VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU X VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

2

3 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 214 Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Hankasalmi Kivisensuo (Hankasalmi/Pieksämäki) Läyniönsuo (Hankasalmi) Tervasuo (Hankasalmi) Joutsa Haapasuo (Joutsa) Havusuo (Joutsa) Höystösensuo (Joutsa) Jokipolvensuo (Joutsa) Kailasuo (Joutsa) Mesiänsuo (Joutsa) Pihlassuo (Joutsa) Rääsysuo (Joutsa/Kangasniemi) Jämsä Pohjansuo (Jämsä) Karstula Heposuot (Karstula / Soini) Kaijansuo (Karstula/Soini) Martinsuo (Karstula) Pirttiahonsuo (Karstula) Sammakkoneva (Karstula/Kyyjärvi) Suoniemensuo 1 (Karstula) Suurensuonneva (Karstula) Tynnörsuo (Karstula) Voimäensuo (Karstula) Keuruu Heposuo (Keuruu) Kalmuneva (Keuruu) Lehtosuo (Keuruu) Permisuo (Keuruu/Mänttä-Vilppula) Riihi-Peuraneva (Keuruu/Virrat/Ähtäri) Ukonmurronsuo (Keuruu/Multia/Petäjävesi) Kinnula Vehkaneva (Kinnula)

4 3.8 Kivijärvi Isoneva (Kivijärvi) Veteläneva (Kivijärvi) Kyyjärvi Peuralinnanneva (Kyyjärvi) Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini) Koirasuo (Soini) Lypsinneva (Soini) Heiniahonnevanneva (Soini) Multia Hirvisuo (Multia) Lapsukansuo (Multia) Pirtti-Peurusuo (Multia) Petäjävesi Kurkisuo (Petäjävesi) Palosuo (Jyväskylä/Petäjävesi/Uurainen) Umpilamminsuo (Petäjävesi) Valkeissuo (Jyväskylä/Petäjävesi) Pihtipudas Purontausneva (Pihtipudas) Pyytneva (Pihtipudas/Pyhäjärvi) Talkkunasuo (Pihtipudas/Pyhäjärvi) Saarijärvi Ahvenlamminsuo (Saarijärvi) Mahasuo (Saarijärvi) Mätässuo (Saarijärvi) Pajumäensuo (Saarijärvi) Raatteikonsuo (Saarijärvi) Rajasuo (Saarijärvi) Saarekeneva (Saarijärvi) Viitasaari Heinäsuo (Viitasaari) Ihkajansuo (Pihtipudas/Viitasaari) Kolkunsuo (Viitasaari) Vehkasuo (Viitasaari) Äänekoski Hietamansuo (Äänekoski) YHTEENVETO Liitteet Liite 1 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 214. Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Mikko Tolkkinen, FT Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15, 6711 Kokkola Jarmo Sillanpää puh , jarmo.sillanpaa@poyry.com Pia Vesisenaho puh , pia.vesisenaho@poyry.com 2

5 3 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeski laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. Vapon läntisen Suomen tuotantoalueiden vuoden 214 tuloksista on tehty erillinen koosteraportti, josta löytyvät kaikkien Vapo Oy:n läntisen Suomen tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset ELY-keskuksittain, sekä vesistöalueittain jaoteltuna. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 214 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 214 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi Vuoden 214 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Keski-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jyväskylä ja Viitasaari sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 214 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Vuoden 214 keskilämpötila (4,9 o C) oli Jyväskylässä 1,6 astetta vertailukauden keskilämpötilaa korkeampi. Viitasaarella keskilämpötila oli 5,3 o C, mikä oli 1,8 astetta vertailukauden keskilämpöä korkeampi. Vuonna 214 tammikuu oli hieman tavanomaista kylmempi, kun sen sijaan muut talvikuukaudet olivat keskimääristä leudompia (kuvat 2 ja 3). Kesä 214 oli lämpötiloiltaan tavanomainen ja vuoden lämpimin kuukausi oli heinäkuu, jolloin oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Marras ja joulukuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Vuonna 214 terminen kasvukausi alkoi Keski-Suomessa eli noin kaksi viikkoa aikaisemmin kuin vuosina keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi eli tavanomaiseen (Ilmatieteen laitos 214).

6 4 Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-1 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jyväskylässä vuosina ja vertailuajanjaksona Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Viitasaarella vuosina ja vertailuajanjaksona Sadanta Vuonna 214 Jyväskylässä saatiin sateita 612 mm/a, mikä oli hieman vähemmän kuin vertailujakson keskiarvo (643 mm/a). Viitasaarella satoi vuonna mm/a eli vähemmän kuin Jyväskylässä ja vähemmän kuin keskimäärin vertailukaudella (613 mm/a). Vuonna 214 sateisin kuukausi oli toukokuu sekä Jyväskylässä

7 5 että Viitasaarella (kuvat 3-4). Alkuvuosi oli tavanomaista vähäsateisempi ja kesä-, heinä- ja syyskuussa satoi selvästi normaalia vähemmän. Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jyväskylässä vuosina ja vertailuajan-jaksona Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Viitasaarella vuosina ja vertailuajan-jaksona Lumitilanne Keski-Suomessa lunta oli talvella sekä Viitasaarella että Jyväskylässä selvästi vähemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin (kuva 5). Lumen syvyys oli maksimissaan helmikuussa ja silloinkin lunta oli noin 12 cm, mikä on noin 3 cm tavanomaista vähemmän.

8 6 Terminen talvi alkoi Keski-Suomessa , mikä on noin kaksi viikkoa vertailujakson keskiarvoa myöhemmin. Terminen talvi loppui eli noin 1,5 kuukautta aikaisemmin kuin keskimäärin. Kuva 5 Kuukausien 15. päivien lumitilanne Jyväskylässä ja Viitasaarella talvella ja vertailuajanjaksona TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Tässä raportissa on Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa.

9 7 3.2 Hankasalmi Kivisensuo (Hankasalmi/Pieksämäki) Kivisensuon turvetuotantoalue sijaitsee Hankasalmen kunnan Sauvomäen kylässä noin 12 km Hankasalmen kuntakeskustasta kaakkoon. Vuonna 214 Kivisensuon tuotantoalueella oli tuotannossa 79,3 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 8, ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat (37,1 ha) sekä pintavalutuskenttä (45,2 ha) (Taulukko 1). Pintavalutuskentän kautta johdetaan kuivatusvedet myös yksityisen tuottajan Kivisensuolta (21,6 ha). Vuonna 214 Kivisensuolla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 45. Vuonna 214 Kivisensuon vesienkäsittelymenetelmiä tehostettiin rakentamalla yksi uusi pintavalutuskenttä. Vuonna 214 vedet johdettiin vielä vanhojen vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Kivisensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 14/6/1, dnro ISY-25-Y-27, myönnetty ). Kivisensuon tuotantoalue kuuluu Kuuhankaveden valuma-alueen Kissakoskenjoen valuma-alueeseen (14.377). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 7/134/1). Taulukko 1 Kivisensuon kokonaiskuormitus ja pinta-alat vesienkäsittelyrakenteittain vuonna 214. Taulukko 2 Vesienkäsittely- Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rakenne Tuotannossa kg Kg O2 kg Kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn LA , , , 21 Pvk , , ,3 1 Yhteensä 79, , ,7 2 2 Vedenlaatu Vuonna 214 Kivisensuolla suoritettiin täydentävää kuormitustarkkailua pintavalutuskentän 1-2 ylä- ja alapuolisilla pisteillä (Taulukko 2), sekä laskeutusaltaiden 1-2 alapuolisella pisteellä (Taulukko 3 ). Pintavalutuskentän yläpuolisen pisteen sekä myös alapuolisen tarkkailupisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Kivisensuon pintavalutuskentälle 1-2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,2 4, ,9 5,9 2, 2, ,2 6,8 9,3 2, ,2 6,2 7,3 8, Keskiarvo: 6,1 6,2 5,8 4,2 32 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska selvää virtauspaikkaa ei ollut Vesi poistuu kentältä koko kentän leveydeltä.

10 8 Taulukko 3 Kivisensuon tarkkailupisteeltä LA 1-2 otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kok.N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P PO4-P CODMn mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O ,9 3, ,7 5, ,8 6, * 6,2 17, < ,7 7, Keskiarvo: 5,8 7, , 45 *) Omavalvontanäyte Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Näyte laskeutusaltaan poistopään putkesta. Virtaama ja kuormitus Kivisensuon tarkkailupisteiden alapuolisilta mittapisteiltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Vuosikuormitukset on laskettu tarkkailupisteiden omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden H1 (n=1) keskimääräisillä valumilla. Pintavalutuskentän 1-2 bruttokuormitus (g/ha/d) oli kaikkien laskettujen muuttujien osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat erittäin pienet, mistä johtuen fosforikuormitus jäi alhaiseski (Taulukko 4). Laskeutusaltaiden 1-2 kiintoaineen, typen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) bruttokuormitukset olivat hieman keskimääräistä korkeammat (Taulukko 5). Taulukko 4 Kivisensuon pintavalutuskentän 1-2 kuormitus vuonna 214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,8 15,8 12, Typpi 12 7, ,52 4,5 2, Fosfori,16 -,2,45,24,7,6 -,1 2,5 -,34 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 298, , Taulukko 5 Kivisensuon LA 1-2 kuormitus vuonna 214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 26,9 23, Typpi ,9 7,2 5, Fosfori,31,12,45,24,14,11,4 5,1 2, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Läyniönsuo (Hankasalmi) Läyniönsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto Vuonna 214 Läyniönsuon tuotantoalueella oli tuotannossa 7,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 8,3 ha. Läyniönsuon pinta-alasta 53,4ha sijaitsee Tervajoen valuma-alueella (14.379) ja 25,3 ha Niemisjärven alueella (14.382) (Taulukko 6). Molemmilla alueilla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat kosteikot. Kokonaisuudessaan Läyniönsuo sijaitsee Leppäveden-Kynsiveden alueella (14.3) ja edelleen Kymijoen vesistöalueella (14).

11 9 Läyniönsuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 32/3/1, dnro ISY-22-Y-21, myönnetty ) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös (päätös 4/354/2, dnro 1475/3/365, myönnetty ). Itä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt Läyniönsuon lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen (Nro 8/1/1, Dnro ISAVI/35/4.8/21). Vuonna 211 Läyniönsuolle valmistui uusi kosteikko. Vuonna 214 Läyniönsuolla suoritettiin ympärivuotista päästötarkkailua kosteikon 1 alapuolisella pisteellä. Kosteikolla 2 ei suoritettu tarkkailua vuonna 214. Läyniönsuon kosteikko 1 sijaitsee Tervajoen valuma-alueella (14.382). Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 77,5 ha, josta vuonna 214 tuotannossa oli 48 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5,4 ha. Läyniönsuolla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä oli yhteensä 65. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan alueella oli rankkoja sateita jaksolla , jolloin satoi noin 5 mm. Tuotantoalueella tehtiin heinäkuussa sarkaojien ja lietetaskujen puhdistusta, sekä lokakuussa tehtiin laskeutusaltaiden puhdistus. Lisäksi tehtiin mittakaivon puhdistus. Taulukko 6 Läyniönsuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Tervajoen va 48, 5, , , Niemisjärven a 22,4 2, , , Yhteensä 7,4 8, , , Läyniönsuon kosteikko 1: Vedenlaatu Läyniönsuon kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 21 näytteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Keskimääräistä korkeammat kiintoainepitoisuudet mitattiin keväällä, sekä touko- ja elokuun rankkasateiden aikana otetuista omavalvontanäytteistä (Taulukko 7 ja Kuva 6). Vastaavasti typen ja fosforin pitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Kuormitus Läyniönsuon kosteikon 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kosteikon 1 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus (g/ha/d) oli 2,5- kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus 2,3-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 8). Kiintoaineen osalta kuormitus oli korkeimmillaan toukokuun omavalvontanäytteen aikana (Kuva 6). Vuodenajoittain verrattaessa Läyniönsuon kosteikon 1 kiintoaineen bruttoominaiskuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä (Kuva 7). Läyniönsuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu kosteikon 1 kuormitusten (kg/ha/a) perusteella (Taulukko 6).

12 1 Taulukko 7 Läyniönsuon kosteikon 1 lähtevästä vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P Po4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap virtaama valuma mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 Päivää ,3 2, ,7 1, , 2, , , 1, ,8 2, ,2 8, , ,2 12, ,3 8, , ,2 31, 6, , 7, , , 3, * 6, 32, < ,4 4, ,7 5, < , ,9 7, * 5,9 25, 12 <5 < ,5 17, < , ,6 2, ,7 1, ,6 2, < , ,7 7, Keskiarvo: 5,8 8, ,4 46 Mediaani: 5,9 5, , 2,4 47 Minimi: 5,3 1, , 1,2 28 Maksimi: 6, ,7 9, ,4 48 Talvi 4 kpl 6, 3, ,8 48 Kevät 3 kpl 6,2 17, ,4 31 Kesä 9 kpl 5,7 11, ,3 51 Syksy 5 kpl 5,6 2, ,2 44 Tuotanto (n=5) 5,7 7, ,6 46 Kosteikko (n=16) 5,7 8, ,4 45 *) Omavalvontanäyte Padottaa. Vettä kuitenkin virtaa laskuojassa jään alla , , ja Padotusta Padottaa. Vesi ei virtaa, jonka vuoksi ei näytteitä Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte.

13 11 Kuva 6 Läyniönsuon kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

14 12 Taulukko 8 Läyniönsuon kosteikon 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 173,3 152,4 69,4 59, 9,3 63,3 55, Typpi 21,8 11,3 16,2 11, 1,2 7,9 4, Fosfori,76,34,45,24,41,28, ,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,, ,76 Kiintoaine Läyniönsuo, kost1 om.kuorm.suot 214 Kokonaisfosfori Läyniönsuo, kost1 om.kuorm.suot 214,35,88,6,74,73,71, Kokonaistyppi Läyniönsuo, kost1 om.kuorm.suot , COD Mn Läyniönsuo, kost1 om.kuorm.suot , Kuva 7 Läyniönsuon kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Tervasuo (Hankasalmi) Tervasuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (lupaehtojen tarkistamista koskeva päätös 7/1/1, dnro ISAVI/32/4.8/21, myönnetty ). Tervasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Leppäveden Kynsi-veden alueen (14.3) Kuuhankaveden valuma-alueella (14.37). Lohkon 1 vedet johdetaan Ison-Virmaksen valuma-alueelle (14.378) ja lohkon 2 vedet Tervajoen valuma-alueelle (14.379). Tervasuon molemmilla lohkoilla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on pintavalutuskenttä. Vuonna 214 Tervasuon tuotantoalueella oli kaikkiaan tuotannossa 39, ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,2 ha (Taulukko 9). Vuonna 214 Tervasuolla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 5. Käyttötarkkailuraportin mukaan on ollut rankkasade (45 mm). Tervasuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua lohkolla 2 sijaitsevan pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolisella pisteellä. Lohkon 1 pintavalutuskentällä 2 ei suoritettu tarkkailua vuonna 214.

15 13 Taulukko 9 Tervasuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Iso-Virmaksen va 27,8 1, , , Tervajoen va 11, , , Yhteensä 39, 1, , , Tervasuon pintavalutuskenttä 1: Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 42,8 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 12 näytteen keskimääräinen COD Mn -arvo oli hieman tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Muiden muuttujien osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman pienemmät keskiarvoon nähden. Kesällä ja alku syksystä alapuolisella tarkkailupisteellä oli virtaamaa vain yhdellä näytteenottokerralla, mistä johtuen näytteitä ei pystytty ottamaan. Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan toukokuun omavalvontanäytteen aikana (Taulukko 1 ja Kuva 8) Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen (72 %) ja kokonaistypen (26 %) puhdistustehot olivat hieman keskimääräistä paremmat verrattuna pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen puhdistustehoon vuonna 214. Kokonaisfosforin puhdistusteho (11 %) oli hieman keskimääräistä heikompi. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistusteho oli negatiivinen (-9 %), eli alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen COD Mn -arvo oli yläpuolista pistettä suurempi (Taulukko 1). Kuormitus Tervasuon pintavalutuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Pintavalutuskentän 1 kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttoominaiskuormitus oli 2,3-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen kuormitus oli samaa tasoa, kokonaistypen 44 % suurempi ja kokonaisfosforin 79 % suurempi keskiarvoon nähden. (Taulukko 11). Kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset (g/ha/d) oli korkeimmillaan toukokuun omavalvontanäytteen aikana (Kuva 8). Tervasuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu kosteikon 1 kuormitusten (kg/ha/a) perusteella (Taulukko 9).

16 Taulukko 1 Tervasuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 4,7 7,9 2, ,9 39, ,2 19, ,6 29, ,2 2, ,7 39, ,3 4,9 6,4 2, ,9 2, ,1 13, ,9 7 6,1 14, ,9 5,5 32, 6, ,4 17, ,7 14, ,2 22 7,1 16, ,1 5,2 54, 11, ,7 2, ,4 5,2 24, 5, 79 6, , ,6 1, ,8 5,2 11, 7, ,5 19, * 5,3 15, ,1 89, ,6 4,9 31, 5, 84 13, ,8 2, ,3 5, 18, 3, <5 < ,2 2, ,6 1, ,5 5,1 19, 3, ,4 1, ,5 5, ,5 1, ,1 41, < ,4 81 1,7 4, ,5 4, ,3 3, ,3 37, ,4 21, ,7 4,9 14, 1, <5 18 <5 < ,4 2, ,9 25, ,5 11, ,8 6, ,1 5, ,2 21, ,1 2, , ,6 27, ,3 5,1 12, 7, ,1 3,7 12 Keskiarvo: 5,7 5, 19,5 5,7 72 ** ** , ** 5,4 7, 4,3 2, ** Mediaani: 6,1 5,1 14, 5, Minimi: 5,1 4,7 2, 1, Maksimi: 6,8 5,5 54, 15, ,7 4,8 16, 6,2 64 ** ** ** 24 2, ** 212 5,5 4,7 83, 47, -14 ** ** ** 79 1, ** 211 5,6 4,4 3, 16, 61 ** ** ** 45 6, ** Talvi 1 kpl 5,4 4,9 7,1 2, Kevät 2 kpl 5,9 5,3 33,3 8, Kesä 7 kpl 6, 5,1 23,7 5, Syksy 2 kpl 5,4 4,9 6,8 4, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 3 cm Ei näytteitä. Allas täynnä tuiskulunta ja pumppukaivo jäässä. Mittakaivolla ei virtausta Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. Mittakaivon välilevy vuotaa hiljalleen, kuuluu lorinaa mutta ei näy vuotoa. Kaivosta ei vesi kuitenkaan virtaa alapuoliseen ojaan , ja , , , , , , ja Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 14

17 15 Kuva 8 Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

18 16 Taulukko 11 Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Haapasuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14). Haapasuon alueesta 14,7 ha sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2) ja edelleen Ristiselän alueen (14.23) Rutajoen valuma-alueella (14.236). Tämän alueen vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi. Loppuosa Haapasuon tuotantoalueesta (58,2 ha) sijaitsee Sysmän reitin valuma-alueella (14.8) ja edelleen Rautaveden alueen (14.83) Kostamonjoen valuma- Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 74,4 57,4 69,4 59, 2,2 27,1 21, Typpi 23,3 14,9 16,2 11,,68 8,5 5, Fosfori,81,47,45,24,23,3,17 8,6 5, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot , ,5 1,,5 Kokonaisfosfori Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot 214,47,35,68,6,85,28 1,2, COD Mn Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot , Kuva 9 Tervasuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.3 Joutsa Haapasuo (Joutsa) Haapasuo sijaitsee Joutsan kunnassa (entinen Leivonmäen kunta) lyhimmillään 2 km:n päässä Leivonmäen kuntakeskuksesta, Rutajärven eteläpuolella. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haapasuon turvetuotantoon (päätös nro 63/7/1, dnro ISY-26-Y-63). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 8/66/3). Haapasuolla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on pohjoisen suuntaan kemikalointi ja etelän suuntaan kosteikko. Vuonna 214 Haapasuolla oli tuotannossa 138,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 24,2 ha (Taulukko 12).

19 17 alueella (14.838). Alueen vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko (Taulukko 12). Taulukko 12 Haapasuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Rutajoen va 96, 8, , , Kostamonjoen va 42,7 15, , , Yhteensä 138,7 24, , , Vuonna 214 Haapasuolla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 5 kpl. Käyttötarkkailuraportin mukaan alueella on ollut rankkasade (5 mm) Haapasuo kemikalointi: Vuonna 213 kemikalointi lopetettiin ja keväällä 214 kemikalointi aloitettiin ja lopetettiin syksyllä Haapasuolla suoritettiin ympärivuotista tarkkailua kemikalointiasemalle tulevasta ja lähtevästä vedestä. Näytteenoton yhteydessä alapuoliselta tarkkailupisteeltä määritettiin hetkellinen virtaama. Kuormituslaskennassa on käytetty läheisen Havusuon kosteikon jatkuvatoimisesti mitattuja valumia (Kuva 1). Haapasuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 11,4 ha Havusuo kosteikko Haapasuo kem. Hetk q l/s km Kuva 1 Haapasuon kemikaloinnin hetkelliset valumat (pisteet) sekä läheisen Havusuon kosteikon jatkuvatoimisesti mitatut valumat hydrologisena vuonna 214 ( ). Vedenlaatu ja puhdistusteho Haapasuon kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 23 näytteen perusteella lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 2,5-kertainen, kokonaistyppipitoisuus neljänneksen suurempi, ammoniumtyppipitoisuus 2,6-kertainen ja rautapitoisuus 3,2-kertainen verrattuna tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät (Taulukko 13). Kemikaloinnin vaikutus näkyy etenkin pieninä fosforipitoisuuksina sekä COD Mn - arvoina. Kemikaloinnin aloittamisen jälkeen (23.4.) fosforipitoisuudet ovat olleet jokaisella näytteenottokerralla luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden pitoisuutta, 2 µg/l, pienemmät. Kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli kaikkien näytteiden osalta 47 % ja kemikaloinnin aikana 67 %. COD Mn -arvon kaikkien näytteiden

20 18 keskimääräinen puhdistusteho oli 41 % ja kemikaloinnin aikainen 55 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen, eli lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi, kuin ennen kemikalointia. Etenkin kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä, lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia. Elokuussa otetun näytteen aikana lähtevän veden laatu oli heikko, kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea 16 mg/l ja myös muiden muuttujien osalta pitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä korkeammat. Korkeat pitoisuudet voivat olla seurausta 5 lohkolla tehdyistä massansiiroista, jotka alkoivat Kokonaistypen kaikkien näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli 11 % ja kemikaloinnin aikainen 2 %. Kemikaloinnissa käytettävän ferrisulfaatin vaikutus näkyy korkeina rautapitoisuuksina sekä veden happamuutena. Lähtevä vesi oli erittäin hapanta ph-arvon ollessa 3,7 (Taulukko 13). Edelliseen vuoteen nähden alapuolisen pisteen keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia kiintoainetta lukuun ottamatta. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli edellisvuosia korkeampi, mikä selittyy elokuun alun korkealla kiintoainepitoisuudella. Kuormitus Haapasuon kemikaloinnin kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Havusuon kosteikon keskivalumia. Kemikalointiaseman kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 2,2-kertainen ja kokonaistyppikuormitus 1,5-kertainen verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Vastaavasti kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat kemikaloinnista johtuen keskimääräistä pienemmät. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset, eli Haapasuolta lähtevän veden pitoisuudet ovat olleet taustapitoisuuksina käytettyjä luonnontilaisen suon pitoisuuksia pienemmät (Taulukko 14). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli korkeimmillaan elokuun alussa, jolloin lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea. Myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitus oli korkea elokuun alussa korkealla. Muutoin kuormitukset olivat suurimmillaan talvella ja keväällä, jolloin kemikalointi ei ollut käytössä (Kuva 11).

21 Taulukko 13 Haapasuon kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen Havusuon valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 3,7 6,8 11, <5 <5 2,4 7, ,1 4, ,9 3,5 13, 16, <2 4,1 8, ,5 24, ,9 5,9 9,2 5, ,7 3, ,5 16, ,1 6,1 8,3 4, , 3, , 42, ,2 6,2 6,9 2, ,9 3, ,3 3, ,3 6,2 47, 27, , 8, ,6 21, ,2 6,4 37, 7, , 4, ,8 16, ,3 6,6 4,8 11, ,7 5, ,2 2, ,5 6,9 5,6 6, ,3 4, ,2 18, ,6 5, 9,1 13, <2 4,8 4, ,7 6, ,7 3,9 7, 2, ,5 2, ,7 24, ,9 3,8 7, 4, <2 <2 1,5 3, ,9 1, ,5 4,4 11, 11, <2 3,1 5, ,5 4, ,7 4,9 5, 19, ,8 8, ,2 5, ,7 4,6 6, 18, <2 5,7 5, , 5, ,7 4,2 1, 32, <2 7,5 7, ,7, ,8 3,7 5,3 17, < <2 8,7 8, ,3 3, ,6 3,9 7, <2 6,3 35, ,3 11, ,7 3,2 9,6 3, <2 6,1 16, ,4 2, ,6 3,1 12, 2, <2 5,3 14, ,8 6, ,5 3,2 7,5 8, <2 4,3 16, ,3 16, ,4 3,1 7,2 5, <2 4,3 19, ,3 23, ,9 3,2 3,4 8, <2 <2 2,4, , 29,9 11 Keskiarvo: 6,3 3,7 1,7 17,2-61 ** ** ** 4,9 3,8 5, 8, ** Mediaani: 6,5 4,2 7,2 8, , 2, 4,3 5, Minimi: 5,9 3,1 3,4 2, , 2, 1,5, Maksimi: 6,8 6,9 47, 16, , 16, 35, ,3 4, 18, 9,7 53 ** ** ** 6, 6,7 5, 6, ** 212 6,4 5,4 9,1 13, -39 ** ** ** 8, 7,4 4,6 7, ** 211 6,6 4,2 8,6 8,6 1 ** ** ** 8, 3, 5,3 9, ** Talvi 3 kpl 6, 6, 8,1 4, ,3 4,7 4,2 3, Kevät 4 kpl 6,3 6,5 23,6 13, ,5 9,3 6,3 5, Kesä 11 kpl 6,5 3,7 8,1 25, ,5 2,2 5,4 1, Syksy 5 kpl 6, 3,3 7,6 9, ,2 2,6 3,5 1, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 19

22 2 Kuva 11 Haapasuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

23 21 Taulukko 14 Haapasuon kemikaloinnin alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 154,9 141,4 69,4 59, 16,2 56,5 51, Typpi 25, 18,2 16,2 11, 2,6 9,1 6, Fosfori,21 -,57,45,24,22,78 -,21 8,2-2,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Haapasuo, kem om.kuorm.suot Kokonaistyppi Haapasuo, kem om.kuorm.suot , 43 35,8,6,4,2,,35,3 Kokonaisfosfori Haapasuo, kem om.kuorm.suot 214,51,6,9,28,15, COD Mn Haapasuo, kem om.kuorm.suot Kuva 12 Haapasuon kemikaloinnin brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Haapasuo, kosteikko 2: Vedenlaatu ja puhdistusteho Haapasuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 127,1 ha. Vuonna 214 kosteikolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Haapasuon kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 22 näytteen perusteella kosteikolta purkautuva veden laatu oli edellisvuosien tapaan keskimääräistä parempi laatuista. Etenkin keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (18 µg/l) sekä COD Mn -arvo (23 mg/l O 2 ) olivat huomattavasti keskimääräistä pienempiä. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli 5,5 mg/l ja kokonaistypen 1357 µg/l, jotka ovat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 15). Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 5 %, kokonaistypen 12 %, kokonaisfosforin 22 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 2 %. Kuormitus Haapasuon kosteikon 2 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Havusuon kosteikon keskivalumia. Kosteikon brutto-ominaiskuoritukset olivat kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät purkautuvan veden pienillä fosforipitoisuuksilla sekä COD Mn -arvoilla. Sekä fosforin, että kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset, eli lähtevän veden pitoisuudet olivat taustapitoisuuksia pienemmät. Kiintoaineen ja kokonaistypen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman keskimääräistä korkeammat (Taulukko 16).

24 Taulukko 15 Haapasuon kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty läheisen Havusuon keskimääräisiä valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 6,2 28, 7,1 75 5, ,8 4, ,2 6,4 4, 6, ,5 24, , 5,8 4,4 4, ,2 4, ,4 16, ,2 5,7 5,6 4, ,2 42, ,2 5,9 4,9 3, , 5, , 6,1 9,5 11, <5 <5 5,8 3, ,4 17, ,2 5,8 15, 4, ,5 16, ,4 6, 18, 6, ,7 2, ,5 2, ,7 5,9 24, 5, 79 5, ,2 18, ,8 6, 16, 8, <2 5,1 2, ,8 6, ,8 6,4 14, 7, ,7 21, ,5 6,5 11, 5, ,8 9, ,6 6,9 7,3 4, <2 4,7 3, ,4 4, ,8 6,7 7, 2, ,8 5, ,6 6,9 8, 2, ,9 5, ,6 6,9 11, 4, <2 6,8 4, ,8, ,6 12, ,9 3, ,4 6,8 11, 9, ,2 11, ,4 6,7 8,4 5, <2 3 3,8 3, ,7 2, ,5 6,7 9,5 4, ,8 6, ,4 6,9 6, 5, ,1 16, ,3 6,7 7,3 6, <2 3,6 3, ,2 23, ,2 6,2 13, 3, , 29,9 11 Keskiarvo: 6,3 6,2 11,1 5,5 5 ** ** ** 3,3 2,5 4,7 3, ** Mediaani: 6,4 6,4 9,5 5, , 2, 4,7 3, Minimi: 6, 5,7 4, 2, , 2, 3,2 2, Maksimi: 6,8 6,9 28, 11, , 5, 6,8 4, ,2 6,2 21, 6,6 69 ** 7, ** ** 5,2 6, 4,8 3, ** 212 6,6 6,4 21, 7,7 63 ** ** ** 5, 5, 5,8 3, ** 211 Talvi 3 kpl 6,1 5,8 5, 4, , 2, 3,2 4, Kevät 4 kpl 6,3 5,9 16,6 6, , 3,5 5,3 3, Kesä 1 kpl 6,6 6,5 1,5 5, , 2,3 5,1 3, Syksy 5 kpl 6,2 6,4 11,7 5, , 2, 3,6 3, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 22

25 23 Kuva 13 Haapasuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

26 24 Taulukko 16 Haapasuon kosteikon 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Ympäristöluvan mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä on mennessä tehostettava rakentamalla Havusuolle neljä kasvillisuuskosteikkoa ja Pajusuolle pintavalutuskenttä. Kosteikkojen osalta keskimääräisen vesienpuhdistustehon ympärivuotiset tavoitearvot ovat kiintoaineen osalta 5 %, fosforin osalta 4 % ja typen osalta 25 %. Tarkennusten jälkeen Havusuolle on rakennettu 3 kosteikkoa ja 1 pintavalutuskenttä. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 77, 63,4 69,4 59, 4,5 28,1 23, Typpi 2,2 13,4 16,2 11, 1,2 7,4 4, Fosfori,22 -,47,45,24,13,82 -,17 4,7-1, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Haapasuo, kost om.kuorm.suot Kokonaistyppi Haapasuo, kost om.kuorm.suot ,2 7, 39 35,8,6,4,2 Kokonaisfosfori Haapasuo, kost om.kuorm.suot 214,35,21,21,6,28,17,37, COD Mn Haapasuo, kost om.kuorm.suot , Kuva 14 Haapasuon kosteikon 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Havusuo (Joutsa) Havusuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan (entisen Leivonmäen) kunnassa. Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella (14). Havusuon tuotantoalue ja pääosa Pajusuon tuotantoalueesta sijaitsevat Mäntyharjun reitin (14.9) Kälkäjoen alueella (14.95) ja siellä tarkemmin kohdennettuna Pajupuron valumaalueella (14.953). Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoon (päätös nro 69/1/1, dnro ISAVI/36/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 11/223/1). Asia eteni Korkeimpaan hallintooikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 2926/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu.

27 25 Vuonna 214 Havusuon tuotantoalueella oli tuotannossa 17,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,4 ha (Taulukko 17). Vuonna 214 Havusuolla aloitettiin tuotanto 1.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 51 kpl. Käyttötarkkailuraportin mukaisia poikkeustilanteita Havusuolla oli rankkasade (55mm), sekä pohjoinen pumppuallas tulvi yli vallin ja keskiosan pumppualtaalla tulva ylivuotoputkesta. Taulukko 17 Havusuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus vesiekäsittelyrakenteittain vuonna 214. Ravinnepitoisuudet ja COD Mn -arvo olivat korkeimmillaan otetun omavalvontanäytteen aikana. Tuolloin alueella satoi paljon ja kosteikon yläpuolisella pumppualtaalla havaittiin ohivirtausta. Ohivirtaamasta otetun näytteen pitoisuudet eivät merkit- Havusuo Tarkkailupiste Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuo- Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 Vesistöalue tannossa alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pajupuron va KOS2 35, 1, , , Pajupuron va KOS3 45, 4, , , Pajupuron va KOS5 13,6 3, , , Pajupuron va PVK6 13,6 3, , ,3 22 Yhteensä 17,2 2, , , Havusuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua kahdeksalla tarkkailupisteellä. Havusuon keskiosan kosteikon 3 alapuolisella tarkkailupisteellä virtaamat mitataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Kosteikon 3 keskimääräisiä valumia on käytetty hyväksi myös muiden tarkkailupisteiden vuosikuormitusten laskennassa. Havusuon vuosikuormitus (kg/a) on laskettu kaikkien neljän alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusten summana (Taulukko 17). Havusuon kosteikoilla 2 ja 3 havaittiin ohivirtaama toukokuun rankkasateiden aikana. Molemmilla tarkkailupisteillä mittapadon ohi virranneesta vedestä otettiin näytteitä, jotka on otettu huomioon kuormituslaskennassa. Ohivirrannut vesimäärä on arvioitu paikanpäällä tehtyjen havaintojen perusteella. Havusuo pohjoinen, kosteikko 2: Vedenlaatu ja puhdistusteho Havusuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 61,6 ha. Vuonna 214 kosteikolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Havusuon kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 26 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvassa veden laadussa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna kosteikolta lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienemmät. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (23 µg/l) oli lähellä luonnontilaisen suon arvoa (2 µg/l) (Taulukko 19). Kosteikon 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 39 %, kokonaistypen 6 % ja kokonaisfosforin 13 %. Keskimääräiset puhdistustehot olivat ympäristöluvassa määritettyjä tavoitearvoja heikommat. Heikot puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen keskimääräistä paremmalla veden laadulla. Etenkin fosforin osalta kosteikon yläpuolisen pisteen keskimääräinen pitoisuus oli alhainen (23 µg/l) (Taulukko 19). Myös kosteikon yläpuolisen tarkkailupisteen typpipitoisuudet ja COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienemmät, mistä johtuen keskimääräinen puhdistusteho jäi heikoksi (Taulukko 19).

28 26 tävästi poikkea kosteikon alapuoliselta pisteeltä otetun näytteen pitoisuuksista (Taulukko 19 ja Kuva 16). Kuormitus Havusuon kosteikon 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta hieman keskimääräistä korkeammat ja kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta keskiarvoa pienemmät (Taulukko 18). Kokonaisfosforia lukuun ottamatta kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun suurten virtaamien aikana. Yläpuolisen pumppualtaan ohivirtaamatilanteen aikana suurin osa vedestä meni mittapadon kautta. Ohivirtaamatilanne kesti neljä päivää jaksolla , jolloin alueelle pääsi tulvimaan ulkopuolisia vesiä. Ohivirtaama oli suurimmillaan ollen keskimäärin 5 l/s. Ohivirtaamajakson aikainen bruttokuormitus oli seuraava: kiintoaine 54 kg, kokonaistyppi 15 kg, kokonaisfosfori,33 kg ja COD Mn 295 kg O 2. Taulukko 18 Havusuon kosteikon 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 96,1 82, 69,4 59, 4,4 35,1 29, Typpi 23,9 16,9 16,2 11, 1,1 8,7 6, Fosfori,3,2,45,24,14,11,7 4,9,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,8,6,4,2 Kiintoaine Havusuo, pohjoinen kost. 2 om.kuorm.suot Kokonaisfosfori Havusuo, pohjoinen kost. 2 om.kuorm.suot 214,6,35,25,23,25,28,49, Kokonaistyppi Havusuo, pohjoinen kost. 2 om.kuorm.suot , 43 COD Mn Havusuo, pohjoinen kost. 2 om.kuorm.suot , Kuva 15 Havusuon kosteikon 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

29 Taulukko 19 Havusuon pohjoisosan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 6, 7,4 5, ,8 4, ,9 6,2 4,4 4, ,5 22, ,2 6,2 14, 4, ,6 3, ,2 15, ,1 6,1 5, 6, ,9 43, ,6 6,2 1,8 2, ,4 3, ,1 6,2 21, 7,3 65 8, ,5 5, ,4 23, ,3 6,6 11, 4, ,9 14, ,2 6,5 7,3 5, , 4, ,3 3, ,3 6,7 8,2 6, ,1 18, ,4 5,7 13, 4, ,4 4, ,3 7, ,5 5,9 6,1 4, ,9 12, * (1 5,9 15, ,6 52, * (2 5,8 7, ,8 28, * (3 5,5 9, , 13, ,5 6,2 8, 6, ,2 8, ,2 6,7 13, 7, <2 5,3 3, ,5 4, ,5 6,9 8, 7, ,5 5, ,4 7, 16, 11, ,7 4, ,2 6,8 23, 12, < <2 8,1 5, ,1, ,3 7, 14, 8, ,4 3, ,2 6,6 2, 18, ,9 11, ,3 6,6 13, 8, <2 <2 4,8 4, ,6 2, ,4 6,6 13, 6, ,5 8, ,1 6,8 11, 7, ,9 12, ,3 6,8 13, 5, ,3 4, ,6 28, ,6 6,5 18, 11, ,5 26,8 3 Keskiarvo: 6,1 6,2 11,7 7,6 39 ** ** ** 3,3 4,3 5,1 4, ** Mediaani: 6,2 6,5 13, 6, , 3, 5,3 4, Minimi: 5,5 5,5 1,8 2, , 2,,5 3, Maksimi: 6,6 7, 23, 18, , 1 8,1 5, ,2 6,4 8,6 6,6 26 ** ** ** 8,7 7, 4,7 4, ** 212 6,3 6,6 13, 6,8 49 ** ** ** 5,9 6, 4,6 4, ** 211 6,3 6,2 6,7 8,8 25 ** #### ** 4,5 4, 3,6 4, ** Talvi 3 kpl 5,9 6,2 6,9 4, , 6, 5,6 3, Kevät 4 kpl 6,2 6,5 11,9 6, , 4, 3,8 5, Kesä 14 kpl 6,1 6,1 13,4 9, ,8 4,4 5,7 4, Syksy 5 kpl 6, 6,3 1,8 6, , 2, 5,3 4, 3 26 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet (1 Omavalvontanäyte, mittakaivo. Rankkasade/poikkeustilanne, mittakaivossa ok, mutta ohivuotoa jo pumppausaltaalta (2 Omavalvontanäyte, ohivuoto pumppausaltaasta. Näyte laskeutusaltaasta (3 Omavalvontanäyte, ohivuoto pumppualtaasta. Taulukko 2 Havusuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen sähkönjohtavuus, TOC ja DOC vuonna 214. pvm ka sähk.joht. ms/m 6,3 5,3 5,7 6, 5,2 6,5 5,6 6,2 6,6 7, 6,7 6,6 6,6 7,2 6,5 6,3 TOC mg/l DOC mg/l

30 28 Kuva 16 Havusuon pohjoisosan kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

31 29 Havusuo keskiosa, kosteikko 3 Havusuon kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 71,4 ha. Vuonna 214 kosteikolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Virtaamat Havusuon kosteikon alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 11,2 l/s ja valuma 15,8 l/s km 2 (v.213: 9,7 l/s km 2 ). Keskimääräinen valuma on hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Lämmin ja sateinen loppuvuosi 213 nostatti virtaamia vuodenvaihteessa 214. Virtaamat kääntyivät laskuun vasta tammikuun puolivälissä. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin alueella saatiin rankkoja sateita. Myös kosteikolla 3 havaittiin ohivirtaamaa kyseisenä ajanjaksona. Kesällä virtaamat olivat pienet ja heinä- elokuun vaihteessa oli jakso jolloin alapuolisella tarkkailupisteellä ei havainnoitu virtaamia lainkaan (Kuva 18). Vedenlaatu ja puhdistusteho Havusuon kosteikon 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella kosteikolta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 2,5- kertainen verrattuna tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan toukokuun ja elokuun omavalvontanäytteiden aikana (Taulukko 21 ja Kuva 17). Myös typpiyhdisteiden sekä raudan keskimääräiset pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn - arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kosteikon 3 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli (77 %) parempi, kuin ympäristöluvassa kosteikoille asetettu tavoitearvo (5 %). Hyvästä puhdistustehosta huolimatta kosteikon alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin keskimääräiset puhdistustehot (kok.n: 2 % ja kok.p 33 %) olivat ympäristöluvassa asetettuja tavoitearvoja (kok.n: 25 % ja kok.p 4 %) heikommat (Taulukko 21). Kuormitus Havusuon kosteikon 3 brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 2,8-kertainen keskiarvoon verrattuna. Kokonaisfosforia lukuun ottamatta kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun suurten virtaamien aikana. Yläpuolisen pumppualtaan ohivirtaamatilanteen aikana suurin osa vedestä meni mittapadon kautta. Ohivirtaamatilanne kesti neljä päivää jaksolla Ohivirtaama oli suurimmillaan ollen keskimäärin noin 2 l/s. Ohivirtaamajakson aikainen bruttokuormitus oli seuraava: kiintoaine 61 kg, kokonaistyppi 3,6 kg, kokonaisfosfori,95 kg ja COD Mn 61 kg O 2 (Taulukko 22 ja Kuva 17).

32 Taulukko 21 Havusuon keskiosan kosteikolle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 5,4 7, 6, ,5 4, ,9 5,8 9,1 6, ,6 21, ,2 6,2 15, 5, ,2 8, ,6 14, ,7 5,7 5, 3, ,9 43, , 6,1 45, 14, 69 3, ,8 3, ,2 6,2 32, 32, 8, ,6 <, ,6 23, ,3 6,2 32, 15, ,3 14, ,3 6,4 12, 14, ,6 8, ,6 3, ,3 6,3 7, 8, ,8 17, ,4 6,5 67, 14, 79 8, ,2 8, ,9 6, ,6 6,6 15, 11, ,1 12, * (1 5,4 4, ,5 52, * (2 5,5 32, , 11, ,4 6,3 86, 39, 95 38, , 8, ,5 6,4 15, 12, ,9 7, ,9 4, ,5 6,6 18, 15, , 5, ,3 6,6 26, 11, ,2 4, ,5 6,6 49, 1, ,6 9, ,1, ,7 13, ,8 3, ,6 5,6 44, 37, ,1 15, * 5,6 52, ,8 1, ,2 6,2 18, 11, ,9 5, ,5 2, ,2 6,4 26, 17, ,3 8, ,9 5,8 14, 8, ,1 12, ,3 6,3 13, 15, ,5 6, ,2 28, , 6, 17, 8, ,5 27,3 3 Keskiarvo: 6,1 5,9 59,1 17,6 77 ** ** ** ,2 5, ** 11,2 15,8 365 Mediaani: 6,3 6,2 17, 14, ,8 6, , 7, Minimi: 5,4 5,4 5, 3, ,2, ,, Maksimi: 6,7 6,6 86, 52, ,6 9, ,5 76, , 6, 39, 15, 69 ** ** ** , 4, ** 6,9 9, ,1 6,1 17, 11, 29 ** ** ** ,7 3, ** ,8 5,5 6,1 6, , Talvi 4 kpl 5,9 5,9 18,5 7, ,2 8, ,2 17,1 95 Kevät 4 kpl 6,3 6,3 2,8 17,5 8 8, ,6 4, ,4 16, 57 Kesä 13 kpl 6,2 5,9 14,6 23, ,1 6, ,1 1, 156 Syksy 4 kpl 5,8 5,8 12,8 9, , 4, 6,5 6, ,4 28,5 57 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ensimmäinen näyte rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm. Toinen näyte ohivuoto pumppualtaasta Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7 cm Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Alueella käynnissä laajat ojitustyöt. 3

33 31 Kuva 17 Havusuon keskiosan kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

34 32 Kuva 18 l/s km Alue D (n=4) Havusuo, keskiosa kosteikko Näytteenottohetket Valumadata korvattu pvm Havusuon keskiosan kosteikon 3 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat Taulukko 22 Havusuon keskiosan kosteikon 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonais- 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,5 11 8, Fosfori,63,36,45,24,3,23, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Havusuo, keskiosa om.kuorm.suot Kokonaistyppi Havusuo, keskiosa om.kuorm.suot , ,5 Kokonaisfosfori Havusuo, keskiosa om.kuorm.suot COD Mn Havusuo, keskiosa om.kuorm.suot ,,5,66,35,94,6,37,28,97, , Kuva 19 Havusuon keskiosan kosteikon 3 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

35 33 Havusuo etelä, kosteikko 5: Havusuon eteläisen osan kosteikon 5 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 18, ha. Vuonna 214 kosteikolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Edellisvuosien tavoin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä luonnontilaisen suon pitoisuutta pienemmät (2 µg/l) (Taulukko 23). Myös muiden vedenlaatumuuttujien osalta keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen nähden. Kosteikon 5 keskimääräiset puhdistustehot olivat ympäristöluvassa asetettuja tavoitearvoja heikommat. Heikot puhdistustehot selittyvät yläpuolisen tarkkailupisteen hyvällä veden laadulla (Taulukko 23). Kuormitus Havusuon kosteikon 5 kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitus oli alhaisista pitoisuuksista johtuen huomattavasti keskimääräistä pienempi. Muiden muuttujien osalta kuormitukset olivat samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 24). Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset. Kaikkien laskettujen muuttujien osalta kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun suurten virtaamien aikana (Kuva 2).

36 Taulukko 23 Havusuon kosteikolle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 5,9 8,1 4, ,2 4, ,8 6,3 3,6 3, ,9 21, ,1 6,3 1,9 2, ,5 2, ,7 14, ,9 6,2 2,1 1, ,8 43, ,8 6,2 2, 2, ,7 3, ,1 5,9 6,5 1, ,6, ,2 23, ,1 6,3 3,4 1, ,6 14, , 6,4 2,2 2, ,2 1, ,7 3, , 6,5 3,6 2, ,2 17, ,2 6,6 4,3 3, ,1 1, ,2 6, ,2 6,7 4,6 4, ,4 18, * 5,9 17, ,5 64, ,9 6,3 18, 12, ,5 8, , 6,5 3, 4, ,1 1, ,7 4, ,1 6,7 3,5 3, , 5, , 6,5 6, 3, ,8 4, , 6,3 6, 3, < ,3 2, ,, , 6,5 4,5 4, ,, * 6,4 12, ,8 26, ,6 5,6 9,2 15, , 11, ,9 6,2 4, 5, ,3 1, ,6 2, ,9 6,4 3, 4, ,6 8, ,4 5,7 11, 3, ,5 13, , 6,4 3, 5, ,3 2, ,8 26, , 6,4 4,8 4, ,8 26,6 3 Keskiarvo: 5,9 6,2 5,1 5,1 18 ** ** ** 3 3 2,3 1, ** Mediaani: 6, 6,3 4, 3, ,3 1, Minimi: 5,4 5,6 1,9 1, ,6, Maksimi: 6,2 6,7 18, 17, ,3 2, ,9 6,1 4,2 3,9 1 ** ** ** 7 6 1,9 1, ** 212 5,9 6,1 5,2 4,6 12 ** ** ** 5 5 1,7 1, ** 211 5,7 2,3 14 ** ** ** 2 1,5 4-1 ** Talvi 4 kpl 5,9 6,2 2,4 2, ,5 2, Kevät 4 kpl 6, 6,2 3,9 2, ,9 1, Kesä 14 kpl 5,9 6,1 6,4 6, ,5 2, Syksy 3 kpl 5,8 6,2 5,3 4, ,3 2, Tuotanto (n=5) Kosteikko (n=16) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu.**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm Alueella käynnissä laaja ojitustyö. 34

37 35 Kuva 2 Havusuon kosteikon 5 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

38 36 Taulukko 24 Havusuon kosteikon 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 67,1 53,1 69,4 59, 1,1 24,5 19, Typpi 19,7 12,7 16,2 11,,33 7,2 4, Fosfori,2 -,82,45,24,3,72 -,3 1,2 -,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , ,8,6,4,2 Kiintoaine Havusuo, etelä kost 5 om.kuorm.suot ,15 Kokonaisfosfori Havusuo, etelä kost 5 om.kuorm.suot 214,35,6,28,2,18,34, Kokonaistyppi Havusuo, etelä kost 5 om.kuorm.suot , COD Mn Havusuo, etelä kost 5 om.kuorm.suot , Kuva 21 Havusuon kosteikon 5 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Havusuo etelä, pintavalutuskenttä 6: Havusuon eteläisen osan pintavalutuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 18,2 ha. Vuonna 214 pintavalutuskentällä suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 6 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 24 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut juurikaan muutosta. Edellisvuosien tavoin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli yläpuolisella tarkkailupisteellä luonnontilaisen suon pitoisuutta pienempi (2 µg/l). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 55 % ja kokonaistypen 16 %. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn -arvo hieman kasvoivat pintavalutuskentän aikana, mistä johtuen puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 25). Kuormitus Keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat samaa tasoa keskiarvoon verrattuna. Kokonaisfosforin nettokuormitus oli negatiivinen (Taulukko 26). Myös pintavalutuskentän 6 kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun suurten virtaamien aikana (Kuva 22).

39 Taulukko 25 Havusuon pintavalutuskentälle 6 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtypp NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 5,3 8,1 4, ,3 4, ,8 5,4 3,6 1, , 21, ,1 5,2 1,9 < ,5, ,7 14, ,9 5,7 2,1 1, ,9 43, ,8 5,5 2, < ,7 3, ,1 6,1 6,5 4, ,6 1, ,2 23, ,1 5,7 3,4 1, ,6 14, , 5,9 2,2 2, ,2 1, ,7 3, , 5,8 3,6 2, ,3 17, ,2 5,8 4,3 < <2 2,1, ,3 6, ,2 6, 4,6 3, ,7 9, * 5,1 5, ,1 77, ,9 5,6 18, 3, ,5 8, , 5,5 3, 2, <2 <2 2,1, ,7 4, ,1 5,1 3,5 1, , 5, , 5,4 6, 2, ,8 4, , 5,3 6, 3, < ,3 1, ,, , 4, ,, * 6,9 7, ,9 26, ,6 4,9 9,2 3, < , 11, ,9 4,8 4, 1, < <2 3 2,3, ,7 2, ,9 5,1 3, 1, ,6 8, ,4 4,9 11, 2, ,5 13, , 5,2 3, 1, <2 <2 2,3, ,8 26, , 4,9 4,8 3, ,8 26,6 3 Keskiarvo: 5,9 5,3 5,1 2,6 55 ** ** ** 3 3 2,3 1, ** Mediaani: 6, 5,4 4, 2, ,3, Minimi: 5,4 4,8 1,9 1, ,6, Maksimi: 6,2 6,9 18, 7, ,3 1, ,9 5,6 4,2 2,8 37 ** ** ** 7 6 1,9 1, ** 212 5,9 5,2 5,2 3, 45 ** ** ** 5 6 1,7, ** 211 4,9 1,5 48 ** ** ** 8, ** Talvi 4 kpl 5,9 5,4 2,4 1, ,5, Kevät 4 kpl 6, 5,9 3,9 2, ,9 1, Kesä 13 kpl 5,9 5,2 6,4 3, ,5 1, 3 38 Syksy 3 kpl 5,8 5,1 5,3 3, ,3, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeu Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 18 cm Alueella käynnissä laaja ojitustyö Ei virtaamaa, ei näytettä. 37

40 38 Kuva 22 Havusuon pintavalutuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

41 39 Taulukko 26 Havusuon pintavalutuskentän 6 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 36,6 22,7 69,4 59,,61 13,4 8, Typpi 17,3 1,3 16,2 11,,29 6,3 3, Fosfori,24 -,44,45,24,39,86 -,16 1,4 -,27 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 451 3, , , ,8,6,4,2 17 Kiintoaine Havusuo, etelä pvk 6 om.kuorm.suot Kokonaisfosfori Havusuo, etelä pvk 6 om.kuorm.suot 214,6,35,18,2,23,28,41, Kokonaistyppi Havusuo, etelä pvk 6 om.kuorm.suot , COD Mn Havusuo, etelä pvk 6 om.kuorm.suot , Kuva 23 Havusuon pintavalutuskentän 6 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Höystösensuo (Joutsa) Höystösensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä vesienjohtamislupa (nro 5//1). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 1/216/2). Höystösensuolla on käytössä alimpana vesiensuojelumenetelmänä kasvillisuuskenttä (ruokohelpikosteikko, jossa nykyisin muu kasvillisuus vallannut tilaa ruokohelveltä). Vedet virtaavat vapaasti kentälle. Kasvillisuuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 19, ha. Vuonna 214 Höystösensuon tuotantoalueella oli tuotannossa 11,4 ha, levossa 2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5, ha. Suurin osa vanhasta Höystösensuosta on siirtynyt seuraavaan maankäyttömuotoon. Vuonna 214 Höystösensuolla aloitettiin tuotanto 3.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 17 kpl. Virtaamat Höystösensuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Alapuolisen pisteen hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 2,8 l/s ja valuma 14,8 l/s km 2 (v.213: 9,3 l/s km 2 ). Keskimääräinen valuma on hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 12,1 l/s km 2 korkeampi. Lämmin ja sateinen loppuvuosi 213 nostatti virtaamia

42 4 vuodenvaihteessa 214. Virtaamat kääntyivät laskuun vasta tammikuun puolivälissä. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin alueella saatiin rankkoja sateita. Jaksolla on käytetty yläpuolisen tarkkailupisteen valumia (Kuva 24). Vedenlaatu ja puhdistusteho Höystösensuon kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 23 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuva veden laatu on edellisvuosien tavoin huomattavasti keskimääräistä parempi laatuista. Etenkin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (15 µg/l) sekä COD Mn -arvo (16 mg/l O 2 ) olivat huomattavasti tavanomaista pienempiä (Taulukko 27). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 43 %, kokonaisfosforin 16 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 11 %. Kokonaistypen puhdistusteho on keskimääräistä parempi. Kokonaisfosforin heikko puhdistusteho selittyy yläpuolisen tarkkailupisteen erittäin alhaisilla pitoisuuksilla (Taulukko 27). Kuormitus Höystösensuon brutto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuosien tavoin huomattavasti tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 28 ja Kuva 27). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja vastaavasti kokonaistypen sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeimmillaan syksyllä. Kuormitukset olivat kaikkina vuodenaikoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Kuva 26). 3 Alue D (n=4) Höystösensuo ruokohelppi kost. ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 25 l/s km Kuva pvm Höystöensuon kasvillisuuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). ( käytetty yläpuolisen tarkkailupisteen valumia). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

43 Taulukko 27 Höystösensuon kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 6,3 4,5 2, ,2, , 31, ,8 6,3 4,8 1, ,, ,4 17, , 5,9 1,7 1, ,5 1, ,9 15, , 6,2 2,3 1, ,8, ,3 32, ,1 6,3 2,3 1, ,4, ,5 7,8 1 # ,1 6,6 3,6 1, ,7, ,2,9 52 # ,7 2, ,7 13 2,1 11, ,3 6,3 37, 12, ,3 1, ,9 15, ,4 6,3 7,6 6, ,2 2, ,2 11, ,5 6,3 3,6 1, ,3 1, ,2 6, ,5 6,4 3,7 1, ,6, ,7 19, ,2 6,1 4,8 1, ,2, ,1 1, ,5 6,3 3,5 1, < ,2, ,2 6, ,7 6,6 2, 3, , 2, ,3 11, ,6 6,3 3,8 2, <5 16 < ,3, ,6 13, ,4 6,4 6,7 3, < ,1 1, ,5 2, ,7 6,4 4, 13, < ,3 6, 2 3-5,9 4, ,8 6,1 29, 4, < ,8 1, ,7 19, ,2 6,2 8, 1, ,1, ,4 23, ,4 6,1 6,4 2, ,8 1, ,3 12, ,3 6,3 3, 1, ,5, , 16, ,5 6,2 6,8 1, ,1, ,1 32, , 6,2 5,9 1, ,4, , 21,1 11 Keskiarvo: 6,2 6,3 7, 2,9 58 ** ** ,5 191, ** 3 3 2, 1, ** 2,8 14,8 365 Mediaani: 6,3 6,3 4,3 1, , ,1, ,8 9,3 Minimi: 5,8 5,9 1,7 1, , ,8, ,, Maksimi: 6,7 6,7 37, 13, ,3 6, ,7 319, ,2 6,2 4, 4, -2 ** ** ** 6 5 2, 1, ** 2,6 14, ,3 6,3 3,6 2,1 43 ** ** ** 5 5 1,8 1, ** 2,9 15, ,4 6,2 3,2 2,9 1 ** ** ** 3 7 2,2 1, ** 3, 17,8 365 Talvi 5 kpl 6, 6,2 2,9 1, ,3, ,2 11,7 111 Kevät 3 kpl 6,3 6,4 22,3 7, ,8 1, ,3 11,9 41 Kesä 11 kpl 6,3 6,3 6,9 3, ,4 1, ,3 12,4 156 Syksy 4 kpl 6,2 6,2 5,1 1, ,6, , 26,4 57 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei yp näytettä, koska virtausta ei ollut. 41

44 42 Kuva 25 Höystösensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

45 43 Taulukko 28 Höystösensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 19, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 25,6 13, ,47 9,4 4, Typpi 8,8 2, ,16 3,2 1, Fosfori,16 -,9,45,24,29,57 -,33 1,6 -,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot ,9 7,1 Kokonaistyppi Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot 214 7, 5,6 2 35,8,6,4,2, Kokonaisfosfori Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot 214,71,6,35,26,28,22,15, COD Mn Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot Kuva 26 Höystösensuon kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Kiintoaine 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Typpi 1,,8,6,4,2, Fosfori CODMn Kuva 27 Höystösensuon kasvillisuuskentän bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva) Jokipolvensuo (Joutsa) Jokipolvensuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Mustajoen (14.954) ja Havujoen (14.952) valuma-alueilla. Lohkon 1 kuivatusvedet johdetaan Mustajoen kautta Kälkäjärvien Alajärveen ja edelleen Kälkäjoen kautta Puulan Siikaveteen. Lohko 3 on tuotannosta poistunutta aluetta, jolla viimeinen tuotantovuosi oli 212. Lohkon 3 osalta on suoritettu jälkihoitovaiheen tarkkailua ja osalle alueesta on muodostettu kosteikko ja osalle metsätalousaluetta. Alueen vedet jotuvat Partinpurun kautta Kälkäjärvien Yläjärven ja Alajärven kautta Kälkäjokeen.

46 44 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Jokipolvensuon turvetuotantoon (tarkistushakemuksen päätös nro 116/212/1, dnro LSSAVI/388/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 13/7/1). Jokipolvensuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua lohkon 1 kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisilta pisteiltä. Lohkon 3 jälkihoitovaiheen tarkkailu aloitettiin vanhalta laskeutusaltaalta 1. Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 29,8 ha ja laskeutusaltaan 1 15,3 ha. Vuonna 214 Jokipolvensuon tuotantoalueella oli tuotannossa 18,9 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 7,3 ha (Taulukko 29). Vuonna 214 Jokipolvensuolla oli tuotantoa ajalla , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 21. Jokipolvensuon kokonaiskuormitus on laskettu vesienkäsittelyrakenteiden vuosikuormitusten summana (Taulukko 29). Taulukko 29 Jokipolvensuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn intoaine Kok-N Kok-P CODMn Havujoen a la 1 7,3 15 4, , Mustajoen va kk 1 18, , ,52-67 Yhteensä 18,9 7, , , Virtaamat Jokipolvensuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Alapuolisen pisteen hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 6,l/s ja valuma 2, l/s km 2 (v.213: 1,1 l/s km 2 ). Keskimääräinen valuma on tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 12,1 l/s km 2 korkeampi. Jokipolvensuon virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin alueella oli rankkoja sateita. Talvi oli poikkeuksellisen vähäluminen, mistä johtuen kevättulva jäi tavanomaista pienemmäksi. Kevät alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja virtaamat lähtivät nousuun helmikuun lopussa (Kuva 29). Vedenlaatu ja puhdistusteho Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 24 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuva veden laatu on edellisvuosien tavoin huomattavasti keskimääräistä parempi laatuista. Etenkin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (19 µg/l) sekä kokonaistyppipitoisuus (891 µg/l) olivat tavanomaista pienempiä (Taulukko 3). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 54 %, kokonaistypen 39 %, kokonaisfosforin 26 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 4 %. Kokonaistypen puhdistusteho on keskimääräistä parempi. Syksyllä 214, jolloin yläpuolisen pisteen typpipitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia, poisti kasvillisuuskenttä typpeä erittäin hyvin (Taulukko 3). Kuormitus Jokipolvensuon kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat fosforia lukuun ottamatta samaa tasoa verrattaessa tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kokonaisfosforin kuormitus oli keskimääräistä pienempi. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseski eli pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma (Taulukko 31).

47 45 Kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuussa sekä elokuun alussa, jolloin kiintoaineen kuormitus oli suurimmillaan. Sateisesta loppuvuodesta 213 johtuen kokonaistypen kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä 213(Kuva 28 ja Kuva 3). Bruttoominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen muuttujien osalta edellisvuotta suuremmat (Kuva 31). Edellisvuotta suuremmat kuormitukset selittyvät suuremmilla valumilla.

48 Taulukko 3 Jokipolvensuon kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 6, 3, 1, <2 <2 1,6, ,1 4, ,1 6, 4,1 1, ,8 1, ,7 32, , 6, 4,3 2, ,9 1, ,6 18, , 6,1 2,3 1, <2 <2 1,8 1, ,1 5, , 6, 2,7 1, <2 2,6 1, ,6 5, ,2 6,2 8,3 12, ,2 4, ,8 9, ,1 6,2 4,5 11, ,7 2, ,9 19, ,4 6,4 7,2 3, < ,9 2, ,9 16, ,2 6,4 95, 16, ,7 3, ,5 15, ,4 6,3 28, 6,3 78 8, , 2, ,2 1, ,5 6,3 12, 2, <2 4,7 1, ,1 7,2 12 # ,9 6,3 7, 2, < ,2 1, ,6 59, 24 # ,4 6,1 6, 2, < <2 4,5, ,1 17, ,3 6,4 1, 1, < <2 4,1, ,7 8, ,7 6,3 3,7 1, < <2 5,2, ,9 6, ,7 6,5 2,7 12, < ,6 8, ,3, ,8 6,6 3,2 8, < <2 6,2 4, ,, * 6,7 5, 11 7 <5 31 <2 31,1, ,8 6,2 5,2 17, < <2 5,9 3, ,6 32, ,4 6,4 8,8 2, < <2 2,8, ,4 21, ,3 6,1 3,7 1, < <2 2,8, ,9 6, , 6,3 4, 1, <5 79 < <2 <2 1,6 1, ,6 15, ,3 6,2 3,6 1, < <2 2,6, ,2 2, ,8 6,3 6,6 1, < <2 4 1,4 1, ,5 21,7 11 Keskiarvo: 6,1 6,2 1,3 4,8 54 ** ** ** 3,5 2,5 3,9 1, ** 6, 2, 365 Mediaani: 6,3 6,3 4,5 2, , 2, 3,9 1, ,5 14,9 Minimi: 5,6 6, 2,3 1, , 2, 1,4, ,, Maksimi: 6,8 6,7 95, 17, , 8,7 8, ,1 366, ,1 6,2 12, 3,6 73 ** ** ** 8, 5, 3,6 3, ** 3,1 1, ,2 6,2 6,9 3,3 44 ** ** ** 5, 5, 2,9 1, ** 2,9 5, ,2 6,2 4,1 4,5-13 ** ** ** 4 3 3,2 3, ** 5,4 25,3 365 Talvi 3 kpl 6, 6, 3,1 1, ,3 2,3 2,8 1, ,6 18,8 82 Kevät 4 kpl 6,2 6,3 28,8 1, ,5 3,3 5,4 3, ,7 15,8 59 Kesä 12 kpl 6,4 6,3 8,2 5, ,1 2,3 4,6 2, ,6 18,8 154 Syksy 5 kpl 5,9 6,1 4,3 1, ,2 2,6 2,, ,2 27,7 7 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 4 cm. 46

49 47 Kuva 28 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

50 48 4 Alue D (n=4) Jokipolvensuo ruokohelppi kost. ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 35 3 l/s km Kuva 29 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). ( käytetty Höystösensuon kasvillisuuskentän valumia). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 31 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Kuva 3 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 2, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 63,9 46,7 69,4 59, 1,6 23,3 17, Typpi 16, 7,4 16,2 11,,4 5,8 2, Fosfori,27 -,8,45,24,1,98 -,28 2,5 -,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,8,6,4,2, 2 44 Kiintoaine Jokipolvensuo, rhk om.kuorm.suot ,17,35 Kokonaisfosfori Jokipolvensuo, rhk om.kuorm.suot 214,6,29,32,28,2, Kokonaistyppi , Jokipolvensuo, rhk om.kuorm.suot COD Mn Jokipolvensuo, rhk om.kuorm.suot Kuva Kiintoaine Typpi Jokipolvensuon kasvillisuuskentän bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). 1,,8,6,4,2, Fosfori CODMn

51 49 Jokipolvensuo laskeutusallas 1: Vedenlaatu Jokipolvensuon jälkihoitovaiheessa olevan lohkon 3 laskeutusaltaalta 1 otettiin 15 näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella lohkolta 3 lähtevä vesi oli laadultaan keskimääräistä parempaa. Etenkin näytteiden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli alhainen (Taulukko 32). Kuormitus Jokipolvensuon lohkon 3 kuormitukset on laskettu jaksolle käyttämällä laskeutusaltaalta 1 mitattuja pitoisuuksia ja Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen keskimääräisiä valumia. Alkuvuoden kuormitus lohkolle 3 on laskettu kasvillisuuskentän kuormitusten perusteella (Taulukko 33). Taulukko 32 Jokipolvensuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kok. N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P PO4-P Väri Rauta CODMn Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l mg/l O ,3 1, ,8 7, , 2, ,1 1, , ,2 4, ,5 2, ,4 5, ,5 6, ,6 5, , ,1 4, ,1 3, ,1 3, <2 2 1, ,8 1, Keskiarvo: 6,1 3, ,3 25 1,9 28 Mediaani: 6,1 3, Minimi: 5,8 1, Maksimi: 6,6 7, Tuotanto (n=5) 5,7 7, ,6 46 *) Omavalvontanäyte ja Ei näytettä, koska virtaamaa ei ollut. Taulukko 33 Jokipolvensuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. (Jakson kuormitus laskettu kasvillisuuskentän kuormitusten perusteella). Jakson kuormitus Rhk Vapo LS 214 Keski- Jakson kuormitus Kokonaisominaiskuormitus 181 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 63,9 46,7 69,2 58,8,46 11,6 8, Typpi 16, 7,4 16,2 11,,11 2,9 1, Fosfori,27 -,8,45,24,19,5 -,1,4 -,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 184 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 24,8 16,4 69,2 58,8,36 9, 6, Typpi 7,2 3, 16,2 11,,1 2,6 1,1 19 8, Fosfori,18,2,45,24,27,7,1,49,43 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kailasuo (Joutsa) Kailasuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan (entisen Leivonmäen) kunnassa. Kailasuo sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2) ja siihen kuuluvalla Rutajoen vesistöalueella (14.236). Kailasuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna Vuonna 214 Kailasuon

52 5 tuotantoalueella oli tuotannossa 39,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 4,6 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kailasuon turvetuotantoon (päätös nro 64/7/1, dnro ISY-27-Y-126). Aikaisempia lupia tai päätöksiä: Vesioikeuden päätös nro 83/99/1, , jolla on myönnetty lupa Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen. Kailasuon kuivatusvedet käsitellään sulan maan aikaan pintavalutuskentän avulla. Vedet pintavalutuskentälle johdetaan pumppaamalla. Kailasuon pintavalutuskentällä suoritetaan tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 135,7 ha. Vuonna 214 Kailasuolla tuotanto alkoi ja loppui , tuotantopäiviä oli yhteensä 3. Poikkeustilanteena käyttötarkkailuraporttiin on kirjattu rankkasade (5 mm), sekä tuotantokenttien tulviminen Vedenlaatu ja puhdistusteho Kailasuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen seitsemän näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen fosforipitoisuus (17 µg/l) oli luonnontilaisen suon pitoisuutta pienempi (2 µg/l) (Taulukko 34). Talvella vesiä ei ohjata pintavalutuskentälle. Otettujen näytteiden perusteella Kailasuon pintavalutuskentän 1 puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 79 %, kokonaistypen 45 %, kokonaisfosforin 56 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 22 % (Taulukko 34). Kuormitus Kailasuon kuormitus on laskettu käyttämällä Havusuon kosteikon valumia sekä Kailasuon pintavalutuskentältä 1 mitattuja pitoisuuksia. Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli n. 5 % keskimääräistä korkeampi. Kokonaistypen kuormitus oli samaa tasoa ja fosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset keskimääräistä pienemmät (Taulukko 35). Kuormitukset olivat suurimmillaan loppuvuodesta 213, jolloin virtaamat olivat korkeita (Kuva 32).

53 Taulukko 34 Kailasuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen Havusuon valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 4, <5 1, ,7 29, ,4 13, , ,5 35, ,4 3, ,9 2 1,3, ,5 35, , 34 8,2 6, ,7 11, , ,8 17, ,8 8, , 5,8 12, 7, <2 7,2 4, ,9 27, ,1 5,7 13, 1, <2 6, 1, ,1 4, ,2 5,3 16, 1, <5 < <2 6,4, ,4 2, ,8 15, < , 59 18,7 13, ,8 5,5 12, 2, < <2 5,1 1, ,9 11, , 5,7 13, 1, <2 4,4, ,9 26,5 25 Keskiarvo: 5,8 5,5 14,5 4,6 79 ** ** , ** 7,3 3, 8,4 2, ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Näyte otettu pumppualtaan ylijuoksusta pumppaamo ei ole päällä ja altaat tulvii yli Näyte kentän ohituksesta , , , , , Ei virtaamaa ei näytettä. 51 Kuva 32 Kailasuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

54 52 Taulukko 35 Kailasuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 14,6 9,6 69,2 58,8 8,4 38,2 33, Typpi 18,8 11,8 16,2 11, 1,5 6,9 4, Fosfori,29,11,45,24,23,11,39 8,5,31 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Mesiänsuo (Joutsa) Mesiänsuo sijaitsee entisen Leivonmäen kunnan Havumäen kylässä, noin 1 kilometriä Leivonmäen kirkonkylästä koilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mesiänsuon turvetuotantoon (päätös nro 54/8/1, dnro ISY-27-Y-6). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 9/54/3). Mesiänsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vuonna 214 Mesiänsuolla oli tuotannossa 54, ha. Tuotanto aloitettiin 1.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 49 kpl. Mesiänsuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 56,4ha. Virtaamat Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 15,4 l/s ja valuma 27,3 l/s km 2 (v.213: 22,3 l/s km 2 ). Keskimääräinen valuma on huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Sateisesta syksystä johtuen Marras- joulukuussa 213 virtaamat olivat korkeita. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Kevään virtaamat lähtivät nousuun helmikuun lopulla. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Pumppu vaihdettiin 2.5. mikä näkyy myös virtaamadatassa (Kuva 33). Vedenlaatu ja puhdistusteho Mesiänsuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 25 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella typpiyhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden. Muiden mitattujen vedenlaatumuuttujien osalta pitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Edellisiin vuosiin verrattuna pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 36). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 65 %, kokonaistypen 19 %, kokonaisfosforin 28 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 2 % (Taulukko 36). Kuormitus Mesiänsuon pintavalutuskentän kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli 2,8- kertainen ja COD Mn -kuormitus 2,1-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormituksiin verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat samaa tasoa keskiarvoon verrattuna (Taulukko 37).

55 53 Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan helmikuun lopulla, jolloin virtaamat ja kiintoainepitoisuus olivat keskimääräistä suuremmat. Muiden muuttujien osalta kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun alussa 213, jolloin virtaamat olivat korkeita. Etenkin typpipitoisuudet ja COD Mn -arvo olivat marraskuun näytteenottokerralla keskimääräistä korkeammat, mistä johtuen myös kuormitukset olivat keskimääräistä suurempia (Kuva 34). Vuodenajoittain tarkasteltuna kiintoainekuormitus oli suurimmillaan keväällä ja muiden muuttujien syksyllä. Kesällä kuormitukset olivat pienimmillään (Kuva 35). Mesiänsuon tuotantoalueen kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitukset olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Edellisvuotta korkeammat kuormitukset selittyvät loppuvuoden 213 keskimääräistä suuremmilla virtaamilla. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormituksissa ei ollut suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna (Kuva 36). 18 Alue D (n=4) Mesiänsuo pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva Mesiänsuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Mesiänsuon pumppu vaihdettu pvm

56 Taulukko 36 Mesiänsuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 6, 8,4 5, ,8 1, ,6 52,5 2 # ,9 5,8 3,5 1, ,8 1, , 37, ,2 6, 3,3 1, ,7 1, ,5 36, , 6, 5,4 2, ,4, ,2 58, ,1 6,1 2,8 1, ,9 1, ,6 11, , 6,2 3,3 13, ,3 2, ,3 36, ,2 6,2 77, 2, ,7 26, ,1 6,2 9,6 2, ,6 2, ,5 25, ,1 6,2 4, 3, ,7 38, ,3 6,1 7, 3, ,2 1, ,3 23, ,3 6, 8,2 2, ,3 21,8 11 # * 6, 2, ,1 4,9 8 # , 6, 14, 3, ,1 3,3 9 # ,4 6,1 5, 3, , 1, ,1 16,1 28 # ,5 6,1 5,5 2, ,8 15, ,5 6,2 8, 1, ,2 12, ,5 6,1 7,6 4, <5 < ,5 2, ,8 8, ,5 6,3 6,7 5, ,9 5,2 7 # * 6,4 4, ,2 14,6 3 # ,4 6,3 5,1 4, ,5 2, ,4 6,1 4,2 1, ,5 1, ,9 33, ,3 6,1 8,7 3, ,8 19, , 6, 3, 2, ,3 25, ,3 6,1 4, 2, ,4 1, ,2 5, ,9 6, 3,2 2, ,1 35,6 11 Keskiarvo: 6,2 6,1 9, 3,2 65 ** ** ** 4 4 2,4 1, ** 15,4 27,3 365 Mediaani: 6,2 6,1 5,4 2, ,4 1, ,2 11, Minimi: 5,9 5,8 2,8 1, ,4, ,1,2 Maksimi: 6,5 6,4 77, 13, ,5 2, ,4 149, , 6,1 6,2 3,9 41 ** ** ** 9 7 3, 2, ** 13,7 22, ,3 6,1 8,9 6, 32 ** ** ** 6 5 3,1 2, ** 14,3 21, ,3 6, 9,4 6,8 22 ** ** ** 3 5 3,1 2, ** Talvi 4 kpl 6, 6, 3,8 1, ,2 1, ,1 28,6 95 Kevät 4 kpl 6,1 6,2 23,5 5, , 2, ,5 31, 57 Kesä 13 kpl 6,3 6,1 7,3 3, ,1 1, , 19,5 156 Syksy 4 kpl 6, 6, 4,7 3, ,1 1, ,3 43,1 57 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 32 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm. 54

57 55 Kuva 34 Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

58 56 Taulukko 37 Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 27,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,1 27,9 19, Typpi ,2 15, 1, Fosfori,49,14,45,24,3,18,5 1,27 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Mesiänsuo, pvk om.kuorm.suot Kokonaistyppi Mesiänsuo, pvk om.kuorm.suot , ,,5,,4,35 Kokonaisfosfori Mesiänsuo, pvk om.kuorm.suot 214,6,6,38,28,78, COD Mn Mesiänsuo, pvk om.kuorm.suot Kuva 35 Mesiänsuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Kiintoaine Typpi,7,6,5,4,3,2,1, Fosfori CODMn Kuva 36 Mesiänsuon pintavalutuskentän bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva) Pihlassuo (Joutsa) Pihlassuo pitää sisällään myös Pajusuon alueen. Usein käytetään myös nimitystä Paju-Pihlassuo, joka sisältää Pihlassuon ja vanhan Pajusuon. Paju-Pihlassuon tuotantoalue sijaitsee Pajupuron valuma-alueella (14.953), joka kuluu Kälkänjoen (14.95) ja edelleen Mäntyharjun reitin valuma-alueeseen (14.9), joka sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14). Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoon (päätös nro 69/1/1, dnro ISAVI/36/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat

59 57 valitukset päätöksellään (Nro 11/223/1). Asia eteni korkeimpaan hallintooikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 2926/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Vuonna 214 Pihlassuolla oli tuotannossa 127,2 ha, levossa 1, ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 3,3 ha. Tuotanto aloitettiin 3.5. ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 5. Pihlassuon vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi. Kemikaloinnin ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteillä suoritettaan ympärivuotista tarkkailua. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 174 ha. Alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Virtaamat Jakson keskimääräinen virtaama oli 23,9 l/s ja valuma 13,8 l/s km 2. Virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuussa, jolloin alueella oli rankkoja sateita. Käyttötarkkailuyhteenvedon perusteella alueella satoi noin 55 mm, mikä näkyy myös keskimääräistä korkeampina virtaamina (Kuva 38). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pihlasssuon kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 23 näytteen perusteella lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin 1,8-kertainen ja rautapitoisuus 2,3-kertainen verrattuna tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kemikaloinnin vaikutus näkyy erittäin pieninä fosforipitoisuuksina sekä COD Mn -arvoina, jotka ovat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Keskimääräinen fosforipitoisuus (1 µg/l) oli taustapitoisuutena käytettävän luonnontilaisensuon pitoisuutta (2 µg/l) pienempi (Taulukko 38). Kokonaistypen keskimääräinen puhdistusteho oli 16 %, kokonaisfosforin 59 %, ja kemiallisen hapenkulutuksen 57 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen, eli lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi, kuin ennen kemikalointia. Etenkin kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä, lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia (Taulukko 38). Edelliseen vuoteen verrattuna kemikaloinnin alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaine- ja rautapitoisuutta lukuun ottamatta pienentyneet. Myös ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat parantuneet edellisvuodesta (Taulukko 38). Kuormitus Pihlassuon kuormitukset on laskettu käyttämällä kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen virtaamamittarin asennusta ( ) laskennassa on käytetty Havusuon kosteikon keskivalumia. Kemikalointiaseman kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli kaksinkertainen ja kokonaistyppikuormitus kolmanneksen suurempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Vastaavasti kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat kemikaloinnista johtuen keskimääräistä pienemmät. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta nettoominaiskuormitus jäi negatiiviseski eli pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma (Taulukko 39).

60 Taulukko 38 Pihlassuon kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 3,7 6,5 7, ,8 5,7 35 8,4 76 7,1 4, ,3 3,6 12, 5, ,6 6,1 33 5, ,2 22, ,5 4, 5,6 7, < <2 3,6 5,4 19 4, , 15, ,3 3,5 1, 16, ,2 7,2 15 5, ,9 45, ,3 3,7 4,7 12, , 7, 22 6,4 71 8,4 4, ,4 4,3 16, 12, <2 2, 3,8 9 4,4 5 37, 21, ,5 4, 17, 9, ,7 4,4 19 5, 74 29,6 17, ,9 5,6 13, 28, ,5 8, ,5 1, ,6 4,7 13, 11, ,3 3,8 17 6, ,6 14, ,7 5,2 1, 23, <2 4,1 7, ,7 7, ,8 19, ,9 17,, * 3,8 14, < ,5 16, ,3 3,9 17, 9, ,1 4,3 31 9, 71 24,1 13, ,7 4,2 7,3 11, <2 <2 4,5 4,5 23 7, ,8 6, ,9 5,6 4,8 17, ,2 7, ,9 7, ,8 5,8 5, 26, ,5 8, ,9 7, ,8 5,6 6, 27, <2 5,4 9, ,9 2, ,3 6,1 4,5 22, ,5 8, ,5 2, * 5,8 19, <5 15 <2 16 3,6 2, ,3 42, , ,6 16, ,7 3,6 6,2 3, <2 3,5 6, 3 6, , 26, ,7 3,6 4,5 2, <5 76 4,4 4,7 23 4, ,6 1, ,4 3,5 5, 4, , ,2 7 21,9 12, ,8 3,8 6, 3, < <2 3,5 4,1 16 3, ,7 28, ,2 6,3 5,4 6, ,4 1, ,4 26,7 11 Keskiarvo: 6,5 4, 1,5 13, -48 ** ** ** 4,3 2, 3,4 6, ** Mediaani: 6,6 4, 6,5 11, ,5 6, 22 8,2 68 Minimi: 6,2 3,5 4,5 2, ,2 1,5 8,8 3,1-3 Maksimi: 7,3 6,3 42, 28, , ,5 4,2 13, 11, 13 ** 8, ** ** 8, 15 3,8 6, ** 212 5,1 35, , 5,8 35 Talvi 3 kpl 6,4 3,7 6,8 11, , 2, 2,3 6, Kevät 4 kpl 6,6 4,4 14,8 15, , 2, 3,1 5, Kesä 11 kpl 6,7 4,1 11,5 15, ,5 2, 4,3 6, Syksy 5 kpl 6,3 3,7 7, 5, , 2, 2,1 5, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Vesi yli mittapadon V-aukon maksimin. 58

61 59 Kuva 37 Pihlassuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

62 6 16 Alue D (n=4) Pihlassuo kem ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva 38 Pihlassuon kemikaloinnin valumat ja näytteenottohetket Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 39 Pihlassuon kemikaloinnin alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 138,6 124,5 69,4 59, 19,5 5,6 45, Typpi 21,8 14,8 16,2 11, 3,1 8, 5, Fosfori,11 -,17,45,24,16,41 -,62 5,7-8,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,8,6,4,2, 199 Kiintoaine Pihlassuo, kem, ap om.kuorm.suot ,64 Kokonaisfosfori Pihlassuo, kem, ap om.kuorm.suot 214,35,6,1,97,28,2, Kokonaistyppi Pihlassuo, kem, ap om.kuorm.suot , COD Mn Pihlassuo, kem, ap om.kuorm.suot Kuva 39 Pihlassuon kemikaloinnin brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

63 Rääsysuo (Joutsa/Kangasniemi) Rääsysuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan kunnan Leivonmäen taajamasta noin km luoteeseen Havumäen kylässä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Rääsysuon turvetuotantoon (päätös nro 155/8/1, dnro ISY-27-Y-179). Rääsysuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella, vedet pintavalutuskentälle johdetaan pumppaamalla. Vuonna 214 Rääsysuon tuotantoalueella oli tuotannossa 85,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,6 ha. Rääsysuo on uudehko tuotantoalue, jossa osalla alueesta aloitettiin tuotanto ensimmäisen kerran vuonna 212. Rääsysuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä oli ympärivuotista tarkkailua. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 19 ha. Vuonna 214 Rääsysuolla tuotanto alkoi ja loppui Tuotantopäiviä oli yhteensä 65. Rääsysuolla oli käyttötarkkailuraportin mukaan rankkasade (5 mm). Rääsysuo, pintavalutuskenttä: Vedenlaatu ja puhdistusteho Rääsysuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 21 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella typpi- ja fosforiyhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Vuodesta 211 lähtien, jolloin alue oli kuntoonpanossa, ovat kokonaisfosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo pienentyneet selvimmin (Taulukko 4). Edellisvuosien tavoin Rääsysuon pintavalutuskentän puhdistusteho oli kiintoaineen osalta erittäin hyvä. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 86 %, kokonaistypen 26 % ja kokonaisfosforin 12 % (Taulukko 4). Kuormitus Rääsysuon pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu alapuolisen pisteen pitoisuuksien sekä läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumilla alkaen kuormituslaskennassa on käytetty Rääsysuolta mitattuja virtaamia. Rääsysuon bruttoominaiskuormitus oli kiintoainetta lukuun ottamatta suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin kuormitus oli 2,3-kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen 1,9-kertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 41). Kuormitukset olivat suurimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin virtaamat olivat korkeita alueen rankkasateista johtuen. Myös loppuvuodesta 213 kuormitukset olivat keskimääräistä korkeampia. (Kuva 4). Vuodenajoittain verrattaessa kuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta korkeimmat syksyllä. Kesällä kuormitukset olivat pieniä (Kuva 41).

64 Taulukko 4 Rääsysuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 4, ,2 1, ,2 5, 15 4, ,9 1, ,4 5,2 8,5 1, ,8 2, ,2 5,4 13 3, ,1 1, ,4 5,2 26 3, ,1 2, , , ,2 6, ,6 6,6 13 9, ,2 4, ,5 6, ,6 5,9 44 4, ,3 2, ,8 5,8 26 2, * 5,6 8, ,9 5,2 42 2, ,4 5, 38 < <5 < ,8 1, ,7 6,5 14 3, ,3 4,9 9, 2, ,8 5,1 19 4, <5 < ,5 2, , ,8 5, ,4 5, 28 1, <5 < ,5 1, ,2 4,9 33 2, ,8 4,9 16 7, ,1 4,9 28 4, ,5 1, ,9 5, 8,9 3, Keskiarvo: 5,7 5,2 31 4,9 86 ** ** ** ** ,1 2, ** Mediaani: 6,4 5,2 26 3, , 1, Minimi: 4,8 4,9 5,5 1, ,1 1, Maksimi: 7,1 6, ,8 4, ,9 5,2 63 5,7 91 ** ** ** ** ,5 2, ** 212 6,1 4,7 42 2,7 94 ** ** ** ,8 1, ** 211 5,7 4,3 31 3,3 9 ** ** ** ,4 1, ** Talvi 3 kpl 6,3 5,3 16 2, , 1, Kevät 3 kpl 6,4 6, ,5 4, Kesä 1 kpl 6,4 5,2 25 3, , 2, Syksy 5 kpl 5,1 4,9 56 6, ,9 1, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 19 7, 65 ** ** ** ** , 2, ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 2 5,6 74 ** ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet , ja Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 35 cm. 62

65 63 Kuva 4 Rääsysuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

66 64 Taulukko 41 Rääsysuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 7,9 58,2 69,4 59, 6,3 25,9 21, Typpi 23,7 17,4 16,2 11, 2,1 8,7 6, Fosfori 1,1,81,45,24,9,39, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Rääsysuo, pvk2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Rääsysuo, pvk2 om.kuorm.suot , , 1,5 1,,5, 1,4 Kokonaisfosfori Rääsysuo, pvk2 om.kuorm.suot 214,35,92,6,7,28 1,6, COD Mn Rääsysuo, pvk2 om.kuorm.suot Kuva 41 Rääsysuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.4 Jämsä Pohjansuo (Jämsä) Pohjansuo sijaitsee noin 13,5 km Jämsänkosken keskustasta pohjoiseen. Pohjansuolle on myönnetty ympäristölupa (LSSAVI/186/4.8/211), mutta se ei ole lainvoimainen. Vuonna 214 Pohjansuon tuotantoalueella oli tuotannossa 47,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,7 ha. Pohjansuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Iso-Rautaveden alueella (14.52) ja edelleen Salosveden-Pettämän alueella (14.523). Vuonna 214 tuotanto Pohjansuolla aloitettiin ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 47. Pohjansuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö, sekä vuonna 214 käyttöönotettu pintavalutuskenttä. Tehostetut vesienkäsittelyrakenteet olivat valmiit , jonka jälkeen vuoden 214 tuotanto. Pintavalutuskentän kuormitustarkkailu aloitettiin heinäkuussa 214 pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 61,5 ha.

67 65 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pohjansuon pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin seitsemän näytettä vuonna 214. Pohjansuolle valmistunut uusi pintavalutuskenttä on valumaalueeseen nähden suuri. Käyttöön otettaessa vesimäärät olivat erittäin pienet kuivasta kaudesta johtuen ja vesi kulkeutui pintavalutuskentän rakenteisiin. Pintavalutuskentältä lähtevä vesimäärä oli erittäin pieni, eikä kuormitusta alapuoliseen vesistöön ollut juuri ennen syksyn sateita. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli keskimääräistä huonompi laatuista. Etenkin heinäkuun alun ensimmäisten näytteenottokertojen pitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä korkeampia, jolloin vesimäärä oli erittäin pieni. Heinäkuun näytteenottokertojen korkeat pitoisuudet selittyvät kentän käyttöönotolla ja pienellä vesimäärällä. Alkuvaiheessa, jolloin vesien pumppaus kentälle aloitetaan, voivat pitoisuudet olla korkeita. On oletettavaa, että pitoisuudet pienenevät ajan myötä ja kentän puhdistustehot paranevat. Syyskuun näytteenottokerroilla eteenkin kiintoainepitoisuudet olivat pienentyneet huomattavasti ja pintavalutuskentän puhdistustehot olivat hyvät. Muiden muuttujien osalta pitoisuudet olivat myös syksyn näytteenottokerroilla keskimääräistä korkeampia. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hapanta, ph-arvon ollessa 4,4. Pintavalutuskentälle johdetaan vesiä kahta reittiä mistä, johtuen yläpuolisia tarkkailupisteitä on kaksi. Reduktiolaskennassa on käytetty kahden yläpuolisen pisteen keskimääräisiä pitoisuuksia (Taulukko 42). Kuormitus Pohjansuon alkuvuoden kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Pohjansuon brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 1,5-kertainen, kokonaistypen 1,9-kertainen, kokonaisfosforin 2,1-kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen 2,8-kertainen (Taulukko 44). Keskimääräistä korkeammat kuormitukset selittyvät pintavalutuskentän alapuolisen pisteen korkeilla pitoisuuksilla.

68 Taulukko 42 Pohjansuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Yläpuolisen pisteen pitoisuus kahden yläpuolisen tarkkailiupisteen keskiarvo (Katso seuraava tauluko). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % , 6, , < ,9 1, ,8 13, ,8 6, ,7 6, , ,5 4, * 6, < ,6 4,1 17, 1, ,8 4,2 24 3,5 85 9, ,7 4,1 12 1, < ,9 6, ,2 4,2 39, < Keskiarvo: 6,6 4, ** ** , ** ,8 4, ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 19 7, 65 ** ** ** , 2, ** 6,1 5,6 2 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** Taulukko 43 Pohjansuon pintavalutuskentän 2 yläpuolisten pisteiden (yp 1 ja yp 2) pitoisuudet hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N Kok.P Po4-P Rauta CODMn hehk. häviö Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka Yp 1 Yp 2 Ka mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,1 6,8 7, ,4 21, , 11 8,5 4,6 7,2 5, ,7 6,8 6, ,8 6,8 6,8 3,1 6, 4, ,8 6,5 6, ,7 3, , 11,5 4,6 6,3 5, * ,6 6,6 6, ,7 6,8 6, , 9, ,7 6,6 6, ,3 2, 18, , 12,5 5,2 6,6 5, ,5 5,9 6,2 6, , 12, ka = Kahden näytteen keskiarvo Taulukko 44 Pohjansuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 16,9 97, 69,4 59, 5,2 39, 35, Typpi 3,5 25,5 16,2 11, 1,5 11,1 9, Fosfori,9,7,45,24,5,34, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

69 Karstula Heposuot (Karstula / Soini) Heposoilla oli vuonna 214 tuotannossa 113,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 18,5 ha. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vapo Oy:lle luvan Heposoiden turvetuotantoon (luvan tarkistamispäätös nro 85/213/1). Heposuot sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Valkkunan valuma-alueella (14.673). Vesienkäsittelymenetelmänä koko alalla on pintavalutus. Heposoilla tehtiin vuonna 214 tarkkailua pintavalutuskentillä 1 ja 2. Pintavalutuskentät valmistuivat huhtikuun lopulla 214. Kenttien puhdistustehon selvittämiseksi näytteitä otettiin myös yläpuolisilta tarkkailuasemilta. Pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 86,3 ha ja kentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue 66,8 ha. Heposoiden tuotantoalueen kokonaiskuormitus koostuu pintavalutuskenttien 1 ja 2 yhteenlasketusta kuormituksesta (Taulukko 45). Taulukko 45 Heposoiden kuormitus vesienkäsittelyrakenteittain hydrologisena vuonna 214. Vesienkäsittely- Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rakenne Tuotannossa poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5 v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä 1 59,7 13, , , Pintavalutuskenttä 2 53,7 4, , ,3 192 Yhteensä 113,4 18, , , Heposuot PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Heposoiden pintavalutuskentän 1 tarkkailu aloitettiin toukokuun lopulla ja näytteitä otettiin kahden viikon välein. Otettujen näytteiden perusteella veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli pienempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 46). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Myös kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli keskimääräistä suurempi. Kaikkien muuttujien osalta pitoisuudet olivat selvästi koholla heinä- ja elokuun näytekerroilla. Heposoiden pintavalutuskentän 1 puhdistusteho oli hydrologisena vuonna 214 keskimäärin 53 % kiintoaineen osalta. Kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktiot jäivät negatiivisiksi (Taulukko 46).

70 68 Taulukko 46 Heposoiden pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 4,6 12 2, ,, ,6 4,7 1 2, < ,6 1, ,2 18, ,5 4,9 14 3, ,9 4, ,9 4,9 8, 5, ,5 2, , 4,9 11 8, <5 < ,8 4, ,8 16, ,7 5, ,3 1, ,8 5, 4, ,8 4, ,1 5,1 29 8, ,4 1, ,9 9, * 5,1 3, ,, ,8 5,2 9, 2, ,1 1, ,8 5,1 13 2, ,7 7, , 5,4 4,9 2, < ,6, ,4 21, , 5,5 4,2 < ,9 38,2 9 Keskiarvo: 6,2 5, 12 5,6 53 ** 21 ### ** ** ,9 2, ** 7,1 13,4 164 Mediaani: 6,8 5,1 11 3, ### ,6 1, Minimi: 5,4 4,6 4,2 1, , ,4, Maksimi: 7, 5, ,8 4, Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 19 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 6,1 5,6 2 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 19 cm.

71 69 Virtaama ja valuma Heposoiden pintavalutuskentän 1 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari. Mitatun jakson keskimääräinen virtaama oli 9,2 l/s ja keskivaluma 1,7 l/s km 2. Mittaus onnistui hyvin koko jakson ajan (Kuva 42). Kuva 42 Heposoiden pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat jaksolla Kuormitus Heposoiden pintavalutuskentän 1 kuomitus on jaksolla laskettu käyttäen tarkkailupisteen omia vedenlaatutuloksia ja valumia. Jaksolla kuormitus on arvioitu alueen I1 ominaiskuormitusten perusteella. Heposoiden pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitus (Taulukko 47) jaksolla oli kaikilta osin pienempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon. Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, koska Heposoiden laskentajakso ei käsitä koko vuotta. Taulukko 47 Heposoiden pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Heposoiden pintavalutuskentällä 2 tehtiin vuonna 214 täydentävää tarkkailua. Varsinaisia tarkkailunäytteitä otettiin neljä kertaa. Näiden lisäksi alapuoliselta pisteeltä otettiin heinä- ja syyskuussa useita omavalvontanäytteitä ohijuoksutusten vuoksi. Heinäkuussa lohkolla olivat eristysojatyöt kesken ja vesiä pääsi vanhan laskeutusaltaan kautta ulkopuolisiin vesiin noin 8 ha alalta. Tuotanto keskeytettiin ja kunnostustoimenpiteet aloitettiin. Ohijuoksutus päättyi Toinen ohijuoksutustilanne alkoi 22.7., jolloin alueella oli runsaasti vettä liikkeellä ja vaarana oli penkkojen ja muiden rakenteiden rikkoutuminen. Laskeutusaltaan 2 jälkeinen sulkupato avattiin ja lohkojen 3-5 vedet johdettiin osittain laskeutusaltaan kautta pintavalutuskenttä ohittaen. Osa vesistä saatiin pumpattua pintavalutuskentälle. Ohijuoksutus päättyi Omavalvonta- Jakson kuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 151 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,2 5,8 4, Typpi 7,9 6, 16 11,58 2,9 2, Fosfori,89,82,45,24,65,33, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Heposuot PVK2 Vedenlaatu ja puhdistusteho

72 näytteiden tulokset on otettu mukaan keskimääräisen vedenlaadun ja kuormitusten laskentaan. Otettujen näytteiden perusteella veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien muuttujien osalta selvästi suuremmat kuin tuotantovaiheessa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 49). Ero on selvä omavalvontanäyteiden ja tavanomaisten tarkkailunäytteiden vedenlaadun välillä. Kun vesi on johdettu pintavalutuskentän kautta, ovat kentältä lähtevän veden pitoisuudet varsin pieniä. Heposoiden pintavalutuskentän 2 puhdistusteho oli neljän näytekerran perusteella laskettuna erittäin hyvä. Puhdistusteho oli keskimäärin 82 % kiintoaineen osalta, 56 % kokonaistypen osalta ja 78 % kokonaisfosforin osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktio oli keskimäärin 6 % (Taulukko 49). Kuormitus Heposoiden pintavalutuskentän 2 alapuolisella kuormitustarkkailupisteellä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteen omia tarkkailutuloksia alueen I1 keskimääräiseen vedenlaatuun ja käyttämällä alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Heposoiden pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitus (Taulukko 48) oli heinäkuussa mitatuista korkeista pitoisuuksista huolimatta ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienempi. Vaikka ohijuoksutetun veden laatu oli heikko verrattuna pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatuun, ei pitoisuuksissa ole yhtä suurta eroa alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun kyseisenä ajankohtana. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu oli puolestaan ominaiskuormitussoiden keskitasoa parempi, mikä osaltaan pienentää kuormitusta. Kiintoaineen kuormitus oli sen sijaan suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 48 Heposoiden pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut vuonna 214. Vertailuarvoina tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 13 8, ,76 4,8 3, Fosfori,38,2,45,24,23,14,73 8,2 4,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn ,

73 71 Taulukko 49 Heposoiden pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O2 % ,7 5,1 15 2, * (E1 6, < * (E2 6, < * (1 5, < * (2 5, < * (E1 4, * (E2 5, ,3 5, * (E1 6, < * (E2 6, < * 6,1 76, < ,3 5,2 15 < * 6,2 12, * (E1 6,1 6, ,6 5,3 14 < Keskiarvo: 5,8 5, ** ** ### 382 #DIV/! ** ##### ** Mediaani: 6,5 5, #### 38 #NUM! #NUM! Minimi: 5,3 4,9 14 1, , Maksimi: 6,7 6, Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 19 7, 65 ** ** ** ** 6,1 5,6 2 5,6 74 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet (E1 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte (E1 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte (E1 Omavalvontanäyte, lohko E (E2 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte (E2 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte 2. Omavalvontanäytteistä ei ole määritetty hetkellisiä virtaamia (1 Omavalvontanäyte, ohijuoksutus, näyte (E1 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte (2 Omavalvontanäyte, ohijuoksutus, näyte (E2 Omavalvontanäyte, lohko E, näyte 2.

74 Kaijansuo (Karstula/Soini) Kaijansuon turvetuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Vahangan ja Paajalan kylissä sekä pieneltä alueelta Soinin kunnan Kivijärven kylässä. Etäisyys Karstulan kuntakeskuksesta on noin 2 km ja Soinin kuntakeskuksesta noin 1 15 km linnuntietä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kaijansuon turvetuotantoon (päätös nro 18/6/1, dnro ISY-24-Y-268). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 7/232/1). Asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 223/1/7) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Vuonna 214 Kaijansuolla oli tuotannossa 467,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 21,4 ha. Kaijansuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Vahankajoen valuma-alueella (14.67). Tuotannossa olevasta alasta 42,9 ha sijaitsee Valkunnan valuma-alueella (14.673) ja 47 ha Mustapuron valuma-alueella (14.674) (Taulukko 51). Valkunnan valuma-alueen tuotantoalasta kuivatusvedet käsitellään 75,6 ha:n alalta kasvillisuuskentillä, 236,8 ha:n alalta pintavalutuskentillä ja 11,3 ha:n alalla vesienkäsittelynä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Mustapuron valuma-alueella olevan tuotanto-alan kuivatusvedet käsitellään kokonaisuudessaan ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Kaijansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus (kg/a) vuodelle 214 on laskettu tarkkailupisteiden kuormitusten summana (Taulukko 5). Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkkailupistekohtaiset veden laatutulokset sekä vuosikuormitukset. Taulukko 5 Kaijansuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitukset vesistöalueittain hydrologisena vuonna 214. Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Valkkunan va 42,9 21, Mustapuron va 47, Kaijansuo, kasvillisuuskenttä 5: Kaijansuon kasvillisuuskentällä 5 aloitettiin tarkkailu elokuun lopulla 214. Kasvillisuuskentän 5 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 96,5 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 58,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut,6 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat keskimääräistä pienemmät. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 87 % ja kokonaisfosforin 56 %. Kokonaistypen osalta puhdistusteho oli negatiivinen eli pitoisuus hieman lisääntyi kentän aikana. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. COD Mn -arvo puolestaan kasvoi selvästi kasvillisuuskentän aikana (Taulukko 51). Tulosten tarkastelussa on hyvä ottaa huomioon näytteiden vähäinen määrä. Kuormitus

75 73 Kasvillisuuskentän 5 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Kasvillisuuskentän 5 brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Etenkin kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät (Taulukko 52). Alhaiset kuormitukset johtuvat alapuolisen pisteen pienistä kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuksista. Taulukko 51 Kaijansuon kasvillisuuskentälle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % ,4 6,7 38, 3, ,2 6,8 5,4 2, Keskiarvo: 7,3 6,7 21,7 2,9 87 ** ** ** ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 52 Kaijansuon kasvillisuuskentän 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Kaijansuo, kasvillisuuskenttä 6: Kaijansuon kasvillisuuskentällä 6 aloitettiin tarkkailu elokuun lopulla 214. Kasvillisuuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 19,8 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 16,4 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän 6 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden laatu oli huomattavasti keskimääräistä parempi laatuista. Lähtevän veden pitoisuudet olivat lähellä luonnontilaisen suon pitoisuuksia (Taulukko 53). Otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskentän kiintoaineen ja kokonaistypen puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 77 % ja kokonaistypen 4 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta yläpuolisen pisteen pitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisemmat, mistä johtuen puhdistustehot olivat heikot (Taulukko 53). Tulosten tarkastelussa on hyvä ottaa huomioon näytteiden vähäinen määrä. Kuormitus ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 26,2 17, 69,4 59, 1,6 9,6 6, Typpi 14,9 1,2 16,2 11,,88 5,4 3, Fosfori,18 -,7,45,24,1,7 -,3 3,9 -,15 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Kasvillisuuskentän 6 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia.

76 74 Kasvillisuuskentän 6 brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 54). Alhaiset kuormitukset johtuvat alapuolisen pisteen keskimääräistä paremmasta veden laadusta. Taulukko 53 Kaijansuon kasvillisuuskentälle 6 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,3 7,6 14, 2, ,1 7,5 3,7 1, Keskiarvo: 7,2 7,5 8,9 2,1 77 ** ** ** ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näyttee Taulukko 54 Kaijansuon kasvillisuuskentän 6 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 18,9 9,6 69,4 59,,31 6,9 3, Typpi 7, 2,4 16,2 11,,11 2,6, Fosfori,1 -,8,45,24,2,4 -,3,62 -,49 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Kaijansuo, pintavalutuskenttä 1: Kaijansuon pintavalutuskentällä 1 aloitettiin ympärivuotinen tarkkailu tammikuussa 214. Pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 13,2 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 112,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,9 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 13 näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Vastaavasti kokonaistypen pitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman keskimääräistä korkeampia (Taulukko 55). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräiset puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 78 %, kokonaistypen 46 % ja kokonaisfosforin 4 %. COD Mn -arvon osalta keskimääräinen puhdistusteho oli 5 % (Taulukko 55). Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen alueen I1 keskimääräisiä valumia. Pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaistypen kuormitus oli keskimääräistä tasoa ja kemiallisen hapenkulutuksen hieman keskimääräistä korkeampi (Taulukko 56). Kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeimmillaan lokakuun lopulla. Kokonaisfosforin kuormitus oli suurimmillaan alkuvuodesta, jolloin virtaama olivat korkeita. Kesällä kuormitukset olivat alhaiset (Kuva 43).

77 Taulukko 55 Kaijansuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen alueen I ominaiskuormitussoiden valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 4,4 3,6 1, , 16, ,2 4,7 5, 1, ,5 8, ,5 4,5 17, < ,9 15, ,5 4,4 12, 1, < <2 <2 2,1, ,6 11, ,4 4,4 12, 2, ,9 3, ,5 4,4 5, 1, , 2, ,3 6,4 1,5 6, <5 < <2 12 1,5 5, ,1 1, ,2 4,3 6,5 2, ,8 1, ,3 39, ,3 2, , 4,4 26, 7, < ,9 1, , 3, ,3 4,3 34, 1, ,1 1, ,7 4,3 21, 1, ,7 2, ,5 4,4 12, < < <2 3,7, ,6 12, ,5 4,5 9,2 7, ,9 19,1 1 Keskiarvo: 5,3 4,4 14,6 2,8 78 ** ** ** 3,8 4,8 2,3 2, ** Mediaani: 6, 4,4 12, 1, Minimi: 4,3 4,3 1,5 < Maksimi: 6,7 6,4 39, 7, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. Taulukko 56 Kaijansuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 14,9 5,7 69,4 59, 1,7 5,5 2, Typpi 15,6 11, 16,2 11, 1,8 5,7 4, Fosfori,22,3,45,24,25,8,1 9, 1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

78 76 Kuva 43 Kaijansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

79 77 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 2: Kaijansuon pintavalutuskentällä 2 aloitettiin tarkkailu tammikuussa 214. Pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 92,6 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 73,6 ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin seitsemän näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli keskimääräistä parempi laatuista. (Taulukko 57). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 2 kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 73 %, kokonaistypen 9 % ja kokonaisfosforin 39 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-31 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn -arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 57). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän 2 kiintoaineen ja ravinteiden brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli keskimääräisellä tasolla (Taulukko 58). Kiintoaineen ja ravinteiden alhaiset kuormitukset johtuvat alapuolisen pisteen keskimääräistä paremmasta veden laadusta. Taulukko 57 Kaijansuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,9 5,6 4, 3, ,6 5,5 4,3 3, , 5,9 6, 2, ,8 6,1 45, 3, , 6,3 16, 8, ,1 6,3 35, 6, ,9 6,3 9,4 6, Keskiarvo: 6,4 5,9 17,1 4,7 73 ** ** ** ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori hehk. häviö 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 58 Kaijansuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 38,9 29,6 69,4 59, 2,9 14,2 1, Typpi 9,5 4,8 16,2 11,,71 3,5 1, Fosfori,19,6,45,24,14,7,2 5,2,16 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

80 78 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 4: Kaijansuon pintavalutuskentällä 4 aloitettiin tarkkailu elokuussa 214. Pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 149 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 11,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 13,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisempia. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 59). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 4 kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat huomattavasti keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 98 %, kokonaistypen 8 % ja kokonaisfosforin 53 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-147 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn -arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 59). Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon näytteiden vähäinen määrä. Kuormitus Pintavalutuskentän 4 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän 4 kiintoaineen ja ravinteiden brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli noin 5 % keskimääräistä korkeampi. Pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat erittäin alhaiset, mistä johtuen myös kuormitus oli vähäinen (Taulukko 6). Taulukko 59 Kaijansuon pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori Taulukko 6 Kaijansuon pintavalutuskentän 4 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % ,8 3,9 29 1,3 96 7, ,2 3,8 11 1, Keskiarvo: 7, 3,8 7 1,2 98 ** ** ** ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 12,4 3,2 69,4 59, 1,4 4,5 1, Typpi 13,6 9, 16,2 11, 1,6 5, 3, Fosfori,28,91,45,24,32,1, ,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

81 79 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 7: Kaijansuon pintavalutuskentällä 7 aloitettiin tarkkailu elokuussa 214. Pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 63 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 46,5 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut,8 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisempia. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli lähes kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 61). Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen puhdistusteho oli 64 %, kokonaistypen 24 % ja kokonaisfosforin 5 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-54 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn -arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 61). Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon näytteiden vähäinen määrä. Kuormitus Pintavalutuskentän 7 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän 7 kiintoaineen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaistypen kuormitus oli keskimääräisellä tasolla ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli noin 4 % keskimääräistä korkeampi. (Taulukko 62). Taulukko 61 Kaijansuon pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % ,6 4,1 6, 4, ,4 4,1 11, 1, Keskiarvo: 6,5 4,1 8,5 3,1 64 ** ** ** ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) *) Omavalvontanäyte 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 62 Kaijansuon pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 28,5 19,3 69,4 59, 1,4 1,4 7, Typpi 16, 11,3 16,2 11,,75 5,8 4, Fosfori,26,74,45,24,12,95,27 4,5 1,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

82 8 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 3: Kaijansuon pintavalutuskentällä 3 aloitettiin tarkkailu tammikuussa 214. Pintavalutuskentän 3 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 58,3 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 47 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin seitsemän näytettä vuonna 214. Otettujen näytteiden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisempia. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 63). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 3 kiintoaineen puhdistusteho oli 29 % ja kokonaistypen 24 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistustehot olivat negatiiviset (kok.p: -21 % COD Mn : -23 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 63). Kuormitus Pintavalutuskentän 3 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän 3 kiintoaineen ja ravinteiden brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli keskimääräisellä tasolla (Taulukko 64). Taulukko 63 Kaijansuon pintavalutuskentälle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % , 5, 2,3 1, ,3 6,1 6,2 3, ,1 5, 4,6 3, ,2 6, 7, 4, ,6 5,7 8,7 5, ,8 6,1 14, 4, ,7 6,4 5,4 3, Keskiarvo: 6,3 5,4 6,9 4,9 29 ** ** ** ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) *) Omavalvontanäyte ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 64 Kaijansuon pintavalutuskentän 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 43,3 34, 69,4 59, 2, 15,8 12, Typpi 1,9 6,2 16,2 11,,51 4, 2, Fosfori,3,12,45,24,14,11,44 5,3 2,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

83 Martinsuo (Karstula) Martinsuo on vanha tuotannossa oleva alue. Martinsuolla ja Suoniemensuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 214 myöntämä lupa (LSSAVI/18/4.8/211). Vuonna 214 Martinsuolla oli tuotannossa 84,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1,7 ha. Martinsuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Karankajärven valuma-alueella (14.66) ja edelleen Luksanjoen valuma-alueella (14.665). Martinsuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö sekä kasvillisuuskenttä. Martinsuolla aloitettiin vuonna 213 ympärivuotinen kuormitustarkkailu kasvillisuuskentän 1 ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Kasvillisuuskentän alapuolisen mittapisteen valuma-ala on 117,8 ha. Martinsuon kasvillisuuskenttä 1: Virtaamat Martinsuon kasvillisuuskentän 1 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Virtaamamittarissa ilmenneen vian vuoksi jaksolla käytettiin läheisen Saarekenevan valumia ja jaksolla Lehtosuon valumia. Mitatut valumat olivat korkeimmillaan maaliskuussa sekä lokakuun lopulla. Elokuun lopussa alueella satoi paljon, jolloin kasvillisuuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä mitattiin korkea virtaamapiikki (Kuva 45). Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 2 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet (Taulukko 65). Kasvillisuuskentälle tulevan veden (yp) pitoisuudet olivat ajoittain erittäin korkeita. Joulukuussa, maaliskuussa sekä syyskuussa yläpuolisen pisteen kiintoainepitoisuudet olivat erittäin korkeita. Elokuun lopun ylivirtaamatilanteeseen ajoittuneen näytteenottokerralla yläpuolisen pisteen kokonaistyppipitoisuus oli korkea (45 µg/l). Kyseisillä näytteenottokerroilla kasvillisuuskentän puhdistustehot ovat olleet korkeimmillaan, eikä alapuolisen pisteen pitoisuudet kohoa merkittävästi (Taulukko 65). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 89 %, kokonaistypen 17 %, kokonaisfosforin 31 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 1 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli erittäin hyvä (Taulukko 65). Kuormitus Martinsuon kuormitukset on laskettu käyttämällä kasvillisuuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen jatkuvatoimisen virtaamamittarin asennusta laskennassa on käytetty läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia.keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen bruttoominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 66). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitukset olivat suurimmillaan lokakuun lopulla. Kiintoaineen kuormitus oli korkeimmillaan maaliskuun lopulla ja fosforin kuormitus joulukuun alussa (Kuva 44). Vuodenajoittain tarkasteltuna kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat pienimmillään kesällä. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli keväällä keskimääräistä korkeampi (Kuva 46).

84 Taulukko 65 Martinsuon kasvillisuuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 6,4 14 3, ,7 16, , , ,1 1, ,5 6,3 26 9, ,6 23, ,5 6,6 9,3 5, ,2 1, ,9 17, ,5 6,6 87 9, ,3 7, ,8 6,7 8,4 6, ,8 1, ,8 1, ,5 6,6 6,7 2, ,6 19, ,4 6,6 12 4, , 26, ,3 6,3 5,6 6, ,5 14, ,4 6,4 7,3 4, ,4 1, ,1 11, ,1 16, ,5 6,4 15 2, , 8, ,3 7, ,7 6,6 5, 4, ,3 4, ,9 6,6 8, 7, <5 < ,6 2, ,7 6, ,8 6,5 8, 8, ,2 2, ,3 6,5 51 2, ,5 4, ,7 6,6 23 2, ,6 14, ,7 6,4 22 6, , 1, ,2 11, ,6 6,5 6,7 2, ,1 5, ,7 6,7 15 2, ,4 6, ,7 6,7 2,8 1, < ,8 1, ,9 17, , 6,2 19 2, ,6 31,9 9 Keskiarvo: 6,4 6,5 41 4,8 89 ** ** ** 1 5 2,2 1, ** 15,9 13,5 365 Mediaani: 6,5 6, , Minimi: 5,7 6,2 2,8 1, Maksimi: 6,9 6,7 26 9, ,2 6, ** ** ** 6 2, ** Talvi 1 kpl 6,4 6,4 76 3, , Kevät 3 kpl 6,5 6, , ,2 1, Kesä 13 kpl 6,4 6,5 14 4, ,7 1, Syksy 3 kpl 6,3 6,5 57 2, ,8 1, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 82

85 83 Kuva 44 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

86 84 12 Alue I1 (n=3) Martisuo kasvillisuuskenttä 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva 45 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket jaksolla Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 66 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 53, 41,2 69,4 59, 4,6 19,3 15, Typpi 12,5 6,6 16,2 11, 1,1 4,6 2, Fosfori,42,18,45,24,4,15, ,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Martinsuo, kk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Martinsuo, kk1 om.kuorm.suot 214 9,2 7, 18 35,9,6,3 Kokonaisfosfori Martinsuo, kk1 om.kuorm.suot 214,71,6,54,44,37,39,35, COD Mn Martinsuo, kk1 om.kuorm.suot , Kuva 46 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

87 Pirttiahonsuo (Karstula) Pirttiahonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Karstulan Vastingin kylässä. Hankealueelle on matkaa noin 11,5 km Karstulan kunnan keskustasta koilliseen. Tuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Kymijoen vesistöalueen (14) Saarijärven reitin valumaalueella (14.6) Pääjärven alueen (14.63) Päällinjärven valuma-alueella (14.633). Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Pirttiahonsuon turvetuotantoon (päätös nro 98/9/1, dnro ISY-28-Y-188). Pirttiahonsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vuonna 214 Pirttiahonsuon tuotantoalueella oli tuotannossa 33,7 ha. Vuosi 213 oli ensimmäinen, jolloin Pirttiahonsuolla oli tuotantoa. Pirttiahonsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä suoritetaan ympärivuotista tarkkailua. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 42,5 ha. Virtaamat Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä virtaamat on mitattu jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Tarkkailupisteellä havaittiin padotustilanne lähes jokaisella näytteenottokerralla, mistä johtuen virtaamadata ei ole luotettavaa. Kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskimääräisiä valumia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 2 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta suuremmat, kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta. Etenkin alapuolisen pisteen ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet edellisvuosista (Taulukko 68). Vuodenajoittain tarkasteltuna kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja pienimmillään syksyllä. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat suurimmillaan syksyllä. Kokonaisfosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat suurimmillaan kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä (Taulukko 68). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 5 %, kokonaistypen 37 % ja kokonaisfosforin 24 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-6 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn - arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 68). Pintavalutuskentän puhdistustehot ovat parantuneet edellisvuosista. Kuormitus Pirttiahonsuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen muuttujien osalta hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat (Taulukko 67). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan joulukuussa, jolloin virtaamat olivat suuria. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuussa 213 sekä lokakuun lopulla 214 (Kuva 48). Vuodenajoittain tarkasteltuna kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat pienimmillään kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä (Kuva 47).

88 86 Taulukko 67 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 91,8 82,5 69,4 59, 3,1 33,5 3, Typpi 18,3 13,7 16,2 11,,62 6,7 5, Fosfori,62,43,45,24,21,23,16 7,6 5,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Pirttiahonsuo, pvk om.kuorm.suot Kokonaistyppi Pirttiahonsuo, pvk om.kuorm.suot 214 6, 7, ,2,9,6,3 Kokonaisfosfori Pirttiahonsuo, pvk om.kuorm.suot 214,9,84,71,6,46,35,34, COD Mn Pirttiahonsuo, pvk om.kuorm.suot , Kuva 47 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

89 Taulukko 68 Pirttiahonsuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 5, 5,5 3, < , 28, ,9 5, 5,5 4, < ,3 12, ,3 5,5 5,5 4, < ,1 5, ,7 11, ,3 5, < ,3 33, ,5 3, ,1, ,8 11, ,9 5,5 9, ,2 7, ,2 5,5 14 4, , 2, ,6 8, ,4 5,5 14 9, ,5 8, ,8 5, , 2, ,1 11, ,8 5,1 16 2, ,4 8, ,6 5,1 19 3, ,1 14, ,2 5,1 28 4, ,6 2, ,1 9, ,6 5,3 22 3, , 2, ,5 5,2 23 7, , 2, ,5 5, ,3 4, ,8 1, ,7 8, ,6 1, ,2 5, ,6 1, ,2 5, ,5 4, ,3 5, ,1 5,2 21 8, ,7 1, ,3 5,1 17 5, ,2 2, ,4 5,1 1 6, ,6 3, ,5 12, ,9 5,1 16 5, ,7 27,6 4 Keskiarvo: 6, 5,2 15 7,4 5 ** ** ** , 3,6 41 ** ** 365 Mediaani: 6,3 5,2 15 5, , 3, Minimi: 5,3 5, 3,9 2, ,1 2, Maksimi: 6,8 5, ,3 5, ,3 5, ** ** ** , 4,9 29 ** ** 212 6,2 5,5 19 8,8 29 ** ** ** ,9 5, ** 211 5,8 4, ,6 4, Talvi 2 kpl 5,5 5,3 6,8 9, ,1 5, Kevät 3 kpl 6,1 5, , 2, Kesä 1 kpl 6,4 5,2 19 7, ,9 3, Syksy 5 kpl 5,8 5,1 11 4, ,6 3, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2,6 47 ** ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2,4 57 ** ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Sameus FTU 4,9 5,9 9, 8,4 TOC mg/l DOC mg/l

90 88 Kuva 48 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

91 Sammakkoneva (Karstula/Kyyjärvi) Sammakkonevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös nro 133/212/1, dnro LSSAVI/263/4.8/21). Ympäristöluvan mukaan Sammakkonevan vesienkäsittelymenetelmiä parannetaan rakentamalla pintavalutuskenttiä. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen (Nro 13/321/1) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen joka antoi päätöksen asiassa (Nro 365/1/13). Vuoden 213 aikana Sammakkonevan vesienkäsittelymenetelmiä parannettiin pintavalutuskentillä. Sammakkonevan tuotantoalueesta 44,5 ha sijaitsee Puukonjoen valuma-alueella (14.632) ja 67 ha Ähtyrinpuron valuma-alueella (14.644). Vuonna 214 Sammakkonevalla oli tuotannossa 85,5 ha, levossa 16,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 9,2 ha. Sammakkonevan kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailupisteiden kokonaiskuormitusten summana (Taulukko 69). Vuonna 214 Sammakkonevalla tehtiin ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskenttien 2, 4 ja 7 ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Seuraavissa kappaleissa on esitetty kyseisten tarkkailupisteiden tarkkailutulokset sekä vuosikuormitukset. Taulukko 69 Sammakkonevan tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Levossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Puukonjoen va 3,2 5,1 9, , , Ähtyrinpuron va 55,3 11, , , Yhteensä 85,5 16,8 9, Sammakkoneva, pintavalutuskenttä 2: Pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 46,1 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 2,5 ha ja levossa 11,7 ha. Virtaamat Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 5,9 l/s ja valuma 12,1 l/s km 2 Keskimääräinen valuma on samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Sateisesta syksystä johtuen joulukuussa 213 virtaamat olivat korkeita. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Kevään virtaamat lähtivät nousuun jo helmikuun lopulla. Kesällä virtaamat olivat erittäin alhaiset. Kesän ainoa suurempi virtaamapiikki mitattiin elokuun lopulla. Alapuolisella tarkkailupisteellä havaitusta padotuksesta johtuen jaksolla on käytetty Pannunevan valumia sekä Martinsuon valumia (Kuva 49). Vedenlaatu ja puhdistusteho Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 21 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella fosforiyhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat noin kolmanneksen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin kesän alivirtaamakausina. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on pienentynyt. Myös COD Mn -arvo oli hieman keskimääräistä korkeampi. Muiden vedenlaatumuuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 7). Pintavalutuskentän 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 94 %, kokonaistypen 22 % ja kokonaisfosforin 27 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn - arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (-56

92 9 %). Kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli erittäin hyvä, ollen huomattavasti keskimääräistä parempi. Etenkin sulanmaan aikana, jolloin pintavalutuskentälle tulevan veden kiintoainepitoisuudet olivat korkeita, poisti kenttä kiintoainesta erittäin hyvin (Taulukko 7). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän 2 fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitukset olivat noin kolmanneksen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat (Taulukko 71). Kokonaisfosforin kuormitus oli suurimmillaan joulukuussa sekä helmikuussa, jolloin virtaamat olivat korkeita. Myös heinäkuussa fosforikuormitus oli keskimääristä korkeampi, johtuen korkeista fosforipitoisuuksista (Kuva 5). Fosforin kuormitus olikin talvella ja kesällä keskimääräistä suurempaa (Kuva 51). Kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus oli kaikkina vuodenaikoina keskimääräistä korkeampaa. Yleisesti ottaen kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus on suurimmillaan syksyllä (Kuva 51). Kiintoaineen ja kokonaistypen keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset olivat vastaavasti keskimääräistä alhaisempia (Taulukko 71 ja Kuva 51). 16 Alue I1 (n=3) Sammakkoneva pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q l/s km Kuva pvm Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

93 Taulukko 7 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 4,8 9,2 2, ,3 37, ,8 4,9 6,4 3, ,4 7, , 5,2 8,9 2, ,6 1, ,3 15, ,8 5,3 1 4, ,2 39, , 5,1 13 < ,5 1, , ,2 17, ,5 6, ,9 1, ,9 7, ,2 32 6,2 13, ,2 5,5 27 7, ,3 11, ,6 5,4 68 2, < , ,9 8, ,8 5,4 39 2, ,9 8, ,6 5,3 13 < ,7 16, ,1 5,1 15 1, < ,9 1, ,4 13, ,3 5,2 27 2, ,5 5, ,5 5,5 24 4, ,4, , < ,5 79 4,7 1, , ,, ,7 5,9 73 5, ,4, ,5 5,1 16 6, < ,6 2, ,1 13, ,7 5,3 86 2, ,6 1, ,6 5,3 9 3, ,1 2, ,6 5,6 19 2, < ,1 1, ,3 15, ,1 5, 11 1, , 19,5 1 Keskiarvo: 6,2 5,2 64 4,2 94 ** ** ** ,9 2,5 78 ** ** 5,9 12,1 365 Mediaani: 6,4 5,3 26 2, ,1 6,4 Minimi: 5,5 4,8 6,4 1, ,, Maksimi: 6,8 5, ,8 29, ,1 5,3 21 4,1 81 ** ** ** ,3 2,7 71 ** ** 4,6 9,4 116 Talvi 3 kpl 6, 5,2 3 2, Kevät 3 kpl 6,2 5,6 27 7, Kesä 1 kpl 6,5 5,3 76 4, Syksy 5 kpl 5,9 5, 27 2, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2,6 47 ** ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2,4 57 ** ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 91

94 92 Kuva 5 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

95 93 Taulukko 71 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 35,7 24,8 69,4 59, 1,1 13, 9, Typpi 14,2 8,8 16,2 11,,46 5,2 3, Fosfori,58,364,45,24,19,212,133 6,8 4,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot 214 6,2 7, 27 35,9,6,3 Kokonaisfosfori Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot 214,71,65,66,6,52,51,35, COD Mn Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot , Kuva 51 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Sammakkoneva, pintavalutuskenttä 4: Pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 48,3 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 34,8 ha. Virtaamat Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 1 l/s ja valuma 2,8 l/s km 2 Keskimääräinen valuma on tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Pintavalutuskentän 4 virtaamat ovat olleet useaan otteeseen keskimääräistä korkeammalla tasolla. Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla on käytetty Koirasuon pintavalutuskentän 7 valumia (Kuva 52). Lisäksi talvella pintavalutuskentän jäätymisestä johtuen vedet menivät ohivirtaamana penkereen yli. Kyseisten jaksojen (24.1. ja 27.1.) aikana alapuolisen tarkkailupisteen ohi virrannut vesimäärä on arvioitu (Taulukko 72).

96 94 Vedenlaatu ja puhdistusteho Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 29 näytettä hydrologisena vuonna 214. Lisäksi talven pintavalutuskentän penkan yli virranneesta vedestä otettiin kaksi näytettä. Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli noin 5 % suurempi kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin otetusta ohivirtaamanäytteestä (68 mg/l). Kiintoainepitoisuudet olivat koholla myös touko- kesäkuun vaihteessa. Muiden vedenlaatumuuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman pienemmät ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 72). Pintavalutuskentän 4 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 9 %, kokonaistypen 8 % ja kokonaisfosforin 18 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn - arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (-21 %). Kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli huomattavasti keskimääräistä parempi, vaikkakin lähtevän veden pitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. Hyvä, pitoisuusvertailuna laskettu puhdistusteho selittyy yläpuolisen pisteen erittäin korkeina pitoisuuksina. Esimerkiksi kesäkuun alussa yläpuolisen pisteen kiintoainepitoisuus oli 9 mg/l ja alapuolisen pisteen 2 mg/l (Taulukko 72). Kuormitus Pintavalutuskentän 4 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Talven aikaisten ohivirtaamajaksojen kuormitus on laskettu ohivirtauksesta otettujen näytteiden sekä arvioidun virtaaman perusteella. Ohivirtaamajakson aikainen kuormitus on laskettu mukaan pintavalutuskentän vuosikuormitukseen. Pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen vedenlaatumuuttujien osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoainekuormitus oli noin kolminkertainen, ravinteiden kuormitukset noin 6 % suuremmat ja kemiallisen hapenkulutuksen noin 5 % suurempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214 (Taulukko 73). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli suurimmillaan tammikuun alussa, jolloin virtaama olivat korkeita. Myös ohivirtaamatilanteesta otetun näytteen korkea kiintoainepitoisuus nostatti kuormituksia keskimääristä korkeammiksi. Kesäkuun korkea kiintoainepitoisuus näkyy keskimääräistä korkeampana kuormituksena. Kesäkuun alun jälkeen kiintoainekuormitukset olivat pieniä (Kuva 53 ja Kuva 54). 12 Alue I1 (n=3) Sammakkoneva pvk 4 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva pvm Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

97 Taulukko 72 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 4,9 17 3, ,6 19, ,2 6, , ,1 23, ,5 5,9 3 3, 9 6, ,2 1, ,2, ,1 6, ,5 61, ,2 5, , ,6 28, * (1 5,3 8, , ,8 28, * (2 5,7 68 4, , 31 7,5 15, (1 5,3 5, ,9 33 1,6 22, (2 5, , 32 5, 1, ,3 6, 18 8, , 3, ,7 26, ,5 6, , ,4 34, ,5 6,1 32 8, ,4 2, ,7 1, ,6 5,9 9, , ,6 1, ,1 6, , , 3, ,1, ,1 5,9 3 9, ,9 8, ,9 5, ,6 1, * 5, < ,1 1, ,2 6, ,5 3, , 3, ,8 49, ,6 6,2 22 2, ,6 17, ,6 6,2 6, 7, , 6, ,5 6,1 8, 3, < ,8 1, ,4 11, ,7 6,1 1, 4, ,4 13, * 6,3 3, 1 1 < , 18, ,3 6,2 7,7 4, ,1 12, ,8 6,2 9 3, < <2 3,5 1, , 64, * 6,2 4, <2 45 1,7 22, ,9 6,2 7 3, ,9 8, ,7 6,3 12 2,2 82 2, ,1 8, * 6,2 1, <2 24 4,4 9, ,6 6,4 47 3, <2 1,5, , 37, ,2 6,1 1 7, ,4 46,4 4 Keskiarvo: 6,3 5, ** 9,4 7, ** ** 11 9,7 7,1 2, ** 1, 2,8 365 Mediaani: 6,5 6,1 22 7, ,5 8, 4,7 2, ,3 13,1 Minimi: 5,5 4,9 1, 1, , 2, 1,5, Maksimi: 7,1 6, , 21 3, ,3 4, ** 7,2 9, ** ** 14 8,8 6,6 2, ** 5,4 12,3 116 Talvi 8 kpl 6,3 5, ,4 25,7 Kevät 3 kpl 6,5 6, ,9 2,4 Kesä 14 kpl 6,6 5,9 12 7, ,2 14,8 Syksy 6 kpl 6, 5,6 39 5, ,3 29,6 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet ) Normaalinäyte 2) Näyte pvk:n penkan ylivuodosta. Q = 1,5 l/s ) Omavalvontanäyte mittakaivosta. Hetkellinen virtaama ei tiedossa. 2) Omavalvontanäyte paineputken vesisuihkusta. Virtaama ei tiedossa Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 1 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 17 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 17 cm. 95

98 96 Kuva 53 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

99 97 Taulukko 73 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 2,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 59, 7,6 79,4 72, Typpi 25,7 16,4 16,2 11,,9 9,4 6, Fosfori,75,38,45,24,26,27,14 9,6 4,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 598-1, , Kiintoaine Kokonaistyppi Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot 214 Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot , 4 1,2,9,6,3, 1,,35 Kokonaisfosfori Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot 214,6,49,59,28,45, COD Mn Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot Kuva 54 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Sammakkoneva, pintavalutuskenttä 7: Pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 31, ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 24,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 17 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. Edelliseen vuoteen nähden veden laadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 74). Pintavalutuskentän 7 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 62 % ja kokonaistypen 31 %. Kokonaisfosforin (-16 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-6 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 74). Kuormitus Pintavalutuskentän 7 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumilla. Pintavalutuskentän 7 fosforin brutto-ominaiskuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Muiden laskettujen vedenlaatumuuttujien bruttoominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräistä pienemmät kiintoainepitoisuudet näkyvät myös alhaisina kuormituksina (Taulukko 75).

100 Taulukko 74 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4,5 16 3, ,1 16, ,7 6,7 6,6 5, ,6 8, ,8 6,3 5,3 2, , 16, ,7 5,9 8, 1, ,9, ,4 11, ,8 6, 6,5 1, ,4 4, , 6,5 4, 2, ,7 2, ,8 6,4 8, 2, < ,9, ,6 1, , 6,6 2, 2, ,4 1, ,6 6,3 5,5 2, ,4 1, ,8 6,5 8,3 5, ,7, ,3 1, * 4, ,7 8, ,8 6,2 8,7 1, ,3 1, ,4 6,5 2, 1, ,5 1, ,9 6,4 3,2 < , 3, * 5,4 2, < ,9 2, ,9 6,6 8,3 1, ,8, ,7 12, ,4 6,2 4, 1, ,9 19,1 1 Keskiarvo: 6,7 5,5 6,4 2, ** ** 2,3 6,3 2,1, ** Mediaani: 6,8 6,3 6,5 2, Minimi: 6,2 4,5 2, 1, Maksimi: 7, 6, ,5 4,1 7,7 1, ** ** ** Talvi 1 kpl 6,2 4,5 16 3, Kevät 1 kpl 6,7 6,7 6,6 5, Kesä 11 kpl 6,7 5,8 5,8 3, Syksy 4 kpl 6,7 5,9 5,2 1, Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu.**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 24 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 6 cm. 98

101 99 Kuva 55 Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

102 1 Taulukko 75 Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 28,9 19,6 69,4 59,,7 1,5 7, Typpi 15,5 1,9 16,2 11,,37 5,7 4, Fosfori,32,14,45,24,8,118,5 2,8 1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Suoniemensuo 1 (Karstula) Suoniemensuo on tuotannossa oleva alue (LSSAVI/18/4.8/211). Martinsuolla ja Suoniemensuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 214 myöntämä lupa (Nro 18/214/1). Vuonna 214 Suoniemensuolla oli tuotannossa 58,5 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 4, ha. Suoniemensuon tuotantoalasta 22, ha sijaitsee Vahankajoen alueella (14.671) ja 4,5 ha Luksanjoen valuma-alueella (14.665). Luksanjoen alueen kuivatusvedet käsitellään kahdella kosteikolla. Vahankajoen valumaalueelle on rakenteilla pintavalutuskenttä. Luksanjoen valuma-alueella sijaitsevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu kosteikkojen 2 ja 3 vuosikuormitusten summana. Vahankajoen valuma-alueella ei ollut tarkkailua vuonna 214, joten alueen kuormitukset on laskettu kosteikkojen 2 ja 3 keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella (Taulukko 76). Taulukko 76 Suoniemensuon tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Luksanjoen va 37,7 2, , , Vahankajoen a 2,8 1, , ,1 162 Yhteensä 58,5 4, , ,7 617 Suoniemensuo, kosteikko 2: Kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 49,8 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 25,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,5 ha. Virtaamat Kosteikon 2 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Jakson keskivirtaama oli 4,8 l/s ja keskivaluma 9,7 l/s km 2. Virtaamat olivat korkeimmillaan toukokuun alkupuolella, sekä lokakuun lopulla. Myös kesällä elokuun lopussa mitattiin lyhytkestoinen virtaamapiikki (Kuva 56). Virtaamamittarin huollosta johtuen jaksolla on käytetty Martinsuon valumia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 16 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea ominaiskuormitussoiden keskimääräisistä pitoisuuksista (Taulukko 77). Kiintoaineen osalta pitoisuudet olivat korkeimmillaan toukokuun alun sekä elokuun lopun korkeiden virtaamien aikana.

103 11 Kosteikon 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 2 %. Kokonaistypen (-6 %), kokonaisfosforin (-16 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistustehot olivat negatiiviset (-6 %), jolloin kosteikon alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat. Keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen (yp) keskimääräistä paremmalla veden laadulla (Taulukko 77). Kuormitus Kosteikon 2 kokonaiskuormitus jaksolle on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Jakson kuormitus on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Vuosikuormitus on laskettu kyseisten jaksojen kuormitusten summana. Kosteikon 2 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolmanneksen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Muiden laskettujen vedenlaatumuuttujien brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 78 ja Taulukko 79). 12 Alue H1 (n=1) Suoniemensuo kos2 Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva 56 Suoniemensuon kosteikon 2 valumat ja näytteenottohetket jaksolla Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat pvm

104 Taulukko 77 Suoniemensuon kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 8, ,8 9, ,1 6, ,4 16 8,8 17, ,9 6, ,4, ,1 8, ,1 6,8 14 8, < ,5 1, ,9 9, ,8 6, , 3, ,3 26, , 6,7 8, ,4 1, ,6 15, ,7 6,5 5, 3, ,3 1, , 14, ,6 6,3 7, 7, ,2 8, ,3 6,5 4,5 5, ,9 1, ,2 6,5 11 8, <5 < ,5 3, ,4 2, , 6, ,1, ,2 6,4 4,4 6, ,5 3, ,5 6, ,2 1, ,2 8, ,3 6,4 1,5 3, ,6 1, ,3 6,5 1,5 2, ,1 2, ,4 6,6 3,3 2, <5 < ,89, ,3 14, ,3 6,2 5,1 5, ,6 27,4 11 Tuotanto (n=5) Kosteikko (n=16) Keskiarvo: 6,9 6,5 11 8,7 2 ** ** ** 3,2 2,8 1,6 1, ** Mediaani: 7,1 6,5 6,5 7, Minimi: 6,3 6,2 1,5 2, Maksimi: 7,4 6, , 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei yp näytettä, koska pisteellä ei ollut vielä laskeutusallasta, kaivuutyöt kesken Yp näyte otettu kosteikkoon laskevasta ojasta, koska allasta ei löytynyt. Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. Virtaamamittari asennettu Ojaa kaivettu pisteen yläpuolelta edellisenä päivänä, jonka vuoksi vesi normaalia sameampaa. 12

105 13 Taulukko 78 Suoniemensuon kosteikon 2 alapuolinen kuormitus jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 139 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 78,9 68, 69,4 59, 2,2 11, 9, Typpi 15,8 1,4 16,2 11,,45 2,2 1, Fosfori,37,16,45,24,1,52,22 1,5,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn ,5 52 3, Taulukko 79 Suoniemensuon kosteikon 2 alapuolinen kuormitus jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 226 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 95,1 86,6 69,4 59, 2,7 21,5 19, Typpi 9,7 5,4 16,2 11,,27 2,2 1, Fosfori,33,16,45,24,9,74,36 2,1 1, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Suoniemensuo, kosteikko 3: Kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 16,4 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 12,1 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut,3 ha. Virtaamat Kosteikon 3 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Jakson keskivirtaama oli,8 l/s ja keskivaluma 5,1 l/s km 2. Kosteikon pienestä valuma-alasta johtuen virtaamat ovat pieniä. Valumat olivat korkeimmillaan toukokuun alkupuolella, sekä lokakuun lopulla. Myös kesällä elokuun lopussa mitattiin lyhytkestoinen valumapiikki (Taulukko 64). Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jakso on korvattu Savonnevan valumadatalla. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 3alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 13 näytettä hydrologisena vuonna 214. Heinä- ja elokuussa jaksolla alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut näytteenottokerroilla lainkaan virtaamaa, joten näytteitä ei voitu ottaa. Otettujen näytteiden perusteella kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. Kokonaistyppipitoisuus oli keskimääräisellä tasolla ja keskimääräinen kokonaisfosforin pitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienempiä (Taulukko 82). Kosteikon 3 keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 16 %. Kiintoaineen (-36 %), kokonaisfosforin (-9 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) (-19 %) puhdistustehot olivat negatiiviset, jolloin kosteikon alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat. Keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen (yp) keskimääräistä paremmalla veden laadulla (Taulukko 82).

106 14 Kuormitus Kosteikon 3 kokonaiskuormitus jaksolle on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Jakson kuormitus on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Vuosikuormitus on laskettu kyseisten jaksojen kuormitusten summana. Kosteikon 3 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolmanneksen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Muiden laskettujen vedenlaatumuuttujien brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 8 ja Taulukko 81). 12 Alue H1 (n=1) Suoniemensuo kos3 Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva 57 Suoniemensuon kosteikon 3 valumat ja näytteenottohetket jaksolla Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 8 Suoniemensuon kosteikon 3 alapuolinen kuormitus jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 81 Suoniemensuon kosteikon 3 alapuolinen kuormitus jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 139 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine ,4 59, 1,4 15,5 14, Typpi 21, 15,5 16,2 11,,26 2,9 2, Fosfori,41,2,45,24,5,57,27,71,34 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn ,2 47 -, Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 226 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 75,3 7,9 69,4 59,,93 17, 16, Typpi 7,2 5, 16,2 11,,89 1,6 1, Fosfori,16,76,45,24,2,37,17,46,21 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 139-2, ,7 31 -, ,

107 Taulukko 82 Suoniemensuon kosteikon 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 6,3 8, ,6 1, ,4 6, , 12, ,7 6, ,6 2, ,8 4, ,9 7, < , ,4 2, ,8 7, 9,4 8, <2 3,4 1, ,5 9, , 6, < <2 1, ,6 9, ,1 6,8 7,5 4, , , 6, ,9 7, 8, 5, <2 <2 2, 1, ,1, ,3 5, ,, ,9 5, ,, , < ,5 72,2, ,7 5, ,, ,5 6, ,1 6, ,3 6,6 3, 3, <2 <2 1,4, ,, ,1 7, 2,5 4, ,1, ,3 6,8 2,6 2, ,3 8, ,5 6,5 4,2 12, < <2 2,1, ,1 13, 11 Tuotanto (n=5) Kosteikko (n=16) Keskiarvo: 6,7 6,6 8, ** ** ** 3,5 2,4 3, 1, ** Mediaani: 6,9 6,8 8, Minimi: 6,4 6,3 2,5 2, Maksimi: 7,3 7, , 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 15

108 Suurensuonneva (Karstula) Suurensuonnevan turvetuotantoalueessa on kaksi osaa, joille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvat (Suurensuonneva I, päätös LSSAVI/485/4.8/21 ja Suurensuonneva II, päätös LSSAVI/513/4.8/21). Vuonna 214 Suurensuonnevalla oli tuotannossa 27,1 ha ja valmistelussa 21,3 ha (Taulukko 83). Valmistelussa olevasta pinta-alasta 14,9 ha sijaitsee Saukonpuron valuma-alueella (14.628). Valuma-alueen kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä 2, joka valmistui vuonna 214. Alueen valmistelua ei kuitenkaan ole vielä aloitettu, mistä johtuen pintavalutuskentälle 2 ei ole laskettu kuormituksia. Humalalammin valuma-alueella (14.627) on tuotannossa 27,4 ha ja valmistelussa 6,4 ha. Alueen vesienkäsittelymenetelmänä on kasvillisuuskenttä, jossa suoritettiin ympärivuotista tarkkailua vuonna 214. Taulukko 83 Suurensuonnevan tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Valmis- kg Kg O2 kg Kg O2 telussa Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Humalalammen va 27,1 6, , Suurensuonneva, kasvillisuuskenttä 1: Kasvillisuuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 48,7 ha. Virtaamat Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Mittari oli asennettu virheellisesti, mistä johtuen saakka virtaamadata oli virheellistä. Virtaamamittari asennettiin uudelleen , mutta virtaamadataa ei saatu jaksolta (Kuva 58). Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 13 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta suuremmat, kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Kesäkuun lopulla tarkkailukaivoa laskettiin, mikä näkyymyös korkeina kiintoainepitoisuuksina. Myös lokakuussa mitattiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia. Lokakuun lopun näytteenottokerralla kasvillisuuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli 25 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 32 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 13 µg/l (Taulukko 85). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 88 % ja kokonaisfosforin 37 %. Kokonaistypen (-29 %) ja Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) (-65 %) puhdistustehot olivat negatiiviset, jolloin kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat. Kiintoaineen hyvästä puhdistustehosta huolimatta, lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain korkeita (Taulukko 85). Kuormitus Kasvillisuuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä kasvillisuuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen jatkuvatoimisen virtaamamittarin asennusta laskennassa on käytetty läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia.

109 17 Kasvillisuuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen vedenlaatumuuttujien osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoaineen ja kokonaistypen brutto-ominaiskuormitukset olivat noin kolminkertaiset tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kokonaisfosforin kuormitus oli noin 4 % keskimääräistä suurempi (Taulukko 84). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan lokakuun lopulla, jolloin alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuus (25 mg/l) oli erittäin korkea. Ravinteiden osalta bruttoominaiskuormitukset olivat korkeimmillaan loppuvuodesta 213, jolloin virtaamat olivat keskimääräistä suurempia (Kuva 59) 12 Alue H1 (n=1) Suurensuonneva 1 kasvillisuus ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva 58 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket jaksolla Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 84 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 59, 7,4 8,3 76, Typpi 44, 38,2 16,2 11, 1,5 16,1 14, Fosfori,64,41,45,24,21,23,15 7,8 5, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

110 Taulukko 85 Suurensuonnevan kasvillisuuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kavillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 5,6 6, <2 2 1,6, , 35, ,2 9, ,3 24 7,7 15, ,3 1, ,1 45, ,8 5, ,4 5, ,3 1,3, , ,2 1,7 1, ,4 13, ,9 3, ,3 22 9,6 19, ,7 11, ,8 5, ,1 18 8,4 17, ,8 14, , <2 1,5 32 8,6 17, ,8 11, , <2 43 4,7 9, , ,3 46 8,9 18, ,1 6, ,6 19, ,4 6,1 25 8, <2 3,7 2, ,6 9, * 6, <5 5 2, 6 3,1 6, * 6, <5 18 6, 13 2,1 4, , < ,2 48 1,7 3, ,5 6,2 13 8, ,2 2, ,7 5, ,7 4,4 11 <5 < ,9 27 2,5 5, ,1 12, ,4 6,4 8, 4, <2 1,3 1, , 22, ,6 6,2 3,2 6, < <2 <2 1,2 1, ,2, ,6 6,6 3 6, < <2 7,1 1, ,3, ,5 6, ,2 2, ,2 8, ,3 6, <2 4,4 6, ,7 11,6 11 Keskiarvo: 6,2 6, ** ** ** 2,8 2,6 3,3 2, ** 213 6, , - 3,1-1 - Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet , ja Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Pumppu ei ollut toiminnassa ja Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut ja Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Pumppu ei ollut toiminnassa Ei yp näytettä, koska pumppu ei ollut toiminnassa. Kentältä lähti sulamisvesiä ja Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Pumppu ei ollut toiminnassa ja Ei yp näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei ap näytettä. Mittapadolla vettä valuu n. 2 cm väärään suuntaan, eli kasvillisuuskentälle päin. Alapuolista ojaa syvennettään parhaillaan, kiviä porataan ja Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Omavalvontanäytteitä. Tarkkailukaivon laskeminen. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty. 18

111 19 Kuva 59 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

112 11 Suurensuonneva, pintavalutuskenttä 2: Pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 17,2 ha. Alueella on valmisteltu ainoastaan pintavalutuskenttä, johon ei ole vielä johdettu lainkaan vesiä. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaksi näytettä vuonna 214 (Taulukko 86). Pintavalutuskentältä on saatu näytteitä vasta vähän, mikä on hyvä huomioida tulosten tulkinnassa. Lisäksi alueen valmistelua ei ole vielä aloitettu, eikä pintavalutuskentälle ole johdettu vesiä, joten lähtevä vesi ei kuvasta valmistelussa olevan alueen vedenlaatua. Tästä johtuen kohteelle ei ole laskettu kuormituksia. Taulukko 86 Suurensuonnevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän (red) hydrologisena vuonna 214. Tynnörsuon alkuvuoden kuormitus on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla laskeutusaltaalta mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoivko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi NH4-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % ,6 4, , , < Keskiarvo: 4,6 4, , *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Padotusta Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Tynnörsuo (Karstula) Tynnörsuon tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Kimingin kylässä noin 1 km Karstulan kirkonkylästä pohjoiseen. Tynnörsuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Päällinjärven valuma-alueella (14.633). Tynnörsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna Vuonna 214 Tynnörsuolla oli tuotannossa 64 ha, levossa 3,1 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 3,1 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Tynnörsuon turvetuotantoon (päätös nro 44/5/1, dnro ISY-24-Y-169). Tynnörsuon lupaehtojen tarkistushakemus on vireillä. Tynnörsuolle valmistui loppukesästä pintavalutuskenttä. Ennen pintavalutuskentän valmistumista vesienkäsittelymenetelmänä olivat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Vedenlaatu Ennen pintavaltuuskentän valmistumista laskeutusaltaalta 2 mitatut kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia (Taulukko 87). Pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä ennätettiin ottaa kaksi näytettä hydrologisen vuoden 214 aikana. Otettujen näytteiden perusteella kiintoainepitoisuudet ovat hieman keskimääräistä korkeampia. Muiden vedenlaatumuuttujien osalta pitoisuudet lisääntyivät selvästi pintavalutuskentän aikana. Etenkin fosforipitoisuus oli huomattavasti keskimääräistä korkeampi (Taulukko 88). Yleisesti ottaen pitoisuudet ovat koholla kentän käyttöönottovaiheessa, jonka jälkeen pitoisuudet pienenevät. Tulosten tarkastelussa on hyvä ottaa huomioon pintavalutuskentältä otettujen näytteiden vähäinen määrä. Esimerkiksi elokuun alun näytteenotto on ajoittunut alivirtaamakauteen, jolloin fosforipitoisuudet ovat yleensä korkeat. Kuormitus

113 111 den vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen kuormituslaskennassa on käytetty pintavalutuskentältä mitattuja pitoisuuksia sekä alueen I1 keskivalumia. Tynnörsuon typen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli 2,6-kertainen ja fosforin 2,1-kertainen keskiarvoon verrattuna (Taulukko 89 ja Taulukko 9 ). Kiintoaineen keskimääräistä korkeampi kuormitus selittyy alkuvuoden korkeilla kiintoainepitoisuuksilla, jolloin vesienkäsittelymenetelmänä olivat laskeutusaltaat. Vastaavasti kokonaisfosforin keskimääräistä korkeammat kuormitukset selittyvät pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen mitatuilla korkeilla pitoisuuksilla. Taulukko 87 Tynnörsuon laskeutusaltaalta 2 lähtevästä vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4- N Kok.P PO4-P Rauta hehk. häviö CODMn Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O , , , , , , , , , , , ,8 52 Keskiarvo: 6, ,9 4 Tuotanto (n=5) 5,7 7, ,6 46 Taulukko 88 Tynnörsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,3 5,8 9, ,3 6, 19 5, Keskiarvo: 6,3 5,9 14 8,1 42 ** ** ** ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 89 Tynnörsuon kuormitus jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus 261 brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto Perustaso kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine ,4 59, 17 61,6 58, Typpi 19,1 13,6 16,2 11, 1,3 5, 3, Fosfori,74,52,45,24,5,19, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Taulukko 9 Tynnörsuon kuormitus jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus 14 brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto pvk kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 28,9 24,1 69,4 59, 2, 3, 2, Typpi 16, 13,6 16,2 11, 1,1 1,7 1, Fosfori 1,4 1,3,45,24,1,15, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

114 Voimäensuo (Karstula) Voimäensuon turvetuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnassa noin 13 kilometriä keskus-taajamasta koilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Voimäensuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-27-Y-223). Luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 1/352/3). Lainvoiman saaneesta luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi valituksen päätöksellään (Nro 1/1/13) Voimäensuon tuotantoala sijaitsee kokonaisuudessaan Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvalla Viitasaaren reitin valuma-alueella (14.445). Alueen vedet käsitellään pintavalutuskentän avulla. Vuonna 214 Voimäensuolla oli valmiina ainoastaan pintavalutuskenttä. Pumppaamo ei ollut käytössä, eikä vesiä pumpattu pintavalutuskentälle. Alueen valmistelua ei ole jatkettu, mistä johtuen pintavalutuskentälle tuleva vesi ei kuvasta valmistelussa olevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä. Tästä johtuen alueelle ei ole laskettu kuormituksia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Vuonna 214 Voimäensuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 15 näytettä. Näytteiden perusteella alapuoliseen vesistöön purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli pienempi ja kokonaistyppipitoisuus samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman keskimääräistä korkeammat. Fosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat korkeimmillaan helmikuun lopulla sekä heinäkuussa (Taulukko 91). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 16 % ja kokonaisfosforin 47 %. Kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli keskimääristä parempi. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-35 %) eli pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 91). Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että pintavalutuskentälle ei johdeta vesiä.

115 Taulukko 91 Voimäensuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 4, 2,6 1, ,7 24, ,6 4, 1,7 < ,9 14, ,9 4,1 8,3 < ,9 1, ,8 17, ,8 6, ,1 < ,3 5, ,5 2, , ,8 34, ,4 3, ,4 16, , 4,5 7,5 4, ,7 2, ,8 2, ,1 4,5 5,3 3, ,1 14, ,3 2, ,1 59 9,1 14, ,3 2, ,3 22, ,7 26, ,8 21, ,2 4,2 8, 1, ,6 1, ,9 12, ,1 4,3 13 5, <5 < , 3, ,5 16, ,1 4,6 3 6, ,2 11, ,7 21, ,3 4,3 12 8, <5 < <2 1,2 2, ,6 26, ,8 13, ,8 13, ,3 4,3 9, 7, <5 < ,5 1, , 29, ,6 57,5 4 Keskiarvo: 5, 4,3 9,7 3,5 58 ** ** <5 < ** ,7 2, ** Mediaani: 5,1 4,3 8,2 2, Minimi: 4,6 4, 1,7 < Maksimi: 5,3 4,6 3 8, ,3 4,5 19 3, 84 ** ** ** ,8 3, ** Talvi 2 kpl 4,9 4,1 8,3 1, Kevät 4 kpl 5, 4,5 6,4 3, Kesä 6 kpl 5,2 4,3 16 4, Syksy 3 kpl 4,8 4,1 4,4 3, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei yp näytettä, pumppu ei ollut toiminnassa. Mittakaivolla ei silminhavaittavaa virtausta, vesipinnat samalla tasolla. Purkuputken pään kohdalla jäässä sula reikä, joten jotain virtausta tapahtunee Ei yp näytettä, koska virtausta ei ollut. Mittapadolla voimakasta padotusta Ei yp näytettä, koska pumppu ei ole päällä eikä vesi virtaa. Mittapadolla voimakasta padotusta, alaveden korkeus n. 1 cm. Vedet pintavalutuskentän sulavesiä Padottaa runsaasti. Vesi virtaa heikosti vaaterissa mittapadolla ja Ei yp näytteitä, pumppu ei toiminnassa. Padotusta , , , , , ja Ei näyteitä, koska pumppu ei ole toiminnassa eikä virtausta ole. 113

116 Keuruu Heposuo (Keuruu) Heposuon turvetuotantoalueella on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 35/1/1, Dnro ISAVI/25/4.8/21). Heposuon tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistön Keuruun reitillä, Keurusselän alueen Suojoen valuma-alueella (35.626). Vuonna 214 Heposuon tuotantoalueella oli valmistelussa 42,4 ha. Heposuon vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutus. Pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisella pisteellä aloitettiin ympärivuotinen tarkkailu vuonna 213. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 45,4 ha. Virtaama ja valuma Heposuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapisteeltä mitataan virtaamat ympärivuotisesti jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 61). Pintavalutuskentän yläpuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari kesäkuun alkupuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen valuma oli 26, l/s km 2 ja keskivirtaama 11,8 l/s. Keskimääräinen valuma on noin 5 % kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa (17,7 l/s km 2 ) korkeampi. Yleisesti ottaen kuntoonpanovaiheen alussa valumat ovat keskimääräistä korkeampia. Hydrologisena vuonna 214 valumat poikkesivat edellisvuosista. Joulukuun lopulla 213 sekä tammikuun alussa 214 mitattiin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita valumia, jolloin myös mitattiin hydrologisen vuoden korkeimmat valumat. Talvi oli vähäluminen, joten keväällä ei mitattu lumien sulamisesta johtuvia suuria valumahuippuja. Heinäkuussa ja elokuun alkupuolella valumat olivat pieniä. Elokuun lopulla oli rankkoja sateita, jolloin mitattiin yksittäinen korkea valumapiikki (Kuva 61). Heposuon jatkuvatoimisessa virtaamamittauksessa ei havaittu ongelmia vuoden 214 aikana. Vedenlaatu ja puhdistusteho Heposuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 26 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu ei merkittävästi poikkea valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laadusta (Taulukko 92). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 64 % ja kokonaistypen 13 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 92). Kuormitus Heposuon kuormitukset on laskettu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Heposuon brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Taulukko 93). Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli suurimmillaan huhtikuun alussa. Huhtikuussa pitoisuudet sekä

117 115 virtaamat olivat hieman keskimääräistä korkeammat, mistä johtuen kuormitukset olivat keskimääristä korkeampia. Kiintoainekuormitus oli pienimmillään talvella ja syksyllä, jolloin pitoisuudet olivat erittäin alhaiset (Kuva 62). Etenkin marras- joulukuun 213 korkeiden virtaamien aikana alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuudet olivat pieniä (Taulukko 92 ja Kuva 6). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitukset olivat korkeimmillaan syksyn suurten virtaamien aikana ja vastaavasti pienimmillään kesällä (Kuva 6 ja Kuva 62).

118 Taulukko 92 Heposuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 5,2 4,3 1, , 1, ,9 63, ,9 5,2 2,5 1, ,1 1, ,2 35, , 5,5 1,3 1, ,2 1, ,8 19, ,1 5,6 2,3 1, , 1, ,2 68, ,9 5,3 4,6 1, ,8 1, ,4 38,3 5 # ,9 5,3 9,5 2, ,3 2, ,2 2,7 28 # , 5,9 28, 6, ,2 2, , 6, , 5,9 4,6 3, ,7 1, ,9 21, ,8 5,9 4, 3, ,5 1, ,3 27, , 6, 3,6 3, ,8 1, ,2 2, ,2 6,1 7,5 5, , 1, ,5 38, , 5,8 49, 15, 69 1, , 1, ,7 43, ,1 5,7 5, 15, ,2 1, ,2 26, ,2 5,6 32, 4,9 85 2, ,8 1, ,2 35, ,2 5,5 2, < ,9 1, , 26, ,1 5,4 7, 2, < , 1, ,2 29, ,1 5,5 1, 4, < ,5 1, , 13, ,4 5,6 1, 4, <5 < ,9 2, ,8 1, ,5 5,7 11, 6, < ,3 2, ,3 7, ,5 5,6 5, 4, < , 2, ,8 6, ,5 5,6 4,7 3, < ,8 1, ,3 9,6 9 # ,2 5,5 3, 6, ,6 1, , 3,9 17 # ,6 5,8 4, 3, ,8 1, ,5 16, ,7 5,9 6, 3, ,9 1, ,1 15, ,7 5,9 6, 2, ,1 1, ,6 36, ,9 5,6 8,8 3, ,7 1, , 39,6 11 Keskiarvo: 6,1 5,6 12,2 4,3 64 ** ** ** ,3 1, ** 11,8 26, 365 Mediaani: 6,1 5,6 6, 3, , 1, , 19,8 Minimi: 5,8 5,2 1,3 1, ,5 1, Maksimi: 6,7 6,1 5, 15, ,3 2, ,1 5,2 11, 4, 62 ** ** ** ,4 1, ** 7,1 13,4 143 Talvi 6 kpl 6, 5,4 8, 2, ,4 1, ,4 27,2 1 Kevät 5 kpl 6, 5,9 13,7 6, , 1, ,4 27,3 55 Kesä 11 kpl 6,3 5,6 16,4 5, ,4 1, , 19,8 155 Syksy 4 kpl 6,1 5,5 6,3 2, ,9 1, ,1 4, 55 Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 15,7 5, 7 ** ** ** ,2 1, ** 17,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Padotusta. 116

119 117 Kuva 6 Heposuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

120 Alue H2 (n=5) Heposuo pvk ap Näytteenottohetket Heposuo pvk yp l/s km Kuva Heposuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Taulukko 93 Heposuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 26, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 85,7 63,3 66, 5,8 3,6 31,3 23, Typpi 34,4 23,2 21,9 14,3 1,5 12,6 8, Fosfori 1,55 1,1 1,37 1,6,7,56, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Heposuo, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Heposuo, pvk1 om.kuorm.suot , 1,6 1,2,8,4, Kokonaisfosfori Heposuo, pvk1 om.kuorm.suot 214 1,7 1,4 1,4 1,3 1,6 1,8 1,7 1, COD Mn Heposuo, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 62 Heposuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Kalmuneva (Keuruu) Kalmunevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 223/213/1, Dnro.LSSAVI/185/4.8/211). Lupa ei kuitenkaan ole lainvoimainen. Kalmunevan valmistelutyöt aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto 1982.

121 119 Vuonna 214 Kalmunevalla oli tuotannossa 55,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5,8 ha. Vuonna 214 Kalmunevalla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 64. Kalmuneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Pihlajaveden alueella (35.483). Kalmunevan kuivatusvedet virtaavat laskuojaa pitkin Suojärveen ja edelleen Martinjärven, Mason, Köminjärven ja Kirkkokanavan kautta Pihlajaveteen. Kalmunevan kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on kosteikko, joka valmistui heinäkuussa 212. Kalmunevalla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua kosteikon ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Kosteikon alapuolisen mittapisteen valuma-ala on 88,3 ha. Virtaama ja valuma Kalmunevan kosteikon alapuoliselta mittapisteeltä mitataan virtaamat ympärivuotisesti jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (kuva 1). Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen valuma oli 12,2 l/s km 2 ja keskivirtaama 1 l/s. Hydrologisena vuonna 214 valumat poikkesivat edellisvuosista. Joulukuun lopulla 213 sekä tammikuun alussa 214 mitattiin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita valumia. Hydrologisen vuoden korkeimmat valumat mitattiin joulukuun lopulla. Vuodenvaihteen 214 korkeiden valumien jälkeen sää Keski-Suomen alueella viileni, jolloin valumia ei ollut lainkaan. Virtaamamittarin jäätymisestä johtuen jakso on korvattu läheisen Mäkikylänsuon valumilla. Talvi oli vähäluminen, joten keväällä ei mitattu lumien sulamisesta johtuvia valumahuippuja. Kalmunevalla vesi pumpataan mittapadolta alapuoliseen vesistöön, joten virtaus ei ole tasaista mittapadolta eteenpäin. Pumppu toimii rajoittavana tekijänä veden määrän suhteen. l/s km Alue H1 (n=1) Kalmuneva kosteikko ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Kuva 63 Kalmunevan kosteikon valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Virtaamamittarin jäätymisestä johtuen jakso korvattu Mäkikylänsuon valumilla pvm Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 214 Kalmunevan kosteikon yläpuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 27 näytettä ja kosteikon alapuoliselta tarkkailupisteeltä 3 näytettä, joista neljä oli tuotannonharjoittajan ottamia omavalvontanäytteitä (Taulukko 1). Kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta kosteikolta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna (Taulukot 1 ja 2).

122 12 Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan keväällä, otetun näytteen (38 mg/l) aikaan. Alhaisimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin vastaavasti kesällä. Kokonaistypen ja -fosforin osalta pitoisuuksissa ei ollut suuria vaihteluja tarkkailujakson aikana. Kosteikolta purkautuvan veden COD Mn -arvo oli pienimmillään keväällä ja vastaavasti suurimmillaan loppukesästä. Koko hydrologisen vuoden keskimääräinen COD Mn - arvo (2 mg/l O 2 ) oli huomattavasti tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi (46 mg/l O 2 ) (Taulukko 94). Puhdistusteho Kalmunevan kosteikon pitoisuusvertailuna lasketut keskimääräiset puhdistustehot olivat kaikkien tarkasteltujen vedenlaatumuuttujien osalta hieman edellisvuotta paremmat. Vuoden 214 (suluissa vuosi 213) keskimääräiset puhdistustehot olivat seuraavat: kiintoaine 62 (59) %, kokonaistyppi 11 (-2) %, ammoniumtyppi 73 (53) % kokonaisfosfori 23 (23) % ja COD Mn -2 (-21) % (Taulukko 94). Kiintoaineen ja ammoniumtypen puhdistustehot olivat hyvät. Myös kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli kohtalainen. Kalmunevan ympäristölupapäätöksessä (ei lainvoimainen) kosteikolle asetetut reduktiovaateet olivat kiintoaineelle 5 %, kokonaistypelle 15 % ja kokonaisfosforille 3 %. Kiintoaineen osalta reduktiovaade täyttyi, mutta kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta vuoden 214 pitoisuusreduktiot olivat hieman lupavaadetta pienemmät. Lupavaadetta heikommista puhdistustehoista huolimatta kosteikolta purkautuvan veden ravinnepitoisuudet olivat turvetuotantoalueelta keskimäärin purkautuvan veden pitoisuuksia pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta negatiivinen pitoisuusreduktio on seurausta kosteikon tulevan veden (yp piste) keskimääräistä alhaisemmista COD Mn -arvoista. Kosteikolle tulevan veden keskimääräinen COD Mn -arvo oli 2 mg/l O 2 (Taulukko 94). Pitoisuusreduktion laskentaan on otettu mukaan näytteenottopäivät, jolloin näyte on otettu sekä kosteikon ylä- että alapuoliselta pisteeltä. Kosteikon yläpuoliselta tarkkailupisteeltä 8.4. otetun näytteen kiintoainepitoisuuden analysoinnissa on mahdollisesti tapahtunut virhe, tästä johtuen kyseisen näytteenottokerran puhdistusteho on negatiivinen. Näytteenottokerran pitoisuus on kuitenkin mukana keskiarvoissa.

123 Taulukko 94 Kalmunevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 6,9 16 5, ,3 35,5 # ,5 6,8 16 6, ,5 1, ,6 6,6 22 5,1 77 4, ,4 7, ,6 6,5 26 8,8 66 8, ,4 48, ,5 6,4 19 5, ,3 1,5 # , ,, # ,7 6, , 18,1 # ,6 6, , ,8 8, ,7 6, ,3 1, * 6, < ,6 9, * 6, < ,1 11, ,7 7, , ,6 14, , 6, , 6, < ,2 8, ,9 5, , ,3 7, ,6 5,7 25 9,6 62 8, < ,7 11, ,1 5,2 24 9,9 59 5, < ,3 11, , 7,2 14 6, ,9 5, ,1 7,3 17 4, ,4 1, ,1 7,4 17 3, <5 < ,2 5,9 # * 6,8 5, 79 6 < ,8 22,4 # ,8 7,2 11 3, < ,8 4, ,1 7, 12 2, ,9 2, ,3 7,1 5 2, <5 9-8 <5 < ,4 2, ,3 7,1 4 3, ,8, ,3 7,1 7 2, , 2, , 7,3 12 5, <5 6-2 <5 < ,3 9, ,8 7,1 48 1, ,7 4, , 7, < ,5 4, ,1 7,2 36 4,7 87 3, < < ,3 12,8 # ,8 6, < ,9 21,4 # ,4 6, ,5 26,6 # 7 Keskiarvo: 6,2 6, ** 13 6, ** ** ** ** 1,8 12,2 365 Mediaani: 6,7 6,9 19 6, 63 8, 6, ,7 6,5 Minimi: 5,1 5,2 1,8 1,5-9 3,3 4, Maksimi: 7,3 7, , ,7 6, ** 8, 6, ** ** ** ** 15, 17, ,5 6,7 15 8,1 48 ** ** ** ** ** 16, 2, 15 Talvi 3 kpl 6,5 6, ,5 84 Kevät 6 kpl 6,7 6, , ,6 57 Kesä 15 kpl 6, 6, ,4 155 Syksy 6 kpl 6,7 7, , ,3 69 Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19, 8,3 58 ** ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. #) Virtaamajaksoa muokattu Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Omavalvontanäyte. Kevään tilanteen tarkastus, kiintoainetta Omavalvontanäyte. Kevään tilanteen tarkastus, ELY-keskus. Mittapadon pinn Omavalvontanäyte Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 24 cm. Analysoinnissa tapahtunut mahdollisesti virhe. Pitoisuus mukana keskiarvoissa. 121

124 122 Taulukko 95 Kalmunevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden erikoisanalyysit. Pvm SS (,4 µm) Väriluku Sameus Sähkönjoht. TOC DOC yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap mg/l mg Pt/l FTU ms/m mg/l mg/l , ,2 9,6 8, ,8 5,4 1 8, ,8 8,3 8, ,8 9, , , ,7 5, , ,8 6, , ,2 8,5 7, , ,6 7, ,3 6,1 5, ,1 8,3 5, , ,6 2,5 9,7 6, ,7 2,8 9,9 6, ,1 2,3 9,9 6, ,7 8,2 6, , ,9 7,8 6, , , , ,1 7, Keskiarvo: ,5 6, Mediaani: ,2 6,2 17, ,5 18 Minimi: ,7 1,9 6,1 5,1 1 8,3 11 8,4 Maksimi: , Kuormitus Kalmunevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus (kg / a) on laskettu käyttämällä kosteikon alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia (3 kpl) sekä jatkuvatoimisesti ympärivuoden mitattuja virtaamia. Kiintoainekuormitukset olivat korkeimmillaan keväällä, jolloin etenkin kiintoainepitoisuudet olivat korkeita (Kuva 64). Myös joulukuussa 213 sekä lokakuussa 214 kuormitukset olivat keskimääräistä korkeammat keskimääräistä suuremmista valumista johtuen. Kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitukset olivat poikkeuksellisesti korkeimmillaan joulukuussa 213, jolloin valumat olivat huomattavasti keskimääräistä korkeammat ajankohtaan nähden. Normaalina vuonna suurin osa vuotuisesta kuormituksesta muodostuu kevään aikana. Kesällä 214 ei ollut rankkoja sadekuuroja, joista olisi syntynyt äkillisiä virtaamapiikkejä. Pienistä virtaamista johtuen etenkin heinä- ja elokuun kuormitukset olivat alhaiset.

125 123 Taulukko 96 Kalmunevan kosteikon alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,2 l/s km2 g/ha/d kg/d kg/ha/a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 9,4 4, ,58 3,4 1, Fosfori,37,16,45,24,23,14,59 8,4 3,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,8,6,4,2, Kiintoaine Kalmuneva, kosteikko om.kuorm.suot Kokonaisfosfori Kalmuneva, kosteikko om.kuorm.suot 214,71,58,55,6,44,35,28, Kokonaistyppi Kalmuneva, kosteikko om.kuorm.suot , 4,4 14 COD Mn Kalmuneva, kosteikko om.kuorm.suot Kuva 64 Kalmunevan kosteikon brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Verrattaessa Kalmunevan tuotantoalueen vuosikuormituksia vuosilta , olivat kuormitukset alimmillaan vuonna 214 (Kuva 65). Kalmunevan vesienkäsittelyä tehosteltiin kosteikolla, joka valmistui heinäkuussa 212. Kosteikon pitoisuusreduktiot ovat olleet kiintoaineen osalta hyvät (59 % v.213 ja 61 % v. 214), mistä johtuen myös kiintoainekuormitukset ovat pienentyneet vuoteen 211 verrattuna. Vuosien väliset erot selittyvät myös valuman eli vesimäärän vaihteluilla. Esimerkiksi vuosi 212 oli erittäin sateinen, jolloin myös kuormitukset olivat korkeammat Kiintoaine 3 CODMn kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a ,2 Kok. N 8,7 5,5 3, Kuva 65 Kalmunevan brutto-ominaiskuormitusten (kg/ha/a) vaihtelut vuosina (Heinäkuussa 212 Kalmunevalla otettiin käyttöön kosteikko) kg/ha/a,4,3,2,1, Kok. P,24,33,2,

126 124 Kuva 66 Kalmunevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

127 3.6.3 Lehtosuo (Keuruu) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan Lehtosuo- Pyöreäsuon turvetuotantoalueelle. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 7/17/1). Lupa koskee 47 ha:n tuotannossa jo ollutta aluetta (Lehtosuo-Isosuo) ja erillistä 41,1 ha lisäaluetta (Pyöreäsuo). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut lupamääräykset ja antanut päätöksen (Nro 168/213/1). Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on antanut asiassa päätöksen (Nro 384/14/5115). Tuotantoalue sijaitsee Keuruun kaupungin Ampialan kylässä noin 13 kilometriä keskustaajamasta itään. Tuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Sammalisen valuma-alueella (35.686). Vuonna 214 Lehtosuon tuotantoalueella oli tuotannossa 79, ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 6, ha. Tuotanto vuonna 214 aloitettiin 1.5. ja lopetettiin Lehtosuon tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään 43,9 ha:n alalta laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön lisäksi vuonna 214 valmistuneilla kosteikoilla. Pyöreänsuon 39,1 ha:n alalta kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Vuonna 214 Pyöreäsuon alueen pintavalutuskentällä 1 aloitettiin ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Lisäksi pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 43,9 ha. Virtaama ja valuma Alapuolisen tarkkailupisteen jakson keskimääräinen valuma oli 12,9 l/s km 2 ja keskivirtaama 5,6 l/s. Elokuun lopulla oli rankkoja sateita, jolloin valumat olivat suurimmillaan (Kuva 67). Tarkkailujakson aikana virtaamamittauksessa ei havaittu ongelmia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pyöreäsuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 15 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta hieman keskimääräistä korkeammat. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan heinä- elokuun alivirtaamajaksojen aikana. Etenkin alapuolisen pisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat selvästi keskimääräistä korkeampia kyseisen jakson aikana (Taulukko 97). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 35 % ja kokonaistypen 4 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 97). Kuormitus Lehtosuon (Pyöreäsuo) kuormitukset jaksolle on laskettu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen tarkkailun aloittamista kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä. Pintavalutuskentän kaikkien laskettujen vedenlaatumuuttujien bruttoominaiskuormitukset olivat noin kolmanneksen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Taulukko 98). Kuormitukset olivat suurimmillaan elokuun lopulla, jolloin alueella satoi paljon ja virtaamat olivat korkeita. Kiintoainepitoisuus oli 125

128 kyseisellä näytteenottokerralla keskimääräistä suurempi, mistä johtuen myös kiintoainekuormitus oli elokuun lopulla keskimääräistä korkeampi Alue H1 (n=1) Lehtosuo (Pyöreäsuo) pvk1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva 67 Lehtosuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket jaksolla Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat pvm

129 127 Taulukko 97 Lehtosuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Nh4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Väriluku Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap yp ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg Pt/l mg/l mg/l O % l/s l/s km 2 2 Päivää ,4 5,9 2,5 2, ,1 4, ,8 4, ,3 5,9 11 3, ,6 2, ,8 6, ,7 6,2 11 4, , 1, ,2 18, ,6 5,9 15 3, ,4 2, ,7 13, ,5 6, , 3, ,4 14, ,5 6,1 12 4, ,2 4, ,8 8, ,5 6, ,3 7, , 6, ,6 6, < ,3 14, ,9 6, ,5 6, ,7 13, ,3 5, ,5 6,1 8, ,4 9, ,4 14, , 5, ,5 4, ,9 54, ,3 5,9 11 6, ,7 8, ,1 9, ,5 6,1 24 5, , 4, , 6, ,4 6,2 11 5, ,9 3, ,6 21, , 6, 13 5, ,9 2, ,6 28,6 1 Keskiarvo: 6,4 6, 13 8,5 35 ** ** ** 4, , 5, ** 5,6 12,9 22 Mediaani: 6,5 6, 12 5, ,5 4, Minimi: 6, 5,8 2,5 2, ,1 1, Maksimi: 6,7 6, , 14, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 19 7, 65 ** ** ** , 2, ** *) Omavalvontanäyte **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 98 Pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 163 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 86,4 76,5 69,4 59, 3,4 14,1 12, Typpi 2,9 15,9 16,2 11,,82 3,4 2, Fosfori,58,38,45,24,23,9,6 3,7 2,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto 22 d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 89, 78,7 69,4 59, 3,5 18, 15, Typpi 17,5 12,3 16,2 11,,68 3,5 2, Fosfori,64,43,45,24,25,13,9 5, 3,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

130 Permisuo (Keuruu/Mänttä-Vilppula) Permisuo sijaitsee pääosin Keuruun kaupungin Valkialahden kylässä ja osin Vilppulan kunnan Loilan kylässä, noin 1 km Keuruun keskustasta lounaaseen. Permisuo on Kokemäenjoen vesistöalueella (35) ja siihen kuuluvalla Keuruun reitin valuma-alueella (35.6), tarkemmin Keurusselän lähialueella (35.621). Vuonna 214 Permisuon tuotantoalueella oli tuotannossa 61,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut,7 ha. Vuonna 214 tuotanto Permisuolla aloitettiin ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 6. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Permisuon turvetuotantoon (päätös nro 65/4/1, dnro ISY-24-Y-1). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi (Dnro LSSAVI/129/4.8/211) Permisuon lupamääräysten tarkistushakemuksen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen valitukseen ympäristöluvasta (Nro 14/13/2). Permisuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla, jonka laajentaminen on käynnissä. Permisuolla suoritetaan tarkkailua pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä, jonka valuma-alue on 68,7 ha. Pintavalutuskentän yläpuolisella tarkkailupisteellä aloitettiin tarkkailu syyskuun alussa. Virtaama ja valuma Permisuon pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Ennen virtaamamittarin asennusta näytteenoton yhteydessä määritettiin hetkellinen virtaama (Kuva 68). Vedenlaatu ja puhdistusteho Permisuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan kahdeksan näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli samansuuruinen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat noin 5 % kyseistä keskiarvoa korkeammat (Taulukko 99). Syyskuun alussa aloitettiin tarkkailu myös pintavalutuskentän yläpuolisella pisteellä, jonka jälkeen voitiin laskea pintavalutuskentän puhdistusteho. Neljän näytteen perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 3 % ja kokonaistypen 16 %. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 99). Kuormitus Virtaamamittarin asennuksen jälkeen kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja virtaamia. Ennen virtaamamittarin asennusta kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Pintavalutuskentän kaikkien laskettujen vedenlaatumuuttujien bruttoominaiskuormitukset eivät merkittävästi poikenneet tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvosta (Taulukko 1). Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat noin kolmanneksen keskimääräistä suuremmat.

131 129 l/s km Alue H1 (n=1) Permisuo pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q Kuva 68 Permisuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 99 Permisuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Taulukko 1 Permisuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+ Kok.P hehk. häviö NO3-N Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % ,9 5, , 1, , ,5 9, ,3 5, ,6 5, ,3 6, ,3 5, ,8 5,7 13 8, Keskiarvo: 6,1 5, ** ** ** 3, 4, 4,3 5, ** 213 6,3 5, ,8 9, ,6 4, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 88,3 8, 69,4 59, 5,5 32,2 29, Typpi 2, 15,9 16,2 11, 1,2 7,3 5, Fosfori,49,33,45,24,31,18, ,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn PO4-P Rauta CODMn

132 Riihi-Peuraneva (Keuruu/Virrat/Ähtäri) Riihi-Peuranevan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto Riihi-Peuranevalla oli vuonna 214 tuotannossa 111,7 ha ja levossa,6 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,3 ha. Riihi-Peuranevalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 61/3/1,dnro 23-Y-35, myönnetty ). Lupamääräysten tarkistamishakemus on vireillä. Riihi-Peuraneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella Luomapuron valuma-alueella (35.429), Kivikeropuron valuma-alueella (35.485) ja Hietasenpuron valuma-alueella (35.486). Luomanpuron valuma-alueella (2, ha) kuivatusvedet käsitellään ympäri vuoden pintavalutuskentällä. Hietasenpuron (64,2 ha) ja Kivikeronpuron (29,3 ha) valuma-alueilla vesienkäsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Kivikeronpuron valuma-alueelle valmistui pintavalutuskenttä vuonna 214 ja Hietasenpurolla vedet menevät maareikään, joka on tarkoitus korvata pintavalutuskentällä. Vuonna 214 Riihi-Peuranevalla tuotettiin turvetta ajalla , kaikkiaan 68 työpäivän ajan. Riihi-Peuranevan tarkkailupisteiltä otettiin yksi omavalvontanäyte Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otetun omavalvontanäytteen pitoisuudet olivat seuraavat: ph: 4,3, kiintoaine: 2, mg/l, kokonaistyppi: 92 µg/l, ammoniumtyppi: 57 µg/l, kokonaisfosfori 3 µg/l ja COD Mn -arvo: 57 mg/l O 2. Riihi-Peuranevan tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisillä ominaiskuormituksilla (kg/ha/a) (Taulukko 11). Taulukko 11 Riihi-Peuranevan tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vesistöalueittain vuonna 214 Vesistöalue Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotannossa Levossa Poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 alle 5v. Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Luomanpuron va 2,, , Kivikeropuron va 29,3, , Hietasenpuron va 62,4,6 1, , Yhteensä 111,7,6 2, , Ukonmurronsuo (Keuruu/Multia/Petäjävesi) Ukonmurronsuo sijaitsee pääosin Keuruun kunnan Ampialan kylässä. Pieneltä osalta suo sijaitsee Petäjäveden kunnan Rukolan kylässä. Matkaa Keuruun keskustaan on 25 km ja Petäjäveden keskustaan 1 km. Ukonmurronsuon tuotantoalue sijaitsee Jämsän reitin (14.5) Pengerjoen vesistöalueen (14.54) Kulhanjoen valuma-alueella (14.544). Vuonna 214 Ukonmurronsuon tuotantoalueella oli tuotannossa 66, ha ja alle viiden vuoden sisään poistuneita alueita oli 1,1 ha. Vuonna 214 Ukonmurronsuolla aloitettiin tuotanto 1.5. ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 41. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ukonmurronsuon turvetuotantoon (päätös nro 78/7/1, dnro ISY-26-Y-26). Vesiensuojelurakenteena ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat (3 kpl) sekä ympärivuotisesti gravitaatiolla toimiva pintavalutuskenttä. Ukonmurronsuon pintavalutuskentällä ympärivuotinen tarkkailu aloitettiin 21 ja tarkkailu päättyi vuonna 212. Alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otettiin yläpuoliselta pisteeltä pintavalutuskentän puhdistustehon määrittämiseski. Vuonna 213

133 Ukonmurronsuon tuotantoalueella ei suoritettu päästötarkkailua. Vuonna 214 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteillä tehtiin täydentävää kuormitustarkkailua. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan viisi näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli samansuuruinen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat kyseistä keskiarvoa pienemmät. Vuoden 214 keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea aikaisempien tarkkailuvuosien keskimääräisistä pitoisuuksista (Taulukko 12). Kolmen näytteen perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 62 %. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeammat. Heikkoon prosentuaaliseen puhdistustehoon vaikuttaa yläpuolisen pisteen huomattavasti keskimääräistä parempi veden laatu (Taulukko 12). Kuormitus Ukonmurronsuon kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden H1 keskivalumia. Pintavalutuskentän alapuolisen pisteen kiintoaineen, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät. Etenkin kiintoaineen kuormitus oli alhainen, johtuen alapuolisen pisteen pienistä pitoisuuksista. kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitus oli hieman keskimääräistä korkeampi (Taulukko 13). Taulukko 12 Ukonmurronsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % ,4 3, ,1 6,2 2, 1, ,1 6,4 3,7 1, * 6,3 4, ,3 6,1 7,6 1, Keskiarvo: 6,7 6,3 4,4 2,6 62 ** ** ** ** 212 6,8 6,2 14 2, ,7 6,1 15 4, ,8 6, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 13 Ukonmurronsuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 22,4 13,1 69,4 59, 1,5 8,2 4, Typpi 7,7 3, 16,2 11,,52 2,8 1, Fosfori,5,32,45,24,34,18, ,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

134 Kinnula Vehkaneva (Kinnula) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Vehkanevan turvetuotantoon (päätös nro 43/1/1, dnro ISAVI/4/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 11/342/1). Kuntoonpano turvetuotantoa varten on tehty vuosina ja Turvetta on nostettu vuosina 1986 ja 1987 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 25 lähtien. Vuonna 214 Vehkanevalla oli tuotannossa 24,5 ha. Vehkanevan tuotantoalue sijaitsee Matkusjoen alueella (14.453). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään kokonaisuudessaan pintavalutuskentillä. Kesällä 212 Vehkanevalla otettiin käyttöön pintavalutuskenttä 2. Kentän käyttöönoton jälkeen Vehkanevan kuivatusvedet on ohjattu tasaisesti molemmille pintavalutuskentille. Vuonna 214 suoritettiin ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän 1 ja 2 ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Vehkanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle 214 on laskettu pintavalutuskenttien 1 ja 2 vuosikuormitusten summana (Taulukko 14). Seuraavissa kappaleissa on esitetty pintavalutuskenttien 1 ja 2 tarkkailutulokset ja vuosikuormitus vuodelta 214. Taulukko 14 Vehkanevan tuotantoalueen pinta-alat ja kokonaiskuormitus (kg/a) vuonna 214 Vesienkäsittely- Pinta-ala 214, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rakenne Tuotannossa kg Kg O2 kg Kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä 1 114, , ,4-447 Pintavalutuskenttä 2 9, , , Yhteensä 24, , ,1 71 Vehkaneva, pintavalutuskenttä 1: Vehkanevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 118,9 ha. Virtaamat Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 69). Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen valuma oli 15,3 l/s km 2 ja keskivirtaama 18,2 l/s. Keskivaluma oli hieman edellisvuotta korkeampi (Taulukko 15). Hydrologisena vuonna 214 valumat poikkesivat edellisvuosista. Joulukuun lopulla 213 sekä tammikuun alussa 214 mitattiin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita valumia. Hydrologisen vuoden korkeimmat valumat mitattiin joulukuun lopulla 213 sekä helmikuun lopulla 214. Talvi oli normaalia lyhyempi ja kevään virtaamat lähtivät nousuun jo helmikuun lopulla. Aikaisesta keväästä johtuen kevään tulvakauden näytteenotto (1 kerta /vko) ei ajoittunut kevään korkeiden virtaamien ajalle (Kuva 69). Virtaamamittarissa ilmenneestä häiriöstä johtuen jaksot on korvattu Kairinevan pintavalutuskentän 3 valumilla sekä jakso Purontausnevan valumilla. Kesäkuun alun korkeita virtaamia lukuun ottamatta kesällä ei mitattu yksittäisiä virtaamapiikkejä. Syyssateet alkoivat lokakuun puolivälissä, jolloin virtaamat lähtivät nousuun (Kuva 69). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 24 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän alapuolisen

135 tarkkailupisteen veden laatu ei merkittävästi poikkea tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laadusta. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli noin 4 % keskimääräistä korkeampi. Pitoisuudet olivat suurimmillaan kesän alivirtaamakausina (Taulukko 15 ja Kuva 7). Pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 48 %, kokonaistypen 18 % ja kokonaisfosforin 6 % Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen, eli COD Mn -arvo oli alapuolisella tarkkailupisteellä yläpuolista pistettä korkeampi (Taulukko 15). Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli noin 7 % tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Muiden laskettujen vedenlaatumuuttujien bruttoominaiskuormitukset olivat samansuuruiset kyseiseen kesiarvoon verrattaessa (Taulukko 16). Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeimmillaan touko- kesäkuun vaihteessa, jolloin virtaamat olivat suuria. Typpikuormitus oli puolestaan korkeimmillaan syksyllä, jolloin typpipitoisuudet ja virtaamat korkeita. Kesällä, jolloin pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta hieman korkeampia, jäivät kuormitukset pienistä virtaamista johtuen alhaiseski (Kuva 7 ja Kuva 71) Alue J (n=8) Vehkaneva pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1 8 l/s km Kuva pvm Vehkanevan pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen J ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

136 134 Taulukko 15 Vehkanevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O % l/s l/s km 2 2 Päivää ,5 5,6 8,2 7, ,9 37, , 5,6 8, 3, ,9 17, , 5,8 6,5 3, ,8 2, ,1 1,2 8 # ,7 5,5 3,4 2, ,7 57,8 27 # ,1 5,7 3,5 1, ,5 24,8 4 # ,3 6,3 48 8, , 8, ,4 1,2 44 # ,1 6,2 13 4, ,9 2,9 44 # ,3 6, , 7, ,1 15, ,2 6, ,1 11, ,4 6, 14 5, ,5 5, ,3 4, ,4 6, 13 5, , 7, ,4 5,8 17 2, ,9 5,8 5 # * 5,8 7, ,7 39,3 1 # ,2 5,6 1 3, ,8 2, ,3 12, 21 # ,4 5,7 15 4, ,2 2, ,4 5, ,1 3, ,3 5, <5 < , 13, ,2 1, ,4 6, ,9 1, ,4 6, ,5 1, ,6 6, < ,3 6, ,4 5, ,4 5,9 27 8, ,2 1, ,7 6, 16 9, ,9 2, ,5 6,1 17 8, ,2 4, ,9 21, ,9 5,8 7 3, ,5 29, 1 Keskiarvo: 6,1 5,8 16 8,3 48 ** ** ,1 6, ** 18,1 15,3 365 Mediaani: 6,3 5,9 15 7, ,4 6, ,3 7,2 Minimi: 5,5 5,5 3,4 1, ,8 2, Maksimi: 6,7 6, , 13, , 5,8 28 7,7 72 ** ** ,9 4, ** 14,5 12, ,2 5, ** ** ,8 13, ** 18, 15, ,6 6, , 52 1,5 8,8 365 Talvi 4 kpl 6, 5,7 15 3, Kevät 3 kpl 6,2 6, Kesä 12 kpl 6,4 5, Syksy 5 kpl 5,9 5, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 32 cm.

137 135 Kuva 7 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

138 Taulukko 16 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 72,7 59,5 69,4 59, 8,3 26,5 21, Typpi 27,2 2,6 16,2 11, 3,1 9,9 7, Fosfori,42,15,45,24,48,15, ,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot , 53 35,9,6,3 Kokonaisfosfori Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot 214,71,63,57,6,34,35,29, COD Mn Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot , Kuva 71 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vehkaneva, pintavalutuskenttä 2: Vehkanevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 11,2 ha. Virtaamat Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 72). Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen valuma oli 12, l/s km 2 ja keskivirtaama 13,2 l/s. Keskivaluma oli hieman edellisvuotta korkeampi (Taulukko 17). Pintavalutuskenttien 1 ja 2 valumat olivat hyvin samansuuntaisen, joten pintavalutuskentän 2 valumiin pätevät samat tulkinnat, kuin edellisessä osiossa käsiteltyyn pintavalutuskenttään 1. Virtaamamittarissa ilmenneestä häiriöstä johtuen jaksot on korvattu Kapustanevan pintavalutuskentän valumilla sekä jakso Jauhonevan pintavalutuskentän valumilla (Kuva 72). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 24 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus sekä kokonaistyppipitoisuus olivat

139 ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaisfosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräisellä tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet (Taulukko 17). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 45 %, kokonaistypen 5 %, kokonaisfosforin % sekä kemiallisen hapenkulutuksen -8 %. Puhdistustehot olivat keskimääräistä heikommat (Taulukko 17). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Pintavalutuskentän 2 laskettujen vedenlaatumuuttujien brutto-ominaiskuormitukset eivät merkittävästi poikenneet tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisistä kuormituksista (Taulukko 18). Kesällä virtaamat olivat pienet, mistä johtuen kesän aikaiset kuormitukset olivat alhaiset (Kuva 73 ja Kuva 74). Toukokuun lopulla virtaamat olivat suuria, jolloin myös kuormitukset olivat korkeita. Lokakuun lopulla virtaamat olivat suuria mistä johtuen myös kuormitukset olivat korkeita Alue J (n=8) Vehkaneva pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1 8 l/s km Kuva pvm Vehkanevan pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen J ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

140 138 Taulukko 17 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 kahden yläpuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet (yp) sekä lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 5,4 18 8, ,5 25,8 19 # ,8 5, , ,2 9, ,9 5,7 14 3,7 74 9, ,8 2, ,2 2,9 8 # ,5 5,5 5 3, ,9 51,6 27 # , 5,9 13 4,7 63 3, ,8 13,4 5 # ,2 6, ,7 6, ,1 6, ,3 2,1 43 # ,1 6,1 14 8, ,7 16,1 44 # ,3 6, , ,5 4, ,7 3, ,2 6, , ,7 3, ,2 6, 12 5, , 3, ,4 6, ,3 6, ,7 9, , 5,8 13 9, , 1, * 5,1 9, ,7 37, ,6 5,3 1 6, ,5 2, , 11, ,8 5, ,1 1, ,9 5, ,8 1, ,9 5, < ,7 8, ,2, ,1 5, ,2, , 5, ,1, ,3 6, ,8 4, ,2 1, ,1 5, ,4, ,2 5,8 8, 6, ,1 1, ,1 5, , ,6 4, ,2 11,1 1 # ,5 5, ,9 27,1 13 # Keskiarvo: 5,9 5, ** ** ** ,3 4, ** 13,2 12, 365 Mediaani: 6, 5, ,4 4, ,3 3,9 Minimi: 5,5 5, 5, 3, ,5 2, Maksimi: 6,3 6, ,7 8, ,1 5, ** ** ** ,9 4, ** 11,7 1, , 5,2 17 8,9 41 ** ** ** ,7 5, ** 26,7 24,2 14 Talvi 4 kpl 5,8 5, Kevät 3 kpl 6,2 6, Kesä 12 kpl 5,9 5, Syksy 5 kpl 5,7 5, Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Pintavalutuskentällä 2 yläpuolista pistettä. Yläpuolisen pisteen pitoisuudet kahden tarkkailupisteen keskiarvo.

141 139 Kuva 73 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

142 Taulukko 18 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 83,4 73,2 69,4 59, 7,5 3,5 26, Typpi 2,1 15, 16,2 11, 1,8 7,3 5, Fosfori,35,14,45,24,31,13, ,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Vehkaneva, pvk2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Vehkaneva, pvk2 om.kuorm.suot 214 1,3 7, 37 35,9,6,3 Kokonaisfosfori Vehkaneva, pvk2 om.kuorm.suot 214,71,6,47,42,33,35,26, COD Mn Vehkaneva, pvk2 om.kuorm.suot , Kuva 74 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.8 Kivijärvi Isoneva (Kivijärvi) Isoneva sijaitsee Kivijärven kunnan Heinolahden kylässä noin 12 km Kivijärven kirkonkylästä luoteeseen. Isonevan tuotantoalue sijaitsee Viitasaaren reitin Kivijärvi- Vuosjärven alueeseen kuuluvalla Leukunjoen valuma-alueella (14.448). Kuivatusvedet johdetaan Kusipuron ja Kangaspuron kautta Iso Pirttijärveen. Iso Pirttijärvestä vedet johdetaan Pirttijokea, Haarajokea ja Leukunjokea pitkin Kivijärven Leukunlahteen. Isonevan kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Vuonna 214 Isonevan tuotantoalueella oli levossa 41,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 19,6 ha. Vuonna 214 Isonevalla ei ollut lainkaan tuotantoa. Vuoden aikana alueella on tehty kunnostustöitä, joiden tarkempia ajankohtia ei ole merkitty käyttötarkkailuyhteenvetoon. Kuivatusvedet käsitellään kosteikolla. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Isonevan turvetuotantoon (päätös nro 62/5/1, dnro ISY-24-Y-195). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään

143 (Nro 6/317/2). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään (Dnro38/1/7) ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Isonevan uusi ympäristölupahakemus on vireillä. Isonevalla suoritetaan täydentävää tarkkailua kosteikon 1 ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 79,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Isonevan kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kuusi näytettä vuonna 214. Helmikuun lopun ylivirtaamatilanteeseen ajoittuneen näytteenottokerran (Kuva 75) kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia. Myös huhtikuun alussa alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuus oli korkea. Kiintoainetta lukuun ottamatta alapuolisen keskimääräiset pitoisuudet olivat keskimäärästä pienemmät (Taulukko 19). Korkeat kiintoainepitoisuudet voivat selittyvät alueella tehdyillä kunnostustöillä. Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 56 %, kokonaistypen 8 % ja kokonaisfosforin 31 %. Keskimääräisessä COD Mn -arvossa ei tapahtunut juurikaan muutosta kosteikon aikana. Kiintoainetta lukuun ottamatta keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät yläpuolisen pisteen keskimääräistä paremmalla veden laadulla (Taulukko 19). Kuormitus Isonevan alkuvuoden kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen J ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden J keskivalumia. Isonevan kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 3,2-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Keskimääristä korkeampi kiintoainekuormitus selittyy kevään korkeilla kiintoainepitoisuuksilla, jolloin myös virtaamat olivat korkeita. Kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli samansuuruinen ja kokonaisfosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset noin kolmanneksen pienemmät, ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 11) Alue J (n=8) Isoneva. Kost 2 ap Hetk q l/s km Kuva 75 Alueen J ominaiskuormitussoiden keskivalumat (viiva) sekä Isonevan kosteikon 2 näytteenottohetkien valumat (piste) hydrologisena vuonna 214 ( ). Taulukko 19 Isonevan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214.

144 vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % ,2 6, ,6 6, ,5 6, ,4 6,7 15 6, ,4 6,8 11 8, , ,4 6, Keskiarvo: 6,4 6, ** ** ** ** Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) *) Omavalvontanäyte. ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori hehk. häviö 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Taulukko 11 Isonevan kosteikon 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 59, 13,9 83, 79, Typpi 14,9 9,7 16,2 11,,92 5,5 3, Fosfori,33,12,45,24,2,12,4 7,3 2,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Veteläneva (Kivijärvi) Vetelänevan turvetuotantoalue sijaitsee Kivijärven kunnan keskustasta noin kahdeksan kilometriä lounaaseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Vetelänevan turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-28-Y-18). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 1/633/3). Vuonna 214 Vetelänevan tuotantoalueella oli valmistelussa 42,5 ha. Vetelänevan tuotantoala sijaitsee kokonaisuudessaan Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvalla Viitasaaren reitin (14.4) Viivajoen valuma-alueella (14.445) Vuonna 212 Vetelänevalla tehtiin tiestö sekä kaivettiin eristys-, kokooja- ja reunaojia. Lisäksi vuoden 212 aikana Vetelänevalle valmistui pintavalutuskenttä, joka otettiin käyttöön Vuonna 214 alueella tehtiin valmistelutöitä. Päästötarkkailu Vetelänevan pintavalutuskentällä aloitettiin Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 48,1 ha. Vedenlaatu ja puhdistusteho Vetelänevan pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 23 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta suuremmat kuin kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin 65 % suurempi ja kokonaisfosforipitoisuus noin kolminkertainen keskiarvoon nähden (Taulukko 111). Fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeat heinäkuun lopun sekä elokuun alun alivirtaamakausina. Tuolloin myös typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä suuremmat. Yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus mitattiin huhtikuun puolivälissä (Taulukko 111 ja Kuva 77).

145 Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 67 % ja kokonaistypen 7 %. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn -arvo hieman kasvoivat pintavalutuskentän aikana, mistä johtuen puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 111). Kuormitus Vetelänevan kuormitukset on laskettu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen alueen I2 ominaiskuormitussoiden keskivalumia (Kuva 76). Keskimääräistä korkeammista pitoisuuksista johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Taulukko 112). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli kaksinkertainen ja fosforin 3,4-kertainen keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen kuormitus oli keskimääräistä korkeampi huhtikuun puolivälissä, jolloin mitattiin korkea kiintoainepitoisuus (48 mg/l). Elokuun alun korkea fosforipitoisuus näkyy myös keskimääräistä korkeampana kuormituksena (Kuva 77). Fosforikuormitus oli kaikkina vuodenaikoina keskimääräistä korkeammalla tasolla. Kiintoaineen kuormitus oli syksyllä keskimääräistä korkeampi (Kuva 78) Alue I2 (n=2) Veteläneva, pvk 1 Hetk q 143 l/s km Kuva 76 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteen näytteenottohetken valuma (piste) sekä läheisen alueen (I2) valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat (viiva).

146 144 Taulukko 111 Vetelänevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-N Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O % l/s l/s km 2 2 Päivää ,7 5,6 47 9,3 8 8, ,8 24, ,9 5, ,7 14, ,3 5,6 14 5, ,2 17, , 5,8 17 6, ,3 6, ,2 6,2 19 2, ,7 5, , ,7 1, , ,2 8, , ,2 35, ,5 6,5 9 5, , 29, ,4 6,3 17 5, ,7 16, ,6 6,5 17 9, ,2 19, ,4 6, , ,9 14, ,6 6, 16 2, ,8 14, ,5 6,1 22 3, ,8 24, ,9 6, 16 2, ,9 1, ,1 23, ,8 3, < ,4 9 1,4 21, ,8 5,7 21 3, < ,1 2, , 1, ,6 8, < ,4 1 6, 12, ,5 5,9 9,3 9, < ,3 3, ,9 16, , 6, 16 9, <5 < ,5 6, ,4 11, ,9 6,2 19 8, <5 < ,3 8, ,4 21, ,9 6,2 26 3, < ,6 1, ,9 26, ,8 6, <5 < ,9 8, ,7 13, ,7 6,3 16 2, < ,6 1, ,6 13, ,5 6, ,7 2, ,3 29, ,3 6,2 47 8, ,7 2, ,7 57,5 4 Keskiarvo: 6,3 6, 25 8,2 67 ** ** ** , 3, ** Mediaani: 6,5 6,1 18 6, , 2, Minimi: 5,7 5,6 9, 2, <5 < ,3 1, Maksimi: 7, 6, ,9 8, ,4 4,5 21 2,7 86 ** #### ** ** Talvi 3 kpl 6,2 5,8 18 4, Kevät 3 kpl 6,5 6,4 14 6, Kesä 13 kpl 6,7 6, 19 8, Syksy 4 kpl 6, 5, Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 15,7 5, 7 ** ** ** ,2 1, ** 17,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet , ja Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei yp näytettä, pumppu ei ollut toiminnassa Ei yp näytettä. Pumppuallas täynnä vettä. Ei virtausta pvk:lle.

147 145 Kuva 77 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

148 146 Taulukko 112 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , 5,8 5,6 47,7 41, Typpi 26,8 17,7 21,9 14,3 1,14 9,8 6, Fosfori 4,6 4,3 1,4 1,1,2 1,7 1, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Veteläneva, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Veteläneva, pvk1 om.kuorm.suot , 6, 4, 2,, 4,1 Kokonaisfosfori Veteläneva, pvk1 om.kuorm.suot 214 1,7 2,8 5,8 1,3 1,1 2,9 1, COD Mn Veteläneva, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 78 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 3.9 Kyyjärvi Peuralinnanneva (Kyyjärvi) Peuralinnanneva sijaitsee Kyyjärven kunnan Peuralinnan kylässä. Matkaa Kyyjärven keskustaan on 6 km. Peuralinnannevan tuotantoalue sijaitsee Saarijärven reitin (14.6) Nopolanjoen valuma-alueella (14.645). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojalla Heinuanjärveen ja edelleen Nopolanjoen kautta Kyyjärveen. Vuonna 214 Peuralinnannevalla oli tuotannossa 138,2 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Peuralinnannevan turvetuotantoon (päätös nro 3/8/1, dnro ISY-26-Y-258). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 8/585/3). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön lisäksi ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Peuralinnannevalla on suoritettu ympärivuotista tarkkailua vuosina Ympärivuotinen tarkkailu aloitettiin uudelleen Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 16,2 ha.

149 Virtaamat Peuralinnannevan pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Ennen virtaamamittarin asennusta näytteenoton yhteydessä mitattiin hetkelliset virtaamat (Kuva 79). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 23 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn - arvo olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Muiden vedenlaatumuuttujien osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat kyseistä keskiarvoa pienemmät. Etenkin fosforipitoisuudet olivat alhaiset, mikä selittyy pintavalutuskentän keskimääräistä paremmalla puhdistusteholla (Taulukko 113). Myös kiintoaineen ja kokonaistypen puhdistusteho olivat keskimääräistä paremmat. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 81 %, kokonaistypen 32 % ja kokonaisfosforin 57 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo hieman kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 113). Kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräiset puhdistustehot ovat hieman heikentyneet edellisvuodesta ja samalla alapuolisen pisteen pitoisuudet hieman kohonneet. Kuormitus Peuralinnannevan kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Ennen virtaamamittarin asennusta kuormituslaskennassa on käytetty alueen J ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Peuralinnannevan pintavalutuskentän keskimääräistä parempi puhdistusteho ja samalla pienet pitoisuudet näkyvät myös keskimääräistä pienempinä kuormituksina. Pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat kokonaistyppeä lukuun ottamatta keskimääräistä pienemmät (Taulukko 114). Peuralinnannevan kiintoaineen brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeimmillaan keväällä, jolloin pitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat. Kaikkien muuttujien osalta kuormitukset olivat pienimmillään kesällä, jolloin virtaamat olivat alhaiset (Kuva 8 ja Kuva 81). Tästä huolimatta kesänajan kuormitus on mahdollisesti lievä yliarvio, koska näytteenottohetkien valumat ovat olleet pienemmät kuin läheisen alueen ominaiskuormitussoiden valumat (Kuva 79) Alue J (n=8) Peuralinnanneva pvk ap, Kyyjärvi Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1 8 l/s km Kuva pvm Peuralinnannevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken valumat sekä läheisen alueen (J) ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

150 148 Taulukko 113 Peuralinnannevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O % l/s l/s km 2 2 Päivää ,3 4,7 12 7, , 1, , 31, ,7 4,7 1 2, ,5 1, , 11, , 4,6 8,7 < <2 4,5, ,7 21, ,5 4,9 11 4, ,74, ,2 55, ,8 4,7 3,3 < ,2, ,8 4, ,7 5, , ,6 1, ,8 19, , 5, 43 8, <5 3,9, ,8 6, ,1 6, ,5 3, ,4 9, ,2 5,1 45 3, <2 7,1 1, ,7 7, ,4 5, 3 5, , 1, ,3 5, ,6 4,8 17 2, <2 9, 1, ,4 6, ,1 4,7 2 3, ,7, ,9 4, * 5, 4, ,1 12, , 4,9 9, 1, ,5 1, ,4 5, ,5 4,7 11 < ,1, ,6 1, ,3 4,7 16 1, < ,4, ,1 2, ,5 5,2 23 3, <2 9,2 1, ,5 2, ,3 4,6 24 3, , 1, ,2 9, ,2 4,8 2 5, , 1, ,1, ,6 4,6 15 2, ,8 1, ,7, ,1 4,7 24 1, ,9 1, ,1, ,4 4,9 42 1, ,5 1, ,1, , , ,7 6, ,7 4,7 1 5, ,5 1, ,6 3,4 4 Keskiarvo: 5,9 4,8 24 4,5 81 ** ** ** 17 3, 6,1 1, ** Mediaani: 6,1 4,8 2 3, , 6,1 1, Minimi: 5,3 4,6 3,3 1, , 2,,74, Maksimi: 6,6 6, , 15, 3, ,3 4,8 2 2, 9 ** ** ** 32 5, 7,8 1, ** 212 6, 5, 29 2,4 91 ** ** ** 15 5, 5,3 1, ** 211 5,9 4,7 23 2,5 9 ** ** ** 21 2,1 5,2 1, ** Talvi 3 kpl 5,7 4,7 7,7 2, ,8, Kevät 3 kpl 5,9 5, , ,7 1, Kesä 13 kpl 6,1 4,8 21 2, ,1 1, Syksy 4 kpl 5,7 4,7 19 4, ,4 1, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 15 cm Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut.

151 149 Kuva 8 Peuralinnannevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

152 Taulukko 114 Peuralinnannevan pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 54,5 44,8 69,4 59, 7,5 19,9 16, Typpi 17,2 12,4 16,2 11, 2,4 6,3 4, Fosfori,25,58,45,24,35,92, ,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Peuralinnanneva (Isoneva), pvk ap Kokonaistyppi Peuralinnanneva (Isoneva), pvk ap , 5, ,8,4, Kokonaisfosfori Peuralinnanneva (Isoneva), pvk ap,35,3,29,6,15,28,38, COD Mn Peuralinnanneva (Isoneva), pvk ap Kuva 81 Peuralinnannevan pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

153 3.9.2 Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini) Savonnevan tuotantoalue sijaitsee osittain Kyyjärven, Soinin, Karstulan ja Alajärven kuntien alueella. Savonnevan tuotantoalueen (lo3) valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto 198. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä sekä joillakin osa-alueilla kosteikko tai kasvillisuuskenttä. Vesienkäsittelyn tehostaminen on käynnissä. Savonnevan turvetuotantoalue koostuu Savonnevasta, Heiniahonnevasta, Lypsinevasta ja Koirasuosta. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvat (päätökset 153/27/4, 155/27/4, 156/27/4). Savonnevan ja Koirasuon luvista valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 9/45/3). Koirasuon osalta asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksen (84/1/9) valituksesta. Lisäksi Savonnevan lohkoja 1-4 (+ lisäalueet) koskee annettu erillinen tarkistamispäätös (LSSAVI/231/4.8/211). Seuraavissa luvuissa on esitetty erikseen myös Koirasuon, Heiniahonnevan ja Lypsinnevan kuormitukset. Savonnevan tuotantoalue sijaitsee osittain Ähtävänjoen vesistöalueen Vimpelinjoen valuma-alueen Savonjoen yläosan valuma-alueella (47.83) ja Saarijärven reitin Kyyjärven valuma-alueen Nopolanjoen valuma-alueella (14.645) sekä Vahankajoen valumaalueen Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vuonna 214 Savonnevalla oli tuotannossa kaikkiaan 411,7 ha, levossa 74, ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 21,6 ha. Vuonna 214 Savonnevalla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua kosteikolla 13 sekä pintavalutuskentillä 1 ja 2. Lisäksi täydentävää kuormitustarkkailua suoritettiin laskeutusaltaalta 44 sekä pintavalutuskentältä 4. Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattiin virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Savonnevan kasvillisuuskentillä 14 ja 15, pintavalutuskentällä 12 sekä laskeutusaltaalla 15 ei ollut kuormitustarkkailua vuonna 214. Kasvillisuuskenttien 14 ja 15 valuma-alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on laskettu kosteikon 13 ominaiskuormitusten (kg/ha/a) perusteella, pintavalutuskentän 12 kuormitus on laskettu pintavalutuskentän 1 ominaiskuormituksilla sekä laskeutusaltaan 15 kuormitus laskeutusaltaan 44 ominaiskuormituksilla. 151 Savonneva PVK1 Pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala oli 112,1 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 96,1 ha. Pintavalutuskenttä 1 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Virtaamat Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Padotuksesta johtuen jaksolla käytettiin Pannunevan valumia. Keskivaluma oli 1,9 l/s km 2 ja keskivirtaama 12,9 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213. Talvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja vähäluminen, mistä johtuen kevään valumat olivat normaalia kevättä pienemmät. Sulanmaan aikana alapuolisella tarkkailupisteellä mitattiin muutamia virtaamapiikkejä. Kesällä mitattiin kaksi korkeampaa valumapiikkiä elokuun alussa ja lopussa. Syyssateet alkoivat lokakuun puolivälissä (Kuva 82).

154 Alue I1 (n=3) Savonneva, pvk1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q 1 8 l/s km Kuva pvm Savonnevan pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 23 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoista (Taulukko 115). Lokakuun lopulla pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Kiintoainepitoisuus oli 64 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 14 µg/l. Kyseisellä näytteenottokerralla pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä mitattiin erittäin korkea kiintoainepitoisuus (11 mg/l). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 88 %, kokonaistypen 48 % ja kokonaisfosforin 4 %. Keskimääräinen COD Mn -arvo ei juuri muuttunut pintavalutuskentän aikana. Kiintoaineen ja kokonaistypen puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat (Taulukko 115).

155 153 Taulukko 115 Savonnevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km2). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 2, ,5 35, ,7 7, ,4 9, ,1 3, , ,8 22, , 2, ,2 34, ,2 6, 4,5 1, ,8 4, ,4 6, , ,3 3, ,5 2, ,2 6,5 13 2, ,1 7, , ,5 25,, , ,, ,4 6, ,3 3, ,3 6, ,6 6,1 12 3, , 5, ,3 6,1 17 3, ,9 9, ,5 6, 9, 3, < ,3 1, ,8 5, ,7 6,1 9, 3, ,5, ,7 6, 11 5, ,4 1, ,8 6,3 9, < ,4 11, ,4 2, ,1 6,2 93 6, ,8 3, * 6,1 7, ,3 16, ,4 6, ,7 2, ,4 6,1 11 3, < ,9 1, ,8 9, * 5,9 5, ,2 33, ,4 6, ,1 3, ,6 6,1 16 3, ,9 3, ,3 6, 13 6, ,2 1, ,8 19, ,3 5, ,2 24,2 1 Keskiarvo: 6,2 6, 78 8,6 88 ** ** ** ,4 3, ** 12,3 1,9 365 Mediaani: 6,4 6,1 13 5, ,5 2, Minimi: 5,3 5,6 4,5 1, ,3 1, Maksimi: 6,8 6, ,4 11, ,9 6, , , 6, , ,8 6, ,5 57 Talvi 3 kpl 6,2 6, 4,5 2, , Kevät 2 kpl 6,3 6,5 28 6, ,9 3, Kesä 13 kpl 6,4 6,1 22 7, ,7 4, Syksy 5 kpl 5,7 5, ,2 1, Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 26 cm.

156 154 Kuva 83 Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

157 Kuormitus Savonnevan pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat samansuuruiset ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 116). Lokakuun lopulla pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia, mistä johtuen kyseisen kuormitusjakson kuormitukset olivat myös korkeita. Etenkin kiintoaineen kuormitus kyseisellä jaksolla oli huomattavasti keskimääräistä suurempi (Kuva 83). Kuormitukset olivat pienimmillään kesällä, jolloin virtaamat olivat pieniä (Kuva 84). Taulukko 116 Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 2 %, kokonaistypen 77 %, kokonaisfosforin 56 % ja kemiallisen hapen- Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 1,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 82,5 73, 69,4 59, 7,9 3,1 26, Typpi 16,7 12, 16,2 11, 1,6 6,1 4, Fosfori,44,25,45,24,42,16,9 15,3 8,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,2,8,4, Kiintoaine Savonneva, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaisfosfori Savonneva, pvk1 om.kuorm.suot 214,35,33,81,6,28,2,79, Kokonaistyppi Savonneva, pvk1 om.kuorm.suot , 6, COD Mn Savonneva, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 84 Savonnevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Savonneva PVK2 Pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 31,2 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 24,1 ha. Pintavalutuskenttä 2 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 12 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen ravinnepitoisuudet olivat hieman keskimääräistä pienemmät. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli noin kolmanneksen keskimääräistä suurempi (Taulukko 118).

158 kulutuksen 48 %. Kokonaistypen, kokonaisfosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen puhdistustehot olivat huomattavasti keskimääräistä paremmat. Etenkin kokonaistypen puhdistusteho oli erittäin hyvä (Taulukko 118). Kuormitus Savonnevan pintavalutuskentän 2 kuormitus jaksolle on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän 1 keskivalumien perusteella. Alkuvuoden kuormitus on laskettu pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitusten perusteella. Pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät alapuolisen pisteen alhaisilla pitoisuuksilla (Taulukko 117). Taulukko 117 Savonnevan pintavalutuskentän 2 kuormitus jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Jaksokuormitus Kokonaisominaiskuormitus 184 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Jakso brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 32,4 26,5 69,4 59,,78 6, 4, Typpi 7,8 4,8 16,2 11,,19 1,4, Fosfori,17,52,45,24,4,3,1,8,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/jakso Kg O2 CODMn ,

159 157 Taulukko 118 Savonnevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 5,2 11 2, , 6, , 5,3 1 2, <5 < <2 3,7 2, ,7 5, ,4 5,2 7, 4, ,2, ,4 5,5 7, 5, ,4 1, ,7 5,6 2, < ,4 6, ,5 1, ,4 5, , 6, , 5,3 8, ,9 2, ,1 5,1 8, <5 < , 3, ,9 9, ,7 4,6 6,1 2, ,1 3, ,3 4,3 1 1, ,1 3, ,3 4,8 1 4, < ,1 2, , 19, ,2 4,6 8, 3, ,4 23,7 1 Keskiarvo: 5,9 4,9 8,8 7, 2 ** ** ** 9, 4, 6,1 3, ** 184 Mediaani: 6,3 5,2 8,4 4, , 3, 6,6 2, Minimi: 5,2 4,3 2,7 1, , 2, 3,7 2, Maksimi: 6,7 5, , 7,4 6, Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** , 2, ** 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

160 Savonneva PVK4 Pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 114,6 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 59,5 ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 3,9 ha ha. Pintavalutuskenttä 4 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 9 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 119). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 4 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 64 %, kokonaistypen 47 %, kokonaisfosforin 49 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 3 %. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat (Taulukko 119). Taulukko 119 Savonnevan pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % ,3 5,9 23 2, ,2 6, , * 6,5 3, ,5 6,2 18 2, * 6,2 4, ,9 6,4 1 1, ,1 6,1 16 5, , 6,5 17 3, , 6,5 6,5 1, Keskiarvo: 6,5 6,3 15 4,9 64 ** 7, ** ** ** Mediaani: 6,9 6,4 16 3, Minimi: 6,2 5,9 6,5 1, Maksimi: 7,1 6, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Näyte uloslaskuojasta. Mittakaivo remontissa Omavalvontanäyte penkereen vuotokohdasta Ylimääräinen näyte ylivuotoputkesta. Otettu näytteenoton yhteydessä. Virtaama 14 l/s. Kuormitus ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori hehk. häviö CODMn Savonnevan pintavalutuskentän 4 kuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän 1 keskivalumien perusteella. Pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät alapuolisen pisteen alhaisilla pitoisuuksilla (Taulukko 12). Taulukko 12 Savonnevan pintavalutuskentän 4 kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 29,7 2,3 69,4 59, 1,9 1,8 7, Typpi 1,3 5,6 16,2 11,,7 3,7 2, Fosfori,17 -,17,45,24,11,6 -,6 3,9 -,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,

161 Savonneva KOS 13 Kosteikon 13 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala oli 11,2 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 69,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,9 ha. Kosteikko 13 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan kosteikon 13 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 3 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikenneet ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laadusta. Jaksolla kosteikolle pumpattiin hetkellisesti pintavalutuskentän 4 vesiä. 24. ja otettujen näytteiden kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia (Taulukko 122). Otettujen näytteiden perusteella kosteikon 13 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 27 %, kokonaistypen 17 % ja kokonaisfosforin 3 %. Keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen keskimääräistä paremmalla veden laadulla. Kuormitus Kosteikon 13 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä pintavalutuskentän 1 keskivalumia. Kosteikon brutto-ominaiskuormitukset olivat samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 121). Brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan marras- joulukuussa 213 sekä lokakuun lopulla 214, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan. Kokonaisfosforin pitoisuus oli helmikuun alkupuolella keskimääräistä korkeampi, jolloin myös kuormitus oli keskimääräistä suurempi (Kuva 85). Vuodenajoittain tarkasteltuna kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat pienimmillään kesällä. Fosforin brutto-ominaiskuormitus oli talvella keskimääräistä korkeampi (Kuva 86). Taulukko 121 Savonnevan kosteikon 13 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 59,3 49,8 69,4 59, 4,3 21,6 18, Typpi 15,1 1,4 16,2 11, 1,1 5,5 3, Fosfori,42,23,45,24,3,15,8 11, 6, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

162 16 Taulukko 122 Savonnevan kosteikolle 13 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ).

163 161 Kuva 85 Savonnevan kosteikon 13 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

164 162 2 Kiintoaine Savonneva, kosteikko 13 ap om.kuorm.suot Kokonaistyppi Savonneva, kosteikko 13 ap om.kuorm.suot , Kokonaisfosfori Savonneva, kosteikko 13 ap om.kuorm.suot , 7, 4,9 COD Mn Savonneva, kosteikko 13 ap om.kuorm.suot ,8,4,,78,71,6,5,35,28,28, Kuva 86 Savonnevan kosteikon 13 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Savonneva LA44 Laskeutusaltaan alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala oli 44,9 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 29,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2,7 ha. Laskeutusallas 44 sijaitsee Mustapuron valuma-alueella (14.674). Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan laskeutusaltaan 44 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin neljä näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella laskeutusaltaalta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat COD Mn -arvoa lukuun ottamatta ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 123). Taulukko 123 Savonnevan laskeutusaltaalta 44 lähtevästä vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn mg/l µg/l µg/l mg/l O ,4 1, ,1 1, , 4, ,1 5, Keskiarvo: 6,2 3, Tuotanto (n=5) 5,7 7, *) Omavalvontanäyte. Kuormitus Savonnevan laskeutusaltaan 44 kuormitus on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Laskeutusaltaan 44 kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus oli samansuuruinen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Muiden laskettujen muuttujien kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 124).

165 163 Taulukko 124 Savonnevan laskeutusaltaan 44 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Koirasuon pintavalutuskentän 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Padotuksesta johtuen jaksolla käytettiin Pannunevan valumia. Keskivaluma oli 12,2 l/s km 2 ja keskivirtaama 14,9 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213. Talvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja vähäluminen, mistä johtuen kevään valumat olivat normaalia kevättä pienemmät. Kesällä valumat olivat pienet. Kesällä mitattiin ainoastaan yksi korkeampi valumapiikki elokuun lo- Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 22,2 12,9 69,4 59,,71 8,1 4, Typpi 12,8 8,1 16,2 11,,41 4,7 3, Fosfori,27,89,45,24,9,1,33 3,2 1,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Savonnevan vuosikuormitus Savonnevan tuotantoalueen vuosikuormitus on laskettu tarkkailupisteiden kokonaiskuormitusten summana. Kuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 125). Taulukko 125 Savonnevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 214. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Nopolanjoen va , Mustapuron va Savonjoen yläosan va ,5 397 Yhteensä Koirasuo (Soini) Koirasuo sijaitsee Soinin kunnan alueella. Koirasuo on osa Savonnevan turvetuotantoaluekokonaisuutta. Koirasuon alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (Dnro LSY-25-Y-35). Savonnevan ja Koirasuon luvista valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 9/45/3). Koirasuon osalta asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antamallaan päätöksellä (84/1/9) hyväksyi osittain valitukset. Koirasuosta 2 ha sijaitsee Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvalla Saarijärven reitin Mustapuron valuma-alueella (14.674) ja 46, ha Ähtävänjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Toraspuron valuma-alueella (47.57). Alueiden vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vuonna 214 Koirasuolla suoritettiin ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentillä 5 ja 7 sekä täydentävää tarkkailua pintavalutuskentällä 6. Pintavalutuskenttä 7 sijaitsee Toraspuron valuma-alueella (47.57) ja pintavalutuskentät 5 ja 6 Mustapuron valumaalueella (14.674). Koirasuo PVK5 Pintavalutuskentän 5 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 122,5 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 15 ha. Virtaamat

166 pulla, muutoin kesän ajan valumat olivat pienet. Syyssateet alkoivat lokakuun puolivälissä (Kuva 87). 164 l/s km 2 Alue I1 (n=3) Savonneva (Koirasuo) Pvk 5 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Hetk.q Kuva pvm Koirasuon pintavalutuskentän 5 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorkokauden keskimääräiset valumat Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu ei merkittävästi poikkea ominaiskuormitussoiden veden laadusta. Alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin viidenneksen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat vastaavasti keskimääräistä pienemmät. Edellisvuosiin verrattuna typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvot ovat pienentyneet (Taulukko 126). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja pienimmillään talvella. Lisäksi elokuun lopun ylivirtaamatilanteen aikaan mitattiin keskimääräistä korkeampi kiintoainepitoisuus. Kokonaistypen pitoisuudet olivat korkeimmat syksyllä ja COD Mn -arvot kesällä. Pintavalutuskentän 5 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 81 %, kokonaistypen 27 % ja kokonaisfosforin 33 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli keksimääräistä parempi (Taulukko 126).

167 165 Taulukko 126 Koirasuon pintavalutuskentälle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 5, 3 4,6 85 8, , 31, ,6 5, 13 9, ,9 1, ,2 5, 8 1, ,4 5, ,3 19, , 5,3 49 2,1 96 3, ,9 44, ,1 5,3 33 2, 94 4, ,6 4, ,9 5, , ,1 3, ,5 17, ,2 6, ,9 9, ,4 6, ,5 3, ,1 11, ,3 6, , ,7 17, ,3 5,6 48 7,9 84 5, ,2 2, ,8 8, ,4 5,6 3 2, ,5 18, ,2 5,5 14 2, , 14, ,3 5,6 17 2, ,9 1, ,7 7, ,5 5,5 13 < ,2 2, ,7 5,6 1 3, ,9 2, ,8 5,7 11 6, <5 22 < , 2, ,3 1, ,5 5,8 32 6, ,4 1, * 5,4 5, ,2 8, ,4 5,4 23 5, ,2, ,5 5,6 29 8, < ,6 1, ,3 5, * 5, ,3 14, ,6 5,6 22 5, ,2 1, ,7 5,6 19 1, ,4 2, ,6 5,6 11 3, < <2 5, 1, ,7 16, ,3 5,5 12 3, ,1 23,7 1 Keskiarvo: 6,1 5,5 39 8,5 81 ** ** ** 6,9 5,3 4,5 2, ** 14,9 12,2 365 Mediaani: 6,3 5,6 29 5, , 4,5 4,6 2, Minimi: 5,4 5, 8 1, , 2, 1,1 1, Maksimi: 6,8 6, , 6,6 5, ,5 5, 34 6,5 84 ** ** ** 1, 12 3,4 1, ** 212 5,9 4,9 13 7,2 47 ** ** ** 9, 14 3,9 1, ** 211 5,4 5,1 9 3,5 59 ** ** ** ,2 2, ** Talvi 3 kpl 6,1 5,2 3 1, ,4 5, Kevät 4 kpl 6,2 6, ,3 3, Kesä 13 kpl 6,4 5,6 23 7, ,2 2, Syksy 5 kpl 5,8 5,2 4 4, , 1, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 19 7, 65 ** ** ** , 2, ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 2 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 18 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 25 cm.

168 166 Kuva 88 Koirasuon pintavalutuskentän 5 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

169 Kuormitus Koirasuon pintavalutuskentän 5 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Typen ja fosforin keksimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman keskimääräistä korkeammat (Taulukko 127). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli korkeimmillaan huhtikuun puolivälissä sekä elokuun lopun ylivirtaamatilanteen aikana. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä ja talvella. Heinäkuussa kuormitukset olivat pienistä virtaamista johtuen alhaiset (Kuva 88). Vuodenajoittain tarkasteltuna kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli keväällä huomattavasti keskimääräistä korkeampi (Kuva 89). Kevään keskimääristä korkeampi kuormitus selittyy kevään korkeilla kiintoainepitoisuuksilla. Taulukko 127 Koirasuon pintavalutuskentän 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 78,8 68,3 69,4 59, 8,3 28,8 24, Typpi 13,4 8,1 16,2 11, 1,4 4,9 3, Fosfori,28,73,45,24,3,1,27 1,9 2,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,8,4 Kiintoaine Koirasuo pvk 5, ap om.kuorm.suot Kokonaisfosfori Koirasuo pvk 5, ap om.kuorm.suot 214,35,28,55,6,28,16,33, Kokonaistyppi Koirasuo pvk 5, ap om.kuorm.suot , 4, COD Mn Koirasuo pvk 5, ap om.kuorm.suot , Kuva 89 Koirasuon pintavalutuskentän 5 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Koirasuo PVK6 Pintavalutuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 113,3 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 95 ha.

170 168 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 6 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kolme näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden typpi ja fosforipitoisuudet olivat keskimääräistä alhaisemmat. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lähellä luonnontilaisen suon pitoisuutta (2 µg/l). Kiintoainepitoisuus ja COD Mn -arvo olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaineen pitoisuus oli huhtikuun näytteenottokerralla keskimääräistä korkeampi ja muilla näytteenottokerroilla pieni. Näytteiden vähäinen määrä heikentää tulosten tarkastelua (Taulukko 128). Kolmen näytteen perusteella pintavalutuskentän 6 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 38 %, kokonaistypen 14 % ja kokonaisfosforin 32 %. Kemiallisen hapenkulutuksen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 128). Taulukko 128 Koirasuon pintavalutuskentälle 6 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % , ,4 6, ,1 4,6 13 < ,3 5, , , 3, ,6 8, Keskiarvo: 6,4 5, 13 7,9 38 ** ** ** ** Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** Kuormitus Koirasuon pintavalutuskentän 6 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden I1 keskivalumia. Alapuolisen pisteen alhaisista kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksista johtuen myös brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienempiä. Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 129). Taulukko 129 Koirasuon pintavalutuskentän 6 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 11 6, ,2 3,9 2, Fosfori,17 -,13,45,24,16,6 -,5 6, -,45 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn ,

171 Koirasuo PVK7 Pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 52,7 ha, josta vuonna 214 oli tuotannossa 46 ha. Vuosi 214 oli ensimmäinen tuotantovuosi kyseisellä alueella. Virtaamat Koirasuon pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Padotuksesta johtuen jaksolla käytettiin Lypsinnevan valumia. Hydrologisen vuoden 214 keskivaluma oli 8,2 l/s km 2 ja keskivirtaama 4,3 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213. Kesällä pintavalutuskentän 7 valumat olivat pienet (Kuva 9). 169 Kuva 9 Koirasuon pintavalutuskentän 7 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorkokauden keskimääräiset valumat. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 15 näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoaine ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät ja vastaavasti kokonaistypen pitoisuus sekä COD Mn -arvo hieman keskimääräistä korkeammat. Kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat korkeita syksyllä (Taulukko 131). Pintavalutuskentän 7 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 37 %, kokonaistypen 7 %, kokonaisfosforin 18 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 9 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli keskimääräistä parempi (Taulukko 131). Kuormitus Koirasuon pintavalutuskentän 7 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Alapuolisen pisteen alhaisista kiintoainepitoisuuksista johtuen myös kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi. Myös kokonaisfosforin kuormitus oli hieman keskimääräistä alhaisempi. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat vastaavasti hieman keskimääräistä suuremmat (Taulukko 13). Taulukko 13 Koirasuon pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 214 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 8,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 18,7 11,6 69,4 59,,9 6,8 4, Typpi 18, 14,5 16,2 11,,8 6,6 5, Fosfori,34,2,45,24,16,12,73 5,7 3,35 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,

172 17 Taulukko 131 Koirasuon pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi NH4-N Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 4,5 1,8 2, ,6 23, ,6 4,6 4, 2, ,6 8, ,8 5, 1,5 2, ,5 19, , 2, ,7 44, , 4,7 1,3 1, ,4 4, ,7 3, ,1, ,9 5,7 5, 3, ,8 1, ,7 5,3 1,7 1, ,9 16, ,5 5,2 25 6, ,3 12, ,6 5, ,1 4, ,9 5,5 2,1 2, ,8 11, ,7 5,4 5,6 4, ,6 4, ,7 8, ,1 2, ,5 4, ,8 9, ,1 7, , 5, ,9 4,8 2,3 1, ,5 6, ,9 2, ,7 1, , 3, ,7 1, * 4,6 1, ,5 1, ,8 4,9 4, 1, ,5, * 4,7 < ,2 4, ,9 4,8 2,7 1, ,7 1,3 54 Keskiarvo: 5,1 4,9 5,2 3, 37 ** ** ** ** 4,3 8,2 365 Mediaani: 5,1 4,9 3,2 2, Minimi: 4,6 4,5 1,3 1, Maksimi: 5,9 5, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 18 cm.

173 171 Koirasuon vuosikuormitus Koirasuon tuotantoalueen vuosikuormitus on laskettu tarkkailupisteiden kokonaiskuormitusten summana. Kuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 132). Taulukko 132 Koirasuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 214. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Mustapuron va , Toraspuron va , ,4 441 Yhteensä , Lypsinneva (Soini) Lypsinneva sijaitsee Soinin kunnan alueella. Vuonna 214 Lypsinnevalla oli tuotannossa 33,5 ha. Lypsinnevan turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (Dnro LSY-25-Y-34). Lypsinnevan tuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Savonjoen yläosan valumaalueella (47.83), joka kuuluu Vimpelinjoen valuma-alueeseen (47.8). Kyseiset valuma-alueet kuuluvat Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47). Lypsinneva (Savonneva) KOS1 Vuonna 214 Lypsinnevalla suoritettiin ympärivuotista tarkkailua kosteikon 1 ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kosteikolla 1 on kaksi yläpuolista pistettä. Kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 369,4 ha. Samalla kosteikolla käsitellään myös Savonnevan vesiä. Virtaamat Lypsinnevan kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 214 keskivaluma oli 12, l/s km 2 ja keskivirtaama 44,2 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213. Myös keväällä ja alku kesästä mitattiin muutamia keskimääräistä suurempia valumia. Heinä- elokuussa valumat olivat pienet. Elokuun lopun valumapiikki oli kosteikolla 1 muita lähialueen soilla vastaavaan aikaan mitattua ylivalumatilannetta pienempi (Kuva 91). Kuva 91 Lypsinnevan kosteikon 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat.

174 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 28 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Edelliseen vuoteen verrattaessa veden laadussa ei tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 135). Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 51 %, kokonaistypen 29 %, kokonaisfosforin 28 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 8 %. Laskennassa kosteikon yläpuolisena vedenlaatuna on käytetty yläpuolisten pisteiden A ja B keskimääräistä pitoisuutta (Taulukko 135). Yläpuolisten pisteiden vedenlaatu on esitetty taulukoissa (Taulukko 133 ja Taulukko 134). Taulukko 133 Lypsinnevan kosteikon 1 yläpuolisen havaintopisteen A vedenlaatu hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P PO4-P Rauta CODMn hehk. häviö mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,8 6, , 5, ,5 2, ,1 2, ,3 2, , ,1 5, ,5 8, , , , , , , , , , , ,1 4, ,3 7, , , , ,1 7, ,2 5, ,1 5, , 5, Keskiarvo: 6,1 14 9, ,5 46 Mediaani: 6,5 9, Minimi: 5,1 2, Maksimi: 7, , Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, , 44 6, ,

175 173 Taulukko 134 Lypsinnevan kosteikon 1 yläpuolisen havaintopisteen B vedenlaatu hydrologisena vuonna 214. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kok.N NH4-N NO2+NO3-N Kok.P PO4-P Rauta CODMn hehk. häviö mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,4 2, ,3 1, ,1 2, ,8 1, ,7 1, ,1 6, ,3 8, , 3, ,1 4, ,4 5, ,3 47 8, , ,3 6, ,1 8, , 6, , ,8 7, ,9 8, 1 < ,3 2, ,3 7,3 11 < ,2 5, , 6, ,9 6, ,1 9, ,9 7, ,5 4, Keskiarvo: 6, 7,2 8, , 2,7 43 Mediaani: 6,3 6, Minimi: 5,3 1, Maksimi: 7, ,9 6, Tuotanto (n=5) Pintavalutus (n=28) 6, , 44 6, ,7 47

176 174 Taulukko 135 Lypsinnevan kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Yläpuoliset arvot ovat kahden yläpuolisen pisteen keskiarvoja. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ).

177 175 Kuva 92 Lypsinnevan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

178 Kuormitus Lypsinnevan kuormitukset on laskettu käyttämällä kosteikon 1 alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen kiintoaineen, typen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli samansuuruinen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 136). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Edellisvuotta korkeammat kuormitukset selittyvät lämpimällä ja sateisella syksyllä, jolloin kokonaistyppipitoisuudet ja COD Mn -arvo ovat korkeita. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat edellisvuotta pienemmät (Kuva 94). Kaikkien muuttujien brutto-ominaiskuormitukset olivat pienimmillään kesällä, jolloin virtaamat olivat alhaiset. Syksyllä kuormitukset olivat keskimääräistä korkeammat (Kuva 93). Taulukko 136 Lypsinnevan kosteikon 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 36,3 26,5 69,4 59, 1,2 13,2 9, Typpi 12,3 7,4 16,2 11,,4 4,5 2, Fosfori,28,83,45,24,9,1,3 3,4 1, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,6 1,2,8,4, Kiintoaine Lypsinneva, kost1 om.kuorm.suot Kuva 93 Lypsinnevan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 112 Kokonaisfosfori Lypsinneva, kost1 om.kuorm.suot 214,59,35,6,23,21,28 1,3, Kokonaistyppi Lypsinneva, kost1 om.kuorm.suot ,6 7, 5, COD Mn Lypsinneva, kost1 om.kuorm.suot Kiintoaine Typpi 1,,8,6,4,2, Fosfori CODMn Kuva 94 Lypsinnevan kosteikon 1 bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

179 177 Taulukko 137 Lypsinnevan tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 214. Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 16 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen veden laatu ei merkittävästi poikennut ominaiskuormitussoiden keskimääräistä veden laadusta. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin kolmanneksen, kokonaistyppipitoisuus viidenneksen ja COD Mn -arvo noin neljänneksen keskimääräistä suurempi (Taulukko 139). Kiintoaineen keskimääristä pitoisuutta nostaa helmikuun lopulla mitat- Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Savonjoen yläosan va , , Heiniahonnevanneva (Soini) Heiniahonneva sijaitsee Soinin kunnan alueella. Vuonna 214 Heiniahonnevalla oli tuotannossa 3 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Heiniahonnevan turvetuotantoon (päätös nro 155/27/4, dnro LSY-25-Y-33). Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 3 ha:n alueelta. Heiniahonneva sijoittuu Savonjoen yläosan valuma-alueelle (47.83), joka kuuluu Vimpelinjoen valuma-alueeseen (47.8). Kyseiset valuma-alueet kuuluvat Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47). Koko alueelta johdettavien kuivatusvesien käsittelymenetelminä on ympärivuotinen pintavalutus. Heiniahonneva (Savonneva) PVK11 Pintavalutuskentän 11 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 46,2 ha. Virtaamat Pintavalutuskentän 11 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 214 keskivaluma oli 5,4 l/s km 2 ja keskivirtaama 2,5 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan joulukuussa 213 sekä maaliskuun alussa 214. Kesällä valumat olivat huomattavasti muiden lähialueen soiden valumia pienemmät. Alapuolisella tarkkailupisteellä oli etenkin kesällä pitkiä jaksoja, jolloin vettä ei virrannut lainkaan, eikä näytteitä saatu otettua (Kuva 95). 12 Alue I1 (n=3) Heiniahonneva pvk 11 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km pvm Kuva 95 Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Vedenlaatu ja puhdistusteho

180 tu korkea pitoisuus (11 mg/l). Muilla näytteenottokerroilla kiintoainepitoisuudet olivat alhaiset. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat suurimmillaan kesän alivirtaamakausina. Kesäkuun lopulta syyskuun lopulle kestävällä jaksolla ei alapuoliselta tarkkailupisteeltä saatu otettua näytteitä, koska tarkkailupisteellä ei virrannut vettä. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 29 % ja kokonaisfosforin 61 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (-17 %), jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen COD Mn -arvot olivat yläpuolista pistettä korkeammat. Kiintoaineen edellisvuosia heikompaan keskimääräiseen puhdistustehoon vaikuttaa helmikuun lopulla alapuoliselta pisteeltä mitattu korkea kiintoainepitoisuus. Muilla näytteenottokerroilla kiintoaineen puhdistusteho on ollut erittäin hyvä. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin keskimääräiset puhdistustehot olivat edellisvuoden tasolla (Taulukko 139). Kuormitus Heiniahonnevan kuormitus on laskettu pintavalutuskentän 11 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän 11 bruttoominaiskuormitukset olivat selvästi ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 138). Keskimääräistä alhaisemmat kuormitukset selittyvät keskimääräistä pienemmillä valumilla. Etenkin kesällä kuormitukset olivat pienet, koska tarkkailupisteellä ei virrannut vettä (Kuva 97). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan helmikuun lopulla sekä maaliskuun alussa, jolloin virtaamat olivat suuria ja myös pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia. Helmikuun lopulla (25.2) mitattu korkea kiintoainepitoisuus ajoittui alivirtaamakaudelle, ennen kevään huippuvirtaamia. Typen, fosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeimmillaan maaliskuun alussa, sekä marras- joulukuussa 213, jolloin virtaamat olivat suuria (Kuva 96). Taulukko 138 Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 214. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 178

181 179 Taulukko 139 Heiniahonnevan pintavalutuskentälle 11 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 4,8 8,6 1, ,1 2, ,2 4,8 5,6 1, ,5 6, ,8 5,3 4,6 < ,2 1, ,6 5,1 5,6 < ,8 32, ,7 5,1 4,2 < ,1 2, ,, ,, ,2 5,3 1, ,8 2, ,7 5,2 6,8 6, ,8 67, ,1 5,5 5,2 3, ,8 2, ,5 5,6 11, 2, ,4 6, ,3 5,6 22 8, , 2, ,8 4,6 11 2, ,, ,7 4,4 13 1, ,4, ,7 4,1 14 3, ,4 3, ,4 4,3 6,5 1, ,7 1, ,5 4,4 1 1, ,, ,8 9, ,, ,8 1, ,, , ,, , ,, , 8, ,, ,2 7, ,, ,1 6, ,, , ,7 1, ,3 4,1 17 1, ,3 3,3 1 Keskiarvo: 6,4 4,6 18 9,1 58 ** ** ** ** ** 2,5 5,4 365 Mediaani: 6,7 5, 8,7 1, Minimi: 5,7 4,1 1, 1, Maksimi: 7,2 5, ,2 4, ** ** ** ** ** 212 6,3 4,5 75 3,9 95 ** ** ** ** ** 211 5,5 3, ,5 97 ** ** ** ** ** Talvi 3 kpl 6,7 5,2 5 1, Kevät 5 kpl 6,1 5, Kesä 5 kpl 6,7 4,3 1 1, Syksy 3 kpl 6,2 4,4 12 1, Tuotanto (n=5) 6, 5,7 18,8 7, 65 ** ** ** ** ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei näytteitä. Yp oja oli jäässä, eikä mittapadolla ollut virtausta Ap näyte otettu v-padon yläpuolelta, koska putoavasta vedestä ei saatu edustavaa näytettä Ei ap näytteitä, koska mittapadolla ei ollut näytteenottojen aikaan virtausta.

182 18 Kuva 96 Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.

183 181 2 Kiintoaine Heiniahonneva, pvk11 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Heiniahonneva, pvk11 om.kuorm.suot 214 1,8,4, 9, , Kokonaisfosfori Heiniahonneva, pvk11 om.kuorm.suot 214,35,26,6,46,58,28,2, ,,7 19 COD Mn Heiniahonneva, pvk11 om.kuorm.suot Kuva 97 Heiniahonnevan pintavalutuskentän 11 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 214, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 14 Heiniahonnevan tuotantoalueen kuormitus hydrologisena vuonna 214. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Savonjoen yläosan va , , Multia Hirvisuo (Multia) Hirvisuon tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Keuruun reitin Tarhianjoen valuma-alueen Soutujoen (35.633) osavaluma-alueella.itä-suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään n:o 94/8/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Hirvisuolla. Luvasta valitettiin hallinto-oikeuteen (päätös nro 9/271/3) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset annetulla päätöksellä (Dnro. 1944, 1961 ja 1968/1/9). Vuonna 214 Hirvisuon tuotantoalueella oli valmistelussa 43,3 ha. Hirvisuolla aloitettiin ympärivuotinen tarkkailu Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 51, ha. Kaikki valmistelussa olevan alan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla. Virtaamat Hydrologisen vuoden 214 keskimääräinen virtaama oli 7,7 l/s ja valuma 15,7 l/s km 2 Keskimääräinen valuma on hieman valmisteluvaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 17,7 l/ s km 2 pienempi. Sateisesta syksystä johtuen joulukuussa 213 virtaamat olivat korkeita. Vähälumisesta talvesta johtuen kevään 214 virtaamapiikki jäi pieneski. Kevään virtaamat lähtivät nousuun jo helmikuun lopulla. Kesän ainoa suurempi virtaamapiikki mitattiin elokuun lopulla, jolloin alueella satoi paljon (Kuva 99). Hirvisuon jatkuvatoimisessa virtaamanmittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 214. Vedenlaatu ja puhdistusteho Hirvisuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 22 näytettä hydrologisena vuonna 214. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät, kuin valmistelussa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 214 (Taulukko 141). Vuodenajoittain verrat-

184 taessa kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä. Maaliskuun lopulla mitattiin yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus (34 mg/l). Kyseisellä näytteenottokerralla myös muiden vedenlaatumuuttujien pitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat. Kokonaisfosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat heinäkuussa keskimääräistä suuremmat (Taulukko 141 ja Kuva 99). Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Tarkkailujakson aikana typpipitoisuudet ovat hieman kohonneet. Vastaavasti pintavalutuskentälle tulevan ja lähtevän veden väriarvot sekä COD Mn -arvot ovat hieman pienentyneet (Taulukko 141). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 37 % ja kokonaisfosforin 5 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo hieman kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 141). Kuormitus Hirvisuon kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Hirvisuon kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli hieman kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Muiden muuttujien kuormitukset olivat vastaavasti keskimääräistä pienemmät. Kiintoaineen, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset eivät suuresti poikkea ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Fosforin kuormitus oli noin kolmanneksen keskimääräistä pienempi (Taulukko 142). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan maaliskuun lopun (26.3.) kuormitusjaksolla, jolloin pitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia (Kuva 99). Myös kokonaistypen pitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat kyseisellä näytteenottokerralla ajankohtaan nähden korkeita. Yleisesti ottaen typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo ovat korkeimmillaan syksyisin. Kyseisen maaliskuun lopun kuormitusjakson keskimääräistä korkeammista kuormituksista johtuen kiintoaineen, kokonaistypen sekä kemiallisen hapenkulutuksen kevään brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Kuva 1). Edelliseen vuoteen verrattaessa kiintoaineen ja kokonaistypen kuormitukset hieman kasvoivat ja kokonaisfosforin kuormitus pieneni. Vuoden 214 brutto-ominaiskuormitukset olivat, etenkin kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta huomattavasti vuoden 212 kuormituksia pienemmät (Kuva 11). l/s km Alue H2 (n=5) Hirvisuo pvk ap, Multia. Näytteenottohetket Valumadata korvattu Kuva 98 Hirvisuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 214 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H2 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat pvm

185 183 Taulukko 141 Hirvisuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 214. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Väriluku Kokonaistyppi NH4-N NO2+NO3-N Kokonaisfosfori PO4-P Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg Pt/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 5,5 3,9 1, , 3, ,2 5,3 2,4 < ,3 19, ,2 5,5 2,7 1, ,6 1, ,9 16, ,2 5,5 2,4 2, ,8 38, ,1 5,3 2,4 1, ,2 14,7 5 # , ,2 42,, 42 # ,8 6, ,7 13,7 43 # ,1 6,1 4,3 2, ,2 1, ,9 12, ,2 6, 13, 4, ,7 11, ,4 5,5 7,6 7, ,8 1, ,3 6, ,4 5,5 9,3 3, ,5 9, ,4 5,5 12 1, ,1 1, ,3 5,6 9,2 1, ,, ,8 15, ,4 5,8 9, 4, ,5 5, ,5 5,9 2, 1, ,8 1, ,6 6, 9,3 4, < ,3 1, ,7 7, * 6, 3, < ,8 7, ,5 5,9 4,4 4, ,6 17, ,7 6,2 1, 4, ,2 27, ,6 6,1 1, 2, ,8, ,7 25, ,7 6,2 5,5 1, ,6 17, ,9 6,3 4, < ,4 15, ,6 6,4 6,3 1, < ,4, ,6 23,7 12 # ,3 6,2 15, 3, ,1 36,9 13 # Keskiarvo: 6,3 5,7 9,6 4,1 58 ** ** , ** ,, ** 7,7 15,7 365 Mediaani: 6,4 5,9 7, 2, ,3 1, ,1 14,4 Minimi: 5,8 5,3 2, 1, ,8, ,, Maksimi: 6,9 6, ,2 1, ,7 97, ,7 5, 8,7 3,9 59 ** ** ** ,3, ** 7, 13, ,3 4,5 4,4 3,6 18 ** ** ** ,8, ** 18,4 36,1 39 Talvi 4 kpl 6,2 5,4 4,4 1, ,4 1, ,3 14,9 97 Kevät 3 kpl 6, 6, ,2 1, ,5 13,2 59 Kesä 11 kpl 6,4 5,8 7,6 3, ,2, ,4 13,1 159 Syksy 4 kpl 6,4 5,9 7,3 1, ,4, ,8 28, 5 Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 15,7 5, 7 ** ** ** ,2 1, ** 17,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Poikkeustilanteen omavalvontanäyte, korjaustyö kaivolla. Mittapadon pinnankorkeus 8 cm. Kiintoaineen hehkutushäviö = yp: 63 mg/l ja ap: 34 mg/l

186 184 Kuva 99 Hirvisuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 214.