakemus ympäristölupavirastossa käsiteltävänä ** SRRJK:n lupa voimassa 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa tarkkailujakso on 1.11.211 31.1.212. Tarkkailukaudella 212 suokohtaista päästötarkkailua toteutettiin 15 kohteella. Tarkkailukohteet sijaitsevat Simojoen, Kemijoen, Tornionjoen ja Kaakamojoen vesistöalueilla. Luola-aavan tarkkailu toteutettiin vesistötarkkailuna, koska pintavalutuskenttä laskee suoraan vesistöön. Lisäksi Keskiaavalla suoritettiin kesällä virtaamamittausta ja Ternuvuomalla suoritettiin keväällä tulvakorkeuden mittaus (Taulukko 4-2). Luola-aavan pvk yp -pisteen tarkkailu jäi konsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi tekemättä, mutta ko. tarkkailu suoritetaan kesällä 213. Muutoin tarkkailukausi 212 sujui lupapäätösten mukaisesti. Hietalahdenaavalla suoritettiin päästötarkkailun lisäksi pölytarkkailu. Tuotannossa olevista kohteista Lumiaavan la3, Saariaavan pvk1 ja Varesaavan pvk2 olivat ympärivuotisessa tarkkailussa. Saariaavalla tarkkailtiin myös pintavalutuskentän tehoa. Tuotantokauden aikaisista tarkkailuista tehoa tarkkailtiin Arpelan la:lla, Hietalahdenaavan pvk1:llä, Loljunaavan la3:lla, Lyypäkinaavan pvk1:llä, Rakkaviidanaavan Copyright Pöyry Finland Oy

rh1:llä, Suksiaavan rh1:llä, Ternuvuoman pvk1:llä, Teuravuoman la6 7:lla, Teuravuomalla pvk1:llä. Muljunaavan pvk3 oli koko vuoden kuntoonpanotarkkailussa. Virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla mittalaitteilla yhdeksällä tarkkailukohteella. 6 Taulukko 4-2 Päästätarkkailukohteet ja tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 212. Tuotantoalue vesistö- tuottaja mittapadon näytteenotto virtaamamittaus alue valuma-alue ajanjakso näytteitä ajanjakso ha kpl Ym pärivuotinen tarkkailu Lumiaapa la3 Simojoki Vapo Oy 397 / 185 1.11.11-23.1.12 22 1.11.11-31.1.12 Saariaapa pvk1 Simojoki Vapo Oy 198 1.11.11-23.1.12 21 1.11.11-31.1.12 Saariaapa pvk1yp Simojoki Vapo Oy - 1.5.12. - 12.9.12 5 t - Varesaapa pvk2 Simojoki Vapo Oy 88,8 1.11.11-23.1.12 2 1.11.11-31.1.12 Tuotantokauden aikainen tarkkailu Arpela la Kaakamojoki Vapo Oy 113,4 9.7.12-26.9.12 7 - Arpela la yp Kaakamojoki Vapo Oy - 9.7.12-2.8.12 2 t - Hietalahdenaapa pvk1 Kemijoki Vapo Oy 83,2 7.5.12-24.9.12 11 8.5.12-23.9.12 Hietalahdenaapa pvk1yp Kemijoki Vapo Oy - 7.5.12-24.9.12 11 t - Keskiaapa pvk2-3 Kemijoki Vapo Oy 123,6 - v 9.5.12-25.9.12 Loljunaapa la3 Kemijoki Vapo Oy 9 9.5.12-24.9.12 11 - Loljunaapa la3yp Kemijoki Vapo Oy - 19.6.12-31.7.12 3 t - Luola-aapa pvk1(luo3) Simojoki Vapo Oy - 14.3.12-11.9.12 6 ves. - Lyypäkinaapa pvk1 Simojoki STJ 4 28.8.12-23.1.12 4 - Lyypäkinaapa pvk1yp Simojoki STJ - 28.8.12-23.1.12 2 t - Rakkaviidanaapa rh1 Kemijoki Vapo Oy 166 9.5.12-25.9.12 11 2.6.12-25.9.12 Rakkaviidanaapa rh1yp Kemijoki Vapo Oy - 9.5.12-13.9.12 5 t - Suksiaapa rh1 Kemijoki Vapo Oy - 8.5.12-22.1.12 13 - Suksiaapa rh1yp Kemijoki Vapo Oy - 8.5.12-9.1.12 6 t - Teikovuoma vs1 Tornionjoki Vapo Oy 4,9 15.5.12-11.9.12 5 - Ternuvuoma la3 Kemijoki Vapo Oy - - - v kevät Ternuvuoma pvk1 Kemijoki Vapo Oy 129 8.5.12-25.9.12 11 25.5.12-25.9.12 Ternuvuoma pvk1yp Kemijoki Vapo Oy - 8.5.12-12.9.12 5 t - Teuravuoma la6-7 Tornionjoki Vapo Oy 15 13.3.12-5.6.12 4 - Teuravuoma la6-7yp Tornionjoki Vapo Oy - 11.4.12-5.6.12 3 - Teuravuoma pvk1 Tornionjoki Vapo Oy 115,3 13.3.12-27.9.12 13 12.4.12-27.9.12 Teuravuoma pvk1yp Tornionjoki Vapo Oy - 15.5.12-1.9.12 5 t - Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Muljunaapa pvk3 Kemijoki Vapo Oy 66,3 9.11.11-23.1.12 27 1.11.11-31.1.12 Yht. 233 v = vain virtaamamittaus (Ternuvuomalla kevätaikainen tulvaselvitysmittaus) t = tehon tarkkailupiste ves. = toteutettiin vesistötarkkailuna Tuotantovaiheen tarkkailussa olleilla kohteilla näytteet otettiin seuraavasti: marrasmaaliskuu kerran kuukaudessa, huhti-toukokuussa kevättulva-aikaan viikoittain ja touko-lokakuussa kahden viikon välein. Kuntoonpanovaiheessa olevilla kohteilla näytteitä otettiin myös talviaikaan (marras-maaliskuu) kahden viikon välein mikäli alueella suoritettiin aktiivisia kuntoonpanotöitä. Mikäli talviakaan kuntoonpanotöitä ei tehty, otettiin näytteet kerran kuukaudessa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 4. Copyright Pöyry Finland Oy

4.3 Päästöjen laskenta Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perustella vain ylivirtaamajaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, pitoisuus puolitettiin päästöjä laskettaessa. Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä vesienkäsittelymenetelmästä ja kohteesta riippuen SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla tai kohdetta läheisen tarkkailusuon mitatun valuma-arvon avulla. Tarkkailusoiden päästölaskenta on esitetty tarkemmin kappaleissa 6 8 sekä liitteessä 4. Brutto-ominaiskuormituksista vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin netto-ominaiskuormitukset. Taustahuuhtouman laskennassa pitoisuuksina käytettiin: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Samat taustahuuhtouman arvot ovat käytössä eri puolilla Suomea. Taustahuuhtouma arvioitiin kunkin tarkkailusuon omien tai arvioitujen virtaamatietojen perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. Koska Vapolla oli Lapissa vain kolme ympärivuotista tarkkailukohdetta, on vuosipäästöjen laskennassa hyödynnetty lisäksi Turveruukin ympärivuotisessa tarkkailussa olleen Poikkimaanaavan tuloksia sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailuun kuuluvan Iissä sijaitsevan Puutiosuon tuloksia. Lisäksi käytettiin Lapissa sijaitsevan Turveruukki Oy:n Paarnitsa-aavan tuloksia. Vapo Oy:n Arpela, Suksiaapa, Loljunaapa ja Teikovuoma sekä Simon Turvejaloste Oy:n Lyypäkinaapa jätettiin laskenta-aineiston ulkopuolelle, koska niiden virtaamat arvioitiin. Suppeassa tarkkailussa ollut Turveruukki Oy:n Torosuo jätettiin niin ikään laskenta-aineiston ulkopuolelle. Myös Vapo Oy:n Keskiaapa jätettiin pois, koska sen veden laatu arvioitiin. Vapo Oy:n Luola-aapa jätettiin niin ikään pois, koska tarkkailu suoritettiin vesistötarkkailuna. 7 Laskeutusaltaallisten tuotantoalueiden päästöjen laskenta perustuu seuraavien kohteiden tarkkailutuloksiin: talvi kevät kesä syksy Lumiaapa, la3 x x x x Poikkimaanaapa, la x Pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden päästöjen laskenta perustuu seuraavien kohteiden tarkkailutuloksiin: talvi kevät kesä syksy Hietalahdenaapa, pvk1 Puutiosuo, pvk2-3 x x x x x Varesaapa, pvk2 x x x x Paarnitsa-aapa, pvk1 x Poikkimaanaapa, pvk2 x x Saariaapa, pvk1 Ternuvuoma, pvk1 Teuravuoma, pvk1 x x x x x x Copyright Pöyry Finland Oy

Suksiaavan ja Rakkaviidanaavan ruokohelpikenttien päästöjen laskenta perustuu kesällä ko. kohteiden omiin tarkkailutuloksiin. Yhteenveto em. tarkkailukohteiden ominaispäästöistä on esitetty liitteessä 5 ja tarkemmin päästöjen laskentaan käytettävää aineistoa on käsitelty luvussa 8. 8 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Arpelassa ei ollut tuotantoa vuonna 212. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesäkuussa. Hietalahdenaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla jaksolla 25.6. 4.9.12. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä 25.5. 22.1.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, heinä- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 21.9.12 oli 338 mm. Keskiaavalla tuotettiin pala- ja jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä 22.5. 1.9.12. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä 8.5. 26.1.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla 19.5. 24.9.12 oli 446 mm. Loljunaavalla tuotettiin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla 27.6. 25.8.13. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja syyskuussa. Lumiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja karheensiirtomenetelmällä. Tuotantopäiviä oli 13 aikavälillä 2.6. 15.8.12. Pumppaus aloitettiin 14.5. 21.5.12 ja lopetettiin 17.1.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko- kesä-, syys-, loka- ja marraskuussa. Sademäärä oli 274 mm jaksolla 1.6. 31.8.12. Luola-aavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantopäiviä oli 116 aikavälillä 23.5. 11.9.12. Pumppaus aloitettiin 14.5. ja lopetettiin 3.1.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko- kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Sademäärä oli 4 mm jaksolla 1.6. 31.9.12. Muljunaavalla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Pumput käynnistettiin 27.5. 7.6.12 ja lopetettiin 2.1. 13.11.12. Sadanta oli 343 mm jaksolla 3.5. 6.9.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Kuntoonpanotöitä tehtiin lohkoilla 9 11 huhtikuussa. Rakkaviidanaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla 23.5. 9.9.12. Kasvillisuuskentälle pumpattiin vettä 24.5. 1.1.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 21.5. 8.1.12 oli 436 mm. Saariaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla 28.5. 3.8.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 31.8.12 oli 28 mm. Suksiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla 12.6. 31.8.12. Kasvillisuuskentälle pumpattiin vettä 12.6. 13.1.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 31.9.12 oli 44 mm. Teikovuomalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla 4.6. 28.8.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 28.8.12 oli 216 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

Ternuvuomalla tuotettiin jyrsinturvetta hakumenetelmällä ja mekaanisella kokoojavaunulla 28.5. 5.9.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 28.5. 31.9.12 oli 348 mm. Teuravuomalla tuotettiin jyrsin- ja palaturvetta hakumenetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä 1.6. 17.9.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 18.9.12 oli 38 mm. Varesaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla 26.5. 17.8.12. Pumppaus oli ympärivuotista. Sadanta oli 224 mm. Vuosi- ja peruskunnostustöitä tehtiin touko-, kesä ja syyskuussa. 9 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Vuonna 212 kahdeksalla tuotantovaiheessa olevalla tarkkailukohteella mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisen mittalaitteen avulla (Taulukko 6-1). Vedenkorkeustieto tallennettiin mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Jatkossa valumia on käsitelty vuorokausitasolla. 6.1.1 Tuotantokausi Kaikkien virtaamamittauskohteiden tuotantokauden keskivaluma oli 14 l/s km 2. Tarkkailukohteiden valumat vaihtelivat välillä 8,3 24,7 l/s km 2 (Taulukko 6-1). Arpelan, Loljunaavan, Teikovuoman ja Suksiaavan virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla. Kesällä 212 tarkkailusoiden keskivaluma oli hieman suurempi kuin edellisvuonna ja samaa tasoa kuin vertailuvuosien 25 211 keskiarvo (Taulukko 6-1). Tarkkailusoiden suuret valumaerot vuosien välillä riippuvat sadannan vaihtelun lisäksi myös tarkkailukohteiden määrästä, jolloin yksikin muista kohteista selvästi poikkeava kohde voi vaikuttaa keskiarvoon huomattavasti. Esimerkiksi kesän 27 tarkkailukohteiden keskivaluma olisi ollut noin neljänneksen pienempi ilman Siiviläniemenaavan suurta valumaa. Copyright Pöyry Finland Oy

1 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden keskivalumat sekä pienimmät (Nq) ja suurimmat (Hq) vuorokausivalumat tuotantokaudella vuonna 212. Vertailuna on esitetty tarkkailukohteiden keskivalumat vuosilta 25 211. Pintavalutuskenttä jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Hietalahdenaapa pvk1 8.5.-12.9. 128 17,3,1 141,2 Keskiaapa pvk2-3 24.5.-14.9. 114 1,,1 96, Saariaapa pvk1 24.5.-14.9. 114 8,3 2,2 5, Ternuvuoma pvk1 2.5.-14.9. 118 24,7 3,3 499,3 Teuravuoma pvk1 28.5.-14.9. 11 14, 3,4 49,6 Varesaapa pvk2 24.5.-14.9. 19 9,8, 48,1 Laskeutusallas 1) Arpela la 1.7.-13.9. 74 13, 6,6 35,9 1) Loljunaapa la3 25.5.-17.9. 116 9,6 4,1 24,8 Lumiaapa la3 21.5.-14.9. 117 14,5 3,4 126,1 1) Teikovuoma vs1 23.5.-1.9. 111 4,3,6 34,4 2) Teuravuoma la6-7 Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 22.5.-14.9. 116 13, 1, 71,8 1) Suksiaapa rh1 21.5.-16.9. 119 6,8 2,8 54,4 keskiarvot n, kpl kaikki 8 14, 1,7 135,3 pvk 6 14, 1,5 147,4 la 1 14,5 3,4 126,1 rh 1 13, 1, 71,8 kaikki suot 211 1, 21 11,9 29 8,7 28 12,8 27 24 26 1 25 28 ka. 25-211 15,1 1) ei mukana keskiarvossa, ei virtaamamittausta, valuma arvioitu vesistömallijärjestelmästä 2) ei virtaamamittausta, näytteitä vain kevättalvella, keväällä ja kesäkuun alussa 6.1.2 Koko vuosi Lumiaavan la3:lla, Saariaavan pvk1:llä ja Varesaavan pvk2:lla mitattiin virtaamaa ympärivuotisesti. Koko vuoden keskivalumat vaihtelivat välillä 16,6 22,3 l/s km 2 (Taulukko 6-2). Kevättulva ajoittui hutikuun lopulta toukokuun lopulle ja se oli selvästi tavanomaista voimakkaampi. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-2 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat 1.11.211 31.1.212. Valum at jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Lumiaapa, la3 talvi la3 1.11.-25.4. 177 7,3 1,3 49,5 *kevät la3 26.4.-2.5. 25 123,2 14,7 336, kesä la3 21.5.-14.9. 117 14,5 3,4 126,1 syksy la3 15.9.-31.1. 47 32,5 5,2 219,6 koko vuosi 366 2,8 1,31 336 Saariaapa, pvk1 talvi pvk1 1.11.-24.4. 176 7,4 2,9 4,8 kevät pvk1 25.4.-23.5. 29 97,4 8,2 255,8 kesä pvk1 24.5.-14.9. 114 8,3 2,2 5, syksy pvk1 15.9.-31.1. 47 21,5 6, 46,4 koko vuosi pvk1 1.11.-31.1. 366 16,6 2,2 255,8 Varesaapa, pvk2 talvi pvk2 1.11.-21.4. 173 7,4, 24, kevät pvk2 22.4.-23.5. 37 139,4 13,8 569,2 kesä pvk2 24.5.-14.9. 19 9,8, 48,1 syksy pvk2 15.9.-31.1. 47 27,9,1 114, koko vuosi 1.11.-31.1. 366 22,3, 569,2 * koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia 11 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu 6.2.1 Tuotantokausi Tuotantokauden aikaisia vedenlaatunäytteitä otettiin 13 tarkkailupisteeltä. Liitteeseen 4 on koottu kaikkien tarkkailusoiden tulokset. Luola-aavan tarkkailu toteutettiin vesistötarkkailuna ja sen tulokset ovat liitteessä 6.2. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N) ja rauta (Fe) määritettiin pääsääntöisesti tuotantokauden aikana kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytekierroksen näytteistä (yhteensä kolme kertaa). Hietalahdenaavalla ne määritettiin kesällä joka toinen kerta, yhteensä viisi kertaa. Lumiaavalla ko. analyysit tehtiin keväästä syksyyn joka toinen näytekerta, yhteensä kahdeksan kertaa. Valumavesien keskimääräinen ph vaihteli välillä 6,3 7,6 (Taulukko 6-3). COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää oli keskimäärin 27 mg/l. Laskeutusaltaallisen ja pintavalutuskentällisten kohteiden valumavesien keskimääräisissä COD Mn -arvoissa ei ollut suuria eroja. Muilta osin pintavalutuskentällisten soiden veden laatu oli keskimäärin parempi. Ruokohelpikentällisten kohteiden veden laatu oli puolestaan keskimäärin hieman heikompi kuin pintavalutuskentällisten kohteiden. Pintavalutuskentällisistä kohteista paras veden laatu kokonaisuutena oli Teuravuoman pvk1:llä ja vastaavasti heikoin Ternuvuoman pvk1:llä (Taulukko 6-3). Kohteiden väliset pitoisuusvaihtelut olivat varsin suuria. COD Mn -arvo vaihteli välillä 9,4 36 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus välillä 7,7 37 µg/l, kokonaistyppipitoisuus välillä 584 113 µg/l, rautapitoisuus välillä 713 12 33µg/l ja kiintoainepitoisuus välillä,7 9,1 mg/l. Laskeutusaltaallisista kohteista Teuravuoman la6 7:llä näytteitä otettiin vain lopputalvesta alkukesään ajoittuvalla jaksolla (kesällä vain yksi näyte), minkä vuoksi tulokset eivät ole keskiarvossa mukana (Taulukko 6-3). Teuravuoman la6 7:n kesän näytteen Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 6-3 Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen laatu tuotantokaudella 212. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu vuosina 25 211. vesien n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskenttä Hietalahdenaapa pvk1 1 6,3 23 37 2,8 999 34 171 1224 4,2 Keskiaapa pvk2-3 pelkkä virtaamamittaus Saariaapa pvk1 9 6,4 36 19 1,3 745 2,5 3 116 2,5 Ternuvuoma pvk1 9 6,4 31 36 5,3 113 8,7 119 1233 9,1 Teuravuoma pvk1 9 7,5 9,4 7,7 1,7 584 1 43 713,7 Varesaapa pvk2 8 7,2 25 17 1, 998 33 92 1947 2,3 Laskeutusallas Arpela la 6 7, 39 193 7 1268 2,5 25 57 18 Loljunaapa la3 8 6,5 23 32 11 843 3,7 149 5533 1 Lumiaapa la3 1 7,2 18 32 11 1755 121 723 5175 13 1) Teikovuoma vs1 4 7,4 27 34 8, 135 26 219 22 5,4 2) Teuravuoma la6-7 1 7,4 9, 22 7, 15 79 95 32 9, Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 9 7,6 2 25 3,7 969 2,5 22 483 2,1 Suksiaapa rh1 9 6,3 42 57 16 1594 14 417 4467 1 keskiarvot kaikki 1 6,8 27 46 12 188 32 197 3844 7,2 pvk 5 6,8 25 23 2,4 891 36 91 3415 3,7 la 3 6,9 27 86 31 1289 42 359 5469 14 rh 2 7, 31 41 1 1282 8,3 219 2475 5,9 kaikki suot 211 3 6,3 48 64 1 1896 14 429 5989 16 21 3 6,3 39 44 8,1 1529 48 283 3357 5,4 29 18 6,8 22 27 1 198 16 113 23 4,9 28 19 28 11 888 5 154 319 3,7 27 34 31 4,5 162 259 491 2782 7,1 26 2 32 9, 1223 95 328 4241 6,4 25 2 62 38 1984 24 64 4335 8,8 ka. 25-211 29 41 13 1463 111 348 373 7,4 pvk 211 1 5,8 47 79 3,2 1618 2,5 76 2113 19 21 1 4,9 47 38 3, 121 5,6 41 1495 2,6 29 13 6,7 21 22 8,5 968 13 49 1927 3,2 28 6 2 28 11 86 47 76 327 3,5 27 1 48 26 1, 1159 12 175 1143 3,2 26 5 21 25 9, 798 58 28 4254 5,5 25 3 19 93 68 1124 218 37 2973 5,6 ka. 25-211 32 44 15 198 64 69 2419 6,1 la 211 1 7,3 16 27 13 1294 38 546 512 6,7 21 1 7,4 18 28 7,3 1453 129 363 4275 6,2 29 4 7, 22 41 17 1469 137 327 3622 11 28 1 15 3 14 138 67 625 363 5,1 27 1 21 36 8, 28 56 86 442 11 26 5 19 38 1 1649 131 628 4226 7,3 25 3 21 3 8, 2843 184 1242 5698 12 ka. 25-211 19 33 11 1738 17 648 4423 8,4 1) ei mukana keskiarvossa, suppea tarkkailu 2) ei mukana keskiarvoissa, vain yksi näyte veden laatu oli muihin laskeutusaltaallisiin kohteisiin verrattuna hyvä. Teikovuoman vs1:llä oli suppea tarkkailu, minkä vuoksi tulokset eivät ole keskiarvossa mukana. Arpelan la:n näytteenottopaikka ei ollut paras mahdollinen eikä näin ollen myöskään tulosten edustavuus. Loljunaavan la3:n veden laatu oli laskeutusaltaallisista kohteista kokonai- Copyright Pöyry Finland Oy

suutena paras ja Arpelan la:n heikoin. Laskeutusaltaallisten kohteiden COD Mn -arvo vaihteli välillä 9, 39 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus välillä 22 193 µg/l, kokonaistyppipitoisuus välillä 843 1 755 µg/l, rautapitoisuus välillä 2 2 5 7µg/l ja kiintoainepitoisuus välillä 5,4 18 mg/l. Ruokohelpikenttiä oli tarkkailussa kaksi: Suksiaavan rh1 ja Rakkaviidanaavan rh1. Suksiaavan veden laatu oli selvästi parempi kuin Rakkaviidanaavan. Vuonna 212 keskimääräinen tarkkailusoiden valumavesien laatu oli kokonaisuutena pitkälti samaa tasoa kuin vuosina 25 211 keskimäärin (Taulukko 6-3). 13 6.2.2 Koko vuosi Ympärivuotisista tarkkailukohteiden vedenlaatutulokset on koottu taulukkoon Taulukko 6-4. Pintavalutuskentällisten kohteiden koko vuoden keskimääräiset pitoisuudet olivat COD Mn :ta lukuunottamatta pienempiä kuin Lumiaavan la3:lla. COD Mn -arvot olivat pienimmillään talvella ja keväällä ja ravinnepitoisuudet yleisesti keväällä. Kiintoainepitoisuudet olivat pienimmillään talvella. Taulukko 6-4 Veden laatu ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina 1.11.11 31.1.12. vesien jakso n ph sähkön- väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely johtavuus NO 2 -N aine kpl ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Lumiaapa, la3 talvi la3 1.11.-25.4. 6 6,8 19 143 1 25 37 1727 23 1 4 6,3 kevät la3 26.4.-2.5. 3 6,2 2,6 1 14 19 1, 119 26 39 5 11 kesä la3 21.5.-14.9. 1 7,2 18 197 18 32 11 1755 121 723 5175 13 syksy la3 15.9.-31.1. 3 7, 16 188 18 27 2 2267 525 116 41 7, koko vuosi 22 6,9 16 168 15 28 15 174 253 825 4175 1 Saariaapa, pvk1 talvi pvk1 1.11.-24.4. 6 6,6 22 13 952 1,1 kevät pvk1 25.4.-23.5. 3 5,6 23 18 71 5,7 kesä pvk1 24.5.-14.9. 9 6,4 36 19 1,3 745 2,5 3 116 2,5 syksy pvk1 15.9.-31.1. 3 6,5 39 19 155 1,5 koko vuosi 1.11.-31.1. 21 6,4 3 17 1,3 914 2,5 3 116 2,4 Varesaapa, pvk2 talvi pvk2 1.11.-21.4. 6 7,1 17 18 1687 1,5 kevät pvk2 22.4.-23.5. 3 6,6 11 13 97 1,8 kesä pvk2 24.5.-14.9. 8 7,2 25 17 1, 998 33 92 1947 2,3 syksy pvk2 15.9.-31.1. 3 7,2 29 26 2433 3,6 koko vuosi 1.11.-31.1. 2 7,1 21 18 1, 1416 33 92 1947 2,2 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt 6.3.1 Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Taulukossa Taulukko 6-5 on esitetty tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella. Keskiaavan ominaiskuormitusarvot on laskettu mitatuilla virtaamilla ja Vapon Lapin pintavalutuskentällisten kohteiden keskimääräisillä vedenlaaduilla, koska kohteella mitattiin vain virtaamaa. Arpelan, Loljunaavan, Teikovuoman ja Suksiaavan ominaispäästöt laskettiin käyttämällä SYKE:n vesisistömallijärjestelmästä arvioitua virtaamaa. Copyright Pöyry Finland Oy

14 Taulukko 6-5 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella 212. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt vuosina 25 211. BRUTTO NETTO vesien Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskenttä Hietalahdenaapa pvk1 17,3 362,5,3 14,23 1,2 16 66,2 6,4 36 1) Keskiaapa pvk2-3 1, 213,2,2 7,7,31,8 29 32,3 3,4 15 Saariaapa pvk1 8,3 265,1,1 5,5,2,2 7,4 16, 1,9 2, Ternuvuoma pvk1 24,7 653,8,9 23,3 2, 115 116,35 13 74 Teuravuoma pvk1 14, 117,1,3 6,9,88,5 9,1 8,4,,1, Varesaapa pvk2-3 9,8 227,1,1 8,6,44,5 15 18, 4,4,7 Laskeutusallas 2) Arpela la 13, 412 2, 1,9 14,4 3,2 86 161 1,78 8,6 139 2) Loljunaapa la3 9,6 212,3,11 7,,4 2,3 81 81,9 2,9 65 Lumiaapa la3 14,5 23,4,16 22 1,47 9,2 7 182,16 16 157 2) Teikovuoma vs1 4, 11,1,5 4,7,57,5 1 27,5 2,9 2 3) Teuravuoma la6-7 vain yksi näyte Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 13, 237,3,5 11,3,5 9,3 21,7 5,7, 2) Suksiaapa rh1 6,8 25,3,1 9,4,8 2,5 26 57,22 6,5 45 keskiarvot n, kpl kaikki 7 299,3,6 13,5 2, 35 61,11 6,7 39 pvk 5 325,3,4 12,4,9 32 45,11 5,1 23 la 1 23,4,16 22 1,5 9,2 7 182,16 16 157 rh 1 237,3,5 11,,5 9,3 21,7 5,7, kaikki suot 211 4 49,6,1 17 2,1 2,3 37 135,4 12 116 21 4 381,5,1 16 2,2 2,1 25 56,26 11 35 29 11 199,2,8 11 2,4 1,1 16 59,11 7,7 51 28 6 184,3,14 7,8,3 1,4 3 3,14 3,3 14 27 2 292,3,5 16 3,1 5,9 28 64,6 1 41 26 7 164,3,8 13 1, 3, 31 6,7 13 58 25 6 466,9,34 51 4, 19 84 22,43 39 155 ka. 25-211 299,4,13 19 2,2 5, 36 87,21 14 67 pvk 211 2 413,7,12 18 4,1,9 2 16,49 12 136 21 2 391,4,1 14 3,3,7 14 35,21 8,5 13 29 9 159,2,7 8,7 2,,4 12 21,8 5,3 11 28 5 197,3,14 7,5,2,7 3 29,14 2,5 11 27 1 349,2,1 8,3,1 2,2 6,1 22,4 4,7 7, 26 3 123,2,1 5,,9,1 24 35,1 1, 12 25 3 364 1,,53 24 4,2 1,2 46 92,59 13 51 ka. 25-211 285,4,15 12 2,1,9 22 56,24 6,7 34 la 211 1 12,2,2 8,6,1,9 8,6 36,4 5,7 25 21 1 2,3,5 17 2,1 2,3 28 8,11 13 61 29 2 381,4,1 23 4,3 4,3 33 232,22 19 214 28 1 16,2,12 9,9,6 5,6 29 4,16 8,2 33 27 1 236,4,9 24 6,2 1 5 16,8 16 75 26 5 192,3,6 18 1,1 4,3 35 77,1 13 56 25 3 568,8,16 78 5,9 37 122 313,28 65 26 ka. 25-211 255,4,9 26 2,9 9,1 44 126,14 2 13 1) vedenlaatu arvioitu, ei mukana keskiarvossa 2) virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa 3) vain yksi näyte Tarkkailukohteiden välillä oli huomattavaa vaihtelua ominaispäästöissä johtuen sekä valumien että veden laadun eroista. Pintavalutuskentällisistä kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kokonaisuutena Teuravuomalla ja suurimmat Ternuvuomalla. Laskeutusaltaallisista kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kokonaisuutena Teikovuomalla ja suurimmat Arpelassa. Ruokohelpikentällisistä kohteista Suksiaavan ominaispäästöt olivat kokonaisuutena suuremmat kuin Rakkaviidanaavan. Copyright Pöyry Finland Oy

Pintavalutuskentällisten ja ruokohelpikentällisten kohteiden ominaispäästöt olivat monilta osin samaa tasoa. Laskeutusaltaallisten kohteiden päästöt olivat keskimäärin hieman suurempia, mutta esimerkiksi COD Mn -arvoissa ei ollut suuria eroja. Keskimääräiset ominaispäästöt olivat suurin piirtein samalla tasolla kuin vuosina 25 211 (Taulukko 6-5). Ravinne- ja kiintoaineominaispäästöt olivat kuitenkin vuonna 212 hieman pienempiä. Tarkkailusoiden keskivaluma kesällä 212 oli samalla tasolla kuin vuosina 1995 211 keskimäärin (Kuva 6-1). Ominaispäästöissä vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta, mihin osaltaan vaikuttaa eri vesienkäsittelymenetelmien osuudet tarkkailukohteista kunakin vuonna sekä sääolot. Vertailussa on otettava huomioon myös tarkkailukohteiden pieni määrä useimpina vuosina. Tarkkailusoiden kesän keskimääräiset kiintoaineen, fosforin ja typen ominaispäästöt vuonna 212 olivat pienemmät kuin vuosina 1995 211 keskimäärin ja myös pienemmät kuin edelliskesänä. 15 Copyright Pöyry Finland Oy

16 Kuva 6-1 Tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt (brutto) ja keskivalumat vuosina 1995 212. Tarkkailusuot ja niiden vesienkäsittelymenetelmät vaihtelevat vuosittain. 6.3.2 Koko vuosi Ominaispäästöt olivat kaikilla kohteilla pienimmillään talvella ja suurimmillaan kevättulvan aikaan (Taulukko 6-6). Ominaispäästöjen suuruus määräytyykin ennen kaikkea vesimäärän mukaan. Pintavalutuskentällisten Saariaavan ja Varesaavan koko vuoden Copyright Pöyry Finland Oy

ominaispäästöt olivat COD Mn :ta lukuun ottamatta pienemmät kuin laskeutusaltaallisen Lumiaavan. 17 Taulukko 6-6 Ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina 1.11.11 31.1.12. BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Lumiaapa, la3 talvi la3 1.11.-25.4. 7,3 62,2,13 11,8 3,4 14 38, 7,7 26 kevät la3 26.4.-2.5. 123,2 1225 1,6,13 18 35 52 67 147, 55 834 kesä la3 21.5.-14.9. 14,5 23,4,16 22 1,5 9,2 7 182,2 16 157 syksy la3 15.9.-31.1. 32,5 56,7,52 65 18 3 114 22,2 51 164 vuosi kg/ha/a la3 1.11.-31.1. 2,8 95,2,7 1 2, 4,4 18 65, 7, 51 Saariaapa, pvk1 talvi pvk1 1.11.-24.4. 7,4 143,1 6, 6,1, 2,8, kevät pvk1 25.4.-23.5. 97,4 1935 1,6 61 514, 19 346 kesä pvk1 24.5.-14.9. 8,3 265,1,1 5,5,,2 7,4 16, 1,9 2, syksy pvk1 15.9.-31.1. 21,5 77,3 29 28, 19, vuosi kg/ha/a pvk1 1.11.-31.1. 16,6 145,1 4,8 19, 2,2 1 Varesaapa, pvk2 talvi pvk2 1.11.-21.4. 7,4 96,1 1 7,9, 6,9, kevät pvk2 22.4.-23.5. 139,4 1233 1,5 114 223, 54, kesä pvk2 24.5.-14.9. 9,8 227,1,1 8,6,4,5 15 18, 4,4,7 syksy pvk2 15.9.-31.1. 27,9 718,6 59 85,1 47 37 vuosi kg/ha/a pvk2 1.11.-31.1. 22,3 121,1 9,7 16, 5,9 1,8 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kevään, kesän ja syksyn aikana 1 tarkkailusuolla ottamalla näytteitä vedenkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vedenkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Vedenkäsittely tehokkuutta arvioitiin vedenkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla (Taulukko 6-7). Hietalahdenaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin kesällä 1 kerta ja syksyllä kerran. Kenttä näytti toimivan lähinnä epäorgaanisten ravinteiden, raudan ja kiintoaineen pidättämisessä. Kesällä COD Mn -arvot sitä vastoin nousivat kentällä. Kokonaisfosforista pidättyi kesällä noin neljäsosa ja typpipitoisuudessa ei juuri tapahtunut muutosta. Lyypäkinaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin syksyllä kaksi kertaa. Kenttä pidätti nitraattinitriittityppeä lukuun ottamatta muita analysoituja parametrejä poistaen tehokkaimmin fosforia ja ammoniumtyppeä. Saariaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran ja kesällä neljästi. Kenttä toimi COD Mn :ta lukuun ottamatta tehokkaasti: esimerkiksi kiintoaineesta pidättyi kesällä 91 % ja kokonaisfosforista 61 %. Myös Ternuvuoman pvk1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran ja kesällä neljästi. Kevään näytekerralla kenttä toimi kohtalaisen hyvin, mutta kesällä se pidätti lähinnä vain epäorgaanisia ravinteita sekä hieman kokonaisravinteita. Kiintoainepitoisuuteen kenttä ei vaikuttanut ja COD Mn -arvo nousi hieman kentällä. Niin ikään Teuravuoman pvk1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran ja kesällä neljästi. Kenttä pidätti kaikki analysoituja parametrejä ollen tehokkaimmillaan ammoniumtypen Copyright Pöyry Finland Oy

18 Taulukko 6-7 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella eri vuodenaikoina 212. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Pintavalutuskenttä mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hietalahdenaapa, pvk1yp kesä 1 6,6 12 48 34 965 128 363 4975 11 Hietalahdenaapa, pvk1 kesä 1 6,3 23 37 2,5 999 42 27 128 4,2 Reduktio % kesä -83 23 93-3 67 43 74 61 Hietalahdenaapa, pvk1yp syksy 1 6,6 18 46 2 15 Hietalahdenaapa, pvk1 syksy 1 6,4 16 2 15 2, Reduktio % syksy 11 57 25 87 Lyypäkinaapa, pvk1yp syksy 2 6,7 18 31 2 2725 395 17 54 1 Lyypäkinaapa, pvk1 syksy 2 6,8 14 12 5, 141 453 525 28 5,7 Reduktio % syksy 25 63 75 48-15 69 48 46 Saariaapa, pvk1yp kevät 1 5,6 3 55 9 64 Saariaapa, pvk1 kevät 1 5,6 23 18 6 2,6 Reduktio % kevät 23 67 33 96 Saariaapa, pvk1yp kesä 4 7,6 2 47 12 128 83 3 2667 29 Saariaapa, pvk1 kesä 4 6,4 32 19 1,3 729 2,5 3 116 2,7 Reduktio % kesä -6 61 89 4 97 9 57 91 Ternuvuoma, pvk1yp kevät 1 5,3 14 22 11 21 Ternuvuoma, pvk1 kevät 1 6,1 6,6 14 77 1,9 Reduktio % kevät 53 36 3 91 Ternuvuoma, pvk1yp kesä 4 6,9 27 54 14 175 53 65 53 14 Ternuvuoma, pvk1 kesä 4 6,5 38 46 5,3 125 8,7 119 1233 14 Reduktio % kesä -41 14 61 29 84 82-127 -1 Teuravuoma, pvk1yp kevät 1 6,7 18 42 14 2 Teuravuoma, pvk1 kevät 1 6,9 11 32 11 4,2 Reduktio % kevät 39 24 21 79 Teuravuoma, pvk1yp kesä 4 7,5 1 15 6,7 1425 128 83 2567 4,8 Teuravuoma, pvk1 kesä 4 7,5 9,4 6,8 1,7 595 1 43 713,7 Reduktio % kesä 8 56 75 58 22 95 72 86 Laskeutusallas Arpela, la yp kesä 2 7, 49 12 63 12 2,5 95 55 8,5 Arpela, la kesä 2 7, 41 188 7 15 2,5 25 57 8,5 Reduktio % kesä 16-84 -11-25 -116-13 Loljunaapa, la3 yp kesä 3 6,4 32 48 14 177 7,7 153 6333 37 Loljunaapa, la3 kesä 3 6,4 26 36 8,8 84 3,7 149 5533 9, Reduktio % kesä 2 25 36 22 52 3 13 76 Teuravuoma, la6-7 yp talvi 1 7,1 6,3 23 15 14 Teuravuoma, la6-7 talvi 1 7,1 6,2 2 15 15 Reduktio % talvi 2 13-7 Teuravuoma, la6-7 yp kevät 1 6,6 13 96 16 29 Teuravuoma, la6-7 kevät 1 6,6 34 51 14 5 Reduktio % kevät 74 47 13 83 Teuravuoma, la6-7 yp kesä 1 7,4 8,9 19 6, 14 63 92 28 9, Teuravuoma, la6-7 kesä 1 7,4 9, 22 7, 15 79 95 32 9, Reduktio % kesä -1-16 -17-7 -25-3 -14 Ruokohelpikenttä Rakkaviidanaapa, rh1yp kevät 1 6,2 34 25 14 25 Rakkaviidanaapa, rh1 kevät 1 7,2 14 3 71 6,8 Reduktio % kevät 59-2 49 73 Rakkaviidanaapa, rh1yp kesä 4 7,5 16 19 9, 975 43 217 22 4,8 Rakkaviidanaapa, rh1 kesä 4 7,7 21 25 3,7 95 2,5 22 483 1,6 Reduktio % kesä -33-32 59 3 94 9 78 68 Suksiaapa, rh1yp kevät 1 6,2 15 26 15 5, Suksiaapa, rh1 kevät 1 5,4 29 28 83 4,3 Reduktio % kevät -93-8 45 14 Suksiaapa, rh1yp kesä 4 7,1 22 53 2 15 8, 185 3 6,9 Suksiaapa, rh1 kesä 4 6,5 43 62 16 1725 14 417 4467 11 Reduktio % kesä -99-15 17-64 -75-125 -49-65 Suksiaapa, rh1yp syksy 1 5,9 35 54 24 17 Suksiaapa, rh1 syksy 1 4,9 3 42 2 22 Reduktio % syksy 14 22 17-29 Copyright Pöyry Finland Oy

ja kiintoaineen poistossa. Myös kokonaisravinteiden reduktiot olivat kesällä verrattain hyviä. Arpelan laskeutusaltaan tehoa tarkkailtiin kesällä kaksi kertaa. Allas pidätti hieman COD Mn :ta, mutta muilta osin veden laatu joko pysyi samalla tasolla tai heikentyi. Loljunaavan la3:n tehoa tarkkailtiin kesällä kolme kertaa. Allas pidätti kaikki analysoituja parametrejä ollen tehokkaimmillaan kiintoaineen ja nitraatti-nitriittitypen poistossa. Teuravuoman la6-7:n tehoa tarkkailtiin kerran talvella, keväällä ja kesällä. Talven näytteen perusteella altaalla ei juuri ollut vaikutusta veden laatuun. Keväällä sitä vastoin allas pidätti varsin tehokkaasti etenkin kiintoainetta ja COD Mn :ta. Kesän näytekerralla altaan ylä- ja alapuolisella veden laadulla ei ollut juuri eroa. Rakkaviidanaavan rh1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran ja kesällä neljästi. Kevään näytekerralla kenttä pidätti kokonaisfosforia lukuun ottamatta muita parametrejä. Kesällä kenttä pidätti tehokkaasti epäorgaanisia ravinteita, rautaa ja kiintoainetta. Sen sijaan kokonaistypen pitoisuudessa ei tapahtunut juuri muutosta ja kokonaisfosforin sekä COD Mn :n pitoisuudet hieman nousivat kentällä. Suksiaavan rh1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran, kesällä neljästi ja syksyllä kerran. Kenttä ei toiminut hyvin minkään parametrin suhteen ja pääasiassa pitoisuudet joko nousivat kentällä tai pysyivät samalla tasolla. 19 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa koko tarkkailukauden 1.11.211 31.1.212 ajan oli Muljunaapa. Kohteen valumat on esitetty taulukossa Taulukko 7-1. Virtaamamittaus sujui ongelmitta, eikä virtaamia jouduttu arvioimaan (ks. liite 4). Valumat olivat luonnollisesti suurimmillaan keväällä, mutta myös muiden vuodenaikojen valumakeskiarvot olivat verrattain suuria. Taulukko 7-1 Muljunaavan valumat 1.11.11 31.1.12. jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Muljunaapa, pvk3 talvi pvk3 1.11.-21.4. 173 11,9 3,8 37,7 kevät pvk3 22.4.-28.5. 37 11,7 15,8 325,6 kesä pvk3 29.5.-14.9. 19 16,6 8,6 51,7 syksy pvk3 15.9.-31.1. 47 19,3 3,7 51,7 koko vuosi pvk3 1.11.-31.1. 366 24,2 3,7 325,6 Muljunaavalta saatiin näytteet jokaisella näytteenottokerralla, yhteensä 27 kpl. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella (Taulukko 7-2). Kevään, kesän ja syksyn pitoisuudet olivat suurin piirtein samalla tasolla keskenään. Valumavesien ph vaihteli välillä 5,9 6,7. Ympärivuotisessa tarkkailussa olleisiin tuotantovaiheen pintavalutuskentällisiin kohteisiin (Saariaapa ja Varesaapa, Taulukko 6-4) nähden Muljunaavan valumavesien laatu oli kokonaisuutena suurin piirtein samalla tasolla. COD Mn -arvo oli Muljunaavalla hieman pienempi, mutta fosfori- ja kiintoainepitoisuudet suurempia. Koko vuoden typpipitoisuus oli suurempi kuin Saariaavalla, mutta pienempi kuin Varesaavalla. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 7-2 Muljunaavan veden laatu 1.11.11 31.1.12. 2 vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Muljunaapa, pvk3 talvi pvk3 1.11.-21.4. 12 6,2 2 5 1878 1227 11 kevät pvk3 22.4.-28.5. 3 5,9 11 3 857 32 4,8 kesä pvk3 29.5.-14.9. 9 6,3 17 25 639 49 2,2 syksy pvk3 15.9.-31.1. 3 6,4 12 27 92 15 1,9 koko vuosi 1.11.-31.1. 27 6,2 17 37 1245 614 6,3 Muljunaavan ominaispäästöarvot laskettiin näytteiden veden laatujen ja mitattujen valumien avulla jaksolle 1.11.211 31.1.212 (liite 4). Ominaispäästöt olivat selvästi suurimmillaan keväällä suurten valumien aikaan (Taulukko 7-3). Pienimmillään ominaispäästöt olivat yleisesti ottaen kesällä. Ympärivuotisessa tarkkailussa olleisiin tuotantovaiheen pintavalutuskentällisiin kohteisiin (Taulukko 6-6) nähden Muljunaavan koko vuoden ominaispäästöt olivat CODMn:n osalta pienemmät, mutta kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta suuremmat. Typpiominaispäästöt olivat pienemmät kuin Varesaavalla, mutta suuremmat kuin Saariaavalla. Taulukko 7-3 Muljunaavan ominaispäästöt 1.11.11 31.1.12. BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Muljunaapa, pvk3 talvi pvk3 1.11.-21.4. 11,9 24,5 19 12 18,3 14 87 kevät pvk3 22.4.-28.5. 11,7 99 2,5 7 25 359,8 26 183 kesä pvk3 29.5.-14.9. 16,6 247,4 1,6 32,1 2,4 3,2 syksy pvk3 15.9.-31.1. 19,3 263,6 21 3,6 43,2 1, vuosi kg/ha/a pvk3 1.11.-31.1. 24,2 18,3 7,9 3,3 37,1 4,1 22 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Vapon Oy:n ympärivuotisia tarkkailukohteita oli Lapissa tarkkailukaudella 212 yhteensä neljä: Lumiaapa, Saariaapa, Varesaapa ja kuntoonpanotarkkailussa ollut Muljunaapa. Tarkkailuaineistoa on täydennetty Turveruukki Oy:n Lapissa sijaitsevien Paarnitsa-aavan ja Poikkimaanaavan tuloksilla sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailuun kuuluvan Puutiosuon ympärivuotisen tarkkailukohteen tuloksilla. Kaikkien päästölaskennan taustalla olevien kohteiden tarkkailutulosten yhteenveto on esitetty liitteessä 5. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille, pintavalutuskentällisille ja ruokohelpikentällisille tarkkailusoille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 8-1. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa Taulukko 8-1 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Laskeutusaltaallisten tuotantoalueiden päästöjen laskenta talven osalta perustuu Lumiaavan ja Poikkimaanaavan ominaispäästöarvojen keskiarvoihin. Kevään, kesän ja syksyn osalta laskenta perustuu Lumiaavan ominaispäästöarvoihin. Pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden päästöjen laskenta talven ja kevään osalta perustuu Saariaavan, Varesaavan ja Puutiosuon ominaispäästöarvoihin. Kesällä laskentaan käytetään Saariaa- Copyright Pöyry Finland Oy