Ajankohtaisia haasteita koulujen ja oppilaitosten moniammatillisessa yhteistyössä Ritva Järvinen

Samankaltaiset tiedostot
Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Uudet työrauhan turvaamista koskevat säännökset

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

PERUSOPETUKSEN KOULUJEN JA ELISENVAARAN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

Huoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu. Kevät 2018 N = 147

TYÖRAUHAN JA TURVALLISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI PERUSOPETUKSESSA JA LUKIOKOULUTUKSESSA. Sami Julin

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Opas on tarkoitus ottaa käyttöön lukuvuoden alusta. Sen menettelytapoihin perehdytään kouluissa jo kuluvan kevään aikana.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

ESIOPETUKSEN, PERUSOPETUKSEN KOULUJEN JA ELISENVAARAN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

EURAN KUNTA KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Rytkyn koulun järjestyssäännöt

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Opetushenkilöstö Punkaharju

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi

1. NIVAN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

JUVANPUISTON KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Sivistyslautakunta Liite 5 Sivu 1 / 4 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT RUUKINKANKAAN KOULU. Suomussalmen kunta 1. RUUKINKANKAAN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sompion koulun työrauhakäytänteet

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

Itsearviointi ja laadunhallinta

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

OPAS PERUSKOULULAISTEN HUOLTAJILLE. Työrauhan ylläpito koulussa. ojentaminen ja kurinpito, kielletyt esineet ja aineet

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015

Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalen TYÖRAUHA TAVAKSI. Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa

Vatialan koulun järjestyssäännöt

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Tyytyväisyyskysely: huoltajat 2017

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Kaurialan lukio, Hämeenlinna Esko Korkeakoski

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushenkilökunnan arvokeskustelut. Kooste Nurmijärven kunnan esi- ja perusopetuksen opetushenkilökunnan arvokeskustelujen tuloksista, kevät 2014

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Transkriptio:

Ajankohtaisia haasteita koulujen ja oppilaitosten moniammatillisessa yhteistyössä 2.12.2009 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen

Työrauha tavaksi

Työrauha tavaksi j u l k a i s u t u l o s s a 1. Toimeksianto 2. Johdanto 3. Työrauha ja sen häiriöt käsitemäärittelyä 4. Lyhyt katsaus suomalaisen työrauhakeskustelun vaiheisiin 5. Koulujen työrauhaa ohjaava lainsäädäntö 6. Työrauhahäiriöiden syitä ja selityksiä 7. Peruskoulujen työrauha empiiristen aineistojen valossa 8. Opettaja työrauhan rakentajana ja ylläpitäjänä 9. Yhteisöllisyys koulutyöskentelyn voimavarana 10. Toimintakulttuuri yksin ja yhdessä 11. Ryhmä sosiaalistajana ja oppimisen paikkana 12. Kohti parempaa työrauhaa: yhteenvetoa ja johtopäätelmiä

Työrauha ja sen häiriöt -käsitemäärittelyä Työrauha-käsite/ Matti Koskeniemi 1944 Työrauha on käsitteenä moniulotteinen ja aikakaudesta, tilanteesta ja tulkitsijasta riippuvainen. työrauha työrauhahäiriöt hyvä käyttäytyminen ei-toivottu (huono) käyttäytyminen kurinpito kurittomuus kontrolli vapaus oppilaiden oikeudet oppilaiden velvollisuudet autoritaarinen kasvatus demokraattinen kasvatus äänekäs hiljainen

Koulujen työrauhaa ohjaava lainsäädäntö Työrauhan tai työrauhahäiriön käsitettä ei ole käytetty sellaisenaan perusopetusta koskevassa lainsäädännössä. Perusopetuslaki 628/1988, muutos 477/2003 Perusopetusasetus 560/2003 - oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön - kurinpitosäännösten tarkennus, toimivaltuuksien tarkennus - järjestyssäännöt - suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä - poissaolojen seuranta Opetussuunnitelman perusteissa on kohtia, jotka tukevat koulun työrauhan ylläpitoa.

Työrauhahäiriöiden syitä ja selityksiä Tarkastellaanko työrauhaa opettajan vai oppilaan näkökulmasta? Opettajan työ häiriintyy? Oppilaan oppiminen häiriintyy? Opettajien ja oppilaiden käsitykset työrauhasta ja sen syistä poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Työrauhahäiriöiden syitä ja selityksiä Opettajaan liittyviä tekijöitä persoonallisuus kasvatusasenteet yhteistyön puute sijaisten suuri määrä epäsopivat opetusmenetelmät puutteellinen ammattitaito vireystila tietämättömyys työrauhaan vaikuttavista tekijöistä Oppilaaseen liittyviä tekijöitä persoonallisuus kouluhaluttomuus motivaation puute heikko tai hyvä koulumenestys huomion hakeminen koulu- ja minäkäsitykset kouluviihtyvyys kouluselviytyminen

Työrauhahäiriöiden syitä ja selityksiä Koulun toimintakulttuuriin liittyvät tekijät opetusryhmien koko ja heterogeenisuus opetussuunnitelma ja työaikajärjestelyt tilaratkaisut ja liikkuminen koulun sisällä oppimateriaalin epäsopivuus järjestyssäännöt ja rangaistusmenetelmät välituntikäytänteet Koulun ulkopuoliset tekijät koulun arvostus yhteiskunnassa koulua koskevien ongelmien käsittely mediassa kuntien palvelurakenteet

Peruskoulujen työrauha empiiristen aineistojen valossa esim. PISA Koulut eroavat toisistaan työrauhan osalta. Sukupuolella ei ole mainittavaa vaikutusta työrauhakokemukseen. Ryhmäkoolla, koulun koolla tai sijaintialueen tyypillä ei tunnu olevan merkitystä oppilaiden kokeman työrauhaongelmien kannalta. Työrauhan puutteiden, oppilaiden vaikeiden kotiolojen ja opettajakunnan ei-toivotun käytöksen välillä näyttää olevan yhteys. Vanhempien sosioekonominen asema tai koulutukselle antama tuki ovat vain heikohkosti yhteydessä oppilaiden kokemaan työrauhaan.

Peruskoulujen työrauha empiiristen aineistojen valossa esim. PISA Keskeistä työrauhan kannalta on oppilaiden kokemus opettajastaan: hyvään työrauhaan assosioituvat myönteiset opettaja oppilassuhteet ja opettajan oppimista tukeva toiminta sekä kotitehtävien säännöllinen tarkastaminen. Huonoon työrauhaan taas liittyy opettajan autoritaariseksi kuvattavissa oleva käyttäytyminen.

KOHTAAMINEN JA VÄLITTÄMINEN huolehtiminen luottamus opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus osallistuminen TOIMINTAKULTTUURI yhteisöllisyys yhteiset toimintaperiaatteet opettajien yhteistyö, moniasiantuntijuus tasapuolisuus ja johdonmukaisuus kodin ja koulun yhteistyö TYÖRAUHA SÄÄNNÖT säännöt valvonta ohjaus kurinpito PEDAGOGIIKKA pedagoginen vuorovaikutus ryhmien käyttäminen opetuksessa hyvin suunnitellut tunnit ja selkeät tehtäväksi annot oppimisympäristöt