Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
|
|
- Lotta Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund
2 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen Riippuu tulevan veden sisältämän kiintoaineen partikkelikokojakaumasta Tärkeä mekanismi, etenkin fosforia pidättyy, myös org. typpeä Liuenneen fosforin adsorptio Riippuu maaperän (Fe, Al), ja kosteikkoon tulevan veden ominaisuuksista (P-tasapainotila!) Taipumus heikentyä ajan myötä Denitrifikaatio l. nitraattitypen pelkistyminen kaasumaiseen muotoon Riippuu kosteikossa olevan orgaanisen aineen määrästä, tulevan veden nitraattipitoisuudesta ja lämpötilasta Ei heikkene ajan myötä Biologinen ravinteiden kulutus Makrofyyttikasvillisuuden osalta nettovaikutus vuositasolla vähäinen Kasvillisuus, levät, mikrobiologinen kulutus, sedimentaatio 2
3 Kosteikkoihin tuleva hajakuormitus Em. prosessit vaativat aikaa toimiakseen tehokkaasti viipymä on keskeinen suunnittelukriteeri Koska pääosa kuormituksesta tulee tulva-aikoina, viipymän tulisi olla riittävän pitkä myös näillä jaksoilla Valumavesien mukana tulevan kuormituksen perusongelmat matalat pitoisuudet suuret vesimäärät matalat lämpötilat vähäisemmät poistumat verrattuna jv-puhdistamoihin
4 Kosteikon tehokkuuden riippuvuus mitoituksesta 4 Puustinen, M., Koskiaho, J., Jormola, J, Järvenpää, L., Karhunen, A., Mikkola-Roos, M., Pitkänen, J., Riihimäki, J., Svensberg, M, and Vikberg, P Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus). Suomen ympäristö 21/2007. SYKE. Helsinki. 77 p.
5 Puhdistusprosessien huomioiminen kosteikkojen suunnittelussa Eri prosessit vaativat erilaisia olosuhteita Fosforin adsorptio hapekkaita ja denitrifikaatio vähähappisia Kasvillisuudella tärkeä epäsuora rooli prosesseille Biofilmi jopa sedimenttiä tärkeämpi denitrifikaation kannalta Orgaaninen aines (denitrifikaatio) Hapen siirto kosteikon sedimenttiin (P-adsorptio) Monimuotoisuus! Syvänteet ja matalat alueet, kasvillisuusvyöhykkeet, loivat rantavyöhykkeet, tulva-alueet, niemekkeet, saarekkeet Mitä korkeammat tulevan veden pitoisuudet, sitä tehokkaammin prosessit toimivat Kosteikot kannattaa sijoittaa paikkoihin, joissa tulevan veden pitoisuudet korkeat Valuma-alueella paljon peltoa, karjasuojia eläinten jaloittelualueita ym. hotspot eja 5
6 Rantamo-Seittelin kosteikko Valuma-alue Pinta-ala: 20 km 2 Maankäyttö: 40% maatalousmaata Kosteikko Pinta-ala: 24 ha (1,2% valuma-alueesta) Seitteli Yhdyskanava Rantamo Tulovirtaus, Sarsalanoja Pato Ulosvirtaus Tuusulanjärvi Kuva: Esko Kuusisto
7 Otsikko Arial Black 24pt sininen Sameutta ja nitraattityppitoisuutta mittaava s::can nitro::lyser anturi (s::can Messtechnik GmbH) 7
8 Virtaama (l/s) Rantamo-Seitteli, vesistömallijärjestelmän arvioima virtaama ja havaittu vedenkorkeus Vedenkorkeus (mm) Virtaama HBV (l/s) W_anturi Kuvateksti Aika 8
9 Laboratoriossa määrietetty sameus (FNU) Laboratoriossa määrietetty sameus (FNU) Sameuden kalibrointiyhtälöt Tuleva vesi Lähtevä vesi 250 y = 2,53x + 24,66 R² = 0, y = 2,62x - 13,88 R² = 0, Anturin näyttämä sameus (FTU) Anturin näyttämä sameus (FTU) 9
10 Laboratoriossa määrietetty NO3- pitoisuus (mg l -1 ) Laboratoriossa määrietetty NO3- pitoisuus (mg l -1 ) Nitraattitypen kalibrointiyhtälöt 10 Tuleva vesi 10 Lähtevä vesi y = 0,93x - 0,87 R² = 0, y = 0,90x - 0,07 R² = 0, Anturin näyttämä NO3-pitoisuus (mg l -1 ) Anturin näyttämä NO3-pitoisuus (mg l -1 ) 10
11 Kokonaisfosfroripitoisuus (µg/l) Kokonaisfosfroripitoisuus (µg/l) Sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välinen riippuvuus Rantamo-Seittelin kosteikossa Tuleva vesi Lähtevä vesi y = 1,40x + 31,96 R² = 0, y = 1,07x + 38,86 R² = 0, Sameus (FTU) Sameus (FTU) 11
12 Anturimittauksiin perustuva kokonaisfosforipitoisuus ja virtaama Rantamo- Seittelin kosteikossa
13 Kokonaisfosforipoistumat Rantamo-Seittelin kosteikossa Mitä korkeampi tuleva pitoisuus ja mitä pienempi keskivirtaama, sitä suurempi vuotuinen poistuma Havaintojakso Ainevirtaama (kg) Poistuma (kg ha -1 v -1 ) Suhteellinen poistuma Keskivirtaama (m 3 s -1 ) Keskipitoisuus* (µg l -1 ) Tuleva Lähtevä Poistuma ,9 29 % 0, ,1 5 % 0, ,3 6 % 0, Keskimäärin ,4 11 % 0, * Tuleva vesi 13
14 Vesinäytteisiin perustuva liukoisen fosforin pitoisuus ja virtaama Rantamo- Seittelin kosteikossa
15 Liukoisen fosforin (DRP) poistumat Rantamo-Seittelin kosteikossa Havaintojakso Ainevirtaama (kg) Poistuma (kg ha -1 v -1 ) Suhteellinen poistuma Keskivirtaama (m 3 s -1 ) Keskipitoisuus* (µg l -1 ) Tuleva Lähtevä Poistuma ,6 30 % 0, ,1-2 % 0, ,5 15 % 0,28 21 Keskimäärin ,3 16 % 0,23 18 Matala keskipitoisuus heikko DRPpoistuma 15
16 S::can anturilla mitattu NO3-N pitoisuus ja virtaama Rantamo-Seittelin kosteikossa
17 Nitraattityppipoistumat Rantamo-Seittelin kosteikossa Kosteikon toimivuus typenpoistajana aluksi heikko, mutta parani kasvillisuuden kehittyessä Havaintojakso Ainevirtaama (kg) Poistuma (kg ha -1 v -1 ) Suhteellinen poistuma Keskivirtaama (m 3 s -1 ) Keskipitoisuus* (µg l -1 ) Tuleva Lähtevä Poistuma % 0, % 0, % 0, Keskimäärin % 0,
18 Johtopäätöksiä Rantamo-Seittelin kosteikko on toiminut mitoitukseen perustuvien ennakko-odotusten mukaisesti: runsaat 1 % valuma-alueesta kosteikko pidätti seurantajaksolla Sarsalanojaa pitkin tulevasta kokonaisfosforista parhaimmillaan n. 30 % ja kokonaistypestä n. 20 % Kosteikon suuresta koosta ja Sarsalanojan suuresta kuormituksesta johtuen pidättyneet ravinnemäärät merkittäviä Fosforin suhteen tulos näyttäisi vaihtelevan vesimäärän mukaan, märkinä vuosina pidätystulos heikompi Typellä tulos alkuun heikko, mutta kasvillisuuden kehittyminen näyttää nostaneen poistumat ennusteen mukaiselle tasolle ja ylikin Jatkuvatoimiset mittaukset & kokonaisfosforin suuri riippuvuus sameudesta lisäsivät tulosten luotettavuutta, malliarvioon perustuvat virtaamat puolestaan vähensivät Virtaaman dynamiikka joka tapauksessa OK arvioissa jonkin verran epävarmuutta mutta suuruusluokka oikea 18
19 Kiitos! 19
Vesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotMittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta
Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua
LisätiedotSuomen kosteikkoselvitys
Suomen kosteikkoselvitys Kati Berninger, Sirkka Tattari, Jari Koskiaho & Markku Puustinen Yhteistoiminnallisuus ja monivaikutteisuus esimerkkinä kosteikkojen rakentaminen Seminaari 18.4. 2012 Kosteikon
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotKuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013
Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013
Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotKäyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013
Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikkoalueen vaikutusten tarkkailu
Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen vaikutusten tarkkailu Loppuraportti Jaana Hietala KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Kerava 18.12.212 Sisältö 1. KOSTEIKKOHANKE... 3 2. TARKKAILUN PERUSTEET...
LisätiedotKäytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotValumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla
Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun
LisätiedotJärvenpään Lepola kosteikon tarkkailu. vuosina 2012 ja 2013
Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Järvenpään Lepola kosteikon tarkkailu vuosina 212 ja 213 Hule-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu, Jormola Jukka 21.1.215 Sisällysluettelo 1.
LisätiedotKuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotKemialliset vesiensuojelumenetelmät
Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Aaro Närvänen 07.03.2013 12.3.2013 1 Vesistöjen anemia PO 4 -P, P Lääkkeeksi + Fe 3+ tai Al 3+ Liuennut P Kiintoaine P Leville käyttökelpoinen P x Sedimentti P Fosforin
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotMatalajärven kosteikon tulokset vuosilta
Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Matalajärven kosteikon tulokset vuosilta 212 213 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu ja Jormola Jukka 2.11.215 Sisällysluettelo 1. Johdanto...
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotHUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
LisätiedotEräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella
Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotBiosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK
Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä Ravinneresurssi-päivä Mustialassa 11.4.2017 Jarkko Nummela / HAMK Valumavesi Valumavesi on tässä yhteydessä vettä, jota maanpinta ei laatunsa, muotonsa tai
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotMaatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus
Suomen YmpäriStö 21 20 0 7 Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus markku puustinen, Jari Koskiaho, Jukka Jormola, Lasse Järvenpää,Anni Karhunen, markku mikkola-roos, Janne pitkänen,
LisätiedotMaatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto
LisätiedotLuonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa
Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Uutta tutkimustietoa Hule S&C - hankkeesta Vesistökunnostusverkoston seminaari 3.6.2019 Juhani
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys
LisätiedotPolvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012
Tarmo Tossavainen C Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 vesistöalueen kunnostussuunnittelun perustaksi KARELIA-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C:13
LisätiedotJätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.
Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotKuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.
Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on
Lisätiedotäärä ja laatu Suomessa
Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian
LisätiedotMallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi
Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi
LisätiedotViranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta
Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille
LisätiedotHevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure
Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana
LisätiedotSuomen ympäristökeskus, Vesikeskus. Lielahden biosuodatusalueen tulokset vuosilta 2012 2013 ja 2015. HULE-hankkeen osaraportti
Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Lielahden biosuodatusalueen tulokset vuosilta 2012 2013 ja 2015 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 1 Sisällys
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotLIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista
LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta
LisätiedotVALKJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN KIINTOAINE- JA RAVINNEKUORMITUS SEKÄ KUNNOSTUSTOIMIEN OPTIMOINTI VIRPI PAJUNEN
VALKJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN KIINTOAINE- JA RAVINNEKUORMITUS SEKÄ KUNNOSTUSTOIMIEN OPTIMOINTI VIRPI PAJUNEN HELSINGIN YLIOPISTO YMPÄRISTÖEKOLOGIAN LAITOS PRO GRADU -TUTKIELMA 08.06.2010 1 HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotNuutajärven kartanon kosteikko
Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry 29.11.2018 1 (9) SISÄLTÖ 1 YHTEYSTIEDOT... 2 2 KOHDE... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN TILA... 2 4 KOSTEIKON VALUMA-ALUE... 2 5 KUORMITUS... 3 6 NUUTAJÄRVEN VEDENPINNAN
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
Lisätiedot